Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta
|
|
- Kaisa Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA Tyvitervastautikiekko Eurasta
2 Johdanto Männynjuurikääpä (Heterobasion annosum sensu stricto) on lahottajasieni, joka aiheuttaa männyllä tyvitervastautia. Tyvitervastautia todettiin 1960-luvun alkupuolella runsaasti Kaakkois- Suomessa, erityisesti Saimaan ympäristön männiköissä. Olleellisena syynä taudin yleistymiselle pidetään kesähakkuina tehtyä egyptinparrun veistoa, joka tarjosi juurikäävälle sopivia tartuntapaikkoja vereksien kantopintojen muodossa (Laine 1964, Kurkela 1994). Toisaalta taudin on jo kauan tiedetty oleva hyvinkin laajalla alueella ja Laineen (1976) mukaan sitä esiintyy lähes kaikkialla harjumaitten männiköissä Etelä-Suomessa, joskaan ei yhtä ankarana kuin Saimaan ympäristössä. Juurikäävän itiöt leviävät hyvinkin pitkiä matkoja, jopa 300 km, ilmavirtausten mukana (Kasanen 2009). Käävät tuottavat valtavia määriä itiöitä ja metrin päässä käävästä itiölaskeuma saattaa olla jopa itiötä/dm2 tunnissa (Kallio 1970). On selvää, että tartuntaa tapahtuu laajalti Etelä- Suomessa, jos tuoreita kantopintoja on metsässä kesäaikaan. Lounais-Suomessa on ainakin 1970-luvun lopulta lähtien tehty männiköiden harvennuksia ja päätehakkuita systemaattisesti myös kesäaikaan. Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueella männyn tyvitervastaudista oli vuoden 2012 alussa tehty varmoja havaintoja vain muutaman kunnan alueelta (kuva 1). Käytännössä Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) varmistamia havaintoja on pidetty edellytyksenä sille, että KEMERA-varoja on voitu myöntää juurikäävän torjuntaan männyn kesähakkuissa. Mm. tästä syystä asian laajempaa kunnittaista selvittämistä Lounais-Suomessa pidettiin tärkeänä asiana. Vuodenvaihteessa Tapani-myrsky kaatoi runsaasti puita Lounais-Suomessa ja tarjosi mahdollisuuden tyvitervastaudin levinneisyyden kustannustehokkaaseen selvittämiseen. Idea laajempaan selvitykseen lähti siitä, että männynjuurikäävän saastuttamat lahojuuriset männyt ovat erityisen alttiita kaatumaan kovalla tuulella (Kurkela 1994). Selvityksen lähtökohtana oli, että myrskyssä kaatuivat ensisijaisesti männynjuurikäävästä kärsivät puut ja taudin esiintyminen paljastuu tuulenkaatojen lahovikaisuutena. Selvitys tehtiin 2012 Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteishankkeena. Kuva 1. Männynjuurikäävän levinneisyys Tapani-myrskyn jälkeen Lounais-Suomessa Kunnat, joissa männynjuurikääpäsieni on Metsäntutkimuslaitoksessa varmuudella tunnistettu, on merkitty tummemmalla punaisella. Tarkastelualue eli Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alue on rajattu sinisellä.
3 Aineisto ja menetelmät Selvityksen toteutusta suunniteltaessa oli tarkoituksena, että käytännön toimijat (metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset) informoisivat metsäkeskusta kohteista, joissa arvelevat olevan männyn tyvitervasta. Toimijoille esitettiin pyyntö asiasta. Ilmoituksia saatiin vain 4 kunnasta. Menetelmää jouduttiin muuttamaan ja loppujen lopuksi näytteet haettiin 43 kunnan / kunnan osan alueelta. Selvitys toteutettiin pääsääntöisesti siten, että ajoreitit suunniteltiin kunnittain ja männyn tienvarsipinoista katsottiin, löytyykö puista merkkejä tyvitervastaudista. Mikäli tyvitervaksisia mäntyjä löytyi, mentiin kuviolle, josta haettiin ko. puiden kantoja ja sahattiin näytekiekot. Kahden kunnan (Eura ja Laitila) osalta tyvitervastautiset puut löytyivät myrskypuiden teon yhteydessä, jolloin myös syntyi idea tästä selvityshankkeesta. Kuviolla arvioitiin männynjuurikäävän saastuttamien puiden lukumäärää. Suurin osa näytepuista oli myrskyn kaatamia. Kaikki näytekiekot eivät kuitenkaan olleet myrskyn kaatamista puista vaan mm. Rauman, Taivassalon, Kustavin ja Meri-Maskun näytekiekot sahattiin pystypuiden kannoista. Kuviolta selvitettiin kantojen läheisyydestä metsätyyppi, maalaji ja kehitysluokka sekä arvioitiin tyvitervaksisten kantojen määrä kuviolla. Kuvioittainen tyvitervaksisten mäntyjen luokittelu tehtiin silmämääräisesti seuraavasti: luokka 1= 1-5 puuta, luokka 2= 6-10 puuta, luokka 3= yli 10 puuta. On korostettava, että vain näytepuista otetut kiekot analysoitiin METLAssa. Taudin tunnistamista varten näytekiekot pestiin ja niitä inkuboitiin muovipusseissa huoneenlämmössä yhdestä kolmeen viikkoa. Inkuboinnin jälkeen kiekot mikroskopoitiin ja kiekon pinnalle kasvanut juurikääpärihmasto eristettiin myöhempää lajimääritystä varten. Kaikki mäntykiekoista eristetyt juurikääpärihmastot olivat männynjuurikääpää. Liitteen 1 kehitysluokka on esitetty ennen myrskytuhoa. Osa kuvioista oli inventointihetkellä vajaatuottoisia tai aukkoja. Yleensä kunnasta etsittiin vain yksi kuvio, neljä kunnan alueelta otettiin näytteet kahdelta erilliseltä kuviolta. Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta maastossa (myös kuvat) vastasi Timo Silver Suomen metsäkeskuksesta. Maastotyöt tehtiin keväällä ja kesällä Näytteenoton ohjeistuksesta ja näytekiekkojen analysoinnista vastasi Tuula Piri Metsäntutkimuslaitokselta. (Kuvat 3 ja 4 Tuula Piri). Tietoja tyvitervastautikohteista antoivat Minna-Mari Tuovinen (Perniö), Veikko Kursi / Kirsi Joukas- Niemi (Aura), Pasi Marttila / Ilpo Halinen (Lokalahti) ja Risto Tuomola (Säkylä). Yhdyshenkilönä eri toimijoihin oli Hannu Heikkilä metsäkeskuksesta. Markku Sievänen metsäkeskuksen viranomaistoiminnosta tarkisti Kemera ja sertifiointiasioiden oikeellisuuden. Kiekkojen käsittelystä Metlassa huolehtivat Ari Rajala ja Tapio Nevalainen. Kuvien muokkauksen teki Jari Järvinen. Kiitokset hankkeessa avustaneille.
4 Kuva 2. Tyvitervastaudin saastuttama mänty, näytekiekko Karviasta. Oireet ja tunnistaminen Juurikääpäsienen kääpämäisiä itiöemiä esiintyy sairaiden tai kuolleiden puiden ja kantojen tyvellä, juurten alla tai laho-onkaloissa. Kääpä on päältä ruskea ja alta valkean pillikerroksen peittämä. Sienen kantaitiöt kehittyvät itiöemän alla itiöpilleissä (kuvat 3 ja 4). Juurikääpä saastuttaa metsiköitä itiötartuntana. Tuoreille kantopinnoille tai korjuuvaurioihin laskeutuneet itiöt itävät ja niistä kehittyvä rihmasto etenee juuriyhteyksien kautta viereisiin puihin (Kurkela 1994). Tiheissä taimikoissa juurikääpä pystyy leviämään jopa parisenttisistä kannoista viereisiin puihin (Jokinen 1984, Gunulf ymt. 2013). Tästä syystä havupuutaimikoiden harvennukset suositellaan tehtäväksi varhaiskeväästä tai loppusyksystä (Piri 2010). Kuva 3. Männynjuurikäävän itiöemiä männyn tyvellä. Kuva 4. Itiöemän hohtavan valkoinen pillistö.
5 Kuva 5. Tyvitervastautinen näytekiekko Mynämäeltä. Puu osin pihkoittunut ja osin lahonnut. Kuva 6. Männynjuurikäävän lahottamaa juuristoa myrskyn kaatamassa männyssä Vahdolla.
6 Männynjuurikääpätartunta ilmenee isoissa männyissä ensin yleensä pituuskasvun vähenemisenä ja latvuksen neulasiston harvenemisena. Varsinkin taudin alkuvaiheessa metsikön juurikääpätartuntaa on vaikea havaita puiden ulkoisen kunnon perusteella. Mänty voi olla täysin hyväkuntoinen, vaikka kolmannes sen juuristosta on juurikäävän tartuttama. On kuitenkin osoitettu, että jo taudin alkuvaiheessa puun kasvu pienenee tartunnan seurauksena. Ruotsalaistutkimuksen mukaan juurikäävän tartutettua 10 % puun juuristosta pienenee männyn vuotuinen kasvu keskimäärin 13 % ja tartunnan ollessa 32 %:ssa juuria 23 % (Wang ym. 2013). Pitkällä aikavälillä tyvitervastaudin aiheuttamat kasvutappiot voivat olla merkittäviä. Joskus tauti voi tosin edetä niin nopeasti, ettei kasvun hidastumista ehdi juurikaan tapahtua ennen puun kuolemista. Sieni tappaa ja lahottaa aluksi puun ohutta juuristoa. Puu yrittää pihkanmuodostuksen avulla estää sienen leviämisen. Tästä syystä kaatoleikkauksessa on voimakkaasti tervastunut alue. Infektion aiheuttama tervastuminen eli pihkoittuminen haittaa puun nestevirtauksia ja jo pelkkä runsas pihkoittuminen voi aiheuttaa puun kuolemisen (Kurkela 1994). Männyn puuaine on varsinkin pihkoittuneena hyvin lahonkestävää. Laho leviää rungossa korkeintaan cm:n korkeudelle. Vaikka runko puun tyvellä ei lahoakaan, juuret voivat lahota käytännössä täysin ja puu kaatuu herkästi myrskyssä (kuva 6). Jos riittävän suuri osa juuristosta säilyy terveenä, voi puu sinnitellä hengissä jopa vuosikymmeniä (Kasanen 2009). Tyvitervastauti tappaa kaikenikäisiä puita. Nuoret männyt kuolevat nopeammin kuin vanhat. Sekä taimikossa että vanhoissa männiköissä tyvitervas leviää laikuittain muodostaen jatkuvasti laajenevia aukkoja (Kurkela 1994). Männynjuurikääpä aiheuttaa lahoa myös kuuselle (tyvilaho) sekä vaivaa myös sairaissa männiköissä kasvavia rauduskoivuja. Männynjuurikääpä lahottaa myös leppää, lehtikuusta ja kontortamäntyä. Sairaissa männiköissä katajat ovat erittäin alttiita tartunnalle. Sen sijaan haapa on melko kestävä. Sekametsien on arveltu olevan kestävämpiä tuhoja vastaan kuin puhtaiden männiköiden, koska niissä on vähemmän juuristoyhteyksiä, josta seuraa, että juurikäävän rihmastoleviäminen on hitaampaa (Laine 1976, Kurkela 1994). Kuva 7. Tyvitervastautinen männyn näytekiekko Säkylässä (Porsaanharju).
7 Tulokset Selvityksen tuloksena männynjuurikäävästä saatiin varmistus kaikista kunnista Lounais-Suomessa. Tunnistetut näytekiekot otettiin 43 kunnan / kunnanosan alueelta 47 kuviolta. Kunnittainen kuvioselostus on esitetty liitteessä 1 ja kuvioiden sijainti liitteessä 2. Tämän selvityksen perusteella (kun huomioidaan varmuudella tunnistetut näytepisteet ja selvityksen yhteydessä tehdyt muut havainnot) voidaan todeta, että männynjuurikääpää esiintyy melko kattavasti koko Lounais-Suomessa, vaikka tämä inventointi ei otannan suhteen olekaan tilastollisesti luotettava. Tämän inventoinnin pohjalta ei myöskään voida tehdä päätelmiä taudin esiintymisrunsaudesta. Kuvioista pääosalla oli myrskyn kaatamia puita ja osalla kuvioista puusto oli mennyt vajaatuottoiseksi. Muutamien kuntien (Kustavi, Taivassalo ja Merimasku) kohdalla näytekiekot otettiin normaalilta päätehakkuu- ja harvennushakkuukuviolta. Puustot olivat pääosin vanhoja. Kuvioista 50.0 % oli uudistuskypsiä metsiä. Varttuneita kasvatusmetsiä (kehitysluokka 03) oli 43,5 % ja nuoria kasvatusmetsiä (kehitysluokka 02) oli 6,5 %. Istutusmetsien osuus kuvioista oli 13,0 %. Kuvioista valtaosalla (83,0 %) arvioitiin olevan vain yksittäisiä (alle 6 puuta) juurikäävän saastuttamia tyvitervaksisia kantoja. Vain yhdellä kuviolla (2.1 %) arvioitiin tyvitervaksisten kantojen määräksi yli 10 puuta. Lopuilla kuvioista (14,9 %) saastuneiden kantojen määräksi arvioitiin Yleisesti voidaan juurikäävän saastuttamien kantojen määrän perusteella arvioida tyvitervastaudin rajoittuvan enimmäkseen yksittäispuihin ja voimakkaasti saastuneiden tuhopesäkkeiden olevan vielä harvassa Lounais-Suomessa. Latvuksia ja pystypuiden lähipuita tarkasteltaessa ei näytepuiden joukossa tai läheisyydessä ollut juurikaan kuolleita puita. Osa näytepuiden latvuksien neulasistosta oli kuitenkin voimakkaasti harventunut varsinkin vanhoilla puilla ja myös Lokalahden kuviolla (kehitysluokka 02), jossa harsuuntuminen johtui osaksi myös aiemmasta ruskomäntypistiäistuhosta. Tämän selvityksen tulokset tukevat havaintoa, että varsinkin järeä puu voi säilyä hengissä vuosikymmeniä huolimatta juurikäävän tartunnasta (Kasanen 2009). Kuva 8. Tyvitervastautinen männyn näytekiekko Honkajoella.
8 Pihkoittumisen eli tervastuman aste kannoissa vaihteli suuresti. Tyypillistä männyn juurikäävän aiheuttamalle pihkoittumiselle on tervastuneen alueen tietynlainen epäsäännöllisyys. Osassa kannoista oli myös havaittavissa lahoa (kuvat 2, 5, 7). On kuitenkin huomattava, että kaikki epäsäännölliset tervastumat eivät ole männyn juurikäävän aiheuttamia, mikä tuli esille tässäkin hankkeessa. Tämän selvityksen näytekiekot, joissa oli juurikääpää ja lisäksi yleiskuva kuviolta on nähtävissä tämän raportin sähköisen version liitetiedostona. Kuva 9. Tyypillinen tähtimäinen männynjuurikäävän aiheuttama tervastuma (Kustavi) Tarkasteltuja kuviota, joista otettiin näytekiekkoja, oli yhteensä 47. Kuviot edustivat metsätyyppijakaumaltaan melko tyypillisesti Lounais-Suomen metsiä. MT:n osuus oli 34,8 %, VT:n 52,2 % ja CT:n 13.0 %. Maalajin osalta hiekka- ja soramaita (Hk, HKMr, SrMr) oli selkeä valtaosa eli 78,2 % kuvioista. Hietamaita (HtMr, Ht) oli 19,6 % ja kallioita 2,2 % kuvioista. Tämän tarkastelun kuviot, joista löytyi tyvitervastautia, olivat kasvupaikaltaan keskimäärin jonkin verran rehevämpiä kuin mitä on pidetty tyypillisenä tyvitervastaudille (kuva 10). Toisaalta juurikääpää on ulkomailla ja Suomessakin löydetty pellonmetsityksistä ja vanhoilta laidunmailta (mm. Greig ja Low 1975).
9 Kuva 10. Myrskyllä kaatunut männynjuurikäävän tartunnan saanut mänty mustikkatyypin sekametsässä Turussa Kurkelan (1994) mukaan tyvitervasta on Suomessa runsaammin kuivien hiekkamaiden kuin tuoreiden kangasmaiden männiköissä. Syynä voi olla, että kuivilla mailla saattaa olla enemmän puiden välisiä juuriyhteyksiä kuin kosteilla pehmeähköillä mailla. Myös ajoittain kuivuudesta kärsivät juuret voivat olla alttiimpia tartunnalle kuin ne, joiden vesitalous on jatkuvasti kunnossa (Kurkela 1994). Tässäkin selvityksessä tyvitervastautia esiintyi paikoin runsaasti hiekkaharjuilla ja niiden liepeillä. Männynjuurikääpää löytyi mm. Kankaanpään Hämeenkankaalta (kuva 11), Kokemäen Järilänvuorelta ja Koomankankaalta, Harjavallan Hiittenharjulta ja Säkylän Porsaanharjulta.
10 Kuva 11. Tapani-myrskyn kaatama puuryhmä Kankaapään Hämeenkankaalla. Osalla puiden näytekiekoista tunnistettiin METLAssa männynjuurikääpä. Torjunnan tarve Lounais-Suomessa Metsäntutkimuslaitos on jo pitkään suositellut männynjuurikäävän torjuntaa kesähakkuissa koko Etelä-Suomen alueella tyvitervastaudin leviämisen rajoittamiseksi sekä paikallisesti että maantieteellisesti. Sertifiointikriteerin Puuston terveydestä huolehditaan mukaan kuusenjuurikäävän ja männynjuurikäävän leviämistä estetään riskikohteiden puunkorjuussa (PEFC 2009). Vuodesta 2009 riskikohteisiin sisällytettiin myös mäntyvaltaisten metsien kesähakkuut Lounais-Suomessa.Torjuttujen riskikohteiden osuudeksi kuusi- ja mäntyvaltaisten metsien kesähakkuissa ovat toimijat itse ilmoittaneet 92,8 % vuonna 2010 ja 85,9 % vuonna Todellisuudessa luvut eivät eri syistä johtuen liene näin korkeita, mutta tilanne on menossa juurikäävän torjunnan suhteen parempaan suuntaan. Sataprosenttista menetelmää juurikäävän torjumiseksi ei ole, mutta mitä aikaisemmin siihen ryhdytään sitä parempiin tuloksiin päästään. Kun metsikkö on saanut tartunnan ollaan jo myöhässä. Pahimmillaan seurauksista pitää kärsiä useiden puusukupolvien ajan. Torjunnan tärkeimpiä tavoitteita on estää juurikäävän leviäminen uusille alueille (Piri 2005). Lounais-Suomessa ollaan männyn juurikäävän esiintymisen ja tuhojen suhteen vielä tilanteessa, jossa tehokkaalla torjunnalla voitaneen rajoittaa taudin leviämistä uusille alueille. Selvää on kuitenkin, että vuosikymmenet jatkuneet kesähakkuut ilman juurikäävän torjuntaa ovat saastuttaneet männiköitä laaja-alaisesti myös Lounais-Suomessa, mitä tämänkin selvityksen tulokset tukevat.
11 Torjuntakeinot Talvihakkuut Juurikäävän leviämistä estetään tehokkaimmin tekemällä männiköiden pääte- ja harvennushakkuut talvella. Tämä koskee myös energiapuuharvennusta ja mäntytaimikoiden harvennuksia. Kantokäsittely torjunta-aineella Koska hakkuiden tekeminen ympärivuotisina on tänä päivänä välttämätöntä teollisuuden puunhankinnalle, tulisi mäntyjen kannot käsitellä torjunta-aineella kesähakkuissa ( välisenä aikana). Kaatopintatartuntaa voidaan vähentää käsittelemällä kannot kaadon yhteydessä joko harmaaorvakkavalmisteella (Rotstop) tai 30 %:lla urealiuoksella (PS-kantosuoja ja Kantokate) Näin voidaan torjua noin 90 % tartunnoista (Korhonen ym.1994, Thor ja Stenlid 2005). Urealiuoksen voi tehdä myös itse sekoittamalla 3 kg lannoiteureaa veteen, jonka lopullinen tilavuus on 10 litraa. Lämmittäminen helpottaa liukenemista. Levitystyön voi tehdä mm. reppuruiskulla tai kastelukannulla, jota menetelmää metsurit ovat käyttäneet Skotlannissa. Kantojen poisto Kantojen nostolla päätehakkuissa voidaan korvata kantokäsittelyä ja vähentää juurikäävän määrää juuristossa. Kannoissa juurikäävän rihmasto voi elää ja muodostaa itiöemiä kymmenien vuosien ajan. Juurikäävän saastuttamalla kuviolla männyn kantojen poisto viljelyalueella vähensi merkittävästi taimien kuolleisuutta Englannissa tehdyssä tutkimuksessa. Kontrolliruudulla kuolleisuus oli n. 50 % ja ruudulla, jolta kannot oli poistettu alle 25 % (Greig ja Low 1975). Tosin tutkimus osoittaa myös, ettei kantojen nostolla juurikääpää pystytä kokonaan hävittämään ja estämään taimituhoja. Oleellista on kuitenkin, että alueelta nostetaan kaikki kannot huolellisesti, jotta sientä elättävää juuripuuta jää metsämaahan mahdollisimman vähän. Lahon vaivaamilla mailla kantojen nostoaloille ei pidä jättää havupuiden kantoja, vaikka metsänhoito-ohjeissa näin suositellaankin (Piri 2010). Juuristovaurioiden välttäminen Mitä laajempi ja syvempi juurivaurio on ja mitä lähempänä juurenniskaa juurivaurio on, sitä suurempi on juurikäävän tartunnan riski puulle. Hakkuissa syntyy varsinkin sateisina kesinä ja syksyinä pahojakin urapainaumia. Niitä tulisi välttää harvennushakkuissa mahdollisuuksien mukaan. Paksun kuoren ja runsaan pihkoittumisen vuoksi vaurioiden juurikääpätartunnat ovat männyllä kuitenkin selvästi harvinaisempia kuin kuusella. Lannoitusten välttäminen Tulokset metsänlannoituksen vaikutuksista juurikäävän leviämiseen ovat olleet ristiriitaisia. Typpilannoituksen pelätään yleisesti lisäävän lahoisuutta (Kurkela 1994). Ravinnetasapainoa ylläpitävä lannoitus ei kuitenkaan näyttäisi lisäävän männyn tyvitervastautiriskiä (Piri 2000). Kangasmailla tehdään käytännössä puhtaita N- tai NP-lannoituksia. Niiden ei voi sanoa olevan ravinnetasapainoa ylläpitäviä lannoituksia, koska kivennäismailla Suomessa on lähes aina melko tasapainoinen ravinnetila maassa, vaikka typpi olisikin kasvun minimitekijä. Sen sijaan turv la tilanne on toinen ja Lounais-Suomessa typpirikkaat, paksuturpeiset, alun perin saraiset ojitusaluemetsät kärsivät yleisesti ravinteiden epätasapainosta eli niiden turpeessa on typpeä runsaasti suhteessa kaliumiin ja fosforiin. Kaliumin puute voi näillä kasvupaikoilla aiheuttaa kasvutappioiden lisäksi puiden kuolemista (Silver ja Saarinen 2001). Näiden metsien lannoittaminen kaliumilla ja fosforilla ei liene ongelma tyvitervastaudin kannalta jo siitä syystä, että juurikääpä on harvinainen turv la (Kasanen 2009).
12 Puulajin vaihdon mahdollisuudet Puulajia ei ole mahdollista vaihtaa kanervatyypin (CT) kankailla, vaan männyn kasvatusta on jatkettava tyvitervastaudista huolimatta. Myös karuimman pään puolukkatyypin (VT) kankailla puulajin vaihto ei ole mahdollista. Paremmilla puolukkatyypin kankailla kannattaa harkita kuusen kasvattamista jo tuotoksellisista ja taloudellisista syistä, mikäli se on alikasvoksena (n. 2-5 m) jo olemassa (Vuokila 1977). Tosin tautitilanne ei juurikaan muutu, koska männynjuurikääpä lahottaa myös kuusta. Mustikkatyypillä (MT) ja paremmilla metsätyypeillä puulajin vaihto on sen sijaan mahdollinen. Sekametsien arvellaan olevan kestävämpiä tuhoja vastaan, koska sekametsässä puiden välisiä juuriyhteyksiä muodostuu ehkä vähemmän kuin yhden puulajin metsässä. Näin juurikäävän rihmaston leviäminen on vähäisempää (Kurkela 1994). Sekapuun osuuden tulisi kuitenkin olla yli puolet runkoluvusta, jotta taudin leviäminen selvästi vähenisi (Piri ym. 1990). Puhdas lehtipuusukupolvi hävittää paikalla olevan juurikääpätartunnan (Korhonen 1978). Ongelma sen kasvatuksessa on kuitenkin suuri hirvituhoriski Lounais-Suomessa. Puulajin vaihtomahdollisuudet ovat em. perusteella hyvin rajalliset männyn juurikäävän torjunnassa, joten muut keinot pitäisikin olla tehokkaasti käytössä. Kemera-varat torjunnassa Kemera-tukea sai Lounais-Suomessa 2012 kesään asti mäntyvaltaisten metsien kesähakkuukohteisiin vain niiden kuntien alueella, joissa METLA oli juurikäävän tunnistanut (kuva 1). Tämän raportin tulosten perusteella viranomaistoiminto määritteli lähtien Kemerakelpoiseksi männyn juurikäävän torjunta-alueeksi koko Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueen. Korvattaviin kohteisiin luetaan välillä hakatut mäntyvaltaiset kohteet. Kirjallisuus Greig, B.J.W. ja Low, J.D An experiment to control Fomes annosus in second rotation pine crops. Forestry 48: Gunulf, A., Wang, L.Y., Englund, J.-E. ja Rönnberg, J Secondary spread of Heterobasidion parviporum from small Norway spruce stumps to adjacent trees. Forest Ecology and Management 287: 1-8. Jokinen, K Männyn tyvitervastaudin leviäminen ja torjunta harmaaorvakalla (Phlebiopsis gigantea) männyn taimikoiden harvennuksessa. Folia Forestalia 607: Kallio, T Aerial distribution of the root-rot fungus Fomes annosus (Fr.) Cooke in Finland. Acta Forestalia Fennica s. Kasanen, R Metsäpuiden sienitaudit. Metsäkustannus Oy. 221 s. Korhonen, K Intersterility groups of Heterobasidion annosum. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 94: Korhonen, K., Lipponen, K., Bendz, M., Johansson, M., Ryen, I., Venn, K., Seiskari, P. ja Niemi, M Control of Heterobasidion annosum by stump treatment with 'rotstop', a new commercial formulation of Phlebiopsis gigantea. Julkaisussa: Johansson, M. & Stenlid, J. (toim.). Proceedings of the Eight International Conference on Root and Butt Rots. Wik, Sweden and Haikko, Finland, August 9-16, Uppsala. p
13 Kurkela, T Metsän taudit. Metsäpatologian perusteet. Otatieto Oy. 320 s. Laine, L Maannousemasienen (Fomitopsis annosa) aiheuttamista tuhoista Saimaan ympäristön männiköissä. Metsätalouden aikakauslehti 81: Laine, L The occurence of Heterobasidion annosum in woody plants in Finland. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 90(3). 53 s. Piri, T Response of compensatory-fertilized Pinus sylvestris to infection by Heterobasidion annosum. Scandinavian Journal of Forest Research 15: Piri, T Lahon torjuntaan syytä panostaa. Artikkeli Maaseudun tulevaisuus Piri, T Männyn lahovikaisuus ja sen torjunta. METLAn info. Internetissä www. metla.fi./metinfo Piri, T Juurikääpää torjumaan. Artikkeli Maaseudun tulevaisuus 21/2010. Piri, T., Korhonen, K. ja Sairanen, A Occurence of Heterobasidion annosum in pure and mixed spruce stands in Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 5: Silver, T. ja Saarinen, M Terveyslannoituskohteen määrittely turv la. Determining the need of repairing fertilization on drained peatlands. Suo 52 (3-4): Thor, M. ja Stenlid, J Heterobasidion annosum infection of Picea abies following manual or mechanized stump treatment. Scandinavian Journal of Forest Research 20: Vuokila, Y Puolukkatyyppi kuusen kasvupaikkana. Folia Forestalia 324: Wang, L.Y., Zhang, J., Drobyshev, I, Cleary, M. ja Rönnberg, J Severity and distribution of root infection by Heterobasidion spp. and its impact on growth of Scots pine trees in southern Sweden. Canadian Journal of Forest Research (painossa).
14 LIITE 1. KUNNITTAINEN KOHDESELOSTUS MÄNNYN KASVUPAIKOISTA, JOIDEN MÄNTYJEN NÄYTEKIEKOISTA METLA VARMISTI MÄNNYNJUURIKÄÄVÄN ESIINTYMISEN 2012 Varsinais-Suomi No Kunta Arvio Metsätyyppi Kehityslk. Maalaji juurikääpäpuiden lkm * 1 Masku (Askainen) 1 MT 03 HkMr 2 Aura 1 ** 3 Kaarina 1 MT 03 HtMr 4 Koski Tl 1 MT 04 HkMr 5 Kustavi 1 CT 04 HKMr 6a Laitila 2 VT S0 HkMr 6b Laitila 2 MT 04 HtMr 7 Lieto 1 VT S0 HkMr 8 Uusikaupunki (Lokalahti) 2 VT 02 HkMr 9 Naantali (Merimasku ) 1 MT 04 HkMr 10 Mynämäki 1 VT 03 (istutus) HkMr 11 Nousiainen 1 VT 04 HkMr 12 Paimio 1 VT 03 HkMr 13 Salo (Perniö) 1 VT 03 SrMr 14 Pyhäranta 1 MT 04 HkMr 15 Pöytyä 1 MT 02 (istutus) HkMr 16 Raisio 1 VT 04 HkMr 17 Naantali (Rymättylä ) 1 VT 03 Ht 18 Sauvo 1 VT 03 HkMr 19 Taivassalo 2 CT 04 HkMr 20 Tarvasjoki 1 VT 02 HkMr 21 Turku 1 MT 03 HkMr
15 No Kunta Arvio Metsätyyppi Kehityslk. Maalaji juurikääpäpuiden lkm lk* 22 Rusko (Vahto) 1 MT 04 HkMr 23 Vehmaa 1 VT 04 HkMr 24 Pöytyä (Yläne) 1 MT 03 HkMr Satakunta 25 Eura 3 VT 03 HkMr 26 Eurajoki 1 VT 04 HkMr 27 Harjavalta 2 VT 03 KHk 28 Honkajoki 1 VT 03 HkMr 29 Huittinen 1 VT 04 HkMr 30 Jämijärvi 1 VT 03 HkMr 31 Kankaanpää 2 VT 03 (istutus) HkMr 32 Karvia 1 VT 04 HkMr 33a Sastamala (Kiikoinen)1 MT 03 HtMr 33b Sastamala (Kiikoinen)1 MT 03 (istutus) HtMr 34 Kokemäki 1 VT 04 HkMr 35 Ulvila (Kullaa) 1 MT 04 HtMr 36 Köyliö 1 CT 03 KHk 37 Rauma (Lappi Tl) 1 VT/KgR 04 HkMr 38a Lavia 1 CT 03 Kallio 38b Lavia 1 VT 04 HkMr 39 Merikarvia 1 VT 03 (istutus) HkMr 40 Nakkila 1 MT 04 HtMr 41a Siikainen 1 MT 03 HtMr 41b Siikainen 1 MT 04 HtMr 42 Säkylä 2 CT 04 HkMr
16 No Kunta Arvio Metsätyyppi Kehityslk. Maalaji juurikääpäpuiden lkm lk* 43 Huittinen (Vampula) 2 CT 04 Hk/ kallio *Arvio juurikääpäpuiden lukumäärästä kuviolla ( 1= 1-5 puuta, 2= 6-10 puuta, 3= yli 10 puuta) ** Ei kuviotietoa, näyte tienvarsipinosta Suurin osa näytepuista myrskyn kaatamia. Kehitysluokka taulukossa ennen myrskytuhoa, osa kuvioista tällä hetkellä vajaatuottoisia tai aukkoja. Seuraavista kohteista ei otettu näytekiekkoa, mutta silmämääräisesti selviä tyvitervaspuita kuviolla: Alastaro (Loimaa), Porsaanharju Aura, Lietsuo Eurajoki, Irjanne Kokemäki, Koomankangas Honkajoki, Honkaluoma Kullaa, Silokallio
17 Liite 2. Kuvioiden sijainti, joista löytyi männynjuurikääpää, on merkitty punaisella.
Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä
Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Tuula Piri 1 18.5.2016 Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä 2 18.5.2016 Kuva K.Korhonen
LisätiedotMännyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011 Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotEtelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy
Tuula Piri Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen e e m t Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy kokonaan tyvilaholta. Pahimmat tyvilahokohteet löytyvät läheltä rannikkoa viljavilta, soistumattomilta
LisätiedotTaistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotMitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?
Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi? Tuula Piri Luonnonvarakeskus PKMO 8.3.2017 Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosi n. 50 milj. euron arvosta Kuva E. Oksanen/Luke 2
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi
Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotKirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin
Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi
LisätiedotKantokäsittelyn kannattavuus
Kantokäsittelyn kannattavuus Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski Juurikäävän itiölevintä Eri itiöemistä lähtöisin olevat itiöt laskeutuvat tuoreelle kantopinnalle Itiölaskeuma Itiöt pariutuvat ja lähtevät
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotKantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa
1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotJuurikäävän torjunta kantokäsittelyllä
Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä METSÄTEHON OPAS JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA KANTOKÄSITTELYLLÄ Sisällys Alkusanat 2 1. Miksi juurikääpää pitää torjua? 3 2. Juurikäävän torjuntakeinot 6 3. Kantokäsittelyn
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotMaanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :
Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista
LisätiedotKantokäsittelyn tarkoitus
Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotEnergiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle
Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTärkeimmistä metsien sienitaudeista
Tärkeimmistä metsien sienitaudeista Heli Viiri & Seppo Neuvonen Vääksy 4.6.2014 Lähteinä myös: Metinfo/Metla Müller ja muut (2012) Metsien terveys. Julkaisussa: Asikainen ja muut (toim.). Bioenergia, ilmastonmuutos
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotKannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon
Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
Lisätiedot1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö
TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotJuurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi
Juurikäävän torjunnasta Jarkko Hantula Tuula Piri Juha Honkaniemi Juurikäävän torjunnan keinot Kantokäsittely tai talvihakkuu vähentävät uusien infektioiden syntyä y ei vaikuta rihmastotartuntaan Kannonnosto
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotPelastaako edunvalvonta?
Pelastaako edunvalvonta? PelL 42 seminaari Johanna Saukkonen Lounais Suomen maistraatti Esityksen sisältö Edunvalvontavaltuutus Mitä tarkoitetaan edunvalvonnalla Milloin edunvalvontaa tarvitaan Edunvalvonnan
LisätiedotRunko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotHAKKUUTÖITÄ TARJOAVAT TOIMIJAT. Harvennus- ja päätehakkuut
AURA HAKKUUTÖITÄ TARJOAVAT TOIMIJAT Harvennus- ja päätehakkuut Koneurakointi Esa Sirkiä Esa Sirkiä 0400521264 esa.sirkia@pp.inet.fi Koneurakointi Riitamaa Oy Tuomas Riitamaa 0407267390 koneurakointi.riitamaa@gmail.com
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotMyönnetyt valtionavustukset
Lähes 4 miljoonaa euroa toiminnan järjestämiseksi lapsille ja nuorille vuoden 2018 määrärahoista Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta 3 820 000 euroa nuorten tukemiseen. Etsivään
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT
KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE
Lisätiedot