METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen"

Transkriptio

1 METSÄTEHO., 1 ':' '.. ;..1 II l, 3/199 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen Koneellisen kakkuun yhteydessä tehtävää kantokäsittelyä tutkittiin kesäkaudella Kuuden hakkuukoneen työmailla selvitettiin kantokäsittelyn tehokkuus ja levityksen peittävyys. Viidellä hakkuukoneella seurattiin kantokäsittelyn ajankäyttöä usean kuukauden ajan. Kantokäsittelyn peittävyys oli keskimäärin hyvä, eikä laipan tai suuttimen kautta levittävien laitteiden välillä ollut merkittäviä eroja. Peittävyyden konekohtaiset keskiarvot vaihtelivat 8 o/o:sta 97 o/o:iin. Torjunnan teho kantojen kaatopinnan kautta tulevaa juurikääpätartuntaa vastaan oli mainituilla peittävyystasoilla 87 %, kun torjuntaaineena käytettiin "Rotstop"harmaaorvakkavalmistetta. Valokuvat: Metsäteho Kantokäsittelystä aiheutunut lisäajanmenekki vaihteli melkoisesti. Laipan kautta levittävillä koneilla oli keskeytyksiä enemmän kuin suuttimen kautta levittävillä. Laitteiston korjaukset ja huolto lisäsivät koneiden pääkäyttöaikaa % sekä t1juntaaineen sekoitus ja säiliön täyttö keskimäärin %. Levityksen lisäajanmenekistä ja laitekustannuksista aiheutuneet kustannukset olivat 1 mk 1 hakattu m3. Suutinkoneilla kustannukset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Torjuntaainekustannukset vaihtelivat, 7 markasta 1,3 markkaan hakattua puukuutiometriä kohti ja olivat suuttimen kautta levittävillä koneilla keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Kantokäsittelyn kokonaiskustannukset vaihtelivat hakkuutavan ja koneen sekä laitteiston käyttömäärän muhaan. Päätehahhuissa ne olivat heshimääräisolosuhteissa 2 3 ja harvennushahhuissa 3 mh / hahattu m3. Kustannuhset olivat selvästi alhaisemmat suutinhuin laippahoneilla. Kantohäsittelyn taloudellisuustarhastelussa pyrittiin arvioimaan käsittelyn kustannuksia ja tuottoa eteläsuomalaisessa kuusikassa kahden puusukupolven aikana. Merkittävä tuotto käsittelystä saadaan vasta toisessa puusukupolvessa. Ensimmäisessä puusukupolvessa käsittelyn suora tuotto näyttää vanhalla metsämaalla kasvavissa lwusilwissa yleensä vähäiseltä, mutta käsittelyllä on myös laajempaa merkitystä metsähygienian kannalta. METSÄTEOLLISUUS

2 puulaji. Myös kulotuksella voidaan juurikäävän tuhoja vähentää. JOHDANTO Juurikääpä Juurikääpä eli maannousemasieni on Suomen yleisin kasvavaa puustoa lahottava sieni. Kuusella se aiheuttaa tyvilahoa ja männyllä tyvitervasta. Juurikäävän levinneisyysalue käsittää Pohjanmaan rannikon, koko Etelä ja KeskiSuomen sekä osan ItäSuomea. Juurikääpä leviää itiöiden välityksellä, joita on ilmassa toukokuusta marraskuuhun. Jos puuta hakataan tänä aikana juurikäävän esiintymisalueilla, ilmassa olevia juurikääpäitiöitä pääsee laskeutumaan kannoille. Tartunnan saaneista kannoista sieni voi levitä ympärillä kasvavien terveiden puiden juuriin ja runkoihin. Juurilevinnästä johtuu sekä kuusen tyvilahon että männyn tyvitervaksen laikuttainen esiintyminen metsiköissä. Erityisen nopeasti juurikääpä leviää puusta puuhun metsitetyillä pelloilla. Lehtipuiden mukanaolo puolestaan hidastaa jonkin verran sienen leviämistä metsiköissä. Tutkimus juurikäävän torjunnasta ja sen kustannuksista Kantokäsittelyn tehoa, käytettävissä olevien hakkuukoneisiin liitettyjen levityslaitteiden toimintaa ja levitystyön kustannuksia tutkittiin käsittelykaudella 1993 yhteistutkimuksessa. Metsätehon osuutena oli kantokäsittelyä tekevien hakkuukoneiden seuranta ja levityskustannusten selvittäminen. Metsäntutkimuslaitos selvitti käsittelyn biologisen tehon ja teki laskelmat kantokäsittelyn taloudellisuudesta. Metsähallituksen kehittämisyksikkö mittasi levityksen peittävyyden. Tutkimuksen kenttätyövaihe toteutettiiin EnsoGutzeit Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n sekä heidän urakoitsijoidensa myötävaikutukpella Etelä ja ItäSuomessa. Tässä tutkimusraportissa esitetään kaikkien osien tulokset. Metsäntutkimuslaitos julkaisee omassa sarjassaan kantokäsittelystä laajemman tutkim usraportin. Juurikäävän torjunta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Juurikäävän leviämistä voidaan ennakolta ehkäistä käsittelemällä kannot välittömästi hakkuun jälkeen juurikäävän kasvua estävillä aineilla. Suomessa virallisesti hyväksyttyjä aineita ovat "Rotstop"harmaaorvakkasienivalmiste (Phlebiopsis gigantea) sekä 3pr_o senttinen urealiuos, jota myydään valmiina liuoksena "Ureakantokate"nimellä. Kesäkautena 1993 Suomessa käytettiin lähes yksinomaan harmaaorvakkavalmistetta. Harmaaorvakka on kannoissa hyvin kasvava, mutta kasvaville puille vaaraton lahottajasieni. Jos harmaaorvakka pääsee ensimmäisenä valtaamaan kaadetun puun kannon, juurikääpä ei enää pysty tunkeutumaan siihen. Juurikäävän torjuntatyö on helpointa tehdä hakkuukoneella kaatosahauksen yhteydessä. Kantokäsittelyn teho Kantokäsittelyn kannattavuudesta ei tiedetä vielä riittävästi. Kantokäsittelyä kuitenkin suositellaan juurikäävän levinneisyysalueella toukomarraskuussa tehtävissä hakkuissa sekä kuusikoissa että männiköissä. Kuusikoiden päätehakkuussa kantoja ei tarvitse käsitellä, jos puulaji vaihdetaan. Lehtipuita ei kohteilla tarvitse käsitellä. Juurikäävän saastutettua metsikön tulevia puusukupolvia voidaan yrittää varjella vaihtamalla 2 e Käsittelyaineena käytettiin Kemiran valmistamaa Rotstopharmaaorvakkavalmistetta sen käyttöohjeen mukaisesti. Kantokäsittelyn tehoa ja koneellalevityksen peittävyyttä verrattiin viidessä kuusikossa, jotka hakattiin heinäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana Osa kannoista jätettiin käsittelemättä juurikääpätartunnan määrän selvittämiseksi. Noin kolme kuukautta hakkuun jälkeen koemetsiköistä tutkittiin 3 käsiteltyä ja 3 käsittelemätöntä kantoa. Jokaisesta kannosta sahattiin kiekko, josta mitattiin juurikäävän peittämän pintaalan osuus. Juurikäävän kantotartunnan määrä eri metsiköissä vaihtelee paljon säätilan ja lähimetsien saastuneisuuden mukaan. Tehokkuustuloksia laskettaessa mukaan hyväksyttiin vain ne neljä koetta, joissa juurikääpä oli tartuttanut vähintään o/o käsittelemättömistä kontrollikannoista. Levityksen onnistuminen Torjuntaaineen levityksen onnistuminen selvitettiin kantokohtaisin mittauksin, joissa tutkit e

3 tiin kuinka suuren osan kannasta torj untaaine peitti. 'futkimus tehtiin viidestä hakkuukoneesta kolmesta Ponssesta ja kahdesta Valmetista. P onssella levitys tapahtui sahan terälevyn kautta, Valmetissa aine ruiskutettiin katkaisusahan alla olevan suuttimen kautta. TAULUKKO 1. Levityksen peittävyys ja torjuntateho sekä juurikääpätartunnan määrä neljässä tutkimuskuusikassa Mittaukset tehtiin heti kantokäsittelyn jälkeen. Kantokäsittelylaitetta kohti mitattiin runsaat sata kantoa. Suurin osa mittauksista tehtiin järeän puutavaran hakkuusta. Hakkuukoneittainen keskimääräinen kantolä pimitta vaihteli 223 cm. Valmet D Harvennus Kantokäsittelyn ajanmenekki ja kustannukset Koska kantokäsittelyn aiheuttamia hakkuutyön keskeytyksiä sattui h arvoin, ajanmenekkiaineist o kerättiin konekoh taisella ajankäytön seurannalla. Seurantaan otettiin seitsemän h akkuukonetta: neljä Ponssea, kaksi Valmetia ja yksi FMG. Näistä viisi oli mukana tutkimuksen muissa osissa. Seurantaaineistoa ei saatu yhdeltä P onsselta eikä ainoalta käytössä olleelta FMGkoneelta. Muiden koneiden aineiston määrä vaihteli 2:stä 88:een työtuntiin ja hakkuu määrät 3 35:stä 1 :aan m3:iin. Yhteensä aineisto käsitti 2 58 työtuntia, joiden aikana hakattiin 3 m3 sekä pääte että harvennushakkuista. Levitysku stannukset laskettiin levityslaitteistosta aiheutuneen lisäajanmenekin ja torj untaaineen tekoon kuluneen ajan sekä laitteistojen hankinnasta, korjauksista ja huolloista aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kone Hakkuutapa Peittä Teho, olo vyys,% Tartuntoja, % 97 13,3 Valmet E Päätehakkuu , Ponsse C Päätehakkuu ,9 Ponsse*) Päätehakkuu ,9 *) Koneesta ei seurantaaineistoa Tämän työn aineisto on kantokäsittelyn teh okk uuden selvittämistä ajatellen su ppea, mutta sen t ulokset (taulukko 1) tukevat aikaisemmin saatuja t uloksia eli Rotstopkäsittely on tehokas, jos levityksen peittävyys on hyvä. Tavoitteena on vähintään 85prosenttinen peittävyys kannon pinnalla. Tällöin saavutetaan n. 9prosenttinen torjunta teho. Kantokäsittelyn peittävyys Kantokäsittelyn peittävyys konehakku ussa oli yleisesti ottaen hyvä. Se vaihteli konekohtaisina keskiarvoina 8 o/o :n ja 97 o/o:n välillä kannon poikkileikkau spintaalasta (kuva 1). Konekohtaisesti tarkastelt una peittävyysprosentti ylitti. kaikilla tavoitteena olevan 85 o/o:n. Kannon läpimitalla ei ollut merkitystä peittävyysprosenttiin. Valmetilla (suutin) oli enemmän TULOKSET Kantokäsittelyn teho LEIKKAUSPINNAN PEITTÅVYYS % Käsillä olevan tutkimuksen kokeet muodostavat osan laajemmasta Metsäntutkimu slaitoksen koesarjasta, jossa tutkitaan urealiuoksen ja Rotstopvalmisteen tehoa kuusen ja männyn kannoissa. Vuosina on perustettu ja pääosin jo tarkastettu nelisenkymmentä tällaista koetta. Käsin tehdyissä kokeissa, joissa peittävyys on likimain %, Rotstopvalmisteella on saavutettu sekä kuusen että männyn kannoissa keskimäärin 95prosenttinen torjuntateho. Urealiuoksen teho on ollut hiukan huonompi, n. 9 %. Kokeissa, joissa levitys on tehty hakkuukoneella, ovat tulokset olleet lähes yhtä hyviä kuin käsin levityksessä 'jl. :E :. eo Keskiarvo Kone Kuva 1. Konekohtaiset peittävyyden keskiarvoluvut 3

4 Torjuntaaineen kustannukset on laskettu vähittäismyyntihinnan mukaan valmistajalta saatuihin tietoihin perustuen. Käytännössä kustannuksia saadaan hieman alennettua tilaamalla torjuntaainetta ajoissa ja kerralla suurempia määriä. SUUTIN (Valmet) * 111 > 8 u 2...l:1 Pienemmästä, mutta kuitenkin teholtaan riittävästä torjuntaainemäärästä johtuen suuttimen kautta ainetta levittäneiden Valmethakkuukoneiden levitysainekustannukset olivat selvästi laipan kautta levittäneitä Ponsseja pienemmät. Q Kannon läpimitta cm * 8...::>> 111 > "ii Q.. t=x* " l'o x" "><' Kantokäsittelyn ajanmenekki ja levityskustannukset x rx Kannon läpimitta, cm Kuva 2. Peittävyyshavaintojen riippuvuus kannon läpimitasta Kantokäsittelylaitteen huoltojen ja korjausten määrissä oli varsin suuria konekohtaisia vaihteluita (taulukko 3). Suuria eroja selittää ainakin osittain se, että koneet B, C, D, E työskentelivät ensimmäistä kauttaan kantokäsittelyssä, koneen A käyttäjillä oli sen sijaan kokemusta jo edelliseltä vuodelta. Torjuntaaineen menekki ja kustannukset Eniten lisäaikaa kantokäsittelyyn kului koneella C. Siitä oli käytettävänä tosin pienin, vain kolmen työmaan aineisto. Ponsseilla eniten huoltotyötä aiheuttivat terälevyssä olleiden käsittelyaineaukkojen tukkeutuminen. Korjauksista k ului suunnilleen yhtä paljon aikaa terälevyn ja ruiskutuslaitteiston pumpu n korjamiseen tai vaihtoon. Valmeteilla suurin osa keskeytysajasta kului pumpun huoltoon tai korjaukseen. Torjuntaaineen menekki vaihteli runsaasti eri laitteiden välillä. Suutinlaitteilla päästiin pienempään kantokäsittelyaineen menekkiin kuin laipan kautta levittävillä laitteilla (taulukko 2). Kantokäsittelyaineen sekoitukseen ja säiliön täyttöön kului neljällä pisimpään seuratulla koneella noin neljä prosenttia käyttöajasta. Tämä oli 15 3 minuuttia täyttökertaa kohti. hajontaa kantojen peittävyyshavainnoissa Ponssella (levitys laipan kautta) (kuva 2 ). kuin Levityslaitetyyppien välillä ei ollut peittävyydessä paremmuuseroja. TAULUKKO 2. To rjuntaai neen me ne kki ja kustannukset Kone Ku lutus, Kulutus, Kustan Hakkuutapa gfm3 lfm2*) nukset, mkfm3 Ponsse A, 3, 1'17 Pääteha kku u Ponsse B,5, 5 1,33 Harvennus Ponsse C, 3,8 1'17 Päätehakkuu Valmet D,39 2,2 1, Ha rvennus Valmet E,28 1,5,7 Päätehakkuu *) Torjuntaaineen va lmistaja s uosittaa käytettäväksi liuosta 2, 11m2 TAULUKKO 3. Kantokäs ittelystä aiheutunut suhteell inen ajan menekin lisäys, % Koneme rkki Huolto Korjaus Yhtee nsä AineenH+K teko Ponsse A Ponsse B Ponsse C Valmet D Valmet E e

5 TAULUKKO. Kantokäsittelyaineen levityskustannukset, mkfm3 HARVENNUSHAKKUUPAINOTIEINEN (9 %) AVOHAKKUUPAINOTTEINEN (9 %) Ponsse Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Ponsse Tuotos ei muutu kantokäsittelyssä Lisäaika% 8 Käyttömäärä, tunteja vuodessa Käyttömäärä, tunteja vuodessa Kantokäsitelylaitteesta aiheutuneet kustannukset laskettiin seuraavin perustein: Käyttömäärä, tunteja vuodessa Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 12 Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Lisäaika% Lisäaika % levityslaitteiston hankintahinta: jälkeenpäin asennettuna 25 mk, uuteen koneeseen asennettuna Ponsse 2 mk ja Valmet 22 mk levityslaite kestää hakkuukoneen käyttöiän (n. 5 vuotta) korko on % kuljettajan palkka 5 mk/työtunti, palkan lisäkustannukset 7 % Ponssella ylimääräisiä terälevykustannuksia pfm3 muut tarvikekustannukset (Ponsse, Valmet) 2 pfm3 Valmetilla kaatosahausaika hidastuu n. 15 % (ruiskutus), Ponssella pienten puiden kaatosahaus (ylisahaus) hidastaa kaatoa 15 %. Lisäksi oletettiin käsittelykaudella hakattavan puumäärän olevan riippumaton siitä, suoritetaanko kantokäsittelyä vai ei. Koska kantokäsittelyn lisäajanmenekki, samoin kuin käsittelymääräkin vaihtelivat varsin runsaasti, ei katsottu olevan mahdollista laskea keskimääräisiä käsittelykustannuksia. Laskelmat tehtiin erilaisille vaihtoehdoille (taulukko ). Perusvaihtoehto tehtiin levityslaitteiston jälkiasennushintojen mukaan, koska suurimpaan osaan tutkituista koneista laitteisto oli asennettu jälkikäteen. Lisäaika% Päätehakkuussa kantokäsittelykustannukset olivat selvästi alhaisemmat kuin harvennushakkuissa. Hakkuukonemerkeittäin tarkasteltuna levityskustannukset olivat Valmetilla alhaisemmat kuin Ponssella. Mikäli keskeytysten, aineen sekoituksen ja säiliön täyttämisen ajanmenekkiosuudet olisivat olleet yhtäsuuret kaikilla koneilla, olisi levityskustannusten ero ollut,35, mkfm3. Ponssen käyttäminen kantokäsittelyssä olisi ollut päätehakkuissa 15 % (kantokäsittelyn osalta) ja harvennushakkuissa 3 % Valmetia kalliimpi. Suhteelliset erot olivat sitä suurempia, mitä enemmän työtunteja koneille käsittelykauden aikana kertyi. Kun levityskustannukset laskettiin koneiden omien keskeytysprosenttien mukaan aineiston keskimääräiskäyttötuntimäärälle ( h), muuttuivat Valmethakkuukoneet selvästi Ponsseja edullisemmiksi. Ponsset olivat tällöin kantokäsittelyn osalta päätehakkuissa 1 % ja harvennushakkuissa 3 % kalliimpia kuin Valmetit. Mikäli kantokäsittely toteutettaisiin hakkuukoneilla, joihin on jo valmistusvaiheessa asennettu kantokäsittelylaitteisto, olisivat levityskustannukset laitteen halvemmasta hinnasta johtuen olleet sekä pääte että harvennushakkuissa,5,25 mkfm3 eli 3 9 % alhaisemmat. Muutos on suurin levitettäessä pieniä määriä. Taulukkoon 5 on laskettu neljän eniten käytetyn koneen levitys ja ainekustannukset tunnin käyttömäärälle. 5

6 TAULUKKO 5. Kantokäsittelykustannukset (mkfm3) lemättömästä metsästä saatavan puutavaran myyntitulojen erotus. Päätehakkuut Kone Levitys Aine Yhteensä Ponsse A Valmet E 1,5 1,21 1 '17,7 2,71 1,95 1,33 1,,1 2,89 Harvennushakku ut Ponsse B Valmet D 2,77 1,85 KANTOKÄSITTELYN TALOUDELLISUUS Kantokäsittelyn taloudellisen kannattavuuden luotettavaa arviointia vaikeuttaa juurikäävän puutteellisesti tunnettu infektiobiologia sekä se, että käsittelyn vaikutukset tulevat näkyviin vasta kaukana tulevaisuudessa. Tässä esitetyissä laskelmissa infektiobiologian osalta tehdyt oletukset pohjautuvat t utkimusaineistoihin, mutta epävarmuustekijät ovat suuria. Tästä syystä laskelmat ovat alustavia ja tulokset vain su untaaantavia. Valtaosa kantoihin tulevasta juurikääpätartunnasta on pieniä rihmastopesäkkeitä, jotka häviävät kantojen lahotessa vahinkoa aiheuttamatta. Laskelmassa oletetaan, että vain joka kymmenes tartunnan saanut kanto saa niin vahvan tartunnan, että sieni voi levitä ympärillä kasvaviin puihin. Jokaisen tällaisen kannon oletetaan tartuttavan kaksi tervettä puuta. Lahon arvioidaan ehtivän sairastuneen puun runkoon kaatopinnan tasolle vuoden kuluttua harvennushakkuusta ja etenevän rungossa 2 cm vuodessa. Laskelmien lähtökohtana on tyypillinen nuori terve eteläsuomalainen kuusikko vanhalla metsämaalla. Kiertoajan kuluessa tehdään kolme harvennushakkuuta. Laskelmissa tarkastellaan vain kantojen kaatopintojen kautta tulevaa juurikääpätartuntaa, ei esimerkiksi ko:rjuuvaurioista alkavaa lahoa. Kasvutappioita tai muita lahoisuuden seurannaistuhoja ei oteta huomioon. Kantokäsittelyn torjuntateho on 9 %. Käsittelykustannuksille ei ole laskettu korkoa eikä myöskään otettu huomioon mahdollisen verovähennyksen tms. tuottamaa hyötyä metsänomistajalle. Lahon aiheuttamat tappiot on laskettu m enetettynä tukkipuuna puutavaralajisiirtymien perusteella nykyhintojen mukaan. Kantokäsittelyn tuotto on käsittelystä j a käsitte Kuvissa 3 ja esitetään ennusteet t uoreista kannoista alkavan lah oisuuden keh itykselle ensimmmsessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos kantokäsittelyä ei tehdä. Ennusteet on laskettu kolmelle juurikääpätartunnan tasolle: alimmalla tasolla 25 % kannoista saa tartunnan, keskimmäisenä 5 % ja ylimmällä 8 %. Ensin mainittu taso edustaa tämänhetkistä keskimääräistä tart untatasoa EteläSuomessa. Kesäaikaisten hakk uiden ja mahdollisen ilmaston lämpenemisen seurauksena juurikääpä todennäköisesti runsast uu, jolloin itiöiden määrä ilmassa lisääntyy j a tartuntataso nou see. Jo nyt on muutamissa metsiköissä todettu ylimmän tason, 8 %, ylittäviä tartuntoja. Kuvissa 5 ja esitetään arviot kantokäsittelyn k u stannuksista ja tuotoista ensimmäisessä j a toisessa kuusisukupolvessa. J os käsittely liit etään jokaiseen hakkuuseen, h u omattavaa tuottoa sijoitukselle syntyy vasta seuraavassa puusukupolvessa. Tällöin kolmannen harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä tehdyn käsittelyn hyöty siirtyy pääosin tai kokonaan seuraavaan puusuk u polveen. Jos käsittely tehdään vain kahden ensimmäisen harvennu shakkuun yhteydessä, käsittelyn kannattavu us ensimmäisessä puusukupolvessa paranee (kuva 7). Seuraavassa puu sukupolvessa tuotto vastaavasti alenee pysyen kuitenkin verrattain korkeana (kuva 8). Kantokäsittelyn kannattavuus paranee, jos kiertoajan kuluessa tehdään vain kaksi harvennusta. Metsitetyillä pelloilla käsittely on kannattavampaa kuin vanhoilla metsämailla. Alustavien laskelmien mukaan m änniköiden tulokset eivät olennaisesti poikkea kuusikeiden tuloksista. PARANNUSMAHDOLLISUUKSIA KONEELLISEEN KANTOKÄSITTELYYN Levityslaitteet Levityslaitteiden toimintaperiaatteista suutin vaihtoehto vaikutti paremmalta kuin levitys laipan kautta. Syynä oli laipan tukkeutumisesta aiheutunut suurempi keskeytysten osuus ja erikoislaippojen korkeammasta hinnasta johtuvat lisäkustannukset. Lisäksi tutkimustulosten mukaan suutinta käytettäessä oli mahdollista pienentää käsittelyaineen määrää käsittelyn tehon tästä huonontumatta. Kantokäsittelyaineen säiliön rakenteen, koon ja sijoittelun tulee olla sellainen, että käsittelyain een sieniitiöt säilyvät hengissä levityksen kai

7 1. puusukupolvi KlNA. KlNA3. 2. puusukupolvi 5 5 o 3 tartunta 25% o tartunta 5% tartunta 8% 2 ' 2 3 o 5 7 BO puuston Iki. v puuston lka,v Kuvat 3. Kannoista alkavan lahoisuuden kehitys ensimmäisessä ja toisessa puusukupolvessa, jos torjuntakäsittelyä ei tehdä. Harvennusajankohdat 35, ja 8 vuotta, kiertoaika 9 vuotta. Kannoista saa tartunnan 25 %, 5 % ja 8 % KlNA. 1. puusukupolvi KlNAS kustannus 8 8 o tuotto, 7 7 tart.25% puusukupolvi 5 tuotto, tart.so%... <> tuotto, o 5 tart.bo% puusukupolvi KWA puusukupolvi KlNA puuston lkl,v puuston lkl,v puuilon IU, v 35 8 puuston iki, Y Kuvat 5 8. Kantokäsittelyn summautuvai kustannukset ja tuotot ensimmäisessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos käsittely tehdään jokaisessa hakkuussa (kuvat 5 ja ) ja vain kahdessa ensimmäisessä harvennuksessa (kuva 7 ja 8). Harvennukset ja tartuntatasot kuten kuvissa 3 ja kissa vaiheissa. Nykynäkemyksen mukaan tämä on parhaiten toteutettavissa helposti puhdistettavaa, muovista säiliötä käytettäessä. Säiliön koon tulisi vastata vuorökautista käyttömäärää, sillä itiöt menettävät nopeasti tehoaan valmiina liuoksena. Säiliö tulisi sijoittaa siten, ettei hakkuukoneen lämpö pääse sitä lämmittämään. Lisäksi jonkinlainen säiliön lämpöeristäminen lienee myös paikallaan. siin jatkuvasti tai tarvittaessa seurata. Käsittelykaudella 1993 väri oli liian näkymätön. Punainen väri sekoittui lisäksi männyn kaarnasta kantoihin tulevaan väriin. Vastaisuudessa kantokäsittelyn valvonta ja toteaminen voivat edellyttää väriaineen säilymistä kannossa vähintään muutaman vuorokauden. KANTOKÄSITTELYN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Levitettävä aine Käytetyn Rotstopkantokäsittelyaineen tulisi koneiden kuljettajien mukaan näkyä nykyistä paremmin, jotta laitteiston toimivuutta voitai Kantokäsittelyn käyttö tullee lähitulevaisuudessa laajentumaan. Ensisijaisia kohteita ovat metsäteollisuusyritysten omistamat metsät. Samalla kuitenkin kehittyvät valmius ja hakkuukoneka 7

8 Kantokäsittelyssä käytettävä Rotstopvalmiste tehosi hyvin. Valmisteeseen tarvittavat muutokset ovat "kosmeettisia" ja voivat vaihdella jopa käyttäjän tarpeiden mukaan. pasiteetti yksityisten metsänomistajien metsien käsittelyyn. 'futkittujen kantokäsittelyaineen levityslaitteiden (Ponsse, Valmet) todettiin olevan toiminnoiltaan ja työjäljeltään käyttökelpoisia. Jatkokehittelyä kuitenkin tarvitaan käyttövarmuuden lisäämiseksi ja sitä kautta levityskustannusten alentamiseksi. Myös laitteiden mahdollinen tuleminen hakkuukoneen vakiovarusteeksi tulee vaikuttamaan niiden hintaan. Lähitulevaisuudessa voidaan edellyttää toimivia levityslaitteita kaikilta hakkuukonevalmistajilta. Kaiken kaikkiaan kantokäsittely on ilmeisesti tullut jäädäkseen. Kantokäsittelyn laajentumisen nopeus riippuu saatavissa olevasta kustannus ja hyötytietoudesta sekä metsänomistajien asenteista. Käsittelyaine ja levityslaitteisto eivät tulle rajoittamaan toiminnan suunnitelmallista laajentumista Asiasanat: Juurikääpä, kantokäsittely, hakkuukoneet Metsäteho Review STUMP TREATMENT IN MECHANIZED TIMBER HAAVESTING Stump treatment carried out in connection with mechanized timber harvesting was studied during the summer of The efficiency of stump treatment and the ceverage of the application were assessed on six mechanized logging sites. Five of the six harvesters operating on the sites were monitored for several months in order t o obtain time consumption data in regard to stump treatment. On average, the coverage of the stump treatment was good. The spraying devices (Ponsse saw bar, Valmet nozzle) did not significantly differ from one another. The devicespecific coverage means varied within the range 897 %. The effectiveness of the treatment in reducing root rot fungus infections through stump surfaces on these coverage levels varied within the 87 % when using "Rotstop" preparation (a spore suspension of Phlebiopsis gigantea). The extra time consumed by stump treatment varied considerably. Harvesters that applied Rotstop via the saw bar were subject to more interruptions than those equipped with nozzles. Repairs and maintenance added % to the main operating time while mixing the repellent and topping up the reservoir contributed an average of %. The costs resulting from equip ment costs and extra time reguired for executing the treatment amounted to FIM 1 per m3 of cut timber. Nozzle machines 's costs were, on average, lower than those of bar machines. Repellent costs varied between FIM per m3 of cut timber; here, too, nozzle machines were cheaper. The overall costs of stump treatment varied according to manner of cutting and type of machine and the number of hours operated. In average condition in clearcut operations these costs amounted to FIM 2 3Jm3 and in thinning operations Fim 3 Jm3. When assessing the economics of stump treatment, the purpose was to estimate the costs of and returns from the treatment in a spruce stand in southern Finland over a period of two tree generations. Significant returns from the treatment can be expected only during the second generation. Generally speaking, direct returns during the first tree generation appear to be modest, but this treatment does possess wider significance from the point of view of forest hygiene. Key words: Heterobasidion annosum, stump treatment, harvesters METSÄTEHO Postios: Pl19, 131 HELSINKI ISSN X Helsinki 199 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 17, 13 HELSINKI Toi"o: Juhani Ronkainen Foksi: (9) Puhenn: (9)

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

Metsätehon raportti

Metsätehon raportti Metsätehon raportti 14 8.1.1997 1 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOTEUTUS JA AINEISTO... 4 3 TULOKSET... 5 4 TULOSTEN TARKASTELU... 17 Metsätehon raportti 14 8.1.1997 2 TIIVISTELMÄ Kantokäsittelyä

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Tuula Piri 1 18.5.2016 Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä 2 18.5.2016 Kuva K.Korhonen

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy Tuula Piri Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen e e m t Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy kokonaan tyvilaholta. Pahimmat tyvilahokohteet löytyvät läheltä rannikkoa viljavilta, soistumattomilta

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä

MITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015 Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä Helsinki 5.11.2015 Metsä historiallisesti vakaa sijoituskohde 1 8.12.2014 Vakautta ja turvallisuutta Viimeisen sadan vuoden aikana: Valuutta vaihtunut kerran.

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la 1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Metsätehon raportti 40 26.1.1998 Ulkopuolinen hanke: Maa-

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot