Miten muistin kapasiteettia voi ylittää tai kiertää? Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten muistin kapasiteettia voi ylittää tai kiertää? Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 Miten muistin kapasiteettia voi ylittää tai kiertää? Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Jos haluamme tukea omaa ja muiden kasvua ja kehitystä työpaikalla, on tärkeää ymmärtää miten ihmisen tiedonkäsittely toimii. Käsityksemme oppimisesta, muistista ja tiedosta vaikuttavat siihen, miten itse kehitymme tai ohjaamme muita. Toisaalta myös oma toimintamme ja työympäristömme muovaavat käsityksiämme. Jos teemme kaiken aina niin kuin on ennenkin tehty, ajattelumme on vaikea kehittyä. Muisti nähdään perinteisesti varastona ja ajatellaan, että tehokas oppiminen on ikään kuin hyvin järjestetyn muistivaraston muodostamista. Tällainen näkemys on hyvin rajoittunut ja yksinkertaistava. Muistia ei pitäisi ajatella ikään kuin kovalevynä, johon tietoa taltioituu. Oppimisen tutkimus on voimakkaasti kyseenalaistanut tällaisen käsityksen, sillä oppimisessa on paljon muitakin tasoja kuin tiedon hankkimisen taso. Nykytutkimuksen valossa ihmisen muisti ei toimi kuin skanneri tai kopiokone. Ihmisen muistin toiminta on jatkuvaa päätelmien tekemistä ja asiayhteyksien kehittelyä. Tämä ilmenee myös aivojen tasolla, joissa uusia hermosolujen välisiä synapsiyhteyksiä syntyy ja sammuu jatkuvasti. Aivojen kannalta on yhtä tärkeää sammuttaa vanhoja kuin luoda uusia yhteyksiä. Jos muistaisimme aivan kaiken, emme enää pystyisi tehokkaasti ajattelemaan. Joustava ajattelu edellyttää, että asioista muodostetaan järkeviä kokonaisuuksia, joihin yksityiskohdat sulautuvat. Monella meistä on oppimisesta ja koulutuksesta aika puiseva kuva, joka perustuu omiin kokemuksiimme. Olemme ehkä joutuneet soveltamaan bulimiaoppimista, jossa tietoa tankataan mieleen ja oksennetaan sitten tenttipaperille. Tällainen näkemys on kaukana oppimisen ilosta. Jos oppimista sen sijaan tarkastellaan jatkuvana vanhojen yhteyksien katoamisena, uusien yhteyksien muodostamisena ja uusien ajatusten luomisena, alkavat näkemykset oppimisesta ja luovuudesta myös lähestyä toisiaan. Oppimiseen liittyy lisäksi myös paljon tunteita. Oivaltamisen ilo on tunne, joka parhaiten palkitsee jatkuvasti uutta oppivan ihmisen ja motivoi häntä kehittämään itseään edelleen. Työmuistin rajallisuus Mahdollisuudet käsitellä tietoa ihmismielen sisällä ovat hyvin rajalliset, sillä muistimme on kovin rajallinen. Työmuistilla tarkoitetaan sitä muistimme osaa, joka on tietoisen tarkkaavaisuuden ja aktiivisen käsittelyn kohteena. Eri aisteista tuleva tieto käsitellään ensin työmuistissa, josta se sitten mahdollisesti jää pitkäkestoiseen muistiin. Työmuisti kuormittuu, jos monia asioita tai näkökohtia on käsiteltävä yhtä aikaa. Työmuistin kapasiteetti on noin 5-7 hahmotusyksikköä kerrallaan. Tämä tarkoittaa esim. sanoja, käsitteitä, lukuja tai tavuja. Ne asiat pyyhkiytyvät pois mielestä, joihin ei kiinnitetä huomiota tai joita ei aktiivisesti pystytä käsittelemään. Monta asiaa on melko mahdoton tehdä yhtä aikaa, mikäli ne kuormittavat samaa työmuistin kanavaa (esim. kuulo, näkö). Voimme kuunnella ihmisen puhetta ja samalla seurata hänen elekieltään. Usein tietoisesti kiinnitämme huomiomme puheeseen ja elekieltä 1

2 peilataan tiedostamatta. On helppo katsoa televisiota ja kuunnella samalla selostusta. Sen sijaan kahden eri sanoman kuunteleminen yhtä aikaa on melko mahdotonta. Samat seikat, jotka rajoittavat ihmisen tiedonkäsittelyä, luovat kuitenkin myös perustan älylliselle sopeutumiselle. Ei olisi taloudellista, jos ihminen havaitsisi ja muistaisi kaiken ympäristöstään. On tärkeää olla valikoiva havainnoissaan, kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin ja myös pystyä unohtamaan tarpeettomat ja muistia kuormittavat tiedot. Ihminen pystyy jatkuvasti lisäämään muistinsa kapasiteettia, jos hän oppii ylittämään ja kiertämään oman tiedonkäsittelynsä rajoituksia ja luopuu passiivisesta roolista oppimistilanteissa. Tämä ei edes edellytä ulkoisen toiminnan muutosta vaan oman suhtautumisen muuttamista oppimistilanteisiin: ihmisen on itse aktiivisesti otettava uusi tieto haltuunsa. Mitä on asiantuntijuus? Kehittyäkseen ihmisen on jatkuvasti jalostettava omia taitojaan ja omaa ajatteluaan. Tässä tarvitaan itsearvioinnin taitoja. Ne eivät tule ihmiselle luonnostaan, sillä oman muistin ja ajattelun kehittäminen edellyttää sen hyväksymistä, että ei vielä tiedä ja osaa kaikkea. Hyvin harva pysty kehittämään minkään tason asiantuntijuutta ilman että pystyy ottamaan palautetta vastaan ja arvioimaan omaa toimintaansa sitä vasten. Oman alansa asiantuntijat erottuvat muista ihmisistä siinä, että heillä on muistissaan hyvin jäsentyneet tieto- ja ajatusmallit nimenomaan omaan alaansa liittyvistä asioista. Asiantuntija pystyy moninkertaisesti ylittämään normaalin työmuistin kapasiteetin, mutta yleensä vain omalla alallaan. Hänen ajatteluunsa on yhdistynyt paitsi tietoa, myös toimintakaavioita ja kykyä jatkuvasti arvioida omaa ajatteluaan, toimintaansa ja työnsä tuloksia. Tiedot ja taidot nivoutuvat saumattomasti yhteen (vrt. know how). Aloittelijalla saattaa olla hyvä yleinen ongelmanratkaisukyky, hän voi olla luova ja kekseliäs ja tuoda arvokkaita tuoreita näkökulmia keskusteluun. Hänen rajoittunut tietopohjansa estää vielä todella korkeatasoisen ongelmanratkaisun. Esimerkiksi potilaan lääketieteellinen tieto on yleensä hyvin hajanaista ja tiettyihin yksityiskohtiin ja Google-hakuihin perustuvaa. Lääkäri taas tuntee ne tieteelliset mekanismit, joilla lääketieteellistä tietoa tuotetaan, joten hän hahmottaa asian asiantuntijan näkökulmasta. Kommunikaatiolla on siis haasteensa vastaanotolla, kun kummankin pitäisi ymmärtää toisiaan. Asiantuntijuus on kaksiteräinen miekka, sillä jopa asiantuntijan sisäisillä malleilla saattaa olla taipumus jumiutua. Rutiiniasiantuntijuudella tarkoitetaan, että tietyt yksinkertaiset rutiinitapaukset on helppo tunnistaa ja hoitaa. Sen sijaan uutta luovaa ja kehittyvää asiantuntijuutta tarvitaan, kun toimintaympäristö jatkuvasti muuttuu, eivätkä vanhat ja hyväksi koetut ajattelumallit enää toimikaan. Uutta luova asiantuntija pyrkii jatkuvasti panostamaan uusien asioiden oppimiseen, etsii jatkuvasti yhä vaikeampia ja haasteellisempia ongelmia ratkaistavakseen ja yrittää päästä omalla alallaan entistä syvemmälle tasolle. Hän on myös valmis kyseenalaistamaan omiakin aikaisempia uskomuksiaan. Rutiiniasiantuntijuuteen jumittumisesta on runsaasti esimerkkejä esim. lääketieteen historiassa, jossa asiantuntijoiden kansainvälinen yhteisö on ajan saatossa ollut haluton 2

3 hyväksymään tiettyjä uusia näkemyksiä: oli vaikeaa esimerkiksi uskoa, että vatsahaavan aiheutti bakteeri, joka oli hoidettavissa antibiooteilla. Asiantuntijayhteisöjen ongelmat kuvastavat ajattelun sosiaalisesti ja kulttuurisesti jaettua luonnetta: myös kokonainen globaali asiantuntijayhteisö voi olla tietyn ajatusvinouman vallassa. Lauma-ajattelu tarkoittaa, että tiiviissä sisäisessä vuorovaikutuksessa toimivan yhteisön jäsenet vahvistivat toinen toistensa olettamuksia sen sijaan, että olivat auttaneet toisiaan huomaamaan omien uskomustensa kanssa ristiriitaista tietoa. Tällaisessa tilanteessa yksikin omasta perustellusta kannastaan kiinnipitävä jäsen on arvokas. Hän voi auttaa muita havaitsemaan lauma-ajattelun. Vaatii suurta rohkeutta ajatella toisin ja haastaa omia kollegojaan katsomaan asiaa uudella tai vaihtoehtoisella tavalla. Nyky-yhteiskunnassa muutoksen määrä on uskomattoman nopea ja uuden tiedon määrä on musertavan suuri. Asiantuntijuudellekin tulee aivan uusia haasteita, eikä yhden yksilön tai edes ammattikunnan asiantuntijuus välttämättä riitä hahmottamaan niitä viheliäisiä ongelmia (wicked problems), joita pitäisi yhdessä osata ratkaista. Tässä tarvitaan hybridi- tai verkostoasiantuntijuutta eli monitieteistä osaamista, jossa asiantuntijat verkostuvat muiden alojen osaajien kanssa ja tarkastelevat samoja ongelmia yhtä aikaa useista eri näkökulmista. Oppiaineiden rajat ylittävä yhteisöllinen tiedon luominen on tyypillistä sellaiselle tutkimusryhmille, jotka pääsevät nykyään todella pitkälle työssään. Taitoja ei voi myöskään enää pelkistää teknisiksi taidoiksi, vaan nykyään puhutaan tulevaisuuden taidoista (21st century skills). Näillä tarkoitetaan monimutkaisia taitoja, kuten esimerkiksi teknologian käyttötaitoa, monilukutaitoa, sosiaalisen median käyttöä, vuorovaikutustaitoa, ajattelun taitoja, empatiakykyä tai kulttuurien ymmärtämistä. Nämä eri tason taidot nivoutuvat moniuloitteiseksi asiantuntijan ajatteluksi. Suomen koulujen uusissa 2016 opetussuunnitelmissa nämä taidot korostuvat erityisesti. Automaattinen ja tietoinen ajattelu Ihmisen muistissa on erilaisia järjestelmiä, joista vain osa toimii tietoisesti. Ihmisen ajattelulla on nykykäsityksen mukaan kaksi erilaista muotoa. Nobelisti Daniel Kahneman kutsuu niitä nimillä System 1 ja System 2 1. Automaattinen ajattelu (System 1) ei ole tietoista, siihen ei tarvitse kiinnittää tietoisesti huomiota, eikä se ole välttämättä suoraan kontrolloitavissa. Tietoinen ajattelu (System 2) puolestaan on tavoitteellista ja tarkkaavaisuutta vaativaa ja sitä voi myös tietoisesti hallita. Automaattisen ajattelun nopeus voidaan laskea sadoissa millisekunneissa, kun taas tietoisten prosessien kesto on hitaampaa ja lasketaan sekunneissa. Ensivaikutelma mistä tahansa asiasta syntyy automaattisesti hetkessä, kun taas tietoisen käsityksen muodostaminen vie aikaa. Toiseksi tietoisen ajattelun kapasiteetti rajoittuu työmuistin piiriin, kun automaattisella ajattelulla ei ole vastaavaa pullonkaulaa. Kolmanneksi tietoinen ajattelu on sarjallista: tiedonkäsittelyn eri vaiheet täytyy suorittaa peräkkäin ja tietyssä järjestyksessä, kun taas 1 Näitä olemme tarkemmin kuvanneet teoksessa Hari ym. (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus. Alunperin Kahneman (2012) 3

4 automaattinen ajattelu käsittelee tietoa rinnakkain ja hyppelee mielleyhtymien varassa asiasta toiseen. Automaattinen ajattelu kattaa huomattavasti suuremman määrän informaatiota, kun taas tietoiset prosessit joutuvat nojautumaan vain muutamiin, usein kielellisesti esitettyihin tietoihin. Tietoinen ajattelu painottuukin enemmän tietoon kuin tilannekohtaisiin tekijöihin, ilmeisiin tai eleisiin, joita automaattinen ajattelu painottaa enemmän. Nämä kaksi tapaa tai tieteellistä päättelyä on vaikeaa tehdä automaattisen ajattelun pohjalta, joka perustuu pikemminkin mielleyhtymiin kuin muodolliseen päättelyyn. Tosin asiantuntijalla monimutkaiset loogisen ajattelun kuviot saattavat jo tulla automaattisesti ja heidän ajattelunkapasiteettinsa voi olla tästä syystä ylivertainen. Voiko työmuistin pullonkauloja kiertää? Ihmisen aivoille asetetaan koko ajan kasvavia vaatimuksia. Aivomme eivät juuri ole rakenteeltaan tai toiminnaltaan muuttuneet ainakaan viimeisen vuoden aikana, vaikka kulttuurievoluutio on ollut huimaa. Onneksi ihmisen aivot ovat supermuovautuva järjestelmä ja niillä on valmiudet sopeutua aina juuri olemassa oleviin olosuhteisiin. Ihminen on oppinut kehittämään käytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla hän pystyy ylittämään ja kiertämään aivojen tiedonkäsittelyn pullonkauloja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Asiantuntijat pystyvät joskus hämmästyttävällä tavalla ylittämään työmuistin peruskapasiteetin. Asiantuntijan muistikapasiteetti saattaa hänen omalla alallaan ylittää monikertaisesti aloittelijan muistin, sillä työmuistin 5-7 hahmotusyksikköä voivat hänellä olla huomattavan laajoja. Hän hahmottaa asioita isompina kokonaisuuksina. Asiantuntijuuden kehittäminen on siis yksi tapa laajentaa työmuistia. Kuten aiemmin todettiin, asiantuntijuudellakin on omat sudenkuoppansa, joten kukaan meistä ei ole koskaan täysin valmis tai suvereeni osaaja. Laajennettu työmuisti tarkoittaa, että työmuisti on laajentunut ihmisen pitkäkestoisenkin muistin alueille. Sen hahmotusyksiköt ovat niin suuria, että ne aktivoivat ihmisen mielessä isoja osia pitkäkestoisesta muistista. Hän pystyy myös käsittelemään huimasti enemmän tietoa omalta alaltaan kuin sen ulkopuolelta. Laajennettu työmuisti auttaa esittämään kysymyksiä, joissa on mukana jo melkein puolet vastausta. Huippuasiantuntijan ajattelu saattaa joskus vaikuttaa yliluonnollisen tehokkaalta. Sosiaalisesti ja fyysisesti laajennettu työmuisti Työmuisti laajenee myös siten, että ihminen ulkoistaa osan muistin toiminnoistaan tiimille tai ulkoisille välineille, jolloin kapasiteettia vapautuu luovalle ajattelulle. Työkaverit, -tilat ja - välineet saattavat joko estää ihmistä toimimasta älykkäästi tai tukea hänen ajatteluaan ja toimintaansa merkittävällä tavalla. Hyvä tiimi täydentää toistensa osaamista ja tietää, keneen kussakin asiassa voi luottaa ja kuka tietää mistäkin asiasta parhaiten. Älykäs toiminta on aina jaettua ihmisen ja hänen apuvälineidensä kesken. Suuri osa ongelmista on niin monimutkaisia, ettei niitä pysty käsittelemään ihmismielen sisällä. 4

5 Tarvitsemme tietokoneemme, kalenterimme, kellomme ja muistiinpanomme. Ihmisen muistamiseen liittyy paljon erilaisia sosiaalisia ja fyysisiin tiloihin liittyviä tietokäytäntöjä (knowledge practices), kuten palavereja, tiimityötiloja ja älykkäitä järjestelmiä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että eri sukupolvilla on erilaisia tietokäytäntöjä. Teknologinen kehitys on 1990-luvun jälkeen ollut luonteeltaan lähes eksponentiaalista. Tämä tarkoittaa että uusia sosiodigitaalisia apuvälineitä on syntynyt yhä kiihtyvällä tahdilla. Ihmiset ovat syntyneet eri vaiheissa tätä kehitystä ja heidän valmiutensa ottaa käyttöön uusia välineitä liittyy jonkin verran myös sukupolvien välisiin eroihin. Sukupolvien väliset erot tietokäytännöissä Suuret ikäluokat syntyivät luvuilla sodan ja jälleenrakennuksen aikaan. Heidän lapsuudessaan tulivat käyttöön radio, moderni lankapuhelin ja myös autot alkoivat yleistyä. Tuolloin oltiin huolissaan siitä, että radio tuhoaa lukutaidon ja puhelin puolestaan kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Elokuvissa alettiin käydä ja uutisfilmejä nähtiin lähinnä niiden yhteydessä. Uutiset kuunneltiin lähinnä radiosta. Kulttuuri oli vaatimatonta ja työorienteista. Käsin kirjoitetut kirjeet ja postikortit olivat tavallisia vuorovaikutuksen muotoja, mikäli kasvokkain ei voitu kohdata. Tämä sukupolvi on joutunut omaksumaan uskomattoman määrän uusia teknologioita elinaikanaan. Niin sanottu X-sukupolven syntymäaikaan luvuilla televisiot alkoivat yleistyä. Tällöin pelättiin, että ihmisistä tulee passiivisia TV:n tuijottajia. Ensimmäiset henkilökohtaiset tietokoneet tulivat 1980-luvulla syntyneiden lapsuudessa, mutta vanhemmat tästä sukupolvesta oppivat niiden käytön vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Pelaamiseen käytetyt koneet kehittyivät tehokkaasti ja alettiin huolestua myös väkivaltapeleistä. Lerput ja korput kehittyivät, vähitellen myös VHS ja CD. Yksi suurin 1980-luvun innovaatio olivat post it laput. Myös stereoääni keksittiin. Tämä sukupolvi alkoi arvostaa oppimista, vapaa-aikaa ja perhettä uudella tavalla. Ns. pehmoisät syntyivät. Tämän jälkeen sukupolvet alkoivat tietokäytäntöjen kannalta kehittyä yhä kiihtyvällä tahdilla. Y-sukupolven kausi kesti joidenkin arvioiden mukaan vain noin vuosikymmenen ( ). Heidän syntymänsä tienoilla ovat syntyneet DVD, www, Google ja digitaaliset kamerat. Tämä sukupolvi alkoi arvostaa yhä enemmän moniarvoisuutta, viihtymistä ja sosiaalista tietoisuutta. Vuoden 1995 jälkeen syntyi Z-sukupolvi ja vuoden 2000 jälkeen Millenium-sukupolvi. Heidän syntymänsä ja varhaislapsuutensa aikana ovat yleistyneet Internet, kännykät, kännykkäkamerat, muistitikut, älypuhelimet, tabletit ja lopulta noin vuonna 2008 sosiaalinen media. Vuonna 2015 mm. pilvipalvelut, lisätty todellisuus, ääniviestit ja puhetta ymmärtävät ratkaisut ovat uusia asioita, joihin nyt syntyvät lapset kasvavat ja tottuvat. Keitä ovat diginatiivit? Uusimmat sukupolvet Y, Z ja Millenium alkavat olla diginatiiveja. He eivät juuri muista aikaa ennen Internetiä ja matkapuhelimia. Johtamassani Suomen Akatemian Mind-hankkeessa Mind the Gap kuilu diginatiivien ja koulun tietokäytäntöjen välillä olemme alkaneet tutkia 5

6 tätä diginatiivikysymystä. Ilmiö on osoittautunut luultua monimutkaisemmaksi. Missään sukupolvessa ei ole yhtä samanlaista joukkoa ihmisiä, vaan jokaisen sukupolven aikana on syntynyt ihmisiä jotka ovat eri tahdissa ja eri tavoin laajentaneet työmuistiaan ja tietokäytäntöjään hyödyntämällä parhaiten käsillä olevaa teknologiaa. Olemme tutkineet ja seuranneet nyt kolme vuotta alun perin 12-, 16 ja 20-vuotiaita helsinkiläisiä lapsia ja löytäneet monenlaisia erilaisia alaryhmiä, motivaatioita ja toimintatapoja. Esimerkiksi ystävyyslähtöisesti toimiessaan nuoret ylläpitävät teknologian avulla sosiaalisia suhteitaan, intensiivisesti mutta yleensä varsin yksinkertaisesti viettämällä yhdessä aikaa teknologian välityksellä. Uudet teknologiat mahdollistavat myös uusien kontaktien luomisen, itsensä toteuttamisen ja erilaisten kiinnostusten parissa toimimisen aiempaa kokonaisvaltaisemmin, mitä kutsutaan kiinnostuslähtöiseksi toiminnaksi. Erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin liittyvä teknologioiden käyttö on usein hyvin intensiivistä, mutta ystävyyslähtöistä sosiaalista hengailua huomattavasti monimutkaisempaa toimintaa. Nuorten teknologiavälitteinen toiminta keskittyy viestintään, tiedonhakuun, viihteeseen, tiedolliseen tai luovaan osallistumiseen sekä pelaamiseen eri muodoissa. Suuri osa nuorista käyttää teknologiaa varsin pinnallisesti ja yksinkertaisesti, mikä asettaa haasteensa koulutusjärjestelmälle. Nuorten käytännöt kuitenkin muuttuvat nopeasti, ja toisaalta eriikäiset nuoret ovat toiminnaltaan erilaisia. Keräämme parhaillaan isoja suomalaisia aineistoja ja pitkittäisen seurannan perusteella pyrimme selvittämään miten ja miksi nuorten toiminta muuttuu. Meitä kiinnostaa erityisesti, miten kaikki tämä on yhteydessä oppimiseen, kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin. Diginatiiveja voidaan luokitella monin eri tavoin, mutta kyseessä ei todellakaan ole yhtenäinen sukupolvi. Tieto- ja viestintätekniikkavälitteinen toiminta on erottamaton osa nykynuorten elinympäristöä. Teknologia on toimintaa välittävä tekijä, jonka käyttöä ei voi käsitellä vain erillisenä kokoelmana taitoja. On tärkeää ymmärtää, miksi ja millä tavoin teknologiakäytännöt ovat osa nuorten elämää. Me aikaisempien sukupolvien edustajat olemme joko digimuukalaisia tai korkeintaan digitaalisia uudisasukkaita (digital settlers). Meidänkin valmiutemme ottaa käytäntöön uusia tietokäytäntöjä vaihtelee. Verkossa häiriköivä henkilö, jolle uudet sosiodigitaaliset vuorovaikutuksen tavat ovat vieraita, on kuitenkin todennäköisemmin yli 50-vuotias kuin alle 30-vuotias. Meidän tyypillisesti käyttämämme teknologiat ovat edelleen 1980-luvulla keksityt sähköposti ja post it laput. Katse tulevaisuuteen! Oppimisympäristöillä tarkoitetaan psykologisia, sosiaalisia, fyysisiä, mobiileja, institutionaalisia ja virtuaalisia ympäristöjä, joissa ihminen oppii ja kehittyy. Oppimisympäristönä koulu on alkanut jäädä jälkeen muusta yhteiskunnasta. Samoin muut julkisen sektorin työpaikat ovat jämähtäneet monologiseen aikaan, jolloin ihmiset istuivat 6

7 yksin työhuoneessaan, eikä uusia sosiodigitaalisen vuorovaikutuksen muotoja ollut vielä kehittynyt. Nykyään kommunikaatio välittyy erilaisten teknologioiden ja verkostojen kautta. Näissä verkostoissa on mukana sekä ihmisiä että erilaisia älykkäitä järjestelmiä. Nuoret ovat hyvin sosiodigitaalisesti verkostoituneita, osaavat tehokkaasti hakea tietoa, ovat turhankin riippuvaisia mobiililaitteista ja tekevät mielellään monia asioita lomittain. Sähköposti on heille teknologiana yhtä vähän luonteva kuin postikorttien lähettäminen. Monella on vaikeuksia löytää enää kynää taskustaan koulun ulkopuolella. Koulu on toiminut pitkään suurten ikäluokkien ehdoilla. Koulussa toimitaan edelleen hyvin samoin kuin 1970-luvulla. Suomi on edelleen teknologian koulukäytössä kehitysmaa (EU Comission, 2013). Meidän on kehitettävä uusia, ajanmukaiseen toimintaan soveltuvia oppimisympäristöjä ja koulutettava opettajia jo nyt ovat saatavilla olevia mahdollisuuksia. Monien nuorten teknologiset taidot ovat erinomaisia, mutta ikäluokkien sisäinen vaihtelu on suurta. Kaikki nuoret eivät osallistu koulun ulkopuolella toimiviin verkostoihin, joissa käytetään hyvin kehittyneitä teknologioita ja tietokäytäntöjä. Koska koulu ei pysty tarjoamaan tällaisia, jää moni nuori sivuun. Koulun tehtävä voisikin olla sellaisen tasa-arvoistavan ympäristön tarjoaminen, jossa kaikkia opiskelijoita ohjataan käyttämään teknologiaa silloin kun se on tarpeen, luomaan toimivia tietokäytäntöjä ja erottamaan olennainen tieto epäolennaisesta. Nykyään suurten yritysten on jo vaikea palkata parasta nuorta työvoimaa, sillä diginatiivien kulttuuri sopii parhaiten start up -henkisiin yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöihin kuin staattisiin ja pönöttäviin isojen organisaatioiden käytäntöihin. Julkisen sektorin valovoima on tässä suhteessa vieläkin himmeämpi tällä hetkellä. Jotta saisimme parasta mahdollista työvoimaa julkiselle sektorille, pitää vakavasti miettiä uusi tapoja tukea eri-ikäisten ihmisten oppimista työpaikoilla. Sukupolvien pitää oppia toisiltaa paljon asioita. Diginatiivi oppii meiltä tärkeää tietoa ja asiantuntijan ajattelua. Me opimme heiltä ennakkoluulotonta tietämyksen ja teknologioiden aallonharjoilla ratsastamista sekä yhteisöllistä ja verkostunutta tapaa toimia. On aika siirtyä uudenlaisiin tiloihin ja tietokäytäntöihin, kohti uudenlaisia vuorovaikutuksen muotoja. Kirjallisuutta Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the digital native debate: Towards a more nuanced understanding of students technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, Codrington, G. & Grant-Marshall, S. (2004). Mind the Gap. Cape Town, South Africa: Penguin Books. Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus. 7

8 Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 38, 6, Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology-mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4, Hakkarainen, K., K. Lonka & L. Lipponen (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Paavola, S. (2008). Verkostoälykkyys: välittynyt näkökulma älykkyyden tutkimukseen. Teoksessa R. Engeström & J. Virkkunen (toim.). Kulttuurinen välittyneisyys oppimisessa ja toiminnassa (ss ). Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Tutkimusraportteja 11, Helsinki. Hietajärvi, L., Nuorteva, M., Tuominen-Soini, H., Hakkarainen, K., Salmela-Aro, K., Lonka, K. (2014) Kuudesluokkalaisten sosiodigitaalinen osallistuminen, kiinnostuksen kohteet ja kouluhyvinvointi. Kasvatus, 45, Kaarakainen, M-T., Kivinen, O., & Tervahartiala, K. (2013) Kouluikäisten tietoteknologian vapaa-ajan käyttö. Nuorisotutkimus 2/ Kahneman, D. (2012). Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. (Alkuteos: Thinking Fast and Slow, 2012.) Kennedy, G., Judd, T., Dalgarno, B. and Waycott, J. (2010), Beyond natives and immigrants: exploring types of net generation students. Journal of Computer Assisted Learning, 26: doi: /j x Lonka, K. (2001). Syntynyt johtajaksi? Uusia oppimisen mahdollisuuksia. Teoksessa: P. Castrén (toim.) Viisas valta. Johtamisen paradoksit. Ekonomia-sarja. Helsinki: WSOY. (s ) Lonka, K. (2011) Oppiminen ja opettajuus tulevaisuudessa: bulimiaoppimisesta hyvään oppimiseen. teoksessa Jarno Paalasmaa (toim.) Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. (s ) PS-Kustannus. ISBN Lonka, K. (ilmestyy 2015) Oivaltava oppiminen. Otava. Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta-kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Lonka, K. & Pyhältö, K Tulevaisuuden koulu? Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Kallioniemi, A., Toom, A., Ubani, M. & Linnansaari, H. (eds.). Helsinki : Suomen kasvatustieteellinen seura p p. (Kasvatusalan tutkimuksia; 52). Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos. 8

9 9

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

Pedaloikka digiloikan edellytyksenä - miten näemme oppimisen ja opettamisen?

Pedaloikka digiloikan edellytyksenä - miten näemme oppimisen ja opettamisen? Pedaloikka digiloikan edellytyksenä - miten näemme oppimisen ja opettamisen? Prof Kirsti Lonka Extraordinary Professor, Optentia, North-West University, South Africa kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka

Lisätiedot

Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto

Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto Mikä opetuksessa on muuttunut? 1. Oppimiskäsitys 2. Kehkeytyvät työmarkkinat. 3. Z-sukupolvi (diginatiivit)

Lisätiedot

Ammatillinen kehitys ja uutta luova oppiminen

Ammatillinen kehitys ja uutta luova oppiminen Ammatillinen kehitys ja uutta luova oppiminen Professori Kirsti Lonka SOKLA Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto POHDINTATEHTÄVÄ Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut kahden viime

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Digiloikka mihin se meidät vie?

Digiloikka mihin se meidät vie? Digiloikka mihin se meidät vie? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Blogs.helsinki.fi/mindthegap Mistä tulevaisuuden osaajia? Nykypäivän työskentely tapahtuu erilaisissa verkostoissa

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen?

Millaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen? Millaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen? - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka Faculty of Behavioral

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen

Trialoginen oppiminen 1 Trialoginen oppiminen Sami Paavola Käsikirjoitusversio - julkaistu: Paavola, S. (2012) Trialoginen oppiminen. Teoksessa Ilomäki, L. (toim). Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?

Lisätiedot

Oppimistilojen protot

Oppimistilojen protot Oppimistilojen protot ideoita oppimisympäristöjen pedagogiseen muotoiluun KM, LO, Lauri Vaara 14.4.2016 Mitä on uusi oppiminen? Ajanmukainen näkemys syvällisemmän oppimisen merkityksestä, edellytyksistä

Lisätiedot

Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo?

Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo? Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Blogs.helsinki.fi/mindthegap MITEN TUEMME LUOVIA OIVALLUKSIA? Sir Ken Robinson (2011) kuvaa koulua

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Muutos, mahdollisuus, motivointi aktivointi työtapoihin ja muutoksen hallintaan

Muutos, mahdollisuus, motivointi aktivointi työtapoihin ja muutoksen hallintaan Muutos, mahdollisuus, motivointi aktivointi työtapoihin ja muutoksen hallintaan - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #mindgap

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot