Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 Kilpailukyvyn kehittäminen luomuviljan elintarvikeketjussa loppuraportti 1

2 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Projektiorganisaatio Hankkeen vaiheet...5 Luomuviljaketjun kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat ovat seuraavat:...6 Tarjontaketjun strategia Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Lisäarvotutkimus Budjetti ja sen toteutuminen Riskien hallinta Kokemukset ja havainnot Hankkeen johtopäätökset Jatkotoimenpiteet Raportin tiivistelmä

3 1. Hankkeen tausta Luomuviljan tarjontaketjua on kehitetty valtakunnallisten elintarvikealan kansallisen laatustrategian, vilja-alan ja luomustrategian avulla. Hankkeella jatketaan laatutyön toimintamallia ketjuyhteistyön, kilpailukykyisen liiketoimintamallin rakentamisen ja toiminnan laadun johtamisperiaatteiden konkretisoinnin sekä ketjun läpinäkyvyyden ja vastuiden selkeyttämisen kautta. Kansallinen taso Elintarvikealan Vilja-alan strategia kansallinen laatustrategia Pohjolan Luomu Oy;n ja Helsingin Mylly Oy:n ja viljelijöiden toimintamalli Luomuviljaketjun kilpailukyvyn kehittämishanke Tilakohtaiset hankkeet esim. Laaki, Tilatreeni, Tilapolku jne. Kuva 1. Hankkeen asema suhteessa suuntaviivoihin ja kehityshankkeisiin Tarjontaketjun kilpailukykyä kehittävä hanke on osa vilja-alan kokonaisstrategiaan sisältyvää toimintasuunnitelmaa ja on vilja-alan case-projekti, jolla selvitetään ketjun tahtotila, nykytoiminta ja kilpailukyvyn taso sekä kehittämistarpeet, sekä esitettyjen toimenpiteiden ja tulosten seuranta Hankkeen kohderyhmänä on luomuviljan tarjontaketju; Pohjolan Luomu Finland Oy, Helsingin Mylly Oy sekä viljatilat. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. Vilja-alan yhteistyöryhmän ja Ruokatiedon kanssa. 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli elintarvikeketjun kilpailukykyisen toimintamallin luominen. Tavoitteena oli luoda viljaketjun yhteistyömalli, jolla ketjun omat toimenpiteet tuottavat lisäarvoa markkinoille ja tätä kautta tukevat koko ketjun kannattavuutta ja toimivuutta. Luomuviljaketjun kilpailukyvyn ja toimivuuden kehittäminen lähtee yhteisestä strategiasta, joka jalkautetaan toimijoille hankkeen aikana yrityskohtaisin kehitysehdotuksin ja tavoitteellisin toimenpitein. Hankkeen aikana selvitetään kehitysehdotusten tuloksellisuus luomuviljaketjun kilpailukyvyn nykytasoon nähden. 3

4 Päätavoitetta tukevat tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoite - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten kilpailukyvyn mittaaminen, kehittäminen ja vahvistaminen - Ketjun yritysten kilpailukyvyn tasotavoite; maatilat 350 pistettä ja yritykset 400 pistettä - Luomuviljaketjun yhteisten mittareiden kehittäminen ja testaus - Luomuviljaketjun vertailutiedon hankinta ulkomailta Tulosten tukeminen yritysten toiminnassa - Hyvälaatuisten tuotteiden tuottamisen varmistaminen ja saanti vert.kuluttajat - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten työpaikkojen mahdollinen turvaaminen 25 kpl - Luomuviljaketjun tuloksen kehittyminen vert. Loppuraportti; laatukoulutusten vaikutukset Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson tiloilla - Tuotannon laadun valvonnan kautta saatava tuotteiden lisäarvo - Hankkeen tuloksellisuuden mittaaminen Toimenpide - Kilpailukykyanalyysi ja tilakohtaisten tulosten hyödyntäminen ja vertailu (lohkotietopankki) Workshop ja benchmarkauspäivät Vertailu luomuviljaketjun hankinta ja tutustuminen sen toimintaan Yhteistyö Sitran hankkeiden kanssa. Workshop ja benchmarkauspäivät - Work-shop-päivät ketjuyrittäjien ja viljantuottajien kesken sekä benchmarkaus-toiminta - Tilojen benchmarkaus-toiminta - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen ja saatujen tulosten hyödyntäminen - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen ja saatujen tulosten hyödyntäminen kilpailukykyarvioinnit Hankkeessa varattiin mahdollisuus tutustua eurooppalaisen elintarvikeketjuun vertailutietojen saamiseksi. 2. Projektiorganisaatio Hankkeen vastuullinen hakija ja toteuttajataho on ProAgria Kymenlaakso ry. Hanke on yhteistyöhanke, jossa Pohjolan Luomu Finland Oy:n ja Helsingin Mylly Oy:n ympärille on koottu viljan toimittajia eri puolilta Suomea. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut. 4

5 Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina - Maa- ja metsätalousministeriö, maatalousneuvos Seppo Koivula, pj - Helsingin Mylly Oy, toimitusjohtaja Raimo Keskinen - Pohjolan Luomu Finland Oy, hallituksen puheenjohtaja Eini Matilainen ja toimitusjohtaja Marika Salmi - Finfood - Suomen Ruokatieto ry, johtaja Risto Pitkänen - Viljelijät; emäntä Arja Markkula Loimaalta ja isäntä Stephan Thölix Mustasaaresta - ProAgria Kymenlaakso ry, kehityspäällikkö Tuula Repo ja projektipäällikkö Marja Suutarla, siht. 3. Hankkeen vaiheet A. Tilojen ja yhteistyöyritysten kokoaminen Yhteistyöyritysten kokoaminen tapahtui lehtikirjoitusten (Maaseudun Tulevaisuus, ProAgrian Maaseutuyrittäjälehti) viljelijäkirjeiden avulla sekä neuvonnan suorilla yhteyden otoilla. Tilojen mukaan lähtö hankkeeseen oli hidasta ja viljelijät lähtivät hankkeeseen pääasiassa neuvonnan suorien yhteyden ottojen jälkeen. Hankkeessa on mukana 12 ensivaiheen tilaa ja 10 seuraavan vaiheen tilaa. Tavoitteena oli 10 ensivaiheen tilaa ja 15 toisen vaiheen tilaa. Tilojen hankinta onnistui yksittäisistä maakunnista erityisesti Pohjois-Savossa, Pohjois-Savon ProAgrian aktiivisen toiminnan vuoksi. Liite. tilaluettelo Leipomon hankinta hankkeeseen on ollut haasteellista. Rostenin Leipomo konserniin kuuluva Pekan Leipä Heinolasta oli nimellisesti mukana aina huhtikuulle 2009 asti. B. Haastattelukierros /-tutkimus Luomuviljan jalostukseen liittyvä kysely lähetettiin 66 yritykselle, jotka valittiin Aurinkomerkki-yritysten piiristä (Evira). Tavoitteena oli, että mukaan valittavilla yrityksillä oli merkittävää luomuviljan jatkojalostustoimintaa. Vastauksia saatiin 23 kpl eli vastausprosentiksi muodostui 25 %. Kyselyssä kysyttiin seuraavat asiat: - mitkä ovat yritysten nykyongelmat luomutuotteiden suhteen - millaiset ovat luomutuotteiden kasvunäkymät ja kehittymisen mahdollisuudet - millaiset aikomukset yrityksillä on kehittää ja kasvattaa luomutuotteiden määrää ja valikoimaa tulevaisuudessa - mitä ongelmia nähdään luomutuotteiden tuotannossa ja tuotekehityksessä tulevaisuudessa Tutkimuksen vastauslomakkeet olivat luettavana ohjausryhmän kokouksessa ja ne monistettiin ohjausryhmälle. Lyhyt yhteenveto haastattelututkimuksesta oli, että: - Luomuviljasta on raaka-ainepula ja viljan laadun epätasaisuus aiheuttaa ongelmia - Tuotekehittäjäyritykset ovat pieniä ja yksittäisiä - Toiminnan kannattavuus edellyttää vientiä. 5

6 C. Kilpailukykyarvioinnit Luomuviljan elintarvikeketjun hanketoimijoita arvioitiin kilpailukykykriteeristöllä. Kriteeristö on ProAgria Keskusten Liiton ja Innovation Networksin laatima ja se perustuu kansainvälisiin johtamisen arviointityökaluihin, kuten Euroopan Laatupalkinto- sekä Malcolm Baldridge -arviointityökaluihin. Kilpailukykyarvioinnin avulla voidaan määrittää kilpailukyvyn taso eri yritysten toiminnasta ja tuloksista. Arviointi perustuu yrityksessä sovittujen menettelytapojen soveltamiseen sekä niiden tuloksellisuuteen. Arvioinnissa tulosten vertailu tapahtuu yrityksen toimialan kotimaiseen ja ulkomaalaiseen keskimääräiseen tulokseen ja sen hyvyyteen. Kilpailukykyarviointeja tehtiin vuonna 2007 ns. I-ryhmän tiloille sekä viljan ostajalle ja myllylle. Arviointien perusteella määriteltiin ketjutoiminnan kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat. Luomuviljaketjun kehittymistä varmistavat win-win toimintatavat ovat seuraavat: Tarkasteltava alue Mitä tarkoittaa Miksi tärkeää luomuviljan tarjontaketjulle? (Toteutettava luomuviljan tarjontaketjussa, jotta saavutetaan win-win tuloksia) Ketjun yhteinen näkemys tulevaisuudesta (visio) Tulevaisuuden näkemykseen perustuvat toimenpiteet (strategia) Tulevaisuuteen suunnattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta sekä päivitys Lähitulevaisuuden yhdistäminen pitkän aikavälin suunnitteluun Ketjulla on yhteinen näkemys siitä, mitä pitää tavoitella Ketjulla tulee olla näkemys siitä millä toimenpiteillä tulevaisuuden tavoitetila saavutetaan Seurannan kautta tiedetään onko ketju menossa haluttuun suuntaan Vuositason tavoitteet tulee nivoa yhteen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa Ilman yhteistä näkemystä, ketju ei voi kehittää toimintaansa samaan suuntaan Ilman yhteistä näkemystä ketjun yritykset tavoittelevat eri asioita ja vain omista lähtökohdistaan käsin. Ketjutoimijat tietävät pitkällä aikavälillä mitä jokaisen tulee tehdä, jotta yhteinen tavoite saavutetaan Ketjutoimijat tietävät onko tulevaisuuteen tähtääviä toimia tehty ketjun eri tasoilla ja ovatko pitkän aikavälin suunnitelmat vielä ajantasaisia Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu vuositason tarkempien suunnitelmien kautta 6

7 ketjuyrityksissä ja ketjussa. Riskien hallinta Ketjun yhteistyön johtaminen Asiakasvalinnat ja -lisäarvo Riskien hallinnassa on kyse ennalta arvaamattomien tekijöiden tunnistamisesta ja varautumisesta niihin, niiden toteutuessa Riskit liittyvät toimintaympäristön hallintaan sekä yrityskohtaisen toiminnan hallintaan. Ketjun yhteistyön ja järjestelmällisen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Ostavilla asiakkailla on merkitystä ketjun jokaiselle yritykselle, sillä myynnin yhteydessä tehdään yrityksen liikevaihtoa. Koko ketjun toiminnan hallinta edellyttää toimintaympäristön riskien hallintaa. Toimintaympäristön riskien hallinta luomuviljaketjussa kohdistuu erityisesti markkinoiden hallintaan ja ennustettavuuteen kansainvälisessä kaupassa. Yrityskohtaisesti tulee hallita lisäksi toiminnalliset riskit, jotta normaalitoimintaan ei tule esteitä. Ketjussa tieto välittyy ketjun haluamalla tavalla. Ketju voi oppia eri ketjun yrityksiltä uusia asioita (mahdollistaa myös T&K toiminnan uudet ulottuvuudet). Ymmärrys ketjuyritysten tekemisistä edesauttaa luottamusta muihin ketjuyrityksiin. Ketjun talouden ja lisäarvon jakamismahdollisuuden ratkaisevat asiakassuhteet, - -valinnat ja laaditut sopimukset. Peruslähtökohtana on, että mitä pidemmälle tuote on jalostettu, sitä paremman lisäarvon se tuottaa ketjussa. Asiakasvaatimusten täyttäminen ketjun kaikissa vaiheissa on tuotteen menekin edellytys. Markkina- ja asiakastuntemus Markkinoilla tapahtuvat muutokset ovat ennakoitavissa ja edellyttävät jatkuvaa Ketjussa suurin vastuu markkinoiden ennakoinnista on viljaa ostavilla ja jalostavilla tahoilla. 7

8 Kestävä kehitys ja ympäristöasiat Tietojen hyväksikäyttö Osaaminen ja toimintatavat seurantaa sekä toiminnallisia päätöksiä. Jokaisen ketjuyrityksen tulee tuntea oman asiakkaansa tarpeet. Ketjun yritykset käyttävät esim. markkinoinnissa hyväkseen kestävää kehitystä ja ympäristöasioita Ketjun käytössä tulee olla tietoa siitä miten ketju on menestynyt asettamiin tavoitteisiinsa nähden. Ketjussa toimivilla yrityksillä tulee olla myös faktatietoja, niin omasta tuloksestaan kuin vertailuyrityksistä samalla ketjun tasolla. Ketjussa osaaminen näkyy tavoitteiden tuloksellisena toteuttamisena. Toimintatavat näkyvät ketjuyritysten välisenä yhteistyönä. Tila voi kehittää omaa markkinoiden seurantaansa olemalla mukana ketjuyhteistyössä ja antamalla oman panoksensa ketjun kehittämiseen. Luomutoimijoiden jämäkämmät ja markkinaehtoiset toimintatavat luovat parempaa imagoa. Ympäristöasioita voi mitata ja tuloksia voi käyttää imagon rakentamiseen. Jos ketjulla ei ole käytettävissä jäsenneltyä ja analysoitua tietoa, ketjussa tehtävät päätökset perustuvat olettamukseen. Jokaisen ketjun yrityksen tulee osata oma osansa tavoitteiden toteuttamisesta. Ketjussa ja ketjun yrityksissä tulee olla hyvä käsitys siitä, mitä osaamista tulee kehittää. Tavoitteellinen yhteistyö ketjussa ja ketjuyritysten välillä mahdollistaa omien taitojen tason havainnoinnin ja kehittämisen. Toimintaprosessit Ketjun kokonaistoiminnan hahmottaminen edellyttää ketjun kuvaamista ja mittaamista. Yritysten omien ydinprosessien kuvaaminen ja mittaaminen ovat osa kokonaisuutta. Kuvaamista voidaan käyttää Luomuviljaketjun kokonaisuuden hahmottaminen on oleellista, jotta toimintaa voidaan suunnitella. Jokaisen ketjussa toimivan tulee tunnistaa omat ydinprosessinsa ja siihen liittyvät mittarit, jotta suorituskyky voi parantua. Jos on saatavilla muualta 8

9 Prosessien tehokkuus hyväksi liiketoiminnan edistämisessä. Ketjun prosessien tulee toimia tehokkaasti, joka näkyy kannattavana toimintana. (ulkomailta) vertailutietoa muiden ketjujen toimivuudesta, niin se kannattaa hyödyntää. Toiminnan systemaattinen arviointi kaikilla ketjun tasoilla vähentää virhekustannuksia. Viljatilalla on normaalisti vain yksi ydinprosessi, johon sisältyvät niin ihmiset, koneet kuin pellotkin. Tilojen kannattavuuteen vaikuttavat asiat: - Suuremmat sadot lisäävät tuottoja - Muuttuvien kustannusten nousu johtaa yleensä myös parempaan tulokseen - Satotuotot ja kustannukset kasvavat kun satoa korjataan isommalta peltopinta-alalta - Sadon hinnan nousu mahdollistaa myyntikasvien osuuden kasvattamiseen Kiinteiden kustannusten pitäminen kurissa (kone- ja rakennusten hankinta), konekustannuksissa tilojen välillä suurimmat vaihtelut Toiminnan laatu Toiminnan laatu liittyy talousajatteluun Luomuviljatilojen tavoitteena on tukiehtojen täyttäminen sekä pellon biologisesta hyvinvoinnista huolehtiminen (vrt. myytävän viljan ala ja satotaso). Talouden ja ketjun muiden yritysten tavoitteiden yhdistäminen prosesseihin ja niiden suunnitteluun on jäänyt taka-alalle. Toimittaja ja yhteistyöprosessit Yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia, niin osaamisen kehittämisen kuin liiketoiminnan eri Ketjuyritysten välinen yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen ajattelun (uudet toimintatavat) ja osaamisen 9

10 näkökulmien hahmottamisessa. Mitä laajempi yhteistyöverkosto ketjulla ja sen yrityksillä on, sitä vahvempi toimija se on. Kumppanuutta tulee jatkuvasti vahvistaa, jotta yhteistä liiketoimintaa voi syntyä. nopeamman hyväksikäytön. Ketjuyritysten aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistoiminta toimittajien kanssa auttaa hallitsemaan ketjuyritysten omaa ydinprosessia. Tässä työssä erityisesti ennakointi ja hyvä tiedon välitys tuottavat taloudellista hyötyä kaikille ketjun osapuolille. Yritysten keskimääräisiä arviointituloksia käsiteltiin ketjun yhteisissä päivissä, jolloin kilpailukykyarvioinnit vaikuttivat yhteisten päivien rakentamiseen ja yhteisen strategian toimenpide-ehdotuksiin. Arvioidut yritykset saivat käyttöönsä yrityskohtaiset kehitysehdotukset. Yrityskohtaisilla kehitysehdotuksilla varmistetaan ketjun yhdensuuntainen strateginen toiminta ja strategian sekä ketjun kehittymistä varmistavien win-win toimintatapojen jalkautus. Arvioinnit uusittiin pääsääntöisesti syksyllä Tuolloin tavoitteena oli tarkastaa yhteisen strategian toimivuus ja win-win periaatteiden käyttö käytännössä. Seurantakäyntien tuloksena voidaan todeta, että kilpailukyvyn taso hankkeessa mukana olleilla yrityksillä on noussut keskimäärin noin 30 pistettä vuoden aikana. Pistemäärän nousu johtui lähinnä toimenpidemuutoksista. Taloudellisten muutosten erottaminen kausivaihtelusta ei ollut mahdollista näin lyhyellä aikavälillä suoritetun tarkastelun pohjalta. Pistemäärän kehittymiseen vaikuttivat eniten seuraavat asiat: 1. pitkän aikavälin taloutta ja toimintaa yhdistävien suunnitelmien olemassaolo 2. pitkän aikavälin suunnitelmien päivittäminen ja niihin liittyvien toimenpiteiden noudattaminen 3. tuloskorttien käyttö 4. benchmarking -toiminta yritysten välillä 5. vertailutietojen käytön tehostuminen 6. asiakasyhteistyön lisääntyminen Luomuviljatilojen tekemät toimenpiteet kilpailukykyanalyysien välillä Strategia - viljelykiertosuunnitelman ja talouden suunnittelun yhdistäminen - tuloskortin rakentaminen tarjontaketjun mittareita mukaellen. Johtaminen - seurantamittaristojen rakentaminen eri toimintoihin 10

11 - tulosten vertailu parhaimpiin yrityksiin - tavoitteiden seurannan lisääminen Asiakkaat - yhteydenotot ja keskustelut toimittajien ja asiakkaiden välillä - asiakkaiden arvioinnin kehittyminen - hintavertailujen tehokkaampi käyttö - asiakasriskien tietoisuuden lisääntyminen sekä hallinnan kehittyminen - luomutilan imagoajattelun tiedostaminen lisääntyi (brändin kehittäminen miellettiin osaksi tilan toimintaa etenkin, jos tilalla oli muuta tuotantoa kuin pelkkä viljan viljely) - Tietojen hyväksikäyttö - graafisten kuvioiden käytön lisääntyminen - omalta tilalta kerätyn tiedon hyväksikäytön tehostuminen - oman tilan ulkopuolisen tiedon hyväksikäytön hankinta ja käyttö kehittivät Ihmiset ja osaaminen - viljelijäyhteistyön aktivoituminen (yhteistyöstä ei haettu vain kustannusten säästöä vaan myös tietoista osaamisen kehittymistä) Prosessit - muodostettiin satotasojen nostotavoite o lannoituksen hyväksikäytöllä aiemmin lannoitusta oli vain muutamalla tilalla hankkeen aikana ostettiin lihaluujauhoa ja karjanlantaa, (huom. kaikki hanke tilat) - talouden merkitys prosessin tehostamisessa tuli havainnolliseksi o viljelykiertoa tehostettiin yhdistämällä se talouden laskentaan ja ketjun tavoitteisiin - toimintaa selkeytettiin tekemällä uudistetun viljelykierron toimenpiteitä - töitä helpotettiin yhteistyön kautta - prosessien hallintaa kehitetty ja ostettu kasvintuotannon neuvontaa Alkutuotannossa kilpailukykyä kehittävien asioiden käytön esteeksi koettiin esitettyjen kehittämistoimenpiteiden vaikeus ja kehittämistoimilla saatavan taloudellisen hyödyn hahmottomuus. Tilakäyntien yhteydessä voitiin kuitenkin osoittaa että viljelykiertoa tehostamalla viljaketjun tarpeita vastaavaksi, tilan tuotot kehittyvät positiivisesti. Viljelykierron muuttamisella saatiin liikevaihdon kasvu joka vastaa noin viljakilon määrää per vuosi per tila, taulukko 1. Tiloilla oli myös tavoitteita kasvattaa peltoalaa. Jos tilojen tavoitteet huomioidaan, kasvaisi hanketiloilta saatava viljamäärä keskimäärin kg/v eli viiden vuoden aikana kg/tila. 11

12 Tilat jatkavat nykyisellään Noudatetaan uusittua viljelykiertoa Tilan tavoitteet toteutuvat Noudatetaan uusittua viljelykiertoa viljamäärän muutos kg/tila/v kg/tila/v Taulukko 1. Yhteenveto viljelykiertojen tehostamisvaikutuksesta Kaikki ketjuyritykset kokivat vuoden aikajakson lyhyeksi kehittämisehdotusten toteuttamiseen ja työstämiseen. Kehittämisehdotuksia oli runsaasti yritystä kohden ja toisilla oli vaikeuksia päättää mitkä ehdotukset olivat tärkeämpiä kuin toiset. D. Workshop-päivät Workshop-päiviä pidettiin yhteensä 7 kpl ja benchmarkaus -päiviä 4 kpl. Päiviä on järjestetty , , , , , , ns. I viljelijäryhmän kanssa Etelä-Suomessa ja II- viljelijäryhmän kanssa , , , Pohjois-Savossa. Näistä ketjuyritykset ovat osallistuneet kaikkiin muihin paitsi kahteen viljelypäivään. Work-shop- päivien aikana mm. - muodostettiin ketjun yhteinen näkemys visiosta ja sen toteuttamisesta, menestystekijöistä, tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2013 asti. - käytiin läpi kilpailukykyarviointien tulokset - tarkasteltiin laskelmien tulokset tilatasolla ja keskeiset kehittämiskohteet - haettiin kriittiset pisteet ja niiden ratkaisut ketjussa - tutustuttiin sopimustoimintaan ja hinnoittelumekanismeihin Lisäksi järjestettiin pellonpiennartapahtumia valkuaisrehukasvien, syysrypsin ja MTT.n ruutukokeiden tiimoilta kesällä Tarjontaketjun strategia Luomuviljan tarjontaketjun strategia on taulukossa 2. Ketjun strategiassa on neljä eri näkökulmaa; yrittäjänäkökulma, jolla varmistetaan, että jokainen yritys saavuttaa taloudellisesti kestävän tuloksen, ja että ketjun toimintaedellytykset säilyvät. Ketjun oman toiminnan tuloksellisuus -näkökulma näkyy markkinoilla myytävän viljan määränä ja laatuna. Ketjuyhteistyöllä varmistetaan ketjun toiminnan sujuvuus ja tiedon kulku. Osaamisella ja innovoinnilla varmistetaan ketjussa tapahtuva strateginen seuranta sekä siihen liittyvä oppiminen. Taulukoissa 3. on esitetty yrityskohtainen strategiakartta jota hyväksikäyttämällä yritys voi linkittää oman toimintansa ketjun yhteiseen pitkän aikavälin tavoitteeseen. 12

13 Taulukko 2. Luomuviljaketjun strategia Visio: Euroopan menestyvin luomuviljan elintarvikeketju vuonna 2013 Yrittäjänäkökulma = ketjussa mukana olijat Ketjun oman toiminnan tuloksellisuus Ketjun yhteistyö Oppiminen, innovointi Vision periaate ja elementit Perinteistä viljaketjua taloudellisesti kannattavampi toiminta Jokainen ketjun toimija hyötyy taloudellisesti Seuraava ketjun porras saa parhaan mahdollisen tuotteen Laatu ketjun joka vaiheessa Ketju toimii luotettavasti ja tieto välittyy nopeasti Markkinoiden määrällinen ja laadullinen tasapaino Ketjun osaamistason hallinta Osaamistarpeen tason määritys ketjun eri osissa Strategiset tavoitteet Jokainen ketjun toimija voi toimia pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevällä ja ennustettavalla/ ennakoivalla pohjalla Toimijoiden/tarjottavien tuotteiden määrä ketjussa on riittävä= määrien tulee kasvaa nykyisestä ja vastata markkinoiden tarpeita Kentän yhteistyö toimii; tieto liikkuu toimijoiden välillä koko ketjussa Osaamisen välittäminen ketjun sisällä Luomuviljaketjun ammattataito ja osaaminen Euroopan parasta jokaisella osa-alueella Menestystekijät (muutostavoitteet) Voidaan luomuviljaketjussa käyttää myös kilpailuetuja (ylläpitotavoitteet) Avain mittarit Ketjussa riittävä tuotevirta niin, että jokainen toimija tuo lisäarvoa ja samalla vaikuttaa ketjun talouteen. Valitut talousmittarit, esim. -Liikevaihdon muutos % - Käyttökate (kate A) muutos % -Oman pääoman tuotto % ja sen muutos % -Omavaraisuusaste ja sen muutos % -Tulos + vert. Perinteinen viljan tuotanto Toimivat viljelykiertosuunnitelmat (nurmet käyttöön, luomuviljat myyntiin luomuna Tilojen luomuviljatuotanto myyntiin luomuviljana Tuotteen hyvä laatu Satotasot ylös Toimitusvarmuus Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen/ niihin vastaaminen Asiakastyytyväisyys ketjun eri tasoilla: -Laatukritteerien täyttymis % ketjun eri tasoilla -Viljan kokonaismäärät -Sopimusmäärä? -Myyntimäärä? - Peltoalan osuus Keskinäinen luottamus Tietojen siirto ja saatavuus sovitulla tavalla Toimiva sopimustoiminta koko ketjussa. Resurssien tehokas käyttö (Koneet, työvoima) Yhteistyön toimivuuden mittaus, tietyn määrävälin jälkeen tapahtuvin kyselyin Luomuviljatuotteiden myynnin kokonaiskehityksen muutokset Yhteinen näkemys kehityskohteista Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen Benchmarking ryhmät Tutkimustiedon tehokas käyttö (koetulokset, lajikeasiat) Ammattitaito =Suorituskykyparannukset ketjussa - toimenpiteitä/vuosi ja niiden tuloksellisuus Toimijoiden osaamistason kehitys - Mitataan kilpailukykyarviointipisteiden kautta 13

14 Taulukko 3. Yrityskohtainen strategiakartta MENESTYSTEKIJÄ (ovat strategisia tavoitteita) MITTARI TAVOITE YRITYKSEN OMA TAVOITE JA KEHITTÄMISKOHDE TALOUS Taloudellisesti kannattava toiminta Liikevaihto ja sen muutostavoite - Käyttökate (kate A) ja sen muutostavoite Oman pääoman tuotto % ja sen muutostavoite Omavaraisuusaste ja sen muutos % Nettotulos Liikevaihdon muutos vuodesta 2006 vuoteen 2013 on 10 % /v jolloin liikevaihdon määrä on kaksinkertaistunut Oman pääoman tuotto vähintään 5 %/v Omavaraisuusaste on nykytasolla eli 80 % Nettotulos nousee vuositasolla 5 %/v KETJUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Keskinäinen luottamus asiakkaan kanssa Tietojen siirto ja saatavuus sovitulla tavalla Toimiva sopimustoiminta Asiakastyytyväisyys ketjun eri tasoilla: Laatukritteerien täyttymis % Myytävän viljan kokonaismäärät Viljan peltoalan osuus Laatukriteerien täyttyminen 100 % Kokonaispeltoala luomuviljan osalta kasvaa 4 %/v Luomuviljan kokonaismäärä kasvaa 5 %/v Myytävän viljan määrätiloilta 7 %/v Sopimusmäärien kasvu HM 25 %/v Pl 7 %/v KETJUN YHTEISTYÖ Toimivat viljelykiertosuunnitelmat Tilojen luomuviljatuotanto myyntiin luomuviljana Tuotteen hyvä laatu Luomuviljatuotteiden myynnin kokonaiskehityksen muutokset Luomuviljatuotteiden kokonaismarkkina-arvon kehitys Luomuviljatuotteiden kotimarkkina-arvon kehitys OSAAMINEN JA JAKSAMINEN Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen Kilpailukykyarviointipisteet Kilpailukykyarviointipisteet Tilat 300 pistettä vuoteen 2013 Ketjuyritykset 500 pistettä

15 Strategiset mittarit Jos elintarvikeketju on läpinäkyvä, voidaan ketjun toimintaa mitata. Strategiaa määriteltäessä annettiin eri tarkastelunäkökulmille omat mittarinsa tavoitearvoineen. Seuraavassa tarkastellaan mittareiden ja tavoitearvojen toimivuutta. Tarkastelu perustuu yrityskäynteihin strategian rakentamisen, kilpailukykyarviointien ja workshoppäivien jälkeen. Tuolloin kiinnitettiin huomiota mittariston kokonaisuuteen sekä mittareiden sopivuuteen käytännön suunnittelussa ja seurannassa. Strategiset mittarit ovat pääsääntöisesti sopivia ja käytössä luomuviljan tarjontaketjun yrityksissä. Mittareiden arvot ovat periaatteessa verrattavissa ketjuyritysten välillä, mutta ketjutoiminnassa ei pyritä eri yritysten väliseen vertailuun, vaan ketjun tason kehittymisen osoittamiseen. Mittaristossa ja strategiakartassa on seuraavia huomioitavia asioita: Tilatasolla ei seurattu aktiivisesti pääomantuotto %:a, omavaraisuusastetta tai nettotulosta, vaikka niitä jonkun verran omaehtoisesti laskettiinkin Näiden mittareiden taso oli viljelijöiden mielestä kohdallaan Ketjutasolla omavaraisuusasteen ylläpito ja kehittyminen positiivisesti on tavoitteellista kaikissa yrityksissä. Liikevaihdon vuosittainen 10 %:n kasvutavoite on korkea Projektitilojen keskiarvo osoittaisi 6 % kasvua, joten mittarin keskimääräistä tavoitetasoa on syytä laskea. Muille ketjuyrityksille voitaisiin laskea painoarvo, jolla eri ketjutason yritysten vaikuttavuutta ko. mittarin kokonaisseurantaa voitaisiin kehittää yhtenäiseksi (Nyt laskenta tapahtui keskiarvona vain tilatason tuloksista). Projektitilojen luomuviljamäärä nousee keskimäärin 10 %/v ja myytävän viljan osuus on 10 %/v. Projektitilat ovat kehittyviä tiloja. Tulos ei johda strategisen tavoitearvon (kokonaismäärä 5 % ja myytävä vilja 7 %) muuttamistarpeeseen, vaan varmistaa tasoarvon olevan sopiva. MTT:n ja luomuviljaketjuyritysten tavoitteena on selvittää 6/ /2011 välisenä aikana luomuviljatuotteiden elinkaarellisia ympäristövaikutuksia. Selvitystyön tulokset voidaan liittää strategiaan ja käyttää hyväksi strategiaseurannassa, jos tulokset osoittautuvat hyödynnettäviksi Strategiaan tehdään ketjun toimivuuskysely, joka pitää sisällään riskipisteiden uudelleen määrittelyn ja joka tuottaa indeksipohjaisen mitattavan tuloksen ketjun toimivuudesta. Kysely uusitaan määrävälein sen valmistumisesta. Rakennetaan seurantamenettely vuoden 2010 aikana Toiminta sulautetaan vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaan Systematisoidaan ja jatketaan vertailutietojen hankintaa Vertailutiedon kautta varmistetaan strategian tavoitetasojen oikeellisuus 15

16 Strategiaseuranta Aiemmat luomustrategiat on kirjattu, mutta niiden seurantaan ei ole panostettu, eikä seurantatyötä ei ole osoitettu millekään taholle. Strategioista on puuttunut myös pitkäjänteinen näkemys yli markkinasuhdanteiden. Tavoitteena on jatkossa seurata strategian tuloksellisuutta ja toimivuutta vuosittain. Strategiaseurannasta vastaa jatkossa Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tarjontaketjun tavoitteiden, mittareiden ja toimenpiteiden seurantaa varten laaditaan seurantasuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa ProAgria. Asiasta sovittiin ProAgrian ja ministeriön välisessä palaverissa. Liitteenä olevassa vertailutietoraportissa on esitetty tällä hetkellä käytettävissä olevat luomuviljaketjun tilastotiedot Suomesta ja Itämeren alueelta. Raportin yhteenvetona voidaan todeta, että luomuviljaketjun tietoja on niukalti tavanomaisen viljaketjun tietoihin nähden. Suomalaisittain Evira kerää tietoja luomuvilja-aloista ja tilamääristä, Tike seuraa luomusadon määriä, viljelyn taloustietoja on saatavissa MTT:n taloustutkimuksesta. ja ProAgrialta. Elintarviketeollisuudesta ei ole saatavissa erikseen luomutietoja. Luomuviljan strategiaan liittyvien tietojen keruu ja siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet määritellään seurantasuunnitelmassa (vert. yllä). Ketjuyritysten väliset riskit Luomuviljaketjun riski- eli kriittisiä pisteitä analysoitiin workshop-päivissä. Riskien hallinta auttaa ketjuyrityksiä ymmärtämään ja suunnittelemaan ketjun toimintaa kokonaisvaltaisemmin. Samalla kokonaishallinta vähentää ketjuyritysten välisiä yllätyksellisiä tilanteita ja liiketoiminnallisia riskejä. Tehty riskianalyysi vaikutti strategisten toimenpiteiden sisältöön. Strategiset toimenpiteet Strategiset toimenpiteiden avulla luomuviljaketju toimii vakaammin yli markkinasuhdanteiden ja saavuttaa strategiset tavoitteensa. Strategiset toimenpiteet määriteltiin work-shop -päivien aikana menestystekijöiden ja tavoitteiden kautta, huomioiden vilja- ja luomualan yhteiset strategiat. Määrittelyssä käytettiin hyväksi ketjun riskianalyysiä sekä ketjuyritysten kilpailukykyanalyysien kehitysehdotuksia. Strategisia toimenpiteitä ketjussa ovat seuraavat asiat: Pidemmän aikavälin näkemyksen edistäminen ketjussa ja ketjuyrityksissä Ketjun yhteisten tavoitteiden päivittäminen ja johtopäätökset tavoitteiden saavuttamisesta Trendien hyväksikäytön edistäminen yhteisiä tavoitteita päivitettäessä vuosittain Ketjun oman seurantatiedon hyväksikäyttö ketjussa ja ketjuyrityksissä Vertailutiedon hyväksikäyttö ketjussa ja ketjuyrityksissä 16

17 Ketjuyritysten pitkän aikavälin suunnitelmien selkeyttäminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä Ennakkotietojen tuottaminen ketjulle Mitä viljaa on saatavissa Suomesta Kuinka paljon viljaa on saatavissa Markkinakatsaukset tulevaisuuteen Yksi-viisi vuotta eteenpäin Neljännesvuosittain Ketjuyritysten osallistuminen katsausten laatimiseen Mtt tekee nykyisin pitkälle aikavälille (20 v) Ketjuyritysten välinen ennakkotyö Ketjuohjauksen edistäminen Sopimusten ennakointi (myös Suomessa) Sopimustarpeen määrittely hyvissä ajoin, mitä viljaa tarvitaan Sopimusten laadinnan aikataulutuksen kehittäminen Toimitusajankohtien sopimisen ja ennakoinnin kehittäminen Maatilayritysten viljelysuunnitelmien ja sopimustoiminnan aikataulutuksen tiivistäminen Riskien hallinta Markkinariskeihin varautuminen yritystasolla Suojaustoiminnan edistäminen edelleen Ketjussa ja ketjuyrityksissä säännöllinen riskien arviointi- ja analysointikäytäntö on tarpeen sekä havaittuihin riskeihin varautuminen Saatavuuden varmistaminen Sopimustoiminnan kehittäminen edelleen eri ketjuista saatavan vertailutiedon pohjalta Sopimustoiminnan etujen nostaminen esiin Sopimustoimintaan sitoutuminen ketjun kaikissa vaiheissa (mm. dokumenttien hallinta, suojaustoiminta, vakuutukset, luomutarkastuspäätökset) Hinnan rakentumisen selkeyttäminen Ketjun sisällä raaka-aineen hankinnan aikataulutus ja suunnitelmallisuus Ketjun lisäarvon laskenta ja kannanotot saataviin tuloksiin Yrityskohtaisten prosessimittareiden laatiminen jos niitä ei vielä ole sekä mittariseurannan systemaattisuuden edistäminen Esim. tilatasolla tuottavuuden kasvu on yksi menestystä selittävä tekijä Suuremmat sadot, muuttuvien kustannusten nousu (esim. lannoitus) Viljelykiertojen rakentaminen viljaketjun tarpeisiin (nurmen määrä) Ketjun yhteisten päivien järjestäminen Tiedottamisen tehostaminen 17

18 Ketjun yhteiset tavoitteet Strateginen viestintä Viestinnällisten roolien selvittäminen Pitää määritellä kuka, mitä ja milloin, sekä vastuut Viestinnän vaikuttavuuden seuranta Kaupallisten yritysten yhteistyön lisääminen ja mukanaolo Ketjun sisäinen tiedottaminen Ostoihin liittyvä tiedottaminen Suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin edistäminen ostoissa Analysointi ja kippaustiedot tehokkaasti Palautteeseen reagointi Sähköpostin aktivointi Extranet Ketjun ja neuvonnan yhteistyön tiivistäminen Tavoitteellinen neuvonta Viljelykiertojen laatiminen ketjun tarpeisiin Viljelysuunnitelman päivittäminen optimaalisen kierron mukaan Vuosittain päivitettävät viljelysuunnitelmat ketjun tilanteen mukaan esim. alituotantotilanteessa lisää haluttua viljaa ketjulle, viljan ylituotantotilanteessa esim. öljykasvien tai valkuaiskasvien lisääminen tai nurmen kylvö (lisätuloja tiloille) Taloudellisen suorituskyvyn tukeminen tilatasolla Viljelykiertojen yhdistäminen talouden suunnitteluun Talouden tunnuslukujen laatiminen ja seuranta sekä kehitysehdotukset Tavoitetasojen saavuttaminen ja tuottavuuden kasvu Markkinatiedon tehokkaampi hyväksikäyttö ja sopimustoiminnan laatimisen tukeminen Vertailutietojen hyväksikäytön tehostaminen Pitkän aikavälin viljelykierron yhdistäminen talouden laskentaan Viljelijöiden yhteistyön tukeminen Hyvät viljelytavat tietoon/käyttöön Rikat, luomun viljelyosaaminen jne. E. Tilakohtaisten tulosten laskeminen sekä laatutietopankin hyväksikäyttö benchmarking ryhmätoiminnan tueksi Ykköstilaryhmälle laskettiin vuosien 2006 ja 2007 viljelyn katelaskelmat sekä tulosanalyysit. Kakkostilaryhmälle laskettiin 2007 viljelyn katelaskelmat. Näitä hyväksikäyttämällä pystyttiin määrittelemään objektiivisesti, mitkä asiat tilatasolla ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Näitä kehittämiskohteita otettiin mukaan strategisiin toimenpiteisiin. 18

19 F. Benchmarkauspäivien aikana - verrattiin tilojen talouden tuloksia keskiarvotietoihin sekä tilojen toimintaan - haettiin kehittämiskohteet ja niiden ratkaisut tilatasolla - mietittiin mitä mahdollisuuksia viljelysuunnittelun kehittämisellä on myyntiviljan lisäysmahdollisuuksiin ja sitä kautta paremman taloudellisen tuloksen saavuttamiseen - käytiin läpi ketjun yhteistä strategiaa ja sen toimivuutta - pohdittiin sopimustoimintaa, sopimusten sitovuutta sekä sopimustoiminnan ns. kylkiäisten tarpeellisuutta sekä markkinoiden seurantaa maatilayritysten näkökulmasta Benchmarkaus päivillä saatiin kehitettyä viljelykierron ja talouden vaikuttavuuden analysointia siten, että voitiin osoittaa omaehtoisen alkutuotannon pitkän aikavälin suunnittelun hyötyjä. Tähän asti maatilayritysten pitkän aikavälin suunnitelmat ovat keskittyneet kertaluontoisiin investointilaskelmiin ja/tai tukiehtojen mukaiseen viljelykiertoon. G. Vertailutiedon hankinta Vertailutietoa hankittiin niin kotimaisesta tavanomaisesta viljanviljelystä sekä ulkomaalaisista luomuviljaketjuista. Raportti on liitteenä. Ketjuyrityksille järjestettiin yhteinen matka Saksaan Matka järjestettiin Forssan Matkatoimiston kautta ja matkasta tehtiin liitteenä oleva matkaraportti. Luomuviljaketjun omien ja vertailutietojen keruu on satunnaista ja hajallaan. Tietojen hankintaesitys liitetään ProAgrian laatimaan seurantamenettelyesitykseen H. Tiedottaminen Hankkeen tiedottamisesta tehtiin kaksi tiedotussuunnitelmaa, joista ensimmäinen pureutui hankkeen alkuvaiheessa lähinnä hankkeen tiedotuksen vastuukysymyksiin ja toinen hankkeessa syntyneiden tulosten tiedottamiseen eri ryhmille. Hankkeesta oli kaksi kertaa juttuja Maaseudun Tulevaisuudessa sekä kolme kertaa Käytännön Maamiehessä. Lisäksi oli useita kirjoituksia ProAgria keskusten sekä Pohjolan Luomun omissa asiakaslehdissä, sekä nettisivuilla. Luonto Lähellä ohjelma tehtiin Ylen Aamutv:hen. Ohjelma oli nähtävillä Yleareenassa kuukauden esityspäivän jälkeen. Lisäksi se on nähtävillä ProAgrian yleisillä ja ProAgria Kymenlaakson nettisivuilla. Toiminnasta on tiedotettu ProAgria Keskusten Liittoa (Kaisa Tolonen, Jouko Setälä, Suvi Anttila) useamman kerran mm. 6.3., 14.4., 16.5., sekä ProAgrian luomuneuvojia sekä helmikuussa 2009, Marja Innasta MMM 25.3., sekä joulukuu 2008 sekä Myllyliittoa Luomustrategiaryhmää , , Luomuliiton tilaisuudessa Loppuraportti kierrätettiin kesäkuussa 2009 vilja-alan, elintarvikeketjun ja luomualan vaikuttajatahojen arvioitavana sähköpostitse. 19

20 4. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Luomuviljan elintarvikeketjun kilpailukykyä kehittävä malli eli luomuviljan tarjontaketjun johtamisjärjestelmä saadaan rakennettua hankkeessa testatulla toimintatavalla, kuva 1. Kilpailukykyisen luomuviljan elintarvikeketjun toimintamallin luominen Vertailutiedon hankinta ja käyttö Pohjatietojen varmistus -tulosanalyysit -viljan katelaskelmat Kehitysehdotusten laadinta kilpailukykyarviointien kautta Yhteiset kehittämispäivät -Miten ketjua ja sen jäseniä pitäisi kehittää? -Voiko ketjun - toimivuutta mitata ja seurata Yritysten omaehtoinen kehittämistyö Testausvaihe Tulosten analysointi vaihe Seuranta Strategialähtöinen kehittämistyö Luomuviljastrategian laadinta Kuva 1. Kilpailukykyisen luomuviljan elintarvikeketjun toimintamallin luominen Päätavoitetta tukevat tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Tavoite - Luomuviljaketjuun liittyvien yritysten kilpailukyvyn mittaaminen, kehittäminen ja vahvistaminen - Ketjun yritysten kilpailukyvyn tasotavoite; maatilat 350 pistettä ja yritykset 400 pistettä Hankkeen tulos - Luomuviljaketjun kilpailukyvyn taso on absoluuttisena keskiarvona 250 pistettä vuonna 2007 ja 278 vuonna Yrityskohtaiset kehitysehdotukset laadittiin 2007 ja niiden toimivuus testattiin

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön pyyntöön Luomutietohankeraportista

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön pyyntöön Luomutietohankeraportista LAUSUNTO Diaarinumero 2699/312/2009 Kirjaamo Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 HELSINKI 31.5.2010 Lausunnon antajat ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ProAgria Kymenlaakso Lausunto maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Pentti Meriläinen 18.3.2011

Pentti Meriläinen 18.3.2011 RAPORTTI 1 (5) VUODEN MAATILA KILPAILU 2010 1. Hankkeen tavoitteet Vuoden Maatila 2010-kilpailun tavoitteena oli vahvistaa hyvän johtamisen merkitystä maatilojen kilpailukyvyn parantamisessa. Vuosittain

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

YRITYS OY Tutkimus 2013 VERTAILUTIETOKANTARAPORTTI

YRITYS OY Tutkimus 2013 VERTAILUTIETOKANTARAPORTTI YRITYS OY Tutkimus 2013 INNOLINK EXCELLENCE SCORE VERTAILUTIETOKANTARAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Innolink Excellence Score 2. Vertailu vertailutietokantaan 2.1. Kuiluanalyysitaulukot kriteerikohtaisesti

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot