Miten muistin kapasiteettia voi ylittää tai kiertää? Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto
|
|
- Päivi Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten muistin kapasiteettia voi ylittää tai kiertää? Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Jos haluamme tukea omaa ja muiden kasvua ja kehitystä työpaikalla, on tärkeää ymmärtää miten ihmisen tiedonkäsittely toimii. Käsityksemme oppimisesta, muistista ja tiedosta vaikuttavat siihen, miten itse kehitymme tai ohjaamme muita. Toisaalta myös oma toimintamme ja työympäristömme muovaavat käsityksiämme. Jos teemme kaiken aina niin kuin on ennenkin tehty, ajattelumme on vaikea kehittyä. Muisti nähdään perinteisesti varastona ja ajatellaan, että tehokas oppiminen on ikään kuin hyvin järjestetyn muistivaraston muodostamista. Tällainen näkemys on hyvin rajoittunut ja yksinkertaistava. Muistia ei pitäisi ajatella ikään kuin kovalevynä, johon tietoa taltioituu. Oppimisen tutkimus on voimakkaasti kyseenalaistanut tällaisen käsityksen, sillä oppimisessa on paljon muitakin tasoja kuin tiedon hankkimisen taso. Nykytutkimuksen valossa ihmisen muisti ei toimi kuin skanneri tai kopiokone. Ihmisen muistin toiminta on jatkuvaa päätelmien tekemistä ja asiayhteyksien kehittelyä. Tämä ilmenee myös aivojen tasolla, joissa uusia hermosolujen välisiä synapsiyhteyksiä syntyy ja sammuu jatkuvasti. Aivojen kannalta on yhtä tärkeää sammuttaa vanhoja kuin luoda uusia yhteyksiä. Jos muistaisimme aivan kaiken, emme enää pystyisi tehokkaasti ajattelemaan. Joustava ajattelu edellyttää, että asioista muodostetaan järkeviä kokonaisuuksia, joihin yksityiskohdat sulautuvat. Monella meistä on oppimisesta ja koulutuksesta aika puiseva kuva, joka perustuu omiin kokemuksiimme. Olemme ehkä joutuneet soveltamaan bulimiaoppimista, jossa tietoa tankataan mieleen ja oksennetaan sitten tenttipaperille. Tällainen näkemys on kaukana oppimisen ilosta. Jos oppimista sen sijaan tarkastellaan jatkuvana vanhojen yhteyksien katoamisena, uusien yhteyksien muodostamisena ja uusien ajatusten luomisena, alkavat näkemykset oppimisesta ja luovuudesta myös lähestyä toisiaan. Oppimiseen liittyy lisäksi myös paljon tunteita. Oivaltamisen ilo on tunne, joka parhaiten palkitsee jatkuvasti uutta oppivan ihmisen ja motivoi häntä kehittämään itseään edelleen. Työmuistin rajallisuus Mahdollisuudet käsitellä tietoa ihmismielen sisällä ovat hyvin rajalliset, sillä muistimme on kovin rajallinen. Työmuistilla tarkoitetaan sitä muistimme osaa, joka on tietoisen tarkkaavaisuuden ja aktiivisen käsittelyn kohteena. Eri aisteista tuleva tieto käsitellään ensin työmuistissa, josta se sitten mahdollisesti jää pitkäkestoiseen muistiin. Työmuisti kuormittuu, jos monia asioita tai näkökohtia on käsiteltävä yhtä aikaa. Työmuistin kapasiteetti on noin 5-7 hahmotusyksikköä kerrallaan. Tämä tarkoittaa esim. sanoja, käsitteitä, lukuja tai tavuja. Ne asiat pyyhkiytyvät pois mielestä, joihin ei kiinnitetä huomiota tai joita ei aktiivisesti pystytä käsittelemään. Monta asiaa on melko mahdoton tehdä yhtä aikaa, mikäli ne kuormittavat samaa työmuistin kanavaa (esim. kuulo, näkö). Voimme kuunnella ihmisen puhetta ja samalla seurata hänen elekieltään. Usein tietoisesti kiinnitämme huomiomme puheeseen ja elekieltä 1
2 peilataan tiedostamatta. On helppo katsoa televisiota ja kuunnella samalla selostusta. Sen sijaan kahden eri sanoman kuunteleminen yhtä aikaa on melko mahdotonta. Samat seikat, jotka rajoittavat ihmisen tiedonkäsittelyä, luovat kuitenkin myös perustan älylliselle sopeutumiselle. Ei olisi taloudellista, jos ihminen havaitsisi ja muistaisi kaiken ympäristöstään. On tärkeää olla valikoiva havainnoissaan, kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin ja myös pystyä unohtamaan tarpeettomat ja muistia kuormittavat tiedot. Ihminen pystyy jatkuvasti lisäämään muistinsa kapasiteettia, jos hän oppii ylittämään ja kiertämään oman tiedonkäsittelynsä rajoituksia ja luopuu passiivisesta roolista oppimistilanteissa. Tämä ei edes edellytä ulkoisen toiminnan muutosta vaan oman suhtautumisen muuttamista oppimistilanteisiin: ihmisen on itse aktiivisesti otettava uusi tieto haltuunsa. Mitä on asiantuntijuus? Kehittyäkseen ihmisen on jatkuvasti jalostettava omia taitojaan ja omaa ajatteluaan. Tässä tarvitaan itsearvioinnin taitoja. Ne eivät tule ihmiselle luonnostaan, sillä oman muistin ja ajattelun kehittäminen edellyttää sen hyväksymistä, että ei vielä tiedä ja osaa kaikkea. Hyvin harva pysty kehittämään minkään tason asiantuntijuutta ilman että pystyy ottamaan palautetta vastaan ja arvioimaan omaa toimintaansa sitä vasten. Oman alansa asiantuntijat erottuvat muista ihmisistä siinä, että heillä on muistissaan hyvin jäsentyneet tieto- ja ajatusmallit nimenomaan omaan alaansa liittyvistä asioista. Asiantuntija pystyy moninkertaisesti ylittämään normaalin työmuistin kapasiteetin, mutta yleensä vain omalla alallaan. Hänen ajatteluunsa on yhdistynyt paitsi tietoa, myös toimintakaavioita ja kykyä jatkuvasti arvioida omaa ajatteluaan, toimintaansa ja työnsä tuloksia. Tiedot ja taidot nivoutuvat saumattomasti yhteen (vrt. know how). Aloittelijalla saattaa olla hyvä yleinen ongelmanratkaisukyky, hän voi olla luova ja kekseliäs ja tuoda arvokkaita tuoreita näkökulmia keskusteluun. Hänen rajoittunut tietopohjansa estää vielä todella korkeatasoisen ongelmanratkaisun. Esimerkiksi potilaan lääketieteellinen tieto on yleensä hyvin hajanaista ja tiettyihin yksityiskohtiin ja Google-hakuihin perustuvaa. Lääkäri taas tuntee ne tieteelliset mekanismit, joilla lääketieteellistä tietoa tuotetaan, joten hän hahmottaa asian asiantuntijan näkökulmasta. Kommunikaatiolla on siis haasteensa vastaanotolla, kun kummankin pitäisi ymmärtää toisiaan. Asiantuntijuus on kaksiteräinen miekka, sillä jopa asiantuntijan sisäisillä malleilla saattaa olla taipumus jumiutua. Rutiiniasiantuntijuudella tarkoitetaan, että tietyt yksinkertaiset rutiinitapaukset on helppo tunnistaa ja hoitaa. Sen sijaan uutta luovaa ja kehittyvää asiantuntijuutta tarvitaan, kun toimintaympäristö jatkuvasti muuttuu, eivätkä vanhat ja hyväksi koetut ajattelumallit enää toimikaan. Uutta luova asiantuntija pyrkii jatkuvasti panostamaan uusien asioiden oppimiseen, etsii jatkuvasti yhä vaikeampia ja haasteellisempia ongelmia ratkaistavakseen ja yrittää päästä omalla alallaan entistä syvemmälle tasolle. Hän on myös valmis kyseenalaistamaan omiakin aikaisempia uskomuksiaan. Rutiiniasiantuntijuuteen jumittumisesta on runsaasti esimerkkejä esim. lääketieteen historiassa, jossa asiantuntijoiden kansainvälinen yhteisö on ajan saatossa ollut haluton 2
3 hyväksymään tiettyjä uusia näkemyksiä: oli vaikeaa esimerkiksi uskoa, että vatsahaavan aiheutti bakteeri, joka oli hoidettavissa antibiooteilla. Asiantuntijayhteisöjen ongelmat kuvastavat ajattelun sosiaalisesti ja kulttuurisesti jaettua luonnetta: myös kokonainen globaali asiantuntijayhteisö voi olla tietyn ajatusvinouman vallassa. Lauma-ajattelu tarkoittaa, että tiiviissä sisäisessä vuorovaikutuksessa toimivan yhteisön jäsenet vahvistivat toinen toistensa olettamuksia sen sijaan, että olivat auttaneet toisiaan huomaamaan omien uskomustensa kanssa ristiriitaista tietoa. Tällaisessa tilanteessa yksikin omasta perustellusta kannastaan kiinnipitävä jäsen on arvokas. Hän voi auttaa muita havaitsemaan lauma-ajattelun. Vaatii suurta rohkeutta ajatella toisin ja haastaa omia kollegojaan katsomaan asiaa uudella tai vaihtoehtoisella tavalla. Nyky-yhteiskunnassa muutoksen määrä on uskomattoman nopea ja uuden tiedon määrä on musertavan suuri. Asiantuntijuudellekin tulee aivan uusia haasteita, eikä yhden yksilön tai edes ammattikunnan asiantuntijuus välttämättä riitä hahmottamaan niitä viheliäisiä ongelmia (wicked problems), joita pitäisi yhdessä osata ratkaista. Tässä tarvitaan hybridi- tai verkostoasiantuntijuutta eli monitieteistä osaamista, jossa asiantuntijat verkostuvat muiden alojen osaajien kanssa ja tarkastelevat samoja ongelmia yhtä aikaa useista eri näkökulmista. Oppiaineiden rajat ylittävä yhteisöllinen tiedon luominen on tyypillistä sellaiselle tutkimusryhmille, jotka pääsevät nykyään todella pitkälle työssään. Taitoja ei voi myöskään enää pelkistää teknisiksi taidoiksi, vaan nykyään puhutaan tulevaisuuden taidoista (21st century skills). Näillä tarkoitetaan monimutkaisia taitoja, kuten esimerkiksi teknologian käyttötaitoa, monilukutaitoa, sosiaalisen median käyttöä, vuorovaikutustaitoa, ajattelun taitoja, empatiakykyä tai kulttuurien ymmärtämistä. Nämä eri tason taidot nivoutuvat moniuloitteiseksi asiantuntijan ajatteluksi. Suomen koulujen uusissa 2016 opetussuunnitelmissa nämä taidot korostuvat erityisesti. Automaattinen ja tietoinen ajattelu Ihmisen muistissa on erilaisia järjestelmiä, joista vain osa toimii tietoisesti. Ihmisen ajattelulla on nykykäsityksen mukaan kaksi erilaista muotoa. Nobelisti Daniel Kahneman kutsuu niitä nimillä System 1 ja System 2 1. Automaattinen ajattelu (System 1) ei ole tietoista, siihen ei tarvitse kiinnittää tietoisesti huomiota, eikä se ole välttämättä suoraan kontrolloitavissa. Tietoinen ajattelu (System 2) puolestaan on tavoitteellista ja tarkkaavaisuutta vaativaa ja sitä voi myös tietoisesti hallita. Automaattisen ajattelun nopeus voidaan laskea sadoissa millisekunneissa, kun taas tietoisten prosessien kesto on hitaampaa ja lasketaan sekunneissa. Ensivaikutelma mistä tahansa asiasta syntyy automaattisesti hetkessä, kun taas tietoisen käsityksen muodostaminen vie aikaa. Toiseksi tietoisen ajattelun kapasiteetti rajoittuu työmuistin piiriin, kun automaattisella ajattelulla ei ole vastaavaa pullonkaulaa. Kolmanneksi tietoinen ajattelu on sarjallista: tiedonkäsittelyn eri vaiheet täytyy suorittaa peräkkäin ja tietyssä järjestyksessä, kun taas 1 Näitä olemme tarkemmin kuvanneet teoksessa Hari ym. (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus. Alunperin Kahneman (2012) 3
4 automaattinen ajattelu käsittelee tietoa rinnakkain ja hyppelee mielleyhtymien varassa asiasta toiseen. Automaattinen ajattelu kattaa huomattavasti suuremman määrän informaatiota, kun taas tietoiset prosessit joutuvat nojautumaan vain muutamiin, usein kielellisesti esitettyihin tietoihin. Tietoinen ajattelu painottuukin enemmän tietoon kuin tilannekohtaisiin tekijöihin, ilmeisiin tai eleisiin, joita automaattinen ajattelu painottaa enemmän. Nämä kaksi tapaa tai tieteellistä päättelyä on vaikeaa tehdä automaattisen ajattelun pohjalta, joka perustuu pikemminkin mielleyhtymiin kuin muodolliseen päättelyyn. Tosin asiantuntijalla monimutkaiset loogisen ajattelun kuviot saattavat jo tulla automaattisesti ja heidän ajattelunkapasiteettinsa voi olla tästä syystä ylivertainen. Voiko työmuistin pullonkauloja kiertää? Ihmisen aivoille asetetaan koko ajan kasvavia vaatimuksia. Aivomme eivät juuri ole rakenteeltaan tai toiminnaltaan muuttuneet ainakaan viimeisen vuoden aikana, vaikka kulttuurievoluutio on ollut huimaa. Onneksi ihmisen aivot ovat supermuovautuva järjestelmä ja niillä on valmiudet sopeutua aina juuri olemassa oleviin olosuhteisiin. Ihminen on oppinut kehittämään käytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla hän pystyy ylittämään ja kiertämään aivojen tiedonkäsittelyn pullonkauloja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Asiantuntijat pystyvät joskus hämmästyttävällä tavalla ylittämään työmuistin peruskapasiteetin. Asiantuntijan muistikapasiteetti saattaa hänen omalla alallaan ylittää monikertaisesti aloittelijan muistin, sillä työmuistin 5-7 hahmotusyksikköä voivat hänellä olla huomattavan laajoja. Hän hahmottaa asioita isompina kokonaisuuksina. Asiantuntijuuden kehittäminen on siis yksi tapa laajentaa työmuistia. Kuten aiemmin todettiin, asiantuntijuudellakin on omat sudenkuoppansa, joten kukaan meistä ei ole koskaan täysin valmis tai suvereeni osaaja. Laajennettu työmuisti tarkoittaa, että työmuisti on laajentunut ihmisen pitkäkestoisenkin muistin alueille. Sen hahmotusyksiköt ovat niin suuria, että ne aktivoivat ihmisen mielessä isoja osia pitkäkestoisesta muistista. Hän pystyy myös käsittelemään huimasti enemmän tietoa omalta alaltaan kuin sen ulkopuolelta. Laajennettu työmuisti auttaa esittämään kysymyksiä, joissa on mukana jo melkein puolet vastausta. Huippuasiantuntijan ajattelu saattaa joskus vaikuttaa yliluonnollisen tehokkaalta. Sosiaalisesti ja fyysisesti laajennettu työmuisti Työmuisti laajenee myös siten, että ihminen ulkoistaa osan muistin toiminnoistaan tiimille tai ulkoisille välineille, jolloin kapasiteettia vapautuu luovalle ajattelulle. Työkaverit, -tilat ja - välineet saattavat joko estää ihmistä toimimasta älykkäästi tai tukea hänen ajatteluaan ja toimintaansa merkittävällä tavalla. Hyvä tiimi täydentää toistensa osaamista ja tietää, keneen kussakin asiassa voi luottaa ja kuka tietää mistäkin asiasta parhaiten. Älykäs toiminta on aina jaettua ihmisen ja hänen apuvälineidensä kesken. Suuri osa ongelmista on niin monimutkaisia, ettei niitä pysty käsittelemään ihmismielen sisällä. 4
5 Tarvitsemme tietokoneemme, kalenterimme, kellomme ja muistiinpanomme. Ihmisen muistamiseen liittyy paljon erilaisia sosiaalisia ja fyysisiin tiloihin liittyviä tietokäytäntöjä (knowledge practices), kuten palavereja, tiimityötiloja ja älykkäitä järjestelmiä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että eri sukupolvilla on erilaisia tietokäytäntöjä. Teknologinen kehitys on 1990-luvun jälkeen ollut luonteeltaan lähes eksponentiaalista. Tämä tarkoittaa että uusia sosiodigitaalisia apuvälineitä on syntynyt yhä kiihtyvällä tahdilla. Ihmiset ovat syntyneet eri vaiheissa tätä kehitystä ja heidän valmiutensa ottaa käyttöön uusia välineitä liittyy jonkin verran myös sukupolvien välisiin eroihin. Sukupolvien väliset erot tietokäytännöissä Suuret ikäluokat syntyivät luvuilla sodan ja jälleenrakennuksen aikaan. Heidän lapsuudessaan tulivat käyttöön radio, moderni lankapuhelin ja myös autot alkoivat yleistyä. Tuolloin oltiin huolissaan siitä, että radio tuhoaa lukutaidon ja puhelin puolestaan kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Elokuvissa alettiin käydä ja uutisfilmejä nähtiin lähinnä niiden yhteydessä. Uutiset kuunneltiin lähinnä radiosta. Kulttuuri oli vaatimatonta ja työorienteista. Käsin kirjoitetut kirjeet ja postikortit olivat tavallisia vuorovaikutuksen muotoja, mikäli kasvokkain ei voitu kohdata. Tämä sukupolvi on joutunut omaksumaan uskomattoman määrän uusia teknologioita elinaikanaan. Niin sanottu X-sukupolven syntymäaikaan luvuilla televisiot alkoivat yleistyä. Tällöin pelättiin, että ihmisistä tulee passiivisia TV:n tuijottajia. Ensimmäiset henkilökohtaiset tietokoneet tulivat 1980-luvulla syntyneiden lapsuudessa, mutta vanhemmat tästä sukupolvesta oppivat niiden käytön vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Pelaamiseen käytetyt koneet kehittyivät tehokkaasti ja alettiin huolestua myös väkivaltapeleistä. Lerput ja korput kehittyivät, vähitellen myös VHS ja CD. Yksi suurin 1980-luvun innovaatio olivat post it laput. Myös stereoääni keksittiin. Tämä sukupolvi alkoi arvostaa oppimista, vapaa-aikaa ja perhettä uudella tavalla. Ns. pehmoisät syntyivät. Tämän jälkeen sukupolvet alkoivat tietokäytäntöjen kannalta kehittyä yhä kiihtyvällä tahdilla. Y-sukupolven kausi kesti joidenkin arvioiden mukaan vain noin vuosikymmenen ( ). Heidän syntymänsä tienoilla ovat syntyneet DVD, www, Google ja digitaaliset kamerat. Tämä sukupolvi alkoi arvostaa yhä enemmän moniarvoisuutta, viihtymistä ja sosiaalista tietoisuutta. Vuoden 1995 jälkeen syntyi Z-sukupolvi ja vuoden 2000 jälkeen Millenium-sukupolvi. Heidän syntymänsä ja varhaislapsuutensa aikana ovat yleistyneet Internet, kännykät, kännykkäkamerat, muistitikut, älypuhelimet, tabletit ja lopulta noin vuonna 2008 sosiaalinen media. Vuonna 2015 mm. pilvipalvelut, lisätty todellisuus, ääniviestit ja puhetta ymmärtävät ratkaisut ovat uusia asioita, joihin nyt syntyvät lapset kasvavat ja tottuvat. Keitä ovat diginatiivit? Uusimmat sukupolvet Y, Z ja Millenium alkavat olla diginatiiveja. He eivät juuri muista aikaa ennen Internetiä ja matkapuhelimia. Johtamassani Suomen Akatemian Mind-hankkeessa Mind the Gap kuilu diginatiivien ja koulun tietokäytäntöjen välillä olemme alkaneet tutkia 5
6 tätä diginatiivikysymystä. Ilmiö on osoittautunut luultua monimutkaisemmaksi. Missään sukupolvessa ei ole yhtä samanlaista joukkoa ihmisiä, vaan jokaisen sukupolven aikana on syntynyt ihmisiä jotka ovat eri tahdissa ja eri tavoin laajentaneet työmuistiaan ja tietokäytäntöjään hyödyntämällä parhaiten käsillä olevaa teknologiaa. Olemme tutkineet ja seuranneet nyt kolme vuotta alun perin 12-, 16 ja 20-vuotiaita helsinkiläisiä lapsia ja löytäneet monenlaisia erilaisia alaryhmiä, motivaatioita ja toimintatapoja. Esimerkiksi ystävyyslähtöisesti toimiessaan nuoret ylläpitävät teknologian avulla sosiaalisia suhteitaan, intensiivisesti mutta yleensä varsin yksinkertaisesti viettämällä yhdessä aikaa teknologian välityksellä. Uudet teknologiat mahdollistavat myös uusien kontaktien luomisen, itsensä toteuttamisen ja erilaisten kiinnostusten parissa toimimisen aiempaa kokonaisvaltaisemmin, mitä kutsutaan kiinnostuslähtöiseksi toiminnaksi. Erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin liittyvä teknologioiden käyttö on usein hyvin intensiivistä, mutta ystävyyslähtöistä sosiaalista hengailua huomattavasti monimutkaisempaa toimintaa. Nuorten teknologiavälitteinen toiminta keskittyy viestintään, tiedonhakuun, viihteeseen, tiedolliseen tai luovaan osallistumiseen sekä pelaamiseen eri muodoissa. Suuri osa nuorista käyttää teknologiaa varsin pinnallisesti ja yksinkertaisesti, mikä asettaa haasteensa koulutusjärjestelmälle. Nuorten käytännöt kuitenkin muuttuvat nopeasti, ja toisaalta eriikäiset nuoret ovat toiminnaltaan erilaisia. Keräämme parhaillaan isoja suomalaisia aineistoja ja pitkittäisen seurannan perusteella pyrimme selvittämään miten ja miksi nuorten toiminta muuttuu. Meitä kiinnostaa erityisesti, miten kaikki tämä on yhteydessä oppimiseen, kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin. Diginatiiveja voidaan luokitella monin eri tavoin, mutta kyseessä ei todellakaan ole yhtenäinen sukupolvi. Tieto- ja viestintätekniikkavälitteinen toiminta on erottamaton osa nykynuorten elinympäristöä. Teknologia on toimintaa välittävä tekijä, jonka käyttöä ei voi käsitellä vain erillisenä kokoelmana taitoja. On tärkeää ymmärtää, miksi ja millä tavoin teknologiakäytännöt ovat osa nuorten elämää. Me aikaisempien sukupolvien edustajat olemme joko digimuukalaisia tai korkeintaan digitaalisia uudisasukkaita (digital settlers). Meidänkin valmiutemme ottaa käytäntöön uusia tietokäytäntöjä vaihtelee. Verkossa häiriköivä henkilö, jolle uudet sosiodigitaaliset vuorovaikutuksen tavat ovat vieraita, on kuitenkin todennäköisemmin yli 50-vuotias kuin alle 30-vuotias. Meidän tyypillisesti käyttämämme teknologiat ovat edelleen 1980-luvulla keksityt sähköposti ja post it laput. Katse tulevaisuuteen! Oppimisympäristöillä tarkoitetaan psykologisia, sosiaalisia, fyysisiä, mobiileja, institutionaalisia ja virtuaalisia ympäristöjä, joissa ihminen oppii ja kehittyy. Oppimisympäristönä koulu on alkanut jäädä jälkeen muusta yhteiskunnasta. Samoin muut julkisen sektorin työpaikat ovat jämähtäneet monologiseen aikaan, jolloin ihmiset istuivat 6
7 yksin työhuoneessaan, eikä uusia sosiodigitaalisen vuorovaikutuksen muotoja ollut vielä kehittynyt. Nykyään kommunikaatio välittyy erilaisten teknologioiden ja verkostojen kautta. Näissä verkostoissa on mukana sekä ihmisiä että erilaisia älykkäitä järjestelmiä. Nuoret ovat hyvin sosiodigitaalisesti verkostoituneita, osaavat tehokkaasti hakea tietoa, ovat turhankin riippuvaisia mobiililaitteista ja tekevät mielellään monia asioita lomittain. Sähköposti on heille teknologiana yhtä vähän luonteva kuin postikorttien lähettäminen. Monella on vaikeuksia löytää enää kynää taskustaan koulun ulkopuolella. Koulu on toiminut pitkään suurten ikäluokkien ehdoilla. Koulussa toimitaan edelleen hyvin samoin kuin 1970-luvulla. Suomi on edelleen teknologian koulukäytössä kehitysmaa (EU Comission, 2013). Meidän on kehitettävä uusia, ajanmukaiseen toimintaan soveltuvia oppimisympäristöjä ja koulutettava opettajia jo nyt ovat saatavilla olevia mahdollisuuksia. Monien nuorten teknologiset taidot ovat erinomaisia, mutta ikäluokkien sisäinen vaihtelu on suurta. Kaikki nuoret eivät osallistu koulun ulkopuolella toimiviin verkostoihin, joissa käytetään hyvin kehittyneitä teknologioita ja tietokäytäntöjä. Koska koulu ei pysty tarjoamaan tällaisia, jää moni nuori sivuun. Koulun tehtävä voisikin olla sellaisen tasa-arvoistavan ympäristön tarjoaminen, jossa kaikkia opiskelijoita ohjataan käyttämään teknologiaa silloin kun se on tarpeen, luomaan toimivia tietokäytäntöjä ja erottamaan olennainen tieto epäolennaisesta. Nykyään suurten yritysten on jo vaikea palkata parasta nuorta työvoimaa, sillä diginatiivien kulttuuri sopii parhaiten start up -henkisiin yhteisöllisen tiedonluomisen käytäntöihin kuin staattisiin ja pönöttäviin isojen organisaatioiden käytäntöihin. Julkisen sektorin valovoima on tässä suhteessa vieläkin himmeämpi tällä hetkellä. Jotta saisimme parasta mahdollista työvoimaa julkiselle sektorille, pitää vakavasti miettiä uusi tapoja tukea eri-ikäisten ihmisten oppimista työpaikoilla. Sukupolvien pitää oppia toisiltaa paljon asioita. Diginatiivi oppii meiltä tärkeää tietoa ja asiantuntijan ajattelua. Me opimme heiltä ennakkoluulotonta tietämyksen ja teknologioiden aallonharjoilla ratsastamista sekä yhteisöllistä ja verkostunutta tapaa toimia. On aika siirtyä uudenlaisiin tiloihin ja tietokäytäntöihin, kohti uudenlaisia vuorovaikutuksen muotoja. Kirjallisuutta Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the digital native debate: Towards a more nuanced understanding of students technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, Codrington, G. & Grant-Marshall, S. (2004). Mind the Gap. Cape Town, South Africa: Penguin Books. Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus. 7
8 Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 38, 6, Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology-mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4, Hakkarainen, K., K. Lonka & L. Lipponen (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Paavola, S. (2008). Verkostoälykkyys: välittynyt näkökulma älykkyyden tutkimukseen. Teoksessa R. Engeström & J. Virkkunen (toim.). Kulttuurinen välittyneisyys oppimisessa ja toiminnassa (ss ). Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Tutkimusraportteja 11, Helsinki. Hietajärvi, L., Nuorteva, M., Tuominen-Soini, H., Hakkarainen, K., Salmela-Aro, K., Lonka, K. (2014) Kuudesluokkalaisten sosiodigitaalinen osallistuminen, kiinnostuksen kohteet ja kouluhyvinvointi. Kasvatus, 45, Kaarakainen, M-T., Kivinen, O., & Tervahartiala, K. (2013) Kouluikäisten tietoteknologian vapaa-ajan käyttö. Nuorisotutkimus 2/ Kahneman, D. (2012). Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. (Alkuteos: Thinking Fast and Slow, 2012.) Kennedy, G., Judd, T., Dalgarno, B. and Waycott, J. (2010), Beyond natives and immigrants: exploring types of net generation students. Journal of Computer Assisted Learning, 26: doi: /j x Lonka, K. (2001). Syntynyt johtajaksi? Uusia oppimisen mahdollisuuksia. Teoksessa: P. Castrén (toim.) Viisas valta. Johtamisen paradoksit. Ekonomia-sarja. Helsinki: WSOY. (s ) Lonka, K. (2011) Oppiminen ja opettajuus tulevaisuudessa: bulimiaoppimisesta hyvään oppimiseen. teoksessa Jarno Paalasmaa (toim.) Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. (s ) PS-Kustannus. ISBN Lonka, K. (ilmestyy 2015) Oivaltava oppiminen. Otava. Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta-kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Lonka, K. & Pyhältö, K Tulevaisuuden koulu? Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Kallioniemi, A., Toom, A., Ubani, M. & Linnansaari, H. (eds.). Helsinki : Suomen kasvatustieteellinen seura p p. (Kasvatusalan tutkimuksia; 52). Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos. 8
9 9
Miten muistin kapasiteettia voi ylittää?
Miten muistin kapasiteettia voi ylittää? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Tämän
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen?
Tulevaisuuden oppiminen? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Mistä tulevaisuuden
Lisätiedotwww.indoorenvironment.org Miten tilojen käyttäjä sopeutuu uusiin ympäristöihin? Prof Kirsti Lonka et al. 2011-2015 WP4 Task 1.
www.indoorenvironment.org Miten tilojen käyttäjä sopeutuu uusiin ympäristöihin? Prof Kirsti Lonka et al. 2011-2015 WP4 Task 1.1 Learning Environments rym.fi Suurten ikäluokkien tilat? Vaiko ketterät ratkaisut
LisätiedotInnostavat ympäristöt korkeakoulussa
Innostavat ympäristöt korkeakoulussa Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Mistä
LisätiedotMistä tulevaisuuden osaajia?
13.3.2015 Diginatiivit tulivat. Olimmeko valmiita? Miten koulu muuttuu - ja miksi. Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotTutkiva oppiminen. Professori Kirsti Lonka. Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto
Tutkiva oppiminen Professori Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto BULIMIAOPPIMISEN PERINNE ON VAHVA! Ahmi tietoa, oksenna paperille ja unohda! Luentoharha: Kun olen
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotPedaloikka digiloikan edellytyksenä - miten näemme oppimisen ja opettamisen?
Pedaloikka digiloikan edellytyksenä - miten näemme oppimisen ja opettamisen? Prof Kirsti Lonka Extraordinary Professor, Optentia, North-West University, South Africa kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka
LisätiedotDiginatiivit tulevat! Olemmeko valmiita? Opettajan elinikäisen oppimisen avaimia
Diginatiivit tulevat! Olemmeko valmiita? Opettajan elinikäisen oppimisen avaimia - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #opetoppii
LisätiedotMikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto
Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto Mikä opetuksessa on muuttunut? 1. Oppimiskäsitys 2. Kehkeytyvät työmarkkinat. 3. Z-sukupolvi (diginatiivit)
LisätiedotOppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi
Oppimisen uudet mahdollisuudet Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm www.cicero.fi OPPIMINEN TIEDON TALLENTAMISTA? - TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - MIELEN
LisätiedotProjektityöskentely, inhimillinen tiedonkäsittely ja hyvinvointi. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto
Projektityöskentely, inhimillinen tiedonkäsittely ja hyvinvointi Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto PERINTEISET KÄYTÄNTÖYHTEISÖT OVAT STAATTISIA! Osaamisen kehittäminen on osallistumista kulttuuriin
LisätiedotAmmatillinen kehitys ja uutta luova oppiminen
Ammatillinen kehitys ja uutta luova oppiminen Professori Kirsti Lonka SOKLA Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto POHDINTATEHTÄVÄ Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut kahden viime
LisätiedotDigiloikka mihin se meidät vie?
Digiloikka mihin se meidät vie? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Blogs.helsinki.fi/mindthegap Mistä tulevaisuuden osaajia? Nykypäivän työskentely tapahtuu erilaisissa verkostoissa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotMillaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen?
Millaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen? - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka Faculty of Behavioral
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTulevaisuuden oppimisympäristöt
Tulevaisuuden oppimisympäristöt - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Faculty of Behavioral Sciences 14.9.2012 1 MIKSI IHMISET USEIN VAIKUTTAVAT
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotVoiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy
Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotMiten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä?
Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä? - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotMikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ
Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotSulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotTrialoginen oppiminen
1 Trialoginen oppiminen Sami Paavola Käsikirjoitusversio - julkaistu: Paavola, S. (2012) Trialoginen oppiminen. Teoksessa Ilomäki, L. (toim). Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa
Lisätiedothttp://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotOppiminen verkostuvassa maailmassa
Oppiminen verkostuvassa maailmassa Kai Hakkarainen Professori, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto Johtaja, Verkko-oppimisen tutkimuskeskus, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
Lisätiedotja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotOppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!
Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt
Jari Metsämuuronen, erikoistutkija 24.4.2008 enorssin kevätseminaari, Helsinki Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt 1 For learning and competence Tulevaisuudesta tietämisen periaatteita Tulevaisuus
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotDiginatiivit tulevat, olemmeko valmiita?
Diginatiivit tulevat, olemmeko valmiita? Professori Kirsti Lonka, varadekaani sekä Lauri Hietajärvi, Juho Makkonen, Niclas Sandström ja Lauri J. Vaara, Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotVastuullisuus. Kirsti Lonka
Vastuullisuus - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #trafi2012 Professori Kirsti Lonka, HY www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotOPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA
OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä
LisätiedotDigitaalisten oppimisympäristöjen kehitys. Asko Lippo Opetushallitus opetusneuvos, projektipäällikkö
Digitaalisten oppimisympäristöjen kehitys Asko Lippo Opetushallitus opetusneuvos, projektipäällikkö Digitaalisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ohjelmistoja,
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotNUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?
NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)
LisätiedotTyönhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä
Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotUniversity of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.
University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotOpettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen
Lisätiedot