Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Transkriptio

1 Tärkeimmistä metsien sienitaudeista Heli Viiri & Seppo Neuvonen Vääksy Lähteinä myös: Metinfo/Metla Müller ja muut (2012) Metsien terveys. Julkaisussa: Asikainen ja muut (toim.). Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Metlan työraportteja 240:

2 Juurikääpä: 2 lajia kuusentyvilaho & männyntyvitervastauti KUUSENTYVILAHO = Maannousema Kuusentyvilaho on pahin kuusia vaivaava sairaus Etelä-Suomessa; sitä tavataan paljon myös Pohjanlahden rannikolla aina Kokkolaan saakka. MÄNNYNTYVITERVASTAUTI Oireet : Mäntyjen kuoleminen ryhmittäin; Tautipesäkkeissä kuolee myös kuusia, koivuja ja katajia. Männyntaimet ja Katajat helppo kiskaista maasta lahonneiden juurien vuoksi. Männynjuurikäävän levinneisyys. Kunnat, joista sieni on Metlassa varmuudella tunnistettu, on merkitty tummemmalla punaisella. Vaaleampi väri osoittaa alueen, jolla sienen esiintyminen on todennäköistä. Pahimmat tuhokohteet ovat Saimaan ympäristössä, missä tautia on esiintynyt kauimmin.

3

4 Kannonnoston tehoa juurikäävän torjuntakeinona heikentävät: - lahot kannot ja juuret hajoavat ja jäävät nostettaessa - lahot kannot jäävät harvennuskohteissa - päätehakkuissa jäävät tuoreet ja terveet kannot, joita ei ole käsitelty harmaaorvakalla tai urealla - kantojen pitkäaikainen tienvarsivarastointi

5 Juurikäävän itiöemät kehittyvät kantokasojen alimmissa osissa, mitkä ovat kosteita ja lähimpänä maanpintaa

6 Juurikäävän itiöemiä kolme vuotta varastokasassa olleessa kuusen kannossa. Kuva Metla/Tuula Piri.

7 - Noin 2000 itiötä/100 cm²/h - Yli 90 % itiöistä jää 10 m säteelle - Lähimetsä saastuu kesähakkuissa

8 Miten juurikääpäriskiä voidaan pienentää energiapuun korjuussa? (1) Kantojen korjuu Laho puuaines poistetaan uudistusalalta mahdollisimman tarkasti. Mitä huolellisemmin lahot kannot ja niiden osat kerätään pois korjuukohteelta, sitä vähemmän juurikääpätartuntoja esiintyy seuraavassa puusukupolvessa. Jos päätehakkuu tehdään kesällä, kaikki nostamatta jäävät havupuiden kannot käsitellään torjunta-aineella uusien juurikääpätartuntojen estämiseksi. Kannot varastoidaan aurinkoiselle, tuuliselle ja kuivalle paikalle ja terveet kannot kasataan varastoauman alimmaisiksi. Huolehditaan, että kannot kuljetetaan pois tienvarsivarastosta viimeistään kahden vuoden kuluessa. Huolehditaan, että kasan alimmaiset, epäpuhtaat, maata vasten olleet kannot, joihin kehittyy runsaimmin juurikäävän itiöemiä, kerätään pois varastopaikalta.

9 Miten juurikääpäriskiä voidaan pienentää energiapuun korjuussa? (2) Energiapuuharvennus Kesällä harvennuskohteiksi valitaan ensisijaisesti lehtipuuvaltaisia leimikoita. Kesäharvennuksia ei tehdä havupuuvaltaisissa leimikoissa ilman kantokäsittelyä. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä on terve metsikkö! Vältetään korjuuta keväällä ajankohtana, jolloin puiden paksuuskasvu käynnistyy ja puut ovat herkkiä vaurioille. Leimikossa tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus. Ajourat tehdään riittävän leveiksi ja hakkutähde hyödynnetään ajourilla.

10 Mesisienivahingot runsastuvat, jos hellejaksot yleistyvät Metsiemme tyvilahoisuus voi lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä myös mesisienen vuoksi. Lauhkeissa ja subtrooppisissa metsissä mesisienet ovat monin paikoin selvästi pahempia patogeenejä kuin Suomessa. Jos meillä ilmasto lämpenee ja kuivuusjaksot yleistyvät, on vaarana, että mesisienituhot lisääntyvät. Etenkin kuivuudesta kärsivät puut ovat alttiita mesisienitartunnalle. Mesisienen aiheuttama tuho Espoon saaristossa kuivien kesien 2003 ja 2006 jälkeen. Kuva on otettu syyskuussa Kuva Metla/Michael Müller.

11 Versosurma Aiheuttaja Gremmeniella abietina kotelosieni Sienellä kaksivuotinen elinkierto Sienestä tunnetaan A- ja B-tyyppi Taimitarhoilla molempia tautityyppejä koko maassa Metsässä A-tyyppiä koko maassa, yleinen etenkin Etelä- Suomessa, kosteissa maastonkohdissa B-tyyppi yleinen Pohjois-Suomessa männyllä runsaslumisilla alueilla, kehittyy yleensä vain lumen alle jäävissä oksissa Voi tappaa taimia, tai taimikko voi muuttua kasvatuskelvottomaksi ja/tai vajaatuottoiseksi Hidastaa pituuskasvua, aiheuttaa teknisiä vikoja

12 Versosurma, torjunta Metsänviljelyssä tulisi välttää alttiilla alueilla (kosteat painanteet) männyn viljelyä Vältetään alkuperien siirtoja etelästä pohjoiseen

13 Verinahakka, Stereum sanguinolentum Yleinen lahottajasieni kuusen latva- ja runkovaurioissa pystypuilla Ajovaurioiden lahottaja Pohjois- ja Itä-Suomessa yleinen lumen murtamien kuusten latvoissa Tarpeettomien kasvukairausten välttäminen Itiöemä nahkamainen, himmeä, alapinta muuttuu raaputettaessa veren-punaiseksi, alapinta sileä harmaanvioletti-harmaankellertävä

14 Koivun verso- ja tyvilaikku Useita sieniä taudinaiheuttajina, Godronia multispora, Phomopsis sp., Botrytis cinerea, Fusarium sp. Tummia laikkuja taimien tyvellä tai versoissa, solukko kuoren alla vioittunut t. kuollut Yleensä iskeytyvät heikentyneisiin tai mekaanisesti vioittuneisiin taimiin Ongelma erityisesti metsitetyillä heinää kasvavilla pelloilla Timo Kurkela

15 Koivunverso- ja tyvilaikku - torjunta Istutusalalla heinäntorjunta vähentää mikro-ilmaston kosteutta taimen ympärillä Huolellinen taimien käsittely ja kuoririkkojen välttäminen ja silmujen irtoamisen välttäminen istutusvaiheessa

16 Harmaakariste, Lophodermella sulcigena Loppukesästä neulaset muuttuvat punaruskeiksi, myöh. harmaannuttaa mäntyjen versojen uusimman neulasvuosikerran Heli Viiri Harmaa väri tulee Hendersonia acicola sienestä, joka tulee pian L. sulcigenan infektoimiin neulasiin

17 Harmaakariste H. acicola sieni estää neulasissa harmaakaristeen itiöemien syntymisen, joten se rajoittaa taudin leviämistä Harmaakariste yleinen taimikoissa ja nuorissa männiköissä ja aiheuttaa kasvutappioita Erityisen haitallinen rehevillä mailla, pääravinteiden (N, P, K) suuri määrä suhteessa hivenravinteisiin altistaa taudille Tietyt alkuperät alttiita taudille

18 Kiitos