Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut"

Transkriptio

1 Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211

2 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ Tarkastetut kohteet Puustovauriot Ajouraväli Ajouraleveys Ajourapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu TULOKSET ENERGIAPUUHARVENNUSTEN KORJUUJÄLJESTÄ Tarkastetut kohteet Puustovauriot Ajouravälit Ajouraleveydet Ajourapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu 25 LIITTEET 27 Suomen metsäkeskus Laatijat: Ari Kotiharju, Varpu Voipio Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Terttu Välkkilä Kannen kuva: Terttu Välkkilä

3 3 1. Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu yhteisten tarkastusmenetelmien käytöstä metsälakien valvonnassa kaikissa metsäkeskuksissa. Tarkastusten ohjeistuksesta ja koulutuksesta on vastannut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain tarkastusten kattavuuden. Tarkastusten pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ha hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Harvennushakkuiden korjuujälki mitataan metsäkeskuksittain vähintään 3 otannalla vähintään 2 a valituilta harvennushakkuukohteilta. Otannan perusjoukkona ovat tarkastettavan vuoden ja edellisen vuoden metsänkäyttöilmoitusten hakatut harvennushakkuukohteet. Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan metsäkeskuksittain otannalla valituilta koneellisesti korjatuilta kohteilta. Kohde on koneellisesti korjattu, mikäli energiapuun kaato on tehty koneellisesti. Perusjoukon muodostavat satunnaisotannalla tarkastukseen valitut energiapuun korjuun Kemerahankkeet, joissa korjuu on tehty koneellisesti. Tulosten raportoinnissa harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujälkitulokset on esitetty erikseen samanlaisesta arviointimenetelmästä huolimatta. Kohteiden otannassa käytetään eri perusjoukkoa, mistä syystä tuloksia ei ole yhdistetty. Harvennushakkuiden ja energiapuuharvennusten korjuujäljen tunnusten tulokset ovat kuitenkin vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 211 tarkastusohjeessa korjuujäljen tarkastusta on muutettu. Korjuujäljen kokonaisarvostelu on määritetty ensimmäisen kerran arvostelusapluunan perusteella. Tämän pitäisi lisätä alueellisten tulosten vertailtavuutta. Tarkastusmenetelmä löytyy tarkemmin tarkastusmääräyksestä ja tarkastusohjeesta 2. Tulokset harvennushakkuiden korjuujäljestä 2.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskukset tarkastivat korjuujäljen vuonna 211 yhteensä 386 otannalta valitulta kuviolta. Vuonna 21 tarkastettiin 434 kuviota. Tarkastettujen kuvioiden pinta-ala oli yhteensä 1191 hehtaaria (kuva 1.)

4 4 Tarkastettujen kohteiden määrä (kpl) ja pinta-ala (ha) kpl , 2, 15, 1, 5, ha kpl ha, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-P Kai P-P Lappi Metsäkeskus Kuva 1. Tarkastettujen kohteiden kappalemäärät ja pinta-alat metsäkeskuksittain. 2.2 Puustovauriot Puustovaurioiden määrä on ollut harvennushakkuissa trendiltään nouseva vuosituhannen vaihteen jälkeen. Puustovaurioiden määrä ja koostumus harvennushakkuissa 4 % 3,5 3 2,5 2 1,5 3,3 3 2,9 3 2,8 2,7 2,7 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,1 1,8 1,8 2,1 2,1 1,7 1,9 1,7 1,6 3,7 3,5 3,2 3,3 3,4 2,9 3,1 2,9 2,6 Runkovaurio% Juurivaurio% Vaurio% yhteensä 1,5,7,4,5,3,2,4,5,4,4,4,5,5,4,5, Vuosi Kuva 2. Puustovaurioiden määrän (% runkoluvusta) ja koostumuksen kehitys harvennushakkuissa

5 5 Puustovauriot metsäkeskuksittain 6 5 % Runkovauriot Juurivauriot Vauriot yht 1 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 3. Puustovaurioiden määrä (% runkoluvusta) ja koostumus metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. 2.3 Ajouraväli Ajouraväli suuren 199-luvun puolivälissä ja oli suurimmillaan 1997 (24m). Sitten ajouraväli on pienentynyt, nykyään taso on vakiintunut noin 21 metriin. Ajouraväli 24, , , , ,5 22,7 23, ,9 23,6 22,9 23,1 22,3 21,8 21,8 21,4 21,5 21,4 21,1 21,1 21,3 21,1 Uraväli (m) 2,5 2 19, Kuva 4. Keskimääräisen ajouravälin kehitys

6 6 Keskimääräinen ajouraväli 25, 24, 23,8 23, 22, 21,7 22,2 22,6 m 21, 2, 2,7 2,7 2,7 21, 2,9 2,6 2,3 21,1 2,1 Uraväli (m) 19, 18, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 5. Keskimääräiset ajouravälit metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. Niiden kohteiden osuus, oissa ajouraväli on suositusta kapeampi, suureni nopeasti 199-luvun lopulla. <2 m uravälien osuus % <2 m uravälien osuus Kuva 6. Niiden kohteiden osuus tarkastelujaksolla , joilla on ollut suositusta kapeampi ajouraväli.

7 7 2.4 Ajouraleveys Keskimääräinen ajouraleveys 4,5 4,4 4,4 4,3 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 m 4,1 4 4,1 4, ,1 4,1 4,1 4,1 Uraleveys 3,9 3,9 3,8 3,7 3, Kuva 7. Keskimääräisen ajouraleveyden kehitys tarkastelujaksolla Keskimääräinen ajouraleveys 4,6 4,5 4,4 4,4 4,4 4,5 4,4 4,5 4,5 4,4 4,5 m 4,3 4,2 4,3 4,2 4,3 4,2 4,2 Uraleveys 4,1 4, 3,9 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-P Kai P-P Lappi Kuva 8. Keskimääräinen ajouraleveys metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa.

8 8 6,5 7,7 28, m 4-4,4m 4,5-5m >5 m 58,7 Kuva 9. Uraleveydet suuruusluokittain harvennushakkuissa. 2.5 Ajourapainaumat Valtaosalla tarkastetuista kohteista urapainaumia oli vähän tai ei ollenkaan. Keskimääräinen ajourapainaumaprosentti 4 3,5 3,4 % 3 2,5 2 1,5 1,5 2, ,4 2,2 1,6 1,9 2,7 2, ,9 Kuva 1. Yli 1 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta tarkastelujaksolla Kuvassa mukana sekä kivennäis- että turvemaat. 1,2 1,9 1,6 1, ,6 2,6 2,1 2, Painaumaprosentti

9 9 Keskimääräinen ajourapainaumaprosentti 211 5, 4,5 4, 3,5 4,5 3,9 % 3, 2,5 2,3 2,6 2,8 2,6 Painauma% 2, 1,5 1,3 1,8 1,6 1,3 1,,8,7,5,, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi Kuva 11. Yli 1 cm syvien urapainaumien osuus ajourien pituudesta metsäkeskuksittain vuoden 211 tarkastuksissa. Urapainumat suuruusluokittain 5 % 2 % 3 % 16 % % 1-5 % 6-1 % % >15 % 74 % Kuva 12. Ajourapainaumat suuruusluokittain harvennushakkuissa v. 211.

10 1 2.6 Harvennusvoimakkuus Runkoluku ja poistuma Kasvamaan jääneen puuston runkoluvut olivat ensiharvennuksilla keskimäärin metsänhoitosuositusten mukaisella tasolla. Harvennusvoimakkuus, ensiharvennukset, mänty % % 5 % % 46 % % % % % 4 % % 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 13. Harvennusvoimakkuus männiköiden ensiharvennuksissa vuosina Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, kuusi % % 94 5 % % 46 % 44 % % 4 % 4 % 38 % 35 % % 2 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% 2 1 % % Kuva 14. Harvennushakkuuvoimakkuus kuusikoiden ensiharvennuksissa vuosina

11 11 Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, rauduskoivu % % 6 % % % % 46 % % % % % 38 % % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 15. Harvennusvoimakkuus rauduskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina Harvennushakkuuvoimakkuus, ensiharvennukset, hieskoivu % % 7 % 6 % 5 % 51 % 5 % 48 % 45 % 43 % 42 % 4 % % % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 16. Harvennushakkuuvoimakkuus hieskoivikoiden ensiharvennuksissa vuosina Raudus- ja hieskoivikoissa (kuvat 15,16, ja 19) esiintyy vaihtelua vuosien välillä enemmän kuin kuusikoissa ja männiköissä. Tämä johtuu satunnaisvaihteluista ja siitä, että mitattujen koivikoiden määrä on alhainen.

12 12 Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, mänty % % % 51 % 49 % 5 % 46 % 46 % 44 % % % % 3 % 2 % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 17. Harvennusvoimakkuus, männiköiden muissa harvennuksissa vuosina Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, kuusi % % % 44 % % 44 % 44 % % 42 % 4 % 4 % 38 % 38 % 36 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 18. Harvennusvoimakkuus, kuusikoiden muissa harvennuksissa vuosina

13 13 Harvennusvoimakkuus, muu harvennus, rauduskoivu % 49 % 5 % % 41 6 % % 5 % % 37 % % 24 % % 1 % Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Poistuma% % Kuva 19. Harvennusvoimakkuus, rauduskoivikoiden muissa harvennuksissa vuosina Korjuujäljen kokonaisarvostelu Vuoden 211 tarkastuksissa harvennushakkuiden toteutuksessa oli huomautettavia 38,8 prosenttia ja virheellisiä 3,4 % kohteista (kuva 2). Huolestuttavaa on hyvien määrän huomattava lasku. Korjuujäljen kokonaisarvostelu ,9 38,8 3, ,9 3,2 3, ,5 29,1 2, ,8 73,2 71,8 76,6 25,2 22,6 27,1 2,8 2,9 4,2 1,1 2,6 Hyvä Huomautettava Virheellinen 24 72,5 25,8 1, ,6 22 1, ,6 19 2,3 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % prosenttia kuvioiden määrästä Kuva 2. Korjuujäljen kokonaisarvostelu tarkastelujaksolla

14 14 Metsäkeskuskohtainen vaihtelu on melko suurta. Hyvien kohteiden osuus on monella pudonnut selvästi. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla kokonaisarvostelu on viime vuodesta parantunut. Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain Lappi 57,8 % 4, % 2,2 % P-P 57,1 % 39,3 % 3,6 % Kai 62,1 % 34,5 % 3,4 % P-P 5, % 5, %, % P-S 47,1 % 44,1 % 8,8 % K-S E-P 63, % 79,3 % 29,6 % 7,4 % 2,7 %, % Hyvä Huomautettavaa E-S 96,4 % 3,6, % Virheellinen Pi 5, % 41,7 % 8,3 % Ka-S 61,5 % 38,5 %, % H-U 42,3 % 53,8 % 3,8 % L-S 45,5 % 48,5 % 6,1 % Ra 42,3 % 57,7 %, % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % prosenttia kuvioiden määrästä Kuva 21. Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain 211. Puutteet kohteilla, joissa korjuujälki ei ollut hyvällä tasolla, johtuivat runsaista puustovaurioista tai alhaisesta tiheydestä. Ongelmana on, että suurella osalla kohteista pääasiallista poikkeaman syytä ei ollut mainittu. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt 2 % 2 % 6 % Työn laatu huono Jäänyt tiheäksi 13 % Hakattu liian harvaksi 43 % Puuston pohja-pinta-ala alle suositusrajan Runsaasti puustovaurioita Runsaasti maastovaurioita 27 % Muu syy 2 % 5 % Ei mainittu Kuva 22. Huomautusten ja virheellisyyksien syyt vuoden 211 harvennushakkuiden korjuujälkitarkastuksissa. Poikkeavia kohtia yhteensä 163 kpl.

15 15 3. Tulokset energiapuuharvennusten korjuujäljestä 3.1 Tarkastetut kohteet Metsäkeskukset tarkastivat vuonna 211 yhteensä 289 (v ) koneellisesti korjattua energiapuuharvennuskuviota, joiden pinta-ala oli yhteensä 885 hehtaaria ( v ha). Metsäkeskusten tavoitteena oli tarkastaa xx kuviota/ metsäkeskus. Tavoitteeseen pääsy. Tarkastettujen energiapuukohteiden määrä ja pinta-ala 35 14, kpl ,9 73, ,8 59,9 54, , , 25 99,9 1, , 71,7 69,6 63,7 63,2 6, ha Kohteet Pinta-ala 1 5 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S 32,4 4,8 E-P Ke-S P-S P-K Kuva 23. Tarkastettujen energiapuuharvennusten kappalemäärät ja pinta-alat metsäkeskuksittain. Ka P-P Lappi 4, 2,, Mänty oli pääpuulajina 63 prosentilla tarkastetuista kohteista. Kuusivaltaisia kohteita oli 17 %, rauduskoivuvaltaisia 13 % ja hieskoivuvaltaisi 7 prosenttia. Männiköissä enegiapuuharvennuskohteet olivat kasvupaikkatyypeiltään pääasiassa tuoreita tai kuivahkoja kankaita.

16 16 Tarkastettujen kuvioiden pääpuulajit ja kasvupaikat Kasvupaikkojen osuudet pääpuulajin mukaan 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Kaikki yhteensä 45 Kuiva Kuivahko Tuore Lehtomainen Kuva 24. Tarkastettujen kohteiden kasvupaikkatyypit pääpuulajin mukaan. Korjuuorganisaatio Muu yritys 26 % UPM 4 % Ei mainittu 4 % Yksityinen mo 4 % Mhy 41 % Metsäliitto 17 % Stora Enso 4 %

17 Puustovauriot Tarkastettujen kohteiden puustovaurioprosenttien keskiarvo on 5 prosenttia. (v. 21 5,4%) (kuva 25). Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa ,4 5,7 4,4 4,9 6 6,2 5,9 6,3 5,1 5,4 4,7 5 % 4 3 3,4 3,9 Runkovaurio% Juurivaurio% Vaurio% yhteensä 2 1,5,3,6,3,4,4, Kuva 25. Puustovaurioiden kokonaismäärä tarkastusvuosittain enegiapuuharvennuksissa. Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa metsäkeskuksittain ,2 6,3 6,76,4 6,3 6,5 5,9 6,1 5,8 6,4 % ,4 4,5 4 4,8 3,1 3,6 2,9 3 3,6 4 4,9 4,9 5 5 Runkovaurio Juurivaurio Yhteensä 2 1 1,5 1,5,8,8,4,5,6,1,2,2,4,1,1,1 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Kuva 26. Puustovaurioiden määrä ja rakenne metsäkeskuksittain.

18 Ajouravälit Keskimääräinen ajouraväli oli vuoden 211 tarkastuksissa 2,2 m. ( Kuva 27), joka on hyvin samaa asoa kuin edellisinäkin vuosina. Edelleenkin merkittävässä osassa ( 4 %) tarkastettuja kuvioita keskmiääräinen ajouraväli oli alle 2 metrin suosituksen. Ajouraväli (m) m 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2 19,9 19,8 2,7 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2, Ajouraväli Kuva 27. Keskimääräinen ajouraväli energiapuuharvennuksissa Keskimääräinen ajouraväli 25, 2, m 15, 1, Uraväli Keskiarvo 211 5,, Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Kuva 28. Keskimääräinen ajouraväli metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211.

19 19 < 2 m uravälin osuus energiapuuharvennuksissa % 3 Ajouraväli alle 2m Kuva 29. Tarkastelujakson osuus kohteiden osuus, joissa ajouraväli oli suositusta kapeampi. 3.4 Ajouraleveydet Yksi hyvän korjuujäljen kriteeri on keskimääräisen ajouraleveyden jääminen alle 4,5 metrin. Tarkastusvuonna 211 ajouraleveyksien keskiarvo oli 4,3 m, kuten jo muutamana vuonna aikaisemminkin. Ajouraleveydessä ei ole metsäkeskusten välillä merkittäviä eroja (kuva 31). Ajouraleveys 4,32 m 4,3 4,28 4,26 4,24 4,22 4,2 4,18 4,16 4,14 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4, Ajouraleveys Kuva 3. Keskimääräiset ajouraleveydet energiapuuharvennuksissa

20 2 Keskimääräinen ajouraleveys m 4,7 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4, 3,9 4,6 4,6 4,5 4,4 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,2 4,2 4,1 4,2 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Ka P-P Lappi Yhteensä Keskiarvo 211 Kuva 31. Keskimääräiset ajouraleveydet metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211. Tarkastetuista kohteista 69 prosentilla ajouraleveys oli alle 4,5 m. Hyvin leveitä, yli viiden metrin ajouria oli 4,5 prosentilla kohteista. Uraleveydet suuruusluokittain 4,5 11,6 26,9 <4 m 4-4,5 m 4,5-5 m > 5m 57,1 Kuva 32. Keskimääräisten ajouraleveyksien jakaantuminen suuruusluokittain energiapuuharvennuksilla.

21 Ajourapainaumat Tarkastetuilla energiapuuharvennuksilla urapainumaprosenttien keskiarvo oli 4,1 Tarkastetuista kuvioista 63 prosentilla ei ollut painaumia. 1,3 prosentilla kohteista painumia oli yli kymmenen prosenttia ajouraverkon pituudesta.. Keskimääräinen urapainauma% 6 5 5,2 % 4 3 3,8 3,9 4,5 3,5 4,1 Urapainauma% 2 1 1, Kuva 33. Keskimääräiset urapainumaprosentit energiapuuharvennuksissa tarkastelujaksolla , 11,2 1, 8, % 6, 5,5 5,1 6,4 4,9 4,8 Urapainauma% Keskiarvo 211 4, 2,, Ra 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 3,1 2,2 2,4 1,8 1,4,6,1 L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P Ke-S P-S P-K Kuva 34. Keskimääräiset ajourapainaumaprosentit metsäkeskuksittain energiapuuharvennuksissa 211. Kuvan aineistossa mukana sekä kivennäismaa- että turvemaakohteet. Ka P-P Lappi

22 Harvennusvoimakkuus Energiapuuharvennuksen voimakkuus männikössä 25 12,3 12, ,2 12,2 kpl/ha ,5 12, 11,8 11,6 11,4 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 5 11,2 Tuore Kuivahko Kuiva Kasvupaikkatyyppi 11, Kuva 35. Energiapuunharvennuksen voimakkuus männiköissä kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa , ,2 13, 12,8 12,6 kpl/ha ,4 12,2 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 1 12, 12, 5 11,8 11,6 Lehtomainen Kasvupaikkatyyppi Tuore 11,4 Kuva 36. Energiapuunharvennuksen voimakkuus kuusikoissa kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet.

23 23 Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa ,6 14,5 2 14,5 14,4 kpl/ha ,4 14,3 14,3 m Runkoluku Poistuma Valtapituus 14,2 5 14,2 14,1 Lehtomainen Tuore 14,1 Kasvupaikkatyyppi Kuva 37. Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa kasvupaikkatyypeittäin 211. Luvuissa mukana sekä kivennäis- että turvemaiden tarkastetut kohteet. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä keskimäärin kpl/ha Poistuma Runkoluku Kuva 38. Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä Valtapituus pysynyt koko ajan noin 12 metrissä.

24 24 Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa keskimäärin kpl/ha Poistuma Runkoluku Kuva 39. Energiapuuharvennuksen voimakkuus kuusikoissa Valtapituus on vaihdellut metrin välillä. Energiapuunharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa keskimäärin kpl/ha Poistuma Runkoluku Kuva 4. Energiapuuharvennuksen voimakkuus rauduskoivikoissa Valtapituus on vaihdellut metrin välillä.

25 Korjuujäljen kokonaisarvostelu Tarkastetuista kuvioista 42,1 prosentilla työjälki oli hyvä, huomautettavaa 48,9prosentilla ja virheellinen 9,9 prosentilla. Yleisimmät syyt olivat puustovauriot ja liian alhainen tiheys toimenpiteen jälkeen. Poikkeavuuksia oli 16 tarkastetulla kohteella. Korjuujäljen kokonaisarvostelu ,2 48,9 9, ,3 46,2 6, ,8 57,4 58, ,4 34,2 12,2 6,2 7,2 Hyvä Huomautettavaa Virheellinen % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % % tarkastettujen kohteiden määrästä Kuva 41. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa tarkastusvuosittan.

26 26 Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain Lappi 34,5 % P-P 44,4 % Ka 52,9 % P-K 57,1 % P-S 25, % Ke-S 43,5 % E-P 28,6 % E-S Pi 56,3 % Ka-S 4,2 % H-U 27,8 % L-S 29,2 % Ra 64,7 % 55,2 % 1,3 % 44,4 % 11,1 % 35,3 % 11,8 % 38,1 % 4,8 % 5, % 25, % 47,8 % 8,7 % 6,7 % 1,7 % 1, %, % 31,3 % 12,5 % 87,5 % 8,3 % 55,6 % 16,7 % 62,5 % 8,3 % 35,3 %, % Hyvä Huomautettavaa Virheellinen % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % % tarkastuskohteiden määrästä Kuva 42. Korjuujäljen kokonaisarvostelu energiapuuharvennuksissa 211 metsäkeskuksittain. Poikkeavuuksien syyt energiapuuharvennuksissa,6 5,6 2,5 5,6 1,6 1,9 2, Työn laatu huono Jäänyt harvaksi Jäänyt tiheäksi PPA alle suositusrajan PPA alle lakirajan Runsaasti puustovaurioita Runsaasti maastovaurioita Muu syy Syytä ei mainittu 1,9 6,3 Kuva 43. Virheellisyyksien ja huomautusten syyt.

27 27 Liitteet: Harvennushakkuiden korjuujäljen tarkastus (Kj_harvennushakkuu_211) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu Energiapuunharvennuksen korjuujäljen tarkastus (EPK_211) Tarkastusmäärät Puustovauriot Uraväli Uraleveys Urapainaumat Harvennusvoimakkuus Korjuujäljen kokonaisarvostelu

28

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Harvennusvoimakkuus korjuujäljen osatekijänä

Harvennusvoimakkuus korjuujäljen osatekijänä Metsätehon raportti 19 2.. ISSN 159-773X (Painettu) ISSN 179-237 (Verkkojulkaisu) Harvennusvoimakkuus korjuujäljen osatekijänä Asko Poikela Olli Äijälä Metsäteho Oy PL 1 (snellmaninkatu 13) 171 Helsinki

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun

Lisätiedot

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUNLAADUNSEURANNAN KEHIT- TÄMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS UUSIMAAN ALUEELLA

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUNLAADUNSEURANNAN KEHIT- TÄMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS UUSIMAAN ALUEELLA KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tarmo Marjala ENSIHARVENNUSTEN KORJUUNLAADUNSEURANNAN KEHIT- TÄMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS UUSIMAAN ALUEELLA Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2014 Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Sauli Parviainen YRITTÄJÄN OMAVALVONNALLA TODETTU HARVENNUSTYÖ- MAIDEN KORJUUJÄLJEN LAATU TÄHTIMETSÄ OY:N ALUEELLA 2011 2013 Opinnäytetyö Huhtikuu

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Mika Härkönen JOUKKOKÄSITELTYJEN ENSIHARVENNUKSIEN KORJUUJÄLKI STORA ENSON ITÄ-SUOMEN HANKINTA-ALUEELLA Opinnäytetyö Helmikuu 2013 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän korjuujäljen tavoitteet

Lisätiedot

Korjuujälki Evon opetusmetsässä

Korjuujälki Evon opetusmetsässä Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, kevät 2015 Ahola Samuel Ahola Samuel TIIVISTELMÄ EVO metsätalouden koulutusohjelma metsätalousinsinööri Tekijä Samuel Ahola Vuosi 2015

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

HARVENNUSTYÖMAIDEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN POHJANMAAN TIIMIN ALUEELLA 2011

HARVENNUSTYÖMAIDEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN POHJANMAAN TIIMIN ALUEELLA 2011 OPINNÄYTETYÖ MIKA MORKO HARVENNUSTYÖMAIDEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN POHJANMAAN TIIMIN ALUEELLA 2011 METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Metsätalouden

Lisätiedot

Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2015

Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2015 Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2015 Maastotarkastusohjeen on laatinut Suomen metsäkeskuksen metsätieto- ja tarkastuspalveluiden työryhmä: Jani Leivo puheenjohtaja sekä Jarkko Partanen, Veikko Kaikkonen,

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen. Maastotarkastusohje

Suomen metsäkeskuksen. Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskuksen Maastotarkastusohje 2013 2 Ohje hyväksytty 29.4.2013 Maastotarkastusohjeen on laatinut Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen työryhmä: Jarkko Partanen, puheenjohtaja Aki Hostikka

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Teemu Karjalainen ENSIHARVENNUS KUUSIKOIDEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Teemu Karjalainen ENSIHARVENNUS KUUSIKOIDEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Teemu Karjalainen ENSIHARVENNUS KUUSIKOIDEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALA Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2016

Lisätiedot

Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2014

Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2014 Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2014 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen työryhmä: Jarkko Partanen, puheenjohtaja Aki Hostikka, Veikko Kaikkonen, Juha Niskanen ja Juha Pykäläinen Ohje on

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 MS-Yhdistelmätuloste Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 Kuvio Pa,ha Kasvupaikka Kehitysluokka Pääpuulaji Tilavuus, m³/ha Lohko 115 Alue 210 Ms 115 KANTOLA 23,0 0,9 Kuivahko kangas ja vastaava suo

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta Metsätehon tuloskalvosarja 1/2016 Jyry Eronen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Heikki

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

KESÄKOHTEIDEN PEHMEIDEN MAIDEN PUUNKOR- JUUN JÄLJEN LAATU Simon ja Ranuan kuntien Metsähallituksen maat

KESÄKOHTEIDEN PEHMEIDEN MAIDEN PUUNKOR- JUUN JÄLJEN LAATU Simon ja Ranuan kuntien Metsähallituksen maat KESÄKOHTEIDEN PEHMEIDEN MAIDEN PUUNKOR- JUUN JÄLJEN LAATU Simon ja Ranuan kuntien Metsähallituksen maat Pesonen Niklas Opinnäytetyö Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄWELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET SEKÄ MITTAAMINEN

HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄWELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET SEKÄ MITTAAMINEN HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄWELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET SEKÄ KORJUUJÄWE ARVIOINTI JA MITTAAMINEN :. :~- Sivu 1 JOHDANTO... 1 2 HARVENNUSHAKKUIDE KORJUUJÄLJELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET... 2 2.1 Jäävä ja

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö

Energiapuun korjuusuositukset. Yhteismetsäpäivä, Oulu Tanja Lepistö Energiapuun korjuusuositukset Yhteismetsäpäivä, Oulu 24.2.2011 Tanja Lepistö Metsäkeskus s Pohjois-PohjanmaaPohjanmaa Bioenergian edelläkävijät - hanke 2008-2011, haetaan jatkoa vuodelle 2012 Elinkeinojen

Lisätiedot

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014. Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy

PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014. Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000 2014 Seminaari 8.5.2015 Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet 2. Miten vaikutukset syntyvät? 3. Kolme esimerkkiä vaikutuksista

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

JOUKKOKÄSITELTYJEN ENSI- HARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN ETELÄ- SUOMEN HANKINTA-ALUEELLA

JOUKKOKÄSITELTYJEN ENSI- HARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN ETELÄ- SUOMEN HANKINTA-ALUEELLA JOUKKOKÄSITELTYJEN ENSI- HARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN ETELÄ- SUOMEN HANKINTA-ALUEELLA Tuukka Kataja Opinnäytetyö Marraskuu 2012 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen 20.5.2011

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen 20.5.2011 ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA Esa Kinnunen 20.5.2011 Koneellista korjuuta tehokkaimmillaan Karhukoplan uusi yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Hyvin suunniteltu, puoliksi

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Korjuujäljen tarkastuksia ja asiakastyytyväisyyden selvitys Veljekset Pellikka Oy:lle

Korjuujäljen tarkastuksia ja asiakastyytyväisyyden selvitys Veljekset Pellikka Oy:lle Eeva- Leena Pellikka Korjuujäljen tarkastuksia ja asiakastyytyväisyyden selvitys Veljekset Pellikka Oy:lle Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalouden Tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot