1. Launonen, K. ja Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita.

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston logopedian valintakoe, kirjallinen koe Launonen, K. ja Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Vastaa kirjassa annetun tiedon perusteella, pitävätkö esitetyt väittämät paikkansa. Merkitse rasti jompaankumpaan ruutuun. Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä menettää yhden pisteen. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi, joten myös siitä menettää yhden pisteen. Besvara följande frågor utgående från boken stämmer påståendena? Markera ditt svar genom att svärta den oval som motsvarar svarsalternativet på svarsblankett. Om du vill ändra ditt svar ska du dra ett tydligt kryss över ditt gamla svar och svärta en ny oval. Du får ett poäng för rätt svar för felaktigt svar dras ett poäng av. Om du låter bli att svara tolkas det som ett felsvar och ett poäng dras av. Väittämä 1. GRBAS-asteikkoa käytetään afasian vaikeusasteen määrittelyyn. GRBAS- skalan används för att definiera svårighetsgraden vid afasi. 2. Brocan afasialle on tyypillistä heikentynyt puheen ymmärtäminen. Försämrad talförståelse är typisk vid Brocas afasi. 3. Useimmat syvästi kehitysvammaiset ihmiset oppivat ilmaisemaan itseään jonkin verran myös puheella. De flesta människor med grava utvecklingsstörningar lär sig att uttrycka sig med tal åtminstone i någon grad. 4. Kehitysvammaisella ihmisellä ei ole välttämättä lainkaan kielen ja puheen erityisvaikeutta. En person med utvecklingsstörning har inte nödvändigtvis specifika svårigheter i språk och tal. 5. Huulioluvun merkitys on suuri kuurojen lasten opetuksessa. Läppavläsning är av stor betydelse vid undervisningen av döva barn. 6. Fonaatio tarkoittaa ääntämistä. Med fonation avses uttal. 7. CP-vammaiset ihmiset voivat käyttää viittomia kommunikoinnissaan. Personer med CP-skada kan använda tecken i sin kommunikation. 8. Systemaattisen fonologian kehityksen kausi alkaa noin 18 kuukauden iässä. Perioden när barnet utvecklar en systematisk fonologi börjar i cirka 18 månaders ålder. 9. Herätevastemittauksia (ERP) käytettäessä tarkastelun kohteena on vauvaikäisen lapsen vuorovaikutusrytmi. Event-related potentials (ERP) används för att observera interaktionsrytmen hos bebisar. 10. Fonologis-syntaktinen häiriö on yleisin esikouluiän dysfasiatyyppi. En fonologisk-syntaktisk störning är den vanligaste formen av Pitää paikkansa Stämmer Ei pidä paikkaansa Stämmer inte

2 dysfasi hos barn i förskoleåldern. 11..Koartikulaatio on fonologinen prosessi, jota lapsi käyttää yksinkertaistamaan vaikeita äänneyhdistelmiä. Koartikulation är en fonologisk process som barn använder for att förenkla svåra fonemkombinationer. 12. Kuolaamisen kuntoutuksessa käytetystä leikkaushoidosta on yleensä ainakin jonkin verran pysyvää hyötyä. Operationer som används i habiliteringen av dräglande har vanligen åtminstone i någon mån bestående effekt. 13.On esitetty, että aivojen mesolimbisen alueen viestinnän häiriöistä johtuen autistisilta ihmisiltä puuttuu mielen teoria. Man har föreslagit att personer med autism saknar theory of mind på grund av störningar i överföringen i det mesolimbiska området i hjärnan. 14. Jos ihmisen kuulovika on keskivaikea, hän voi kuitenkin kuulla puhetta noin metrin etäisyydeltä. Personer med en medelsvår hörselskada kan ändå höra tal från cirka en meters avstånd. 15. Noin 12 prosenttia opettajista kärsii työtään haittaavista puheäänen häiriöistä. Cirka 12 procent av lärarna lidar av röststörningar som har en negativ inverkan på deras arbete. 16. Puhuvat ihmiset tuottavat tyypillisesti 13,5 tavua/hengitysjakso. Talande människor producerar i allmänhet 13,5 stavelser/andningsperiod. 17. Fonologisen ohjelmoinnin häiriössä puheen tuotto on sujumatonta ja sanataivutus virheellistä. Vid en störning i den fonologiska programmeringen är talproduktionen oflytande och ordböjningen felaktig. 18. Kielihäiriöisten lasten äidit ovat vuorovaikutuksessaan lapsensa kanssa aloitteettomampia kuin kielellisesti normaalisti kehittyvien lasten äidit. Mödrar till barn med språkstörningar tar mindre initiativ under växelverkan med sina barn än mödrar till barn med normal språkutveckling. 19. Puheen sujuvuuden häiriöt kuuluvat Maailman terveysjärjestön ICD-10-tautiluokituksen toiminto- ja tunnehäiriöiden ryhmään. Störningar i talrytmen hör till gruppen beteende- och emotionsstörningar i Världshälsoorganisationens klassifikation av sjukdomar, ICD Disfluenssi tarkoittaa puheen patologista sujumattomuutta. Med disfluens avses patologiskt oflyt i talet.

3 Helsingin yliopiston logopedian valintakoe, kirjallinen koe Nienstedt, Hänninen, Arstila, & Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1, 3, 10, 12, 17, 18 ja 21. Viides tai uudempi painos. WSOY/SHKS TAI 2. Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist, Franson & Kvist: Människans fysiologi och anatomi, luvut 1, 3, 10, 12, 18, 19, 22. Ensimmäinen tai uudempi painos. Almqvist & Wiksell. Vastaa kirjassa annetun tiedon perusteella, pitävätkö esitetyt väittämät paikkansa. Merkitse rasti jompaankumpaan ruutuun. Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä menettää yhden pisteen. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi, joten myös siitä menettää yhden pisteen. Besvara följande frågor utgående från boken stämmer påståendena? Kryssa för i rätt ruta. Du får ett poäng för rätt svar för felaktigt svar dras ett poäng av. Om du låter bli att svara tolkas det som ett felsvar och ett poäng dras av. Väittämä Påstående 21. Tasoa, joka jakaa ihmisen keskeltä vasempaan ja oikeaan puoliskoon, sanotaan mediaanitasoksi. (22) Sagittalplanet som går genom människan och delar henne i en höger och en vänster halva kallas medianplan. (3) 22. Hermosolua sanotaan neuroniksi. (64) Nervcellarna kallas även neuroner. (30) 23. Neuronissa on useita viejähaarakkeita eli aksoneja. (64) Från nervcellkroppen utgår sig flera cellutskott, som kallas axoner. (30) 24. Kilpirusto on kurkunpään rustoista pienin. (262) Sköldbrosket är det minsta av struphuvudets brosk. (156) 25. Fonaatio syntyy, kun uloshengityksessä syntyvä ilmavirta saadaan äänihuulten kohdalla värisemään. (264) När luftströmmen passerar stämbanden och de börjar vibrera, kallas det fonation. (158) 26. Uloshengitys on aktiivinen. (272) Utandningen är aktiv. (164) 27. Pallea (diaphragma) on holvimaisesti ylöspäin kaartuva, luisen rintakehän alareunoista lähtevä lihas. (272) Mellangärdet (diafragman) är en kupolformad muskel, som utgår från bröstkorgens nedre kant. (164) 28. Yskänrefleksin avulla poistuu alempiin hengitysteihin joutunutta vierasta materiaalia. (289) Hostreflexens uppgift är att avlägsna främmande föremål som hamnat i de nedre luftvägarna. (176) Pitää paikkansa Stämmer Ei pidä paikkaansa Stämmer inte

4 29. Korvasylkirauhanen (glandula parotis) on sylkirauhasista pienin. (302) Öronspottkörteln (glandula parotis) är den minsta av spottkörtelarna. (188) 30. Nielemisrefleksiä ohjaava keskus on ydinjatkeessa ja aivosillan alaosassa. (306) Sväljningsreflexens kopplingscentrum ligger i förlängda märgen och bryggans (pons) nedre del. (190) 31.Nieleminen jaetaan tavallisesti kolmeen vaiheeseen. Näistä kaksi on tahdonalaisia. (306) Sväljningen indelas i tre skeden. De två första sväljningsskedena är viljemässiga. (190) 32. Makureseptorit rekisteröivät vain neljää makua: makea, hapan, suolainen, kitkerä. (490) Smakreceptorerna reagerar endast för fyra smaker: sött, surt, salt och bittert. (320) 33. Välikorvaontelossa on kolme pientä kuuloluuta, jotka muodostavat kuuloluuketjun. Ensimmäinen luu, jalustin, on kiinni tärykalvossa. (493) Inne i mellanörat finns tre små hörselben, som bildar en sammanhängande kedja. Det första benet i kedjan, stigbygeln, är fäst vid trumhinnan. (323) 34. Anatomisesti hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. (518) Anatomiskt kan nervsystemet indelas i det centrala nervsystemet och i det perifera nervsystemet. (338) 35. Aivohermoja on yhteensä 13. (524) Det finns sammanlagt 13 hjärnnerver. (342) 36. Nervus trigeminus (kolmoishermo) on pääasiassa kasvojen tuntohermo. (525) Nervus trigeminus (trillingnerven) är huvudsakligen en sensorisk nerv. (344) 37. Nervus facialis on ennen kaikkea kasvojen liikehermo. (526) Nervus facialis är framför allt ansiktsmusklernas motoriska nerv. (345) 38. Isoaivot ovat jakautuneet vasempaan ja oikeaan aivopuoliskoon, hemisfääriin. (529) Stora hjärnan består av vänster och höger hjärnhalva, hemisfärer. (349) 39. Aivokurkiainen yhdistää frontaali- ja temporaalilohkot. (529) Hjärnbjälken (hjärnbalken) sammanbinder frontal- och temporalloben. (349) 40. Keskiuurre erottaa frontaalilohkon ja parietaalilohkon. (532) Centralfåran skiljer frontalloben från parietalloben. (349)

5 41. Keskushermostoa peittää kolme päällekkäistä aivo- ja selkäydinkalvoa.(534) Det centrala nervsystemet omges av de tre hjärn- respektive ryggmärgshinnorna. (351) 42. Aivo- selkäydinkalvoista uloimpana on lukinkalvo (arachnoidea). (535) Den yttersta av hjärn- och ryggmärgshinnorna är spindelvävshinnan (arachnoidea). (351) 43. Pehmeän aivokalvon (pia mater) ja lukinkalvon väliin muodostuu aivoselkäydinnesteen täyttämä rako. (535) Mellan mjuka hinnan (pia mater) och arachnoidea bildas ett vätskefullt utrymme.. (351) 44. Jos aivo- selkäydinnesteen kulku estyy, aivokammioiden ja sitä kautta koko kallon sisäinen paine pienenee. (536) Om liquorcirkulationen förhindras på något sätt minskar trycker inne i ventriklarna och därmed inne i skallen. (354) 45. Kallon sisäinen paine voi suureta aivovamman tai muun syyn aiheuttaman aivokudoksen turvotuksen eli ödeemin johdosta. (536) Hjärn- och skallskador medför ökat tryck i hjärnan på grund av att de förorsakar svullnader i hjärnsubstansen. (354) 46. Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. (540) De autonoma nervsystemet kan indelas i en sympatisk och en parasympatisk del. (356) 47. Pikkuaivot koordinoivat lihasten toimintaa. (556) Lilla hjärnan koordinerar musklernas aktivitet. (374) 48. Puhealueet ovat lähes kaikilla oikeakätisillä ja useimmilla vasenkätisillä vasemmassa hemisfäärissä. (567) Talcentra ligger i vänster hjärnhemisfär hos nästan alla högerhänta och de flesta vänsterhänta. (364) 49. Jos vaurio on Wernicken alueella, henkilö ymmärtää puhetta hyvin. (566) Om skadan finns i Wernickes område, förstår man tal bra. (364) 50. Kahden hermosolun välistä liittymäkohtaa sanotaan synapsiksi. (72) Förbindelsen mellan två nervceller kallas synaps. (37) 51. Hengitysteihin kuuluvat nenäontelo ja sen sivuontelot, nielu, kurkunpää, ruokatorvi ja keuhkoputket. (259) Luftvägarna består av näshålan och dess bihålor, svalget, struphuvudet, matstrupen och luftrören. (154)

6 52. Ruokatorven sfinkterit avautuvat vain päästämään ruokapalan kulkemaan. (306) Matstrupens sfinktrar öppnas bara för att låta en tugga passera. (189) 53. Nervus glossopharyngeus ei osallistu nielemistoimintoon. (526) Nervus glossopharyngeus medverkar inte i sväljningen. (346) 54. Isoaivojen ja pikkuaivojen uloin kerros on valkean aineen muodostama aivokuori. (529) Stora hjärnans och lilla hjärnans yttersta lager, barken, består av vit substans. (349) 55. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset. (272) De viktigaste inandningsmusklerna är mellangärdet (diafragman) och de yttre interkostalmusklerna. (165) 56. Kuuloluut ovat: vasara, alasin ja jalustin. (493) Hörselbenen är: hammaren, städet och stigbygeln. (323) 57. Hermokudos kuolee hitaimmin. Palautumattomia aivomuutoksia tulee vasta pitkäaikaisen hapenpuutteen takia. (599) Nervvävnaden är inte känslig. Irreparabla hjärnskador förutsätter långvarig syrebrist. (399) 58. Murrosiässä poikien kurkunpää suurenee vähemmän kuin tyttöjen. (594) I puberteten växer pojkars struphuvud mindre än flickors. (395) 59. Ärsyttämällä sähköisesti (epileptikon) isoaivojen ohimolohkoa saadaan palautettua muistikuvia mieleen. (563) Elektrisk stimulering av temporallobernas hjärnbark återkallar minnesbilder (hos epileptiker). (384) 60. Äänen korkeus riippuu äänihuulten jännityksestä. (264) Tonhöjden beror på stämbandens spänning. (158)