METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen"

Transkriptio

1 METSÄTEHO., 1 ':' '.. ;..1 II l, 3/199 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen Koneellisen kakkuun yhteydessä tehtävää kantokäsittelyä tutkittiin kesäkaudella Kuuden hakkuukoneen työmailla selvitettiin kantokäsittelyn tehokkuus ja levityksen peittävyys. Viidellä hakkuukoneella seurattiin kantokäsittelyn ajankäyttöä usean kuukauden ajan. Kantokäsittelyn peittävyys oli keskimäärin hyvä, eikä laipan tai suuttimen kautta levittävien laitteiden välillä ollut merkittäviä eroja. Peittävyyden konekohtaiset keskiarvot vaihtelivat 8 o/o:sta 97 o/o:iin. Torjunnan teho kantojen kaatopinnan kautta tulevaa juurikääpätartuntaa vastaan oli mainituilla peittävyystasoilla 87 %, kun torjuntaaineena käytettiin "Rotstop"harmaaorvakkavalmistetta. Valokuvat: Metsäteho Kantokäsittelystä aiheutunut lisäajanmenekki vaihteli melkoisesti. Laipan kautta levittävillä koneilla oli keskeytyksiä enemmän kuin suuttimen kautta levittävillä. Laitteiston korjaukset ja huolto lisäsivät koneiden pääkäyttöaikaa % sekä t1juntaaineen sekoitus ja säiliön täyttö keskimäärin %. Levityksen lisäajanmenekistä ja laitekustannuksista aiheutuneet kustannukset olivat 1 mk 1 hakattu m3. Suutinkoneilla kustannukset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Torjuntaainekustannukset vaihtelivat, 7 markasta 1,3 markkaan hakattua puukuutiometriä kohti ja olivat suuttimen kautta levittävillä koneilla keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Kantokäsittelyn kokonaiskustannukset vaihtelivat hakkuutavan ja koneen sekä laitteiston käyttömäärän muhaan. Päätehahhuissa ne olivat heshimääräisolosuhteissa 2 3 ja harvennushahhuissa 3 mh / hahattu m3. Kustannuhset olivat selvästi alhaisemmat suutinhuin laippahoneilla. Kantohäsittelyn taloudellisuustarhastelussa pyrittiin arvioimaan käsittelyn kustannuksia ja tuottoa eteläsuomalaisessa kuusikassa kahden puusukupolven aikana. Merkittävä tuotto käsittelystä saadaan vasta toisessa puusukupolvessa. Ensimmäisessä puusukupolvessa käsittelyn suora tuotto näyttää vanhalla metsämaalla kasvavissa lwusilwissa yleensä vähäiseltä, mutta käsittelyllä on myös laajempaa merkitystä metsähygienian kannalta. METSÄTEOLLISUUS

2 puulaji. Myös kulotuksella voidaan juurikäävän tuhoja vähentää. JOHDANTO Juurikääpä Juurikääpä eli maannousemasieni on Suomen yleisin kasvavaa puustoa lahottava sieni. Kuusella se aiheuttaa tyvilahoa ja männyllä tyvitervasta. Juurikäävän levinneisyysalue käsittää Pohjanmaan rannikon, koko Etelä ja KeskiSuomen sekä osan ItäSuomea. Juurikääpä leviää itiöiden välityksellä, joita on ilmassa toukokuusta marraskuuhun. Jos puuta hakataan tänä aikana juurikäävän esiintymisalueilla, ilmassa olevia juurikääpäitiöitä pääsee laskeutumaan kannoille. Tartunnan saaneista kannoista sieni voi levitä ympärillä kasvavien terveiden puiden juuriin ja runkoihin. Juurilevinnästä johtuu sekä kuusen tyvilahon että männyn tyvitervaksen laikuttainen esiintyminen metsiköissä. Erityisen nopeasti juurikääpä leviää puusta puuhun metsitetyillä pelloilla. Lehtipuiden mukanaolo puolestaan hidastaa jonkin verran sienen leviämistä metsiköissä. Tutkimus juurikäävän torjunnasta ja sen kustannuksista Kantokäsittelyn tehoa, käytettävissä olevien hakkuukoneisiin liitettyjen levityslaitteiden toimintaa ja levitystyön kustannuksia tutkittiin käsittelykaudella 1993 yhteistutkimuksessa. Metsätehon osuutena oli kantokäsittelyä tekevien hakkuukoneiden seuranta ja levityskustannusten selvittäminen. Metsäntutkimuslaitos selvitti käsittelyn biologisen tehon ja teki laskelmat kantokäsittelyn taloudellisuudesta. Metsähallituksen kehittämisyksikkö mittasi levityksen peittävyyden. Tutkimuksen kenttätyövaihe toteutettiiin EnsoGutzeit Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n sekä heidän urakoitsijoidensa myötävaikutukpella Etelä ja ItäSuomessa. Tässä tutkimusraportissa esitetään kaikkien osien tulokset. Metsäntutkimuslaitos julkaisee omassa sarjassaan kantokäsittelystä laajemman tutkim usraportin. Juurikäävän torjunta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Juurikäävän leviämistä voidaan ennakolta ehkäistä käsittelemällä kannot välittömästi hakkuun jälkeen juurikäävän kasvua estävillä aineilla. Suomessa virallisesti hyväksyttyjä aineita ovat "Rotstop"harmaaorvakkasienivalmiste (Phlebiopsis gigantea) sekä 3pr_o senttinen urealiuos, jota myydään valmiina liuoksena "Ureakantokate"nimellä. Kesäkautena 1993 Suomessa käytettiin lähes yksinomaan harmaaorvakkavalmistetta. Harmaaorvakka on kannoissa hyvin kasvava, mutta kasvaville puille vaaraton lahottajasieni. Jos harmaaorvakka pääsee ensimmäisenä valtaamaan kaadetun puun kannon, juurikääpä ei enää pysty tunkeutumaan siihen. Juurikäävän torjuntatyö on helpointa tehdä hakkuukoneella kaatosahauksen yhteydessä. Kantokäsittelyn teho Kantokäsittelyn kannattavuudesta ei tiedetä vielä riittävästi. Kantokäsittelyä kuitenkin suositellaan juurikäävän levinneisyysalueella toukomarraskuussa tehtävissä hakkuissa sekä kuusikoissa että männiköissä. Kuusikoiden päätehakkuussa kantoja ei tarvitse käsitellä, jos puulaji vaihdetaan. Lehtipuita ei kohteilla tarvitse käsitellä. Juurikäävän saastutettua metsikön tulevia puusukupolvia voidaan yrittää varjella vaihtamalla 2 e Käsittelyaineena käytettiin Kemiran valmistamaa Rotstopharmaaorvakkavalmistetta sen käyttöohjeen mukaisesti. Kantokäsittelyn tehoa ja koneellalevityksen peittävyyttä verrattiin viidessä kuusikossa, jotka hakattiin heinäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana Osa kannoista jätettiin käsittelemättä juurikääpätartunnan määrän selvittämiseksi. Noin kolme kuukautta hakkuun jälkeen koemetsiköistä tutkittiin 3 käsiteltyä ja 3 käsittelemätöntä kantoa. Jokaisesta kannosta sahattiin kiekko, josta mitattiin juurikäävän peittämän pintaalan osuus. Juurikäävän kantotartunnan määrä eri metsiköissä vaihtelee paljon säätilan ja lähimetsien saastuneisuuden mukaan. Tehokkuustuloksia laskettaessa mukaan hyväksyttiin vain ne neljä koetta, joissa juurikääpä oli tartuttanut vähintään o/o käsittelemättömistä kontrollikannoista. Levityksen onnistuminen Torjuntaaineen levityksen onnistuminen selvitettiin kantokohtaisin mittauksin, joissa tutkit e

3 tiin kuinka suuren osan kannasta torj untaaine peitti. 'futkimus tehtiin viidestä hakkuukoneesta kolmesta Ponssesta ja kahdesta Valmetista. P onssella levitys tapahtui sahan terälevyn kautta, Valmetissa aine ruiskutettiin katkaisusahan alla olevan suuttimen kautta. TAULUKKO 1. Levityksen peittävyys ja torjuntateho sekä juurikääpätartunnan määrä neljässä tutkimuskuusikassa Mittaukset tehtiin heti kantokäsittelyn jälkeen. Kantokäsittelylaitetta kohti mitattiin runsaat sata kantoa. Suurin osa mittauksista tehtiin järeän puutavaran hakkuusta. Hakkuukoneittainen keskimääräinen kantolä pimitta vaihteli 223 cm. Valmet D Harvennus Kantokäsittelyn ajanmenekki ja kustannukset Koska kantokäsittelyn aiheuttamia hakkuutyön keskeytyksiä sattui h arvoin, ajanmenekkiaineist o kerättiin konekoh taisella ajankäytön seurannalla. Seurantaan otettiin seitsemän h akkuukonetta: neljä Ponssea, kaksi Valmetia ja yksi FMG. Näistä viisi oli mukana tutkimuksen muissa osissa. Seurantaaineistoa ei saatu yhdeltä P onsselta eikä ainoalta käytössä olleelta FMGkoneelta. Muiden koneiden aineiston määrä vaihteli 2:stä 88:een työtuntiin ja hakkuu määrät 3 35:stä 1 :aan m3:iin. Yhteensä aineisto käsitti 2 58 työtuntia, joiden aikana hakattiin 3 m3 sekä pääte että harvennushakkuista. Levitysku stannukset laskettiin levityslaitteistosta aiheutuneen lisäajanmenekin ja torj untaaineen tekoon kuluneen ajan sekä laitteistojen hankinnasta, korjauksista ja huolloista aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kone Hakkuutapa Peittä Teho, olo vyys,% Tartuntoja, % 97 13,3 Valmet E Päätehakkuu , Ponsse C Päätehakkuu ,9 Ponsse*) Päätehakkuu ,9 *) Koneesta ei seurantaaineistoa Tämän työn aineisto on kantokäsittelyn teh okk uuden selvittämistä ajatellen su ppea, mutta sen t ulokset (taulukko 1) tukevat aikaisemmin saatuja t uloksia eli Rotstopkäsittely on tehokas, jos levityksen peittävyys on hyvä. Tavoitteena on vähintään 85prosenttinen peittävyys kannon pinnalla. Tällöin saavutetaan n. 9prosenttinen torjunta teho. Kantokäsittelyn peittävyys Kantokäsittelyn peittävyys konehakku ussa oli yleisesti ottaen hyvä. Se vaihteli konekohtaisina keskiarvoina 8 o/o :n ja 97 o/o:n välillä kannon poikkileikkau spintaalasta (kuva 1). Konekohtaisesti tarkastelt una peittävyysprosentti ylitti. kaikilla tavoitteena olevan 85 o/o:n. Kannon läpimitalla ei ollut merkitystä peittävyysprosenttiin. Valmetilla (suutin) oli enemmän TULOKSET Kantokäsittelyn teho LEIKKAUSPINNAN PEITTÅVYYS % Käsillä olevan tutkimuksen kokeet muodostavat osan laajemmasta Metsäntutkimu slaitoksen koesarjasta, jossa tutkitaan urealiuoksen ja Rotstopvalmisteen tehoa kuusen ja männyn kannoissa. Vuosina on perustettu ja pääosin jo tarkastettu nelisenkymmentä tällaista koetta. Käsin tehdyissä kokeissa, joissa peittävyys on likimain %, Rotstopvalmisteella on saavutettu sekä kuusen että männyn kannoissa keskimäärin 95prosenttinen torjuntateho. Urealiuoksen teho on ollut hiukan huonompi, n. 9 %. Kokeissa, joissa levitys on tehty hakkuukoneella, ovat tulokset olleet lähes yhtä hyviä kuin käsin levityksessä 'jl. :E :. eo Keskiarvo Kone Kuva 1. Konekohtaiset peittävyyden keskiarvoluvut 3

4 Torjuntaaineen kustannukset on laskettu vähittäismyyntihinnan mukaan valmistajalta saatuihin tietoihin perustuen. Käytännössä kustannuksia saadaan hieman alennettua tilaamalla torjuntaainetta ajoissa ja kerralla suurempia määriä. SUUTIN (Valmet) * 111 > 8 u 2...l:1 Pienemmästä, mutta kuitenkin teholtaan riittävästä torjuntaainemäärästä johtuen suuttimen kautta ainetta levittäneiden Valmethakkuukoneiden levitysainekustannukset olivat selvästi laipan kautta levittäneitä Ponsseja pienemmät. Q Kannon läpimitta cm * 8...::>> 111 > "ii Q.. t=x* " l'o x" "><' Kantokäsittelyn ajanmenekki ja levityskustannukset x rx Kannon läpimitta, cm Kuva 2. Peittävyyshavaintojen riippuvuus kannon läpimitasta Kantokäsittelylaitteen huoltojen ja korjausten määrissä oli varsin suuria konekohtaisia vaihteluita (taulukko 3). Suuria eroja selittää ainakin osittain se, että koneet B, C, D, E työskentelivät ensimmäistä kauttaan kantokäsittelyssä, koneen A käyttäjillä oli sen sijaan kokemusta jo edelliseltä vuodelta. Torjuntaaineen menekki ja kustannukset Eniten lisäaikaa kantokäsittelyyn kului koneella C. Siitä oli käytettävänä tosin pienin, vain kolmen työmaan aineisto. Ponsseilla eniten huoltotyötä aiheuttivat terälevyssä olleiden käsittelyaineaukkojen tukkeutuminen. Korjauksista k ului suunnilleen yhtä paljon aikaa terälevyn ja ruiskutuslaitteiston pumpu n korjamiseen tai vaihtoon. Valmeteilla suurin osa keskeytysajasta kului pumpun huoltoon tai korjaukseen. Torjuntaaineen menekki vaihteli runsaasti eri laitteiden välillä. Suutinlaitteilla päästiin pienempään kantokäsittelyaineen menekkiin kuin laipan kautta levittävillä laitteilla (taulukko 2). Kantokäsittelyaineen sekoitukseen ja säiliön täyttöön kului neljällä pisimpään seuratulla koneella noin neljä prosenttia käyttöajasta. Tämä oli 15 3 minuuttia täyttökertaa kohti. hajontaa kantojen peittävyyshavainnoissa Ponssella (levitys laipan kautta) (kuva 2 ). kuin Levityslaitetyyppien välillä ei ollut peittävyydessä paremmuuseroja. TAULUKKO 2. To rjuntaai neen me ne kki ja kustannukset Kone Ku lutus, Kulutus, Kustan Hakkuutapa gfm3 lfm2*) nukset, mkfm3 Ponsse A, 3, 1'17 Pääteha kku u Ponsse B,5, 5 1,33 Harvennus Ponsse C, 3,8 1'17 Päätehakkuu Valmet D,39 2,2 1, Ha rvennus Valmet E,28 1,5,7 Päätehakkuu *) Torjuntaaineen va lmistaja s uosittaa käytettäväksi liuosta 2, 11m2 TAULUKKO 3. Kantokäs ittelystä aiheutunut suhteell inen ajan menekin lisäys, % Koneme rkki Huolto Korjaus Yhtee nsä AineenH+K teko Ponsse A Ponsse B Ponsse C Valmet D Valmet E e

5 TAULUKKO. Kantokäsittelyaineen levityskustannukset, mkfm3 HARVENNUSHAKKUUPAINOTIEINEN (9 %) AVOHAKKUUPAINOTTEINEN (9 %) Ponsse Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Ponsse Tuotos ei muutu kantokäsittelyssä Lisäaika% 8 Käyttömäärä, tunteja vuodessa Käyttömäärä, tunteja vuodessa Kantokäsitelylaitteesta aiheutuneet kustannukset laskettiin seuraavin perustein: Käyttömäärä, tunteja vuodessa Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 12 Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Lisäaika% Lisäaika % levityslaitteiston hankintahinta: jälkeenpäin asennettuna 25 mk, uuteen koneeseen asennettuna Ponsse 2 mk ja Valmet 22 mk levityslaite kestää hakkuukoneen käyttöiän (n. 5 vuotta) korko on % kuljettajan palkka 5 mk/työtunti, palkan lisäkustannukset 7 % Ponssella ylimääräisiä terälevykustannuksia pfm3 muut tarvikekustannukset (Ponsse, Valmet) 2 pfm3 Valmetilla kaatosahausaika hidastuu n. 15 % (ruiskutus), Ponssella pienten puiden kaatosahaus (ylisahaus) hidastaa kaatoa 15 %. Lisäksi oletettiin käsittelykaudella hakattavan puumäärän olevan riippumaton siitä, suoritetaanko kantokäsittelyä vai ei. Koska kantokäsittelyn lisäajanmenekki, samoin kuin käsittelymääräkin vaihtelivat varsin runsaasti, ei katsottu olevan mahdollista laskea keskimääräisiä käsittelykustannuksia. Laskelmat tehtiin erilaisille vaihtoehdoille (taulukko ). Perusvaihtoehto tehtiin levityslaitteiston jälkiasennushintojen mukaan, koska suurimpaan osaan tutkituista koneista laitteisto oli asennettu jälkikäteen. Lisäaika% Päätehakkuussa kantokäsittelykustannukset olivat selvästi alhaisemmat kuin harvennushakkuissa. Hakkuukonemerkeittäin tarkasteltuna levityskustannukset olivat Valmetilla alhaisemmat kuin Ponssella. Mikäli keskeytysten, aineen sekoituksen ja säiliön täyttämisen ajanmenekkiosuudet olisivat olleet yhtäsuuret kaikilla koneilla, olisi levityskustannusten ero ollut,35, mkfm3. Ponssen käyttäminen kantokäsittelyssä olisi ollut päätehakkuissa 15 % (kantokäsittelyn osalta) ja harvennushakkuissa 3 % Valmetia kalliimpi. Suhteelliset erot olivat sitä suurempia, mitä enemmän työtunteja koneille käsittelykauden aikana kertyi. Kun levityskustannukset laskettiin koneiden omien keskeytysprosenttien mukaan aineiston keskimääräiskäyttötuntimäärälle ( h), muuttuivat Valmethakkuukoneet selvästi Ponsseja edullisemmiksi. Ponsset olivat tällöin kantokäsittelyn osalta päätehakkuissa 1 % ja harvennushakkuissa 3 % kalliimpia kuin Valmetit. Mikäli kantokäsittely toteutettaisiin hakkuukoneilla, joihin on jo valmistusvaiheessa asennettu kantokäsittelylaitteisto, olisivat levityskustannukset laitteen halvemmasta hinnasta johtuen olleet sekä pääte että harvennushakkuissa,5,25 mkfm3 eli 3 9 % alhaisemmat. Muutos on suurin levitettäessä pieniä määriä. Taulukkoon 5 on laskettu neljän eniten käytetyn koneen levitys ja ainekustannukset tunnin käyttömäärälle. 5

6 TAULUKKO 5. Kantokäsittelykustannukset (mkfm3) lemättömästä metsästä saatavan puutavaran myyntitulojen erotus. Päätehakkuut Kone Levitys Aine Yhteensä Ponsse A Valmet E 1,5 1,21 1 '17,7 2,71 1,95 1,33 1,,1 2,89 Harvennushakku ut Ponsse B Valmet D 2,77 1,85 KANTOKÄSITTELYN TALOUDELLISUUS Kantokäsittelyn taloudellisen kannattavuuden luotettavaa arviointia vaikeuttaa juurikäävän puutteellisesti tunnettu infektiobiologia sekä se, että käsittelyn vaikutukset tulevat näkyviin vasta kaukana tulevaisuudessa. Tässä esitetyissä laskelmissa infektiobiologian osalta tehdyt oletukset pohjautuvat t utkimusaineistoihin, mutta epävarmuustekijät ovat suuria. Tästä syystä laskelmat ovat alustavia ja tulokset vain su untaaantavia. Valtaosa kantoihin tulevasta juurikääpätartunnasta on pieniä rihmastopesäkkeitä, jotka häviävät kantojen lahotessa vahinkoa aiheuttamatta. Laskelmassa oletetaan, että vain joka kymmenes tartunnan saanut kanto saa niin vahvan tartunnan, että sieni voi levitä ympärillä kasvaviin puihin. Jokaisen tällaisen kannon oletetaan tartuttavan kaksi tervettä puuta. Lahon arvioidaan ehtivän sairastuneen puun runkoon kaatopinnan tasolle vuoden kuluttua harvennushakkuusta ja etenevän rungossa 2 cm vuodessa. Laskelmien lähtökohtana on tyypillinen nuori terve eteläsuomalainen kuusikko vanhalla metsämaalla. Kiertoajan kuluessa tehdään kolme harvennushakkuuta. Laskelmissa tarkastellaan vain kantojen kaatopintojen kautta tulevaa juurikääpätartuntaa, ei esimerkiksi ko:rjuuvaurioista alkavaa lahoa. Kasvutappioita tai muita lahoisuuden seurannaistuhoja ei oteta huomioon. Kantokäsittelyn torjuntateho on 9 %. Käsittelykustannuksille ei ole laskettu korkoa eikä myöskään otettu huomioon mahdollisen verovähennyksen tms. tuottamaa hyötyä metsänomistajalle. Lahon aiheuttamat tappiot on laskettu m enetettynä tukkipuuna puutavaralajisiirtymien perusteella nykyhintojen mukaan. Kantokäsittelyn tuotto on käsittelystä j a käsitte Kuvissa 3 ja esitetään ennusteet t uoreista kannoista alkavan lah oisuuden keh itykselle ensimmmsessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos kantokäsittelyä ei tehdä. Ennusteet on laskettu kolmelle juurikääpätartunnan tasolle: alimmalla tasolla 25 % kannoista saa tartunnan, keskimmäisenä 5 % ja ylimmällä 8 %. Ensin mainittu taso edustaa tämänhetkistä keskimääräistä tart untatasoa EteläSuomessa. Kesäaikaisten hakk uiden ja mahdollisen ilmaston lämpenemisen seurauksena juurikääpä todennäköisesti runsast uu, jolloin itiöiden määrä ilmassa lisääntyy j a tartuntataso nou see. Jo nyt on muutamissa metsiköissä todettu ylimmän tason, 8 %, ylittäviä tartuntoja. Kuvissa 5 ja esitetään arviot kantokäsittelyn k u stannuksista ja tuotoista ensimmäisessä j a toisessa kuusisukupolvessa. J os käsittely liit etään jokaiseen hakkuuseen, h u omattavaa tuottoa sijoitukselle syntyy vasta seuraavassa puusukupolvessa. Tällöin kolmannen harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä tehdyn käsittelyn hyöty siirtyy pääosin tai kokonaan seuraavaan puusuk u polveen. Jos käsittely tehdään vain kahden ensimmäisen harvennu shakkuun yhteydessä, käsittelyn kannattavu us ensimmäisessä puusukupolvessa paranee (kuva 7). Seuraavassa puu sukupolvessa tuotto vastaavasti alenee pysyen kuitenkin verrattain korkeana (kuva 8). Kantokäsittelyn kannattavuus paranee, jos kiertoajan kuluessa tehdään vain kaksi harvennusta. Metsitetyillä pelloilla käsittely on kannattavampaa kuin vanhoilla metsämailla. Alustavien laskelmien mukaan m änniköiden tulokset eivät olennaisesti poikkea kuusikeiden tuloksista. PARANNUSMAHDOLLISUUKSIA KONEELLISEEN KANTOKÄSITTELYYN Levityslaitteet Levityslaitteiden toimintaperiaatteista suutin vaihtoehto vaikutti paremmalta kuin levitys laipan kautta. Syynä oli laipan tukkeutumisesta aiheutunut suurempi keskeytysten osuus ja erikoislaippojen korkeammasta hinnasta johtuvat lisäkustannukset. Lisäksi tutkimustulosten mukaan suutinta käytettäessä oli mahdollista pienentää käsittelyaineen määrää käsittelyn tehon tästä huonontumatta. Kantokäsittelyaineen säiliön rakenteen, koon ja sijoittelun tulee olla sellainen, että käsittelyain een sieniitiöt säilyvät hengissä levityksen kai

7 1. puusukupolvi KlNA. KlNA3. 2. puusukupolvi 5 5 o 3 tartunta 25% o tartunta 5% tartunta 8% 2 ' 2 3 o 5 7 BO puuston Iki. v puuston lka,v Kuvat 3. Kannoista alkavan lahoisuuden kehitys ensimmäisessä ja toisessa puusukupolvessa, jos torjuntakäsittelyä ei tehdä. Harvennusajankohdat 35, ja 8 vuotta, kiertoaika 9 vuotta. Kannoista saa tartunnan 25 %, 5 % ja 8 % KlNA. 1. puusukupolvi KlNAS kustannus 8 8 o tuotto, 7 7 tart.25% puusukupolvi 5 tuotto, tart.so%... <> tuotto, o 5 tart.bo% puusukupolvi KWA puusukupolvi KlNA puuston lkl,v puuston lkl,v puuilon IU, v 35 8 puuston iki, Y Kuvat 5 8. Kantokäsittelyn summautuvai kustannukset ja tuotot ensimmäisessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos käsittely tehdään jokaisessa hakkuussa (kuvat 5 ja ) ja vain kahdessa ensimmäisessä harvennuksessa (kuva 7 ja 8). Harvennukset ja tartuntatasot kuten kuvissa 3 ja kissa vaiheissa. Nykynäkemyksen mukaan tämä on parhaiten toteutettavissa helposti puhdistettavaa, muovista säiliötä käytettäessä. Säiliön koon tulisi vastata vuorökautista käyttömäärää, sillä itiöt menettävät nopeasti tehoaan valmiina liuoksena. Säiliö tulisi sijoittaa siten, ettei hakkuukoneen lämpö pääse sitä lämmittämään. Lisäksi jonkinlainen säiliön lämpöeristäminen lienee myös paikallaan. siin jatkuvasti tai tarvittaessa seurata. Käsittelykaudella 1993 väri oli liian näkymätön. Punainen väri sekoittui lisäksi männyn kaarnasta kantoihin tulevaan väriin. Vastaisuudessa kantokäsittelyn valvonta ja toteaminen voivat edellyttää väriaineen säilymistä kannossa vähintään muutaman vuorokauden. KANTOKÄSITTELYN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Levitettävä aine Käytetyn Rotstopkantokäsittelyaineen tulisi koneiden kuljettajien mukaan näkyä nykyistä paremmin, jotta laitteiston toimivuutta voitai Kantokäsittelyn käyttö tullee lähitulevaisuudessa laajentumaan. Ensisijaisia kohteita ovat metsäteollisuusyritysten omistamat metsät. Samalla kuitenkin kehittyvät valmius ja hakkuukoneka 7

8 Kantokäsittelyssä käytettävä Rotstopvalmiste tehosi hyvin. Valmisteeseen tarvittavat muutokset ovat "kosmeettisia" ja voivat vaihdella jopa käyttäjän tarpeiden mukaan. pasiteetti yksityisten metsänomistajien metsien käsittelyyn. 'futkittujen kantokäsittelyaineen levityslaitteiden (Ponsse, Valmet) todettiin olevan toiminnoiltaan ja työjäljeltään käyttökelpoisia. Jatkokehittelyä kuitenkin tarvitaan käyttövarmuuden lisäämiseksi ja sitä kautta levityskustannusten alentamiseksi. Myös laitteiden mahdollinen tuleminen hakkuukoneen vakiovarusteeksi tulee vaikuttamaan niiden hintaan. Lähitulevaisuudessa voidaan edellyttää toimivia levityslaitteita kaikilta hakkuukonevalmistajilta. Kaiken kaikkiaan kantokäsittely on ilmeisesti tullut jäädäkseen. Kantokäsittelyn laajentumisen nopeus riippuu saatavissa olevasta kustannus ja hyötytietoudesta sekä metsänomistajien asenteista. Käsittelyaine ja levityslaitteisto eivät tulle rajoittamaan toiminnan suunnitelmallista laajentumista Asiasanat: Juurikääpä, kantokäsittely, hakkuukoneet Metsäteho Review STUMP TREATMENT IN MECHANIZED TIMBER HAAVESTING Stump treatment carried out in connection with mechanized timber harvesting was studied during the summer of The efficiency of stump treatment and the ceverage of the application were assessed on six mechanized logging sites. Five of the six harvesters operating on the sites were monitored for several months in order t o obtain time consumption data in regard to stump treatment. On average, the coverage of the stump treatment was good. The spraying devices (Ponsse saw bar, Valmet nozzle) did not significantly differ from one another. The devicespecific coverage means varied within the range 897 %. The effectiveness of the treatment in reducing root rot fungus infections through stump surfaces on these coverage levels varied within the 87 % when using "Rotstop" preparation (a spore suspension of Phlebiopsis gigantea). The extra time consumed by stump treatment varied considerably. Harvesters that applied Rotstop via the saw bar were subject to more interruptions than those equipped with nozzles. Repairs and maintenance added % to the main operating time while mixing the repellent and topping up the reservoir contributed an average of %. The costs resulting from equip ment costs and extra time reguired for executing the treatment amounted to FIM 1 per m3 of cut timber. Nozzle machines 's costs were, on average, lower than those of bar machines. Repellent costs varied between FIM per m3 of cut timber; here, too, nozzle machines were cheaper. The overall costs of stump treatment varied according to manner of cutting and type of machine and the number of hours operated. In average condition in clearcut operations these costs amounted to FIM 2 3Jm3 and in thinning operations Fim 3 Jm3. When assessing the economics of stump treatment, the purpose was to estimate the costs of and returns from the treatment in a spruce stand in southern Finland over a period of two tree generations. Significant returns from the treatment can be expected only during the second generation. Generally speaking, direct returns during the first tree generation appear to be modest, but this treatment does possess wider significance from the point of view of forest hygiene. Key words: Heterobasidion annosum, stump treatment, harvesters METSÄTEHO Postios: Pl19, 131 HELSINKI ISSN X Helsinki 199 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 17, 13 HELSINKI Toi"o: Juhani Ronkainen Foksi: (9) Puhenn: (9)

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus

Kantokäsittelyn tarkoitus Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä METSÄTEHON OPAS JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA KANTOKÄSITTELYLLÄ Sisällys Alkusanat 2 1. Miksi juurikääpää pitää torjua? 3 2. Juurikäävän torjuntakeinot 6 3. Kantokäsittelyn

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

Kantokäsittelyn toteutus

Kantokäsittelyn toteutus Kantokäsittelyn toteutus METSÄTEHON OPAS ISBN 951-673-171-6 Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Ky Paino: F.G. Lönnberg Helsinki 2001 Sisältö 1. Sienet puuainetta pilaamassa.............................

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA Tyvitervastautikiekko Eurasta Johdanto Männynjuurikääpä (Heterobasion annosum sensu

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA ,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302 /97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot