Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Transkriptio

1 Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211

2 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ Tarkastetut kohteet Puustovauriot Ajouraväli Ajouraleveys Ajourapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu TULOKSET ENERGIAPUUHARVENNUSTEN KORJUUJÄLJESTÄ Tarkastetut kohteet Puustovauriot Ajouravälit Ajouraleveydet Ajourapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu 25 LIITTEET 27 Suomen metsäkeskus Laatijat: Ari Kotiharju, Varpu Voipio Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Terttu Välkkilä Kannen kuva: Terttu Välkkilä

3 3 1. Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu yhteisten tarkastusmenetelmien käytöstä metsälakien valvonnassa kaikissa metsäkeskuksissa. Tarkastusten ohjeistuksesta ja koulutuksesta on vastannut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain tarkastusten kattavuuden. Tarkastusten pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ha hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Harvennushakkuiden korjuujälki mitataan metsäkeskuksittain vähintään 3 otannalla vähintään 2 a valituilta harvennushakkuukohteilta. Otannan perusjoukkona ovat tarkastettavan vuoden ja edellisen vuoden metsänkäyttöilmoitusten hakatut harvennushakkuukohteet. Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan metsäkeskuksittain otannalla valituilta koneellisesti korjatuilta kohteilta. Kohde on koneellisesti korjattu, mikäli energiapuun kaato on tehty koneellisesti. Perusjoukon muodostavat satunnaisotannalla tarkastukseen valitut energiapuun korjuun Kemerahankkeet, joissa korjuu on tehty koneellisesti. Tulosten raportoinnissa harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujälkitulokset on esitetty erikseen samanlaisesta arviointimenetelmästä huolimatta. Kohteiden otannassa käytetään eri perusjoukkoa, mistä syystä tuloksia ei ole yhdistetty. Harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen tunnusten tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 211 tarkastusohjeessa korjuujäljen tarkastusta on muutettu. Korjuujäljen kokonaisarvostelu on määritetty ensimmäisen kerran arvostelusapluunan perusteella. Tämän pitäisi lisätä alueellisten tulosten vertailtavuutta. Tarkastusmenetelmä löytyy tarkemmin tarkastusmääräyksestä ja tarkastusohjeesta 2. Tulokset harvennushakkuiden korjuujäljestä 2.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskukset tarkastivat korjuujäljen vuonna 211 yhteensä 386 otannalta valitulta kuviolta. Vuonna 21 tarkastettiin 434 kuviota. Tarkastettujen kuvioiden pinta-ala oli yhteensä 1191 hehtaaria (kuva 1.)

4 4 Tarkastettujen kohteiden määrä (kpl) ja pinta-ala (ha) kpl , 2, 15, 1, 5, ha kpl ha, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-P Kai P-P Lappi Metsäkeskus Kuva 1. Tarkastettujen kohteiden kappalemäärät ja pinta-alat metsäkeskuksittain. 2.2 Puustovauriot Puustovaurioiden määrä on ollut harvennushakkuissa trendiltään nouseva vuosituhannen vaihteen jälkeen. Puustovaurioiden määrä ja koostumus harvennushakkuissa 4 % 3,5 3 2,5 2 1,5 3,3 3 2,9 3 2,8 2,7 2,7 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,1 1,8 1,8 2,1 2,1 1,7 1,9 1,7 1,6 3,7 3,5 3,2 3,3 3,4 2,9 3,1 2,9 2,6 Runkovaurio% Juurivaurio% Vaurio% yhteensä 1,5,7,4,5,3,2,4,5,4,4,4,5,5,4,5, Vuosi Kuva 2. Puustovaurioiden määrän (% runkoluvusta) ja koostumuksen kehitys harvennushakkuissa

5 5 Puustovauriot metsäkeskuksittain 6 5 % Runkovauriot Juurivauriot Vauriot yht 1 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 3. Puustovaurioiden määrä (% runkoluvusta) ja koostumus metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. 2.3 Ajouraväli Ajouraväli suuren 199-luvun puolivälissä ja oli suurimmillaan 1997 (24m). Sitten ajouraväli on pienentynyt, nykyään taso on vakiintunut noin 21 metriin. Ajouraväli 24, , , , ,5 22,7 23, ,9 23,6 22,9 23,1 22,3 21,8 21,8 21,4 21,5 21,4 21,1 21,1 21,3 21,1 Uraväli (m) 2,5 2 19, Kuva 4. Keskimääräisen ajouravälin kehitys

6 6 Keskimääräinen ajouraväli 25, 24, 23,8 23, 22, 21,7 22,2 22,6 m 21, 2, 2,7 2,7 2,7 21, 2,9 2,6 2,3 21,1 2,1 Uraväli (m) 19, 18, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 5. Keskimääräiset ajouravälit metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. Niiden kohteiden osuus, oissa ajouraväli on suositusta kapeampi, suureni nopeasti 199-luvun lopulla. <2 m uravälien osuus % <2 m uravälien osuus Kuva 6. Niiden kohteiden osuus tarkastelujaksolla , joilla on ollut suositusta kapeampi ajouraväli.

7 7 2.4 Ajouraleveys Keskimääräinen ajouraleveys 4,5 4,4 4,4 4,3 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 m 4,1 4 4,1 4, ,1 4,1 4,1 4,1 Uraleveys 3,9 3,9 3,8 3,7 3, Kuva 7. Keskimääräisen ajouraleveyden kehitys tarkastelujaksolla Keskimääräinen ajouraleveys 4,6 4,5 4,4 4,4 4,4 4,5 4,4 4,5 4,5 4,4 4,5 m 4,3 4,2 4,3 4,2 4,3 4,2 4,2 Uraleveys 4,1 4, 3,9 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-P Kai P-P Lappi Kuva 8. Keskimääräinen ajouraleveys metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa.

8 8 6,5 7,7 28, m 4-4,4m 4,5-5m >5 m 58,7 Kuva 9. Uraleveydet suuruusluokittain harvennushakkuissa. 2.5 Ajourapainaumat Valtaosalla tarkastetuista kohteista urapainaumia oli vähän tai ei ollenkaan. Keskimääräinen ajourapainaumaprosentti 4 3,5 3,4 % 3 2,5 2 1,5 1,5 2, ,4 2,2 1,6 1,9 2,7 2, ,9 Kuva 1. Yli 1 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta tarkastelujaksolla Kuvassa mukana sekä kivennäis- että turvemaat. 1,2 1,9 1,6 1, ,6 2,6 2,1 2, Painaumaprosentti

9 9 Keskimääräinen ajourapainaumaprosentti 211 5, 4,5 4, 3,5 4,5 3,9 % 3, 2,5 2,3 2,6 2,8 2,6 Painauma% 2, 1,5 1,3 1,8 1,6 1,3 1,,8,7,5,, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 11. Yli 1 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. Urapainumat suuruusluokittain 5 % 2 % 3 % 16 % % 1-5 % 6-1 % % >15 % 74 % Kuva 12. Ajourapainaumat suuruusluokittain harvennushakkuissa v. 211.

10 1 2.6 Harvennusvoimakkuus Runkoluku ja poistuma Kasvamaan jääneen puuston runkoluvut olivat ensiharvennuksilla keskimäärin metsänhoitosuositusten mukaisella tasolla. Harvennusvoimakkuus, ensiharvennukset, mänty % % 5 % % 46 % % % % % 4 % % 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 13. Harvennusvoimakkuus männiköiden ensiharvennuksissa vuosina Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, kuusi % % 94 5 % % 46 % 44 % % 4 % 4 % 38 % 35 % % 2 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 2 1 % % Kuva 14. Harvennushakkuuvoimakkuus kuusikoiden ensiharvennuksissa vuosina

11 11 Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, rauduskoivu % % 6 % % % % 46 % % % % % 38 % % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 15. Harvennusvoimakkuus rauduskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, hieskoivu % % 7 % 6 % 5 % 51 % 5 % 48 % 45 % 43 % 42 % 4 % % % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 16. Harvennushakkuuvoimakkuus hieskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina Raudus- ja hieskoivikoissa (kuvat 15,16, ja 19) esiintyy vaihtelua vuosien välillä enemmän kuin kuusikoissa ja männiköissä. Tämä johtuu satunnaisvaihteluista ja siitä, että mitattujen koivikoiden määrä on alhainen.

12 12 Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, mänty % % % 51 % 49 % 5 % 46 % 46 % 44 % % % % 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 17. Harvennusvoimakkuus, männiköiden muissa harvennuksissa vuosina Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, kuusi % % % 44 % % 44 % 44 % % 42 % 4 % 4 % 38 % 38 % 36 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 18. Harvennusvoimakkuus, kuusikoiden muissa harvennuksissa vuosina

13 13 Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, rauduskoivu % 49 % 5 % % 41 6 % % 5 % % 37 % % 24 % % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 19. Harvennusvoimakkuus, rauduskoivikoiden muissa harvennuksissa vuosina Korjuujäljen kokonaisarvostelu Vuoden 211 tarkastuksissa harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavia 38,8 prosenttia ja virheellisiä 3,4 % kohteista (kuva 2). Huolestuttavaa on hyvien määrän huomattava lasku. Korjuujäljen kokonaisarvostelu ,9 38,8 3, ,9 3,2 3, ,5 29,1 2, ,8 73,2 71,8 76,6 25,2 22,6 27,1 2,8 2,9 4,2 1,1 2,6 Hyvä Huomautettava Virheellinen 24 72,5 25,8 1, ,6 22 1, ,6 19 2,3 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % prosenttia kuvioiden määrästä Kuva 2. Korjuujäljen kokonaisarvostelu tarkastelujaksolla

14 14 Metsäkeskuskohtainen vaihtelu on melko suurta. Hyvien kohteiden osuus on monella pudonnut selvästi. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla kokonaisarvostelu on viime vuodesta parantunut. Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain Lappi 57,8 % 4, % 2,2 % P-P 57,1 % 39,3 % 3,6 % Kai 62,1 % 34,5 % 3,4 % P-P 5, % 5, %, % P-S 47,1 % 44,1 % 8,8 % K-S E-P 63, % 79,3 % 29,6 % 7,4 % 2,7 %, % Hyvä Huomautettavaa E-S 96,4 % 3,6, % Virheellinen Pi 5, % 41,7 % 8,3 % Ka-S 61,5 % 38,5 %, % H-U 42,3 % 53,8 % 3,8 % L-S 45,5 % 48,5 % 6,1 % Ra 42,3 % 57,7 %, % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % prosenttia kuvioiden määrästä Kuva 21. Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain 211. Puutteet kohteilla, joissa korjuujälki ei ollut hyvällä tasolla, johtuivat runsaista puustovaurioista tai alhaisesta tiheydestä. Ongelmana on, että suurella osalla kohteista pääasiallista poikkeaman syytä ei ollut mainittu. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt 2 % 2 % 6 % Työn laatu huono Jäänyt tiheäksi 13 % Hakattu liian harvaksi 43 % Puuston pohja-pinta-ala alle suositusrajan Runsaasti puustovaurioita Runsaasti maastovaurioita 27 % Muu syy 2 % 5 % Ei mainittu Kuva 22. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt vuoden 211 harvennushakkuiden korjuujälkitarkastuksissa. Poikkeavia kohtia yhteensä 163 kpl.

15 15 3. Tulokset energiapuuharvennusten korjuujäljestä 3.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskukset tarkastivat vuonna 211 yhteensä 289 (v ) koneellisesti korjattua energiapuuharvennuskuviota, joiden pinta-ala oli yhteensä 885 hehtaaria ( v ha). Metsäkeskusten tavoitteena oli tarkastaa xx kuviota/ metsäkeskus. Tavoitteeseen pääsy. Tarkastettujen energiapuukohteiden määrä ja pinta-ala 35 14, kpl ,9 73, ,8 59,9 54, , , 25 99,9 1, , 71,7 69,6 63,7 63,2 6, ha Kohteet Pinta-ala 1 5 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S 32,4 4,8 E-P Ke-S P-S P-K Kuva 23. Tarkastettujen energiapuuharvennusten kappalemäärät ja pinta-alat metsäkeskuksittain. Ka P-P Lappi 4, 2,, Mänty oli pääpuulajina 63 prosentilla tarkastetuista kohteista. Kuusivaltaisia kohteita oli 17 %, rauduskoivuvaltaisia 13 % ja hieskoivuvaltaisi 7 prosenttia. Männiköissä enegiapuuharvennuskohteet olivat kasvupaikkatyypeiltään pääasiassa tuoreita tai kuivahkoja kankaita.

16 16 Tarkastettujen kuvioiden pääpuulajit ja kasvupaikat Kasvupaikkojen osuudet pääpuulajin mukaan 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Kaikki yhteensä 45 Kuiva Kuivahko Tuore Lehtomainen Kuva 24. Tarkastettujen kohteiden kasvupaikkatyypit pääpuulajin mukaan. Korjuuorganisaatio Muu yritys 26 % UPM 4 % Ei mainittu 4 % Yksityinen mo 4 % Mhy 41 % Metsäliitto 17 % Stora Enso 4 %

17 Puustovauriot Tarkastettujen kohteiden puustovaurioprosenttien keskiarvo on 5 prosenttia. (v. 21 5,4%) (kuva 25). Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa ,4 5,7 4,4 4,9 6 6,2 5,9 6,3 5,1 5,4 4,7 5 % 4 3 3,4 3,9 Runkovaurio% Juurivaurio% Vaurio% yhteensä 2 1,5,3,6,3,4,4, Kuva 25. Puustovaurioiden kokonaismäärä tarkastusvuosittain enegiapuuharvennuksissa. Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa metsäkeskuksittain ,2 6,3 6,76,4 6,3 6,5 5,9 6,1 5,8 6,4 % ,4 4,5 4 4,8 3,1 3,6 2,9 3 3,6 4 4,9 4,9 5 5 Runkovaurio Juurivaurio Yhteensä 2 1 1,5 1,5,8,8,4,5,6,1,2,2,4,1,1,1 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Kuva 26. Puustovaurioiden määrä ja rakenne metsäkeskuksittain.

18 Ajouravälit Keskimääräinen ajouraväli oli vuoden 211 tarkastuksissa 2,2 m. ( Kuva 27), joka on hyvin samaa asoa kuin edellisinäkin vuosina. Edelleenkin merkittävässä osassa ( 4 %) tarkastettuja kuvioita keskmiääräinen ajouraväli oli alle 2 metrin suosituksen. Ajouraväli (m) m 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2 19,9 19,8 2,7 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2, Ajouraväli Kuva 27. Keskimääräinen ajouraväli energiapuuharvennuksissa Keskimääräinen ajouraväli 25, 2, m 15, 1, Uraväli Keskiarvo 211 5,, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Kuva 28. Keskimääräinen ajouraväli metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211.

19 19 < 2 m uravälin osuus energiapuuharvennuksissa % 3 Ajouraväli alle 2m Kuva 29. Tarkastelujakson osuus kohteiden osuus, joissa ajouraväli oli suositusta kapeampi. 3.4 Ajouraleveydet Yksi hyvän korjuujäljen kriteeri on keskimääräisen ajouraleveyden jääminen alle 4,5 metrin. Tarkastusvuonna 211 ajouraleveyksien keskiarvo oli 4,3 m, kuten jo muutamana vuonna aikaisemminkin. Ajouraleveydessä ei ole metsäkeskusten välillä merkittäviä eroja (kuva 31). Ajouraleveys 4,32 m 4,3 4,28 4,26 4,24 4,22 4,2 4,18 4,16 4,14 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4, Ajouraleveys Kuva 3. Keskimääräiset ajouraleveydet energiapuuharvennuksissa

20 2 Keskimääräinen ajouraleveys m 4,7 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4, 3,9 4,6 4,6 4,5 4,4 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,2 4,2 4,1 4,2 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Yhteensä Keskiarvo 211 Kuva 31. Keskimääräiset ajouraleveydet metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211. Tarkastetuista kohteista 69 prosentilla ajouraleveys oli alle 4,5 m. Hyvin leveitä, yli viiden metrin ajouria oli 4,5 prosentilla kohteista. Uraleveydet suuruusluokittain 4,5 11,6 26,9 <4 m 4-4,5 m 4,5-5 m > 5m 57,1 Kuva 32. Keskimääräisten ajouraleveyksien jakaantuminen suuruusluokittain energiapuuharvennuksilla.

21 Ajourapainaumat Tarkastetuilla energiapuuharvennuksilla urapainumaprosenttien keskiarvo oli 4,1 Tarkastetuista kuvioista 63 prosentilla ei ollut painaumia. 1,3 prosentilla kohteista painumia oli yli kymmenen prosenttia ajouraverkon pituudesta.. Keskimääräinen urapainauma% 6 5 5,2 % 4 3 3,8 3,9 4,5 3,5 4,1 Urapainauma% 2 1 1, Kuva 33. Keskimääräiset urapainumaprosentit energiapuuharvennuksissa tarkastelujaksolla , 11,2 1, 8, % 6, 5,5 5,1 6,4 4,9 4,8 Urapainauma% Keskiarvo 211 4, 2,, Ra 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 3,1 2,2 2,4 1,8 1,4,6,1 L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Kuva 34. Keskimääräiset ajourapainaumaprosentit metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211. Kuvan aineistossa mukana sekä kivennäismaa- että turvemaakohteet. Ka P-P Lappi

22 Harvennusvoimakkuus Energiapuuharvennuksen voimakkuus männikössä 25 12,3 12, ,2 12,2 kpl/ha ,5 12, 11,8 11,6 11,4 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 5 11,2 Tuore Kuivahko Kuiva Kasvupaikkatyyppi 11, Kuva 35. Energiapuunharvennuksen voimakkuus männiköissä kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa , ,2 13, 12,8 12,6 kpl/ha ,4 12,2 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 1 12, 12, 5 11,8 11,6 Lehtomainen Kasvupaikkatyyppi Tuore 11,4 Kuva 36. Energiapuunharvennuksen voimakkuus kuusikoissa kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet.

23 23 Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa ,6 14,5 2 14,5 14,4 kpl/ha ,4 14,3 14,3 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 14,2 5 14,2 14,1 Lehtomainen Tuore 14,1 Kasvupaikkatyyppi Kuva 37. Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä keskimäärin kpl/ha Poistuma Runkoluku Kuva 38. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä Valtapituus pysynyt koko ajan noin 12 metrissä.

24 24 Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa keskimäärin kpl/ha Poistuma Runkoluku Kuva 39. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa Valtapituus on vaihdellut metrin välillä. Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa keskimäärin kpl/ha Poistuma Runkoluku Kuva 4. Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa Valtapituus on vaihdellut metrin välillä.

25 Korjuujäljen kokonaisarvostelu Tarkastetuista kuvioista 42,1 prosentilla työjälki oli hyvä, huomautettavaa 48,9prosentilla ja virheellinen 9,9 prosentilla. Yleisimmät syyt olivat puustovauriot ja liian alhainen tiheys toimenpiteen jälkeen. Poikkeavuuksia oli 16 tarkastetulla kohteella. Korjuujäljen kokonaisarvostelu ,2 48,9 9, ,3 46,2 6, ,8 57,4 58, ,4 34,2 12,2 6,2 7,2 Hyvä Huomautettavaa Virheellinen % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % % tarkastettujen kohteiden määrästä Kuva 41. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa tarkastusvuosittan.

26 26 Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain Lappi 34,5 % P-P 44,4 % Ka 52,9 % P-K 57,1 % P-S 25, % Ke-S 43,5 % E-P 28,6 % E-S Pi 56,3 % Ka-S 4,2 % H-U 27,8 % L-S 29,2 % Ra 64,7 % 55,2 % 1,3 % 44,4 % 11,1 % 35,3 % 11,8 % 38,1 % 4,8 % 5, % 25, % 47,8 % 8,7 % 6,7 % 1,7 % 1, %, % 31,3 % 12,5 % 87,5 % 8,3 % 55,6 % 16,7 % 62,5 % 8,3 % 35,3 %, % Hyvä Huomautettavaa Virheellinen % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % % tarkastuskohteiden määrästä Kuva 42. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa 211 metsäkeskuksittain. Poikkeavuuksien syyt energiapuuharvennuksissa,6 5,6 2,5 5,6 1,6 1,9 2, Työn laatu huono Jäänyt harvaksi Jäänyt tiheäksi PPA alle suositusrajan PPA alle lakirajan Runsaasti puustovaurioita Runsaasti maastovaurioita Muu syy Syytä ei mainittu 1,9 6,3 Kuva 43. Virheellisyyksien ja huomautusten syyt.

27 27 Liitteet: Harvennushakkuiden korjuujäljen tarkastus (Kj_harvennushakkuu_211) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu Energiapuunharvennuksen korjuujäljen tarkastus (EPK_211) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu

28