Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa"

Transkriptio

1 Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 metsiköt Suomessa metsänomistajat päättävät metsiensä hoidosta ja käytöstä Uudet metsänkäsittelysuositukset (2006) -> enemmän vaihtoehtoja, esim. voimakkaammat harvennukset lyhyemmät kiertoajat ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet metsikkö-metsäalueoptimi aika VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto

3 metsiköt Aineisto ja menetelmä Metsikkötasolla vaihtoehdot: vuoden 2006 metsänkäsittelysuositukset ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet metsikkö-metsäalueoptimi aika Tietolähteet: Metsävaratiedot: VMI10-koeala ja -puutiedot Luonnonsuojelualueet: Suomen ympäristökeskus Hallintorajat: Maanmittauslaitos, lupanro MYY/179/06-V Metsä- ja kitumaa jaettu 3 käsittelyluokkaan: ensisijaisesti puuntuotanto, rajoitettu puuntuotanto ja puuntuotannon ulkopuolella eli tiukasti suojellut simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto Aluetasolla vaihtoehdot: Hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) sekä 3 laskelmaa I max NTN 5 % korkokannalla II max NTN 4 % korkokannalla ja alueellisin (metsäkeskukset) kestävyysrajoittein III vuosien alueellisesti (metsäkeskukset) tilastoitujen keskimääräisten hakkuiden mukainen kehitys ja näille ehdollinen hakkuureservi VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

4 Valtakunnalliset ja alueelliset hakkuumahdollisuudet Koko maassa hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) 127 milj. m 3 /v I max NTN 5 % korkokannalla: hakkuukertymä 97 milj. m 3 /v hakkuureservi 30 milj. m 3 /v II max NTN 4 % korkokannalla ja alueellisin (metsäkeskukset) kestävyysrajoittein: hakkuukertymä 72 milj. m 3 /v hakkuureservi 55 milj. m 3 /v III vuosien alueellisesti (metsäkeskukset) tilastoitujen keskimääräisten hakkuiden mukainen kehitys: hakkuukertymä 56 milj. m 3 /v Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä hakkuureservi 71 milj. m 3 /v VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

5 milj. m³/v Hakkuumahto, -kertymä ja -reservi ( ) Hakkuukertymä ja -reservi Tukki Kuitu Tukki/reservi Kuitu/reservi I II III I II III I II III Hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) : 7,0 milj. m 3 /v Hakkuukertymä ja -reservi 5 % tuottovaatimus (I): 5,8 + 1,2 milj. m 3 /v ( ) 4,6 + 1,4 milj. m 3 /v ( ) 5,4 + 1,3 milj. m 3 /v ( ) Suurin kestävä (II): 4,6 + 2,4 milj. m 3 /v ( ) 5,2 + 2,3 milj. m 3 /v ( ) 5,2 + 2,6 milj. m 3 /v ( ) (tukkikertymä 2,3 milj. m 3 /v) Vuosien hakkuut (III): 4,0 + 3,0 milj. m 3 /v ( ) 4,0 + 4,0 milj. m 3 /v ( ) 4,0 + 5,2 milj. m 3 /v ( ) (tukkikertymä 2,0 milj. m 3 /v) Kausi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / Kaakkois-Suomi VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

6 Hakkuukertymä puulajeittain ( ) Hakkuukertymä Mänty Kuusi Lehtipuu milj. m³/v I II III I II III I II III Kuusi mänty - lehtipuu % 5 % tuottovaatimus (I): % ( ) % ( ) % ( ) Suurin kestävä (II): % ( ) % ( ) % ( ) Vuosien hakkuut (III): % Kausi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / Kaakkois-Suomi VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

7 Puuston tilavuuden kehittyminen on ehdollinen hakkuille Hakkuukertymä Tilavuus milj. m³/v 7 Mänty Kuusi Lehtipuu milj. m³ 160 Mänty Kuusi Lehtipuu I II III I II III I II III 0 I II III I II III I II III I II III Kausi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / Kaakkois-Suomi VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen Vuosi

8 Kaakkois-Suomen osuus valtakunnallisista hakkuumahdollisuuksista milj I 97 6 % II 72 6 % III 7 % II/Kuusi 7 % II/Lehtipuu VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä % II/Mänty 6 % Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Rannikko, pohjanmaan alue Rannikko, etelärannikon alue Ahvenanmaan maakunta

9 Yhteenveto Hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) vuosina on 7,0 milj. m 3 /v, josta 5 % tuottovaatimuksella jää hakkuureserviksi 1,2 milj. m 3 /v. Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio vuosille on 4,6 milj. m 3 /v eli 0,6 milj. enemmän kuin toteutuneet hakkuut (4,0 milj. m 3 /v). Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) on 87 % (metsäkeskusten korkein). Viime vuosien hakkuut ovat olleet kuusipainotteisempia (%) kuin hakkuumahdollisuudet. Hakkuiden lisäysmahdollisuudet suurimmat lehtipuulla (lähes 0,5 milj. m 3 /v). Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

10 Tulosten hyödyntämismahdollisuudet? Tulokset ovat välineitä tulevaisuuden ennakointiin. Tulokset EIVÄT ole todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita tai toteutettavaksi tarkoitettuja suunnitteita. Taustaoletuksiin puiden kasvusta, metsien käsittelystä, metsänhoidon tasosta, puunjalostus- ja korjuuteknologiasta sekä niiden hinta- ja kustannusrakenteesta liittyy epävarmuustekijöitä. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan. Päätöksiin vaikuttavat mm. tarjonta/hinta- ja tuotto-odotukset kysyntä/lopputuotemarkkinoilta johdettu puustamaksukyky. VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

11 Lisätietoja: Julkaisu: Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: Nettipalvelussa taulukoita ja kaaviokuvia: VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

12 VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Odotettuja merkkejä noususuhdanteen alusta ei näkynyt vuonna 2013. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan volyymilla mitattu bruttokansantuote laski prosentin edellisvuodesta.

Lisätiedot

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla Suomen PEFC-standardi Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009 9.11.2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* Sisältö: 1. Johdanto: Metsien hoito ja käyttö Suomessa 2008... 2 1.1 Metsien merkitys

Lisätiedot

RAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali

RAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali RAPORTTI 2015 Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali Sisällysluettelo Alkusanat 4 JOHDANTO 6 NYKYINEN METSIEN KÄYTTÖ EI OLE EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ 8 Metsien

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod

Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod 2014 Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod Michael den Herder, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Marcus Lindner & Anniina Haatanen European Forest Institute, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi

Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi 18.3.2015 Suomen metsävarat ja puumarkkinoiden kehittäminen toimintaohjelma puun käyttöää lisäävien investointienn edistämiseksi Tiivistelmä Kotimaisen puun käytön ennustetaan toteutusvaiheessa ja suunnitteilla

Lisätiedot

Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain

Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain Metsätieteen aikakauskirja / Timo Penttilä, Hannu Hökkä ja Raija Laiho Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä e e m t a Tausta Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain

Lisätiedot

Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi

Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi ISBN 978-951-40-2416-0 (PDF) ISSN 1795-150X Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi Jari Lindblad, Miina Jahkonen, Juha Laitila, Harri Kilpeläinen ja Seija Sirkiä www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025 Alue- ja toimialatarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009 jari järvinen samuli leveälahti työvoimasta vuosina 2007 2025 Alue-

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö 70 0'0"E Metsät ovat hyvinvoinnin lähde Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta.

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET

HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET JOHDANTO Tapio 2/01 1 Johdanto Miksi uudet suositukset? Suositusten tavoite Mitä uutta? Metsien kestävä hoito ja käyttö Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa JOHDANTO

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet

Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet MAANMITTAUSLAITOS Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet Juhana Hiironen ja Saija Ettanen Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 113 MAANMITTAUSLAITOS KEHITTÄMISKESKUS Opastinsilta 12,

Lisätiedot

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Lehti sinulle metsänomistaja KEVÄT 2014 Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa s. 4 Kouvolan varuskuntiin lämpöä Harvestian puilla s. 12 Uusissa metsänhoitosuosituksissa jokaiselle jotakin

Lisätiedot

METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen

METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Saija Kuusela, Mirja Rantala ja Riikka Paloniemi Saija Kuusela Mirja Rantala Riikka Paloniemi METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen Kuusela, S., Rantala,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013 TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.4.2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2014 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan työttömien

Lisätiedot

Tikankontin tila Suomessa

Tikankontin tila Suomessa Tiina Laitinen Tikankontin tila Suomessa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 154 Tiina Laitinen Tikankontin tila Suomessa Tiina Laitinen Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut Torangintaival

Lisätiedot

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN Adriaan Perrels Elina Kangas Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lisätiedot

ekologisesti SIVUT 12 15

ekologisesti SIVUT 12 15 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2014 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti SIVUT 12 15 Alajärvellä sahataan vauhdilla 8 Puukauppaa laajalla alueella 17 Teerikannoissa myönteistä kehitystä.

Lisätiedot

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaisa Raitio ja Teijo Rytteri Kaisa Raitio Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa

Lisätiedot

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä Savossa, alhaisin Uudellamaalla

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä Savossa, alhaisin Uudellamaalla Väestö 2010 Väestörakenne 2009 Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa pienin yli 100 vuoteen Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 888 323 alle 15 vuotiasta henkilöä.

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

Väestön ennakkotilasto

Väestön ennakkotilasto Väestö 2015 Väestön ennakkotilasto 2015, maaliskuu Muuttovoitto ulkomailta ylläpiti väestönkasvua alkuvuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana

Lisätiedot

Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012

Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012 Palvelut 2014 Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012 Kaupan jalostusarvo laski 5 prosenttia vuonna 2012 Kaupan toimialojen jalostusarvo vuonna 2012 oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten

Lisätiedot

Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2012

Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2012 Rakentaminen 2014 Rakentamisen alue- ja toimialatilasto 2012 Rakentamisen jalostusarvo kasvoi 8 prosenttia vuonna 2012 Rakentamisen jalostusarvo vuonna 2012 kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkainta

Lisätiedot

PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus

PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle Sirpa Laitinen-Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu Liisa Vanhanen-Nuutinen, Haaga-Helia

Lisätiedot