Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin

Transkriptio

1 Mitä toisen kielen oppimisesta tiedetään ja mitä ei tiedetä? Maisa Martin

2 IKUISUUSKYSYMYKSIÄ MUOTO vs. KÄYTTÖ > RAKENTEET vs. VIESTINTÄ YKSILÖ vs. YHTEISÖ > KOGNITIO vs. VUOROVAIKUTUS

3 * Vuorovaikutus ja sosiaalisuus missä kieltä käytetään * Kielen käyttötarpeet ja tehtävät mihin kieltä tarvitaan * Ihmisen lajityypilliset ja yksilölliset kognitiiviset mahdollisuudet ja rajoitukset * Lingvistiset seikat opittavan kielen ja aiemmin opittujen kielten, etenkin ensikielen ominaisuudet * Syötös ja frekvenssi mitä on opittavissa

4 Erimielisyydet koskevat lähinnä näiden painotusta, vaikka on selvää, että kaikki ovat kielenoppimisessa mukana Ääripäät tasoittuneet vuosien mittaan (esim. opetuksen hyödyttömyys/hyödyllisyys, tiedostetun tiedon tarpeettomuus/ kaikkivoipuus, äidinkieli kaiken lähtökohtana/ merkityksettömänä)

5 Keskustelu jatkuu mm. näistä: Säännöt vai konstruktiot Frekvenssi vai yleistykset Kognitio vai vuorovaikutus Kriittinen periodi Lineaarisuus vs. varioivuus mutta tässä lähtökohtana yksimielisyys

6 Mistä tällä hetkellä ollaan (jotakuinkin) yksimielisiä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa (R. Schmidt, Reykjavik 2001) Sosiaaliseen kontekstiin liittyvät tekijät Yksilölliset erot Lingvistiset tekijät Kielen kehityksen kulkuun liittyviä tekijöitä Yleisiä oppimisen periaatteita Syötökseen, vuorovaikutukseen ja opetukseen liittyviä tekijöitä

7 Sosiaaliseen kontekstiin liittyvät tekijät (1) Kielen perusfunktio on kommunikaatio sosiaalisessa kontekstissa. Toisen tai vieraan kielen opetusryhmä voi myös muodostaa yhteisön. Yksilön asenteet kieltä, sen variaatiota, kielenoppimista ja opetusmenetelmiä kohtaan syntyvät sosiaalisessa, historiallisessa ja poliittisessa kontekstissa.

8 Sosiaaliseen kontekstiin liittyvät tekijät (2) Yhteisön asenteet kieltä ja sen variaatiota kohtaan yleensä suosivat standardoituja kielimuotoja, virallisia kieliä, kieliä, jotka liittyvät perinteisiin, ja kieliä, joilla on suuri joukko puhujia. Vastakkaisia tekijöitä on (avoin vastustus, piiloarvostus). Kieleen ja kielimuotoihin kohdistuviin asenteisiin vaikuttavat vahvasti asenteet kyseisen kielen puhujia kohtaan.

9 Yksilölliset erot (1) Iän vaikutus on suurin ääntämisessä, pienin sanastossa. Vanhempana aloittanut kielenoppija pärjää lapsia paremmin alussa, lapsi pitkän ajan kuluessa. Taipumus kielenoppimiseen sisältää ainakin äänteiden erottamiskyvyn (matkimisen) ja verbaalisen muistin.

10 Yksilölliset erot (2) Taipumukset, asenteet ja motivaatio ovat systemaattisessa suhteessa oppimisen nopeuteen ja lopulliseen taitotasoon aikuisten toisen kielen oppimisessa. Ihmiset ovat motivoituneita tekemään asioita, jotka ovat relevantteja suhteessa heidän (välineellisiin, tiedollisiin, viestinnällisiin jne.) tavoitteisiinsa sekä kiinnostavia ja hauskoja. Motivaatioon vaikuttavat myös onnistumisen ja epäonnistumisen odotukset, itseluottamus, ahdistus tms., samoin kuin sosiaaliset suhteet (opettaja oppilas, oppilas oppilas).

11 Yksilölliset erot (3) Kyky käyttää kieltä vaihtelee tarkkuuden, mutkikkuuden, sujuvuuden ja viestinnän tehokkuuden suhteen. Eri oppijat käyttävät erilaisia oppimisstrategioita. Menestyvimmät oppijat käyttävät suurempaa joukkoa strategioita ja joustavammin. Kielen oppimista edistää se, että oppimismahdollisuudet osuvat yksiin oppijan vahvuuksien ja preferenssien kanssa.

12 Lingvistiset tekijät (1) Oppijoiden välikielet ovat kussakin kehitysvaiheessa sekä systemaattisia että varioivia. Systemaattisuus ja variaatio ovat löydettävissä joka tasolta: fonologiassa, morfologiassa, syntaksissa ja pragmatiikassa.

13 Lingvistiset tekijät (2) Oppijoilla esiintyy systemaattisia eroja, jotka ovat riippuvaisia erilaisista L1:n ja L2:n välisistä suhteista. Mitä lähempänä L1 ja L2 ovat toisiaan (geneettisesti, typologisesti, leksikaalisesti), sitä nopeammin L2 opitaan (positiivinen transferi), ainakin oppimisen alussa.

14 Lingvistiset tekijät (3) Analysoimaton kieli (ulkoa opitut jaksot) ovat hyödyllisiä oppimisen alkuvaiheessa viestinnällisiin tarkoituksiin ja edistyneilläkin sujuvuuden ja idiomaattisuuden osalta, mutta analysoitua kieltä tarvitaan luovaan kielenkäyttöön. Luova (= ei pelkästään valmiita lauseita matkiva) kielenkäyttö vaatii sekä analyysia (ilmaisujen jakamista konstituentteihinsa) että synteesiä (analysoitujen yksiköiden liittämistä yhteen uusien ilmaisujen tuottamiseksi).

15 Lingvistiset tekijät (4) Konstruktiot, jotka vaativat muutoksia vain ilmaisun alussa tai lopussa ovat helpommin opittavissa kuin sellaiset konstruktiot, joihin liittyy vakiintuneiden jonojen rikkomista tai ilmaisun sisäisiä siirtoja. Tunnusmerkittömät parametriasetukset ovat suositumpia kuin tunnusmerkkiset. (Esim. suomessa preesens on tunnusmerkitön, imperfekti tunnusmerkkinen eli sillä on tunnus.)

16 Lingvistiset tekijät (5) Hyvä havaittavuus, korkea frekvenssi ja semanttisesti läpinäkyvä rakenne edistävät oppimista, kun taas huono havaittavuus, matala frekvenssi ja semanttinen läpinäkymättömyys hidastavat sitä.

17 Kielen kehityksen kulkuun liittyviä tekijöitä (1) Oppijat eivät opi yksittäisiä L2-yksiköitä yksi kerrallaan lineaarisesti ja kasaantuvasti. Oppijat tuskin koskaan siirtyvät nollatasolta minkään seikan kohdekieliseen hallintaan yhtäjaksoisesti. Takapakki ja uudelleen analysoiminen ovat tavallisia. Sekä "luomuoppijat" että luokkahuoneoppijat käyvät läpi kehityksen vaiheita, joihin opetuksella ei voida vaikuttaa.

18 Kielenoppiminen lineaarista?

19 Portaittaista Tasatahtiin Vuorottain

20 Supportive growers correct form/use of case markings average word length correlations: 0,397; 0,396 70,0 9,00 70,0 9,00 60,0 8,00 60,0 8,00 50,0 40,0 7,00 6,00 5,00 50,0 40,0 7,00 6,00 correct case 5,00markings 30,0 20,0 4,00 3,00 30,0 20,0 4,00average word length 3,00 2,00 2,00 10,0 1,00 10,0 1,00 0, ,00 0, ,00 Data of 2 beginner learners of Finnish as FL, first year; real data, sampled; with secondary axis

21 Competitive growers correct form/use of case markings use of complex sentences 70 correlations: - 0,356 ; - 0, correct case markings total complex Data of 2 beginner learners of Finnish as FL, first year; real data, sampled; secondary axis 0 with

22 Kielen kehityksen kulkuun liittyviä tekijöitä (2) Oppijoiden reseptiiviset ja produktiiviset taidot vaihtelevat. Reseptiiviset taidot ovat tavallisesti edellä ja kehittyvät korkeammalle tasolle. Toisen kielen kehittyminen sisältää automaatioprosesseja kaikilla tasoilla (fonologia, morfologia jne.). Tarkkuus on yleensä parempi tehtävissä, jotka mahdollistavat suunnittelun.

23 Käyttö ja tarkkuus Cefling-hankkeen tulokset: Minkä tahansa tutkitun ilmiön käytön määrä lisääntyy yhtä taitotasoa ennen kuin sen tarkkuus lisääntyy.

24 Yleisiä oppimisen periaatteita (1) Altistuminen ymmärrettävälle syötökselle on välttämätöntä, mutta ei riitä toisen kielen omaksumiseen. Ihmiset oppivat sitä, mihin kiinnittävät huomiota, mutta eivät paljon sitä, mihin huomio ei kohdistu. Oppiminen on sekä implisiittistä että eksplisiittistä. Edellinen painottuu lapsilla, jälkimmäinen aikuisilla.

25 Yleisiä oppimisen periaatteita (2) Jotkin kielen aspektit opitaan (ja kenties täytyy oppia) tiedostamattomasti. Jotkin kielen aspektit opitaan (ja kenties täytyy oppia) tiedostaen. Virheen korjaaminen mahdollistuu, kun negatiivista evidenssiä on saatavana ja se otetaan huomioon (monitorointi, aukon havaitseminen).

26 Yleisiä oppimisen periaatteita (3) Kielellisen tiedon ja taidon (puhua, ymmärtää, lukea, kirjoittaa) välillä on fundamentaalinen ero. Harjoituksen vaikutuslaki: reaktioaikojen ja tehtävään käytetyn harjoitteluajan funktio on suora. Harjoittelu aiheuttaa transferia tehtävästä toiseen, jos tehtävät perustuvat samoille taustatekijöille, mutta transferi ei ole täydellistä eikä välitöntä.

27 Syötökseen, vuorovaikutukseen ja opetukseen liittyviä tekijöitä (1) Syötöksen laatu ja määrä vaikuttavat toisen kielen oppimiseen. Ymmärrettävä syötös on yleensä arvokkaampaa kuin käsittämätön. Merkitysneuvottelut johtavat vuorovaikutuksellisiin ja elaboroiviin muutoksiin kohdekielessä ja edistävät ymmärrettävyyttä.

28 Syötökseen, vuorovaikutukseen ja opetukseen liittyviä tekijöitä (2) Sekä luokkahuoneopetuksen muotoon kohdistama huomio että merkitysneuvottelut vuorovaikutustilanteessa saattavat johtaa ja usein johtavatkin oppijan huomaamaan syötöksen vaikeasti havaittavia piirteitä. Sekä luokkahuoneopetuksen muotoon kohdistama huomio että merkitysneuvottelut vuorovaikutustilanteessa saattavat johtaa ja usein johtavatkin oppijan huomaamaan eroja oman tuotoksensa ja natiivien tuotoksen tai muiden mallien välillä.

29 Syötökseen, vuorovaikutukseen ja opetukseen liittyviä tekijöitä (3) Olettaen että oppijoilla on yhtä paljon mahdollisuuksia kommunikaatioon luokkahuoneen ulkopuolella, opetetut oppijat edistyvät nopeammin ja saavuttavat korkeamman lopputason kuin "luomuoppijat". Analyyttiset taidot auttavat muodollista luokkahuoneopetusta.

30 Syötökseen, vuorovaikutukseen ja opetukseen liittyviä tekijöitä (4) Mitä enemmän käytetään aikaa tietyn toisen kielen aspektin oppimiseen, sitä enemmän opitaan. Mitä enemmän jotain uutta taitoa harjoitellaan, sitä automaattisemmaksi se muuttuu. Oppikirjojen säännöt ovat usein deskriptiivisesti vääriä, vailla teoreettista motivaatiota ja psykologisesti epärealistisia. Ne voivat silti olla pedagogisesti hyödyllisiä.

31 Nousussa Automaattiset analyysit Esim. Coh-Metrix calculates the coherence of texts on a wide range of measures. It replaces common readability formulas by applying the latest in computational linguistics and linking this to the latest research in psycholinguistics. Aivotutkimus Esim. Event-related potentials (ERP) Tietokonemallinnus Itseorganisoituvat kartat Simulaatiot

32 Lähteet Cefling: Coh-Metrix: Schmidt, Richard Suullinen esitys Reykjavikissa Nordand-konferenssissa. Tilma, C. Martin.M A dynamic approach to second language development. Dynamic Systems Theory applied in a longitudinal case study on lexical, syntactic and morphological development of beginner learners Finnish as FL and L2 in free writing. Esitelmä AFinLAn syyssymposiumissa Joensuussa

33 Kielenoppimista Kierteellä Moneen suuntaan