Esiintymistaitojen tukimateriaali sosiaalipsykologian opiskelijoille

Transkriptio

1 Esiintymistaitojen tukimateriaali sosiaalipsykologian opiskelijoille Johdanto Tämä materiaali on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa esiintymistään. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi sosiaalipsykologian opintoihin kuuluvissa seminaareissa. Materiaaliin on koottu teoreettista tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä esiintymistilanteita ja niihin valmistautumista varten. Näitä yleisiä ohjeita tulee soveltaa esiintymistilanteen asettamien vaatimusten ja esiintyjän omien tarpeiden mukaan. Jokainen esiintymistilanne on ainutlaatuinen, ja hyvä esiintyjä ottaa huomioon kunkin tilanteen erityispiirteet. Myös yleisöt ovat erilaisia. Esimerkiksi gradutulokset esitetään eri tavoin graduseminaarissa, työpaikalla ja kavereiden kesken. Esiintyjän ja yleisön välistä vuorovaikutusta säätelevät myös kunkin kulttuurin ilmaisusäännöt. Muista myös, että oma persoonallisuutesi on vahvuus, jota voit hyödyntää omassa esityksessäsi. Kun tiedostat omat vahvuutesi ja kehitystarpeesi, voit huomioida ne esiintymistilanteessa. Esiintymiskokemuksen karttumisen myötä opit vähitellen, mitä esityksessä kannattaa korostaa (esim. oma kiinnostus aiheeseen, persoonallinen puhetyyli) ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota (esim. puheen nopeus, ryhti, katseen suunta, äänenkäyttö, selkeä artikulaatio). HY / Sosiaalipsykologian laitos / Tuuli Anna Mähönen & Anna Kilpiö Päivitetty tammikuussa 2008

2 Teoriataustaa esiintymisestä vuorovaikutustilanteena Communication as skilled performance knowing, what to perform knowing, how to perform (Hargie, 2006, 25) Sosiaaliset ja motoriset taidot: eroja ja yhtäläisyyksiä (Hargie, 2006, 27-30): Molemmat taidot - ovat päämääräorientoituneita ja intentioiden ohjaamia - edellyttävät vaativaa kognitiivista kontrollia - koostuvat synkronoidusta ja tilannesidonnaisesta toiminnasta - ovat opittavissa ja kehitettävissä harjoittelun ja palautteensaannin kautta Eroja sosiaalisten taitojen ja motoristen taitojen välillä: - Sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu ihmisten välillä Omat ja toisten tavoitteet vaikuttavat toimintaan - Emotionaaliset seikat ovat tärkeämpiä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa Esim. kasvotyön tärkeys - Ymmärtämiseen liittyvät prosessit ovat monitahoisempia sos. vuorovaikutuksessa Miten miellän omat viestini / Miten ymmärrän muiden vastareaktiot / Mitä ajattelen muiden ajattelevan minusta (metataso) - Yksilön persoonaan liittyvillä tekijöillä on suuri vaikutus muiden vastareaktioihin Vuorovaikutuksen osapuolten ikä, sukupuoli, olemus jne.

3 Yksilön ja tilanteen välinen vuorovaikutus (Hargie, 2006, 55-62) YKSILÖ X TILANNE (persoonallisuus, sukupuoli, (tavoitteet, roolit, säännöt, sopiva ikä, olemus) käyttäytyminen tai toimintarepertuaarit, käsitteet, kieli, puhetavat, fyysinen ympäristö, kulttuuri) Neljä vaihetta uusien taitojen oppimisessa (Greene, 2003, ref. Hargie, 2006, 17): 1) Tiedostamaton inkompetenssi. Tässä vaiheessa olemme tietämättömiä toimintatapamme heikkouksista. 2) Tietoinen inkompetenssi. Tässä vaiheessa tiedämme, miten meidän tulisi toimia, mutta tiedämme myös, ettemme vielä osaa toimia toivotulla tavalla. 3) Tietoinen kompetenssi. Taitojen hankkimisen alkuvaiheessa tiedostamme toimivamme etevästi. 4) Tiedostamaton kompetenssi. Kun taito on täysin sisäistetty, harjoitamme sitä menestyksekkäästi ilman, että taitoon täytyy erityisesti keskittyä. Lähde: Hargie, O. (toim.). (2006). The Handbook of Communication Skills. Third edition. Hove: Routledge - Hargie, O.: Skill in theory: Communication as skilled performance (luku 1) - Hargie, O.: Skill in practice: An operational model of communicative performance (luku 2)

4 Käytännön vinkkejä esiintymiseen Esiintymistä voi ja täytyy opetella kuten muitakin tärkeitä taitoja - Esiintymisjännitys ei ole este esiintymistaitojen opettelulle: instrumentaaliset taidot saattavat helpottaa myös esiintymisen emotionaalista puolta Esiintymistilanteessa muistettavaa (Brownia, 2006, mukaillen): Suunnittelu Varmista, että pääasiat nousevat esiin: jaottele aihe keskeisiin osioihin Yksilöi asiayhteydet, säännönmukaisuudet ja selitysmallit Huomioi kuulijakunta esitystä suunnitellessasi Mieti, millaisen kuvan haluat työstäsi antaa o Älä vähättele työtäsi tai pidä puolustuspuhetta sen puutteista o Mieti, miten saat nonverbaalisen viestintäsi linjaan sanallisen viestisi kanssa. Esimerkkejä muistettavista asioista: seiso yleisöön päin ota katsekontakti kuulijoihisi älä uppoudu kalvoihisi tai muistiinpanoihisi huomioi asentosi ja ilmeesi

5 Tärkeät taidot Selkeys ja sujuvuus määrittele uudet käsitteet käytä selkeää, helppotajuista kieltä vältä epämääräisiä ilmaisuja Painotukset ja kiinnostuksen herättäminen muista nonverbaalisen viestinnän, kuten eleiden, merkitys käytä tarvittaessa lisämateriaaleja keskity äänenkäyttöön ja puheen selkeyteen tee painotuksia ja pidä taukoja samalla saat itse hengähdystauon toista, tiivistä ja kerro toisin sanoin Esimerkkien käyttö käytä riittävästi selkeitä, tarkoituksenmukaisia ja konkreettisia esimerkkejä mikäli mahdollista, esitä sekä positiivisia että negatiivisia esimerkkejä

6 Rakenne ja järjestys kerro aluksi, mistä esityksesi koostuu esitä asiat loogisessa ja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä käytä ilmaisuja, jotka linkittävät asioita toisiinsa mieti, onko lopuksi tarpeen tehdä yhteenvetoa tai suunnata keskustelua Palaute Anna kuulijoille aito mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä o Esim. minut saa keskeyttää milloin vain tai onko kellään mitään kysyttävää? eivät välttämättä saa kuulijoita aktivoitumaan. Mieti, millaisia kokemuksia itselläsi on yleisötilanteista, joissa keskustelua on herännyt. Miten esiintyjä on luonut avoimen vuorovaikutustilanteen? Voit esimerkiksi esittää yleisölle spesifejä kysymyksiä ja tuoda esille, millaisia kommentteja toivot (esim. kehitysehdotuksia tai omia kokemuksia). Lisämateriaali: Brown, G. (2006): Explaining. Teoksessa Hargie, O. (toim). The Handbook of Communication Skills. 3. painos. Hove: Routledge, Käytännön vinkkejä, esim. Explaining in higher education -osa: o effective structuring o expressive and persuasive explanation

7 Kuinka teet toimivan PowerPoint-esityksen: Laita kalvoihin vain esityksesi ydinasiat Älä täytä kalvoja liialla tekstillä: muut asiat voi kertoa suullisesti esityksesi aikana Älä toista sanasta sanaan kalvojesi sisältöä, vaan kerro asiat omin sanoin Pidä visuaalinen ilme hillittynä (animaatiot, värit) Kuvat, taulukot tms. tuovat elävyyttä esitykseesi ja tiivistävät tietoa Pidä kalvojesi määrä kohtuullisena suhteessa käytettävissä olevaan aikaan Varaudu äkillisiin muutoksiin, esim. muutos aikataulussa voi edellyttää joidenkin kalvojen jättämistä väliin Harjoittele esityksesi etukäteen: kiinnitä huomiota erityisesti ajankäyttöön ja asian kertomiseen omin sanoin (esim. mitä esimerkkejä aiot käyttää esityksessäsi)

8 Muutama sana esiintymisjännityksestä Oman työn esittely ja huomion keskipisteenä oleminen ei ole aina helppoa. Ihmiset eroavat esimerkiksi persoonallisuudeltaan: toiset kokevat uudet tilanteet haasteina, toiset uhkina. Esiintymisjännitys on yleinen vaiva, jota voi oppia hallitsemaan. Usein jännitys liittyy kielteisiin kokemuksiin jo kouluajoilta. On hyvä muistaa, että työelämän esiintymistilanteissa huomio ei kiinnity ensisijaisesti puhujaan ja hänen olemukseensa, vaan konkreettisiin asiasisältöihin. Yleisö on tullut paikalle kiinnostuksesta kertomiasi asioita kohtaan, ei arvioimaan sinua henkilönä. Jännitys on subjektiivinen kokemus, jonka ytimessä on fysiologisten muutosten tulkinta opitulla tavalla. On tärkeää muistaa, että toiset eivät tunne fyysisiä reaktioitasi eivätkä tulkitse jännityksen ulkoisia tunnusmerkkejä samalla tavoin kuin sinä. Esimerkiksi punastuminen voi toimia merkkinä paitsi jännityksestä, myös innostuksesta. Vaikka jännityksesi tulisikin ilmi yleisölle, siinä ei ole mitään hävettävää. Kaikki jännittävät joskus esiintymistilanteessa!

9 Vinkkejä esiintymisjännityksen hallitsemiseksi Mielikuvaharjoittelu: käy mielessäsi läpi jännittävä tilanne vaihe vaiheelta. Tiedosta, mitä pelkäät ja miksi. Pysähdy pohtimaan, miten voit itse vaikuttaa jännityksesi muodostumiseen ja hallintaan. Rentoutumis- ja hengitysharjoitukset sekä liikunta auttavat kehoasi rentoutumaan, virittävät keskittymään ja ylläpitävät hyvää mieltä. Valmistaudu ydinasioiden selkeään esille tuomiseen. Kun ydinasiat ovat hallussa, myös jännitys pysyy paremmin hallinnassa. Esiintymistä oppii harjoittelemalla ja uusia kokemuksia kartuttamalla: jokaisesta esiintymistilanteesta on mahdollista oppia yleisiä esiintymisvalmiuksia ja jännityksen hallitsemista. Voit myös tietoisesti kehittää esiintymisvalmiuksiasi: keskity puheviestinnän taitoihin, äänenkäyttöön, viestisi selkeään artikulointiin jne. Pohdi, millaisia ajatusmalleja esiintymiseen ja etenkin esiintymisjännitykseen liittyy, ja pyri kyseenalaistamaan kielteiset ajattelumallit. Vältä kielteistä ja lannistavaa sisäistä puhetta (esim. en joudu paniikkiin, kun esitykseni alkaa tai entä jos rupean jännittämään kesken esityksen, vaan rohkaise itseäsi myönteisillä ajatuksilla, esim. menen pitämään esitykseni luottavaisena tai voin pitää esitykseni, vaikka jännitänkin hieman.

10 Halutessasi voit käydä tutustumassa YTHS:n verkkosivuilla olevaan materiaaliin, jossa käsitellään tarkemmin esiintymisjännitystä: terveystietoa A Ö esiintymisjännitys Muuta lisämateriaalia aiheesta: Aalto, Anna-Liisa & Parviainen, Kati (1985). Auta ääntäsi: äänenkäyttäjän käsikirja. Helsinki: Otava. Arjas, Päivi (1997). Iloa esiintymiseen muusikon psyykkinen valmennus. Jyväskylä: Atena. Aulanko, Mari (1997). Rohkeasti puhumaan. Luonteva esiintyminen. Porvoo: WSOY. Bourne, Edmund. J. (1999). Vapaaksi ahdistuksesta. Työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Juva: RIKUREX kustannus. Hellström, Kerstin & Hanell, Åsa (2003). Fobiat. Helsinki: Edita. Karhu, Matti (1998). Viesti vakuuttavasti: esiintymisen ja henkilökohtaisen vaikuttamisen käsikirja. Helsinki: Infoviestintä. Koskimies, Riitta (2002). Asiantuntijan esiintymistaito. Helsinki: Finn Lectura. Kylänpää, Esa & Piirainen, Eeva & Äikäs-Inha, Leena (1995). Esitystaito: vuorovaikutus, valmistautuminen, puheet, puhuminen ryhmän jäsenenä, suullinen etäviestintä, havainnollistaminen, harjoituksia. Tampere: MacLaser. Nilsson, Rune (1998). Tehokas esiintymistekniikka. Helsinki: Tietosanoma. Toskala, Antero (1997). Pelot ja niiden voittaminen. Juva: WSOY.