Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa
|
|
- Anna-Leena Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija
2 Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja Britannian ns. Beveridgerahoitusmalli perustuu verorahoitukseen» Näissä maissa terveydenhuollon rahoitus ja palveluiden järjestäminen ovat yhden organisaation tai tahon hallinnassa Britanniassa tämä organisaatio on NHS (National Health Service) ja Pohjoismaissa joko kunta tai valtio» pohjoismaiset terveydenhuollon uudistukset ovat viimevuosina jossain määrin muuttaneet tätä perusasetelmaa Preussin entisen kansleri Bismarckin mukaan nimetty rahoitusmalli on käytössä Keski-Euroopan maissa, Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa» Bismarckrahoitusmalli perustuu (sosiaali) terveysvakuutukseen, joka voi olla kansalaisille pakollinen tai vapaaehtoinen 2
3 Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Pohjoismaissa ja OECD-maissa , % Lähde: OECD. stats.oecd.org tilanteen mukaan. OECD -maiden puuttuva tieto päivitetty viimeisimmällä saatavilla olevalla tiedolla. *Suomen tiedot vuodelta 2013 **Islannin ja Norjan tieto vuodelta 2013 ennakkoarvio
4 Terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset asukasta kohden vuosina (dollaria, ostovoimakorjattu) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 4
5 Maat vertailussa (Lähde: OECD Health Statistics 2014) Norja Ruotsi Tanska Suomi BKT:sta terveydenhuoltoon (%) 9,3 9,6 11,0 9,1 Julkinen rahoitus terveysmenoista 85,0 81,3 85,8 75,0 Asiakasmaksujen osuus th-menoista (%) 15,0 16,5 12,4 18,7 Lääkkeiden osuus terveysmenoista (%) 7,0 12,3 6,5 13,9 Lääkäriä/1000 4,2 3,9 3,5 3,3 Sairaanhoitajia/ ,5 11,1 15,4 10,5 Sairaansijoja/1000 4,0 2,6 3,1 5,3 Elinajanodote, naiset (vuosia) 83,5 83,6 82,1 83,7 Elinajanodote, miehet (vuosia) 79,5 79,9 78,1 77,7 Väestö, milj. (2013) 5,084 9,593 5,614 5,439 Tupakoitsijat (%) 16,0 13,1 20,9 17,0 Alkoholin kulutus: litraa/henkilö 6,2 7,3 9,3 9,3
6 Terveydenhuoltomenojen rahoitus pohjoismaissa 2012 ja OECD-maissa 2012* % 6
7 Ruotsin järjestelmä ja ohjaus Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä: 1) Valtakunnallinen ohjaus toteutetaan kansallisella tasolla 2) järjestämis- rahoitusvastuu jakautuu kahdelle tasolle: kunnat ja maakunnat eli maakäräjät Terveyden- ja sairaanhoitolaissa jakautumisesta kuntien ja maakäräjien kesken» Maakäräjät vastaavat perusterveydenhuollon (suurin osa) ja erikoissairaanhoidon rahoituksesta ja järjestämisestä» Kunnat vastaavat sosiaalipalveluiden (mm. kotipalvelu, kotisairaanhoito, lasten päivähoito, vammaispalvelut) järjestämisestä ja rahoituksesta 7
8 Lakisääteiset tehtävät Kunnat (290 kuntaa) Alueet (17 + 3) Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito ja esikoulu Ensimmäisen ja toisen asteen koulutus Vanhustenhuolto Vammaisten tuki Perusterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Kaavoitus Jätehuolto Vesihuolto Teiden kunnostus Pelastuspalvelut Terveydenhuolto» Erikoissairaanhoito sairaalatoiminta» Valinnanvapaus» Ennaltaehkäisy ja kuntoutus» Psykiatria - mielenterveyspalvelut» Sairausvakuutus Aluekehitys: Julkinen liikenne, elinkeinorakenne, turismi, ilmasto ja ympäristö Sosiaalisektori» Erityisopetus kuulo-, näkö- ja puhevammaisille» Laitoshoidon järjestäminen kehitysvammaisille» Nuorisovankilat 8 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
9 Ruotsin rahoitusjärjestely Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus:» kuntien ja maakäräjien verotuloista, valtionavustuksilla, asiakasmaksuilla ja sairasvakuutuksen kautta» Maakäräjien toiminnasta 70 prosenttia rahoitetaan maakäräjien keräämillä veroilla (asiakasmaksut 15 % ja valtionavut 15 % (alueen sosioekonomisen rakenteen perusteella)» Maakäräjien budjetista 90 prosenttia menee (ml. Hammashuolto) terveyden- ja sairaanhoitoon» Kunnat vastaavat siis sosiaalipalvelujen rahoituksesta. Rahoituslähteinä ovat kuntavero, asiakasmaksut ja valtionavut. Sairausvakuutus turvaa toimeentulon sairauden tai vammautumisen varalta (pääosin työnantajamaksuja) Maakäräjät omistavat suuriman osan erikoissairaaloista» rahoittavat (toimivat tilaajina) erikoissairaaloita pääasiassa ns. global budget periaatteella (kiinteä väestöpohjaan sidottu hinta) Perusterveydenhuollon rahoitus» joko global-budget-periaatteella tai kapitaatio sekä fee for service periaatteella» yksityiset toimijat yleistyneet» Vårdval ja fritt val järjestelmät: maakäräjät kilpailuttavat palveluntuottajia Laatuja muut kriteerit täyttävät palveluntuottajat» Fritt val lopullinen valinta jää potilaalle. 9
10 Norjan järjestelmä ja ohjaus Norjan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on organisoitu kolmelle tasolle:» Valtakunnallisella tasolla Terveys- ja hoivapalvelujen ministeriö vastaa terveyspolitiikasta ja lainsäädännön valmistelusta sekä terveydenhuollon valvonnasta.» Maakunnat ovat itsenäisiä poliittisia ja hallinnollisia yksiköitä. Ennen vuotta 2002 alueelliset sairaalat olivat 19 maakunnan hallinnassa» Kunnan tehtäväksi huolehtia palveluista, jotka eivät kuulu valtiolle tai maakunnille. Kunnat vastaavat muun muassa perusterveydenhuollosta sekä ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta Uudistus 2007: maa jaettiin alueellisella tasolla neljään terveyspiiriin, joissa jokaisessa toimii alueellinen valtion omistama terveysyritys (RHF)» toiminta on organisoitu yritystoimintamaisesti» vastaavat alueellisesta erikoissairaanhoidosta, sen rahoituksesta, suunnittelusta ja tuotannosta» Terveysyritysten tytäryhtiöt (LHF) omistavat alueella toimivat sairaalat» Valtio ohjaa yritysten toimintaa lainsäädännön, yhtiöhallitusten sekä erilaisten direktiivien kautta 10
11 Norjan rahoitusjärjestely Valtiolla, maakunnilla ja kunnilla on veronkanto-oikeus» sairaalareformin jälkeen valtion osuus terveydenhuollon menojen julkisesta rahoituksessa on 90 prosenttia» rahoitus myös työ- ja hyvinvointikassan (NAV) sekä potilasmaksujen kautta Erikoissairaanhoidon rahoituksesta vastaa valtio» rahoitus kanavoidaan neljän terveyspiirin kautta» sairaaloiden rahoitus perustuu terveyspiirien myöntämään määrärahaan (global budget), suoriteperusteisiin korvauksiin ja asiakasmaksuihin Perusterveydenhuollon rahoitus pääosin kuntien vastuulla» Tärkein tulolähde: kunnallisvero» Valtion avustuksina kokonaissumma asukaslukuun, demografiaan ja alueellisiin erityispiirteisiin perustuen» Omalääkäritoiminnasta kunta rahoittaa ns. kapitaatio-osuuden, jonka kunta saa avustuksena valtiolta noin 30 prosenttia rahoitetaan kapitaatio-osuuden kautta, muu rahoitus tulee asiakasmaksuista ja työ- ja hyvinvointikassasta.» Yleislääkäritoiminnan rahoitus tulee osittain kunnista. 11
12 Tanskan järjestelmä ja ohjaus Tanskan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on kolmiportainen:» kansallisen tason ohjausjärjestelmä» palvelujen tuottamiseen osallistuva alue- ja kuntatasot rahoitus kerätään verotuksella Julkisen sektorin rakenneuudistus vuoden 2007 alussa» muutti kunta- ja aluejaotuksen lisäksi kunnan ja valtion välisiä suhteita, verotusjärjestelmää, palvelutuotannon ohjausta sekä valtion paikallis- ja aluehallinnon rakenteita ja toimintatapoja» 15 maakunnan tilalle perustettiin viisi aluetta, joiden päätehtävänä on erikoissairaanhoidon järjestäminen ja aluekehityksestä vastaaminen» Alueiden tärkeimpänä tehtäväkokonaisuutena on erikoissairaanhoidon järjestäminen.» Sairaanhoidon rahoitusta keskitettiin ja yhtenäistettiin» 98 kuntaa aikaisemman 271 kunnan sijasta kunnat vastaavat muun muassa sosiaalipalveluista, vanhustenhuollosta ja kansanterveystyöstä Uudistuksessa rahoituksen pääperiaatteena oli, että rahoitus siirtyy tehtävien mukana 12
13 Lakisääteiset tehtävät Kunnat (98 kuntaa) Alueet (5 aluetta) Sosiaalipalvelut Vanhustenhuolto Kansanterveystyö: terveyden edistäminen, ehkäisevät palvelut, terveydensuojelu Lasten päivähoito Pakolaisten ja maahanmuuttajien integraatio Ympäristönsuojelu ja jätehuolto Työllisyys Kulttuuri ja urheilu Tiet ja julkinen liikenne Peruskoulutus Talouskehitys Terveydenhuolto» Erikoissairaanhoito sairaalatoiminta» Valinnanvapaus» Ennaltaehkäisy ja kuntoutus» Psykiatria - mielenterveyspalvelut» Sairausvakuutus Aluekehitys: Julkinen liikenne, elinkeinorakenne, turismi, ilmasto ja ympäristö Sosiaalisektori» Erityisopetus kuulo-, näkö- ja puhevammaisille» Laitoshoidon järjestäminen kehitysvammaisille» Nuorisovankilat 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
14 Tanskan rahoitusjärjestely (½) Valtio rahoittaa terveydenhuollosta suurimman osan» Valtion verotuksessa kansalaiset maksavat korvamerkittyä terveydenhuoltoon allokoitua veroa, suuruudeltaan 8 prosenttia verotettavasta tulosta.» Valtio ohjaa terveysverotuloista noin 80 % alueille ja 20 % kunnille» Yksityinen sairasvakuutus on noin 3 prosentilla tanskalaisista ja se vastaa 1,6 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista Valtion rahoitusohjaus (valtionosuudet):» Alueiden rahoituksesta suurin osa (75 %) määräytyy asukkaiden sosioekonomisten ja demografisten ominaisuuksien mukaan ja osa (5 %) sairaaloiden toiminnan aktiivisuuden mukaan» Kunnille ohjautuvasta rahoituksesta puolet määräytyy asukkaiden sosioekonomisten ja demografisten ominaisuuksien mukaan ja puolet ennaltaehkäisevän toiminnan aktiivisuuden perusteella Alueiden rahoituksen taso neuvotellaan kolmikantana : valtio, alueet ja kunnat» Mikäli kunnat onnistuvat kehittämään ehkäisevää työtä ja vähentämään sairaalahoidon ja lääkärivastaanottojen tarvetta, voivat ne vaatia rahoituksen määräytymisessä kunnalle tulevan osuuden kasvattamista Kannustin palvelujen kehittämiseen! 14
15 Tanskan rahoitusjärjestely 2/2 Alueet omistavat erikoissairaanhoitoa tuottavat sairaalat» Rahoitus valtiolta global budget periaatteella» Alueet (käyt. valtio) rahoittaa myös perusterveydenhuollon lääkäreiden toiminnan 2002: Tanskan potilaan valinnanvapautta edistävä lainsäädäntö ( greater choice of provider")» Laki korostaa asiakaan roolia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon, mm. vanhustenpalvelujen valitsijana» tavoitteena on erottaa tilaaja ja tuottaja toisistaan ja mahdollistaa yksityisten palveluntuottajien hyödyntäminen julkisten palvelujen rinnalla 15
16 Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointivastuut pohjoismaissa - yhteenveto Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Suomi Kunnat (317) Kunnat Kunnat/Sh-piirit (19)/ Erva-alueet (5). Ruotsi Kunnat (290) Maakäräjät (Kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito kuntien vastuulla) Maakäräjät (17 landsting + 3 regioner) (landsting och regioner) Norja Kunnat (430) Kunnat (lääkäripalvelut sopimuksin yksityisten ammatinharjoittajien kanssa) Tanska Kunnat (98) Kunnat ja alueet (Kuntien vastuulla ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, kuntoutus, lasten hammashoito, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito. Muutoin alueiden vastuulla. Lääkärit yksityisiä ammatinharjoittajia, sopimukset alueiden kanssa) Valtio (valtion neljä alueellista toimijaa, Regionale Helseforetak, sairaalat näiden tytäryhtiöitä ) Alueet (5) (regioner)
17 Kiitos mielenkiinnosta! Benjamin Strandberg Asiantuntija Sakkunnig Kuntatalous Kommunalekonomi Suomen Kuntaliitto ry Finlands Kommunförbund rf Toinen linja 14, Helsinki, Finland , Benjamin.Strandberg@kuntaliitto.fi
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotToimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina
Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Toimintaympäristön muutos ja talouden haasteet lähivuosina Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Tarvitsemme Keski-Suomeen pidemmän aikavälin
LisätiedotPääkaupunkien tehtävät ja rahoitus
Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti
VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotSote-uudistukset pohjoismaissa
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Sote-uudistukset pohjoismaissa Taloustorstai 16.11.2017 Reijo Vuorento Apualaisjohtaja, kuntatalous Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointivastuut
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä
LisätiedotTerveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin
THL Tilastoraportti 14/2011 Liitetaulukot: Liitetaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin Liitetaulukko 2. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj.
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotAsiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta
Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.
SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja
LisätiedotTERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotUlla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015
MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli ja tulevaisuus
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0
LisätiedotSote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm
LisätiedotKOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA
KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
Lisätiedot#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta
Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus
Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus 12.2.2019 Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto 2000-2017, milj. euroa Nettoluotonanto = kansantalouden tilinpidon
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotTerveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri
Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia
LisätiedotKustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset
LisätiedotKorvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013
Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja
LisätiedotARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta
ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut
LisätiedotSote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
LisätiedotAlueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen
Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen Sote-rakenneuudistus tarvitaan Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde Hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu lähivuosina Työvoiman
LisätiedotTILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015
TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotPotilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo
Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja 10.2.2017 Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo 1 Neljä erilaista valinnanvapautta Erikoissairaanhoito Asumispalvelut ja kotihoito
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotValinnanvapaus Mitä on oikeus valita?
Valinnanvapaus Mitä on oikeus valita? Sanna Salmela Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija (50 %), - ja sote-uudistus Erikoissuunnittelija, perusterveydenhuollon yksikkö (50 %), Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotTEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa
TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti LAPE -päivät 22.11.2017 erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM 1 27.11.2017 - - 3 27.11.2017 - Sote-keskuksen
LisätiedotKaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotKansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta
Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
LisätiedotSote-maku-info. #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta
Sote-maku-info #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi 60 80 % julkisista
LisätiedotVIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa
Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda
LisätiedotSOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT
SOTE Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista lupauksista Suomessa asuville. Tämän lupauksen lunastaminen maksaa
LisätiedotKansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta
Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta Kansalaistutkimuksen tulokset 29.3.2017 Hyvinvointialan Liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1
Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotSOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014
SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotInka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra
Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli
LisätiedotLääkkeiden järkevän käytön edistäminen
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke
Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotTerveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2013 Health expenditure and financing 2013
Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2013 Health expenditure and financing
LisätiedotMaakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija
Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotMiksi muutosta tarvitaan? 9.9.2013 Johtava ylilääkäri Juha Tuominen
Miksi muutosta tarvitaan? 9.9.2013 Johtava ylilääkäri Juha Tuominen Mitä sekä yhteiskunta että terveydenhuolto tarvitsee? Laadukkaita terveyspalveluja: Lääketieteellisten ja asiakaslähtöisten, valtakunnallisten
LisätiedotMiten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta
Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat
LisätiedotMIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?
MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ? Jussi Huttunen SGF VUOSIKOKOUSSYMPOSIO 6.4.2017 1 NYKYJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET, HEIKKOUDET JA HAASTEET Vahvuudet - koko väestön kattava järjestelmä - osaava ja sitoutunut henkilökunta
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja
LisätiedotKANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen
KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Janne Aaltonen JANNE AALTONEN Erikoislääkäri (anestesiologia), MBA Yhteyspäällikkö, HUS konsernihallinto Sote-koordinaatio, omistajaohjaus, markkinointi, kansainväliset
LisätiedotValinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä
Valinnanvapaudesta 19.10.2017 SOTEMAKU ohjausryhmä 27.10.2017 Valinnanvapausehdotuksesta 1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen repertuaari / suoran valinnan palvelut ( 18) Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin
LisätiedotVEROILLA JA VAROILLA
VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda
LisätiedotYksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua
Sote-arviointi 2019 21.5.2019 Tiedosta arviointiin tavoitteena paremmat palvelut / arviointijohtaja Pekka Rissanen 1 Mitä sote-uudistus muuttaisi? Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Sote-uudistus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotMITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?
MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS? Vakuutuslääketieteen perusopetus L-kurssi Helsinki 7.5.2012 Kyösti Haukipuro ylilääkäri Kela/ Etelä-Suomen vakuutusalue Kela ja muu sosiaaliturva 2011 Sosiaalim enot yhteensä
LisätiedotMitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?
Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien korvausperusteet valinnanvapausjärjestelmässä
1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien korvausperusteet valinnanvapausjärjestelmässä Ehdotetussa valinnanvapausmallissa palveluja voivat tarjota maakunnan yhtiöt, yksityiset yritykset ja kolmannen
LisätiedotSote ja yleislääkärit
Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki
LisätiedotHuomioita kuntatalouden ohjauksesta Tanskassa
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Huomioita kuntatalouden ohjauksesta Tanskassa Taloustorstai 16.11.2017 Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija TAUSTAT 5 700 000 VÄKILUKU 5 500
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotSOTEYHTEISTYÖTÄ UUSMAALAISTEN HYVÄKSI JUHA TUOMINEN
SOTEYHTEISTYÖTÄ UUSMAALAISTEN HYVÄKSI JUHA TUOMINEN JUHA TUOMINEN LT, dosentti, professori hc Lääketieteellinen johtaja, Organon Oy 2000-02 HUS 2003-09, useissa johtamispositioissa, viimeksi johtajaylilääkärinä
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esityksen (HE 16/2018) mukaisesti 1 - Keskeiset muutokset verrattuna aiempaan hallituksen esitykseen (HE 47/2017) Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset
Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa
LisätiedotSote: riittävätkö rahat ja kenelle?
Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotTerveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
Sitran selvityksiä 16 Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Iso-Britannia Timo Aronkytö Päiväys 08.02.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotMITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013
MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua
LisätiedotAsiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi
Asiakasseteli Hallituksen esityksen mukaisesti 1 Etunimi Sukunimi 2 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palveluja, neuvolapalvelut
LisätiedotValinnanvapaus. Henkilöstöjärjestöjen tiedonvaihtoryhmä
Valinnanvapaus Henkilöstöjärjestöjen tiedonvaihtoryhmä 9.11.2017 Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali-ja terveysministeriöön 15.12.2017 klo 16.15 mennessä. Harri Jokiranta Päivi Sillanaukee: Vanhoilla
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotMiten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015
Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Ohjelma Palveluseteli lainsäädännössä ja käytännössä Sami Uotinen, johtava lakimies Palveluseteli ikääntyneiden palveluissa Tampereella Mari Patronen,
Lisätiedot