3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen

Transkriptio

1 3 Metsien hoito Vuonna 2013 metsänuudistamiseen liittyviä töitä tehtiin edellisvuotta vähemmän, sen sijaan metsänparannustöihin investoitiin. Metsänviljelyala hehtaaria jäi ennätyksellisen pieneksi. Metsien lannoitus lisääntyi neljänneksellä hehtaariin ja kunnostusojitusten ala ylsi hehtaariin. Hakkuiden kokonaispinta-ala kasvoi vuotta aiemmasta 4 prosentilla hehtaariin. Yksityismetsissä hakkuita tehtiin hehtaarilla, ja teollisuuden ja valtion metsissä hehtaarilla. Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 304 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsissä näiden töiden kustannukset olivat 220 miljoonaa euroa, metsäteollisuuden metsissä 33 ja valtion metsissä 51 miljoonaa euroa. Metsänparannustöihin investoitiin 76 miljoonaa euroa, mikä oli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityismetsien kustannuksista valtion tuki kattoi 64 miljoonaa euroa, minkä lisäksi energiapuun korjuuta tuettiin 12 miljoonalla eurolla. Luvussa tarkastellaan metsien hoitoa puuntuotannon näkökulmasta. Luku sisältää tietoja metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääristä ja kustannuksista sekä hakkuupinta-aloista hakkuutavoittain. Lisäksi käsitellään metsänviljelymateriaalin tuotantoa. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. Metsänuudistaminen Vuonna 2013 metsiä uudistettiin hehtaarilla. Alasta hehtaaria ( 9 % edellisvuodesta) viljeltiin ja hehtaaria (+13 %) uudistettiin luontaisesti. Metsänviljelyalat ovat olleet tätä pienempiä vain 1950-luvulla ja 1960-luvun alkuvuosina. Muutokset avohakkuualoissa heijastuvat metsänviljelyyn pitemmältä kuin vuoden jaksolta. Vuosina avohakkuiden keskimääräinen ala oli hehtaaria vuodessa, mutta vuosina enää keskimäärin hehtaaria. Maanmuokkausala pieneni vuotta aiemmasta 2 prosenttia hehtaariin. Teollisuuden ja valtion metsien muokkauksista lähes kolmannes tehtiin koneellisen kylvön tai istutuksen yhteydessä, yksityismetsissä vain noin kymmenesosa. Kuusen hyvä siemensato vuonna 2012 nosti kuusen jalostetun siemenen osuuden 70 prosenttiin vuoden 2013 taimitarhakylvöissä. Vuotta aiemmin siemenpulasta johtuen vain 15 prosenttia kuusen tarhakylvöistä tehtiin jalostetulla siemenellä. Vuonna 2013 kuusen siementä ei saatu kerättyä yhtään ja männyn siementäkin vain vähän yli kilogrammaa. Nuoren metsän hoito Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen yhteenlaskettu ala pieneni edellisvuodesta hehtaariin ( 3 %). Nuoren metsän kunnostusala hehtaaria jatkoi vuodesta 2009 alkanutta supistumistaan. Taimikoita hoidettiin syksyn ja alkutalven hyvistä olosuhteista huolimatta edellisvuotta vähemmän, hehtaaria ( 2 %). Yksityismetsien taimikonhoitoala hehtaaria oli yhtä suuri kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Hakkuupinta-alat Vuoden 2013 hakkuiden kokonaispinta-ala kasvoi vuotta aiemmasta hehtaariin (+4 %). Yksityismetsissä hakkuita tehtiin hehtaarilla (+8 %), ja teollisuuden ja valtion metsissä hehtaarilla ( 7 %). Yksityismetsien hakkuualat perustuvat metsänkäyttöilmoituksiin, joten tiedot eivät täysin kuvaa toteutuneita hakkuita. Metsätilastollinen vuosikirja

2 3 Silviculture Kasvatushakkuualasta hehtaarista lähes kaksi kolmasosaa oli ensiharvennusten jälkeen tehtäviä harvennuksia. Metsän uudistamiseen tähtääviä hakkuita tehtiin hehtaarilla eli lähes neljänneksellä hakkuualasta. Uudistushakkuista 86 prosenttia oli avohakkuita, joiden ala kasvoi hehtaariin (+14 %). Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä ylsi ennätysalaan hehtaariin. Yksityismetsien torjunta-ala hehtaaria kasvoi kolmanneksen vuotta aiemmasta. Lähes kahdella kolmasosalla yksityismetsien käsittelyalasta juurikäävän torjunta tehtiin kasvatushakkuiden yhteydessä. Metsänparannustyöt Metsänlannoitusala nousi edellisvuodesta neljänneksen hehtaariin. Yksityismetsissä terveyslannoitusten osuus oli 60 prosenttia hehtaarin lannoitusalasta, kun taas teollisuuden ja valtion metsissä kasvatuslannoitusten osuus oli 90 prosenttia hehtaarin lannoitusalasta. Kunnostusojitusten ala ylsi hehtaariin (+7 %). Yksityismetsissä ojitusala kasvoi hehtaariin (+9 %) ja lähes 60 prosenttia kunnostuksista tehtiin Pohjanmaalla. Vanhojen metsäteiden perusparannusmäärä ylitti jälleen kilometrin rajan vuoden 2012 notkahduksen jälkeen. Yksityismetsissä metsäteitä kunnostettiin kilometriä (+17 % edellisvuodesta), mutta teollisuuden ja valtion metsissä teiden kunnostusmäärä pieneni 964 kilometriin ( 16 %). Uusien metsäteiden rakentaminen väheni edellisvuodesta 673 kilometriin ( 5 %). Metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset olivat 304 miljoonaa euroa vuonna Töihin käytettiin rahaa lähes 8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Reaalisesti summa oli kuitenkin 8 prosenttia viiden edeltäneen vuoden kustannusten keskiarvoa pienempi. Kokonaissummasta 220 miljoonaa euroa kului yksityismetsissä, 33 miljoonaa euroa metsäteollisuuden metsissä ja 51 miljoonaa euroa valtion metsissä. Eniten rahaa meni nuorten metsien hoitoon, joihin kului edellisvuoden tavoin 103 miljoonaa euroa. Metsänuudistamistöiden väheneminen supisti niiden kustannuksia reaalisesti 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Uudistamistöiden 101 miljoonan euron kokonaissummasta kului metsänviljelyyn 60 miljoonaa euroa. Investoinnit metsänparannustöihin (ml. metsänlannoitus) kasvoivat 76 miljoonaan euroon, mikä oli 11 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Metsäparannuksessa suurimman menoerän muodostivat 46 miljoonan euron investoinnit metsäteihin. Vuonna 2013 valtio tuki yksityismetsätaloutta 76 miljoonalla eurolla (reaalisesti 10 % edellisvuodesta). Puuntuotantoon eli metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin tuesta 64 miljoonaa euroa (+4 %). Lopulla 12 miljoonalla eurolla tuettiin energiapuun korjuuta. Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella maksettu haketustuki päättyi vuoden 2012 lopussa. Yksityismetsien keskeisten työlajien yksikkökustannuksista mätästyksen kustannus nousi edellisvuodesta reaalisesti eniten, 5 prosenttia. Ojituskustannusten nousu oli lähes yhtä suuri, 4 prosenttia. Istutuksen (ml. työ ja taimimateriaali) ja metsäteiden perusparannuksen yksikkökustannukset laskivat prosentin vuotta aiemmasta. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastointi Metla laatii vuosittain metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston, jossa esitetään näiden töiden työmäärät yksikkö- ja kokonaiskustannuksineen, valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sekä metsien hakkuupinta-alat hakkuutavoittain. Suorite- ja kustannustilastot julkaistaan erikseen kahdessa Metsätilastotiedotteessa. Tiedot esitetään myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Metinfo Metsätilastot -palvelussa, josta löytyvät myös aikaisempien vuosien tiedot. Aikasarjatarkastelussa on huomioitava, että tilaston sisältö ja työlajien määritelmät ovat muuttuneet useita kertoja. Vuodesta 2002 lähtien aikasarjatiedot ovat melko vertailukelpoisia. Suurin lähimenneisyyden muutos on kasvatushakkuiden ennakkoraivausten kustannusten lisääminen kokonaiskustannuksiin vuodesta 2008 lähtien. Tilaston muutoksia on kuvattu tarkemmin Metinfo Metsätilastot-palvelussa olevassa laatuselosteessa. Tilasto esitetään työlajeittain, metsänomistajaryhmittäin ja Suomen metsäkeskuksen Julkisten palveluiden alueille (taulukot , ja ). Koska valtion tiedot ovat vuodesta 2008 lähtien vain Metsähallituksen tietoja, esitetään taulukoissa tietosuojasyistä johtuen valtion suoritteista ja kokonaiskustannuksista vain koko maan luvut. Alueittaisissa taulukoissa metsäteollisuuden ja valtion tiedot on yhdistetty. 106 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

3 Metsien hoito 3 Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 asetut tavoitteet metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärille ja niiden toteutuminen Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015) Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä vuosille hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa Ohjelman toiminta-ajatuksena on luoda kasvavaa hyvinvointia monipuolisella metsien hoidolla ja käytöllä. Puuntuotannon kestävyyden osalta ohjelman tavoitteeksi on asetettu metsien kasvukunnon paraneminen ja puuston kasvun lisääntyminen. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden lisääminen auttaa tavoitteisiin pääsemisessä. Alla olevassa asetelmassa verrataan metsänhoito- ja metsänperusparannustöiden kaikkien metsänomistajien toteutuneita suoritteita ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Työlaji KMO 2015 Vuosi keskimäärin tavoite toteutunut toteutunut/ toteutunut toteutunut/ tavoite tavoite 1000 ha/v 1000 ha % 1000 ha % Ensiharvennus Metsänviljely (kylvö ja istutus) Nuoren metsän hoito (taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus) Metsänlannoitus terveyslannoitus kasvatuslannoitus Kunnostusojitus Juurikäävän torjunta (kantokäsittely) km km km Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus Vuonna 2013 metsänhoito- ja metsänparannustöitä tehtiin lähes joka työlajissa vähemmän kuin edeltävänä viitenä vuonna keskimäärin. Puukaupan ja hakkuiden hyvä vire vuonna 2013 selittänee osin metsänparannustöiden kasvua vuotta aiemmasta. Sen sijaan metsänviljelyyn hakkuiden muutokset heijastuvat viiveellä. Vaikka teollisuuspuun hakkuumäärä, 56 miljoonaa kuutiometriä, oli 2000-luvun suurimpia, jäi se selvästi alle metsäohjelman vuositavoitteen miljoonan kuutiometrin. Kun hakkuutavoitteita ei ole saavutettu, ei metsänviljelyalakaan ole yltänyt tavoitteisiin. Nuoren metsän hoidossa painopistettä on saatu siirrettyä nuoren metsän kunnostuksesta taimikonhoitoon, mutta määriä ei ole pystytty kasvattamaan tavoitteiseen. Vuoden 2013 lopulla maa- ja metsätalousministeriö käynnisti metsäpoliittisen selonteon valmistelun, jonka valtioneuvosto antoi alkuvuodesta 2014 eduskunnalle. Selonteon ja eduskunnan kannanoton perusteella laaditaan vuoden 2014 aikana Kansallinen metsästrategia 2025, joka korvaa jatkossa kansallisen metsäohjelman. Lähteet: Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu] Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 50 s. Saatavissa: Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko Maa- ja metsätalousministeriö. Saatavissa: ewot83kzh/metsapol_selonteko_netti_suomi.pdf Teksti: Marja-Liisa Juntunen Metsätilastollinen vuosikirja

4 3 Silviculture Metsien hoito -luvussa käytetään seuraavaa metsänomistajaryhmittelyä: Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyhtiöt; tiedot kerätään A. Ahlström Oy:ltä, Metsä Group Oy:ltä, Tornator Oy:ltä ja UPM Metsältä Valtio = Metsähallitus, vuotta 2008 aiemmin myös Metla ja mm. oppilaitosten opetusmetsät Yksityismetsissä toteutettujen töiden suoritetiedot pyritään keräämään kaikilta palvelutuottajilta. Metsänomistajaliitot kokoavat tiedot alueensa metsänhoitoyhdistyksiltä ja välittävät ne Metlalle. Metsänhoitoyhdistysten suoritetiedot sisältävät sekä yhdistysten toimesta tehdyt työt että ne metsänomistajien tekemät työt, joihin yhdistys on hakenut valtion tukea ja toimittanut metsänviljelymateriaalin. Lisäksi mukana on arvio niistä töistä, jotka metsänomistaja on teettänyt tai tehnyt omatoimisesti ilman valtion tukea. Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen keskusyksikkö on vastannut alueillaan tapahtuvasta tietojen keruusta ja lähettänyt yhteenvedot Metlaan. Metsäteollisuuden palveluyhtiöt ovat toimittaneet tiedot yksityismetsissä tekemistään työmääristä suoraan Metlalle. Metsänhoitoyhdistykset ja Suomen metsäkeskus toimittavat Metlalle myös yksityismetsissä tekemiensä töiden laskutukseen perustuvat yksikkökustannustiedot, joista koostetaan alueittaiset, eri työlajien työmäärillä painotetut keskimääräiset yksikkökustannukset. Metsäteollisuus ja Metsähallitus ilmoittavat metsissään tehdyt suoritemäärät Suomen metsäkeskuksen Julkisten palvelujen aluejaolla. Metsäteollisuudelta myös kustannustiedot saadaan tällä aluejaolla. Metsähallitus on toimittanut vuodesta 2006 lähtien kustannustietonsa useamman Suomen metsäkeskuksen alueen kattavilta suuralueilta. Suuralueiden yksikkökustannuksia joudutaan tässä tapauksessa yleistämään niillä sijaitseville metsäkeskusalueille. Kokonaiskustannukset lasketaan metsänomistajaryhmittäin kertomalla kunkin alueen yhteenlasketut työmäärät ko. alueen työlajin yksikkökustannuksilla. Muista työlajeista poiketen kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelukustannuksia ei sisällytetä työlajien yksikkökustannuksiin, vaan ne saadaan ja julkaistaan kokonaiskustannuksina. Koko maan kokonaiskustannukset saadaan laskemalla alueittaiset kustannukset yhteen. Kustannukset sisältävät kunkin työlajin tarkasteluvuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine lisineen sekä tarvikkeineen (taimet, lannoitteet, torjuntaaineet, polttoaineet yms.) sekä kone- ja kalustokustannukset. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Vaikka tiedontoimittajille on täsmällisesti eritelty kuluerät, joita kustannuksiin pitäisi sisältyä, eri tiedontoimittajien kustannusseurannasta ei todennäköisesti saada tietoja aivan samansisältöisinä. Tämä vaikuttaa kustannustietojen luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Metsänviljelyyn toimitettujen siementen ja taimien tuotanto- ja ulkomaankauppatiedot tuottaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (taulukot ). Tiedot valtion yksityismetsien puutuotannon kestävyyden turvaamiseen maksamasta tuesta ja lainasta (laki Kestävän metsätalouden rahoituksesta 1094/1996) saadaan Suomen metsäkeskuksesta (taulukko 3.25). Kirjallisuus Literature Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta /1094 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 14/2014. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 17 s. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 22/2014. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 11 s. Saatavissa: Muut tietolähteet Other sources of information Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Metsätilastot, tilastot.metla.fi/ Suomen metsäkeskus, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

5 Metsien hoito ha Yhteensä Istutus Planting Kylvö Seeding Luontainen uudistaminen Natural regeneration Kuva 3.1 Metsänuudistaminen Figure 3.1 Natural and artificial regeneration, ha Yhteensä Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu ja muut puulajit Birch and other species Kuva 3.2 Metsänviljely puulajeittain Figure 3.2 Artificial regeneration by tree species, Metsätilastollinen vuosikirja

6 3 Silviculture milj. tainta mill. seedlings Yhteensä Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut puulajit Other species Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Kuva 3.3 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Figure 3.3 Number of domestic seedlings delivered for planting, ha Yhteensä Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.4 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Figure 3.4 Tending of seedling stands and improvement of young stands, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

7 Metsien hoito ha Yhteensä Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.5 Metsänlannoitus Figure 3.5 Forest fertilisation, ha Yhteensä Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Vuosina ja vuodesta 2009 kunnostusojituksen pinta-alat on laskettu tilastoiduista ojamääristä. Vuosina pinta-alat ovat tiedontoimittajien ilmoittamia. In and since 2009, the area of ditch network maintenance is based on average length of ditches per hectare. In , the areas are those given by the data suppliers. Kuva 3.6 Kunnostusojitus Figure 3.6 Ditch network maintenance, Metsätilastollinen vuosikirja

8 3 Silviculture kilometriä kilometres Yhteensä Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.7 Metsäteiden rakentaminen Figure 3.7 Construction of forest roads, kilometriä kilometres Yhteensä Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.8 Metsäteiden perusparannus Figure 3.8 Basic improvement of forest roads, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

9 Metsien hoito ha Hakkuupinta-ala yhteensä Area treated with fellings, total Kasvatushakkuut Intermediate fellings Uudistushakkuut Regeneration fellings Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi maankäytön muutokseen johtavat hakkuut, kuten alueen muuttaminen pelloksi tai asutuksen käyttöön. Other fellings includes, for instance, felling to accommodate a change in land use, such as a change to agricultural use or housing. Kuva 3.9 Hakkuupinta-alat Figure 3.9 Area treated with fellings, milj. vuoden 2013 rahana mill. in 2013 monetary value Yhteensä Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. Kuva 3.10 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset Figure 3.10 costs of silvicultural and forest improvement work, Metsätilastollinen vuosikirja

10 3 Silviculture milj. vuoden 2013 rahana mill. in 2013 monetary value Yhteensä Oma panos Own input Valtion tuki State subsidy Valtion laina State loan Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Valtion tuki ei sisällä energiapuun korjuun ja haketuksen tukea. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. The State subsidy for harvesting and chipping energy wood is excluded. Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, = 100 Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Taimikonhoito Tending of seedling stands Kunnostusojitus Ditch network maintenance Mätästys Mounding Istutus Planting Kylvö Seeding Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Kuva 3.12 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden reaalisten yksikkökustannusten kehitys yksityismetsissä Figure 3.12 Index of real unit costs of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

11 Metsien hoito Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 Silvicultural and forest improvement work, 2013 Työlaji Type of work Työmäärä Kokonais- Työmäärien muutos Kustannusten muutos Amount kustannukset 2013/ /2012 costs Change in amounts, Change in total costs, 2013/ / ha % % Metsänhoito- ja metsänparannustyöt Silvicultural and forest improvement work Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö Seeding Istutus Planting Täydennysviljely Supplementary seeding and planting Heinäntorjunta Grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling root-rot disease Metsänlannoitus Forest fertilisation Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja Construction and basic km perusparannus improvement of forest roads Metsäteiden kunnossapito Maintenance of forest roads Hakkuupinta-alat Area treated with fellings Kasvatushakkuut Intermediate fellings Ensiharvennus First thinning Muu harvennus Other thinning Ylispuiden poisto Removal of seed trees and shelterwood trees Uudistushakkuut Regeneration fellings Avohakkuu Clearcutting Luontaisen uudistamisen hakkuu Seed tree and shelterwood felling Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi maankäytön muutokseen johtavat hakkuut, kuten alueen muuttaminen pelloksi tai asutuksen käyttöön. 'Other fellings' includes, for instance, felling to accommodate a change in land use, such as a change to agricultural use or housing. Metsätilastollinen vuosikirja

12 3 Silviculture 3.1 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 2013 Amounts of silvicultural and forest improvement work, 2013 Työlaji Yksikkö Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Type of work Unit Non-industrial, private, etc. Forest State josta valtion tukemia industries of which subsidised by the state Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas ha Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Laikutus Patch scarification Äestys Disc trenching Mätästys Mounding Säätöauraus Ploughing Pellon muokkaus Ploughing of fields Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö ja istutus Seeding and planting ha Kylvö Seeding Kylvö puulajeittain Seeding by tree species Mänty Pine ha Kuusi Spruce Koivu Birch Kylvö työlajeittain Seeding by type of work Koneellisesti Mechanical seeding ha Käsin Manual seeding Istutus Planting " Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut kotimaiset puulajit Other domestic tree species Ulkomaiset puulajit Introduced tree species Pellonmetsitys (sisältyy myös kylvön tai istutuksen aloihin) " Afforestation of arable land (included in seeding or planting) Täydennysviljely (tehollinen pinta-ala, ei koko metsikkökuvion) ha Supplementary seeding and planting (effective area, not total area) Heinäntorjunta Grass suppression ha Heinäntorjunnasta kemiallisesti Chemical grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands ha Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus " Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling root-rot disease " Torjunta kantokäsittelyllä Stump treatment " Torjunta kannonnostolla Stump extraction " Metsänlannoitus Forest fertilisation Terveyslannoitus Remedial fertilisation Kasvatuslannoitus Fertilisation for growth Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus km Construction and basic improvement of forest roads Metsäteiden rakentaminen Construction of forest roads km Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

13 Metsien hoito Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue Uudistusalan raivaus Kulotus Maanmuokkaus Year and region Clearing of regeneration areas Prescribed burning Soil preparation I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä hehtaaria hectares ,5 6,7 15,6 114,8 1,5 0,1 2,1 3,8 97,0 9,2 21,2 127, ,3 6,7 13,0 130,1 0,8 0,1 0,5 1,4 96,7 10,5 19,0 126, ,8 7,0 12,7 105,6 0,9 0,2 0,9 2,0 82,2 14,6 20,2 117, ,8 8,0 11,0 92,8 0,6 0,1 0,3 1,0 79,6 18,9 21,8 120, ,9 4,1 7,3 78,2 0,7 0,1 0,8 1,7 79,6 18,4 20,3 118, ,8 1,7 6,5 81,0 0,7 0,0 0,6 1,4 96,8 11,8 18,2 126, ,7 1,1 4,4 73,2 0,5 0,0 0,4 0,9 101,4 7,1 19,5 128, ,2 1,4 7,0 70,5 0,5 0,0 0,5 1,0 97,0 6,1 17,1 120, ,5 1,3 11,0 73,8 0,2-0,4 0,6 97,5 5,3 17,1 120, ,9 2,0 11,4 67,3 0,5 0,0 0,8 1,3 95,2 6,0 17,8 119, ,6 2,5 12,9 70,0 0,3 0,0 0,2 0,5 93,6 7,5 18,4 119, ,2 2,7 13,5 67,4 0,7 0,1 1,5 2,3 102,7 8,2 18,4 129, ,5 2,8 15,0 66,2 0,8 0,3 1,0 2,0 91,4 8,8 22,5 122, ,0 2,8 16,4 70,1 0,5 0,0 0,9 1,3 102,5 6,7 22,1 131, ,3 3,1 14,7 66,1 0,2 0,0 0,0 0,2 93,4 8,6 21,1 123, ,1 2,2 12,8 63,1 0,5 0,0 0,6 1,1 91,5 9,7 20,4 121, ,6 6,1 12,9 62,6 0,5 0,0 0,5 1,0 94,1 10,3 18,0 122, ,9 7,9 11,9 68,7 0,3 0,0 0,2 0,5 94,8 15,4 20,0 130, ,0 6,6 12,9 63,4 0,2 0,1 0,1 0,4 96,3 17,8 21,2 135, ,7 5,6 11,8 53,1 0,3 0,0 0,4 0,7 77,5 12,2 19,3 109, ,0 5,1 13,9 49,1 0,1 0,0 0,1 0,2 65,7 12,4 19,5 97, ,2 5,0 14,5 46,6 0,1 0,0 0,4 0,6 77,2 14,3 22,4 113, ,6 5,8 13,1 48,5 0,1 0,0 0,2 0,3 73,7 14,4 21,1 109, ,4 4,4 14,5 43,4 0,2 0,1 0,2 0,4 72,5 12,6 21,8 106,9 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä hehtaaria hectares 2013 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäteollisuuden ja valtion tiedot on yhdistetty tietosuojasyistä johtuen. For reasons of confidentiality, the regional data for the forest industries and the state are combined. Metsätilastollinen vuosikirja

14 3 Silviculture 3.3 Maanmuokkaus Soil preparation, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue Laikutus Äestys Mätästys Year and region Patch scarification Disc trenching Mounding I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä hehtaaria hectares ,1 1,5 3,2 31,8 49,6 3,0 8,8 61,4 17,4 3,8 6,4 27, ,6 2,0 2,5 28,1 43,8 2,6 11,2 57,5 17,4 4,2 8,9 30, ,4 1,3 2,0 32,8 44,3 2,0 10,0 56,3 21,9 3,3 10,0 35, ,0 1,1 1,9 28,0 39,9 2,5 8,8 51,3 22,4 5,0 10,4 37, ,7 1,5 1,8 27,0 34,7 3,4 7,8 46,0 26,9 4,8 10,7 42, ,8 1,6 1,3 24,7 33,7 3,0 6,6 43,4 31,7 5,7 10,0 47, ,6 1,1 1,3 23,0 29,1 6,1 8,6 43,8 38,3 8,3 10,1 56, ,3 1,1 2,1 21,5 28,1 5,8 7,6 41,5 42,7 10,9 11,5 65, ,3 0,9 1,7 14,9 22,4 3,9 7,8 34,1 35,9 7,4 9,7 53, ,8 0,8 1,3 11,9 16,7 4,1 7,4 28,3 34,5 7,5 10,8 52, ,8 0,7 2,3 13,8 17,1 3,5 8,6 29,2 45,1 10,1 11,6 66, ,3 0,9 1,9 14,1 15,3 3,9 7,2 26,3 42,7 9,6 12,0 64, ,2 0,8 1,8 12,7 14,6 3,3 7,1 24,9 44,0 8,5 13,0 65,5 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä hehtaaria hectares 2013 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lisäksi koko maassa tehtiin vuonna 2013 säätöaurausta hehtaarilla ja pellon muokkausta hehtaarilla. Furthermore, ploughing was accomplished on hectares and ploughing of fields on hectares in Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

15 Metsien hoito Metsänviljely omistajaryhmittäin Artificial regeneration by forest ownership category, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue Kylvö Istutus Yhteensä Year and region Seeding Planting I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Kaikkiaan Grand total hehtaaria hectares ,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121, ,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130, ,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122, ,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110, ,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108, ,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112, ,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119, ,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113, ,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111, ,9 1,2 6,1 36,2 65,7 3,7 9,3 78,8 94,6 4,9 15,4 114, ,7 1,3 5,7 33,7 69,3 4,3 9,7 83,3 96,0 5,6 15,4 117, ,4 2,0 5,2 35,7 73,6 6,1 10,5 90,2 102,0 8,1 15,8 125, ,6 2,2 5,4 33,2 69,9 6,6 11,6 88,0 95,4 8,8 16,9 121, ,0 1,6 6,7 32,2 69,8 5,5 11,3 86,5 93,7 7,1 18,0 118, ,4 2,1 7,3 33,7 71,1 5,6 12,1 88,9 95,5 7,7 19,4 122, ,4 2,6 6,1 31,1 69,4 6,3 11,8 87,6 91,9 8,9 17,9 118, ,5 2,8 7,2 30,4 70,8 6,5 11,3 88,6 91,2 9,2 18,5 119, ,3 6,0 7,4 32,7 71,4 8,6 10,9 90,9 90,6 14,6 18,3 123, ,6 6,1 6,9 32,6 74,8 8,6 12,1 95,5 94,5 14,7 19,0 128, ,7 4,0 6,6 27,4 74,0 9,3 12,1 95,4 90,7 13,4 18,8 122, ,4 4,3 6,8 24,6 64,7 7,5 12,1 84,3 78,2 11,8 18,9 108, ,0 3,7 6,7 23,4 54,3 9,2 12,8 76,3 67,3 13,0 19,5 99, ,7 4,2 6,5 23,4 60,8 9,6 14,0 84,4 73,5 13,8 20,5 107, ,2 3,8 6,5 21,5 53,5 9,9 13,4 76,9 64,7 13,7 19,9 98,4 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Kaikkiaan Grand total hehtaaria hectares 2013 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätilastollinen vuosikirja

16 3 Silviculture 3.5 Metsänviljely puulajeittain Artificial regeneration by tree species, Vuosi ja alue Kylvö Istutus Yhteensä Year and region Seeding Planting Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Kaikkiaan Pine Spruce Other Pine Spruce Other Pine Spruce Other Grand total hehtaaria hectares ,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121, ,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130, ,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122, ,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110, ,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108, ,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112, ,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119, ,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113, ,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111, ,1 0,7 1,4 36,2 29,1 39,6 10,1 78,8 63,2 40,3 11,5 114, ,0 1,3 1,4 33,7 26,8 47,1 9,4 83,3 57,8 48,4 10,9 117, ,4 1,0 1,3 35,7 28,5 53,8 7,9 90,2 61,9 54,8 9,2 125, ,6 0,7 0,9 33,2 28,3 54,1 5,6 88,0 59,9 54,8 6,5 121, ,0 0,5 0,8 32,2 27,0 54,0 5,6 86,5 58,0 54,5 6,3 118, ,8 0,5 0,4 33,7 28,5 55,7 4,7 88,9 61,4 56,2 5,1 122, ,4 0,4 0,3 31,1 26,3 57,7 3,6 87,6 56,7 58,0 3,9 118, ,8 0,4 0,2 30,4 23,9 61,1 3,6 88,6 53,6 61,5 3,8 119, ,3 0,2 0,1 32,7 23,8 63,9 3,2 90,9 56,1 64,1 3,3 123, ,3 0,2 0,2 32,6 24,3 68,1 3,1 95,6 56,6 68,3 3,3 128, ,1 0,2 0,2 27,4 24,9 67,4 3,1 95,4 52,0 67,6 3,2 122, ,3 0,2 0,1 24,6 23,1 58,0 3,3 84,3 47,4 58,2 3,4 108, ,2 0,1 0,1 23,4 21,5 52,0 2,8 76,3 44,7 52,2 2,8 99, ,2 0,1 0,1 23,4 22,7 58,7 3,0 84,4 45,9 58,8 3,1 107, ,4 0,0 0,1 21,5 21,4 52,6 2,8 76,9 42,7 52,7 2,9 98,4 hehtaaria hectares 2013 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

17 Metsien hoito Pellonmetsitys Afforestation of arable land, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja alue I II III Yhteensä Year and region hehtaaria hectares I II + III Yhteensä 2013 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden lukuihin. The figures in this table are included in the figures of Tables Metsätilastollinen vuosikirja

18 3 Silviculture 3.7 Metsäpuiden siemenkeräykset Amounts of seed collected, Vuosi Mänty Scots pine Kuusi Norway spruce Year Testattu Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä siemen testattu siemen tunnettu testattu siemen tunnettu Tested siemen Selected Source-identi- siemen Selected Source-identiseed Qualified seed seed fied seed Qualified seed seed fied seed kg Vuosi Rauduskoivu Silver birch Muut puulajit Other species Year Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä testattu siemen tunnettu testattu siemen tunnettu siemen Selected Source-identi- siemen Selected Source-identi- Qualified seed seed fied seed Qualified seed seed fied seed kg Vuosi = siementen tuleentumisvuosi Siemenluokat: Testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu testitulosten perusteella. Alustavasti testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella. Valikoitu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta ulkoisten ominaisuuksien perusteella valitusta rekisteröidystä siemenkeräysmetsiköstä. Siemenlähde tunnettu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköistä. Muita puulajeja ovat mm. hies- ja visakoivu, tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä. Year = Year of seed ripening Category of seed: Tested: Seeds collected from seed orchards, the components of which have been tested. Qualified: Seeds collected from seed orchards where the components have been phenotypically selected. Selected: Seeds collected from a stand located within a single region of provenance, which has been phenotypically selected. Source-identified: Seeds collected from either a seed source or stand located within a single region of provenance. Other species include, for example, downy and curly birch, pedunculate oak, Siberian larch and black alder. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 122 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

19 Metsien hoito Metsäpuiden siemenkauppa Suomen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Trade in forest tree seeds between Finland and the member states of the European Union, Vuosi Mänty Kuusi Siperianlehtikuusi Muu Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Siberian larch Other kg Tuonti Imports Vienti Exports Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Metsätilastollinen vuosikirja

20 3 Silviculture 3.9 Taimitarhakylvöt sekä testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus siemenmäärästä Amounts of seed used in nurseries, and the proportion of tested and qualified seed of the total seed amount, Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Silver birch Downy birch Other species kg % kg % kg % kg % kg % kg % Siemenen alkuperäluokka taimitarhakylvöissä 2013 Category of origin of seed in nurseries, 2013 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Scots pine Norway spruce Silver birch Downy birch Other species kg % kg % kg % kg % kg % kg % Yhteensä Testattu Tested Alustavasti testattu Qualified Valikoitu Selected Siemenlähde tunnettu Source-identified Siemenen alkuperäluokka, ks. taulukko 3.7. Vuonna 2013 'Muissa puulajeissa' ulkomaisten puulajien siemeniä oli 1,1 kg. Category of origin of seed, see Table 3.7. In 2013, the amount of seed of introduced species in 'Other species' was 1.1 kg. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 124 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014

21 Metsien hoito Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Number of domestic seedlings delivered for planting, Vuosi Mänty Scots pine Kuusi Norway spruce Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Container seedlings Bare-rooted seedlings Container seedlings Bare-rooted seedlings tainta seedlings Vuosi Rauduskoivu Silver birch Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Downy birch Other species Grand Container seedlings Bare-rooted seedlings total tainta seedlings Vuonna 2013 muita kotimaisia puulajeja (hybridihaapa, siperianlehtikuusi, visakoivu ym.) toimitettiin istutukseen 0,52 miljoonaa tainta ja ulkomaisia puulajeja 0,04 miljoonaa tainta. In 2013, 0.52 million seedlings of other domestic species (hybrid aspen, Siberian larch, curly birch, etc.) and 0.04 million seedlings of introduced species were delivered for planting. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Metsätilastollinen vuosikirja

22 3 Silviculture 3.11 Metsäpuiden taimikauppa Suomen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Trade in forest tree seedlings between Finland and the member states of the European Union, Vuosi Mänty Kuusi Muut havupuut Koivu Muut lehtipuut Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Other conifers Birch Other broadleaved tainta seedlings Tuonti Imports Vienti Exports Muita havupuita ovat lehtikuusi, kontortamänty, douglaskuusi ja mustakuusi. Muita lehtipuita ovat visakoivu, tammi, tervaleppä ja haapakloonit. Other conifers: larch, lodgepole pine, Douglas-fir and black spruce. Other broadleaved: curly birch, oak, black alder and aspen clones. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 126 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014