Kantokäsittelyn toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kantokäsittelyn toteutus"

Transkriptio

1 Kantokäsittelyn toteutus METSÄTEHON OPAS

2 ISBN Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus: Studio Jussi Ronkainen Ky Paino: F.G. Lönnberg Helsinki 2001

3 Sisältö 1. Sienet puuainetta pilaamassa Lahoaminen laholajit Kasvuaikainen laho Juurikääpälaho alku, eteneminen ja vaikutukset Juurikääpälahon torjunta Kantokäsittely Kantokäsittelyalue Kantokäsittelyn ajankohta ja kohde Kantokäsittelyn toteutus Työjäljen valvonta Kantokäsittelyn kustannukset, maksaminen ja korvausten hakeminen Seuranta ja tilastointi Kantokäsittelylaite Kantokäsittelyaine Kantokäsittelyaineen terveysvaikutukset Kantokäsittelyn ympäristövaikutukset Kantokäsittely tulevaisuudessa Lyhyesti lahosta Opaskirjallisuutta Muistilista hakkuukoneen kuljettajalle 1

4 Alkusanat Kantokäsittelyä tehdään juurikäävän tuhojen vähentämiseksi. Juurikääpä on pahin lahon aiheuttaja kasvavassa puustossa. Sen aiheuttamasta kuusen tyvilahosta ja männyn tyvitervastaudista arvioidaan koituvan metsätaloudellemme miljoonan markan menetykset vuosittain. Tuhot lisääntyvät ellei juurikäävän torjuntaa tehosteta. Tämä opas on tehty kantokäsittelyn toteuttajille auttamaan eri vaiheissa päätöksenteosta levitystyöhön ja työtuloksen valvontaan. Oppaassa annetaan ensin biologista taustatietoa juurikäävästä ja sen torjunnan perusteista. Sitten käydään lävitse torjuntakohteiden valinta, kantokäsittelytyön varsinainen toteutus, kustannukset, levityslaitteet ja laitekehitys sekä lopuksi kantokäsittelyaine ja sen terveysvaikutukset. Opas on tarkoitettu erityisesti hakkuun suunnittelijoille, urakoitsijoille, hakkuukoneen kuljettajille sekä hakkuutyömaiden työnjohdolle. Se soveltuu myös oppilaitosten opetusmateriaaliksi. Oppaan on laatinut Markku Mäkelä Metsäteho Oy:stä. Rahoitukseen on osallistunut maa- ja metsätalousministeriö. 2

5 1 Sienet puuainetta pilaamassa Sienet aiheuttavat muutoksia puuaineessa sekä kasvaville puille että hakatulle puutavaralle. Harmittomimpia sieniä puuaineen laadun kannalta ovat hakatussa puutavarassa esiintyvät homesienet. Ne muodostavat rihmastoja puun ulkopinnalle ja katkaisukohtiin. Runsaat homesieniesiintymät voivat aiheuttaa oireita puiden käsittelijöille. Värivikaa aiheuttavat sienet ovat etupäässä hakatun puutavaran ongelma. Värivikaa aiheuttavat sienet eivät yleensä tuhoa soluseinämiä eivätkä näin ollen heikennä puuaineen rakennetta. Värivika aiheuttaa laadun heikentymistä lähinnä sahatukeissa. Lahottajasienet hajottavat puuainetta, jolloin puu ei monesti kelpaa aiottuun käyttökohteeseen. Sienten aiheuttama lahoaminen vaikeuttaa myös tuotteiden valmistusta sekä heikentää lopputuotteiden ominaisuuksia ja laatua. Lahottajasieniä on kahdenlaisia: valkolahottajia, joiden lahotustyö alkaa ligniinistä sekä ruskolahottajia, jotka aloittavat lahotustyön selluloosasta ja hemiselluloosasta. 3

6 2 Lahoaminen laholajit Puuaineen lahoamista tapahtuu sekä kasvavissa puissa että puutavarassa. Hakkuun jälkeisessä pitkäaikaisessa varastoinnissa puuaine muuttuu sinistäjä- ja lahottajasienten vaikutuksesta. Käytännössä tämä vaikuttaa vain sellupuun laatuun, sillä tukit ja hiomopuu toimitetaan käyttöön niin nopeasti, etteivät muutokset ehdi alkaa. Viimeisten tutkimusten mukaan sellupuussa varastoinnin aikana tapahtuvat puuainemuutokset alkavat nopeammin ja ovat merkittävämpiä kuin aiemmin on tiedetty. Hakkuun jälkeen tapahtuviin puuainemuutoksiin voidaan vaikuttaa puun kiertoa nopeuttamalla tai erityisvarastoinnilla. Kasvuaikainen laho on maanlaajuinen ongelma. Lahon aiheuttajat vaihtelevat alueittain. Etelä- ja Keski-Suomen pahin kuusen kasvuaikainen lahottaja on juurikääpä, Pohjois- Suomessa muut lahottajasienet. Kasvuaikaisen lahon torjunta vaatii kokonaisvaltaisia toimia ja pitkäjänteisyyttä. Esimerkiksi juurikääpä metsikköön päästyään leviää juuriyhteyksien välityksellä niin, että se lopulta saastuttaa kaikki metsikön puut. Sieni säilyy kasvavissa puissa ja kannoissa tartuttamiskykyisenä vuotta. 3 Kasvuaikainen laho Kasvuaikainen laho on pääosin tyvilahoa, joka sijaitsee puun tyviosassa. Pahin puita kasvuaikana lahottava sieni on juurikääpä. Sen on arvioitu aiheuttavan 80 % kuusen tyvilahosta. Sama sieni aiheuttaa männyille tyvitervastautia. Juurikääpää esiintyy kaikenikäisissä puissa, eniten kuitenkin tukkikokoisissa puissa. Toinen kasvuaikana puiden keskiosaa lahottava sieni on mesisieni. Se esiintyy vanhoissa, usein huonokuntoisissa puissa. Mesisieni aiheuttaa ns. pönttölahon, jolloin kaikki puuaine lahoaa tyviosan keskeltä. Mesisieni nousee harvoin metriä korkeammalle rungossa eikä se leviä puusta toiseen kuten juurikääpä. Kasvuaikana korjuu- tai muista vaurioista puuhun tunkeutuvat lahottajasienet myös aiheuttavat lahoa. Yleisin vauriolahon aiheuttaja on verinahakkasieni. Vauriolahon tuntee parhaiten siitä, että se on epäsymmetrisesti samalla puolella runkoa kuin vaurio. 4

7 4 Juurikääpälaho alku, eteneminen ja vaikutukset Juurikääpä leviää metsikköön yleisimmin kantopintojen kautta. Kasvava puu voi saada juurikääpätartunnan myös juuri- ja tyvivaurioiden kautta. Juurikääpäitiöitä on ilmassa kesäaikana paljon ja niitä laskeutuu kaikkialle metsään. Kuusen ja männyn kantojen tuoreilla kaatopinnoilla itiöt itävät nopeasti, ja rihmasto tunkeutuu puuhun. Sieni leviää rihmastonsa avulla juuriyhteyksien tai -kosketusten välityksellä terveisiin puihin. Kuusen juurikääpätartunta näkyy aluksi violetinvärisenä rengasmaisena värivikana tyvellä. Värivika täyttää renkaan, joka vähitellen sienen hajotustoiminnan edetessä muuttuu kovaksi, vaaleanruskeaksi lahoksi. Myöhemmin laho pehmenee ytimestä alkaen. Juurikääpälaho nousee rungossa useita metrejä keskimäärin 30 cm vuodessa rajoittuen pääasiassa sydänpuuhun. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia, jossa juuret pihkoittuvat ja lahoavat. Taudin seurauksena puut kuolevat pystyyn tai kaatuvat. Tyvitervastauti on yleinen Kaakkois-Suomessa. Tyvilahoa sisältävä puu käytetään sellun valmistukseen tai energian tuottamiseen. Eteläsuomalaiselle sellutehtaalle tulevasta raaka-aineesta keskimäärin % on tyvilahoa sisältävää kuusta. Tämä puu on suurimmaksi osaksi tukkipuukokoista, joten sen arvo ilman lahovikaa olisi huomattavasti suurempi. Tyvilahoisen kuusen käyttäminen sellussa pienentää pienikokoisen männyn käyttötarvetta. Se puolestaan vähentää harvennusmännyn kiinnostavuutta ja saattaa siten vaikuttaa harvennusrästien lisääntymiseen. 5

8 5 Juurikääpälahon torjunta Juurikääpä heikentää metsiemme terveyttä. Sen vaikutukset näkyvät metsistä saatavien puutavaralajien määrämuutoksina. Sahatukkien ja kuusihiomopuun määrät vähenevät kun taas sellu- ja energiapuun määrät kasvavat. Muutoksista aiheutuu taloudellisia tappioita metsänomistajille. Myös puuta jalostavan teollisuuden tulee ottaa muutokset huomioon pitkän aikavälin puunkäyttöä suunnitellessaan. Tätä koko metsätaloutta uhkaavaa tilannetta valtiovalta ja metsätalouden edistäjät ovat ryhtyneet ponnekkaasti torjumaan. On määritelty juurikäävän torjuntaa tarvitsevat alueet, kohteet ja ajankohdat. Juurikäävän torjunnan ainekustannuksiin on vuodesta 1997 alkaen voitu käyttää metsänparannukseen tarkoitettuja varoja ja valtion panostusta on tarkoitus edelleen lisätä työn toteutuksen tukemiseksi. yleistymistä ja joilla voidaan vähentää juurikäävän tuhoja. Juurikääpätuhojen yleistymistä hidastavat hakkuiden, erityisesti harvennusten ajoittaminen talviaikaan kantokäsittely sulan maan aikaisissa hakkuissa puulajin vaihto uudistamisen yhteydessä silloin kun kasvupaikka sen sallii lehtipuusukupolvi hävittää juurikääpätartunnan kasvupaikalta; myös kuusen vaihto männyksi tervehdyttää. Puulajin vaihto voidaan tehdä myös pelkästään metsikön sairaissa osissa. Juurikääpätuhoja voidaan myös vähentää suosimalla sekametsän kehittymistä sienen leviäminen puusta toiseen vaikeutuu harvalla kasvatusasennolla leviäminen juurten kautta vaikeutuu Juurikäävän tuhoja ja leviämistä tulee torjua, sillä juurikääpä on muihin lahottajiin nähden poikkeuksellisen tuhoisa. Se esiintyy talousmetsissä tarttuen hyväkuntoisiin kuusiin ja mäntyihin. Lisäksi se kerran metsään päästyään tartuttaa taudin muihin puihin myös seuraavassa puusukupolvessa. Juurikäävän torjunnassa ensisijaisen tärkeää on pyrkiä estämään uusia metsiköitä saamasta juurikääpätartuntaa. Näin pystytään vähentämään juurikäävän lisääntymistä ja pitkällä aikavälillä myös tautikohteiden määrää. Erityisen tärkeää juurikäävän torjunta on sellaisissa kohteissa ja paikkakunnilla, joissa tautia ei vielä esiinny. Ensisijaisesti juurikääpää tulisi torjua vaikeuttamalla sen lisääntymistä mieluimmin luonnon omilla keinoilla. Tällaisia ovat toimenpiteet, jotka hidastavat juurikääpätuhojen 6

9 vähentämällä harvennuskertoja vähemmän korjuuvaurioita lyhentämällä lahon kuusikon kasvatusaikaa lahon suhteellinen osuus lisääntyy puuston vanhetessa. Mikäli puulajin vaihto ei tule kysymykseen, on kantokäsittely ainoa todellinen vaihtoehto sulan maan aikana toteutettavissa hakkuissa. Kantokäsittelyllä on pitkät perinteet meitä eteläisemmissä maissa, missä juurikääpä on pahempi ongelma kuin Suomessa. Meillä hakkuukoneisiin yhdistetty kantokäsittely aloitettiin 1990-luvun alkupuolella. Vasta muutaman viime vuoden aikana kantokäsittely on yleistynyt eteläisessä Suomessa. Periaatteena kantokäsittelyssä on saada kannon leikkauspinnalle ilmasta laskeutuville juurikääpäitiöille kilpailija kaatohetkellä. Tässä suhteessa nykyisin käsittelyaineena käytettävä harmaaorvakkasieni on osoittautunut tehokkaaksi. Kun harmaaorvakkaa on levitetty kannon pinnalle, ei juurikääpä pääse asettumaan enää kantoon. Avaintekijöinä kantokäsittelyn tuloksellisuudessa ovat toimintakykyinen käsittelyaine, huolellinen työskentely ja toimivat levityslaitteet. 6 Kantokäsittely 6.1 Kantokäsittelyalue Juurikäävän torjunta-alueet jaetaan kuusen juurikäävän ja männyn tyvitervastaudin torjunta-alueisiin. Kuusen juurikäävän torjunta-alue käsittää koko maan pois lukien Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten alueet. Kantokäsittelyn käyttöä suositellaan kuusivaltaisten metsien harvennus- ja päätehakkuisiin. Männyn tyvitervastaudin torjumiseksi kantokäsittely tulee tehdä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten toimialueilla havupuuvaltaisissa harvennus- ja päätehakkuissa. 6.2 Kantokäsittelyn ajankohta ja kohde Kantokäsittelyä tehdään sinä aikana, jolloin lämpötila on otollinen juurikäävän leviämiselle. Tämä tarkoittaa selvästi lämpimän puolella olevia päivälämpötiloja. Käytännössä kantokäsittely aloitetaan keväällä yöpakkasten loputtua ja lopetetaan syksyllä jatkuvien yöpakkasten alettua. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan kantokäsittelyajankohta on toukokuun alun ja lokakuun lopun välinen aika. Kantokäsittelyä tehdään vain kivennäismailla. Kohdevalinta on erilainen kuusen juurikäävän ja männyn tyvitervastaudin alueilla (ks. karttaa viereisellä sivulla). Kuusen juurikääpäalueella käsittelyä tehdään, kun metsiköissä on kuusta yli 50 % puuston tilavuudesta. Torjunta tehdään aina harvennuksissa. Päätehakkuissa kantokäsittely tehdään silloin, kun puulajia ei vaihdeta. jos männyn tyvitervastautia esiintyy saman kunnan alueella, ja kohteissa on mäntyä yli 50 % puuston tilavuudesta. Männyn tyvitervastaudin riskialueella käsittely tehdään, kun metsikössä on havupuita yli 50 % puuston tilavuudesta. Torjunta tehdään sekä harvennus- että päätehakkuissa. Kantokäsittelyn toteutusajankohdat ja kohteet on esitetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa juurikäävän torjunnan tukemisen perusteissa. 7

10 6.3 Kantokäsittelyn toteutus Kantokäsittely tehdään hakkuukoneeseen asennetulla kantokäsittelylaitteella. Nykyisin laite on vakiovaruste kantokäsittelyalueelle hankittavissa uusissa hakkuukoneissa. Käytettyinä myytäviin kantokäsittelylaitteettomiin hakkuukoneisiin laite asennetaan jälkiasennuksena. Suomessa kantokäsittelyaineena käytetään biologista harmaaorvakkavalmistetta Rotstopia. Kantokäsittely tehdään ruiskuttamalla kaadettavan kuusen ja männyn kaatoleikkauspintaan käsittelyainetta. Lehtipuita ei käsitellä, koska harmaaorvakka ei ole lehtipuiden lahottajasieni. Kantopinnan käsittely riittää, sillä kannon kyljistä ja juurista tuleva tartunta on vähäistä kantopintaan verrattuna. Tavoitteena on saada koko kantopinta peittymään käsittelyaineella. Tällöin kantokäsittelyn teho on vähintään 90 %. Jos osa sahauspinnasta jää käsittelemättä, torjuntateho alenee vastaavasti. Metsäntutkimuslaitos on määrittänyt ehdottomaksi minimiksi 85 %:n peittävyyden. Kantojen peittävyys määritetään käsittelyaineeseen sekoitettavan väriaineen perusteella. Peittävyystarkastelu on syytä tehdä mahdollisimman nopeasti käsittelyn jälkeen, sillä väriaine alkaa vähitellen vaalentua kannoissa. Käsittelyaineen määrän voidaan katsoa olleen riittävä, mikäli merkkiväri erottuu levityspäivän ajan selvästi kantopinnalta. Käytännössä kantokäsittelyn toteutus alkaa käsittelyaineen (Rotstop ) hankinnasta. Aineen hankinnan hoitavat yleensä puunhankintayritykset. Yksittäistapauksissa tilaukset voi tehdä keskusliikkeiden kautta. Tällöin aine toimitetaan Kemira Agro Oy:stä Matkahuollon tai postin kautta. Kantokäsittelyaine on eläviä sieni-itiöitä sisältävä biologinen tuote, jonka käsittelyssä on oltava huolelli- 8

11 nen. Jotta sienen itävyys säilyisi hyvänä, Rotstop-pussit on säilytettävä viileässä. Kantokäsittelyaine tehdään sekoittamalla Rotstop-pussien sisältö hakkuukoneen kantokäsittelyainesäiliöön laitettuun puhtaaseen veteen sekoitussuhteessa 1 gramma ainetta 1 litra vettä. Pussien päälle on painettu ohje avaamisesta ja liuoksen teosta sekä tarvittavista suojavälineistä. Valmiiseen käsittelyaineliuokseen lisätään erillisiä väritabletteja mahdollistamaan työjäljen seuranta. Kun käsittelyainesäiliö on täytetty, alkaa varsinainen kantokäsittely. Työtä aloitettaessa on syytä tarkistaa peittävyys erikokoisilla kannoilla. Ruiskutuksen oikea ajoitus on syytä säätää kauden alussa ja muutoinkin tarvittaessa, kuitenkin muutaman kerran kaudessa. Liian myöhäinen ruiskutuksen alku ja aikainen loppuminen näkyvät vajautena kantopinnalla. Liikaruiskutuksen havaitsemiseksi on tarpeen nousta koneesta ja katsoa kantojen ympäristöä ylivaluman selvittämiseksi. Tavoite on, että aamulla tehty kantokäsittelyainemäärä riittää vain yhden päivän tarpeisiin. Perustelu menettelylle on valmiiksi tehdyn aineen huono säilyminen sekä laitteiston puhtaana ja toimintakykyisenä pysyminen. Kantokäsittelylaitteisto toimii sitä moitteettomammin mitä enemmän sen puhtaudesta huolehditaan. Parhaaseen tulokseen päästään huuhtelemalla letkut päivittäin, tyhjentämällä käsittelyainesäiliö muutaman kerran viikossa ja huuhtelemalla säiliö kerran viikossa. Itse hakkuutyön aikana tulee seurata kantojen peittymistä. Käsittelemättömät viirut kertovat kantokäsittelyterälevyn reikien tukkeutumisista. Tukkeutumia on yritettävä poistaa esimerkiksi paineilmalla tai sitten on vaihdettava terälevy ja aukaistava reiät myöhemmin esimerkiksi korjaamohallilla. Kun koko kantokäsittelyn ajan huolehditaan työjäljen laadusta, saavutetaan tavoiteltu tulos peittävyys, joka takaa tehokkaan torjunnan. Muutoin kantokäsittelyyn uhrattu aine ja työaika ovat menneet hukkaan. 6.4 Työjäljen valvonta Kantokäsittelytyön valvonnan tarkoitus on varmistaa sellainen työn toteutus, että sillä saadaan hyvä torjuntateho. Myös työssä käytettävä valtion rahoitus edellyttää työn laadun valvontaa. Kantokäsittelytyössä valvontatarve on erilaista kuin monessa muussa työlajissa. Valvonta tulee kohdistaa työjäljen laatuun eikä työn tekemiseen sinänsä. Ei ole syytä epäillä, ettei toteutetuiksi ilmoitetuilla kohteilla ole tehty kantokäsittelyä, sillä työn tekemättä jättämisestä ei ole kenellekään hyötyä. Lisäksi työnjohto ja metsänomistaja voivat varmistaa käsittelyn toteutuksen värillisistä kannoista. Kantokäsittelyssä valvonnalla varmistetaan käsittelyn tuloksellisuus eli kantojen riittävän hyvä peittyminen kantokäsittelyaineella. Tämä vaatii peittävyysmittauksia. Järkevintä olisi yhdistää kantojen peittävyysmittaukset muihin työmaalla tehtäviin valvontamittauksiin. Hakkuutyön jälkimittausten yhteydessä ei kantojen peittävyyttä voida mitata, sillä nämä tehdään vasta kun työmaat ovat kaikilta osin valmiit. Kantokäsittelyaineen huonosti säilyvä väri edellyttää, että peittävyysmittaukset tehdään välittömästi hakkuun jälkeen tai viimeistään samana päivänä. Näin hakkuukoneen mittalaitteen kontrollimittaukset ovat ainoa työnjohdon tekemä mittaus, johon kantojen peittävyysmittaukset voidaan yhdistää. Toinen vaihtoehto on hakkuukoneen kuljettajan itse tekemät peittävyysmittaukset. Koska yrittäjä vastaa työjäljen laadusta, on työnjohdon mukanaolo mittauksissa suotavaa. Valvonta on yrittäjän omavalvontaa, jolloin mittausten tekemisestä vastaa viime kädessä 9

12 hakkuukoneen kuljettaja. Ensimmäiset mittaukset tehdään keväällä ensimmäisellä työviikolla. Jos jälki on kunnossa mittaukset toistetaan kuukausittain. Jos jälki on huono, tehdään tarvittavat korjaukset laitteistoon ja uusintamittaus viimeistään seuraavalla työmaalla. Urakanantajayrityksen työnjohto osallistuu valvontamittauksiin mahdollisuuksien mukaan 1 3 kertaa kaudessa toistuvien hakkuukoneen kontrollimittausten yhteydessä. Työnjohdon tulisi pyrkiä osallistumaan etenkin kevään ensimmäiseen mittaukseen. Lomake täytetään seuraavasti: Täytetään yläosassa olevat tunnistetiedot Vasempaan laitaan on valmiiksi merkitty peittävyydet. Jos 25 cm:n kanto on peittynyt esimerkiksi 95 %:sti, merkitään 95:n riville ensimmäiseen tyhjään kohtaan (ks. mallilomaketta) kannon koko 25 jne. Mittausten jälkeen laskenta tehdään lomakkeen alalaidassa olevan ohjeen mukaisesti. Lomake annetaan työnjohdolle, joka kerää kantokäsittelyä tekevien hakkuukoneiden tiedot yhteen. Virallista työjäljen valvontaa tekevät metsäkeskukset. Metsäkeskukset pyytävät tietoa omiin valvontamittauksiinsa haluamistaan kantokäsittelykohteista puunhankintayrityksiltä. Näin metsäkeskusten mittaajat pääsevät tekemään kantokäsittelyn peittävyysmittaukset käynnissä olevilta työmailta. Mittaukset tehdään seuraavasti: Määritetään kantokäsittelyaineen peittävyys prosentteina koko kantopinnasta. Apuna käytetään Metsätehossa kehitettyä mittalevyä, joka auttaa käsittelemättä jääneen osan pinta-alaosuuden määrittämisessä Mitataan kannon läpimitta sentteinä. Mittaamalla kantojen läpimitat saadaan selville laitteen toimiminen erikokoisissa kannoissa. Erikokoisia kantoja mitataan satunnaisesti 50 ensimmäistä eteen sattuvaa. Työjäljen valvonnalla ei saada selville kantokäsittelyn tehokkuutta eli sitä onko kantokäsittelystä todella hyötyä juurikäävän torjunnassa ja estääkö kantoihin ruiskutettu harmaaorvakkaliuos juurikääpäitiöiden pääsyn puuaineeseen. Tämän selvittämiseksi tulee hakkuun jälkeisenä kesänä ottaa näytekiekkoja kantokäsittelykohteilta ja määrittää kiekoista niissä olevat sienet. Samalla saadaan selville kantokäsittelyaineessa käytetyn sienikannan tehon säilyminen jatkuvassa käytössä. Työ tulee tehdä säännöllisin välein. Se soveltuu Metsäntutkimuslaitoksen toteutettavaksi. 6.5 Kantokäsittelyn kustannukset, maksaminen ja korvausten hakeminen Kantokäsittelystä aiheutuu käsittelyaine- ja levitystyökustannuksia. Levityskustannukset voidaan jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset koostuvat lähinnä levityslaitteen hankinnasta. Laite hankitaan yleensä uutena ostettavan hakkuu- 10

13 11

14 laitteen osana, jolloin se sopii kokonaisuuteen ja on helppo asentaa. Muuttuvat kustannukset koostuvat kantokäsittelyn toteuttamiseksi tarvittavista työ- ja tarvikekustannuksista. Kantokäsittelystä johtuvaa ylimääräistä työtä ovat mm. veden hankinta, käsittelyaineen teko, laitteen huolto- ja korjaustyö sekä laitteiston puhdistaminen. Muuttuvat laitekustannukset muodostuvat mm. kalliimmista terälevyistä ja mahdollisista käytössä rikkoutuvista levityslaitteiston osista. Keväällä 2001 säädetty laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta antaa mahdollisuuden myöntää juurikäävän riskialueella toteutettavaan juurikäävän torjuntaan tukea paitsi torjunta-ainekustannuksiin myös torjunta-aineen levityksen kustannuksiin. Tuki annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettävin perustein. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kestävän metsätalouden rahoitusvaroista (myöhemmin Kemera) maksetaan kantokäsittelyaine sekä levityksen muuttuvia kustannuksia vastaava summa. Korvaus määritetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ja se on erisuuruinen harvennus- ja päätehakkuissa. Siihen on vastaisuudessa tarkoitus tehdä inflaatiotarkistukset. Kiinteät kustannukset jäävät puun hakkauttajien maksettavaksi. Toteutukseksi suositetaan järjestelyä, missä kantokäsittelylaite katsotaan hakkuukoneen sellaiseksi kiinteäksi osaksi, joka otetaan mukaan koneen hankintahintaan käyttökustannuksia laskettaessa. Tällöin kantokäsittelylaitetta kuoletetaan kaikkien hakkuiden aikana ja se tulee kuoletetuksi kantokäsittelyn toteutusmäärästä riippumatta. Jos puun hakkauttajat maksavat kantokäsittelyn kiinteät kustannukset, ja muuttuvat kustannukset rahoitetaan Kemera-varoista, tulevat kantokäsittelyn kustannukset yksityismetsissä näillä katetuiksi. Edellytyksenä on, että torjuntatyön ajankohta ja kohde täyttävät maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa asetetut edellytykset. Muussa tapauksessa kantokäsittelyn ja aineen maksaa kokonaisuudessaan metsänomistaja. Lain nykyisen tulkinnan mukaan muiden kuin yksityisten metsänomistajien kantokäsittelykohteisiin ei myönnetä tukea aine- tai levityskustannuksiin. Suositeltavaa on, että puunhankintayritys maksaa kantokäsittelyn toteutusvaiheessa aineen ja levityksen. Yksityismetsissä tehdystä kantokäsittelystä yritys sitten hakee korvauksen aine- ja levityskustannuksista metsäkeskukselta. Hankintahakkuiden kantokäsittelyyn korvausta voi hakea hakkauttaja tai hakkuun suorittaja. Rahoitushakemus tehdystä kantokäsittelytyöstä ja käytetystä käsittelyaineesta toimitetaan metsäkeskuksiin kauden päätyttyä, viimeistään 2 kuukauden kuluessa riskiajankohdan päättymisestä. Tarkastuksia varten tarvitaan seuraavat tiedot. Rahoitushakemuslomakkeella ilmoitetaan koko tuen hakuerää (kaikki tilat yhteensä) koskevat tiedot: tuen hakija (hakkuutyön suorituttaja) harvennushakkuun pinta-ala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 yhteensä päätehakkuun pinta-ala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 yhteensä torjunta-ainekustannukset yhteensä kopiot torjunta-aineen ostolaskuista tilojen lukumäärä Rahoitushakemukseen vaaditaan seuraavat tilakohtaiset tiedot (rahoitushakemuksen liite): maanomistaja tilan kiinteistötunnus (tai kunta, kylä ja tila) kantokäsiteltyjen kuvioiden numerot (mikäli saadaan tietojärjestelmästä) 12

15 harvennushakkuuala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 päätehakkuuala, ha ja hakattu puumäärä, m 3 Helpoiten liitetiedot saadaan tekemällä tietojärjestelmiin sellainen muutos, että kyseiset tiedot tulostuvat puukauppakohtaisesti. Syntyvä tuloste kelpaa liitteeksi. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tekee erillisen liitetietolomakkeen niille, jotka eivät saa tietoja tietojärjestelmästään. 6.6 Seuranta ja tilastointi Tietoja kantokäsittelyn toteutuksesta tarvitaan eri käyttötarkoituksiin. Kantokäsittelymääriä tarvitaan seurantaan ja tulevan ennakointiin. Metsäkeskuskohtaisista toteutusmääristä saadaan selville kantokäsittelyn osuus torjuntatarpeessa olevista kohteista. Metsäkeskukset saavat yksityismetsien kantokäsittelymäärät käsittelyaine- ja levitystyön korvaushakemuksista. Myös muiden metsänomistajien metsissä tapahtuneen kantokäsittelyn määrät hakkuutavoittain tulee ilmoittaa kauden päätyttyä metsäkeskuksiin. Kantokäsittelyainemäärien seuranta antaa tietoa levityslaitteiden kehittymisestä ja levityksen tarkentumisesta. On mahdollista pienentää kannon ympäristöön menevää ainemäärää ilman että itse kantoon osuva ainemäärä pienenisi. On arvioitu, että jos kaikki torjunnan tarpeessa olevat kohteet käsitellään, vuotuiset kantokäsittelyainekustannukset olisivat noin 20 miljoonaa markkaa. Pienelläkin kannon ympäristöön menevän käsittelyainemäärän vähentymisellä saadaan aikaan huomattavia säästöjä. Hakkuukonekohtaisen käsittelyainemenekin seuraaminen auttaa löytämään muista poikkeavat levityslaitteistot. Tällöin on mahdollista selvittää poikkeavuuden aiheuttaja ja saada aikaan parannusta. Hakkuukonekohtainen ainekulutus saadaan jakamalla ainekulutus harvennuksissa ja päätehakkuissa niistä hakatuilla kuutiometrimäärillä. Tällainen selvitys puunhankintayritysten tulisi tehdä käyttämistään hakkuukoneista kantokäsittelykauden päätyttyä. 13

16 6.7 Kantokäsittelylaite Kantokäsittelylaitteita on toimintaperiaatteeltaan kahdenlaisia: terälevyn tai suuttimen kautta levittäviä. Terälevyratkaisussa käytetään erityisvalmisteista kantokäsittelyterälevyä, jossa on reikiä aineen kaatosahauksen aikana tapahtuvaa ruiskuttamista varten. Suutinvaihtoehdossa aine ruiskutetaan sahakoteloon tai terälevyn istukkaan sijoitetun suuttimen kautta kaatosahauksen aikana tai puun kaatuessa. Terälevyn kautta tapahtuvassa levityksessä kantokäsittelyaine osuu lähes varmasti kantopinnalle. Puiden koon vaihtelu aiheuttaa kuitenkin sen, että pienillä puilla osa aineesta menee kannon ohitse, sillä terälevyjen rei ityksen pituus mitoitetaan isojen puiden mukaan. Pihka ja puru saattavat tukkia terälevyissä olevia reikiä työn aikana. Molempiin ongelmiin on saatu parannuksia terälevykehityksen myötä. Kantokäsittelyyn tarkoitettuja terälevyjä ei tulisi käyttää lyhytaikaisestikaan työmailla, joilla ei tehdä kantokäsittelyä. Kuusikohteilla mäntyjä ei pidä jättää käsittelemättä, koska tällöin reiät tukkeutuvat pihkasta. Suutinmenetelmällä pystytään saamaan hyvä peittävyys pienille kannoille. Peittävyysmittaukset ovat osoittaneet, että alle 20 cm:n kannoilla levitysjälki on hyvä, mutta alkaa huonontua nopeasti kannon koon kasvaessa. Isoilla puilla joudutaan lisäksi ennen ruiskutusta odottamaan puun kaatumisen alkamista, johon kuluu lisäaikaa. Suuttimella ruiskutettaessa käsittelyaineen määrää pystytään säännöstelemään terälevyä paremmin. Suuttimella käsittelyaine leviää kuitenkin epätasaisesti kannon eri osiin. Suutinmenetelmän käyttäminen päätehakkuissa ei ole suositeltavaa. Kantokäsittelylaitteen toimintaan vaikuttaa paitsi laite sinänsä myös laitteen säädöt. Varsinaisen levityslaiteen kehitystyö on ollut 14

17 melko vähäistä. Eräässä mallissa pumppu on korvattu tehokkaammalla. Hakkuukoneen tietojärjestelmien kehittyminen on mahdollistanut sahauksen aikana muuttuvan paineen käyttämisen levitysjäljen tasaisuuden parantamiseksi. Suurin kehitystyö on tehty kantokäsittelyterälevyissä. Aiemmin reikiä oli aivan liikaa liian pitkällä alueella. Tämä aiheutti paineen vähentymistä sahauskohdassa, kun aine meni kannon ulkopuolella olevista rei istä. Myös pihka ja roskat tukkivat useasti terälevyn keskiosan reikiä. Reikämäärien vähentämisellä ja uudella sijoittelulla on saatu parempia tuloksia niin levitysjäljessä, ainekulutuksen pienentymisessä kuin tukkeutumisten vähentymisessä. Kantokäsittelylaitteen moitteeton toiminta vaatii oikean levityspaineen. Liian pienellä paineella ainetta ei ehdi levitä riittävästi kantoihin koko kantopinnan peittämiseksi. Ongelma on pahin pienillä puilla, joissa sahausnopeus on suuri. Suurella paineella ainekulutus kasvaa helposti liian suureksi. Hyvin suuret paineet saattavat tappaa harmaaorvakkaitiöt käsittelyaineliuoksessa, sillä niillä on rajallinen paineensietokyky. 6.8 Kantokäsittelyaine Kantokäsittelyn tulos muodostuu paitsi onnistuneesta levityksestä myös toimintakykyisestä kantokäsittelyaineesta. Käytetty kantokäsittelyaine Rotstop sisältää eläviä harmaaorvakkasienen itiöitä. Harmaaorvakka on havumetsissämme yleisesti esiintyvä lahottajasieni, joka osallistuu kuolleen puuaineen sisältämien ravinteiden palauttamiseen kasvillisuuden käyttöön. Harmaaorvakka poikkeaa juurikäävästä siten, ettei se pysty lahottamaan elävää puustoa. Rotstop-kantokäsittelyaineen torjuntateho perustuu siihen, että tuoreen kannon pinnalle levitetään harmaaorvakkasientä, joka vähitellen asuttaa koko kannon. Tällöin kannolle laskeutuville juurikääpäitiöille ei jää elintilaa. Rotstop on Kemira Agron tekemä biologinen tuote, joka sisältää eläviä harmaaorvakkasieni-itiöitä. Tuote on jauhemainen ja sisältää orvakan itiöitä 5 10 milj. kpl/g. Suurin osa tuotteesta on kuitenkin ns. kantaja-ainetta (silikaattijauhetta). Harmaaorvakkaitiöt ovat toimintakykyisiä 7 38 C:n lämpötiloissa, jolloin itiöt itävät ja kasvattavat sienirihmastoa puuainetta lahot- Lähitulevaisuudessa kantokäsittelylaitteiston kehitys jatkunee pääasiassa terälevyn osalla. Aine pyritään saamaan kohdistumaan tarkemmin kannon keskiosaan, jolloin painetta ja kuluvaa ainemäärää voidaan pienentää peittävyyden siitä kärsimättä. Käyttämällä uuden sukupolven terälevyjä, pitämällä paineet ja säädöt kohdallaan sekä huolehtimalla laitteiston säännöllisestä puhdistamisesta on mahdollista saavuttaa hyvä työjälki, toisin sanoen saada kantopinnat peittymään tasaisesti pienemmällä käsittelyainemäärällä. 15

18 taen. Alhaisemmissa lämpötiloissa sieni ei kasva, mutta ei myöskään kuole, ja lämpötilan noustessa se alkaa taas kasvaa. Pitempiaikaisissa korkeissa lämpötiloissa sieni-itiöt sen sijaan kuolevat. Nämä on syytä muistaa aineen käsittelyketjua sekä käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Rotstop -harmaaorvakkavalmistetta myydään 5 g:n ja 25 g:n annospusseissa. Tilaukset tehdään keskusliikkeiden kautta. Pienet erät toimitetaan asiakkaalle yleensä postitse, suuremmat Matkahuollon kautta. Koska Rotstop sisältää eläviä sieni-itiöitä ja jotta niiden itävyys pysyisi hyvänä, on Rotstop-pussit säilytettävä viileässä. Avaamattomassa pakkauksessa tuote säilyy 12 kk, jos se varastoidaan alle +8 C:ssa ja 18 kk alle 18 C:ssa. Lämpimään otettu pakkaus on käytettävä viikon sisällä ja avattu pakkaus sekä valmis käyttöliuos vuorokauden kuluessa. Käyttöliuoksessa itiöt kuolevat, jos lämpötila nousee useamman tunnin ajaksi asteeseen. Hetkellisen lämpötilan nousun liuoksen itiöt kestävät eli läpimeno hakkuukoneen kuumien kohtien kautta ei aiheuta ongelmia. Rotstop-valmisteen säilyminen tehokkaana vaatii lähes täydellisen kylmäketjun valmistajalta käyttöpaikkaan sekä käytön tarkkaa ennakkosuunnittelua. Käytännössä työnjohto voi toimittaa Rotstop-pusseja sovitun aikataulun mukaisesti yrittäjille. Yrittäjä tai hakkuukoneen kuljettaja säilyttää ylimääräiset pussit pakastimessa tai jääkaapissa ja ottaa päivittäin vain tarvittavan määrän mukaan työmaalle. Käyttöliuos valmistetaan sekoittamalla aine ohjeiden mukaisesti puhtaaseen veteen. Tuote ei sisällä väriainetta, se lisätään erillisinä tabletteina valmiiseen käyttöliuokseen. Käsittelyaineen tekemistä maastossa hankaloittavat tuuli ja sade sekä monesti kantokäsittelyainesäiliön sijainti. Työtä helpottaa, jos kuljettaja tekee kotonaan valmiiksi liuoksen väritabletteineen esimerkiksi 1,5 2,5 litran pulloon ennen työmaalle lähtöä. Tällöin valmiin aineliuoksen ja veden yhdistäminen sujuu maastossa nopeammin ja helpommin. Sisätiloissa on myös helpompi käyttää tekemisessä tarvittavia suojavälineitä. Aineen tekemistä helpottaisi, mikäli yhdestä annospussista saataisiin tarvittava liuosmäärä. Myös ehdotuksia erilaisista ainepakkauksista liukenevista pusseista valmiiseen nesteeseen on esitetty helpottamaan aineen tekoa. Nämä eivät Kemiran edustajien mukaan ole kuitenkaan kantokäsittelyainetapauksessa mahdollisia toteutusratkaisuja. Kehitystyötä kuitenkin tehdään. Harmaaorvakka ei lahota kasvavia puita, mutta on yleinen havupuutavaran lahottaja. Kantokäsittelyssä käsittelyainetta joutuu kannon ohella myös kaadettavan puun tyveen. Tutkimusten mukaan harmaaorvakkasieni etenee puutavarassa kesäolosuhteissa 2 4 senttimetriä viikossa. Ensimmäiset orvakan aiheuttamat puun värinmuutokset ilmaantuvat lämpimällä säällä yleensä vasta sinistymän ilmaantumisen jälkeen, parissa kolmessa viikossa. Sahatukit toimitetaan sahaukseen niin nopeasti, ettei orvakka ehdi vaikuttaa, ja sahatavaran kuivauksessa orvakka kuolee. Sellutehtaiden hakekasoissa orvakka ei ole merkittävä lahottaja. Lisääntynyt lahoamisen vaara on suurin pitkään varastoidussa harvennusten mäntykuitupuussa. 6.9 Kantokäsittelyaineen terveysvaikutukset Rotstop-kantokäsittelyaine on luokiteltu torjunta-aineeksi, joten sen käytössä on noudatettava valmistepussissa olevia ohjeita ja suojavälinesuosituksia (muovikäsineet, hengityssuojain ainetta sekoitettaessa). Asianmukaisesti käytettynä valmisteella ei ole osoitettu olevan vaikutusta kantokäsittelyä tekevien terveyteen. Aineen mahdollisia terveysvaiku- 16

19 tuksia kantokäsittelyn toteuttajiin on tutkittu Suomessa Kuopion aluetyöterveyslaitoksessa. Tutkimustulosten mukaan noudattamalla tuotteen käytöstä annettuja ohjeita, levitystyön tekijälle ei aiheudu mitään terveydellistä vaaraa. Tämä koskee sekä hengityksen kautta tapahtuvaa altistusta että aineen nestemäisessä muodossa tapahtuvaa käsittelyä. On kuitenkin muistettava, että vaikka harmaaorvakka on yleinen sieni havumetsissä, ja metsäilma saattaa kesäaikana sisältää runsaasti orvakan itiöitä, ovat sieni-itiöt Rotstoppussissa lähes ainoa aineosa. Pussin sisällön hengittäminen esimerkiksi sitä hampailla avattaessa aiheuttaa moninkertaisen altistuksen normaalin verrattuna. Toinen teoriassa mahdollinen tapa saada kantokäsittelyainetta on kantokäsittelykohteilta poimituissa marjoissa tai sienissä. Harmaaorvakka ei kasvata sienirihmastoa kuin kuolleessa havupuussa, joten muualta se häviää kuivuttuaan tai sateen huuhtelemana. Lisäksi on huomattava, että jos kantojen ympärillä on hakkuun jäljeltä kantokäsittelyainetta, on siellä myös teräketjuöljyä, joka varmasti säilyy kauemmin marjojen ja sienten pinnalla. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei kantokäsittelyaineesta aiheudu terveysriskiä ohjeiden mukaisesti toimittaessa. 17

20 7 Kantokäsittelyn ympäristövaikutukset Kantokäsittelyssä hakkuualueille levitetään ainetta, joka on hyvin yleinen sieni lähes kaikkialla havumetsissä. Kesäkautena harmaaorvakkaitiöitä on ilmassa runsaasti eli kantokäsittelykohteille itiöitä leviää myös ilmasta. Rotstopin sisältämä orvakkakanta on eristetty suomalaisesta kuusen kannosta, joten se ei muuta olemassa olevaa orvakkakantaa. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan kemialliset juurikäävän torjunnassa käytettävät aineet Urea ja boori tuhoavat kannon ympärillä olevan aluskasvillisuuden. Biologisen harmaaorvakan ei puolestaan havaittu aiheuttavan mitään muutoksia. Tietyn sienikannan yksipuolinen levittäminen eli suosiminen saattaa ainakin teoriassa aiheuttaa muutoksia olemassa oleviin kantoihin. Tätä voidaan kuitenkin torjua seuraamalla Rotstop-tuotteen biologista tehoa ja varautumalla tarvittaessa vaihtamaan käytetty orvakkakanta. 18

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus

Kantokäsittelyn tarkoitus Kantokäsittelyn tarkoitus Estää kesähakkuissa kantojen kautta tapahtuva juurikäävän leviäminen Juurikäävän torjunta mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä METSÄTEHON OPAS JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA KANTOKÄSITTELYLLÄ Sisällys Alkusanat 2 1. Miksi juurikääpää pitää torjua? 3 2. Juurikäävän torjuntakeinot 6 3. Kantokäsittelyn

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN OPAS

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN OPAS PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN OPAS PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN -OPAS Oppaan on laatinut työryhmä Juhani Lukkari (pj.) Osuuskunta Metsäliitto Aapeli Hyppölä Koskitukki Oy Matti Kärkkäinen Joensuun yliopisto Pertti

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Metsätaimitarhapäivät 20.- Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Mustakorolla tarkoitetaan Neonectria fuckeliana sienen aiheuttamaa kuusen (Picea abies)

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon Tuula Piri, Heli Viiri & Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011, Lahti 5.10.2011 1 Sekä

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1994 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA. Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen METSÄTEHO., 1 ':' '.. ;..1 II l, 3/199 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen Koneellisen kakkuun yhteydessä tehtävää kantokäsittelyä tutkittiin kesäkaudella

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Anni Harju ja Martti Venäläinen Luonnovarakeskus Punkaharju Karelia AMK 27.4.2015 1 Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari,

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Projektiryhmä Markku Mäkelä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Kumppanit UPM-Kymmene Oyj, Pulp

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI 24.1. 2013 TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA Tyvitervastautikiekko Eurasta Johdanto Männynjuurikääpä (Heterobasion annosum sensu

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot