Kantokäsittelyn toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kantokäsittelyn toteutus"

Transkriptio

1 Kantokäsittelyn toteutus METSÄTEHON OPAS

2 ISBN Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Ky Paino: F.G. Lönnberg Helsinki 2001

3 Sisältö 1. Sienet puuainetta pilaamassa Lahoaminen laholajit Kasvuaikainen laho Juurikääpälaho alku, eteneminen ja vaikutukset Juurikääpälahon torjunta Kantokäsittely Kantokäsittelyalue Kantokäsittelyn ajankohta ja kohde Kantokäsittelyn toteutus Työjäljen valvonta Kantokäsittelyn kustannukset, maksaminen ja korvausten hakeminen Seuranta ja tilastointi Kantokäsittelylaite Kantokäsittelyaine Kantokäsittelyaineen terveysvaikutukset Kantokäsittelyn ympäristövaikutukset Kantokäsittely tulevaisuudessa Lyhyesti lahosta Opaskirjallisuutta Muistilista hakkuukoneen kuljettajalle 1

4 Alkusanat Kantokäsittelyä tehdään juurikäävän tuhojen vähentämiseksi. Juurikääpä on pahin lahon aiheuttaja kasvavassa puustossa. Sen aiheuttamasta kuusen tyvilahosta ja männyn tyvitervastaudista arvioidaan koituvan metsätaloudellemme miljoonan markan menetykset vuosittain. Tuhot lisääntyvät ellei juurikäävän torjuntaa tehosteta. Tämä opas on tehty kantokäsittelyn toteuttajille auttamaan eri vaiheissa päätöksenteosta levitystyöhön ja työtuloksen valvontaan. Oppaassa annetaan ensin biologista taustatietoa juurikäävästä ja sen torjunnan perusteista. Sitten käydään lävitse torjuntakohteiden valinta, kantokäsittelytyön varsinainen toteutus, kustannukset, levityslaitteet ja laitekehitys sekä lopuksi kantokäsittelyaine ja sen terveysvaikutukset. Opas on tarkoitettu erityisesti hakkuun suunnittelijoille, urakoitsijoille, hakkuukoneen kuljettajille sekä hakkuutyömaiden työnjohdolle. Se soveltuu myös oppilaitosten opetusmateriaaliksi. Oppaan on laatinut Markku Mäkelä Metsäteho Oy:stä. Rahoitukseen on osallistunut maa- ja metsätalousministeriö. 2

5 1 Sienet puuainetta pilaamassa Sienet aiheuttavat muutoksia puuaineessa sekä kasvaville puille että hakatulle puutavaralle. Harmittomimpia sieniä puuaineen laadun kannalta ovat hakatussa puutavarassa esiintyvät homesienet. Ne muodostavat rihmastoja puun ulkopinnalle ja katkaisukohtiin. Runsaat homesieniesiintymät voivat aiheuttaa oireita puiden käsittelijöille. Värivikaa aiheuttavat sienet ovat etupäässä hakatun puutavaran ongelma. Värivikaa aiheuttavat sienet eivät yleensä tuhoa soluseinämiä eivätkä näin ollen heikennä puuaineen rakennetta. Värivika aiheuttaa laadun heikentymistä lähinnä sahatukeissa. Lahottajasienet hajottavat puuainetta, jolloin puu ei monesti kelpaa aiottuun käyttökohteeseen. Sienten aiheuttama lahoaminen vaikeuttaa myös tuotteiden valmistusta sekä heikentää lopputuotteiden ominaisuuksia ja laatua. Lahottajasieniä on kahdenlaisia: valkolahottajia, joiden lahotustyö alkaa ligniinistä sekä ruskolahottajia, jotka aloittavat lahotustyön selluloosasta ja hemiselluloosasta. 3

6 2 Lahoaminen laholajit Puuaineen lahoamista tapahtuu sekä kasvavissa puissa että puutavarassa. Hakkuun jälkeisessä pitkäaikaisessa varastoinnissa puuaine muuttuu sinistäjä- ja lahottajasienten vaikutuksesta. Käytännössä tämä vaikuttaa vain sellupuun laatuun, sillä tukit ja hiomopuu toimitetaan käyttöön niin nopeasti, etteivät muutokset ehdi alkaa. Viimeisten tutkimusten mukaan sellupuussa varastoinnin aikana tapahtuvat puuainemuutokset alkavat nopeammin ja ovat merkittävämpiä kuin aiemmin on tiedetty. Hakkuun jälkeen tapahtuviin puuainemuutoksiin voidaan vaikuttaa puun kiertoa nopeuttamalla tai erityisvarastoinnilla. Kasvuaikainen laho on maanlaajuinen ongelma. Lahon aiheuttajat vaihtelevat alueittain. Etelä- ja Keski-Suomen pahin kuusen kasvuaikainen lahottaja on juurikääpä, Pohjois- Suomessa muut lahottajasienet. Kasvuaikaisen lahon torjunta vaatii kokonaisvaltaisia toimia ja pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi juurikääpä metsikköön päästyään leviää juuriyhteyksien välityksellä niin, että se lopulta saastuttaa kaikki metsikön puut. Sieni säilyy kasvavissa puissa ja kannoissa tartuttamiskykyisenä vuotta. 3 Kasvuaikainen laho Kasvuaikainen laho on pääosin tyvilahoa, joka sijaitsee puun tyviosassa. Pahin puita kasvuaikana lahottava sieni on juurikääpä. Sen on arvioitu aiheuttavan 80 % kuusen tyvilahosta. Sama sieni aiheuttaa männyille tyvitervastautia. Juurikääpää esiintyy kaikenikäisissä puissa, eniten kuitenkin tukkikokoisissa puissa. Toinen kasvuaikana puiden keskiosaa lahottava sieni on mesisieni. Se esiintyy vanhoissa, usein huonokuntoisissa puissa. Mesisieni aiheuttaa ns. pönttölahon, jolloin kaikki puuaine lahoaa tyviosan keskeltä. Mesisieni nousee harvoin metriä korkeammalle rungossa eikä se leviä puusta toiseen kuten juurikääpä. Kasvuaikana korjuu- tai muista vaurioista puuhun tunkeutuvat lahottajasienet myös aiheuttavat lahoa. Yleisin vauriolahon aiheuttaja on verinahakkasieni. Vauriolahon tuntee parhaiten siitä, että se on epäsymmetrisesti samalla puolella runkoa kuin vaurio. 4

7 4 Juurikääpälaho alku, eteneminen ja vaikutukset Juurikääpä leviää metsikköön yleisimmin kantopintojen kautta. Kasvava puu voi saada juurikääpätartunnan myös juuri- ja tyvivaurioiden kautta. Juurikääpäitiöitä on ilmassa kesäaikana paljon ja niitä laskeutuu kaikkialle metsään. Kuusen ja männyn kantojen tuoreilla kaatopinnoilla itiöt itävät nopeasti, ja rihmasto tunkeutuu puuhun. Sieni leviää rihmastonsa avulla juuriyhteyksien tai -kosketusten välityksellä terveisiin puihin. Kuusen juurikääpätartunta näkyy aluksi violetinvärisenä rengasmaisena värivikana tyvellä. Värivika täyttää renkaan, joka vähitellen sienen hajotustoiminnan edetessä muuttuu kovaksi, vaaleanruskeaksi lahoksi. Myöhemmin laho pehmenee ytimestä alkaen. Juurikääpälaho nousee rungossa useita metrejä keskimäärin 30 cm vuodessa rajoittuen pääasiassa sydänpuuhun. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia, jossa juuret pihkoittuvat ja lahoavat. Taudin seurauksena puut kuolevat pystyyn tai kaatuvat. Tyvitervastauti on yleinen Kaakkois-Suomessa. Tyvilahoa sisältävä puu käytetään sellun valmistukseen tai energian tuottamiseen. Eteläsuomalaiselle sellutehtaalle tulevasta raaka-aineesta keskimäärin % on tyvilahoa sisältävää kuusta. Tämä puu on suurimmaksi osaksi tukkipuukokoista, joten sen arvo ilman lahovikaa olisi huomattavasti suurempi. Tyvilahoisen kuusen käyttäminen sellussa pienentää pienikokoisen männyn käyttötarvetta. Se puolestaan vähentää harvennusmännyn kiinnostavuutta ja saattaa siten vaikuttaa harvennusrästien lisääntymiseen. 5

8 5 Juurikääpälahon torjunta Juurikääpä heikentää metsiemme terveyttä. Sen vaikutukset näkyvät metsistä saatavien puutavaralajien määrämuutoksina. Sahatukkien ja kuusihiomopuun määrät vähenevät kun taas sellu- ja energiapuun määrät kasvavat. Muutoksista aiheutuu taloudellisia tappioita metsänomistajille. Myös puuta jalostavan teollisuuden tulee ottaa muutokset huomioon pitkän aikavälin puunkäyttöä suunnitellessaan. Tätä koko metsätaloutta uhkaavaa tilannetta valtiovalta ja metsätalouden edistäjät ovat ryhtyneet ponnekkaasti torjumaan. On määritelty juurikäävän torjuntaa tarvitsevat alueet, kohteet ja ajankohdat. Juurikäävän torjunnan ainekustannuksiin on vuodesta 1997 alkaen voitu käyttää metsänparannukseen tarkoitettuja varoja ja valtion panostusta on tarkoitus edelleen lisätä työn toteutuksen tukemiseksi. yleistymistä ja joilla voidaan vähentää juurikäävän tuhoja. Juurikääpätuhojen yleistymistä hidastavat hakkuiden, erityisesti harvennusten ajoittaminen talviaikaan kantokäsittely sulan maan aikaisissa hakkuissa puulajin vaihto uudistamisen yhteydessä silloin kun kasvupaikka sen sallii lehtipuusukupolvi hävittää juurikääpätartunnan kasvupaikalta; myös kuusen vaihto männyksi tervehdyttää. Puulajin vaihto voidaan tehdä myös pelkästään metsikön sairaissa osissa. Juurikääpätuhoja voidaan myös vähentää suosimalla sekametsän kehittymistä sienen leviäminen puusta toiseen vaikeutuu harvalla kasvatusasennolla leviäminen juurten kautta vaikeutuu Juurikäävän tuhoja ja leviämistä tulee torjua, sillä juurikääpä on muihin lahottajiin nähden poikkeuksellisen tuhoisa. Se esiintyy talousmetsissä tarttuen hyväkuntoisiin kuusiin ja mäntyihin. Lisäksi se kerran metsään päästyään tartuttaa taudin muihin puihin myös seuraavassa puusukupolvessa. Juurikäävän torjunnassa ensisijaisen tärkeää on pyrkiä estämään uusia metsiköitä saamasta juurikääpätartuntaa. Näin pystytään vähentämään juurikäävän lisääntymistä ja pitkällä aikavälillä myös tautikohteiden määrää. Erityisen tärkeää juurikäävän torjunta on sellaisissa kohteissa ja paikkakunnilla, joissa tautia ei vielä esiinny. Ensisijaisesti juurikääpää tulisi torjua vaikeuttamalla sen lisääntymistä mieluimmin luonnon omilla keinoilla. Tällaisia ovat toimenpiteet, jotka hidastavat juurikääpätuhojen 6

9 vähentämällä harvennuskertoja vähemmän korjuuvaurioita lyhentämällä lahon kuusikon kasvatusaikaa lahon suhteellinen osuus lisääntyy puuston vanhetessa. Mikäli puulajin vaihto ei tule kysymykseen, on kantokäsittely ainoa todellinen vaihtoehto sulan maan aikana toteutettavissa hakkuissa. Kantokäsittelyllä on pitkät perinteet meitä eteläisemmissä maissa, missä juurikääpä on pahempi ongelma kuin Suomessa. Meillä hakkuukoneisiin yhdistetty kantokäsittely aloitettiin 1990-luvun alkupuolella. Vasta muutaman viime vuoden aikana kantokäsittely on yleistynyt eteläisessä Suomessa. Periaatteena kantokäsittelyssä on saada kannon leikkauspinnalle ilmasta laskeutuville juurikääpäitiöille kilpailija kaatohetkellä. Tässä suhteessa nykyisin käsittelyaineena käytettävä harmaaorvakkasieni on osoittautunut tehokkaaksi. Kun harmaaorvakkaa on levitetty kannon pinnalle, ei juurikääpä pääse asettumaan enää kantoon. Avaintekijöinä kantokäsittelyn tuloksellisuudessa ovat toimintakykyinen käsittelyaine, huolellinen työskentely ja toimivat levityslaitteet. 6 Kantokäsittely 6.1 Kantokäsittelyalue Juurikäävän torjunta-alueet jaetaan kuusen juurikäävän ja männyn tyvitervastaudin torjunta-alueisiin. Kuusen juurikäävän torjunta-alue käsittää koko maan pois lukien Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten alueet. Kantokäsittelyn käyttöä suositellaan kuusivaltaisten metsien harvennus- ja päätehakkuisiin. Männyn tyvitervastaudin torjumiseksi kantokäsittely tulee tehdä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten toimialueilla havupuuvaltaisissa harvennus- ja päätehakkuissa. 6.2 Kantokäsittelyn ajankohta ja kohde Kantokäsittelyä tehdään sinä aikana, jolloin lämpötila on otollinen juurikäävän leviämiselle. Tämä tarkoittaa selvästi lämpimän puolella olevia päivälämpötiloja. Käytännössä kantokäsittely aloitetaan keväällä yöpakkasten loputtua ja lopetetaan syksyllä jatkuvien yöpakkasten alettua. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan kantokäsittelyajankohta on toukokuun alun ja lokakuun lopun välinen aika. Kantokäsittelyä tehdään vain kivennäismailla. Kohdevalinta on erilainen kuusen juurikäävän ja männyn tyvitervastaudin alueilla (ks. karttaa viereisellä sivulla). Kuusen juurikääpäalueella käsittelyä tehdään, kun metsiköissä on kuusta yli 50 % puuston tilavuudesta. Torjunta tehdään aina harvennuksissa. Päätehakkuissa kantokäsittely tehdään silloin, kun puulajia ei vaihdeta. jos männyn tyvitervastautia esiintyy saman kunnan alueella, ja kohteissa on mäntyä yli 50 % puuston tilavuudesta. Männyn tyvitervastaudin riskialueella käsittely tehdään, kun metsikössä on havupuita yli 50 % puuston tilavuudesta. Torjunta tehdään sekä harvennus- että päätehakkuissa. Kantokäsittelyn toteutusajankohdat ja kohteet on esitetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa juurikäävän torjunnan tukemisen perusteissa. 7

10 6.3 Kantokäsittelyn toteutus Kantokäsittely tehdään hakkuukoneeseen asennetulla kantokäsittelylaitteella. Nykyisin laite on vakiovaruste kantokäsittelyalueelle hankittavissa uusissa hakkuukoneissa. Käytettyinä myytäviin kantokäsittelylaitteettomiin hakkuukoneisiin laite asennetaan jälkiasennuksena. Suomessa kantokäsittelyaineena käytetään biologista harmaaorvakkavalmistetta Rotstopia. Kantokäsittely tehdään ruiskuttamalla kaadettavan kuusen ja männyn kaatoleikkauspintaan käsittelyainetta. Lehtipuita ei käsitellä, koska harmaaorvakka ei ole lehtipuiden lahottajasieni. Kantopinnan käsittely riittää, sillä kannon kyljistä ja juurista tuleva tartunta on vähäistä kantopintaan verrattuna. Tavoitteena on saada koko kantopinta peittymään käsittelyaineella. Tällöin kantokäsittelyn teho on vähintään 90 %. Jos osa sahauspinnasta jää käsittelemättä, torjuntateho alenee vastaavasti. Metsäntutkimuslaitos on määrittänyt ehdottomaksi minimiksi 85 %:n peittävyyden. Kantojen peittävyys määritetään käsittelyaineeseen sekoitettavan väriaineen perusteella. Peittävyystarkastelu on syytä tehdä mahdollisimman nopeasti käsittelyn jälkeen, sillä väriaine alkaa vähitellen vaalentua kannoissa. Käsittelyaineen määrän voidaan katsoa olleen riittävä, mikäli merkkiväri erottuu levityspäivän ajan selvästi kantopinnalta. Käytännössä kantokäsittelyn toteutus alkaa käsittelyaineen (Rotstop ) hankinnasta. Aineen hankinnan hoitavat yleensä puunhankintayritykset. Yksittäistapauksissa tilaukset voi tehdä keskusliikkeiden kautta. Tällöin aine toimitetaan Kemira Agro Oy:stä Matkahuollon tai postin kautta. Kantokäsittelyaine on eläviä sieni-itiöitä sisältävä biologinen tuote, jonka käsittelyssä on oltava huolelli- 8

11 nen. Jotta sienen itävyys säilyisi hyvänä, Rotstop-pussit on säilytettävä viileässä. Kantokäsittelyaine tehdään sekoittamalla Rotstop-pussien sisältö hakkuukoneen kantokäsittelyainesäiliöön laitettuun puhtaaseen veteen sekoitussuhteessa 1 gramma ainetta 1 litra vettä. Pussien päälle on painettu ohje avaamisesta ja liuoksen teosta sekä tarvittavista suojavälineistä. Valmiiseen käsittelyaineliuokseen lisätään erillisiä väritabletteja mahdollistamaan työjäljen seuranta. Kun käsittelyainesäiliö on täytetty, alkaa varsinainen kantokäsittely. Työtä aloitettaessa on syytä tarkistaa peittävyys erikokoisilla kannoilla. Ruiskutuksen oikea ajoitus on syytä säätää kauden alussa ja muutoinkin tarvittaessa, kuitenkin muutaman kerran kaudessa. Liian myöhäinen ruiskutuksen alku ja aikainen loppuminen näkyvät vajautena kantopinnalla. Liikaruiskutuksen havaitsemiseksi on tarpeen nousta koneesta ja katsoa kantojen ympäristöä ylivaluman selvittämiseksi. Tavoite on, että aamulla tehty kantokäsittelyainemäärä riittää vain yhden päivän tarpeisiin. Perustelu menettelylle on valmiiksi tehdyn aineen huono säilyminen sekä laitteiston puhtaana ja toimintakykyisenä pysyminen. Kantokäsittelylaitteisto toimii sitä moitteettomammin mitä enemmän sen puhtaudesta huolehditaan. Parhaaseen tulokseen päästään huuhtelemalla letkut päivittäin, tyhjentämällä käsittelyainesäiliö muutaman kerran viikossa ja huuhtelemalla säiliö kerran viikossa. Itse hakkuutyön aikana tulee seurata kantojen peittymistä. Käsittelemättömät viirut kertovat kantokäsittelyterälevyn reikien tukkeutumisista. Tukkeutumia on yritettävä poistaa esimerkiksi paineilmalla tai sitten on vaihdettava terälevy ja aukaistava reiät myöhemmin esimerkiksi korjaamohallilla. Kun koko kantokäsittelyn ajan huolehditaan työjäljen laadusta, saavutetaan tavoiteltu tulos peittävyys, joka takaa tehokkaan torjunnan. Muutoin kantokäsittelyyn uhrattu aine ja työaika ovat menneet hukkaan. 6.4 Työjäljen valvonta Kantokäsittelytyön valvonnan tarkoitus on varmistaa sellainen työn toteutus, että sillä saadaan hyvä torjuntateho. Myös työssä käytettävä valtion rahoitus edellyttää työn laadun valvontaa. Kantokäsittelytyössä valvontatarve on erilaista kuin monessa muussa työlajissa. Valvonta tulee kohdistaa työjäljen laatuun eikä työn tekemiseen sinänsä. Ei ole syytä epäillä, ettei toteutetuiksi ilmoitetuilla kohteilla ole tehty kantokäsittelyä, sillä työn tekemättä jättämisestä ei ole kenellekään hyötyä. Lisäksi työnjohto ja metsänomistaja voivat varmistaa käsittelyn toteutuksen värillisistä kannoista. Kantokäsittelyssä valvonnalla varmistetaan käsittelyn tuloksellisuus eli kantojen riittävän hyvä peittyminen kantokäsittelyaineella. Tämä vaatii peittävyysmittauksia. Järkevintä olisi yhdistää kantojen peittävyysmittaukset muihin työmaalla tehtäviin valvontamittauksiin. Hakkuutyön jälkimittausten yhteydessä ei kantojen peittävyyttä voida mitata, sillä nämä tehdään vasta kun työmaat ovat kaikilta osin valmiit. Kantokäsittelyaineen huonosti säilyvä väri edellyttää, että peittävyysmittaukset tehdään välittömästi hakkuun jälkeen tai viimeistään samana päivänä. Näin hakkuukoneen mittalaitteen kontrollimittaukset ovat ainoa työnjohdon tekemä mittaus, johon kantojen peittävyysmittaukset voidaan yhdistää. Toinen vaihtoehto on hakkuukoneen kuljettajan itse tekemät peittävyysmittaukset. Koska yrittäjä vastaa työjäljen laadusta, on työnjohdon mukanaolo mittauksissa suotavaa. Valvonta on yrittäjän omavalvontaa, jolloin mittausten tekemisestä vastaa viime kädessä 9

12 hakkuukoneen kuljettaja. Ensimmäiset mittaukset tehdään keväällä ensimmäisellä työviikolla. Jos jälki on kunnossa mittaukset toistetaan kuukausittain. Jos jälki on huono, tehdään tarvittavat korjaukset laitteistoon ja uusintamittaus viimeistään seuraavalla työmaalla. Urakanantajayrityksen työnjohto osallistuu valvontamittauksiin mahdollisuuksien mukaan 1 3 kertaa kaudessa toistuvien hakkuukoneen kontrollimittausten yhteydessä. Työnjohdon tulisi pyrkiä osallistumaan etenkin kevään ensimmäiseen mittaukseen. Lomake täytetään seuraavasti: Täytetään yläosassa olevat tunnistetiedot Vasempaan laitaan on valmiiksi merkitty peittävyydet. Jos 25 cm:n kanto on peittynyt esimerkiksi 95 %:sti, merkitään 95:n riville ensimmäiseen tyhjään kohtaan (ks. mallilomaketta) kannon koko 25 jne. Mittausten jälkeen laskenta tehdään lomakkeen alalaidassa olevan ohjeen mukaisesti. Lomake annetaan työnjohdolle, joka kerää kantokäsittelyä tekevien hakkuukoneiden tiedot yhteen. Virallista työjäljen valvontaa tekevät metsäkeskukset. Metsäkeskukset pyytävät tietoa omiin valvontamittauksiinsa haluamistaan kantokäsittelykohteista puunhankintayrityksiltä. Näin metsäkeskusten mittaajat pääsevät tekemään kantokäsittelyn peittävyysmittaukset käynnissä olevilta työmailta. Mittaukset tehdään seuraavasti: Määritetään kantokäsittelyaineen peittävyys prosentteina koko kantopinnasta. Apuna käytetään Metsätehossa kehitettyä mittalevyä, joka auttaa käsittelemättä jääneen osan pinta-alaosuuden määrittämisessä Mitataan kannon läpimitta sentteinä. Mittaamalla kantojen läpimitat saadaan selville laitteen toimiminen erikokoisissa kannoissa. Erikokoisia kantoja mitataan satunnaisesti 50 ensimmäistä eteen sattuvaa. Työjäljen valvonnalla ei saada selville kantokäsittelyn tehokkuutta eli sitä onko kantokäsittelystä todella hyötyä juurikäävän torjunnassa ja estääkö kantoihin ruiskutettu harmaaorvakkaliuos juurikääpäitiöiden pääsyn puuaineeseen. Tämän selvittämiseksi tulee hakkuun jälkeisenä kesänä ottaa näytekiekkoja kantokäsittelykohteilta ja määrittää kiekoista niissä olevat sienet. Samalla saadaan selville kantokäsittelyaineessa käytetyn sienikannan tehon säilyminen jatkuvassa käytössä. Työ tulee tehdä säännöllisin välein. Se soveltuu Metsäntutkimuslaitoksen toteutettavaksi. 6.5 Kantokäsittelyn kustannukset, maksaminen ja korvausten hakeminen Kantokäsittelystä aiheutuu käsittelyaine- ja levitystyökustannuksia. Levityskustannukset voidaan jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset koostuvat lähinnä levityslaitteen hankinnasta. Laite hankitaan yleensä uutena ostettavan hakkuu- 10

13 11

14 laitteen osana, jolloin se sopii kokonaisuuteen ja on helppo asentaa. Muuttuvat kustannukset koostuvat kantokäsittelyn toteuttamiseksi tarvittavista työ- ja tarvikekustannuksista. Kantokäsittelystä johtuvaa ylimääräistä työtä ovat mm. veden hankinta, käsittelyaineen teko, laitteen huolto- ja korjaustyö sekä laitteiston puhdistaminen. Muuttuvat laitekustannukset muodostuvat mm. kalliimmista terälevyistä ja mahdollisista käytössä rikkoutuvista levityslaitteiston osista. Keväällä 2001 säädetty laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta antaa mahdollisuuden myöntää juurikäävän riskialueella toteutettavaan juurikäävän torjuntaan tukea paitsi torjunta-ainekustannuksiin myös torjunta-aineen levityksen kustannuksiin. Tuki annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettävin perustein. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kestävän metsätalouden rahoitusvaroista (myöhemmin Kemera) maksetaan kantokäsittelyaine sekä levityksen muuttuvia kustannuksia vastaava summa. Korvaus määritetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ja se on erisuuruinen harvennus- ja päätehakkuissa. Siihen on vastaisuudessa tarkoitus tehdä inflaatiotarkistukset. Kiinteät kustannukset jäävät puun hakkauttajien maksettavaksi. Toteutukseksi suositetaan järjestelyä, missä kantokäsittelylaite katsotaan hakkuukoneen sellaiseksi kiinteäksi osaksi, joka otetaan mukaan koneen hankintahintaan käyttökustannuksia laskettaessa. Tällöin kantokäsittelylaitetta kuoletetaan kaikkien hakkuiden aikana ja se tulee kuoletetuksi kantokäsittelyn toteutusmäärästä riippumatta. Jos puun hakkauttajat maksavat kantokäsittelyn kiinteät kustannukset, ja muuttuvat kustannukset rahoitetaan Kemera-varoista, tulevat kantokäsittelyn kustannukset yksityismetsissä näillä katetuiksi. Edellytyksenä on, että torjuntatyön ajankohta ja kohde täyttävät maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa asetetut edellytykset. Muussa tapauksessa kantokäsittelyn ja aineen maksaa kokonaisuudessaan metsänomistaja. Lain nykyisen tulkinnan mukaan muiden kuin yksityisten metsänomistajien kantokäsittelykohteisiin ei myönnetä tukea aine- tai levityskustannuksiin. Suositeltavaa on, että puunhankintayritys maksaa kantokäsittelyn toteutusvaiheessa aineen ja levityksen. Yksityismetsissä tehdystä kantokäsittelystä yritys sitten hakee korvauksen aine- ja levityskustannuksista metsäkeskukselta. Hankintahakkuiden kantokäsittelyyn korvausta voi hakea hakkauttaja tai hakkuun suorittaja. Rahoitushakemus tehdystä kantokäsittelytyöstä ja käytetystä käsittelyaineesta toimitetaan metsäkeskuksiin kauden päätyttyä, viimeistään 2 kuukauden kuluessa riskiajankohdan päättymisestä. Tarkastuksia varten tarvitaan seuraavat tiedot. Rahoitushakemuslomakkeella ilmoitetaan koko tuen hakuerää (kaikki tilat yhteensä) koskevat tiedot: tuen hakija (hakkuutyön suorituttaja) harvennushakkuun pinta-ala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 yhteensä päätehakkuun pinta-ala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 yhteensä torjunta-ainekustannukset yhteensä kopiot torjunta-aineen ostolaskuista tilojen lukumäärä Rahoitushakemukseen vaaditaan seuraavat tilakohtaiset tiedot (rahoitushakemuksen liite): maanomistaja tilan kiinteistötunnus (tai kunta, kylä ja tila) kantokäsiteltyjen kuvioiden numerot (mikäli saadaan tietojärjestelmästä) 12

15 harvennushakkuuala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 päätehakkuuala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 Helpoiten liitetiedot saadaan tekemällä tietojärjestelmiin sellainen muutos, että kyseiset tiedot tulostuvat puukauppakohtaisesti. Syntyvä tuloste kelpaa liitteeksi. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tekee erillisen liitetietolomakkeen niille, jotka eivät saa tietoja tietojärjestelmästään. 6.6 Seuranta ja tilastointi Tietoja kantokäsittelyn toteutuksesta tarvitaan eri käyttötarkoituksiin. Kantokäsittelymääriä tarvitaan seurantaan ja tulevan ennakointiin. Metsäkeskuskohtaisista toteutusmääristä saadaan selville kantokäsittelyn osuus torjuntatarpeessa olevista kohteista. Metsäkeskukset saavat yksityismetsien kantokäsittelymäärät käsittelyaine- ja levitystyön korvaushakemuksista. Myös muiden metsänomistajien metsissä tapahtuneen kantokäsittelyn määrät hakkuutavoittain tulee ilmoittaa kauden päätyttyä metsäkeskuksiin. Kantokäsittelyainemäärien seuranta antaa tietoa levityslaitteiden kehittymisestä ja levityksen tarkentumisesta. On mahdollista pienentää kannon ympäristöön menevää ainemäärää ilman että itse kantoon osuva ainemäärä pienenisi. On arvioitu, että jos kaikki torjunnan tarpeessa olevat kohteet käsitellään, vuotuiset kantokäsittelyainekustannukset olisivat noin 20 miljoonaa markkaa. Pienelläkin kannon ympäristöön menevän käsittelyainemäärän vähentymisellä saadaan aikaan huomattavia säästöjä. Hakkuukonekohtaisen käsittelyainemenekin seuraaminen auttaa löytämään muista poikkeavat levityslaitteistot. Tällöin on mahdollista selvittää poikkeavuuden aiheuttaja ja saada aikaan parannusta. Hakkuukonekohtainen ainekulutus saadaan jakamalla ainekulutus harvennuksissa ja päätehakkuissa niistä hakatuilla kuutiometrimäärillä. Tällainen selvitys puunhankintayritysten tulisi tehdä käyttämistään hakkuukoneista kantokäsittelykauden päätyttyä. 13

16 6.7 Kantokäsittelylaite Kantokäsittelylaitteita on toimintaperiaatteeltaan kahdenlaisia: terälevyn tai suuttimen kautta levittäviä. Terälevyratkaisussa käytetään erityisvalmisteista kantokäsittelyterälevyä, jossa on reikiä aineen kaatosahauksen aikana tapahtuvaa ruiskuttamista varten. Suutinvaihtoehdossa aine ruiskutetaan sahakoteloon tai terälevyn istukkaan sijoitetun suuttimen kautta kaatosahauksen aikana tai puun kaatuessa. Terälevyn kautta tapahtuvassa levityksessä kantokäsittelyaine osuu lähes varmasti kantopinnalle. Puiden koon vaihtelu aiheuttaa kuitenkin sen, että pienillä puilla osa aineesta menee kannon ohitse, sillä terälevyjen rei ityksen pituus mitoitetaan isojen puiden mukaan. Pihka ja puru saattavat tukkia terälevyissä olevia reikiä työn aikana. Molempiin ongelmiin on saatu parannuksia terälevykehityksen myötä. Kantokäsittelyyn tarkoitettuja terälevyjä ei tulisi käyttää lyhytaikaisestikaan työmailla, joilla ei tehdä kantokäsittelyä. Kuusikohteilla mäntyjä ei pidä jättää käsittelemättä, koska tällöin reiät tukkeutuvat pihkasta. Suutinmenetelmällä pystytään saamaan hyvä peittävyys pienille kannoille. Peittävyysmittaukset ovat osoittaneet, että alle 20 cm:n kannoilla levitysjälki on hyvä, mutta alkaa huonontua nopeasti kannon koon kasvaessa. Isoilla puilla joudutaan lisäksi ennen ruiskutusta odottamaan puun kaatumisen alkamista, johon kuluu lisäaikaa. Suuttimella ruiskutettaessa käsittelyaineen määrää pystytään säännöstelemään terälevyä paremmin. Suuttimella käsittelyaine leviää kuitenkin epätasaisesti kannon eri osiin. Suutinmenetelmän käyttäminen päätehakkuissa ei ole suositeltavaa. Kantokäsittelylaitteen toimintaan vaikuttaa paitsi laite sinänsä myös laitteen säädöt. Varsinaisen levityslaiteen kehitystyö on ollut 14

17 melko vähäistä. Eräässä mallissa pumppu on korvattu tehokkaammalla. Hakkuukoneen tietojärjestelmien kehittyminen on mahdollistanut sahauksen aikana muuttuvan paineen käyttämisen levitysjäljen tasaisuuden parantamiseksi. Suurin kehitystyö on tehty kantokäsittelyterälevyissä. Aiemmin reikiä oli aivan liikaa liian pitkällä alueella. Tämä aiheutti paineen vähentymistä sahauskohdassa, kun aine meni kannon ulkopuolella olevista rei istä. Myös pihka ja roskat tukkivat useasti terälevyn keskiosan reikiä. Reikämäärien vähentämisellä ja uudella sijoittelulla on saatu parempia tuloksia niin levitysjäljessä, ainekulutuksen pienentymisessä kuin tukkeutumisten vähentymisessä. Kantokäsittelylaitteen moitteeton toiminta vaatii oikean levityspaineen. Liian pienellä paineella ainetta ei ehdi levitä riittävästi kantoihin koko kantopinnan peittämiseksi. Ongelma on pahin pienillä puilla, joissa sahausnopeus on suuri. Suurella paineella ainekulutus kasvaa helposti liian suureksi. Hyvin suuret paineet saattavat tappaa harmaaorvakkaitiöt käsittelyaineliuoksessa, sillä niillä on rajallinen paineensietokyky. 6.8 Kantokäsittelyaine Kantokäsittelyn tulos muodostuu paitsi onnistuneesta levityksestä myös toimintakykyisestä kantokäsittelyaineesta. Käytetty kantokäsittelyaine Rotstop sisältää eläviä harmaaorvakkasienen itiöitä. Harmaaorvakka on havumetsissämme yleisesti esiintyvä lahottajasieni, joka osallistuu kuolleen puuaineen sisältämien ravinteiden palauttamiseen kasvillisuuden käyttöön. Harmaaorvakka poikkeaa juurikäävästä siten, ettei se pysty lahottamaan elävää puustoa. Rotstop-kantokäsittelyaineen torjuntateho perustuu siihen, että tuoreen kannon pinnalle levitetään harmaaorvakkasientä, joka vähitellen asuttaa koko kannon. Tällöin kannolle laskeutuville juurikääpäitiöille ei jää elintilaa. Rotstop on Kemira Agron tekemä biologinen tuote, joka sisältää eläviä harmaaorvakkasieni-itiöitä. Tuote on jauhemainen ja sisältää orvakan itiöitä 5 10 milj. kpl/g. Suurin osa tuotteesta on kuitenkin ns. kantaja-ainetta (silikaattijauhetta). Harmaaorvakkaitiöt ovat toimintakykyisiä 7 38 C:n lämpötiloissa, jolloin itiöt itävät ja kasvattavat sienirihmastoa puuainetta lahot- Lähitulevaisuudessa kantokäsittelylaitteiston kehitys jatkunee pääasiassa terälevyn osalla. Aine pyritään saamaan kohdistumaan tarkemmin kannon keskiosaan, jolloin painetta ja kuluvaa ainemäärää voidaan pienentää peittävyyden siitä kärsimättä. Käyttämällä uuden sukupolven terälevyjä, pitämällä paineet ja säädöt kohdallaan sekä huolehtimalla laitteiston säännöllisestä puhdistamisesta on mahdollista saavuttaa hyvä työjälki, toisin sanoen saada kantopinnat peittymään tasaisesti pienemmällä käsittelyainemäärällä. 15

18 taen. Alhaisemmissa lämpötiloissa sieni ei kasva, mutta ei myöskään kuole, ja lämpötilan noustessa se alkaa taas kasvaa. Pitempiaikaisissa korkeissa lämpötiloissa sieni-itiöt sen sijaan kuolevat. Nämä on syytä muistaa aineen käsittelyketjua sekä käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Rotstop -harmaaorvakkavalmistetta myydään 5 g:n ja 25 g:n annospusseissa. Tilaukset tehdään keskusliikkeiden kautta. Pienet erät toimitetaan asiakkaalle yleensä postitse, suuremmat Matkahuollon kautta. Koska Rotstop sisältää eläviä sieni-itiöitä ja jotta niiden itävyys pysyisi hyvänä, on Rotstop-pussit säilytettävä viileässä. Avaamattomassa pakkauksessa tuote säilyy 12 kk, jos se varastoidaan alle +8 C:ssa ja 18 kk alle 18 C:ssa. Lämpimään otettu pakkaus on käytettävä viikon sisällä ja avattu pakkaus sekä valmis käyttöliuos vuorokauden kuluessa. Käyttöliuoksessa itiöt kuolevat, jos lämpötila nousee useamman tunnin ajaksi asteeseen. Hetkellisen lämpötilan nousun liuoksen itiöt kestävät eli läpimeno hakkuukoneen kuumien kohtien kautta ei aiheuta ongelmia. Rotstop-valmisteen säilyminen tehokkaana vaatii lähes täydellisen kylmäketjun valmistajalta käyttöpaikkaan sekä käytön tarkkaa ennakkosuunnittelua. Käytännössä työnjohto voi toimittaa Rotstop-pusseja sovitun aikataulun mukaisesti yrittäjille. Yrittäjä tai hakkuukoneen kuljettaja säilyttää ylimääräiset pussit pakastimessa tai jääkaapissa ja ottaa päivittäin vain tarvittavan määrän mukaan työmaalle. Käyttöliuos valmistetaan sekoittamalla aine ohjeiden mukaisesti puhtaaseen veteen. Tuote ei sisällä väriainetta, se lisätään erillisinä tabletteina valmiiseen käyttöliuokseen. Käsittelyaineen tekemistä maastossa hankaloittavat tuuli ja sade sekä monesti kantokäsittelyainesäiliön sijainti. Työtä helpottaa, jos kuljettaja tekee kotonaan valmiiksi liuoksen väritabletteineen esimerkiksi 1,5 2,5 litran pulloon ennen työmaalle lähtöä. Tällöin valmiin aineliuoksen ja veden yhdistäminen sujuu maastossa nopeammin ja helpommin. Sisätiloissa on myös helpompi käyttää tekemisessä tarvittavia suojavälineitä. Aineen tekemistä helpottaisi, mikäli yhdestä annospussista saataisiin tarvittava liuosmäärä. Myös ehdotuksia erilaisista ainepakkauksista liukenevista pusseista valmiiseen nesteeseen on esitetty helpottamaan aineen tekoa. Nämä eivät Kemiran edustajien mukaan ole kuitenkaan kantokäsittelyainetapauksessa mahdollisia toteutusratkaisuja. Kehitystyötä kuitenkin tehdään. Harmaaorvakka ei lahota kasvavia puita, mutta on yleinen havupuutavaran lahottaja. Kantokäsittelyssä käsittelyainetta joutuu kannon ohella myös kaadettavan puun tyveen. Tutkimusten mukaan harmaaorvakkasieni etenee puutavarassa kesäolosuhteissa 2 4 senttimetriä viikossa. Ensimmäiset orvakan aiheuttamat puun värinmuutokset ilmaantuvat lämpimällä säällä yleensä vasta sinistymän ilmaantumisen jälkeen, parissa kolmessa viikossa. Sahatukit toimitetaan sahaukseen niin nopeasti, ettei orvakka ehdi vaikuttaa, ja sahatavaran kuivauksessa orvakka kuolee. Sellutehtaiden hakekasoissa orvakka ei ole merkittävä lahottaja. Lisääntynyt lahoamisen vaara on suurin pitkään varastoidussa harvennusten mäntykuitupuussa. 6.9 Kantokäsittelyaineen terveysvaikutukset Rotstop-kantokäsittelyaine on luokiteltu torjunta-aineeksi, joten sen käytössä on noudatettava valmistepussissa olevia ohjeita ja suojavälinesuosituksia (muovikäsineet, hengityssuojain ainetta sekoitettaessa). Asianmukaisesti käytettynä valmisteella ei ole osoitettu olevan vaikutusta kantokäsittelyä tekevien terveyteen. Aineen mahdollisia terveysvaiku- 16

19 tuksia kantokäsittelyn toteuttajiin on tutkittu Suomessa Kuopion aluetyöterveyslaitoksessa. Tutkimustulosten mukaan noudattamalla tuotteen käytöstä annettuja ohjeita, levitystyön tekijälle ei aiheudu mitään terveydellistä vaaraa. Tämä koskee sekä hengityksen kautta tapahtuvaa altistusta että aineen nestemäisessä muodossa tapahtuvaa käsittelyä. On kuitenkin muistettava, että vaikka harmaaorvakka on yleinen sieni havumetsissä, ja metsäilma saattaa kesäaikana sisältää runsaasti orvakan itiöitä, ovat sieni-itiöt Rotstoppussissa lähes ainoa aineosa. Pussin sisällön hengittäminen esimerkiksi sitä hampailla avattaessa aiheuttaa moninkertaisen altistuksen normaalin verrattuna. Toinen teoriassa mahdollinen tapa saada kantokäsittelyainetta on kantokäsittelykohteilta poimituissa marjoissa tai sienissä. Harmaaorvakka ei kasvata sienirihmastoa kuin kuolleessa havupuussa, joten muualta se häviää kuivuttuaan tai sateen huuhtelemana. Lisäksi on huomattava, että jos kantojen ympärillä on hakkuun jäljeltä kantokäsittelyainetta, on siellä myös teräketjuöljyä, joka varmasti säilyy kauemmin marjojen ja sienten pinnalla. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei kantokäsittelyaineesta aiheudu terveysriskiä ohjeiden mukaisesti toimittaessa. 17

20 7 Kantokäsittelyn ympäristövaikutukset Kantokäsittelyssä hakkuualueille levitetään ainetta, joka on hyvin yleinen sieni lähes kaikkialla havumetsissä. Kesäkautena harmaaorvakkaitiöitä on ilmassa runsaasti eli kantokäsittelykohteille itiöitä leviää myös ilmasta. Rotstopin sisältämä orvakkakanta on eristetty suomalaisesta kuusen kannosta, joten se ei muuta olemassa olevaa orvakkakantaa. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan kemialliset juurikäävän torjunnassa käytettävät aineet Urea ja boori tuhoavat kannon ympärillä olevan aluskasvillisuuden. Biologisen harmaaorvakan ei puolestaan havaittu aiheuttavan mitään muutoksia. Tietyn sienikannan yksipuolinen levittäminen eli suosiminen saattaa ainakin teoriassa aiheuttaa muutoksia olemassa oleviin kantoihin. Tätä voidaan kuitenkin torjua seuraamalla Rotstop-tuotteen biologista tehoa ja varautumalla tarvittaessa vaihtamaan käytetty orvakkakanta. 18

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Metsätehon raportti

Metsätehon raportti Metsätehon raportti 14 8.1.1997 1 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOTEUTUS JA AINEISTO... 4 3 TULOKSET... 5 4 TULOSTEN TARKASTELU... 17 Metsätehon raportti 14 8.1.1997 2 TIIVISTELMÄ Kantokäsittelyä

Lisätiedot

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Tuula Piri 1 18.5.2016 Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja männynjuurikääpä 2 18.5.2016 Kuva K.Korhonen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy Tuula Piri Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen e e m t Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy kokonaan tyvilaholta. Pahimmat tyvilahokohteet löytyvät läheltä rannikkoa viljavilta, soistumattomilta

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot