Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa loppuraportti 1

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Projektiorganisaatio Hankkeen vaiheet...5 Luomuviljaketjun kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat ovat seuraavat:...6 Tarjontaketjun strategia Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Lisäarvotutkimus Budjetti ja sen toteutuminen Riskien hallinta Kokemukset ja havainnot Hankkeen johtopäätökset Jatkotoimenpiteet Raportin tiivistelmä

3 1. Hankkeen tausta Luomuviljan tarjontaketjua on kehitetty valtakunnallisten elintarvikealan kansallisen laatustrategian, vilja-alan ja luomustrategian avulla. Hankkeella jatketaan laatutyön toimintamallia ketjuyhteistyön, kilpailukykyisen liiketoimintamallin rakentamisen ja toiminnan laadun johtamisperiaatteiden konkretisoinnin sekä ketjun läpinäkyvyyden ja vastuiden selkeyttämisen kautta. Kansallinen taso Elintarvikealan Vilja-alan strategia kansallinen laatustrategia Pohjolan Luomu Oy;n ja Helsingin Mylly Oy:n ja viljelijöiden toimintamalli Luomuviljaketjun kilpailukyvyn kehittämishanke Tilakohtaiset hankkeet esim. Laaki, Tilatreeni, Tilapolku jne. Kuva 1. Hankkeen asema suhteessa suuntaviivoihin ja kehityshankkeisiin Tarjontaketjun kilpailukykyä kehittävä hanke on osa vilja-alan kokonaisstrategiaan sisältyvää toimintasuunnitelmaa ja on vilja-alan case-projekti, jolla selvitetään ketjun tahtotila, nykytoiminta ja kilpailukyvyn taso sekä kehittämistarpeet, sekä esitettyjen toimenpiteiden ja tulosten seuranta Hankkeen kohderyhmänä on luomuviljan tarjontaketju; Pohjolan Luomu Finland Oy, Helsingin Mylly Oy sekä viljatilat. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. Vilja-alan yhteistyöryhmän ja Ruokatiedon kanssa. 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli elintarvikeketjun kilpailukykyisen toimintamallin luominen. Tavoitteena oli luoda viljaketjun yhteistyömalli, jolla ketjun omat toimenpiteet tuottavat lisäarvoa markkinoille ja tätä kautta tukevat koko ketjun kannattavuutta ja toimivuutta. Luomuviljaketjun kilpailukyvyn ja toimivuuden kehittäminen lähtee yhteisestä strategiasta, joka jalkautetaan toimijoille hankkeen aikana yrityskohtaisin kehitysehdotuksin ja tavoitteellisin toimenpitein. Hankkeen aikana selvitetään kehitysehdotusten tuloksellisuus luomuviljaketjun kilpailukyvyn nykytasoon nähden. 3

4 Päätavoitetta tukevat tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoite - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten kilpailukyvyn mittaaminen, kehittäminen ja vahvistaminen - Ketjun yritysten kilpailukyvyn tasotavoite; maatilat 350 pistettä ja yritykset 400 pistettä - Luomuviljaketjun yhteisten mittareiden kehittäminen ja testaus - Luomuviljaketjun vertailutiedon hankinta ulkomailta Tulosten tukeminen yritysten toiminnassa - Hyvälaatuisten tuotteiden tuottamisen varmistaminen ja saanti vert.kuluttajat - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten työpaikkojen mahdollinen turvaaminen 25 kpl - Luomuviljaketjun tuloksen kehittyminen vert. Loppuraportti; laatukoulutusten vaikutukset Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson tiloilla - Tuotannon laadun valvonnan kautta saatava tuotteiden lisäarvo - Hankkeen tuloksellisuuden mittaaminen Toimenpide - Kilpailukykyanalyysi ja tilakohtaisten tulosten hyödyntäminen ja vertailu (lohkotietopankki) Workshop ja benchmarkauspäivät Vertailu luomuviljaketjun hankinta ja tutustuminen sen toimintaan Yhteistyö Sitran hankkeiden kanssa. Workshop ja benchmarkauspäivät - Work-shop-päivät ketjuyrittäjien ja viljantuottajien kesken sekä benchmarkaus-toiminta - Tilojen benchmarkaus-toiminta - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen ja saatujen tulosten hyödyntäminen - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen ja saatujen tulosten hyödyntäminen kilpailukykyarvioinnit Hankkeessa varattiin mahdollisuus tutustua eurooppalaisen elintarvikeketjuun vertailutietojen saamiseksi. 2. Projektiorganisaatio Hankkeen vastuullinen hakija ja toteuttajataho on ProAgria Kymenlaakso ry. Hanke on yhteistyöhanke, jossa Pohjolan Luomu Finland Oy:n ja Helsingin Mylly Oy:n ympärille on koottu viljan toimittajia eri puolilta Suomea. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut. 4

5 Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina - Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousneuvos Seppo Koivula, pj - Helsingin Mylly Oy, toimitusjohtaja Raimo Keskinen - Pohjolan Luomu Finland Oy, hallituksen puheenjohtaja Eini Matilainen ja toimitusjohtaja Marika Salmi - Finfood - Suomen Ruokatieto ry, johtaja Risto Pitkänen - Viljelijät; emäntä Arja Markkula Loimaalta ja isäntä Stephan Thölix Mustasaaresta - ProAgria Kymenlaakso ry, kehityspäällikkö Tuula Repo ja projektipäällikkö Marja Suutarla, siht. 3. Hankkeen vaiheet A. Tilojen ja yhteistyöyritysten kokoaminen Yhteistyöyritysten kokoaminen tapahtui lehtikirjoitusten (Maaseudun Tulevaisuus, ProAgrian Maaseutuyrittäjälehti) viljelijäkirjeiden avulla sekä neuvonnan suorilla yhteyden otoilla. Tilojen mukaan lähtö hankkeeseen oli hidasta ja viljelijät lähtivät hankkeeseen pääasiassa neuvonnan suorien yhteyden ottojen jälkeen. Hankkeessa on mukana 12 ensivaiheen tilaa ja 10 seuraavan vaiheen tilaa. Tavoitteena oli 10 ensivaiheen tilaa ja 15 toisen vaiheen tilaa. Tilojen hankinta onnistui yksittäisistä maakunnista erityisesti Pohjois-Savossa, Pohjois-Savon ProAgrian aktiivisen toiminnan vuoksi. Liite. tilaluettelo Leipomon hankinta hankkeeseen on ollut haasteellista. Rostenin Leipomo konserniin kuuluva Pekan Leipä Heinolasta oli nimellisesti mukana aina huhtikuulle 2009 asti. B. Haastattelukierros /-tutkimus Luomuviljan jalostukseen liittyvä kysely lähetettiin 66 yritykselle, jotka valittiin Aurinkomerkki-yritysten piiristä (Evira). Tavoitteena oli, että mukaan valittavilla yrityksillä oli merkittävää luomuviljan jatkojalostustoimintaa. Vastauksia saatiin 23 kpl eli vastausprosentiksi muodostui 25 %. Kyselyssä kysyttiin seuraavat asiat: - mitkä ovat yritysten nykyongelmat luomutuotteiden suhteen - millaiset ovat luomutuotteiden kasvunäkymät ja kehittymisen mahdollisuudet - millaiset aikomukset yrityksillä on kehittää ja kasvattaa luomutuotteiden määrää ja valikoimaa tulevaisuudessa - mitä ongelmia nähdään luomutuotteiden tuotannossa ja tuotekehityksessä tulevaisuudessa Tutkimuksen vastauslomakkeet olivat luettavana ohjausryhmän kokouksessa ja ne monistettiin ohjausryhmälle. Lyhyt yhteenveto haastattelututkimuksesta oli, että: - Luomuviljasta on raaka-ainepula ja viljan laadun epätasaisuus aiheuttaa ongelmia - Tuotekehittäjäyritykset ovat pieniä ja yksittäisiä - Toiminnan kannattavuus edellyttää vientiä. 5

6 C. Kilpailukykyarvioinnit Luomuviljan elintarvikeketjun hanketoimijoita arvioitiin kilpailukykykriteeristöllä. Kriteeristö on ProAgria Keskusten Liiton ja Innovation Networksin laatima ja se perustuu kansainvälisiin johtamisen arviointityökaluihin, kuten Euroopan Laatupalkinto- sekä Malcolm Baldridge -arviointityökaluihin. Kilpailukykyarvioinnin avulla voidaan määrittää kilpailukyvyn taso eri yritysten toiminnasta ja tuloksista. Arviointi perustuu yrityksessä sovittujen menettelytapojen soveltamiseen sekä niiden tuloksellisuuteen. Arvioinnissa tulosten vertailu tapahtuu yrityksen toimialan kotimaiseen ja ulkomaalaiseen keskimääräiseen tulokseen ja sen hyvyyteen. Kilpailukykyarviointeja tehtiin vuonna 2007 ns. I-ryhmän tiloille sekä viljan ostajalle ja myllylle. Arviointien perusteella määriteltiin ketjutoiminnan kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat. Luomuviljaketjun kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat ovat seuraavat: Tarkasteltava alue Mitä tarkoittaa Miksi tärkeää luomuviljan tarjontaketjulle? (Toteutettava luomuviljan tarjontaketjussa, jotta saavutetaan win-win tuloksia) Ketjun yhteinen näkemys tulevaisuudesta (visio) Tulevaisuuden näkemykseen perustuvat toimenpiteet (strategia) Tulevaisuuteen suunnattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta sekä päivitys Lähitulevaisuuden yhdistäminen pitkän aikavälin suunnitteluun Ketjulla on yhteinen näkemys siitä, mitä pitää tavoitella Ketjulla tulee olla näkemys siitä millä toimenpiteillä tulevaisuuden tavoitetila saavutetaan Seurannan kautta tiedetään onko ketju menossa haluttuun suuntaan Vuositason tavoitteet tulee nivoa yhteen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa Ilman yhteistä näkemystä, ketju ei voi kehittää toimintaansa samaan suuntaan Ilman yhteistä näkemystä ketjun yritykset tavoittelevat eri asioita ja vain omista lähtökohdistaan käsin. Ketjutoimijat tietävät pitkällä aikavälillä mitä jokaisen tulee tehdä, jotta yhteinen tavoite saavutetaan Ketjutoimijat tietävät onko tulevaisuuteen tähtääviä toimia tehty ketjun eri tasoilla ja ovatko pitkän aikavälin suunnitelmat vielä ajantasaisia Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu vuositason tarkempien suunnitelmien kautta 6

7 ketjuyrityksissä ja ketjussa. Riskien hallinta Ketjun yhteistyön johtaminen Asiakasvalinnat ja -lisäarvo Riskien hallinnassa on kyse ennalta arvaamattomien tekijöiden tunnistamisesta ja varautumisesta niihin, niiden toteutuessa Riskit liittyvät toimintaympäristön hallintaan sekä yrityskohtaisen toiminnan hallintaan. Ketjun yhteistyön ja järjestelmällisen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Ostavilla asiakkailla on merkitystä ketjun jokaiselle yritykselle, sillä myynnin yhteydessä tehdään yrityksen liikevaihtoa. Koko ketjun toiminnan hallinta edellyttää toimintaympäristön riskien hallintaa. Toimintaympäristön riskien hallinta luomuviljaketjussa kohdistuu erityisesti markkinoiden hallintaan ja ennustettavuuteen kansainvälisessä kaupassa. Yrityskohtaisesti tulee hallita lisäksi toiminnalliset riskit, jotta normaalitoimintaan ei tule esteitä. Ketjussa tieto välittyy ketjun haluamalla tavalla. Ketju voi oppia eri ketjun yrityksiltä uusia asioita (mahdollistaa myös T&K toiminnan uudet ulottuvuudet). Ymmärrys ketjuyritysten tekemisistä edesauttaa luottamusta muihin ketjuyrityksiin. Ketjun talouden ja lisäarvon jakamismahdollisuuden ratkaisevat asiakassuhteet, - -valinnat ja laaditut sopimukset. Peruslähtökohtana on, että mitä pidemmälle tuote on jalostettu, sitä paremman lisäarvon se tuottaa ketjussa. Asiakasvaatimusten täyttäminen ketjun kaikissa vaiheissa on tuotteen menekin edellytys. Markkina- ja asiakastuntemus Markkinoilla tapahtuvat muutokset ovat ennakoitavissa ja edellyttävät jatkuvaa Ketjussa suurin vastuu markkinoiden ennakoinnista on viljaa ostavilla ja jalostavilla tahoilla. 7

8 Kestävä kehitys ja ympäristöasiat Tietojen hyväksikäyttö Osaaminen ja toimintatavat seurantaa sekä toiminnallisia päätöksiä. Jokaisen ketjuyrityksen tulee tuntea oman asiakkaansa tarpeet. Ketjun yritykset käyttävät esim. markkinoinnissa hyväkseen kestävää kehitystä ja ympäristöasioita Ketjun käytössä tulee olla tietoa siitä miten ketju on menestynyt asettamiin tavoitteisiinsa nähden. Ketjussa toimivilla yrityksillä tulee olla myös faktatietoja, niin omasta tuloksestaan kuin vertailuyrityksistä samalla ketjun tasolla. Ketjussa osaaminen näkyy tavoitteiden tuloksellisena toteuttamisena. Toimintatavat näkyvät ketjuyritysten välisenä yhteistyönä. Tila voi kehittää omaa markkinoiden seurantaansa olemalla mukana ketjuyhteistyössä ja antamalla oman panoksensa ketjun kehittämiseen. Luomutoimijoiden jämäkämmät ja markkinaehtoiset toimintatavat luovat parempaa imagoa. Ympäristöasioita voi mitata ja tuloksia voi käyttää imagon rakentamiseen. Jos ketjulla ei ole käytettävissä jäsenneltyä ja analysoitua tietoa, ketjussa tehtävät päätökset perustuvat olettamukseen. Jokaisen ketjun yrityksen tulee osata oma osansa tavoitteiden toteuttamisesta. Ketjussa ja ketjun yrityksissä tulee olla hyvä käsitys siitä, mitä osaamista tulee kehittää. Tavoitteellinen yhteistyö ketjussa ja ketjuyritysten välillä mahdollistaa omien taitojen tason havainnoinnin ja kehittämisen. Toimintaprosessit Ketjun kokonaistoiminnan hahmottaminen edellyttää ketjun kuvaamista ja mittaamista. Yritysten omien ydinprosessien kuvaaminen ja mittaaminen ovat osa kokonaisuutta. Kuvaamista voidaan käyttää Luomuviljaketjun kokonaisuuden hahmottaminen on oleellista, jotta toimintaa voidaan suunnitella. Jokaisen ketjussa toimivan tulee tunnistaa omat ydinprosessinsa ja siihen liittyvät mittarit, jotta suorituskyky voi parantua. Jos on saatavilla muualta 8

9 Prosessien tehokkuus hyväksi liiketoiminnan edistämisessä. Ketjun prosessien tulee toimia tehokkaasti, joka näkyy kannattavana toimintana. (ulkomailta) vertailutietoa muiden ketjujen toimivuudesta, niin se kannattaa hyödyntää. Toiminnan systemaattinen arviointi kaikilla ketjun tasoilla vähentää virhekustannuksia. Viljatilalla on normaalisti vain yksi ydinprosessi, johon sisältyvät niin ihmiset, koneet kuin pellotkin. Tilojen kannattavuuteen vaikuttavat asiat: - Suuremmat sadot lisäävät tuottoja - Muuttuvien kustannusten nousu johtaa yleensä myös parempaan tulokseen - Satotuotot ja kustannukset kasvavat kun satoa korjataan isommalta peltopinta-alalta - Sadon hinnan nousu mahdollistaa myyntikasvien osuuden kasvattamiseen Kiinteiden kustannusten pitäminen kurissa (kone- ja rakennusten hankinta), konekustannuksissa tilojen välillä suurimmat vaihtelut Toiminnan laatu Toiminnan laatu liittyy talousajatteluun Luomuviljatilojen tavoitteena on tukiehtojen täyttäminen sekä pellon biologisesta hyvinvoinnista huolehtiminen (vrt. myytävän viljan ala ja satotaso). Talouden ja ketjun muiden yritysten tavoitteiden yhdistäminen prosesseihin ja niiden suunnitteluun on jäänyt taka-alalle. Toimittaja ja yhteistyöprosessit Yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia, niin osaamisen kehittämisen kuin liiketoiminnan eri Ketjuyritysten välinen yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen ajattelun (uudet toimintatavat) ja osaamisen 9

10 näkökulmien hahmottamisessa. Mitä laajempi yhteistyöverkosto ketjulla ja sen yrityksillä on, sitä vahvempi toimija se on. Kumppanuutta tulee jatkuvasti vahvistaa, jotta yhteistä liiketoimintaa voi syntyä. nopeamman hyväksikäytön. Ketjuyritysten aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistoiminta toimittajien kanssa auttaa hallitsemaan ketjuyritysten omaa ydinprosessia. Tässä työssä erityisesti ennakointi ja hyvä tiedon välitys tuottavat taloudellista hyötyä kaikille ketjun osapuolille. Yritysten keskimääräisiä arviointituloksia käsiteltiin ketjun yhteisissä päivissä, jolloin kilpailukykyarvioinnit vaikuttivat yhteisten päivien rakentamiseen ja yhteisen strategian toimenpide-ehdotuksiin. Arvioidut yritykset saivat käyttöönsä yrityskohtaiset kehitysehdotukset. Yrityskohtaisilla kehitysehdotuksilla varmistetaan ketjun yhdensuuntainen strateginen toiminta ja strategian sekä ketjun kehittymistä varmistavien win-win toimintatapojen jalkautus. Arvioinnit uusittiin pääsääntöisesti syksyllä Tuolloin tavoitteena oli tarkastaa yhteisen strategian toimivuus ja win-win periaatteiden käyttö käytännössä. Seurantakäyntien tuloksena voidaan todeta, että kilpailukyvyn taso hankkeessa mukana olleilla yrityksillä on noussut keskimäärin noin 30 pistettä vuoden aikana. Pistemäärän nousu johtui lähinnä toimenpidemuutoksista. Taloudellisten muutosten erottaminen kausivaihtelusta ei ollut mahdollista näin lyhyellä aikavälillä suoritetun tarkastelun pohjalta. Pistemäärän kehittymiseen vaikuttivat eniten seuraavat asiat: 1. pitkän aikavälin taloutta ja toimintaa yhdistävien suunnitelmien olemassaolo 2. pitkän aikavälin suunnitelmien päivittäminen ja niihin liittyvien toimenpiteiden noudattaminen 3. tuloskorttien käyttö 4. benchmarking -toiminta yritysten välillä 5. vertailutietojen käytön tehostuminen 6. asiakasyhteistyön lisääntyminen Luomuviljatilojen tekemät toimenpiteet kilpailukykyanalyysien välillä Strategia - viljelykiertosuunnitelman ja talouden suunnittelun yhdistäminen - tuloskortin rakentaminen tarjontaketjun mittareita mukaellen. Johtaminen - seurantamittaristojen rakentaminen eri toimintoihin 10

11 - tulosten vertailu parhaimpiin yrityksiin - tavoitteiden seurannan lisääminen Asiakkaat - yhteydenotot ja keskustelut toimittajien ja asiakkaiden välillä - asiakkaiden arvioinnin kehittyminen - hintavertailujen tehokkaampi käyttö - asiakasriskien tietoisuuden lisääntyminen sekä hallinnan kehittyminen - luomutilan imagoajattelun tiedostaminen lisääntyi (brändin kehittäminen miellettiin osaksi tilan toimintaa etenkin, jos tilalla oli muuta tuotantoa kuin pelkkä viljan viljely) - Tietojen hyväksikäyttö - graafisten kuvioiden käytön lisääntyminen - omalta tilalta kerätyn tiedon hyväksikäytön tehostuminen - oman tilan ulkopuolisen tiedon hyväksikäytön hankinta ja käyttö kehittivät Ihmiset ja osaaminen - viljelijäyhteistyön aktivoituminen (yhteistyöstä ei haettu vain kustannusten säästöä vaan myös tietoista osaamisen kehittymistä) Prosessit - muodostettiin satotasojen nostotavoite o lannoituksen hyväksikäytöllä aiemmin lannoitusta oli vain muutamalla tilalla hankkeen aikana ostettiin lihaluujauhoa ja karjanlantaa, (huom. kaikki hanke tilat) - talouden merkitys prosessin tehostamisessa tuli havainnolliseksi o viljelykiertoa tehostettiin yhdistämällä se talouden laskentaan ja ketjun tavoitteisiin - toimintaa selkeytettiin tekemällä uudistetun viljelykierron toimenpiteitä - töitä helpotettiin yhteistyön kautta - prosessien hallintaa kehitetty ja ostettu kasvintuotannon neuvontaa Alkutuotannossa kilpailukykyä kehittävien asioiden käytön esteeksi koettiin esitettyjen kehittämistoimenpiteiden vaikeus ja kehittämistoimilla saatavan taloudellisen hyödyn hahmottomuus. Tilakäyntien yhteydessä voitiin kuitenkin osoittaa että viljelykiertoa tehostamalla viljaketjun tarpeita vastaavaksi, tilan tuotot kehittyvät positiivisesti. Viljelykierron muuttamisella saatiin liikevaihdon kasvu joka vastaa noin viljakilon määrää per vuosi per tila, taulukko 1. Tiloilla oli myös tavoitteita kasvattaa peltoalaa. Jos tilojen tavoitteet huomioidaan, kasvaisi hanketiloilta saatava viljamäärä keskimäärin kg/v eli viiden vuoden aikana kg/tila. 11

12 Tilat jatkavat nykyisellään Noudatetaan uusittua viljelykiertoa Tilan tavoitteet toteutuvat Noudatetaan uusittua viljelykiertoa viljamäärän muutos kg/tila/v kg/tila/v Taulukko 1. Yhteenveto viljelykiertojen tehostamisvaikutuksesta Kaikki ketjuyritykset kokivat vuoden aikajakson lyhyeksi kehittämisehdotusten toteuttamiseen ja työstämiseen. Kehittämisehdotuksia oli runsaasti yritystä kohden ja toisilla oli vaikeuksia päättää mitkä ehdotukset olivat tärkeämpiä kuin toiset. D. Workshop-päivät Workshop-päiviä pidettiin yhteensä 7 kpl ja benchmarkaus -päiviä 4 kpl. Päiviä on järjestetty , , , , , , ns. I viljelijäryhmän kanssa Etelä-Suomessa ja II- viljelijäryhmän kanssa , , , Pohjois-Savossa. Näistä ketjuyritykset ovat osallistuneet kaikkiin muihin paitsi kahteen viljelypäivään. Work-shop- päivien aikana mm. - muodostettiin ketjun yhteinen näkemys visiosta ja sen toteuttamisesta, menestystekijöistä, tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2013 asti. - käytiin läpi kilpailukykyarviointien tulokset - tarkasteltiin laskelmien tulokset tilatasolla ja keskeiset kehittämiskohteet - haettiin kriittiset pisteet ja niiden ratkaisut ketjussa - tutustuttiin sopimustoimintaan ja hinnoittelumekanismeihin Lisäksi järjestettiin pellonpiennartapahtumia valkuaisrehukasvien, syysrypsin ja MTT.n ruutukokeiden tiimoilta kesällä Tarjontaketjun strategia Luomuviljan tarjontaketjun strategia on taulukossa 2. Ketjun strategiassa on neljä eri näkökulmaa; yrittäjänäkökulma, jolla varmistetaan, että jokainen yritys saavuttaa taloudellisesti kestävän tuloksen, ja että ketjun toimintaedellytykset säilyvät. Ketjun oman toiminnan tuloksellisuus -näkökulma näkyy markkinoilla myytävän viljan määränä ja laatuna. Ketjuyhteistyöllä varmistetaan ketjun toiminnan sujuvuus ja tiedon kulku. Osaamisella ja innovoinnilla varmistetaan ketjussa tapahtuva strateginen seuranta sekä siihen liittyvä oppiminen. Taulukoissa 3. on esitetty yrityskohtainen strategiakartta jota hyväksikäyttämällä yritys voi linkittää oman toimintansa ketjun yhteiseen pitkän aikavälin tavoitteeseen. 12

13 Taulukko 2. Luomuviljaketjun strategia Visio: Euroopan menestyvin luomuviljan elintarvikeketju vuonna 2013 Yrittäjänäkökulma = ketjussa mukana olijat Ketjun oman toiminnan tuloksellisuus Ketjun yhteistyö Oppiminen, innovointi Vision periaate ja elementit Perinteistä viljaketjua taloudellisesti kannattavampi toiminta Jokainen ketjun toimija hyötyy taloudellisesti Seuraava ketjun porras saa parhaan mahdollisen tuotteen Laatu ketjun joka vaiheessa Ketju toimii luotettavasti ja tieto välittyy nopeasti Markkinoiden määrällinen ja laadullinen tasapaino Ketjun osaamistason hallinta Osaamistarpeen tason määritys ketjun eri osissa Strategiset tavoitteet Jokainen ketjun toimija voi toimia pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevällä ja ennustettavalla/ ennakoivalla pohjalla Toimijoiden/tarjottavien tuotteiden määrä ketjussa on riittävä= määrien tulee kasvaa nykyisestä ja vastata markkinoiden tarpeita Kentän yhteistyö toimii; tieto liikkuu toimijoiden välillä koko ketjussa Osaamisen välittäminen ketjun sisällä Luomuviljaketjun ammattataito ja osaaminen Euroopan parasta jokaisella osa-alueella Menestystekijät (muutostavoitteet) Voidaan luomuviljaketjussa käyttää myös kilpailuetuja (ylläpitotavoitteet) Avain mittarit Ketjussa riittävä tuotevirta niin, että jokainen toimija tuo lisäarvoa ja samalla vaikuttaa ketjun talouteen. Valitut talousmittarit, esim. -Liikevaihdon muutos % - Käyttökate (kate A) muutos % -Oman pääoman tuotto % ja sen muutos % -Omavaraisuusaste ja sen muutos % -Tulos + vert. Perinteinen viljan tuotanto Toimivat viljelykiertosuunnitelmat (nurmet käyttöön, luomuviljat myyntiin luomuna Tilojen luomuviljatuotanto myyntiin luomuviljana Tuotteen hyvä laatu Satotasot ylös Toimitusvarmuus Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen/ niihin vastaaminen Asiakastyytyväisyys ketjun eri tasoilla: -Laatukritteerien täyttymis % ketjun eri tasoilla -Viljan kokonaismäärät -Sopimusmäärä? -Myyntimäärä? - Peltoalan osuus Keskinäinen luottamus Tietojen siirto ja saatavuus sovitulla tavalla Toimiva sopimustoiminta koko ketjussa. Resurssien tehokas käyttö (Koneet, työvoima) Yhteistyön toimivuuden mittaus, tietyn määrävälin jälkeen tapahtuvin kyselyin Luomuviljatuotteiden myynnin kokonaiskehityksen muutokset Yhteinen näkemys kehityskohteista Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen Benchmarking ryhmät Tutkimustiedon tehokas käyttö (koetulokset, lajikeasiat) Ammattitaito =Suorituskykyparannukset ketjussa - toimenpiteitä/vuosi ja niiden tuloksellisuus Toimijoiden osaamistason kehitys - Mitataan kilpailukykyarviointipisteiden kautta 13

14 Taulukko 3. Yrityskohtainen strategiakartta MENESTYSTEKIJÄ (ovat strategisia tavoitteita) MITTARI TAVOITE YRITYKSEN OMA TAVOITE JA KEHITTÄMISKOHDE TALOUS Taloudellisesti kannattava toiminta Liikevaihto ja sen muutostavoite - Käyttökate (kate A) ja sen muutostavoite Oman pääoman tuotto % ja sen muutostavoite Omavaraisuusaste ja sen muutos % Nettotulos Liikevaihdon muutos vuodesta 2006 vuoteen 2013 on 10 % /v jolloin liikevaihdon määrä on kaksinkertaistunut Oman pääoman tuotto vähintään 5 %/v Omavaraisuusaste on nykytasolla eli 80 % Nettotulos nousee vuositasolla 5 %/v KETJUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Keskinäinen luottamus asiakkaan kanssa Tietojen siirto ja saatavuus sovitulla tavalla Toimiva sopimustoiminta Asiakastyytyväisyys ketjun eri tasoilla: Laatukritteerien täyttymis % Myytävän viljan kokonaismäärät Viljan peltoalan osuus Laatukriteerien täyttyminen 100 % Kokonaispeltoala luomuviljan osalta kasvaa 4 %/v Luomuviljan kokonaismäärä kasvaa 5 %/v Myytävän viljan määrätiloilta 7 %/v Sopimusmäärien kasvu HM 25 %/v Pl 7 %/v KETJUN YHTEISTYÖ Toimivat viljelykiertosuunnitelmat Tilojen luomuviljatuotanto myyntiin luomuviljana Tuotteen hyvä laatu Luomuviljatuotteiden myynnin kokonaiskehityksen muutokset Luomuviljatuotteiden kokonaismarkkina-arvon kehitys Luomuviljatuotteiden kotimarkkina-arvon kehitys OSAAMINEN JA JAKSAMINEN Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen Kilpailukykyarviointipisteet Kilpailukykyarviointipisteet Tilat 300 pistettä vuoteen 2013 Ketjuyritykset 500 pistettä

15 Strategiset mittarit Jos elintarvikeketju on läpinäkyvä, voidaan ketjun toimintaa mitata. Strategiaa määriteltäessä annettiin eri tarkastelunäkökulmille omat mittarinsa tavoitearvoineen. Seuraavassa tarkastellaan mittareiden ja tavoitearvojen toimivuutta. Tarkastelu perustuu yrityskäynteihin strategian rakentamisen, kilpailukykyarviointien ja workshoppäivien jälkeen. Tuolloin kiinnitettiin huomiota mittariston kokonaisuuteen sekä mittareiden sopivuuteen käytännön suunnittelussa ja seurannassa. Strategiset mittarit ovat pääsääntöisesti sopivia ja käytössä luomuviljan tarjontaketjun yrityksissä. Mittareiden arvot ovat periaatteessa verrattavissa ketjuyritysten välillä, mutta ketjutoiminnassa ei pyritä eri yritysten väliseen vertailuun, vaan ketjun tason kehittymisen osoittamiseen. Mittaristossa ja strategiakartassa on seuraavia huomioitavia asioita: Tilatasolla ei seurattu aktiivisesti pääomantuotto %:a, omavaraisuusastetta tai nettotulosta, vaikka niitä jonkun verran omaehtoisesti laskettiinkin Näiden mittareiden taso oli viljelijöiden mielestä kohdallaan Ketjutasolla omavaraisuusasteen ylläpito ja kehittyminen positiivisesti on tavoitteellista kaikissa yrityksissä. Liikevaihdon vuosittainen 10 %:n kasvutavoite on korkea Projektitilojen keskiarvo osoittaisi 6 % kasvua, joten mittarin keskimääräistä tavoitetasoa on syytä laskea. Muille ketjuyrityksille voitaisiin laskea painoarvo, jolla eri ketjutason yritysten vaikuttavuutta ko. mittarin kokonaisseurantaa voitaisiin kehittää yhtenäiseksi (Nyt laskenta tapahtui keskiarvona vain tilatason tuloksista). Projektitilojen luomuviljamäärä nousee keskimäärin 10 %/v ja myytävän viljan osuus on 10 %/v. Projektitilat ovat kehittyviä tiloja. Tulos ei johda strategisen tavoitearvon (kokonaismäärä 5 % ja myytävä vilja 7 %) muuttamistarpeeseen, vaan varmistaa tasoarvon olevan sopiva. MTT:n ja luomuviljaketjuyritysten tavoitteena on selvittää 6/ /2011 välisenä aikana luomuviljatuotteiden elinkaarellisia ympäristövaikutuksia. Selvitystyön tulokset voidaan liittää strategiaan ja käyttää hyväksi strategiaseurannassa, jos tulokset osoittautuvat hyödynnettäviksi Strategiaan tehdään ketjun toimivuuskysely, joka pitää sisällään riskipisteiden uudelleen määrittelyn ja joka tuottaa indeksipohjaisen mitattavan tuloksen ketjun toimivuudesta. Kysely uusitaan määrävälein sen valmistumisesta. Rakennetaan seurantamenettely vuoden 2010 aikana Toiminta sulautetaan vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaan Systematisoidaan ja jatketaan vertailutietojen hankintaa Vertailutiedon kautta varmistetaan strategian tavoitetasojen oikeellisuus 15

16 Strategiaseuranta Aiemmat luomustrategiat on kirjattu, mutta niiden seurantaan ei ole panostettu, eikä seurantatyötä ei ole osoitettu millekään taholle. Strategioista on puuttunut myös pitkäjänteinen näkemys yli markkinasuhdanteiden. Tavoitteena on jatkossa seurata strategian tuloksellisuutta ja toimivuutta vuosittain. Strategiaseurannasta vastaa jatkossa Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tarjontaketjun tavoitteiden, mittareiden ja toimenpiteiden seurantaa varten laaditaan seurantasuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa ProAgria. Asiasta sovittiin ProAgrian ja ministeriön välisessä palaverissa. Liitteenä olevassa vertailutietoraportissa on esitetty tällä hetkellä käytettävissä olevat luomuviljaketjun tilastotiedot Suomesta ja Itämeren alueelta. Raportin yhteenvetona voidaan todeta, että luomuviljaketjun tietoja on niukalti tavanomaisen viljaketjun tietoihin nähden. Suomalaisittain Evira kerää tietoja luomuvilja-aloista ja tilamääristä, Tike seuraa luomusadon määriä, viljelyn taloustietoja on saatavissa MTT:n taloustutkimuksesta. ja ProAgrialta. Elintarviketeollisuudesta ei ole saatavissa erikseen luomutietoja. Luomuviljan strategiaan liittyvien tietojen keruu ja siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet määritellään seurantasuunnitelmassa (vert. yllä). Ketjuyritysten väliset riskit Luomuviljaketjun riski- eli kriittisiä pisteitä analysoitiin workshop-päivissä. Riskien hallinta auttaa ketjuyrityksiä ymmärtämään ja suunnittelemaan ketjun toimintaa kokonaisvaltaisemmin. Samalla kokonaishallinta vähentää ketjuyritysten välisiä yllätyksellisiä tilanteita ja liiketoiminnallisia riskejä. Tehty riskianalyysi vaikutti strategisten toimenpiteiden sisältöön. Strategiset toimenpiteet Strategiset toimenpiteiden avulla luomuviljaketju toimii vakaammin yli markkinasuhdanteiden ja saavuttaa strategiset tavoitteensa. Strategiset toimenpiteet määriteltiin work-shop -päivien aikana menestystekijöiden ja tavoitteiden kautta, huomioiden vilja- ja luomualan yhteiset strategiat. Määrittelyssä käytettiin hyväksi ketjun riskianalyysiä sekä ketjuyritysten kilpailukykyanalyysien kehitysehdotuksia. Strategisia toimenpiteitä ketjussa ovat seuraavat asiat: Pidemmän aikavälin näkemyksen edistäminen ketjussa ja ketjuyrityksissä Ketjun yhteisten tavoitteiden päivittäminen ja johtopäätökset tavoitteiden saavuttamisesta Trendien hyväksikäytön edistäminen yhteisiä tavoitteita päivitettäessä vuosittain Ketjun oman seurantatiedon hyväksikäyttö ketjussa ja ketjuyrityksissä Vertailutiedon hyväksikäyttö ketjussa ja ketjuyrityksissä 16

17 Ketjuyritysten pitkän aikavälin suunnitelmien selkeyttäminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä Ennakkotietojen tuottaminen ketjulle Mitä viljaa on saatavissa Suomesta Kuinka paljon viljaa on saatavissa Markkinakatsaukset tulevaisuuteen Yksi-viisi vuotta eteenpäin Neljännesvuosittain Ketjuyritysten osallistuminen katsausten laatimiseen Mtt tekee nykyisin pitkälle aikavälille (20 v) Ketjuyritysten välinen ennakkotyö Ketjuohjauksen edistäminen Sopimusten ennakointi (myös Suomessa) Sopimustarpeen määrittely hyvissä ajoin, mitä viljaa tarvitaan Sopimusten laadinnan aikataulutuksen kehittäminen Toimitusajankohtien sopimisen ja ennakoinnin kehittäminen Maatilayritysten viljelysuunnitelmien ja sopimustoiminnan aikataulutuksen tiivistäminen Riskien hallinta Markkinariskeihin varautuminen yritystasolla Suojaustoiminnan edistäminen edelleen Ketjussa ja ketjuyrityksissä säännöllinen riskien arviointi- ja analysointikäytäntö on tarpeen sekä havaittuihin riskeihin varautuminen Saatavuuden varmistaminen Sopimustoiminnan kehittäminen edelleen eri ketjuista saatavan vertailutiedon pohjalta Sopimustoiminnan etujen nostaminen esiin Sopimustoimintaan sitoutuminen ketjun kaikissa vaiheissa (mm. dokumenttien hallinta, suojaustoiminta, vakuutukset, luomutarkastuspäätökset) Hinnan rakentumisen selkeyttäminen Ketjun sisällä raaka-aineen hankinnan aikataulutus ja suunnitelmallisuus Ketjun lisäarvon laskenta ja kannanotot saataviin tuloksiin Yrityskohtaisten prosessimittareiden laatiminen jos niitä ei vielä ole sekä mittariseurannan systemaattisuuden edistäminen Esim. tilatasolla tuottavuuden kasvu on yksi menestystä selittävä tekijä Suuremmat sadot, muuttuvien kustannusten nousu (esim. lannoitus) Viljelykiertojen rakentaminen viljaketjun tarpeisiin (nurmen määrä) Ketjun yhteisten päivien järjestäminen Tiedottamisen tehostaminen 17

18 Ketjun yhteiset tavoitteet Strateginen viestintä Viestinnällisten roolien selvittäminen Pitää määritellä kuka, mitä ja milloin, sekä vastuut Viestinnän vaikuttavuuden seuranta Kaupallisten yritysten yhteistyön lisääminen ja mukanaolo Ketjun sisäinen tiedottaminen Ostoihin liittyvä tiedottaminen Suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin edistäminen ostoissa Analysointi ja kippaustiedot tehokkaasti Palautteeseen reagointi Sähköpostin aktivointi Extranet Ketjun ja neuvonnan yhteistyön tiivistäminen Tavoitteellinen neuvonta Viljelykiertojen laatiminen ketjun tarpeisiin Viljelysuunnitelman päivittäminen optimaalisen kierron mukaan Vuosittain päivitettävät viljelysuunnitelmat ketjun tilanteen mukaan esim. alituotantotilanteessa lisää haluttua viljaa ketjulle, viljan ylituotantotilanteessa esim. öljykasvien tai valkuaiskasvien lisääminen tai nurmen kylvö (lisätuloja tiloille) Taloudellisen suorituskyvyn tukeminen tilatasolla Viljelykiertojen yhdistäminen talouden suunnitteluun Talouden tunnuslukujen laatiminen ja seuranta sekä kehitysehdotukset Tavoitetasojen saavuttaminen ja tuottavuuden kasvu Markkinatiedon tehokkaampi hyväksikäyttö ja sopimustoiminnan laatimisen tukeminen Vertailutietojen hyväksikäytön tehostaminen Pitkän aikavälin viljelykierron yhdistäminen talouden laskentaan Viljelijöiden yhteistyön tukeminen Hyvät viljelytavat tietoon/käyttöön Rikat, luomun viljelyosaaminen jne. E. Tilakohtaisten tulosten laskeminen sekä laatutietopankin hyväksikäyttö benchmarking ryhmätoiminnan tueksi Ykköstilaryhmälle laskettiin vuosien 2006 ja 2007 viljelyn katelaskelmat sekä tulosanalyysit. Kakkostilaryhmälle laskettiin 2007 viljelyn katelaskelmat. Näitä hyväksikäyttämällä pystyttiin määrittelemään objektiivisesti, mitkä asiat tilatasolla ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Näitä kehittämiskohteita otettiin mukaan strategisiin toimenpiteisiin. 18

19 F. Benchmarkauspäivien aikana - verrattiin tilojen talouden tuloksia keskiarvotietoihin sekä tilojen toimintaan - haettiin kehittämiskohteet ja niiden ratkaisut tilatasolla - mietittiin mitä mahdollisuuksia viljelysuunnittelun kehittämisellä on myyntiviljan lisäysmahdollisuuksiin ja sitä kautta paremman taloudellisen tuloksen saavuttamiseen - käytiin läpi ketjun yhteistä strategiaa ja sen toimivuutta - pohdittiin sopimustoimintaa, sopimusten sitovuutta sekä sopimustoiminnan ns. kylkiäisten tarpeellisuutta sekä markkinoiden seurantaa maatilayritysten näkökulmasta Benchmarkaus päivillä saatiin kehitettyä viljelykierron ja talouden vaikuttavuuden analysointia siten, että voitiin osoittaa omaehtoisen alkutuotannon pitkän aikavälin suunnittelun hyötyjä. Tähän asti maatilayritysten pitkän aikavälin suunnitelmat ovat keskittyneet kertaluontoisiin investointilaskelmiin ja/tai tukiehtojen mukaiseen viljelykiertoon. G. Vertailutiedon hankinta Vertailutietoa hankittiin niin kotimaisesta tavanomaisesta viljanviljelystä sekä ulkomaalaisista luomuviljaketjuista. Raportti on liitteenä. Ketjuyrityksille järjestettiin yhteinen matka Saksaan Matka järjestettiin Forssan Matkatoimiston kautta ja matkasta tehtiin liitteenä oleva matkaraportti. Luomuviljaketjun omien ja vertailutietojen keruu on satunnaista ja hajallaan. Tietojen hankintaesitys liitetään ProAgrian laatimaan seurantamenettelyesitykseen H. Tiedottaminen Hankkeen tiedottamisesta tehtiin kaksi tiedotussuunnitelmaa, joista ensimmäinen pureutui hankkeen alkuvaiheessa lähinnä hankkeen tiedotuksen vastuukysymyksiin ja toinen hankkeessa syntyneiden tulosten tiedottamiseen eri ryhmille. Hankkeesta oli kaksi kertaa juttuja Maaseudun Tulevaisuudessa sekä kolme kertaa Käytännön Maamiehessä. Lisäksi oli useita kirjoituksia ProAgria keskusten sekä Pohjolan Luomun omissa asiakaslehdissä, sekä nettisivuilla. Luonto Lähellä ohjelma tehtiin Ylen Aamutv:hen. Ohjelma oli nähtävillä Yleareenassa kuukauden esityspäivän jälkeen. Lisäksi se on nähtävillä ProAgrian yleisillä ja ProAgria Kymenlaakson nettisivuilla. Toiminnasta on tiedotettu ProAgria Keskusten Liittoa (Kaisa Tolonen, Jouko Setälä, Suvi Anttila) useamman kerran mm. 6.3., 14.4., 16.5., sekä ProAgrian luomuneuvojia sekä helmikuussa 2009, Marja Innasta MMM 25.3., sekä joulukuu 2008 sekä Myllyliittoa Luomustrategiaryhmää , , Luomuliiton tilaisuudessa Loppuraportti kierrätettiin kesäkuussa 2009 vilja-alan, elintarvikeketjun ja luomualan vaikuttajatahojen arvioitavana sähköpostitse. 19

20 4. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Luomuviljan elintarvikeketjun kilpailukykyä kehittävä malli eli luomuviljan tarjontaketjun johtamisjärjestelmä saadaan rakennettua hankkeessa testatulla toimintatavalla, kuva 1. Kilpailukykyisen luomuviljan elintarvikeketjun toimintamallin luominen Vertailutiedon hankinta ja käyttö Pohjatietojen varmistus -tulosanalyysit -viljan katelaskelmat Kehitysehdotusten laadinta kilpailukykyarviointien kautta Yhteiset kehittämispäivät -Miten ketjua ja sen jäseniä pitäisi kehittää? -Voiko ketjun - toimivuutta mitata ja seurata Yritysten omaehtoinen kehittämistyö Testausvaihe Tulosten analysointi vaihe Seuranta Strategialähtöinen kehittämistyö Luomuviljastrategian laadinta Kuva 1. Kilpailukykyisen luomuviljan elintarvikeketjun toimintamallin luominen Päätavoitetta tukevat tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Tavoite - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten kilpailukyvyn mittaaminen, kehittäminen ja vahvistaminen - Ketjun yritysten kilpailukyvyn tasotavoite; maatilat 350 pistettä ja yritykset 400 pistettä Hankkeen tulos - Luomuviljaketjun kilpailukyvyn taso on absoluuttisena keskiarvona 250 pistettä vuonna 2007 ja 278 vuonna Yrityskohtaiset kehitysehdotukset laadittiin 2007 ja niiden toimivuus testattiin

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Luomuviljan tarjontaketjun strategian ylläpito- ja seurantahanke

Luomuviljan tarjontaketjun strategian ylläpito- ja seurantahanke Luomuviljan tarjontaketjun strategian ylläpito- ja seurantahanke 1.1.2009-30.6.2010 Marja Suutarla 1 ProAgria Kymenlaakso ry 25.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa...3 2. Hankkeen tavoitteet...4 3. Hankkeen

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Euroopan menestyvin luomuviljaketju

Euroopan menestyvin luomuviljaketju Euroopan mestyvin luomuviljaketju Informaatiovirta - Mekkinusteet ja -analyysit välitys jauhatus Viljatuotteid, viljatuotteid myynti Kuluttaja Tavaravirta ProAgria Kymlaakso/MS 1 Luomuviljaketjun mittarit,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot