3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Nuoren metsän hoito

Transkriptio

1 3 Metsien hoito Vuoden 2011 metsänuudistamisala oli ennätyksellisen pieni. Ala supistui jo neljättä vuotta peräkkäin pienentyen edellisvuodesta 11 prosenttia hehtaariin. Tästä hehtaaria uudistettiin viljelemällä ja hehtaaria luontaisesti. Metsänviljelyalan supistumiseen vaikuttivat vuosien 2008 ja 2009 keskimääräistä pienemmät avohakkuut. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala hehtaaria oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Maanmuokkauksen pinta-ala kasvoi lähes viidenneksellä ja metsien terveyslannoitusten yli kolmanneksella. Hakkuiden kokonaispinta-ala pieneni vuonna 2011 vuotta aiemmasta lähes viidenneksen hehtaariin. Yksityismetsissä hakkuita tehtiin hehtaarilla, lähes neljännes edellisvuotta vähemmän. Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 300 miljoonaa euroa, josta yksityismetsissä kului 210, metsäteollisuuden metsissä 33 ja valtion metsissä 58 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 reaalisesti hieman pienemmät kuin vuotta aiemmin. Pääosa töihin käytetystä rahamäärästä kului metsänuudistamiseen ja nuoren metsän hoitoon. Valtion tuki yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen oli lähes sama kuin edellisvuonna, kaikkiaan 82 miljoonaa euroa. Luvussa tarkastellaan metsien hoitoa puuntuotannon näkökulmasta. Luku sisältää tietoja metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääristä ja kustannuksista sekä hakkuupinta-aloista hakkuutavoittain. Lisäksi käsitellään metsänviljelymateriaalin tuotantoa. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. Metsänuudistaminen Metsänuudistamiseen liittyvien töiden määrä riippuu aiempien vuosien uudistushakkuiden pinta-aloista. Vuonna 2011 metsänuudistamisala pieneni jo neljättä vuotta peräkkäin. Ala supistui edellisvuodesta 11 prosenttia kaikkiaan hehtaariin, mistä hehtaaria viljeltiin ja hehtaaria uudistettiin luontaisesti siemen- ja suojuspuuhakkuin. Metsänviljelyalan pienenemiseen ( 8 % edellisvuodesta) vaikuttivat vuosien 2008 ja 2009 vähäiset avohakkuut sekä elokuun 2010 myrskytuhot. Tuhoalueiden puunkorjuutyöt sitoivat metsätalouden työvoimaa loppuvuodesta 2010, mikä vähensi ajankohdan maanmuokkauksia ja siirsi keväälle 2011 suunniteltuja uudistamistöitä eteenpäin. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 10) tulosten mukaan vain joka kymmenes avohakkuuala on viljelty vuoden kuluttua hakkuusta ja puolet kahden vuoden kuluttua. Metsänviljelyalan supistuminen heijastui myös taimitoimituksiin. Vuonna 2011 kotimaan taimitarhoilta toimitettiin metsänviljelyyn 142 miljoonaa tainta, mikä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja pienin tähän mennessä tilastoitu määrä. Ulkomailta, lähinnä Ruotsista, Suomeen tuotiin 17 miljoonaa metsäpuiden tainta. Nuoren metsän hoito Vuonna 2011 taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen yhteenlaskettu pinta-ala kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttia hehtaariin. Tästä oli taimikonhoitoa hehtaaria ja nuoren metsän kunnostusta hehtaaria. Taimikonhoidon pinta-ala lisääntyi edellisvuodesta 8 prosenttia, kun taas nuoren metsän kunnostuksen pinta-ala supistui vastaavasti. Kasvatushakkuualoja ennakkoraivattiin hehtaaria, mikä oli lähes kolmannes vuotta aiempaa enemmän. Metsätilastollinen vuosikirja

2 3 Silviculture Yksityismetsien taimikonhoitoala kasvoi vuotta aiemmasta kymmeneksellä hehtaariin, kun taas nuoren metsän kunnostusala pieneni lähes kymmeneksen hehtaariin. Taimikonhoitoala olikin suurin 2000-luvulla tilastoitu ja nuoren metsän kunnostuksen ala pienin. Noin viidennes yksityismetsien taimikonhoidosta oli taimikon varhaishoitoa. Hakkuupinta-alat Vuonna 2011 hakkuiden kokonaispinta-ala pieneni edellisvuodesta lähes viidenneksen hehtaariin, mikä oli kuitenkin lähes saman verran kuin kymmenen edeltävän vuoden keskiarvo. Kasvatushakkuita metsissä tehtiin hehtaarilla ( 14 % edellisvuodesta) ja uudistushakkuita hehtaarilla ( 24 %). Yksityismetsien hakkuuala supistui kaikkiaan hehtaariin ( 23 %). Yksityismetsien avohakkuuala hehtaaria, oli vastaavasti lähes kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin. Tässä esitetyt yksityismetsien hakkuutavoittaiset pinta-alat perustuvat metsänkäyttöilmoituksista saatuihin tietoihin. Vuonna 2011 yksityismetsien toteutuneet markkinahakkuut olivat 41 miljoonaa kuutiometriä (ks. taulukko 5.4), kun taas metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuumäärän arvio oli 35 miljoonaa kuutiometriä. Metsänparannustyöt Vuoden 2011 metsänlannoitusala nousi edellisvuodesta 8 prosenttia hehtaariin. Kasvu perustui terveyslannoitusten lisääntymiseen, joita etenkin valtion metsissä tehtiin selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Metsäteiden perusparannus lisääntyi parin vuoden notkahduksen jälkeen kilometriin (+13 %), kun taas uusia metsäteitä (vajaat 700 km) rakennettiin 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kunnostusojitettu pinta-ala hehtaaria oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Metsänhoito- ja metsänparannustöihin vuonna 2011 käytetty rahamäärä 300 miljoonaa euroa kasvoi edellisvuodesta nimellisesti 11 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia. Tukkuhintaindeksillä deflatoidut reaaliset kokonaiskustannukset olivat kuitenkin 14 miljoonaa euroa ( 4 %) pienemmät kuin vuotta aiemmin. Kokonaisrahamäärästä yksityismetsissä käytettiin 70, valtion metsissä 19 ja metsäteollisuuden omissa metsissä 11 prosenttia. Kokonaisrahoituksesta metsänuudistamiseen meni 100 miljoonaa, nuoren metsän hoitoon 104 miljoonaa ja metsänparannustöihin 75 miljoonaa euroa. Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytetystä 210 miljoonasta eurosta vajaa kolmannes eli 63 miljoonaa euroa oli valtion tukea. Loput 147 miljoonaa euroa koostuivat metsänomistajien omasta panostuksesta joko rahallisena investointina tai omana työnä. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden lisäksi valtio tuki yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta yhteensä 19 miljoonalla eurolla, mikä kasvatti koko yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen käytetyn valtion tuen 82 miljoonaan euroon. Eri työlajien koko maan nimelliset yksikkökustannukset kasvoivat yksityismetsänomistajien metsissä kaikissa keskeisissä työlajeissa vuotta aiemmasta. Eniten eli 9 prosenttia kasvoivat metsäteiden rakentamisen yksikkökustannukset. Vuodesta 2002 lähtien yksityismetsien koko maan reaaliset yksikkökustannukset ovat nousseet työlajista riippuen 7 39 prosenttia, joista eniten metsäteiden perusparannus. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastointi Metla laatii vuosittain metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston, jossa esitetään näiden töiden työmäärät yksikkö- ja kokonaiskustannuksineen, valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sekä metsien hakkuupinta-alat. Suorite- ja kustannustilastot julkaistaan kahdessa erillisessä Metsätilastotiedotteessa kunkin vuoden keväällä. Tiedot esitetään myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Metinfo Tilastopalvelussa. Tilastopalvelusta ovat saatavilla myös metsänhoito- ja metsänparannustöiden aikaisempien vuosien tiedot. Aikasarjatarkastelussa on huomioitava, että tilaston sisältö ja siinä käytetyt määritelmät ovat muuttuneet useita kertoja. Viimeisin suuri muutos tehtiin vuonna Tiedonkeruuta ja siinä tapahtuneita muutoksia on kuvattu tarkemmin Metinfo Tilastopalvelussa olevassa Metsien hoito -tilaston laatuselosteessa. Tilasto esitetään työlajeittain, metsänomistajaryhmittäin ja metsäkeskusalueittain (taulukot , ja ). Koska valtion tiedot ovat vuodesta 2008 lähtien vain Metsähallituksen tietoja, esitetään luvun taulukoissa tietosuojasyistä valtion suoritteista ja kokonaiskustannuksista vain koko maan luvut. Metsäkeskusalueittaisissa taulukoissa metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tiedot on yhdistetty. 108 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

3 Metsien hoito 3 Metsäkylvöistä yli 70 prosenttia on koneellistettu Maanmuokkaukseen yhdistetty koneellinen kylvö yleistyi 1990-luvulla, mutta konekylvön pinta-aloja on tilastoitu vasta vuodesta 2001 lähtien. Tilastoinnin aloitus osui mielenkiintoiseen ajankohtaan: vuoden 2001 koko kylvöalasta kylvettiin vielä käsin enemmän kuin koneellisesti, mutta jo seuraavana vuonna tilanne oli päinvastainen (kuva 1). Viimeisen viiden vuoden aikana koneellisen kylvön osuus on ollut keskimäärin 73 prosenttia kokonaiskylvöalasta. Vuotuinen kylvöpintaala on edellä mainitulla ajanjaksolla supistunut hehtaarista hehtaariin. Vuoden 2011 kokonaiskylvöalasta hehtaaria yli puolet sijaitsi Pohjois-Suomessa (Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskukset), jossa kylvöala oli 300 hehtaaria suurempi kuin vuonna Etelä-Suomessa kylvöala on sen sijaan viimeisen kymmenen vuoden aikana puolittunut hehtaariin. Metsänomistajaryhmittäin tarkasteltuna kylvön koneellistaminen on edennyt eri tahtia. Metsäteollisuuden metsissä nykyinen noin 90 prosentin koneellistamisaste saavutettiin jo 10 vuotta sitten. Valtion metsissä kylvettiin 2000-luvun alussa koneellisesti alle 70 prosenttia % kylvöalasta, ja osuus kasvoi nykyiseen 90 prosenttiin vuonna Yksityismetsissä konekylvön osuus vuonna 2001 oli 40 prosenttia, mistä se nousi neljässä vuodessa 60 prosenttiin. Saavutettu taso ei ole tämän jälkeen muuttunut. Yksityismetsien kylvöjen hitaampi koneellistuminen selittyy metsänomistajien omatoimisuudella. Vuonna 2011 metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäpalvelutuottajat tekivät noin kaksi kolmasosaa yksityismetsien kylvöistä. Lopusta noin hehtaarista vastasivat metsänomistajat itse. Palvelutuottajien toteuttamista kylvöistä 80 prosenttia tehtiin koneellisesti, mutta metsänomistajien tekemistä vain 10 prosenttia. Konekylvön osuus koko kylvöalasta vaihtelee metsäkeskusalueittain (kuva 2). Kainuussa koneellisen kylvön osuus vuonna 2011 oli 93 prosenttia, mutta Häme-Uusimaalla vain 38 prosenttia. Konekylvön pienempää osuutta eteläisessä Suomessa selittävät useat tekijät, kuten metsänomistajien omatoimisuus, valittu maanmuokkausmenetelmä, koneyrittäjien saatavuus ja kylvöalan koko. Teksti: Marja-Liisa Juntunen Valtio Metsäteollisuus Kaikki Yksityiset ym Kuva 1. Konekylvön osuus eri metsänomistajaryhmien kylvöissä Metsäkeskus Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Yksityiset ym. Metsäteollisuus ja valtio Kylvöala, ha Konekylvön osuus alasta, % Kuva 2. Kylvöala ja konekylvön osuus siitä metsäkeskuksittain 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

4 3 Silviculture Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 asetetut tavoitteet metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärille ja niiden toteutuminen Valtioneuvosto hyväksyi Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO 2015) vuosille maaliskuussa Vuonna 2010 ohjelmaa tarkistettiin, ja uudistettu Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuosille Ohjelman toiminta-ajatuksena on luoda kasvavaa hyvinvointia monipuolisella metsien hoidolla ja käytöllä. Puuntuotannon kestävyyden osalta ohjelman tavoitteeksi on asetettu metsien kasvukunnon paraneminen ja puuston kasvun lisääntyminen. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden lisääminen on yksi keino tavoitteisiin pääsemiseksi. KMO 2015:n uudistuksessa nuoren metsän hoidon vuotuinen tavoitepinta-ala nostettiin hehtaariin (aiemmin ha) ja kunnostusojituksen pinta-ala laskettiin hehtaariin (aiemmin ha). Alla olevassa asetelmassa verrataan metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutuneita suoritteita uusitussa ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Työlaji Toteutunut 2011 Toteutunut KMO 2015 keskimäärin tavoite/vuosi Ensiharvennus ha Metsänviljely (kylvö ja istutus) Nuoren metsän hoito (taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus) Metsänlannoitus terveyslannoitus kasvatuslannoitus Kunnostusojitus Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä Metsäteiden rakentaminen km Metsäteiden perusparannus KMO 2015:ssa asetetut metsänhoito- ja metsänparannustöiden määrätavoitteet perustuvat miljoonan kuutiometrin vuotuisiin ainespuuhakkuisiin. Vuosina toteutuneet hakkuut olivat keskimäärin vain 49 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koska toteutuneet hakkuut ovat jääneet tavoitetta alemmaksi, eivät metsänviljelyalat ole myöskään yltäneet tavoitteisiin. KMO 2015:n nuoren metsän hoidon tavoitteet perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin tietoihin nuorten metsien tilasta ja hoitotarpeista. Vaikka nuoren metsän hoidon työmäärät ovat kasvaneet, ei niissä kuitenkaan ole päästy halutulle tasolle, joten nuorten metsien hoitorästejä ei ole saatu purettua riittävästi. Metsänparannustöiden työmäärissä on jääty tavoitteiden alle, ja talouden taantuma vähentänee investointihalukkuutta niihin tulevaisuudessa. Metsäteissä tavoiteltua painopisteen siirtoa ei ole tapahtunut: uusien metsäteiden rakentaminen ei ole vähentynyt toivotusti ja vanhojen metsäteiden perusparannusten määrä on kasvanut tavoitetta hitaammin. Lähteet: Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä [verkkojulkaisu] Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Saatavissa: kmo/5ywg0t9jr/3_2008fi_netti.pdf Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu] Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 50 s. Saatavissa: Metinfo Tilastopalvelu, Teksti: Marja-Liisa Juntunen 110 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

5 Metsien hoito 3 Metsien hoito -luvun metsänomistajaluokitus on seuraava: Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyhtiöt; tiedot kerätään A. Ahlström Oy:ltä, Metsä Group Oy:ltä, Tornator Oy:ltä ja UPM Metsältä Valtio = Metsähallitus, vuotta 2008 aiemmin myös Metla ja mm. oppilaitosten opetusmetsät Yksityismetsissä toteutettujen työsuoritteiden perustiedot kerätään metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta. Metsänhoitoyhdistysten tiedot tulevat Metlalle metsänomistajaliittojen kautta ja metsäkeskusten tiedot Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Metsänhoitoyhdistysten suoritetiedot sisältävät sekä yhdistysten toimesta tehdyt työt että ne metsänomistajien tekemät työt, joihin yhdistys on hakenut valtion tukea ja toimittanut metsänviljelymateriaalin. Lisäksi mukana on arvio yksityismetsissä tehdyistä tietojärjestelmien ulkopuolisista suoritteista eli töistä, jotka metsänomistaja on teettänyt tai tehnyt omatoimisesti ilman valtion tukea. Metsäteollisuus toimittaa myös tiedot yksityismetsissä tekemistään työmääristä. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset toimittavat Metlalle myös yksityismetsissä tekemiensä töiden laskutukseen perustuvat yksikkökustannustiedot, joista koostetaan metsäkeskusalueittain yksityismetsien eri työlajien keskimääräiset yksikkökustannukset. Metsäkeskusalueittaiset yksikkökustannukset lasketaan työmäärillä painotettuina keskiarvoina. Metsäteollisuus ja Metsähallitus ilmoittavat työlajeittain ja metsäkeskusalueittain omien metsiensä suoritemäärät. Metsäteollisuuden kustannustiedot saadaan metsäkeskusalueittain, mutta Metsähallitus on toimittanut vuodesta 2006 lähtien kustannustietonsa oman aluejakonsa perusteella. Metsähallituksen suuralueet kattavat useamman metsäkeskuksen alueen, joten metsäkeskusalueen kustannuslaskennassa käytetään sen suuralueen yksikkökustannuksia, jossa suurin osa metsäkeskuksesta sijaitsee. Metsäkeskusalueen kokonaiskustannukset lasketaan metsänomistajaryhmittäin kertomalla kunkin metsäkeskusalueen yhteenlasketut työmäärät ko. alueen työlajin yksikkökustannuksilla. Vuodesta 2009 lähtien myös kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kokonaiskustannukset on laskettu edellä kuvatulla tavalla. Tätä aiemmin ne ovat perustuneet tiedontoimittajien antamiin tietoihin. Muista työlajeista poiketen kunnostusojituksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelukustannuksia ei sisällytetä työlajien yksikkökustannuksiin. Tiedot yksityismetsien suunnittelukustannuksista ja teiden kunnossapitokustannuksista saadaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Metsäteollisuus ja Metsähallitus pystyvät toimittamaan näiden työlajien suunnittelu- ja toteutuskustannuksia erillään vaihtelevasti. Koko maan kustannukset saadaan laskemalla metsäkeskusalueittaiset kustannukset yhteen. Kustannukset sisältävät kunkin työlajin tarkasteluvuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine lisineen sekä tarvikkeineen (taimet, lannoitteet, torjuntaaineet, polttoaineet yms.) sekä kone- ja kalustokustannukset. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Vaikka tiedontoimittajille on täsmällisesti eritelty kuluerät, joita kustannuksiin pitäisi sisältyä, eri tiedontoimittajien kustannusseurannasta ei todennäköisesti saada tietoja aivan samansisältöisinä. Tämä vaikuttaa kustannustietojen luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Metsänviljelyyn toimitettujen siementen ja taimien tuotanto- ja ulkomaankauppatiedot tuottaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (taulukot ). Metsänviljelyyn käytettyjen taimien ja siementen määrästä ei saada metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston keruun yhteydessä kattavia tietoja. Perinteisesti metsänhoitoyhdistykset ovat välittäneet metsänomistajille heidän omatoimisesti toteuttamiensa kylvö- ja istutustöiden siemenja taimimateriaalin. Tällä hetkellä etenkin taimia menee taimitarhoilta metsänviljelyyn metsänomistajien itsensä hankkimina sekä puunostajien ja muiden palvelutuottajien välittäminä ja ne jäävät tilastoinnin ulkopuolelle. Metsänviljelyyn käytettyä taimimäärää on näin ollen arvioitava Eviran tilastoimien kotimaan taimitarhoilta viljelyyn lähteneiden taimien määristä sekä taimien tuonnista Suomeen. On kuitenkin huomattava, että osa Eviran tilastoimista taimitoimituksista menee talvivarastoihin syksyllä ja ne käytetään istutuksiin vasta seuraavana vuonna. Siemenmateriaalin osalta muiden välittäjien kuin metsänhoitoyhdistysten osuus on pienempi kuin taimivälityksessä. Tiedot valtion yksityismetsien puutuotannon kestävyyden turvaamiseen maksamasta tuesta ja lainasta (laki Kestävän metsätalouden rahoituksesta 1094/1996) saadaan maa- ja metsätalousministeriöstä (taulukko 3.25). Metsätilastollinen vuosikirja

6 3 Silviculture Kirjallisuus Literature Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Miina, J., Saksa, T. & Viiri, H Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella [verkkojulkaisu]. Metsätieteen aikakauskirja 4: Saatavissa: Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta /1094 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsälaki /1093 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 19/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 18 s. Saatavissa: Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 28/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Saatavissa: Tapion vuositilastot 2011 [verkkojulkaisu] Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 54 s. Saatavissa: net/files/metsavastaa/tilastot/vuositilastot_2011_netti2.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Elintarviketurvallisuusvirasto, Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, tai Suomen metsäkeskus, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

7 Metsien hoito ha Yhteensä Total Istutus Planting Kylvö Seeding Luontainen uudistaminen Natural regeneration Kuva 3.1 Metsänuudistaminen Figure 3.1 Natural and artificial regeneration, ha Yhteensä Total Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Kuva 3.2 Metsänviljely puulajeittain Figure 3.2 Artificial regeneration by tree species, Metsätilastollinen vuosikirja

8 3 Silviculture milj. tainta mill. seedlings Yhteensä Total Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut puulajit Other species Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Kuva 3.3 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Figure 3.3 Number of domestic seedlings delivered for planting, ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.4 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Figure 3.4 Tending of seedling stands and improvement of young stands, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

9 Metsien hoito ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.5 Metsänlannoitus Figure 3.5 Forest fertilisation, ha Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Vuosina ja vuodesta 2009 kunnostusojituksen pinta-alat on laskettu tilastoiduista ojamääristä. Vuosina pinta-alat ovat tiedontoimittajien ilmoittamia. In and since 2009, the drained areas of ditch network maintenance are based on average length of ditches per hectare. In , the areas are those given by the data suppliers. Kuva 3.6 Kunnostusojitus Figure 3.6 Ditch network maintenance, Metsätilastollinen vuosikirja

10 3 Silviculture kilometriä kilometres Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.7 Metsäteiden rakentaminen Figure 3.7 Construction of forest roads, kilometriä kilometres Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Kuva 3.8 Metsäteiden perusparannus Figure 3.8 Basic improvement of forest roads, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

11 Metsien hoito ha Hakkuupinta-ala yhteensä Area treated with fellings, total Kasvatushakkuut Intermediate fellings Uudistushakkuut Regeneration fellings Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuu sekä hakkuu pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, felling done along ditch and road construction lines, and felling when clearing land for agricultural purposes. Kuva 3.9 Hakkuupinta-alat Figure 3.9 Area treated with fellings, milj. vuoden 2011 rahana mill. in 2011 monetary value Yhteensä Total Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. Kuva 3.10 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset Figure 3.10 Total costs of silvicultural and forest improvement work, Metsätilastollinen vuosikirja

12 3 Silviculture milj. vuoden 2011 rahana mill. in 2011 monetary value Yhteensä Total Oma panos Own input Valtion tuki State subsidy Valtion laina State loan Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Vuodesta 2008 lähtien kokonaiskustannukset sisältävät myös kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Valtion tuki sisältää juurikäävän torjuntatuen, mutta ei tukea energiapuun korjuulle ja haketukselle. Since 2008, the total costs also include the costs for initial clearings of intermediate felling areas. State subsidy for repelling root-rot disease is included, whereas state subsidy for harvesting and chipping energy wood is excluded. Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, = 100 Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Taimikonhoito Tending of seedling stands Kunnostusojitus Ditch network maintenance Mätästys Mounding Istutus Planting Kylvö Seeding Nimelliskustannukset on muunnettu tukkuhintaindeksillä. Nominal costs are deflated using wholesale price index. Kuva 3.12 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden reaalisten yksikkökustannusten kehitys yksityismetsissä Figure 3.12 Index of real unit costs of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Metsien hoito Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2011 Silvicultural and forest improvement work, 2011 Työlaji Type of work Työmäärä Kokonais- Työmäärien muutos Kustannusten muutos Amount kustannukset 2011/ /2010 Total costs Change in amounts, Change in total costs, 2011/ / ha % % Metsänhoito- ja metsänparannustyöt Silvicultural and forest improvement work Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö Seeding Istutus Planting Täydennysviljely Supplementary seeding and planting Heinäntorjunta Grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas Juurikäävän torjunta Repelling of root-rot disease Metsänlannoitus Forest fertilisation Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Construction and basic improvement of forest roads km Metsäteiden kunnossapito Maintenance of forest roads Hakkuupinta-alat Area treated with fellings Kasvatushakkuut Intermediate fellings Ensiharvennus First thinning Muu harvennus Other thinning Ylispuiden poisto Removal of seed trees and shelterwood trees Uudistushakkuut Regeneration fellings Avohakkuu Clear felling Luontaisen uudistamisen hakkuu Seed tree and shelterwood felling Muut hakkuut Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuu sekä hakkuu pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, felling done along ditch and road construction lines, and felling when clearing land for agricultural purposes. Metsätilastollinen vuosikirja

14 3 Silviculture 3.1 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 2011 Amounts of silvicultural and forest improvement work, 2011 Työlaji Yksikkö Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Type of work Unit Non-industrial, private, etc. Forest State Total josta valtion tukemia industries of which subsidised by the state Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas ha Kulotus Prescribed burning Maanmuokkaus Soil preparation Laikutus Patch scarification Äestys Disc trenching Mätästys Mounding Säätöauraus Ploughing Pellon muokkaus Ploughing of fields Metsänviljely Artificial regeneration Kylvö ja istutus Seeding and planting ha Kylvö Seeding Kylvö puulajeittain Seeding by type of tree species Mänty Pine ha Kuusi Spruce Koivu Birch Kylvö työlajeittain Seeding by type of work Kylvö, koneellisesti Seeded by machine ha Kylvö, käsin Manual seeding Istutus Planting " Mänty Pine Kuusi Spruce Koivu Birch Muut kotimaiset puulajit Other domestic tree species Ulkomaiset puulajit Foreign tree species Pellonmetsitys (sisältyy myös kylvön tai istutuksen aloihin) " Afforestation of arable land (included in seeding or planting) Täydennysviljely (tehollinen pinta-ala, ei koko metsikkökuvion) ha Supplementary seeding and planting (effective area, not total area) Heinäntorjunta Grass suppression ha Heinäntorjunnasta kemiallisesti Chemical grass suppression Nuoren metsän hoito Management of young stands Taimikonhoito Tending of seedling stands ha Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands Pystykarsinta Pruning Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas " Juurikäävän torjunta Repelling root-rot disease " Torjunta kantokäsittelyllä Stump treatment " Torjunta kannonnostolla Stump extraction " Metsänlannoitus Forest fertilisation Terveyslannoitus Remedial fertilisation Kasvatuslannoitus Fertilisation for growth Kunnostusojitus Ditch network maintenance Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus km Construction and basic improvement of forest roads Metsäteiden rakentaminen Construction of forest roads km Metsäteiden perusparannus Basic improvement of forest roads Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

15 Metsien hoito Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus Uudistusalan raivaus Kulotus Maanmuokkaus Year and forestry centre Clearing of regeneration areas Prescribed burning Soil preparation I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,5 6,7 15,6 114,8 1,5 0,1 2,1 3,8 97,0 9,2 21,2 127, ,3 6,7 13,0 130,1 0,8 0,1 0,5 1,4 96,7 10,5 19,0 126, ,8 7,0 12,7 105,6 0,9 0,2 0,9 2,0 82,2 14,6 20,2 117, ,8 8,0 11,0 92,8 0,6 0,1 0,3 1,0 79,6 18,9 21,8 120, ,9 4,1 7,3 78,2 0,7 0,1 0,8 1,7 79,6 18,4 20,3 118, ,8 1,7 6,5 81,0 0,7 0,0 0,6 1,4 96,8 11,8 18,2 126, ,7 1,1 4,4 73,2 0,5 0,0 0,4 0,9 101,4 7,1 19,5 128, ,2 1,4 7,0 70,5 0,5 0,0 0,5 1,0 97,0 6,1 17,1 120, ,5 1,3 11,0 73,8 0,2-0,4 0,6 97,5 5,3 17,1 120, ,9 2,0 11,4 67,3 0,5 0,0 0,8 1,3 95,2 6,0 17,8 119, ,6 2,5 12,9 70,0 0,3 0,0 0,2 0,5 93,6 7,5 18,4 119, ,2 2,7 13,5 67,4 0,7 0,1 1,5 2,3 102,7 8,2 18,4 129, ,5 2,8 15,0 66,2 0,8 0,3 1,0 2,0 91,4 8,8 22,5 122, ,0 2,8 16,4 70,1 0,5 0,0 0,9 1,3 102,5 6,7 22,1 131, ,3 3,1 14,7 66,1 0,2 0,0 0,0 0,2 93,4 8,6 21,1 123, ,1 2,2 12,8 63,1 0,5 0,0 0,6 1,1 91,5 9,7 20,4 121, ,6 6,1 12,9 62,6 0,5 0,0 0,5 1,0 94,1 10,3 18,0 122, ,9 7,9 11,9 68,7 0,3 0,0 0,2 0,5 94,8 15,4 20,0 130, ,0 6,6 12,9 63,4 0,2 0,1 0,1 0,4 96,3 17,8 21,2 135, ,7 5,6 11,8 53,1 0,3 0,0 0,4 0,7 77,5 12,2 19,3 109, ,0 5,1 13,9 49,1 0,1 0,0 0,1 0,2 65,7 12,4 19,5 97, ,0 5,0 14,0 47,0 0,1 0,0 0,4 0,6 77,0 14,0 22,0 114,0 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares 2011 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsäteollisuuden ja valtion tiedot on yhdistetty tietosuojasyistä johtuen. For reasons of confidentiality, the regional data for the forest industries and the state are combined. Metsätilastollinen vuosikirja

16 3 Silviculture 3.3 Maanmuokkaus Soil preparation, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus Laikutus Äestys Mätästys Year and forestry centre Patch scarification Disc trenching Mounding I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares ,1 1,5 3,2 31,8 49,6 3,0 8,8 61,4 17,4 3,8 6,4 27, ,6 2,0 2,5 28,1 43,8 2,6 11,2 57,5 17,4 4,2 8,9 30, ,4 1,3 2,0 32,8 44,3 2,0 10,0 56,3 21,9 3,3 10,0 35, ,0 1,1 1,9 28,0 39,9 2,5 8,8 51,3 22,4 5,0 10,4 37, ,7 1,5 1,8 27,0 34,7 3,4 7,8 46,0 26,9 4,8 10,7 42, ,8 1,6 1,3 24,7 33,7 3,0 6,6 43,4 31,7 5,7 10,0 47, ,6 1,1 1,3 23,0 29,1 6,1 8,6 43,8 38,3 8,3 10,1 56, ,3 1,1 2,1 21,5 28,1 5,8 7,6 41,5 42,7 10,9 11,5 65, ,3 0,9 1,7 14,9 22,4 3,9 7,8 34,1 35,9 7,4 9,7 53, ,8 0,8 1,3 11,9 16,7 4,1 7,4 28,3 34,5 7,5 10,8 52, ,8 0,7 2,3 13,8 17,1 3,5 8,6 29,2 45,1 10,1 11,6 66,8 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares 2011 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lisäksi koko maassa tehtiin vuonna 2011 säätöaurausta hehtaarilla ja pellon muokkausta hehtaarilla. Furthermore, ploughing was accomplished on hectares and ploughing of fields on hectares in Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

17 Metsien hoito Metsänviljely omistajaryhmittäin Artificial regeneration by forest ownership category, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus Kylvö Istutus Yhteensä Year and forestry centre Seeding Planting Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Kaikkiaan Total Total Grand total hehtaaria hectares ,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121, ,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130, ,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122, ,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110, ,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108, ,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112, ,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119, ,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113, ,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111, ,9 1,2 6,1 36,2 65,7 3,7 9,3 78,8 94,6 4,9 15,4 114, ,7 1,3 5,7 33,7 69,3 4,3 9,7 83,3 96,0 5,6 15,4 117, ,4 2,0 5,2 35,7 73,6 6,1 10,5 90,2 102,0 8,1 15,8 125, ,6 2,2 5,4 33,2 69,9 6,6 11,6 88,0 95,4 8,8 16,9 121, ,0 1,6 6,7 32,2 69,8 5,5 11,3 86,5 93,7 7,1 18,0 118, ,4 2,1 7,3 33,7 71,1 5,6 12,1 88,9 95,5 7,7 19,4 122, ,4 2,6 6,1 31,1 69,4 6,3 11,8 87,6 91,9 8,9 17,9 118, ,5 2,8 7,2 30,4 70,8 6,5 11,3 88,6 91,2 9,2 18,5 119, ,3 6,0 7,4 32,7 71,4 8,6 10,9 90,9 90,6 14,6 18,3 123, ,6 6,1 6,9 32,6 74,8 8,6 12,1 95,5 94,5 14,7 19,0 128, ,7 4,0 6,6 27,4 74,0 9,3 12,1 95,4 90,7 13,4 18,8 122, ,4 4,3 6,8 24,6 64,7 7,5 12,1 84,3 78,2 11,8 18,9 108, ,0 3,7 6,7 23,4 54,3 9,2 12,8 76,3 67,3 13,0 19,5 99,7 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total hehtaaria hectares 2011 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Metsätilastollinen vuosikirja

18 3 Silviculture 3.5 Metsänviljely puulajeittain Artificial regeneration by tree species, Vuosi ja metsäkeskus Kylvö Istutus Yhteensä Year and forestry centre Seeding Planting Total Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Yhteensä Mänty Kuusi Muu Kaikkiaan Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Grand total hehtaaria hectares ,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121, ,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130, ,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122, ,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110, ,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108, ,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112, ,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119, ,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113, ,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111, ,1 0,7 1,4 36,2 29,1 39,6 10,1 78,8 63,2 40,3 11,5 114, ,0 1,3 1,4 33,7 26,8 47,1 9,4 83,3 57,8 48,4 10,9 117, ,4 1,0 1,3 35,7 28,5 53,8 7,9 90,2 61,9 54,8 9,2 125, ,6 0,7 0,9 33,2 28,3 54,1 5,6 88,0 59,9 54,8 6,5 121, ,0 0,5 0,8 32,2 27,0 54,0 5,6 86,5 58,0 54,5 6,3 118, ,8 0,5 0,4 33,7 28,5 55,7 4,7 88,9 61,4 56,2 5,1 122, ,4 0,4 0,3 31,1 26,3 57,7 3,6 87,6 56,7 58,0 3,9 118, ,8 0,4 0,2 30,4 23,9 61,1 3,6 88,6 53,6 61,5 3,8 119, ,3 0,2 0,1 32,7 23,8 63,9 3,2 90,9 56,1 64,1 3,3 123, ,3 0,2 0,2 32,6 24,3 68,1 3,1 95,6 56,6 68,3 3,3 128, ,1 0,2 0,2 27,4 24,9 67,4 3,1 95,4 52,0 67,6 3,2 122, ,3 0,2 0,1 24,6 23,1 58,0 3,3 84,3 47,4 58,2 3,4 108, ,2 0,1 0,1 23,4 21,5 52,0 2,8 76,3 44,7 52,2 2,8 99,7 hehtaaria hectares 2011 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

19 Metsien hoito Pellonmetsitys Afforestation of arable land, I = Yksityiset ym. Non-industrial, private, etc. II = Metsäteollisuus Forest industries III = Valtio State Vuosi ja metsäkeskus I II III Yhteensä Year and forestry centre Total hehtaaria hectares I II + III Yhteensä Total 2011 Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden lukuihin. The figures in this table are included in the figures of Tables Metsätilastollinen vuosikirja

20 3 Silviculture 3.7 Metsäpuiden siemenkeräykset Amounts of seed collected, Vuosi Mänty Scots pine Kuusi Norway spruce Year Testattu Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä siemen testattu siemen tunnettu Total testattu siemen tunnettu Total Tested siemen Selected Source of siemen Selected Source of seed Qualified seed seed seed identified Qualified seed seed seed identified kg Vuosi Rauduskoivu Silver birch Muut puulajit Other species Year Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä testattu siemen tunnettu Total testattu siemen tunnettu Total siemen Selected Source of siemen Selected Source of Qualified seed seed seed identified Qualified seed seed seed identified kg Vuosi = siementen tuleentumisvuosi Siemenluokat: Testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu testitulosten perusteella. Alustavasti testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella. Valikoitu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta ulkoisten ominaisuuksien perusteella valitusta rekisteröidystä siemenkeräysmetsiköstä. Siemenlähde tunnettu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköistä. Muita puulajeja ovat mm. hies- ja visakoivu, tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä. Year = Year of seed ripening Category of seed: Tested: Seeds collected from seed orchards, the components of which have been tested. Qualified: Seeds collected from seed orchards where the components have been phenotypically selected. Selected: Seeds collected from a stand located within a single region of provenance, which has been phenotypically selected. Source-identified: Seeds collected from either a seed source or stand located within a single region of provenance. Other species include, for example, downy and curly birch, pedunculate oak, Siberian larch and black alder. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 126 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

21 Metsien hoito Metsäpuiden siementen tuonti ja vienti Imports and exports of forest tree seeds, Vuosi Mänty Kuusi Siperianlehtikuusi Muu Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Siberian larch Other Total kg Tuonti Imports Vienti Exports Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Metsätilastollinen vuosikirja

22 3 Silviculture 3.9 Taimitarhakylvöt sekä testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus siemenmäärästä Amounts of seed used in nurseries, and the proportion of tested and qualified seed of the total seed amount, Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Year Scots pine Norway spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % Siemenen alkuperäluokka taimitarhakylvöissä 2011 Category of origin of seed in nurseries, 2011 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Scots pine Norway spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % Yhteensä 481, , , , , ,6 100 Total Testattu 13, ,8 1 Tested Alustavasti testattu 263, ,1 17 9,8 97 0, , ,7 29 Qualified Valikoitu Selected Siemenlähde tunnettu 204, ,8 83 0, , ,2 70 Source-identified Siemenen alkuperäluokka, ks. taulukko 3.7. Vuonna 2011 'Muissa puulajeissa' ulkomaisten puulajien siemeniä oli 1,7 kg. Category of origin of seed, see Table 3.7. In 2011, the amount of seed of foreign species in 'Other species' was 1.7 kg. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira 128 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

23 Metsien hoito Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Number of domestic seedlings delivered for planting, Vuosi Mänty Scots pine Kuusi Norway spruce Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Container seedlings Bare-rooted seedlings Total Container seedlings Bare-rooted seedlings Total tainta seedlings Vuosi Rauduskoivu Silver birch Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Downy birch Other species Grand Container seedlings Bare-rooted seedlings Total total tainta seedlings Vuonna 2011 muita kotimaisia puulajeja (hybridihaapa, siperianlehtikuusi, visakoivu ym.) toimitettiin istutukseen 0,52 miljoonaa tainta ja ulkomaisia puulajeja 0,03 miljoonaa tainta. In 2011, 0.52 million seedlings of other domestic species (hybrid aspen, Siberian larch, curly birch, etc.) and 0.03 million seedlings of foreign species were delivered for planting. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Source: Finnish Food Safety Authority Evira Metsätilastollinen vuosikirja