METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen
|
|
- Karoliina Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHO., 1 ':' '.. ;..1 II l, 3/199 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen Koneellisen kakkuun yhteydessä tehtävää kantokäsittelyä tutkittiin kesäkaudella Kuuden hakkuukoneen työmailla selvitettiin kantokäsittelyn tehokkuus ja levityksen peittävyys. Viidellä hakkuukoneella seurattiin kantokäsittelyn ajankäyttöä usean kuukauden ajan. Kantokäsittelyn peittävyys oli keskimäärin hyvä, eikä laipan tai suuttimen kautta levittävien laitteiden välillä ollut merkittäviä eroja. Peittävyyden konekohtaiset keskiarvot vaihtelivat 8 o/o:sta 97 o/o:iin. Torjunnan teho kantojen kaatopinnan kautta tulevaa juurikääpätartuntaa vastaan oli mainituilla peittävyystasoilla 87 %, kun torjuntaaineena käytettiin "Rotstop"harmaaorvakkavalmistetta. Valokuvat: Metsäteho Kantokäsittelystä aiheutunut lisäajanmenekki vaihteli melkoisesti. Laipan kautta levittävillä koneilla oli keskeytyksiä enemmän kuin suuttimen kautta levittävillä. Laitteiston korjaukset ja huolto lisäsivät koneiden pääkäyttöaikaa % sekä t1juntaaineen sekoitus ja säiliön täyttö keskimäärin %. Levityksen lisäajanmenekistä ja laitekustannuksista aiheutuneet kustannukset olivat 1 mk 1 hakattu m3. Suutinkoneilla kustannukset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Torjuntaainekustannukset vaihtelivat, 7 markasta 1,3 markkaan hakattua puukuutiometriä kohti ja olivat suuttimen kautta levittävillä koneilla keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Kantokäsittelyn kokonaiskustannukset vaihtelivat hakkuutavan ja koneen sekä laitteiston käyttömäärän muhaan. Päätehahhuissa ne olivat heshimääräisolosuhteissa 2 3 ja harvennushahhuissa 3 mh / hahattu m3. Kustannuhset olivat selvästi alhaisemmat suutinhuin laippahoneilla. Kantohäsittelyn taloudellisuustarhastelussa pyrittiin arvioimaan käsittelyn kustannuksia ja tuottoa eteläsuomalaisessa kuusikassa kahden puusukupolven aikana. Merkittävä tuotto käsittelystä saadaan vasta toisessa puusukupolvessa. Ensimmäisessä puusukupolvessa käsittelyn suora tuotto näyttää vanhalla metsämaalla kasvavissa lwusilwissa yleensä vähäiseltä, mutta käsittelyllä on myös laajempaa merkitystä metsähygienian kannalta. METSÄTEOLLISUUS
2 puulaji. Myös kulotuksella voidaan juurikäävän tuhoja vähentää. JOHDANTO Juurikääpä Juurikääpä eli maannousemasieni on Suomen yleisin kasvavaa puustoa lahottava sieni. Kuusella se aiheuttaa tyvilahoa ja männyllä tyvitervasta. Juurikäävän levinneisyysalue käsittää Pohjanmaan rannikon, koko Etelä ja KeskiSuomen sekä osan ItäSuomea. Juurikääpä leviää itiöiden välityksellä, joita on ilmassa toukokuusta marraskuuhun. Jos puuta hakataan tänä aikana juurikäävän esiintymisalueilla, ilmassa olevia juurikääpäitiöitä pääsee laskeutumaan kannoille. Tartunnan saaneista kannoista sieni voi levitä ympärillä kasvavien terveiden puiden juuriin ja runkoihin. Juurilevinnästä johtuu sekä kuusen tyvilahon että männyn tyvitervaksen laikuttainen esiintyminen metsiköissä. Erityisen nopeasti juurikääpä leviää puusta puuhun metsitetyillä pelloilla. Lehtipuiden mukanaolo puolestaan hidastaa jonkin verran sienen leviämistä metsiköissä. Tutkimus juurikäävän torjunnasta ja sen kustannuksista Kantokäsittelyn tehoa, käytettävissä olevien hakkuukoneisiin liitettyjen levityslaitteiden toimintaa ja levitystyön kustannuksia tutkittiin käsittelykaudella 1993 yhteistutkimuksessa. Metsätehon osuutena oli kantokäsittelyä tekevien hakkuukoneiden seuranta ja levityskustannusten selvittäminen. Metsäntutkimuslaitos selvitti käsittelyn biologisen tehon ja teki laskelmat kantokäsittelyn taloudellisuudesta. Metsähallituksen kehittämisyksikkö mittasi levityksen peittävyyden. Tutkimuksen kenttätyövaihe toteutettiiin EnsoGutzeit Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n sekä heidän urakoitsijoidensa myötävaikutukpella Etelä ja ItäSuomessa. Tässä tutkimusraportissa esitetään kaikkien osien tulokset. Metsäntutkimuslaitos julkaisee omassa sarjassaan kantokäsittelystä laajemman tutkim usraportin. Juurikäävän torjunta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Juurikäävän leviämistä voidaan ennakolta ehkäistä käsittelemällä kannot välittömästi hakkuun jälkeen juurikäävän kasvua estävillä aineilla. Suomessa virallisesti hyväksyttyjä aineita ovat "Rotstop"harmaaorvakkasienivalmiste (Phlebiopsis gigantea) sekä 3pr_o senttinen urealiuos, jota myydään valmiina liuoksena "Ureakantokate"nimellä. Kesäkautena 1993 Suomessa käytettiin lähes yksinomaan harmaaorvakkavalmistetta. Harmaaorvakka on kannoissa hyvin kasvava, mutta kasvaville puille vaaraton lahottajasieni. Jos harmaaorvakka pääsee ensimmäisenä valtaamaan kaadetun puun kannon, juurikääpä ei enää pysty tunkeutumaan siihen. Juurikäävän torjuntatyö on helpointa tehdä hakkuukoneella kaatosahauksen yhteydessä. Kantokäsittelyn teho Kantokäsittelyn kannattavuudesta ei tiedetä vielä riittävästi. Kantokäsittelyä kuitenkin suositellaan juurikäävän levinneisyysalueella toukomarraskuussa tehtävissä hakkuissa sekä kuusikoissa että männiköissä. Kuusikoiden päätehakkuussa kantoja ei tarvitse käsitellä, jos puulaji vaihdetaan. Lehtipuita ei kohteilla tarvitse käsitellä. Juurikäävän saastutettua metsikön tulevia puusukupolvia voidaan yrittää varjella vaihtamalla 2 e Käsittelyaineena käytettiin Kemiran valmistamaa Rotstopharmaaorvakkavalmistetta sen käyttöohjeen mukaisesti. Kantokäsittelyn tehoa ja koneellalevityksen peittävyyttä verrattiin viidessä kuusikossa, jotka hakattiin heinäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana Osa kannoista jätettiin käsittelemättä juurikääpätartunnan määrän selvittämiseksi. Noin kolme kuukautta hakkuun jälkeen koemetsiköistä tutkittiin 3 käsiteltyä ja 3 käsittelemätöntä kantoa. Jokaisesta kannosta sahattiin kiekko, josta mitattiin juurikäävän peittämän pintaalan osuus. Juurikäävän kantotartunnan määrä eri metsiköissä vaihtelee paljon säätilan ja lähimetsien saastuneisuuden mukaan. Tehokkuustuloksia laskettaessa mukaan hyväksyttiin vain ne neljä koetta, joissa juurikääpä oli tartuttanut vähintään o/o käsittelemättömistä kontrollikannoista. Levityksen onnistuminen Torjuntaaineen levityksen onnistuminen selvitettiin kantokohtaisin mittauksin, joissa tutkit e
3 tiin kuinka suuren osan kannasta torj untaaine peitti. 'futkimus tehtiin viidestä hakkuukoneesta kolmesta Ponssesta ja kahdesta Valmetista. P onssella levitys tapahtui sahan terälevyn kautta, Valmetissa aine ruiskutettiin katkaisusahan alla olevan suuttimen kautta. TAULUKKO 1. Levityksen peittävyys ja torjuntateho sekä juurikääpätartunnan määrä neljässä tutkimuskuusikassa Mittaukset tehtiin heti kantokäsittelyn jälkeen. Kantokäsittelylaitetta kohti mitattiin runsaat sata kantoa. Suurin osa mittauksista tehtiin järeän puutavaran hakkuusta. Hakkuukoneittainen keskimääräinen kantolä pimitta vaihteli 223 cm. Valmet D Harvennus Kantokäsittelyn ajanmenekki ja kustannukset Koska kantokäsittelyn aiheuttamia hakkuutyön keskeytyksiä sattui h arvoin, ajanmenekkiaineist o kerättiin konekoh taisella ajankäytön seurannalla. Seurantaan otettiin seitsemän h akkuukonetta: neljä Ponssea, kaksi Valmetia ja yksi FMG. Näistä viisi oli mukana tutkimuksen muissa osissa. Seurantaaineistoa ei saatu yhdeltä P onsselta eikä ainoalta käytössä olleelta FMGkoneelta. Muiden koneiden aineiston määrä vaihteli 2:stä 88:een työtuntiin ja hakkuu määrät 3 35:stä 1 :aan m3:iin. Yhteensä aineisto käsitti 2 58 työtuntia, joiden aikana hakattiin 3 m3 sekä pääte että harvennushakkuista. Levitysku stannukset laskettiin levityslaitteistosta aiheutuneen lisäajanmenekin ja torj untaaineen tekoon kuluneen ajan sekä laitteistojen hankinnasta, korjauksista ja huolloista aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kone Hakkuutapa Peittä Teho, olo vyys,% Tartuntoja, % 97 13,3 Valmet E Päätehakkuu , Ponsse C Päätehakkuu ,9 Ponsse*) Päätehakkuu ,9 *) Koneesta ei seurantaaineistoa Tämän työn aineisto on kantokäsittelyn teh okk uuden selvittämistä ajatellen su ppea, mutta sen t ulokset (taulukko 1) tukevat aikaisemmin saatuja t uloksia eli Rotstopkäsittely on tehokas, jos levityksen peittävyys on hyvä. Tavoitteena on vähintään 85prosenttinen peittävyys kannon pinnalla. Tällöin saavutetaan n. 9prosenttinen torjunta teho. Kantokäsittelyn peittävyys Kantokäsittelyn peittävyys konehakku ussa oli yleisesti ottaen hyvä. Se vaihteli konekohtaisina keskiarvoina 8 o/o :n ja 97 o/o:n välillä kannon poikkileikkau spintaalasta (kuva 1). Konekohtaisesti tarkastelt una peittävyysprosentti ylitti. kaikilla tavoitteena olevan 85 o/o:n. Kannon läpimitalla ei ollut merkitystä peittävyysprosenttiin. Valmetilla (suutin) oli enemmän TULOKSET Kantokäsittelyn teho LEIKKAUSPINNAN PEITTÅVYYS % Käsillä olevan tutkimuksen kokeet muodostavat osan laajemmasta Metsäntutkimu slaitoksen koesarjasta, jossa tutkitaan urealiuoksen ja Rotstopvalmisteen tehoa kuusen ja männyn kannoissa. Vuosina on perustettu ja pääosin jo tarkastettu nelisenkymmentä tällaista koetta. Käsin tehdyissä kokeissa, joissa peittävyys on likimain %, Rotstopvalmisteella on saavutettu sekä kuusen että männyn kannoissa keskimäärin 95prosenttinen torjuntateho. Urealiuoksen teho on ollut hiukan huonompi, n. 9 %. Kokeissa, joissa levitys on tehty hakkuukoneella, ovat tulokset olleet lähes yhtä hyviä kuin käsin levityksessä 'jl. :E :. eo Keskiarvo Kone Kuva 1. Konekohtaiset peittävyyden keskiarvoluvut 3
4 Torjuntaaineen kustannukset on laskettu vähittäismyyntihinnan mukaan valmistajalta saatuihin tietoihin perustuen. Käytännössä kustannuksia saadaan hieman alennettua tilaamalla torjuntaainetta ajoissa ja kerralla suurempia määriä. SUUTIN (Valmet) * 111 > 8 u 2...l:1 Pienemmästä, mutta kuitenkin teholtaan riittävästä torjuntaainemäärästä johtuen suuttimen kautta ainetta levittäneiden Valmethakkuukoneiden levitysainekustannukset olivat selvästi laipan kautta levittäneitä Ponsseja pienemmät. Q Kannon läpimitta cm * 8...::>> 111 > "ii Q.. t=x* " l'o x" "><' Kantokäsittelyn ajanmenekki ja levityskustannukset x rx Kannon läpimitta, cm Kuva 2. Peittävyyshavaintojen riippuvuus kannon läpimitasta Kantokäsittelylaitteen huoltojen ja korjausten määrissä oli varsin suuria konekohtaisia vaihteluita (taulukko 3). Suuria eroja selittää ainakin osittain se, että koneet B, C, D, E työskentelivät ensimmäistä kauttaan kantokäsittelyssä, koneen A käyttäjillä oli sen sijaan kokemusta jo edelliseltä vuodelta. Torjuntaaineen menekki ja kustannukset Eniten lisäaikaa kantokäsittelyyn kului koneella C. Siitä oli käytettävänä tosin pienin, vain kolmen työmaan aineisto. Ponsseilla eniten huoltotyötä aiheuttivat terälevyssä olleiden käsittelyaineaukkojen tukkeutuminen. Korjauksista k ului suunnilleen yhtä paljon aikaa terälevyn ja ruiskutuslaitteiston pumpu n korjamiseen tai vaihtoon. Valmeteilla suurin osa keskeytysajasta kului pumpun huoltoon tai korjaukseen. Torjuntaaineen menekki vaihteli runsaasti eri laitteiden välillä. Suutinlaitteilla päästiin pienempään kantokäsittelyaineen menekkiin kuin laipan kautta levittävillä laitteilla (taulukko 2). Kantokäsittelyaineen sekoitukseen ja säiliön täyttöön kului neljällä pisimpään seuratulla koneella noin neljä prosenttia käyttöajasta. Tämä oli 15 3 minuuttia täyttökertaa kohti. hajontaa kantojen peittävyyshavainnoissa Ponssella (levitys laipan kautta) (kuva 2 ). kuin Levityslaitetyyppien välillä ei ollut peittävyydessä paremmuuseroja. TAULUKKO 2. To rjuntaai neen me ne kki ja kustannukset Kone Ku lutus, Kulutus, Kustan Hakkuutapa gfm3 lfm2*) nukset, mkfm3 Ponsse A, 3, 1'17 Pääteha kku u Ponsse B,5, 5 1,33 Harvennus Ponsse C, 3,8 1'17 Päätehakkuu Valmet D,39 2,2 1, Ha rvennus Valmet E,28 1,5,7 Päätehakkuu *) Torjuntaaineen va lmistaja s uosittaa käytettäväksi liuosta 2, 11m2 TAULUKKO 3. Kantokäs ittelystä aiheutunut suhteell inen ajan menekin lisäys, % Koneme rkki Huolto Korjaus Yhtee nsä AineenH+K teko Ponsse A Ponsse B Ponsse C Valmet D Valmet E e
5 TAULUKKO. Kantokäsittelyaineen levityskustannukset, mkfm3 HARVENNUSHAKKUUPAINOTIEINEN (9 %) AVOHAKKUUPAINOTTEINEN (9 %) Ponsse Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Ponsse Tuotos ei muutu kantokäsittelyssä Lisäaika% 8 Käyttömäärä, tunteja vuodessa Käyttömäärä, tunteja vuodessa Kantokäsitelylaitteesta aiheutuneet kustannukset laskettiin seuraavin perustein: Käyttömäärä, tunteja vuodessa Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 12 Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Lisäaika% Lisäaika % levityslaitteiston hankintahinta: jälkeenpäin asennettuna 25 mk, uuteen koneeseen asennettuna Ponsse 2 mk ja Valmet 22 mk levityslaite kestää hakkuukoneen käyttöiän (n. 5 vuotta) korko on % kuljettajan palkka 5 mk/työtunti, palkan lisäkustannukset 7 % Ponssella ylimääräisiä terälevykustannuksia pfm3 muut tarvikekustannukset (Ponsse, Valmet) 2 pfm3 Valmetilla kaatosahausaika hidastuu n. 15 % (ruiskutus), Ponssella pienten puiden kaatosahaus (ylisahaus) hidastaa kaatoa 15 %. Lisäksi oletettiin käsittelykaudella hakattavan puumäärän olevan riippumaton siitä, suoritetaanko kantokäsittelyä vai ei. Koska kantokäsittelyn lisäajanmenekki, samoin kuin käsittelymääräkin vaihtelivat varsin runsaasti, ei katsottu olevan mahdollista laskea keskimääräisiä käsittelykustannuksia. Laskelmat tehtiin erilaisille vaihtoehdoille (taulukko ). Perusvaihtoehto tehtiin levityslaitteiston jälkiasennushintojen mukaan, koska suurimpaan osaan tutkituista koneista laitteisto oli asennettu jälkikäteen. Lisäaika% Päätehakkuussa kantokäsittelykustannukset olivat selvästi alhaisemmat kuin harvennushakkuissa. Hakkuukonemerkeittäin tarkasteltuna levityskustannukset olivat Valmetilla alhaisemmat kuin Ponssella. Mikäli keskeytysten, aineen sekoituksen ja säiliön täyttämisen ajanmenekkiosuudet olisivat olleet yhtäsuuret kaikilla koneilla, olisi levityskustannusten ero ollut,35, mkfm3. Ponssen käyttäminen kantokäsittelyssä olisi ollut päätehakkuissa 15 % (kantokäsittelyn osalta) ja harvennushakkuissa 3 % Valmetia kalliimpi. Suhteelliset erot olivat sitä suurempia, mitä enemmän työtunteja koneille käsittelykauden aikana kertyi. Kun levityskustannukset laskettiin koneiden omien keskeytysprosenttien mukaan aineiston keskimääräiskäyttötuntimäärälle ( h), muuttuivat Valmethakkuukoneet selvästi Ponsseja edullisemmiksi. Ponsset olivat tällöin kantokäsittelyn osalta päätehakkuissa 1 % ja harvennushakkuissa 3 % kalliimpia kuin Valmetit. Mikäli kantokäsittely toteutettaisiin hakkuukoneilla, joihin on jo valmistusvaiheessa asennettu kantokäsittelylaitteisto, olisivat levityskustannukset laitteen halvemmasta hinnasta johtuen olleet sekä pääte että harvennushakkuissa,5,25 mkfm3 eli 3 9 % alhaisemmat. Muutos on suurin levitettäessä pieniä määriä. Taulukkoon 5 on laskettu neljän eniten käytetyn koneen levitys ja ainekustannukset tunnin käyttömäärälle. 5
6 TAULUKKO 5. Kantokäsittelykustannukset (mkfm3) lemättömästä metsästä saatavan puutavaran myyntitulojen erotus. Päätehakkuut Kone Levitys Aine Yhteensä Ponsse A Valmet E 1,5 1,21 1 '17,7 2,71 1,95 1,33 1,,1 2,89 Harvennushakku ut Ponsse B Valmet D 2,77 1,85 KANTOKÄSITTELYN TALOUDELLISUUS Kantokäsittelyn taloudellisen kannattavuuden luotettavaa arviointia vaikeuttaa juurikäävän puutteellisesti tunnettu infektiobiologia sekä se, että käsittelyn vaikutukset tulevat näkyviin vasta kaukana tulevaisuudessa. Tässä esitetyissä laskelmissa infektiobiologian osalta tehdyt oletukset pohjautuvat t utkimusaineistoihin, mutta epävarmuustekijät ovat suuria. Tästä syystä laskelmat ovat alustavia ja tulokset vain su untaaantavia. Valtaosa kantoihin tulevasta juurikääpätartunnasta on pieniä rihmastopesäkkeitä, jotka häviävät kantojen lahotessa vahinkoa aiheuttamatta. Laskelmassa oletetaan, että vain joka kymmenes tartunnan saanut kanto saa niin vahvan tartunnan, että sieni voi levitä ympärillä kasvaviin puihin. Jokaisen tällaisen kannon oletetaan tartuttavan kaksi tervettä puuta. Lahon arvioidaan ehtivän sairastuneen puun runkoon kaatopinnan tasolle vuoden kuluttua harvennushakkuusta ja etenevän rungossa 2 cm vuodessa. Laskelmien lähtökohtana on tyypillinen nuori terve eteläsuomalainen kuusikko vanhalla metsämaalla. Kiertoajan kuluessa tehdään kolme harvennushakkuuta. Laskelmissa tarkastellaan vain kantojen kaatopintojen kautta tulevaa juurikääpätartuntaa, ei esimerkiksi ko:rjuuvaurioista alkavaa lahoa. Kasvutappioita tai muita lahoisuuden seurannaistuhoja ei oteta huomioon. Kantokäsittelyn torjuntateho on 9 %. Käsittelykustannuksille ei ole laskettu korkoa eikä myöskään otettu huomioon mahdollisen verovähennyksen tms. tuottamaa hyötyä metsänomistajalle. Lahon aiheuttamat tappiot on laskettu m enetettynä tukkipuuna puutavaralajisiirtymien perusteella nykyhintojen mukaan. Kantokäsittelyn tuotto on käsittelystä j a käsitte Kuvissa 3 ja esitetään ennusteet t uoreista kannoista alkavan lah oisuuden keh itykselle ensimmmsessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos kantokäsittelyä ei tehdä. Ennusteet on laskettu kolmelle juurikääpätartunnan tasolle: alimmalla tasolla 25 % kannoista saa tartunnan, keskimmäisenä 5 % ja ylimmällä 8 %. Ensin mainittu taso edustaa tämänhetkistä keskimääräistä tart untatasoa EteläSuomessa. Kesäaikaisten hakk uiden ja mahdollisen ilmaston lämpenemisen seurauksena juurikääpä todennäköisesti runsast uu, jolloin itiöiden määrä ilmassa lisääntyy j a tartuntataso nou see. Jo nyt on muutamissa metsiköissä todettu ylimmän tason, 8 %, ylittäviä tartuntoja. Kuvissa 5 ja esitetään arviot kantokäsittelyn k u stannuksista ja tuotoista ensimmäisessä j a toisessa kuusisukupolvessa. J os käsittely liit etään jokaiseen hakkuuseen, h u omattavaa tuottoa sijoitukselle syntyy vasta seuraavassa puusukupolvessa. Tällöin kolmannen harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä tehdyn käsittelyn hyöty siirtyy pääosin tai kokonaan seuraavaan puusuk u polveen. Jos käsittely tehdään vain kahden ensimmäisen harvennu shakkuun yhteydessä, käsittelyn kannattavu us ensimmäisessä puusukupolvessa paranee (kuva 7). Seuraavassa puu sukupolvessa tuotto vastaavasti alenee pysyen kuitenkin verrattain korkeana (kuva 8). Kantokäsittelyn kannattavuus paranee, jos kiertoajan kuluessa tehdään vain kaksi harvennusta. Metsitetyillä pelloilla käsittely on kannattavampaa kuin vanhoilla metsämailla. Alustavien laskelmien mukaan m änniköiden tulokset eivät olennaisesti poikkea kuusikeiden tuloksista. PARANNUSMAHDOLLISUUKSIA KONEELLISEEN KANTOKÄSITTELYYN Levityslaitteet Levityslaitteiden toimintaperiaatteista suutin vaihtoehto vaikutti paremmalta kuin levitys laipan kautta. Syynä oli laipan tukkeutumisesta aiheutunut suurempi keskeytysten osuus ja erikoislaippojen korkeammasta hinnasta johtuvat lisäkustannukset. Lisäksi tutkimustulosten mukaan suutinta käytettäessä oli mahdollista pienentää käsittelyaineen määrää käsittelyn tehon tästä huonontumatta. Kantokäsittelyaineen säiliön rakenteen, koon ja sijoittelun tulee olla sellainen, että käsittelyain een sieniitiöt säilyvät hengissä levityksen kai
7 1. puusukupolvi KlNA. KlNA3. 2. puusukupolvi 5 5 o 3 tartunta 25% o tartunta 5% tartunta 8% 2 ' 2 3 o 5 7 BO puuston Iki. v puuston lka,v Kuvat 3. Kannoista alkavan lahoisuuden kehitys ensimmäisessä ja toisessa puusukupolvessa, jos torjuntakäsittelyä ei tehdä. Harvennusajankohdat 35, ja 8 vuotta, kiertoaika 9 vuotta. Kannoista saa tartunnan 25 %, 5 % ja 8 % KlNA. 1. puusukupolvi KlNAS kustannus 8 8 o tuotto, 7 7 tart.25% puusukupolvi 5 tuotto, tart.so%... <> tuotto, o 5 tart.bo% puusukupolvi KWA puusukupolvi KlNA puuston lkl,v puuston lkl,v puuilon IU, v 35 8 puuston iki, Y Kuvat 5 8. Kantokäsittelyn summautuvai kustannukset ja tuotot ensimmäisessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos käsittely tehdään jokaisessa hakkuussa (kuvat 5 ja ) ja vain kahdessa ensimmäisessä harvennuksessa (kuva 7 ja 8). Harvennukset ja tartuntatasot kuten kuvissa 3 ja kissa vaiheissa. Nykynäkemyksen mukaan tämä on parhaiten toteutettavissa helposti puhdistettavaa, muovista säiliötä käytettäessä. Säiliön koon tulisi vastata vuorökautista käyttömäärää, sillä itiöt menettävät nopeasti tehoaan valmiina liuoksena. Säiliö tulisi sijoittaa siten, ettei hakkuukoneen lämpö pääse sitä lämmittämään. Lisäksi jonkinlainen säiliön lämpöeristäminen lienee myös paikallaan. siin jatkuvasti tai tarvittaessa seurata. Käsittelykaudella 1993 väri oli liian näkymätön. Punainen väri sekoittui lisäksi männyn kaarnasta kantoihin tulevaan väriin. Vastaisuudessa kantokäsittelyn valvonta ja toteaminen voivat edellyttää väriaineen säilymistä kannossa vähintään muutaman vuorokauden. KANTOKÄSITTELYN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Levitettävä aine Käytetyn Rotstopkantokäsittelyaineen tulisi koneiden kuljettajien mukaan näkyä nykyistä paremmin, jotta laitteiston toimivuutta voitai Kantokäsittelyn käyttö tullee lähitulevaisuudessa laajentumaan. Ensisijaisia kohteita ovat metsäteollisuusyritysten omistamat metsät. Samalla kuitenkin kehittyvät valmius ja hakkuukoneka 7
8 Kantokäsittelyssä käytettävä Rotstopvalmiste tehosi hyvin. Valmisteeseen tarvittavat muutokset ovat "kosmeettisia" ja voivat vaihdella jopa käyttäjän tarpeiden mukaan. pasiteetti yksityisten metsänomistajien metsien käsittelyyn. 'futkittujen kantokäsittelyaineen levityslaitteiden (Ponsse, Valmet) todettiin olevan toiminnoiltaan ja työjäljeltään käyttökelpoisia. Jatkokehittelyä kuitenkin tarvitaan käyttövarmuuden lisäämiseksi ja sitä kautta levityskustannusten alentamiseksi. Myös laitteiden mahdollinen tuleminen hakkuukoneen vakiovarusteeksi tulee vaikuttamaan niiden hintaan. Lähitulevaisuudessa voidaan edellyttää toimivia levityslaitteita kaikilta hakkuukonevalmistajilta. Kaiken kaikkiaan kantokäsittely on ilmeisesti tullut jäädäkseen. Kantokäsittelyn laajentumisen nopeus riippuu saatavissa olevasta kustannus ja hyötytietoudesta sekä metsänomistajien asenteista. Käsittelyaine ja levityslaitteisto eivät tulle rajoittamaan toiminnan suunnitelmallista laajentumista Asiasanat: Juurikääpä, kantokäsittely, hakkuukoneet Metsäteho Review STUMP TREATMENT IN MECHANIZED TIMBER HAAVESTING Stump treatment carried out in connection with mechanized timber harvesting was studied during the summer of The efficiency of stump treatment and the ceverage of the application were assessed on six mechanized logging sites. Five of the six harvesters operating on the sites were monitored for several months in order t o obtain time consumption data in regard to stump treatment. On average, the coverage of the stump treatment was good. The spraying devices (Ponsse saw bar, Valmet nozzle) did not significantly differ from one another. The devicespecific coverage means varied within the range 897 %. The effectiveness of the treatment in reducing root rot fungus infections through stump surfaces on these coverage levels varied within the 87 % when using "Rotstop" preparation (a spore suspension of Phlebiopsis gigantea). The extra time consumed by stump treatment varied considerably. Harvesters that applied Rotstop via the saw bar were subject to more interruptions than those equipped with nozzles. Repairs and maintenance added % to the main operating time while mixing the repellent and topping up the reservoir contributed an average of %. The costs resulting from equip ment costs and extra time reguired for executing the treatment amounted to FIM 1 per m3 of cut timber. Nozzle machines 's costs were, on average, lower than those of bar machines. Repellent costs varied between FIM per m3 of cut timber; here, too, nozzle machines were cheaper. The overall costs of stump treatment varied according to manner of cutting and type of machine and the number of hours operated. In average condition in clearcut operations these costs amounted to FIM 2 3Jm3 and in thinning operations Fim 3 Jm3. When assessing the economics of stump treatment, the purpose was to estimate the costs of and returns from the treatment in a spruce stand in southern Finland over a period of two tree generations. Significant returns from the treatment can be expected only during the second generation. Generally speaking, direct returns during the first tree generation appear to be modest, but this treatment does possess wider significance from the point of view of forest hygiene. Key words: Heterobasidion annosum, stump treatment, harvesters METSÄTEHO Postios: Pl19, 131 HELSINKI ISSN X Helsinki 199 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 17, 13 HELSINKI Toi"o: Juhani Ronkainen Foksi: (9) Puhenn: (9)
Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotKantokäsittelyn tarkoitus
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotKantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa
1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa
LisätiedotJuurikäävän torjunta kantokäsittelyllä
Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä METSÄTEHON OPAS JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA KANTOKÄSITTELYLLÄ Sisällys Alkusanat 2 1. Miksi juurikääpää pitää torjua? 3 2. Juurikäävän torjuntakeinot 6 3. Kantokäsittelyn
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotRotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan
Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotMetsätehon raportti
Metsätehon raportti 14 8.1.1997 1 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOTEUTUS JA AINEISTO... 4 3 TULOKSET... 5 4 TULOSTEN TARKASTELU... 17 Metsätehon raportti 14 8.1.1997 2 TIIVISTELMÄ Kantokäsittelyä
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotKantokäsittelyn toteutus
Kantokäsittelyn toteutus METSÄTEHON OPAS ISBN 951-673-171-6 Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Ky Paino: F.G. Lönnberg Helsinki 2001 Sisältö 1. Sienet puuainetta pilaamassa.............................
LisätiedotJuurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi
Juurikäävän torjunnasta Jarkko Hantula Tuula Piri Juha Honkaniemi Juurikäävän torjunnan keinot Kantokäsittely tai talvihakkuu vähentävät uusien infektioiden syntyä y ei vaikuta rihmastotartuntaan Kannonnosto
LisätiedotKantokäsittelyn kannattavuus
Kantokäsittelyn kannattavuus Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski Juurikäävän itiölevintä Eri itiöemistä lähtöisin olevat itiöt laskeutuvat tuoreelle kantopinnalle Itiölaskeuma Itiöt pariutuvat ja lähtevät
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotJuurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä
Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Tuula Piri 1 18.5.2016 Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä 2 18.5.2016 Kuva K.Korhonen
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotEnergiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle
Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien
LisätiedotTaistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
LisätiedotKantokäsittelyn omavalvontaohje
Kantokäsittelyn omavalvontaohje 2 (8) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Laki velvoittaa juurikäävän torjuntaan... 3 3 Kantokäsittelyn laatutekijät... 3 4 Kantokäsittelyaineen laatu ja tuoreus... 3 5 Kantokäsittelyaineen
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotMetsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus
Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä, Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj,
LisätiedotMitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?
Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi? Tuula Piri Luonnonvarakeskus PKMO 8.3.2017 Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosi n. 50 milj. euron arvosta Kuva E. Oksanen/Luke 2
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMännyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011 Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg
METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotEtelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy
Tuula Piri Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen e e m t Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy kokonaan tyvilaholta. Pahimmat tyvilahokohteet löytyvät läheltä rannikkoa viljavilta, soistumattomilta
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotTimo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta
Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA Tyvitervastautikiekko Eurasta Johdanto Männynjuurikääpä (Heterobasion annosum sensu
LisätiedotHE 198/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 198/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
Lisätiedot