Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Transkriptio

1 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia, jossa juuret pihkoittuvat ja lahoavat. Seurauksena puut kuolevat pystyyn tai kaatuvat. Suomessa tyvilahon ja tyvitervastaudin on arvioitu tuottavan jopa 5 miljoonan euron vuotuiset vahingot metsänomistajille. Kantokäsittely on ennakkotorjuntamenetelmä, josta saadaan suurin hyöty terveissä metsiköissä, joihin juurikääpä ei ole vielä päässyt pesiytymään. Metsäkeskus tarkasti kuluvana vuonna 115 harvennushakkuuta, jossa kannot käsiteltiin juurikääpää vastaan. Hyvä torjuntatyön taso saavutettiin 85 leimikossa eli 74 prosentilla kohteista. Tyydyttävään suoritukseen päästiin 24 eli noin joka viidennellä tarkastetulla työmaalla. Virheellinen torjuntatyö havaittiin 6 kohteessa eli viidellä prosentilla työmaista. Metsänomistajien on syytä kiinnittää kesäaikana korjattavia kuvioita sisältäviä puukauppoja solmiessaan huomiota siihen, että ostaja sitoutuu työnaikaiseen juurikäävän torjuntaan. Erityisen tärkeää tämä on metsikkökuvoilla, joiden puusto ei ole vielä juurikääpäsienten saastuttamia. Torjunnan laiminlyönti kesäaikaisissa harvennushakkuissa johtaa mitä todennäköisimmin metsänkasvatuksen kannattavuuden ratkaisevan tukkisaannon merkittävään pienenemiseen. Tämä johtuu rungon arvokkaimman tyviosan usean kymmenen euron kuutiohinnan arvon romahduksesta lahon seurauksena. Pitkälle edennyt laho tekee puun tyviosasta arvottoman, se ei täytä edes kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen minimivaatimuksia. Tarkastustulosten perusteella puuta ostavien yritysten on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota torjuntatyön laatuun. Paras menetelmä tähän on omavalvontamenettely, joka pohjutuu hakkuukoneen kuljettajan säännöllisiin torjuntatyön laadun mittauksiin ja tulosten dokumentointiin. Menettelyyn on syytä liittää ulkopuolinen taho, jonka tarkastusmittauksilla varmennetaan omavalvonnan toimivuus ja sen antamien tulosten oikeellisuus. 1. Tarkastusmäärät Tarkastusmäärissä on suuret alueelliset erot. Rannikolla tehtiin vain neljä tarkastusta, Kaakois-Suomessa tarkastuksia tehtiin viisi kertaa enemmän. Kaikkiaan tehtiin 115 tarkastusta.

2 kpl kpl Raportti 2 (6) Juurikäävän torjunnan työnaikaiset tarkastukset yhteensä 115 kpl Ra LS HU KAS Pi ES EKP KS PS PK Tarkastusmäärä Tarkastuksia Tarkastuksia Torjuntatyön laatu Torjuntatyön laatu arvioidaan torjunta-aineen peittävyyden perusteella. Riittäväksi torjuntaaineen peittävyydeksi kannon katkaisupinnasta katsotaan 85 %. Työn laadun arviointi Arvostelu Torjunta-aineella alle 85 % peittävyys, kantojen osuus, % Hyvä 9 % Tyydyttävä 1 29 % Kelvoton 3 1 %

3 3 (6) Ra LS HU KAS Pi ES EKP KS PS PK Kelvoton Tyydyttävä Hyvä 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ra LS HU KAS Pi ES EKP KS PS PK Kaikki Kelvoton % % % 11% % % % 6% % 17% 5% Tyydyttävä 5% % 24% 11% 5% 15% % 22% 29% 28% 21% Hyvä 5% 1% 76% 79% 5% 85% 1% 72% 71% 56% 74% Hyväksi torjuntatyö todettiin kolmella neljäsosalla tarkastuskohteista. Joka viides tarkastettu työn jälki oli tyydyttävä. Kelvotonta aineen levitystyö oli 5 prosentilla tarkastetuista kohteista. Lounais-Suomen sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan koneyrittäjien työ oli laadukkainta, kaikki työmaat todettiin hyviksi. Rannikon, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan työmaista vain noin puolella torjuntatyö oli tehty hyvin. Pohjois-Karjalassa lähes videnneksellä koneista levitystyön laatu oli kelvotonta.

4 % Raportti 4 (6) HYVÄ Alle 85-prosenttisesti peittyneitä kantoja, % KELVOTON TYYDYTTÄVÄ Alle 85 prosenttisesti peittineiden kantojen osuuden keskiarvo oli 1, 2 % ja mediaani 6 %. Huonoimmalla työmaalla tällaisten kantojen osuus oli peräti 98 %. Toimijakohtainen tarkastelu Toimijaryhmittäisessä tarkastelussa parhaiten olivat onnistuneet pienten ja keskisuurten yritysten lukuun puuta hakanneet koneyrittäjät, neljässä työkohteessa viidestä torjuntatyön laatu todettiin hyväksi. Mhy:n hankintapalvelutyömailla kolme neljästä todettiin torjuntatyön laadun osalta hyviksi. Suurteollisuuden työmaista hyään tulokseen päästiin 7 prosentilla mitatuista leimikoista. Alle 85 %:sti peittyneiden kantojen osuuden keskiarvo, % 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Osuus 4, 9, 9,7 1,8

5 5 (6) Kelvoton Tyydyttävä Hyvä % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kelvoton % % 6% 6% Tyydyttävä % 27% 14% 23% Hyvä 1% 73% 8% 7%

6 6 (6) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % yhtiöittäin Kelvoton % % 4% % % % % % % % % % % % % 9% % % 4% % 6% % % % Tyydyttävä % % 2% % 5% % % % % 5% % % % % % 39% 27% % 8% % 25% 17% % % Hyvä 1% 1% 4% 1% 5% 1% 1% 1% 1% 5% 1% 1% 1% 1% 1% 52% 73% 1% 88% 1% 69% 83% 1% 1% Heikoimmillaan kelvotonta torjuntatyötä oli 4 prosentilla toimijan tarkastetuista hakkuukohteista.