Ruotsin kustannusperusteinen lääkekorvausjärjestelmä Suomeen?

Transkriptio

1 Ruotsin kustannusperusteinen lääkekorvausjärjestelmä Suomeen? Simulointi- ja vertailututkimuksen tuloksia Katri Aaltonen MIKSI? Suomen lääkekorvausjärjestelmä on monimutkainen. Suomen lääkekorvausjärjestelmä teettää lääkäreillä paljon hallinnollista työtä päätöstä / vuosi 50 lääkärityövuotta Suomessa lääkkeiden omavastuuosuus on korkea. N. 700 /vuosi 2 1

2 MIKSI EI? Suomen järjestelmä ohjaa lääkkeiden määräämistä tehokkaasti. Korvaukset kohdistetaan niille potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten. Vaikeimmin sairaiden korvaukset ovat korkeimmat. Alkuomavastuun maksaminen voi olla pienituloisille ongelmallista. Luototus? 3 MISTÄ PUHUTAAN? Lääkekorvaukset vai lääkkeenmääräämisen ohjaus vai molemmat? Suomessa lääkemääräämisen ohjausta tehdään pääosin korvausjärjestelmän avulla. Ruotsissa ohjaus tapahtuu pääosin korvausjärjestelmän ulkopuolisin keinoin. 4 2

3 LÄÄKEKORVAUKSET RUOTSISSA 100 % korvausta 90 % korvausta 75 % korvausta 50 % korvausta 0 % korvausta Lähde: Lag 2002:160 omläkemedelsförmånerm.m. Vaihtokurssi vuoden 2010 keskikurssi 1 = 9,5373 SEK Jos Suomessa olisi Ruotsin korvausportaat Muutos sairausvakuutusmenoihin + 6,4 % 78 milj. 3

4 Jos Suomessa olisi Ruotsin korvausportaat Muutos sairausvakuutusmenoihin + 6,4 % 78 milj. Potilaan osuus kokonaismenoista 29 % 23 % Mediaaniomavastuu Katon ylittäjiä korvausta saaneista 3 % 23 % Jos Suomessa olisi Ruotsin korvausportaat Muutos sairausvakuutusmenoihin + 6,4 % Potilaan osuus kokonaismenoista 29 % 23 % Mediaaniomavastuu Katon ylittäjiä korvausta saaneista 3 % 23 % Mediaaniomavastuu ja katon ylittäjien määrä asettuvat lähelle Ruotsissa raportoituja (2008) 4

5 LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN OHJAUS SUOMESSA Säädösohjaus Korvattavuus Erityiskorvaukset, korvattavuuden rajoitukset Resurssiohjaus Informaatio-ohjaus Rohto-toiminta Lääkäripalautteet Fimean HTA/STA-arviointityö 9 LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN OHJAUS RUOTSISSA Säädösohjaus Korvattavuus, rajoitettu korvattavuus HTA-/STA-arviot Resurssiohjaus Maakuntakohtainen kustannusvastuu Klinikkabudjetit, bonusjärjestelmät, lääkelistat, lääkebudjetit Informaatio-ohjaus Laaturekisterit, laatuindikaattorit Informaatio- ja palautejärjestelmät Osallistuminen ja sitouttaminen Toimipaikoilla järjestettävä koulutus ja ohjaus Potilaille suunnattu tiedotus Lääkäreiden ja teollisuuden yhteyksien rajoittaminen 10 5

6 RUOTSIN JÄRJESTELMÄ Kansallinen taso Lääkkeiden korvattavuuspäätökset Yliopistosairaalat Potilasmaksujen raamit Maakunta (21) Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalat Lääkkeiden kustannusvastuu Potilasmaksut Kunta (290) Osa sosiaalihuollosta Vanhustenhuolto, vanhainkodit 11 KANSALLINEN TASO: 1) Lääkkeiden korvattavuuspäätökset TLV (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket) Hakemusten perusteella (kuten Suomessa) Uudet lääkkeet päätöstä/vuosi n. 16 henkilötyövuotta / vuosi Lisäksi uusintahakemukset 6

7 KANSALLINEN TASO: 2) Kokonaisarviot (HTA ja STA) TLV (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket) TLV:n aloitteesta n. 14 henkilötyövuotta / vuosi Lääkeyrityksillä mahdollisuus laatia vastine Voivatjohtaakorvattavuuden poistamiseentai rajoittamiseen Vuosi 2005 Migreeni Valmistuneet arvioraportit 2006 Vatsan liikahappoisuus 2007 Astma, COPD ja yskä 2008 Masennus; Verenpaine 2009 Diabetes; Alfa-reseptorisalpaajat eturauhasvaivoihin 2010 Tulehduskipulääkkeet;Nexium; Triptaanit; Diabetesvälineet; Inkontinenssi ja eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu; Triobe; Cymbalta; Hyaluronihappo; Glukosamiini 2011 Cozaar 2012 Malarialääkkeet;TNF-salpaajat; Topimax; Lyrica; Oksikodoni; Hyytymistekijä VIII; Cymbalta 14 7

8 KANSALLINEN TASO: 3) Laaturekisterit ja - indikaattorit Yli 60 kansallista laaturekisteriä Avoimet arviointija vertailuraportit 173 indikaattoria (2011) Laatu ja tehokkuus Maakuntien välinen vertailu Kehitys 15 MAAKUNTATASO Lääkekomiteat Pakollinen vuodesta 1997 Tehtävänä edistää rationaalista lääkkeiden käyttöä Keinot vaihtelevat maakunnittain Lääkelistat Lääkkeenmääräämistavoitteet Kannustimet ja budjetit 8

9 MAAKUNTATASO : Tukholma Lääkelista (Kloka listan) N. 240 ensi linjan lääkesuositusta. Oma versio lääkäreille ja väestölle, myös suosituksia sairaaloille. Elektroninen seuranta-ja palautejärjestelmä (Janusinfo) Academic detailing Seuranta, palaute ja koulutus Lääkkeenmääräämistavoitteet (Klokalistan mukaan määrätyt lääkkeet), bonukset MAAKUNTATASO : Tukholma - Resurssit Tukholman maakunnassa n. 2 miljoonaa asukasta Lääkekomitea N. 20 jäsentä 150 lääkäriä mukana oman työn ohessa 21 asiantuntijaraatia erityisaloittain N. 10 jäsentä /raati Muuta henkilöstöä n. 20 9

10 MAAKUNTATASO : Tukholma - Resurssit Stockholms Läns Landsting(Maakäräjät) Näyttöön perustuvan lääkehoidon tuki n. 45 hlö 10 farmasistia 2 lääkäriä kokopäiväisesti + muita erillisillä sopimuksilla Antibioottihoidon seuranta 3 hlö Viestintä 60 hlö Kehitystyö 18 hlö(lääkkeet) YHTEENVETO JA POHDINTA Ruotsin mallissa lääkemääräämisen ohjaukseen käytetään huomattavasti enemmän resursseja kuin Suomessa Maakuntien erilaiset järjestelmät lisäävät päällekkäistä työtä + Osallistuminen päätöksentekoon parantaa sitoutumista Kustannusperusteisessa järjestelmässä ohjausvaikutus olisi toteutettava muilla keinoin Eri ohjausmekanismeilla on kuitenkin mahdollista päästä samankaltaiseen lopputulokseen 10

11 Lääkekustannusten kehitys Suomessa ja Ruotsissa Total expenditure on pharmaceuticals and other medical non-durables /capita, US$ PPP Source: OECD Health Data Finland Sweden 11