Pankit Suomessa

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2 Elina Salminen SISÄLLYS Toimintaympäristö erittäin haasteellinen... 1 Suomessa toimivat pankit... 2 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 3 Pankkikonsernien henkilöstö ja konttorit... 4 Suomessa pankkien varainhankinta sujunut hyvin... 5 Yrityslainakannan kasvu kiihtyi... 8 Asuntolainoja nostettiin reippaasti... 9 Korkokatteen paraneminen kasvatti pankkien tuloksia... 9 Arvonalentumistappiot lähes puolittuivat viime vuodesta Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana LIITE Tulos- ja tasetiedot 2011 ja 2010

3 Toimintaympäristö erittäin haasteellinen Vuosi 2011 alkoi suhteellisen positiivisissa tunnelmissa, kun talousluottamus koheni talouden elpyessä. Elpymisen ja siitä seuranneiden inflaatiopaineiden seurauksena EKP nosti ohjauskorkoaan alkuvuonna kahdesti. Euroopan valtioiden velkakriisi kärjistyi kuitenkin uudelleen kesän aikana, kun sijoittajat alkoivat epäillä Espanjan ja Italian valtioiden velanhoitokykyä. Kriisin kärjistymisen seurauksena euroalue vajosi uudelleen taantumaan vuoden loppupuoliskolla. Kriisin kärjistymisen seurauksena myös Suomen talouden näkymät heikkenivät loppuvuodesta Samalla kuluttajien luottamus notkahti, mikä heijastui osittain luottojen kysyntään. Suomessa luottokannan kasvu jatkui kuitenkin suhteellisen ripeänä toisin kuin useissa muissa euromaissa. Lisäksi suomalaispankit paransivat tuloksiaan hiukan viime vuodesta, kun korkokatteet paranivat ja arvonalentumistappiot vähenivät. Suhteessa taloudellisen toimintaympäristön epävakauteen ja hermostuneeseen markkinatilanteeseen Suomessa toimivat pankit suoriutuivat vuodesta 2011 verrattain hyvin. Euroopan keskuspankin epätavanomaiset politiikkatoimet ovat rauhoittaneet markkinoita ja helpottaneet pankkien varainhankintaan kohdistuneita paineita. Vuosi 2012 käynnistyikin varovaisen positiivisissa tunnelmissa. Lähitulevaisuuteen sisältyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, koska valtioiden velkaongelmia ei ole ratkaistu. Lisäksi matala korkotaso heikentää kuluvana vuonna pankkien korkokatteita. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät kuitenkin velkakriisin hallintaan. Myös luotonkysynnän kehitys, pankkien oman varainhankinnan kustannukset, kiristyvä viranomaissääntely sekä makrotalouden kehittyminen vaikuttavat merkittävästi lähitulevaisuudessa pankkien toimintaedellytyksiin. % EKP:n ohjauskoron ja markkinakorkojen kehitys 1

4 Suomessa toimivat pankit Suomessa toimi vuoden 2011 lopussa yhteensä 310 talletuspankkia. Pankkien lukumäärän vähentyminen 9 kappaleella vuoden aikana johtui lähinnä osuuspankkien ja säästöpankkien keskinäisistä sulautumisista. Suomen pankkimarkkinoille tuli myös muutamia uusia toimijoita vuonna Kaksi uutta kotimaista pankkia, Eufex Pankki ( ) ja Itella Pankki ( ), saivat pankkitoimiluvan. Myös kaksi uutta ulkomaisen talletuspankin sivukonttoria aloitti Suomessa vuoden aikana: Resurs Bank ja AS LHV Pank. Lisäksi Handesbanken -ryhmän omistama Stadshypotek AB aloitti toimintansa Suomessa kesällä Vuoden 2011 aikana kaksi talletuspankkia lopetti toimintansa tytäryhtiönä Suomessa: eq Pankki sulautui Nordnet Bank:iin kesäkuussa 2011 ja SEB Gyllenberg Private Bank sulautui emoonsa keväällä Suomessa toimivat pankit liikepankkia OP-Pohjola -ryhmän jäsenosuuspankkia - 36 paikallisosuuspankkia - 33 säästöpankkia (27 säästöpankkia + 6 säästöpankkiosakeyhtiötä) sekä - 16 talletuksia vastaanottavaa ulkomaisten luottolaitoksen sivukonttoria. Suomessa toimivilla talletuspankkikonserneilla ja ulkomaisten talletuspankkien Suomessa sijaitsevilla sivukonttoreilla oli yhteensä konttoria Suomessa vuoden 2011 lopussa. Konttorien määrä väheni 29 kappaleella vuoden aikana. Suomessa toimivien talletuspankkikonsernien sekä ulkomaisten talletuspankkien Suomessa toimivien sivukonttorien henkilöstömäärä kasvoi 492 henkilöllä vuoden 2010 lopun tilanteesta ja oli yhteensä henkilöä vuoden 2011 lopussa. Seuraavalla sivulla on esitetty luottolaitosten markkinaosuudet. Luottolaitoksiin lasketaan talletuspankkien lisäksi myös muut luottoja myöntävät rahalaitokset, jotka eivät ota vastaan talletuksia. Luottolaitoksiin lasketaan kuuluvaksi esimerkiksi Kuntarahoitus Oyj. Kuntarahoitus Oyj:n luotot sisältyvät oheisissa markkinaosuuskuvioissa kohtaan muut. 2

5 Euromääräiset lainat euroalueen yleisölle; markkinaosuudet mrd. euroa OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni 59,6 55,5 30,6% 32,9% Sampo Pankki -konserni ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä 21,3 8,8 4,8% 11,8% Aktia Pankki Oyj -konserni 7,1 3,9% Säästöpankit 5,7 3,1% POP Pankki -ryhmä 3,5 1,9 % Ålandsbanken Abp 2,2 1,2 % Tapiola Pankki Oy 1,5 0,8% Muut 15,9 8,7% Lähde: Pankit/pankkikonsernit ovat antaneet suostumuksensa valtakirjoilla siihen, että Suomen Pankki toimittaa asianomaisten pankkien/pankkikonsernien laina- ja talletusmäärät vuosittain FK:lle. Yleisön euromääräiset talletukset euroalueelta; markkinaosuudet mrd. euroa OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni 43,5 40,0 31,6% 34,4% Sampo Pankki -konserni ml. Danske Bank A/S, Helsinki Branch 14,8 11,7 % Säästöpankit 6,3 5,0% Handelsbanken-ryhmä 3,7 2,9 % POP Pankkiryhmä 3,7 2,9% Aktia Pankki Oyj -konserni 3,7 2,9 % Ålandsbanken Abp 1,5 1,2% Tapiola Pankki Oy 1,6 1,3 % Muut 7,8 6,2% Lähde: Pankit/pankkikonsernit ovat antaneet suostumuksensa valtakirjoilla siihen, että Suomen Pankki toimittaa asianomaisten pankkien/pankkikonsernien laina- ja talletusmäärät vuosittain FK:lle. OP-Pohjola-ryhmä: Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, Op-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja Yhteenliittymäosuuspankit Nordea Pankki Suomi: Nordea Pankki Suomi Oyj ja Nordea Rahoitus Suomi Oy Sampo Pankki -konserni: Sampo Pankki Oyj, Sampo Asuntoluottopankki Oyj, Danske Bank A/S, Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä: Svenska Handelsbanken AB (publ), filialverksamheten i Finland, Handelsbanken Rahoitus Oyj ja Handelsbanken Finans Aktiebolag (publ), filialverksamheten i Finland, Stadshypotek AB (publ), filialverksamheten i Finland Aktia Pankki Oyj -konserni: Aktia Pankki Oyj ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj (sisältää Säästöpankkien välittämiä lainoja 1460 milj. euroa, josta asuntolainoja 1357 milj. euroa sekä POP pankkien välittämiä lainoja 455 milj. euroa, josta asuntolainoja 424 milj. euroa. Muut: Sisältää Suomessa toimivat muut rahalaitokset kuin edellä mainitut 3

6 Pankkikonsernien henkilöstö ja konttorit ja HENKILÖSTÖ (konsernit 1) ) KONTTORIT SUOMESSA SUOMESSA TOIMIVAT TALLETUSPANKIT OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Sampo Pankki 2) Aktia-konserni Säästöpankkiryhmä 3) Ålandsbanken Abp POP Pankki -ryhmä 4) Evli Pankki S-Pankki FIM Pankki Tapiola Pankki Suomen Asuntohypopankki 5) Itella Pankki Eufex Pankki SEB Gyllenberg Private Bank 6) eq Pankki 7) Suomessa toimivat talletuspankit yhteensä ULKOMAISTEN TALLETUSPANKKIEN SIVUKONTTORIT SUOMESSA Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori 6) Danske Bank A/S, Helsingin sivukonttori 2) Forex Bank Aktiebolag filial i Finland Nordnet Bank AB Suomen sivuliike 7) Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivukonttori Swedbank AB (publ), Filial i Finland The Royal Bank of Scotland public limited company, filial i Finland DnB Bank ASA, filial Finland Deutsche Bank Aktiengesellschaft, Helsingin sivukonttori Citibank International plc, sivuliike Suomessa Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori 8) BIGBANK AS Suomen sivuliike EFG Bank AB filial i Finland Resurs Bank AB Suomen sivuliike AS LHV Pank, sivuliike Suomessa Ulkomaisten talletuspankkien sivukonttorit Suomessa yhteensä PANKIT YHTEENSÄ ) Pankkikonsernien lukuihin sisältyvät muissa maissa toimivat sivokuonttorit. 2) Sampo Pankki on Danske Bankin tytäryhtiö. Sampo Pankki ja Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori toimivat Suomessa juridisesti eri yksiköinä. 3) Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia sekä Säästöpankkiliitto. 4) POP Pankki -ryhmään kuuluu 36 itsenäistä osuuspankkia. 5) AsuntoHypoPankin henkilöstö sisältyy Suomen Hypoteekkiyhdistykseen. 6) SEB Gyllenberg Private Bank Ab sulautui Skandinaviska Enskilda Bankeniin toukokuussa ) eq Pankki sulautui Nordnet Bank AB:hen kesäkuussa ) Crédit Agricole Corporate and Investment Bank Helsingin Sivukonttori toimi saakka nimellä Calyon Pankki Helsingin Sivukonttori. 4

7 Suomessa pankkien varainhankinta sujunut hyvin Euroopan valtioiden velkakriisi on vaikeuttanut pankkien varainhankintaa Euroopassa ja nostanut varainhankinnan kustannuksia myös Suomessa. Vuoden 2011 loppupuolella velkakriisin kärjistyttyä pankkien vakuudeton pitkäaikainen varainhankinta lähes tyrehtyi euroalueella, ja vain hyvän luottoluokituksen omaavat pankit saivat rahoitusta vakuudettomilla velkakirjamarkkinoilla. Joulukuussa EKP:n pankeille tarjoama edullinen kolmen vuoden rahoitus helpotti pankkien varainhankintaan kohdistuneita paineita. Suomessa sijaitsevien pankkien varainhankinta on toiminut kohtuullisen hyvin talouskriisistä huolimatta. Etenkin lyhytaikaisen rahoituksen saaminen on sujunut ongelmitta ja lyhytaikaisen rahoituksen kustannukset ovat pysyneet edullisina. Myös vakuudellinen pitkäaikainen varainhankinta meni sijoittajille hyvin kaupaksi, vaikkakin pitkäaikaisen varainhankinnan kustannukset ovat nousseet. Luottolaitokset hankkivat vuonna 2011 yhteensä nettomääräisesti 9 miljardia euroa uutta rahoitusta markkinoilta pääasiassa yli kahden vuoden mittaisilla velkakirjoilla (seuraava kuvio). Vakuudellisten joukkovelkakirjojen suhteellinen osuus Suomessa toimivien pankkien varainhankinnassa jatkoi kasvuaan vuonna Vuoden 2011 lopussa katettujen joukkovelkakirjojen osuus koko joukkovelkakirjalainakannasta oli jo 35 % eli 19 mrd. euroa 1. Epävarmassa markkinatilanteessa sijoittajat arvioivat yhä tarkemmin pankkien luottokelpoisuutta ja vakavaraisuutta. Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia ja niiden saamiset kriisimaista ovat vähäiset. Lisäksi suomalaisilla pankeilla on hyvät luottoluokitukset ja taseen saamiskanta 1 Lähde: Suomen Pankki, Rahoitustilastot vuosikatsaus 2011 Suomen rahalaitosten nettomääräiset velkapaperien liikkeeseenlaskut vuosittain Mrd. EUR 5

8 on laadukasta. Niin suomalaisiin kuin muihinkin skandinaavisiin pankkeihin onkin kriisin seurauksena kohdistunut niin sanottua turvasatamakysyntää, mikä on parantanut Suomessa sijaitsevien pankkien likviditeettitilannetta. Euroopan julkistalouksien velkakriisi on syventänyt kuilua hyvin pärjäävien pankkien ja heikommin pärjäävien pankkien välillä Euroopassa. Vaikeassa markkinatilanteessa Pohjoismaiset pankit ovat näyttäytyneet entistä houkuttelevimpina sijoituskohteina etenkin velkakirjasijoittajille. Fitchin kyselytutkimuksen 2 mukaan vakuudellisilla joukkovelkakirjamarkkinoilla toimivat sijoittajat näkivät skandinaavisten pankkien katetut joukkovelkakirjalainat kaikista houkuttelevimpina sijoituskohteina vuoden 2011 lopulla. Yli 50 % vastaajista arvioi, että heidän sijoituksensa Skandinavian alueen pankkien katettuihin joukkovelkakirjoihin tulee todennäköisesti kasvamaan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Suomessa toimivat pankit ovat myös kasvattaneet talletuskantaansa. Yleisön talletukset ovat tärkein varainhankinnan muoto valtaosalle Suomessa toimivista pankeista. Muutamissa Euroopan maissa pankkien talletuskanta on supistunut, kun tallettajat ovat vetäneet säästöjään pois pankeista velkakriisin aiheuttaman epävarmuuden seurauksena. Vuoden 2011 lopulla yleisön talletuskanta oli Suomessa 8,5 % suurempi kuin vuotta aiemmin, kun euroalueella vastaava kasvu oli 1,0 %. Yleisön talletusten kasvun lisäksi Suomessa toimiviin pankkeihin on virrannut runsaasti interbank-talletuksia ulkomailta (seuraava kuvio). Koska suurin osa suomalaisesta pankkisektorista on ulkomaisomistuksessa, likviditeettiä virtaa ulkomaisilta emopankeilta Suomessa toimiviin 2 Fitch Ratings, Credit Market Research: Covered Bonds Investor Survey Year-End Skandiavian taakse jäivät Iso-Britannia, Kanada, Hollanti, Austraalia, Saksa, Ranska, Uusi-Seelanti, Itävalta sekä Etelä-Euroopan maat. Suomessa sijaitsevien rahalaitosten talletukset ulkomaisilta rahalaitoksilta Lähde: Suomen Pankki 6

9 tytäryrityksiin ja sivukonttoreihin. Euroalueen ulkopuolisista veloista konsernien sisäisten erien osuus oli vuoden 2011 lopussa noin 70 % ja saamisista noin puolet 3. Kaiken kaikkiaan Suomessa sijaitsevat luottolaitokset ovat saaneet niin paljon ylimääräistä likviditeettiä ulkomailta, että ne ovat tallettaneet sitä huomattavia määriä Suomen Pankkiin. Luottolaitosten keskuspankkitalletukset kasvoivat useita kymmeniä miljardeja euroja vuoden 2011 lopulla. Talletukset on tehty määräaikaistalletuksina ja yön yli -talletuksina. Suomessa toimivat luottolaitokset ovat itse käyttäneet keskuspankkirahoitusta hyvin vähän (seuraava kuvio). Likviditeetin virtaaminen pohjoismaisiin pankkeihin heijastanee osittain EKP:n markkinoille lisäämää likviditeettiä, joka interbankmarkkinoiden toimintaongelmien vuoksi kerääntyy monikansallisten pankkikonsernien välityksellä vahvojen euromaiden kansallisiin keskuspankkeihin. Suomen Pankin taseessa pankkien tekemien keskuspankkitalletusten kasvua vastaa taseen toisella puolen TARGET2-maksujärjestelmän sisäiset saamiset eurojärjestelmältä. Maksuliikejärjestelmä TARGET2 on euromaiden sisäisten maksujen automatisoitu reaaliaikainen maksujärjestelmä. Järjestelmän sisällä syntyvien saamis- ja velkapositioiden vastapuoli on Euroopan Keskuspankki. Kriisin seurauksena euroalueen vahvoihin maihin, kuten Saksaan, Suomeen ja Hollantiin, on virrannut pääomia turvaan, mikä on kasvattanut näiden maiden keskuspankkien TARGET-saldoja. Vastaavasti Etelä-Euroopan kriisimaista yksityistä pääomaa on virrannut ulos, mistä syystä etelä-eurooppalaiset pankit ovat joutuneet yhä enemmän turvautumaan keskuspankin tarjoamaan rahoitukseen. 3 Lähde: Suomen Pankki; Rahoitustilastot, vuosikatsaus 2011 Mrd. EUR Luottolaitosten keskuspankkitalletukset ja lainat 7

10 Yrityslainakannan kasvu kiihtyi Varainhankinnan toimivuuden ja hyvän likviditeettitilanteen ansiosta Suomessa toimivat pankit ovat pystyneet rahoittamaan reaalitaloutta ongelmitta. Yrityslainakannan kasvu kiihtyi 11 prosenttiin vuoden lopulla. Suomessa pankkisektorin kunto ja kyky rahoittaa yrityksiä on ollut selkeästi parempi kuin useissa muissa Euroopan maissa. Monissa maissa pankit ovat sopeuttaneet taseitaan muun muassa uusien vakavaraisuusvaatimusten vuoksi, minkä seurauksena yrityslainananto on supistunut. Euroalueella keskimäärin yritysluottojen kasvu oli vuonna 2011 hyvin vaatimatonta ja helmikuussa 2012 yrityslainakannan vuosikasvu oli lähellä nollaa. Talouden epävarmuus on heijastunut myös Suomessa pankinjohtajien näkemyksiin luoton kysynnästä 4. Luottoa kysytäänkin yritysten keskuudessa pääasiassa käyttöpääoman tarpeisiin ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten. Investointirahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän melko vaisuna. Pankkien varainhankinnan kallistuminen ja sääntelyuudistukset ovat nostaneet Suomessakin jonkin verran uusien yritysluottojen marginaaleja. Siitä huolimatta Suomessa on edelleen euroalueen matalimpiin lukeutuvat yrityslainojen korot. Uusien yrityslainasopimusten keskikorko vuoden 2011 lopussa oli Suomessa lähes prosenttiyksikön matalampi kuin euroalueella keskimäärin. 4 Finanssialan Keskusliiton Pankkibarometri I/2012 % Yrityslainojen vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 8

11 Asuntolainoja nostettiin reippaasti Uusia asuntolainoja nostettiin vuoden 2011 aikana enemmän kuin vuosina keskimäärin. Kaikkien aikojen huippuvuotena 2007 nostettiin edellisen kerran enemmän asuntolainoja kuin vuonna Poikkeuksellisen matala korkotaso ja kohtuullisen hyvä työllisyystilanne ovat pitäneet asuntolainakannan kasvun tasaisena kotitalouksien talousluottamuksen loppuvuoden notkahduksesta huolimatta. Loppuvuonna asuntolainojen nostoja kiihdyttivät osaltaan ASP-säästäjät; kolmen tuhannen euron kertakorvauksen sai, mikäli ensiasunnon kaupan teki mennessä. Myös asuntolainojen korkomarginaaleihin on kohdistunut nousupaineita pankkien kallistuneen pitkäaikaisen varainhankinnan ja sääntelyuudistusten seurauksena. Uusien asuntolainojen keskimääräinen laskennallinen korkomarginaali vuonna 2011 oli 0,75 % 5. Korkokatteen paraneminen kasvatti pankkien tuloksia Euroopan talouskriisistä huolimatta Suomessa toimivat pankit paransivat tuloksiaan hieman vuonna Suomessa toimivien talletuspankkien liikevoitto kasvoi 13% vuodesta Korkokate parani luottovolyymien kasvun ja markkinakorkojen alkuvuoden nousun seurauksena. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kaksi kertaa vuoden 2011 alkupuoliskolla, kun talouskasvu elpyi. EKP:n ohjauskoron nostot käänsivät markkinakorot nousuun, millä oli positiivinen vaikutus pankkien korkokatteiden kehitykseen. Laina- ja talletuskorkojen välinen 5 Lähde: Suomen Pankki, Rahoitustilastot vuosikatsaus 2011 % Korkomarginaali (laina- ja talletuskannan korkojen erotus) 9

12 marginaali yleensä levenee korkotason noustessa ja vastaavasti kapenee korkotason laskiessa. Koska suuri osa pankkien antolainauskannasta on Suomessa sidottu euriborkorkoihin, reagoi korkokate suhteellisen nopeasti markkinakorkojen muutoksiin. Talouden näkymät kuitenkin muuttuivat loppukesästä, kun luottamus Espanjan ja Italian julkistalouksien velanhoitokykyä kohtaan alkoi horjua. Euroopan keskuspankki muutti kriisin kärjistymisen seurauksena rahapolitiikan suuntaa ja laski ohjauskorkoaan kaksi kertaa vuoden loppupuolella, mikä käänsi lyhyet markkinakorot uudelleen laskuun. Pankkien korkomarginaali kääntyi tämän seurauksena vuoden 2012 alussa laskuun, mikä ennakoi haasteellisia aikoja pankkien kannattavuuden kehitykselle. Arvonalentumistappiot lähes puolittuivat viime vuodesta Luotoista ja takauksista kirjatut nettomääräiset arvonalentumistappiot lähes puolittuivat viime vuonna. Suurin osa (76 %) arvonalentumistappioista on seurausta yrityksille ja asuntoyhteisöille myönnetyistä luotoista. Kotitalousluotoista vain erittäin pieni osuus päätyy lopulta pankkien luottotappioiksi. Järjestämättömät saamiset kuitenkin nousivat noin 5 % vuodesta Koko finanssikriisin ajan arvonalentumistappiot ja järjestämättömät saamiset ovat Suomessa pysyneet matalalla tasolla. Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli vain 0,56 % vuoden 2011 lopussa kun se vuotta aiemmin oli 0,64 %. 6 Lähde: Finanssivalvonta Talletuspankkien tuloskehitys Suomessa *luotoista ja muista sitoumuksista 10

13 Pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana Pankkien vakavaraisuus on noussut finanssikriisin seurauksena suuren huomion kohteeksi Euroopassa. Pankkien vakavaraisuussääntöjä ollaan tiukentamassa niin sanotulla Basel III-sääntelyllä. Uudistetulla sääntelyllä pyritään muun muassa parantamaan omien varojen laatua, kasvattamaan pääomapuskureita sekä vähentämään pääomavaateen syklisyyttä. Uusi sääntely tulee asteittain voimaan vuosien aikana. Velkakriisin kärjistymisen ja Euroopan pankkisektoria kohtaan tunnetun heikentyneen luottamuksen seurauksena Euroopan pankkivalvoja EBA (European Banking Authority) antoi loppuvuodesta 71:lle suurelle eurooppalaiselle pankeille kehotuksen nostaa ydinvakavaraisuutensa (core Tier 1) yhdeksään prosenttiin kesäkuuhun 2012 mennessä. Suomalaisista pankeista pääomatarvelaskelma tehtiin EU-stressitestiin osallistuneelle OP-Pohjola-ryhmälle. Lisäksi Nordeakonserniin kuuluva Nordea Pankki Suomi ja Danske Bank -konserniin kuuluva Sampo Pankki kuuluivat arvioinnin piiriin emoyhtiöidensä kautta. Kaikki mukana olleet Suomessa toimivat pankit ylittivät selvästi viranomaisten vähimmäisvaateet. Pankkivalvojien lisäksi myös sijoittajat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota pankkien vakavaraisuuteen, minkä takia vakavaraisuutta on oma-aloitteisesti vahvistettu laajalla rintamalla Euroopassa. Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus oli jo ennen kriisiä vahva ja pysyi edelleen vuonna 2011 hyvällä tasolla. Suomessa toimivien pankkikonsernien vakavaraisuus oli 14,2 % vuonna 2011, kun se vuotta aikaisemmin oli 14,4 %. Niin sanottu ydinvakavaraisuussuhdeluku oli vuoden 2011 lopussa 13,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 13,2 %. Vakavaraisuussuhdelukuja paransivat osaltaan joidenkin pankkien siirtyminen käyttämään pankkitoiminnan luottoriskien pääomavaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten (IRBA) menetelmiä. Toisaalta vakavaraisuutta heikensivät muun muassa debentuurilainojen takaisinlunastukset. Pankkisektorin vakavaraisuus Suomessa Lähde: Finanssivalvonta 11

14 Tulos- ja tasetiedot milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien tytäryhtiöt Korkokate Palkkiotuotot (netto) Muut liiketoiminnan tuotot Tuotot yhteensä Muutos Muutos Muutos Muutos Nordea Pankki Suomi 1 355, ,0 14,6 % 309,0 289,0 6,9 % 980, ,0-4,7 % 2 644, ,0 5,8 % OP-Pohjola-ryhmä *) 1 030,0 917,0 12,3 % 574,0 563,0 2,0 % 557,0 692,0-19,5 % 2 160, ,0-0,6 % Sampo Pankki **) 345,7 321,9 7,4 % 202,2 188,7 7,2 % 101,9 112,7-9,6 % 649,8 623,3 4,3 % Aktia-ryhmä 128,8 149,3-13,7 % 59,5 57,0 4,4 % 36,5 43,1-15,3 % 224,8 249,4-9,9 % Säästöpankit ***) 147,2 137,2 7,3 % 69,5 69,2 0,4 % 216,7 206,4 5,0 % POP Pankki -ryhmä 86,1 82,2 4,8 % 23,8 21,5 10,7 % 7,0 11,3-38,1 % 122,9 120,6 1,9 % Ålandsbanken 43,1 36,8 17,1 % 38,7 36,8 5,2 % 17,4 25,4-31,5 % 99,2 99,1 0,1 % S-Pankki 60,0 38,3 56,7 % 8,9 7,4 20,3 % -10,3 15,4 58,6 61,1-4,1 % Tapiola Pankki 17,8 13,7 29,9 % 28,7 28,8-0,3 % 8,2 7,8 4,5 % 54,7 50,3 8,6 % Hypo 1,8 0,5 253,3 % 2,1 1,8 19,2 % 6,3 5,6 12,1 % 10,2 7,9 28,9 % Evli Pankki ****) 4,0 2,2 81,8 % 51,8 56,5-8,3 % 3,3 0,7 371,4 % 59,1 59,4-0,5 % FIM 2,4 2,2 7,0 % 33,6 42,0-19,9 % -1,7 0,5 34,3 44,6-23,1 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea 5 456, ,0 5,8 % 2 395, ,0 11,1 % 1 650, ,0-18,3 % 9 501, ,0 1,8 % Danske Bank 3 159, ,6-1,3 % 1 113, ,1-4,7 % 1 549, ,3-16,0 % 5 821, ,9-6,3 % Handelsbanken 2 615, ,2 10,7 % 849,7 841,1 1,0 % 168,7 203,1-17,0 % 3 633, ,4 10,7 % SEB 1 871, ,3 12,1 % 1 569, ,5 6,0 % 732,0 700,9 4,4 % 4 173, ,7 8,4 % DNB Bank *****) 3 237, ,8 10,8 % 541,2 543,6-0,4 % 1 346, ,8 18,3 % 5 125, ,2 12,5 % Swedbank 2 117, ,1 23,7 % 992,6 998,7-0,6 % 601,8 544,2 10,6 % 3 711, ,0 14,0 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa keskikurssit: SEK 9,5373; DKK 7,4473; NOK 8, vuoden lopun kurssit: SEK 8,9655; DKK 7,4535; NOK 7,800 Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon keskikurssit: SEK 9,0298; DKK 7,4506; NOK 7, vuoden lopun kurssit: SEK 9,0184; DKK 7,4341; NOK 7,7451 *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 176 milj. euroa (163) ilmoitettu kohdassa "muut erät". (tuloserät) (tase-erät) **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. ****) Poistot ja arvonalentumiset sekä voitonjako hlö-kunnalle ilmoitettu kohdassa "muut erät" *****) Vakavaraisuus Basel I -siirtymäsäännösten mukaan laskettu. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 1

15 Tulos- ja tasetiedot milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien tytäryhtiöt Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia-ryhmä Säästöpankit ***) POP Pankki -ryhmä Ålandsbanken S-Pankki Tapiola Pankki Hypo Evli Pankki ****) FIM Henkilöstö- ja muut hallintokulut Muut kulut Kulut yhteensä Arvonalentumistappiot Muut erät luotoista ja muista sitoutumisista, netto Muutos Muutos Muutos , ,0 1,6 % -43,0-41,0 4,9 % , ,0 1,8 % -70,0-272,0 2, ,0-962,0 8,8 % -318,0-324,0-1,9 % , ,0 6,1 % -101,0-149,0-176,0-163,0-175,8-165,3 6,4 % -273,2-273,0 0,1 % -449,0-438,3 2,4 % -53,4-32,7-111,9-106,6 5,0 % -54,6-52,4 4,2 % -166,5-159,0 4,7 % -11,3-14,1 1,6-65,1-62,0 5,1 % -83,3-83,4-0,1 % -148,5-145,4 2,1 % -2,9-6,7-68,3-67,6 2,7 % -14,1-12,8 2,7 % -82,4-80,4 2,5 % -8,7-3,3-60,0-53,7 11,7 % -43,1-38,5 11,9 % -103,1-92,2 11,8 % -1,8-5,9 0,1-42,7-39,7 7,6 % -7,4-6,1 21,3 % -50,1-45,8 9,4 % -0,7-2,9 0,0-0,2-43,9-41,1 6,9 % -3,6-2,6 37,0 % -47,5-43,7 8,7 % -0,3-0,4-2,2-2,2-6,3-5,6 12,5 % -6,3-5,6 12,5 % 0,2 0,0-47,5-44,5 6,7 % -3,6-3,1 16,1 % -51,1-47,6 7,4 % -4,3-7,7-26,5-27,2-2,8 % -5,7-6,3-9,3 % -32,1-33,8-5,0 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank Handelsbanken SEB DNB Bank *****) Swedbank , ,0 8,2 % -192,0-170,0 12,9 % , ,0 8,4 % -735,0-879, , ,5 1,1 % -229,1-456,1-49,8 % , ,5-0,1 % , , , ,3 8,8 % -51,2-47,4 8,0 % , ,7 8,8 % -90,4-158,0 0,8-0, , ,5 5,7 % , ,8-1,3 % , ,3 2,8 % 86,2-168,7 0,2 1, , ,7 15,3 % , ,4 10,4 % , ,1 12,7 % -442,0-374, ,3-984,8 11,5 % -880,6-865,0 1,8 % , ,8 7,0 % 211,6-294,6-236,3-66,8 Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 176 milj. euroa (163) ilmoitettu kohdassa "muut erät". **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. ****) Poistot ja arvonalentumiset sekä voitonjako hlö-kunnalle ilmoitettu kohdassa "muut erät" *****) Vakavaraisuus Basel I -siirtymäsäännösten mukaan laskettu. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 2

16 Tulos- ja tasetiedot milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien tytäryhtiöt Liikevoitto (-tappio) Verot Tilikauden voitto (tappio) Tase yhteensä Oman pääoman tuotto (ROE), % Muutos Muutos Muutos Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia-ryhmä Säästöpankit ***) POP Pankki -ryhmä Ålandsbanken S-Pankki Tapiola Pankki Hypo Evli Pankki ****) FIM 1 482, ,0 28,2 % -381,0-302, ,0 854,0 28,9 % , ,0 39,6 % 9,6 % 7,7 % 518,0 575,0-9,9 % -87,0-135,0 431,0 440,0-2,0 % , ,0 9,9 % 6,5 % 6,8 % 147,3 152,3-3,3 % -37,5-35,1 117,1 117,2-0,1 % , ,0 4,8 % 5,0 % 5,6 % 47,0 77,9-39,7 % -10,5-19,9 36,5 58,0-37,1 % , ,2 0,3 % 7,2 % 12,0 % 65,4 54,3 20,4 % 7 768, ,0 6,2 % 28,0 33,4-16,1 % 4 477, ,0 3,6 % -5,7 1,0 0,4-3,2-5,3-2,2 140,9 % 3 400, ,0-2,2 % -3,9 % -1,8 % 7,9 12,5-36,8 % -1,0 7,0 12,4 141,4 % 2 917, ,6 8,6 % 4,4 % 7,7 % 4,7 4,0 17,5 % 0,2-0,8 4,9 3,2 53,1 % 1 946, ,7 20,1 % 5,5 % 4,6 % 4,0 2,2 79,2 % -0,9-0,6 3,1 1,6 90,7 % 818,0 660,8 23,8 % 3,6 8,2-56,1 % 0,1-0,8 3,8 3,4 11,8 % 581,9 652,8-10,9 % 7,0 % 5,9 % 2,2 10,8-79,9 % -0,5-3,0 1,7 7,8-78,4 % 319,0 336,0-5,0 % 3,6 % 15,6 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank Handelsbanken SEB DNB Bank *****) Swedbank 3 547, ,0-2,5 % -913,0-976, , ,0-1,1 % , ,0 23,3 % 10,6 % 11,5 % 564,4 866,1-34,8 % -333,1-374,1 231,3 492,0-53,0 % , ,5 6,8 % 1 831, ,7 18,2 % -484,2-415, , ,2 18,9 % , ,9 13,3 % 13,4 % 12,6 % 1 699, ,2 42,3 % -337,3-269, ,0 924,8 47,3 % , ,3 7,8 % 11,9 % 8,9 % 2 285, ,5 11,3 % -681,1-603, , ,8 9,9 % , ,7 15,9 % 13,5 % 13,9 % 1 708, ,8 63,6 % -406,3-259, ,7 784,6 65,9 % , ,8 7,6 % 12,2 % 8,1 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 176 milj. euroa (163) ilmoitettu kohdassa "muut erät". **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. ****) Poistot ja arvonalentumiset sekä voitonjako hlö-kunnalle ilmoitettu kohdassa "muut erät" *****) Vakavaraisuus Basel I -siirtymäsäännösten mukaan laskettu. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 3

17 Tulos- ja tasetiedot milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien tytäryhtiöt Koko pääoman tuotto (ROA), % Kulu/tuotto-suhde, % Vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 - vakavaraisuus, % Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia-ryhmä Säästöpankit ***) POP Pankki -ryhmä Ålandsbanken S-Pankki Tapiola Pankki Hypo Evli Pankki ****) FIM 0,30 % 0,30 % 41 % 43 % 13,4 % 14,3 % 12,8 % 13,6 % 0,49 % 0,53 % 63 % 59 % 14,0 % 12,8 % 14,0 % 12,8 % 0,40 % 0,50 % 69 % 70 % 14,4 % 15,2 % 14,4 % 14,1 % 73 % 59 % 16,2 % 15,9 % 10,6 % 10,1 % 0,90 % 0,80 % 69 % 71 % 22,1 % 22,3 % 19,0 % 18,8 % 0,60 % 0,81 % 70 % 69 % 21,1 % 22,2 % 104 % 92 % 8,4 % 7,3 % 0,20 % 0,50 % 85 % 75 % 16,3 % 20,8 % 16,5 % 17,9 % 0,30 % 0,20 % 90 % 90 % 14,1 % 12,1 % 10,5 % 8,5 % 62 % 71 % 16,7 % 18,9 % 15,4 % 17,3 % 0,60 % 0,50 % 90 % 90 % 14,5 % 14,8 % 94 % 76 % 22,0 % 24,4 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Nordea Danske Bank Handelsbanken SEB DNB Bank *****) Swedbank 55 % 52 % 11,1 % 11,5 % 10,1 % 9,8 % 60 % 56 % 17,9 % 17,7 % 16,0 % 14,8 % 47 % 48 % 20,9 % 20,9 % 18,4 % 16,5 % 0,50 % 0,30 % 61 % 65 % 15,2 % 13,9 % 15,9 % 14,2 % 46 % 48 % 11,5 % 11,7 % 9,3 % 8,3 % 53 % 57 % 18,9 % 18,4 % 17,2 % 15,2 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. Taulukon erät eivät välttämättä summaudu tulokseen, sillä kaikki tuloslaskelman erät eivät sisälly taulukkoon. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 176 milj. euroa (163) ilmoitettu kohdassa "muut erät". **) Sampo Pankki Oyj kuuluu Danske Bank -konserniin. Luvut kattavat Sampo Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan. ***) Palkkiotuotot sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin. ****) Poistot ja arvonalentumiset sekä voitonjako hlö-kunnalle ilmoitettu kohdassa "muut erät" *****) Vakavaraisuus Basel I -siirtymäsäännösten mukaan laskettu. Lähde: Pankkien tilinpäätökset 4

18 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi