Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Puhelinhaastatteluaineiston koontiraportti

Transkriptio

1 Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä Puhelinhaastatteluaineiston koontiraportti

2 2 (70) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VÄESTÖ JA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYNEET KOTONA ASUMINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUS ASUMIS- JA HOIVAPALVELUJEN TARPEESEEN ETÄISYYSVYÖHYKEKARTAT JA LÄHIPALVELUPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA OIVALLUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA HAASTATELTUJEN LISÄHUOMIOITA JA KEHITTÄMISIDEOITA KEHITYSVAMMAISET, MIELENTERVEYSASIAKKAAT JA PÄIHDEASIAKKAAT YHTEENVETO JA POHDINTA TULEVAISUUDEN VISIOITA MEILTÄ JA MUUALTA LÄHTEET LIITE 1. PUHELINHAASTATTELUJEN KYSYMYKSET LIITE 2. PUHELINHAASTATTELUIDEN KOONTI VERTAILUTAULUKOIHIN... 38

3 3 (70) 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin laaja selvitys Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (myöh. OYS-ERVA) ympärivuorokautisesta hoidosta. Selvitykseen sisällytettiin seuraavat asiakasryhmät ja ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat palvelualat: Ikääntyneet Kehitysvammaiset Mielenterveysasiakkaat Päihdeasiakkaat Vaikeavammaiset tehostettu palveluasuminen vanhainkoti pitkäaikainen laitoshoito (= vuodeosastohoito) laitoshoito autettu asuminen psykiatrian laitoshoito katkaisuyksiköt kuntoutusyksiköt palveluasuminen (sisältää myös eiympärivuorokautista hoitoa, koska muuta indikaattoria ei ollut saatavilla) Selvitys muodostui kahdesta osasta: a) Koko OYS-ERVAa koskeva taulukko- ja kaavioraportti ja sen pohjalta tehty tiivistelmä o Tietolähteinä käytettiin saatavilla ollutta rekisteri- ja tutkimustietoa o Luettavissa osoitteessa o Vastuuhenkilönä projektipäällikkö Sanna Salmela b) Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kuntayhtymiin suunnattu puhelinhaastattelukierros o Haastatteluilla kerättiin taulukko- ja kaavioraporttia täydentäviä ja syventäviä tietoja o Vastuuhenkilönä hankesuunnittelija Suvi Helanen Tämä raportti pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia ja kuntayhtymiä koskevaan rekisteri- ja tutkimustietoon sekä puhelinhaastatteluihin, joiden kohderyhmänä olivat Pohjois- Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalveluista (tms.) vastaavat henkilöt. Haastattelut toteutettiin välisenä aikana (45 90 min / haastattelu). Haastattelukysymykset ovat nähtävissä liitteessä 1. Painopiste oli ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarkastelussa, mutta myös ikääntyneiden kotihoidon ja muiden asumis- ja päivätoiminnan palvelujen tilannetta selvitettiin samanaikaisesti. Myös kehitys- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen tilannetta kysyttiin. Haastattelun aikana kirjatut vastaukset lähetettiin haastateltaville tarkistettaviksi ja tarvittaessa täydennettäviksi ennen niiden koontia tähän raporttiin. Kuntakohtaisten vastausten koonti on luettavissa liitteessä 2. Raportin tarkoituksena on tukea uusien sote-rakenteiden valmistelua tarjoamalla asiantuntijoille ja päättäjille tietoa ja havaintoja vertailun, tulkinnan ja johtopäätösten tekemistä varten. Raportti toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan liittoon sekä kaikille alueen kunnille ja kuntayhtymille. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä selvitystyötä ohjasivat: Hannu Leskinen, johtaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Veikko Kujala, perusterveydenhuollon yksikön asiantuntijalääkäri Selvityksen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hankkeen toimijoiden (mm. Riitta Pitkänen, Harri Hatunen, Inga Taikina-aho, Rauno Malinen) kanssa. Selvityksessä on muun muassa hyödynnetty SOTE-hankkeen aineistoja ja koottua paikkatietoa.

4 4 (70) 2. Väestö ja väestön ikääntyminen Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asui asukasta. Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaalla (9 prosenttia). Ikääntyneiden määrät ja osuudet Pohjois-Pohjanmaan kuntien väestöstä on esitetty taulukossa 1 ja kaaviossa 1. Koko maahan ja muihin OYS-ERVAn sairaanhoitopiireihin verrattuna Pohjois-Pohjanmaan väestö on selkeästi nuorempaa eli ikääntyneiden osuus (19 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä) on pienempi kuin muilla. Osuudet kuitenkin vaihtelevat kunnittain merkitsevästi. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden osuudet vaihtelevat Limingan neljästä prosentista Vaalan 14 prosenttiin. Väestön ikääntyminen koskettaa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vähintään 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä on jo 23 % väestöstä. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneitä on tuolloin yli henkilöä enemmän kuin nyt. Käytännössä siis koko tuotantoalueen väestömäärän kasvu tulee ikäihmisten määrän kasvusta. Väestön ikääntyminen kohtelee kuntia eri tavoin. Ikääntyneiden määrän kasvu prosentteina vuoteen 2030 mennessä vaihtelee Siikalatvan 24 prosentista Kempeleen 174 prosenttiin (kaavio 2). Vuoteen 2040 mennessä jo 11 kunnassa kasvu on yli 100 prosenttia. Esimerkiksi Hailuodossa ja Raahessa 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden lukumäärä kaksin- ja Kempeleessä jopa lähes kolminkertaistuu vuosien 2013 ja 2030 välillä.

5 5 (70) TAULUKKO 1. Ikääntyneiden määrä ja osuudet väestössä. 65 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 80 vuotta täyttäneet vuonna 2013 vuonna 2030 vuonna 2013 vuonna 2030 vuonna 2013 vuonna 2030 Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) KOKO MAA OYS-ERVA KAINUU KESKI-POHJANMAA LAPPI LÄNSI-POHJA POHJOIS-POHJANMAA Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Lähde: Sotkanet (id:1068/171/3079/749/745/786). % = ikääntyneiden osuus prosentteina koko väestöstä. Kasvu (hlöä) = vuosien 2030 ja 2013 arvojen erotus. Taulukko on poiminta laajasta selvityksestä (taulukko- ja kaavioraportista).

6 (70) 6 KAAVIO vuotta täyttäneiden osuudet (%) väestöstä vuosina 2013 ja KOKO MAA OYS-ERVA KAINUU KESKI-POHJANMAA LAPPI LÄNSI-POHJA POHJOIS-POHJANMAA Liminka Kempele Tyrnävä Oulu Lumijoki Ylivieska Muhos Raahe Sievi Ii Pyhäntä Siikajoki Nivala Haapajärvi Haapavesi Merijärvi Kalajoki Kuusamo Taivalkoski Oulainen Pyhäjoki Kärsämäki Alavieska Hailuoto Utajärvi Pudasjärvi Siikalatva Pyhäjärvi Vaala % väestöstä v % väestöstä v Lähde: Sotkanet (id: 171 / 745). Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista.

7 7 (70) KAAVIO vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän kasvu (%) vuodesta 2013 vuosiin 2030 ja KOKO MAA OYS-ERVA KAINUU KESKI-POHJANMAA LAPPI LÄNSI-POHJA POHJOIS-POHJANMAA Siikalatva Alavieska Vaala Utajärvi Pudasjärvi Pyhäjärvi Merijärvi Kärsämäki Haapavesi Muhos Siikajoki Pyhäjoki Nivala Sievi Taivalkoski Haapajärvi Kuusamo Oulainen Ii Lumijoki Kalajoki Tyrnävä Pyhäntä Ylivieska Liminka Hailuoto Oulu Raahe Kempele Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2030 Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen Lähde: Sotkanet (id: 171/745/ 757). Muutosprosentit laskettu kaavalla muutos henkilöinä / 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2013 x 100. Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista.

8 8 (70) 3. Ikääntyneet 3.1 Kotona asuminen Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueen 75 vuotta täyttäneistä 90,0 prosenttia asui kotona, mikä vastaa koko maan (90,3 %) ja OYS-ERVAn (90,0) tilannetta (Salmela 2015, 112). Kotona asuvien määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä STM:n (2013) asettaman valtakunnallisen suosituksen mukaan osuuden tulisi olla prosenttia. Monessa kunnassa onkin kehitetty palvelujärjestelmää niin, että kotona asuvien osuus on viime vuosina kasvanut (kaavio 3, taulukko 2). Tästä huolimatta vuonna 2013 vain kolme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntaa (Kalajoki, Haapavesi, Utajärvi) täytti valtakunnallisen suosituksen. Neljässä kunnassa (Pyhäjärvi, Kuusamo, Kempele ja Vaala) osuus oli suurempi kuin suosituksen yläraja. Muissa kunnissa kotona asuvien osuus on suositusta pienempi. Peräti 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnassa osuus jää alle 90 prosentin (Salmela 2015, 112). Kun kotona asuvien osuutta vertaa valtakunnalliseen suositukseen, viime vuosina nähtävissä ollut kehityssuunta on kolmessa kunnassa ollut kielteinen ja kuudessa kunnassa myönteinen (kaavio 3, taulukko 2). Kolmessa kunnassa (Alavieskassa, Limingassa ja Siikajoella) valtakunnallinen tavoite kotona asuvien osuudesta on siis vuosien tietojen perusteella karkaamassa aiempaa kaueammas. Toisaalta Kempeleessä ja Pyhäjärvellä on viime vuosien kehityksen seurauksena jo ylitetty valtakunnallinen suositus kotona asuvien osuudesta. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa on yli 15 %, mikä on enemmän kuin valtakunnallisessa suosituksessa (13 14 %). Kuntien väliset erot ovat suuret (ääripäissä Utajärvi 8 % ja Merijärvi 30 %). Kempele, Kärsämäki ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisään. Seitsemässä kunnassa (Utajärvi, Oulainen, Muhos, Lumijoki, Taivalkoski, Alavieska, Kuusamo) jäädään viitearvon alle, ja 18 kunnassa mennään sen yli. (Salmela 2015, 114.) Kotihoidon piirissä olevien osuuden kehitys viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 4 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa (Alavieskassa ja Raahessa) kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut kielteinen ja kymmenessä kunnassa myönteinen. Toisaalta sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena viidessä kunnassa viimeisin arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus.

9 9 (70) KAAVIO 3. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (91 92 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa kotona asuvien osuus oli 87,8 %. Sotkanetin tieto 99,2 % on virheellinen. Oheisessa kaaviossa Hailuoto sijoittuu siis todellisuudessa Sievin ja Tyrnävän väliin. (Arja Rantapelkonen.)

10 10 (70) KAAVIO 4. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (13 14 %).

11 11 (70) 3.2 Ympärivuorokautinen hoito Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla 6,9 % ikääntyneestä väestöstä, mikä vastaa valtakunnallista suositusta (6-7 %). Myönteisestä kokonaistuloksesta huolimatta kunnista vain Liminka, Pudasjärvi, Kuusamo ja Taivalkoski täyttävät suosituksen. Viisi kuntaa (Oulu, Vaala, Ii, Haapavesi, Kempele) on suosituksen alapuolella ja 20 kuntaa yläpuolella. (Salmela 2015, 120). Tehostetun palveluasumisen kehityssuunta viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 5 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut viime vuosina kielteinen (Pyhäjoki ja Reisjärvi) ja neljässä myönteinen (Pyhäntä, Ylivieska, Raahe ja Siikajoki). Toisaalta Raahessa ja Siikajoella on sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena vuonna 2013 jo ylitetty valtakunnallisen suosituksen yläraja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikääntyneistä 2,9 % oli vuonna 2013 vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mikä on valtakunnallisen suosituksen ylärajalla (2-3 %). Vain Haapavesi, Taivalkoski ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisälle. Yhdeksässä kunnassa (Hailuoto, Kalajoki, Ylivieska, Kempele, Siikalatva, Nivala, Haapajärvi, Vaala, Raahe) laitoshoidossa olevien osuus on suositusta pienempi ja seitsemässä kunnassa (Pyhäjoki, Ii, Pudasjärvi, Oulu, Muhos, Siikajoki, Liminka) suurempi. (Salmela 2015, 122.) Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuutta koskevat kehityssuunnat viime vuosina ovat nähtävissä kaaviossa 6 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on ollut valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen (Kalajoki ja Ylivieska) ja neljässä kunnassa myönteinen (Oulu, Raahe, Tyrnävä ja Haapavesi). Raahessa tosin laitoshoidossa olevien osuus on vuonna 2013 jo alittanut valtakunnallisen tavoitteen alarajan.

12 12 (70) KAAVIO 5. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (6-7 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli 15 %. Sotkanetin tieto 0 % on virheellinen. Oheisessa kaaviossa Hailuoto sijoittuu siis todellisuudessa toiseen äärilaitaan eli Pyhännän ja Lumijoen väliin. (Arja Rantapelkonen.)

13 13 (70) KAAVIO 6. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (2-3 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa laitoshoidossa olevien osuus oli 0 %. (Arja Rantapelkonen.)

14 (70) 14 TAULUKKO 2. Kunnat, joissa vuosina on ollut selkeä nouseva tai laskeva trendi* + trendin suunta suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin (= myönteinen tai kielteinen). Osuudessa havaittu yleinen kehityssuunta vuosina Kotona asuvat Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat Tehostetussa palveluasumisessa asuvat Vanhainkodissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat tai Osuus laskenut Alavieska (-) Liminka (-) Siikajoki (-) Alavieska (-) Kempele Liminka (+) Pyhäntä (+) Taivalkoski (+, O) Ylivieska (+) Pyhäntä (+) Ylivieska (+) Kalajoki (-) Oulu (+) Raahe (+, O) Tyrnävä Ylivieska (-) Osuus kasvanut Haapajärvi (+) Kempele (^, O) Oulu (+) Oulainen (+) Pyhäjärvi (+, O) Pyhäntä (+) Ylivieska (+) Oulainen (+) Haapavesi (+, O) Ii (+, O) Pyhäjärvi (+, O) Raahe (-) Siikalatva (+, O) Pyhäjoki (-) Raahe (+, O) Reisjärvi (-) Siikajoki (+, O) Utajärvi (^, O) Haapavesi (+) * Trendien havainnointi on tehty silmämääräisesti kaavioista 3-6. Muissa kuin tässä taulukossa mainituissa kunnissa osuus on vaihdellut vuosittain ilman selvästi havaittavissa olevaa nousevaa tai laskevaa kehityssuuntaa. Merkkien selitykset: (-) = vuosina havaittu kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen. (+) = vuosina havaittu kehityssuunta on valtakunnallisiin suosituksiin nähden myönteinen. (+, O) = kehityssuunta on ollut myönteinen, mutta valtakunnallisen tavoitteen ylä- tai alaraja on vuonna 2013 jo ohitettu eli vuoden 2013 arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. (^, 0) = kehityssuunnasta huolimatta arvo on vuosina ollut valtakunnallisen viitearvon sisällä, mutta vuoden 2013 arvo on suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. Alleviivaus = viime vuosien myönteisen kehityksen myötä ainakin viimeisin eli vuoden 2013 arvo vastaa valtakunnallista suositusta

15 (70) Ikääntyneiden määrän kasvun vaikutus asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen Ikääntyneiden määrän merkittävä kasvu vaikuttaa vääjäämättä kuntien tarjoamien asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Näitä vaikutuksia on kuvattu taulukoissa 3 ja 4. TAULUKKO vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Sekä vuoden 2013 että 2030 luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin. Jos suositus (91 %) toteutuu, kotona asuvia on Jos suositus (13 %) toteutuu, säännöllistä kotihoitoa saa Jos suositus (6 %) toteutuu, tehostetussa palveluasumisessa asuu Jos suositus (2 %) toteutuu, pitkäaikaisessa laitoshoidossa on Vuonna Kasvu Vuonna Kasvu Vuonna Kasvu Vuonna Kasvu (lkm) (lkm) (lkm) (lkm) KOKO MAA OYS-ERVA POHJOIS-POHJANMAA Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Lähde: Sotkanet (id:171/745). Taulukon idea on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton SOTE-hankkeesta (Riitta Pitkänen ja Harri Hatunen).

16 (70) 16 TAULUKKO vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Vuoden 2013 luvut perustuvat kotona asuneiden, kotihoidon piiriin kuuluneiden ja tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden todelliseen lukumäärään. Vuotta 2030 koskevat luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin. Kotona asuvia Säännöllistä kotihoitoa saavia Tehostetussa palveluasumisessa asuvia Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia Vuonna Kasvu Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna Muutos (lkm) (lkm) (lkm) (lkm) OYS-ERVA POHJOIS-POHJANMAA Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Lähde: Sotkanet (id:1570/3216/3261/3367/171/745). Jos STM:n (2013) valtakunnalliset suositukset säännöllisen kotihoidon piirissä, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuudesta toteutuvat, näiden palvelujen piiriin tulee vuoteen 2030 mennessä OYS-ERVAn alueella noin 8250 uutta ikääntynyttä henkilöä. Näistä puolet eli 3950 henkilöä asuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tämä tarkoittaa monelle kunnalle merkittävää lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi Kempeleessä säännöllistä kotihoitoa tarvitsevien ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä lähes kolminkertaistuisi ja laitoshoidossa olevien määrä yli nelinkertaistuisi. (Taulukko 4.)

17 (70) 17 Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hankkeessa on kerätty tiedot pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkojen määrästä maakunnassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja oli vuonna 2014 yli tuhat, ja tehostetun palveluasumisen paikkoja yli Hankkeessa on myös verrattu näitä lukuja siihen, kuinka paljon asiakaspaikoille olisi tarvetta vuonna 2025, jos valtakunnalliset suositukset pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevista henkilöistä toteutuisivat (taulukko 5). Tulokset osoittavat, että laitoshoidon paikoista on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla ylitarjontaa, minkä vuoksi nykyiset asiakaspaikat riittävät vielä vuonna 2025 ja hieman pidemmällekin. Myös tehostetun palveluasumisen paikoista on tällä hetkellä ylitarjontaa, mutta vuoteen 2025 mennessä paikkoja tarvitaan jonkin verran lisää. Puhelinhaastattelujen tietojen perusteella ympärivuorokautiseen hoitoon jonotti vuodenvaihteessa sairaanhoitopiirimme kunnissa hieman yli 300 ikääntynyttä henkilöä. Puhelinhaastatteluun vastanneiden vanhuspalveluista vastaavien johtajien mielestä vuosiin mennessä olisi ympärivuorokautisten hoitopaikkojen lisätarve omissa kunnissa järjestettävinä palveluina vajaa 300 paikkaa, mikäli palvelut järjestettäisiin ja tuotettaisiin edelleen omissa kunnissa nykymallilla. TAULUKKO 5. Hoivapaikkojen ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat ja laskennallinen tarve vuosina 2013 ja Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Asiakaspaikat vuonna 2014 Suosituksen perusteella laskettu tarve asiakaspaikkojen lukumäärälle vuonna Yli Yli 2400 (julkisia 1483, yksityisiä 924) Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke

18 (70) Etäisyysvyöhykekartat ja lähipalveluperiaatteen toteutuminen Seuraavilla sivuilla on esitetty paikkatietoon perustuvia, Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskusten ja hoivapalveluyksiköiden sijainnin perusteella laadittuja etäisyysvyöhykekarttoja ja -taulukoita. Karttoihin on sijoitettu yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden henkilöiden asuntoja ja palveluasumispaikkoja. Karttojen ja taulukoiden avulla on mahdollista tehdä havaintoja alueen tiiviydestä ja harvaanasumisesta, palveluiden keskittymisestä ja lähipalveluperiaatteen toteutumisesta. Etäisyydet kuntakeskuksiin (kartta 1 ja taulukko 6): Maakunnassamme on maantieteellisesti paljon pieniä kuntia, joiden kuntakeskukset sijaitsevat alle 10 kilometrin päässä toisistaan. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate toteutuisi hyvin, vaikka palvelu olisi saatavissa naapurikunnan puolella. Tällöin yhteinen palvelutuotantoalue voisi lähtökohtaisesti rakentua varsin joustavasti. 20 kilometrin etäisyysvyöhyke kuntakeskuksista peittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 29 jäsenkunnasta kaikki muut paitsi maantieteellisesti laajimmat kuntamme Siikalatvan, Raahen, Vaalan, Oulun, Iin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon. Näissäkin kunnissa ikääntyneet ovat sijoittuneet Siikalatvaa ja Pudasjärveä lukuun ottamatta yli 80-prosenttisesti asumaan 20 km:n säteelle keskustasta. Reisjärven kunta ei ole Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunta, mutta koska sairaanhoitopiiriin kuuluva Selänteen peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sen vanhuspalvelut, Reisjärvi on mukana etäisyysvyöhykekartoissa. Myös Reisjärvi kuuluu kuntiin, joissa 20 kilometrin etäisyysvyöhyke kattaa koko kunnan. Ikääntyneistä asukkaista yli 70 % saavuttaa kuntakeskuksiin sijoittuneet perus- ja lähipalvelut nykyisellään alle 10 kilometrin etäisyydeltä. Puolessa kunnistamme yli 70 % ikääntyneistä saavuttaa kuntakeskusten palvelut tätäkin pienemmällä etäisyydellä (5 kilometrin säteellä). Vain Siikalatvan kunnassa alle 25 % ikääntyneistä sijoittuu 10 kilometrin säteen sisälle kuntakeskuksista, joten lähipalveluperiaate ei siellä aina toteudu. Etäisyydet hoivapalveluihin (kartta 2 ja taulukko 7): Hoivapalveluiden yksiköt ovat sijoittuneet pääsääntöisesti kuntakeskuksiin. Kuntien omia hoivayksiköitä ei ole lainkaan Sievissä, Kalajoella, Merijärvellä, Oulaisissa, Kärsämäellä, Lumijoella, Kempeleessä ja Hailuodossa. Siikalatvalla, Raahessa ja Iissä on kaksi yksikköä, ja Oulussa kahdeksan kaupungin oman tuotannon hoivayksikköä. Karkeasti todeten % ikääntyneistä asuu 10 kilometrin säteellä hoivapalveluista. Vain Siikalatvan kunnassa suurin osa ikääntyneistä asuu yli kilometrin etäisyydellä ja kauempanakin hoivapalveluista (entisissä Kestilän ja Rantsilan taajamissa). Kartat 3 ja 4: Puhelinhaastatteluiden mukaan monessa kunnassa ympärivuorokautisen hoidon pitkäaikaispaikkoja ei lasketa lähipalveluiksi. Joka tapauksessa valtaosa alueemme yli 75-vuotiaista ikääntyneistä asuu alle 20 kilometrin etäisyydellä laitos-, hoiva- ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä.

19 (70) 19 Tarkasteltaessa koko maakuntaa voi todeta, että kunnissa, joissa on omia hoivapalveluiden yksiköitä, yksiköt sijaitsevat kuntakeskuksissa. Näiden hoivayksiköiden kilometrin ulottuvuussäteen ulkopuolella asuu yli 75-vuotiaita vain harva-asutusti eli 1-5 henkilöä / km 2, pääsääntöisesti teiden varsille sijoittuneissa kodeissaan. He ovat kotipalvelun / kotihoidon asiakkaita, omaishoitosopimusasiakkaita, palveluseteliasiakkaita tai ilman kunnan tarjoamia palveluita kotonaan asuvia ikääntyneitä. Maantieteellisesti isoimmissa kunnissamme (kuten Raahessa, Siikalatvassa, Oulussa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa) myös harvassa ja kauempana kuntakeskuksista asuvien ikääntyneiden määrä nousee merkittäväksi suhteessa koko kunnan yli 75-vuotiaiden määrään. Sama tilanne on myös kunnissa, joissa ei ole hoivayksiköitä. Näissä kunnissa kotona asumista tukevien palveluiden sekä kotihoidon suunnitteluun ja toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Paikkatietoa, toiminnanohjausjärjestelmiä ja mobiiliteknologiaa on hyödynnettävä tulevaisuudessa entistä enemmän kotona asumista tukevien palveluiden suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa sekä optimoinnissa. Tässä on huomioitava erityisesti henkilöstön kuuleminen, asenteet ja palveluprosessin uudistus, laajakaistan ja langattomien yhteyksien verkon ulottuvuudet sekä verkko-, ict- ja mobiilikustannusten ennakointi ja niihin varautuminen. Lisäksi on noussut esiin, että hoiva- ja laitosyksiköitä tulisi muuttaa yksiköiksi, jotka tarjoavat kotiutusta, kotona asumista ja omaishoitoa tukevaa tehostettua kuntoutustoimintaa. Myös kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden ohjaaminen palvelukeskuksiin, yhteisöasumiseen tai palveluasumisen yksiköihin SAS-prosessissa on nostettava esille vaihtoehtona (SAS-prosessit perustuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämään Selvitä-Arvioi-Sijoita- eli SAStoimintamalliin). Monituottajuus on tehostetun palveluasumisen osalta kasvussa, sillä yksityisiä toimijoita on maakunnassamme jo lähes 40 % palveluntuottajista sekä hoitopaikkojen määrästä. Myös tehostetun palveluasumisen yksiköt, niin julkiset kuin yksityiset, sijaitsevat kuntakeskuksissa eli ikääntyneiden asumisen keskittymissä.

20 (70) 20 KARTTA 1. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksittain (Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

21 21 (70) TAULUKKO 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (Pohjois- Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

22 (70) 22 KARTTA 2. Etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SO- TE-hanke, Inga Taikina-aho).

23 23 (70) TAULUKKO 7. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä hoivapalvelusta (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

24 (70) 24 KARTTA 3. Yli 75-vuotiaiden määrä / km 2 ja etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).

25 (70) 25 KARTTA 4. Yli 75-vuotiaiden määrä / km 2 ja ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).