SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN"

Transkriptio

1 Anu Räisänen Aila Korpi SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Opas itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin OPETUSHALLITUS Arviointi 2/2002

2 Opetushallitus ja tekijät ISBN ISSN Yliopistopaino Oy, Helsinki 2002

3 ESIPUHE Koulutuksen järjestäjiltä saadun tiedon mukaan koulutusorganisaatioiden laatutyötä ja laatujärjestelmien kehittämistä haittaa markkinoilla olevien valmiiden mallien yleispiirteisyys sekä käsitteistön vaikeaselkoisuus. Tämän vuoksi Opetushallitus on viime vuosina laatinut yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa erilaista arviointia tukevaa materiaalia sekä kehittänyt arviointimenetelmiä ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien käyttöön. Tämän julkaisun tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä niiden kehittäessä laatu- ja arviointijärjestelmiä Suomen laatupalkintomalliin perustuen. Toiminnan kuvaaminen mallin pohjalta mahdollistaa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisen ohella myös organisaation toiminnan vertailun muihin organisaatioihin. Lisäksi malli antaa hyvät edellytykset osallistua erilaisiin laatupalkintokilpailuihin kuten esimerkiksi Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun. Julkaisu on syntynyt oheistuotteena Opetushallituksen koordinoimissa Ammatillisen koulutuksen laatu ja ulkoinen arviointi sekä Oppisopimuskoulutuksen laatu projekteissa v tuotetusta aineistosta. Se soveltuu sekä ammatillista koulutusta että oppisopimuskoulutusta järjestävien organisaatioiden käyttöön. Julkaisuun on pyritty kokoamaan mainituissa projekteissa sekä muissa yhteyksissä saadut kokemukset ja hyvät käytännöt, joiden toivotaan edistävän arviointijärjestelmien kehittämistä ja arvioinnin toteuttamista laajemminkin. Toivomme, että sovellus innostaisi mahdollisimman monia ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa. Laatujärjestelmän kehittäminen on pitkällä tähtäimellä hyödyllinen ja välttämätön investointi oman kilpailukyvyn kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Anu Räisänen Opetusneuvos

4 4

5 SISÄLTÖ OSA I SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ ARVIOINNISSA ESIPUHE... 3 JOHDANTO SUOMEN LAATUPALKINTOMALLI (SLP) Itsearviointi Periaatteet Mallin sisällön rakenne Arviointimalli ITSEARVIOINTIPROSESSI TYÖKALUT Toimintakuvausten laadinta Yleiskuvauksen laadinta Toimintakuvausten laadinta arviointialueittain ARVIOINTI Vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistaminen Pisteytys Pika-arvioinnin tekeminen Itsearvioinnin ulkoinen tuki Ulkoinen auditointi...32 OSA II SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Arviointikohteet ja apukysymykset JOHTAJUUS Johtamiskäytäntö STRATEGINEN SUUNNITTELU Strateginen suunnitteluprosessi Strategiasta käytännön toiminnaks ASIAKAS- JA MARKKINASUUNTAUTUNEISUUS Asiakas- ja markkinatuntemus Asiakastyytyväisyys ja asiakassuhteet TIEDOT JA NIIDEN ANALYYSI Tulosten mittaaminen Tulosten analysointi HENKILÖSTÖ Huippusuorituksiin tähtäävät toimintatavat Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys PROSESSIEN HALLINTA Tuote- ja palveluprosessit Tukiprosessit Toimittaja- ja yhteistyöprosessit TOIMINNAN TULOKSET Asiakkaita koskevat tulokset Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset Henkilöstä koskevat tulokset

6 7.4 Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset Toiminnan tehokkuutta kuvaavat tulokset YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristövaikutusten hallinta Yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tulokset...73 OSA III SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Arviointikohteet ja apukysymykset JOHTAJUUS Johtamiskäytäntö STRATEGINEN SUUNNITTELU Strateginen suunnitteluprosessi Strategiasta käytännön toiminnaksi ASIAKAS- JA MARKKINASUUNTAUTUNEISUUS Asiakas- ja markkinatuntemus Asiakastyytyväisyys ja asiakassuhteet TIEDOT JA NIIDEN ANALYSOINTI Tulosten mittaaminen Tulosten analysointi HENKILÖSTÖ Huippusuorituksiin tähtäävät toimintatavat Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys PROSESSIEN HALLINTA Tuote- ja palveluprosessit Tukiprosessit Toimittaja- ja yhteistyöprosessit TOIMINNAN TULOKSET Asiakkaita koskevat tulokset Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset Henkilöstöä koskevat tulokset Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset Toiminnan tehokkuutta kuvaavat tulokset YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristövaikutusten hallinta Yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tulokset LIITTEET 1. Vaihtoehtoisia tapoja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tekemään itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin Arviointilomake Esimerkkejä nuorten ammatillisen koulutuksen alaprosesseista Esimerkkejä oppisopimuskoulutuksen alaprosesseista SLP sanastoa ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä

7 JOHDANTO Tässä julkaisussa Suomen laatupalkintomallia (SLP-malli) sovelletaan ammatillisen koulutuksen itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin. Julkaisu on tarkoitettu apuvälineeksi ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta järjestäville organisaatioille, niiden pyrkiessä toiminnan jatkuvalla kehittämisellä kohti erinomaisuutta. Julkaisu on rakenteeltaan kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa kuvataan Suomen laatupalkintomallin sisältö ja rakenne, itsearvioinnin erilaiset toteuttamistavat sekä itsearvioinnin vaiheet toimintakuvauksiin perustuvassa arvioinnissa. Lisäksi esitellään arvioinnissa käytettävät työkalut ja niiden käyttö, arvioinnin tekeminen sekä ulkopuolisen tuen merkitys koulutuksen järjestäjän arviointitoiminnassa.toisessa ja kolmannessa osassa on esitetty erikseen sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen arviointikohteet ja apukysymykset SLP-viitekehyksessä toimintakuvausten laatimisen perustaksi. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen keskeiset prosessit esimerkkisisältöineen, mikäli arviointi halutaan toteuttaa tarkemmalla, yksittäisten prosessien tasolla. Prosessijaottelu perustuu Ammatillisen koulutuksen itsearviointi ja ulkoinen auditointi -projektin sekä Oppisopimuskoulutuksen laatu -projektin työn tuloksena syntyneeseen jaotteluun. Liitteeseen 3 on koottu julkaisussa ja yleisesti käytössä olevaa laatusanastoa ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Julkaisun loppuun on myös koottu esimerkkejä arvioinnin erilaisista organisointitavoista sekä lomakkeista helpottamaan arvioinnin suunnittelua. 1 SUOMEN LAATUPALKINTOMALLI (SLP) 1.1 ITSEARVIOINTI Organisaation itsearvioinnilla tarkoitetaan tulkinnallista analyysiä siitä, miten hyvin se on saavuttanut toiminnalle asetetut tavoitteet. Itsearviointi on keino analysoida yhteisön menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä ja keino tunnistaa yhteisön vahvuudet ja parantamista kaipaavat alueet ja kohteet. Arviointi on jatkuvaa ja toistuvaa toimintaa, ja sen tehtävänä on tuottaa tietoa kehittämisen, päätöksenteon ja johtamisen perustaksi. Organisaatio tekee SLP:n mukaisessa arvioinnissa arvioinnin laatimiensa toimintakuvausten perusteella. Arviointiin ja sitä seuraavaan kehittämiseen sitoutumista voidaan edistää muun muassa sillä, että 7

8 Itsearvioinnin tarkoitus henkilöstö ja johto osallistuvat laajasti toimintojen kuvausten laadintaan ja arviointiin. Arviointi edellyttää yksimielisyyttä eli konsensusta. Edistää arviointikulttuuria ja arviointimenetelmän käyttöä kehittämisen välineenä ja toiminnan laadun varmistajana. Synnyttää keskustelua organisaation sisällä toiminnan arvoista, tavoitteista ja tuloksista ja edistää siten arvioivan keskustelu- ja yhteistyökulttuurin kehittymistä. Saada kokonaiskuva organisaation toiminnasta. Edistää ymmärrystä siitä, miten organisaation eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tuottaa tietoa organisaation vahvuuksista ja parantamiskohteista. Varmistaa organisaation toiminnan suunnitelmallinen kehittyminen. SLP:n mukainen arviointi kiinnittää huomiota asiakkaiden tarpeisiin, heidän tekemiin kehittämisehdotuksiin ja valituksiin sekä asiakkaita koskeviin palautteisiin tavoitteiden määrittämiseen ja tavoitteisiin perustuvaan tulosten arviointiin sekä tulosten jatkuvaan parantamiseen toiminnan kokonaisuuteen ja eri asioiden välisiin yhteyksiin, esimerkiksi toimintastrategian, henkilöstöstrategian ja rahoituksen keskinäisiin yhteyksiin toiminnan tekemiseen näkyväksi itselle toiminnan ja sen ohjaamisen kannalta keskeisiin tuloksiin ja tulosten kehittymiseen toiminnan seurauksena vahvuuksiin ja niiden vahvistamiseen sekä muihin parantamiskohteisiin vertailutietojen hankinnassa ja analysoinnissa ilmi tulevaan oman tilan ymmärtämiseen suhteessa muihin henkilöstön osallistumiseen aktiivisesti arvioinnin tekemiseen, konsensusarviointi parhaisiin käytänteisiin ja niistä oppimiseen (oppiva organisaatio). 1.2 PERIAATTEET Asiakassuuntautuneisuus Asiakassuuntautuneisuus edellyttää muun muassa erilaisten asiakkaiden tarpeiden ja odotusten tunnistamista ja analysointia sekä asiakkaiden tyytyväisyyden jatkuvaa seuraamista ja parantamista. Asiakaskeskeisyyttä on myös se, että asiakas voi valittaa ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotka otetaan huomioon toiminnan parantamisessa. 8 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

9 Johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus Johtajat luovat henkilökohtaisella toiminnallaan organisaatiolle kehityssuunnan ja tavoitteet sekä erinomaisiin suorituksiin kannustavan työympäristön ja -ilmapiirin. Jatkuva oppiminen, parantaminen ja innovatiivisuus Toiminnan jatkuva parantaminen perustuu analysoituun tietoon ja osaamisen jakamiseen. Organisaatiolta edellytetään joustavuutta ja kulttuuria, joka edistää jatkuvaa oppimista, parantamista ja innovatiivisuutta. Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen Organisaation tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää varmistamalla henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuneisuus tavoitteisiin sekä turvaamalla henkilöstön jatkuvan kehittymisen edellytykset. Nopeus ja joustavuus Joustavuuden lisääntyminen koulutuspalveluiden tuottamisessa on tärkeä päämäärä kaikissa koulutuksissa. Tosiasioihin perustuva johtaminen Tosiasiaperusteinen toimintatapa edellyttää sekä ennakointitiedon että tulostiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tavoitteellinen toiminnan parantaminen edellyttää toimintaan ja tuloksiin liittyvien tunnuslukujen kehittämistä, toimivia tietojärjestelmiä sekä jatkuvaa seurantaa. Tuotteiden ja prosessien suunnittelu Koulutusorganisaation toiminta tehostuu prosessien hallinnalla. Prosessien hallinta sisältää muun muassa prosessien suunnittelun, selkeät tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamisesta kertovan arvioinnin. Koulutustuotteita ja palveluita suunnitellaan asiakkaiden ja henkilöstön tarpeiden ja odotusten pohjalta. Pääpaino on koulutuspalveluissa ja palvelukulttuurin kehittämisessä. Suuntaus tulevaisuuteen Koulutusorganisaationa johtoaseman saavuttaminen edellyttää suuntautumista tulevaisuuteen ja pitkäaikaista sitoutumista asiakkaisiin (erityisesti opiskelijoihin ja työelämän tahoihin), henkilöstöön, omistajiin, toimittajiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Yhteistyö Organisaatio toimii tehokkaammin, kun sillä on molemminpuolista hyötyä tuottavia sekä sisäisiä että ulkoisia yhteistyösuhteita. Yhteistyön tavoitteena on laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen. 9

10 Julkinen vastuu Koulutuspalveluissa otetaan huomioon yhteiskunnan koulutukselle asettamat tavoitteet ja arvoperusta. Eettisten arvojen ja kansalaisten oikeuksien turvaaminen, työelämän tarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskunnallisten ongelmien (esim. syrjäytyminen) ennaltaehkäisy ovat olennaisia. Tavoitteellisuus Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja tuloksellista (vaikuttavuus, tehokkuus, taloudellisuus). Tuloksen tekemisessä on otettava huomioon eri sidosryhmien, asiakkaiden, henkilöstön, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden sekä yhteiskunnan edut ja vaatimukset. 1.3 MALLIN SISÄLLÖN RAKENNE SLP-malli jakautuu kahdeksaan arviointialueeseen, joista kuusi liittyy organisaation toimintaan (muutosvoima ja järjestelmä) ja kaksi tuloksiin. Arviointialueet on jaettu edelleen 20 arviointikohtaan. Arviointikohdat korostavat organisaation menestymisen kannalta keskeisiä vaatimuksia. LAATUPALKINTOKRITEERISTÖN ARVIOINTIALUEET Muutosvoima 1. Johtajuus 85 p Järjestelmä 2. Strateginen suunnittelu 85 p 3. Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus 85 p 4. Tiedot ja niiden analysointi 85 p 5. Henkilöstö 85 p Tulokset 7. Toiminnan tulokset 430 p 8. Yhteiskunnalliset vaikutukset 60 p 6. Prosessien hallinta 85 p KUVIO 1. SLP-malli. 10 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

11 Erinomaista suorituskykyä, asiakkaita, henkilöstöä ja yhteiskuntaa koskevat tulokset saavutetaan johtajuuden ohjaamien toimintaperiaatteiden ja strategian, henkilöstön, kumppanuuksien ja resurssien sekä prosessien avulla. Toiminnan arviointi-alueilla tarkastellaan toiminnan tavoitteellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Tulosten arviointialueella arvioidaan organisaation saavutuksia ja sitä, ovatko ne syntyneet toiminnan seurauksena. 1. Muutosvoima: Johtajat vastaavat tavoitteiden asettamisesta ja luovat edellytykset tulokselliselle toiminnalle. Johtajat osoittavat organisaation sitoutumisen asiakkaisiin ja jatkuvaan parantamiseen myös asiakkaille ja sidosryhmille. 2. Järjestelmä: Strateginen suunnittelu perustuu asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Strateginen suunnittelu sisältää myös strategioiden muuttamisen käytännöksi. Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus edellyttää eri asiakasryhmien tunnistamista ja mekanismia asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ja asiakastyytyväisyyden kartoittamiseen. Tiedoissa ja niiden analysoinnissa korostetaan tietojärjestelmien toimivuutta ja sitä, että päätöksenteko perustuu tosiasiatietoihin (ennakointi- ja tulostieto). Henkilöstöalueella painotetaan inhimillisiä voimavaroja. Huomio kohdistuu sekä yksilöiden valmiuksien kehittämiseen että koko organisaation oppimiseen. Prosessien hallinnassa keskitytään koulutustuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, organisointiin ja parantamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota tukiprosesseihin sekä toimittaja- ja yhteistyöprosesseihin. 3. Tulokset: Toiminnan tulokset painottuvat asiakkaiden tyytyväisyyteen, talouteen ja markkina-asemaan, henkilöstön tyytyväisyyteen, yhteistyökumppaneihin, toimittajiin, tuotteisiin ja palveluihin sekä prosesseihin. Organisaation erinomaisuutta ja esimerkillistä toimintaa arvioidaan kaikilla kahdeksalla alueella. Jokaisen arviointialueen määritelmä kuvaa kyseisen arviointialueen perusajatuksen. Tarkemman kuvan arvioinnin sisällöstä antavat alueen sisällä olevat arviointikohdat, jotka 11

12 esitetään alaotsikoina kullakin arviointialueella (1b, 2a jne.). Arviointikohdat esitetään kysymyksinä, ja ne ohjaavat tarkastelemaan toiminnan systematiikkaa eli tavoitteita, toimintatapojen suunnittelua, toimintaa sekä arviointia ja parantamista. Kysymysten tehtävänä on auttaa tarkastelemaan ydinasioita. Jokaisessa arviointikohdassa on lisäksi lueteltu siihen liittyviä keskeisiä asioita (vrt. huomautukset). Näiden asioiden tarkastelu arvioinnissa ei ole pakollista, vaan ne ovat esimerkkejä. Siten organisaatio voi omassa arvioinnissa ja sitä edeltävissä kuvausten laadinnassa keskittyä oman toiminnan kannalta olennaisiin asioihin. Tätä omaa soveltamista voidaan helpottaa laatimalla omaa toimintaa paremmin kuvaava luettelo arviointikohdan asioista. 1.4 ARVIOINTIMALLI SLP:n mukaisessa arvioinnissa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita. Kaikkien arviointialueiden analysointi tuottaa tiedon siitä, miten organisaatio on kehittynyt tai kehittymässä kohti erinomaisuutta ja esimerkillistä toimintaa. Arviointimalliin kuuluu kaksi arviointikokonaisuutta. Ensimmäiseen kuuluvat menettely, soveltaminen ja parantaminen ja toiseen tulokset. Tulosten kuvaamis- ja arviointiperiaatteet poikkeavat toiminnan arvioinnin periaatteista, ja tulosten tulee olla toiminnan seurausta. Arviointimallin ydin on looginen periaate, joka koostuu seuraavista osa-alueista: ARVIOINTIMALLI Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö 1. Menettely (M) Miten on sovittu meneteltäväksi? 2. Soveltaminen (S) Miten sovitut menettelyt toteutuvat? 3. Tulokset (T) Miten suorituskyky on kehittynyt? 4. Parantaminen (P) Miten menettelyä ja sen soveltamista parannetaan? KUVIO 2. SLP-mallin looginen rakenne. 12 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

13 Menettely kuvaa niitä tapoja, joita organisaatiossa on sovittu jonkin asian tai toiminnon suhteen. Menettely kuvaa siten organisaatiossa yhteisesti sovittua tapaa. Se kuvataan usein prosessina, periaatteina, työohjeina ja menetelminä (esim. opetussuunnitelma tai opiskelija-arvioinnin ohjeet). Soveltaminen kuvaa sitä, miten käytännössä toimitaan tarkasteltavan asian suhteen. Soveltaminen kertoo muun muassa sen, toimiiko organisaatio yhdenmukaisesti sopimiensa menettelytapojen mukaan. Soveltamisen kuvauksessa huomio kohdistuu siihen, toimitaanko eri yksiköissä ja tilanteissa samojen periaatteiden mukaan. Tulokset kuvaavat sitä, miten koulutusorganisaatio on saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja miten tulokset ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana. Tulokset kuvataan tunnuslukuina ja trendeinä ja ne analysoidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, vertailutietoihin ja omaan kehitykseen sekä parhaisiin käytänteisiin. Esimerkkejä tuloksista ovat opiskelijavirtaa kuvaavat tunnusluvut, taloudelliset tunnusluvut, opiskelijoiden tyytyväisyys opetukseen, oppimistulokset jne. Olennaista on, että koulutusorganisaatio valitsee itse seurattavat tunnusluvut ja asettaa tuloksille tavoitteet (parantaminen). Tulosten tulee kattaa toiminnan kannalta olennaiset alueet. Parantaminen kuvaa sitä, miten menettelytapoja ja niiden soveltamista arvioidaan ja parannetaan tulosten perusteella. Parantaminen sisältää tietojen koonnin ja tulosten arvioinnin sekä tulosten analysoinnin. Parantamisessa kuvataan sekä suuret muutokset että pienet, päivittäiseen toimintaan liittyvät parantamiset. Parantamistoimenpiteiden lisäksi varmistetaan, miten tavoitteet on saavutettu. 2 ITSEARVIOINTIPROSESSI SLP:n mukaisen itsearvioinnin tekeminen vie ensimmäisellä kerralla organisaation koosta ja toteutustavasta riippuen keskimäärin noin 1 1,5 vuotta. Arvioinnin valmisteluvaiheessa kartoitetaan olemassa olevat dokumentit, käytännöt ja tulokset, tunnistetaan ja kuvataan asiakkaat ja prosessit sekä koulutetaan henkilöstöä laadunhallinnan perusteisiin. Lisäksi aikaa kuluu arviointiprosessiin liittyvien kriittisten kohtien tunnistamiseen ja koko prosessin vaiheistamiseen ja vastuuttamiseen. 13

14 Itsearvioinnin suunnittelussa on otettava kantaa erityisesti seuraaviin kriittisiin kohtiin: itsearvioinnin tarkoituksen ja tavoitteiden selkiyttäminen sekä koko prosessin hahmottaminen voimavarojen määrittely (aika, raha, vastuut) itsearviointiin liittyvien valmiuksien kehittäminen henkilöstön osallistumisen varmistaminen arviointia tukevan tiedon ja materiaalin koonti sekä valmistus (asiakkaat, tuotteet ja palvelut, prosessit, tunnusluvut, tulokset, dokumentaatio, arviointikysymykset) itsearvioinnin organisointi (puheenjohtaja, sihteerit) itsearvioinnin tulosten hyödyntäminen. Itsearviointiprosessin eri vaiheisiin liittyvien asioiden käsittely sekä henkilöstön sitoutuminen hankkeeseen edellyttää myös koko henkilöstölle ja prosessin käytännön toteutuksesta vastuussa olevalle henkilöstölle (projektiorganisaatio) suunnattua koulutusta säännöllisin väliajoin. Kokonaisuutena arviointiprosessi voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen kuviossa 3 esitetyllä tavalla. 1. Suunnittelu ja edellytykset 6. Kehittämisohjelman laatiminen 2. Arvioinnin valmistelu 5. Ulkoinen auditointi 3. Toimintakuvausten laadinta 4. Itsearvioinnin tekeminen VAIHE 1 Suunnittelu ja edellytykset Suunnitelma, voimavarat, henkilöstön sitoutuminen VAIHE 2 Arvioinnin valmistelu Työsuunnitelma Prosessikuvaukset Arvioinnin käytännön valmistelut Tulosten koonti VAIHE 3 Toimintakuvausten laadinta Toimintakuvaus VAIHE 4 Itsearvioinnin tekeminen Arviointiraportti VAIHE 5 Ulkoinen auditointi Auditointiraportti VAIHE 6 Kehittämisohjelman laatiminen Kehittämissuunnitelma KUVIO 3. Itsearviointiprosessi. 14 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

15 VAIHE 1: Itsearvioinnin suunnittelu ja edellytykset Suunnitteluvaiheessa varmistetaan prosessin eteneminen sovitun aikataulun mukaisesti sekä aineellisten ja osaamiseen liittyvien voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö. Vaihe sisältää koko henkilöstön sitouttamisen itsearviointiprosessiin, arvioinnissa tarvittavien työkalujen kehittämiseen sekä arvioinnissa tarvittavan tiedon tuottamiseen. Koko prosessin onnistumisen ja henkilöstön sitoutumisen kannalta on keskeistä, että organisaation johto sitoutuu näkyvästi itsearviointiin henkilöstö sitoutuu itsearviointiin kaikilla on mahdollisuus osallistua arviointiin henkilöstöllä on arviointiosaamista arvioinnin valmistelu ja tekeminen on avointa arvioinnin tulokset johtavat kehittämiseen. Tässä vaiheessa organisaation johto ja henkilöstö muodostavat yhteisen käsityksen itsearvioinnin tarkoituksesta, tavoitteista ja laajuudesta sekä siitä, miten arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään. Tässä vaiheessa on myös päätettävä prosessin voimavaroista, organisaatiosta sekä valmisteluun liittyvistä valtuuksista ja vastuusta. SLP:n mukainen arviointi voidaan organisoida ja tehdä eri tavoin organisaation koon, toimintayksiköiden määrän ja arvioinnille asetettujen tavoitteiden mukaan. Arviointi on mahdollista tehdä kaikista arviointialueista ja -kohdista, tai arvioinnissa voidaan keskittyä vain tiettyihin alueisiin ja kohtiin. Pohdittavaksi tulee myös se, halutaanko arviointi tehdä järjestäjä- vai yksikkötasolla vaiko kummallakin, koulutusaloittain jne. Liitteessä 1 esitetään erilaisia vaihtoehtoja arvioinnin organisoinnille sekä niihin liittyvät hyödyt ja haitat. Arvioinnin organisoinnilla on vaikutuksia arvioinnin käytännön järjestelyistä vastaavan organisaation (esimerkiksi projektiryhmä) muodostamiseen. Suurten organisaatioiden arvioinnissa saavutetaan yleensä etuja sillä, että arviointia varten nimetään eri yksiköistä tai koulutusalojen asiantuntijoista koottu projektiryhmä sekä sen vastuuhenkilö. 15

16 Henkilöstön sitouttamisen ja arviointiosaamisen tukemiseksi ensimmäisessä vaiheessa on suositeltavaa järjestää 2 3 koulutustilaisuutta koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan muuta koulutusta projektiorganisaatiolle. Koulutustilaisuuksissa käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi arvioinnin tavoitteet ja tarkoitus sekä tulosten hyödyntäminen resurssit arviointiprosessi projektiorganisaatio projektisuunnitelma asiakkaiden ja prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen SLP:n sisältö kuvausten laatiminen. Ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyy projektisuunnitelma, jossa kuvataan arviointiprosessiin liittyvät vaiheet, aikataulu, vastuut sekä tavoitteeksi asetetut tuotokset/tulokset. Projektisuunnitelman pohjalta käynnistetään vaiheeseen II liittyvät valmistelevat työt. Vaiheen kesto on 1 2 kuukautta. VAIHE 2: Arvioinnin valmistelu Tässä vaiheessa huolehditaan arvioinnin tekemiseen tarvittavan aineiston ja työkalujen saatavuudesta. Vaiheeseen liittyy mm. seuraavia tehtäviä: asiakkaiden ja prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen prosessikartan laatiminen yleiskuvauksen laatiminen olemassa olevien tunnuslukujen ja niihin perustuvien tulosten kartoittaminen arviointikysymysten muokkaaminen arviointilomakkeiden laatiminen. VAIHE 3: Toimintakuvausten laadinta Toimintakuvaukset laaditaan SLP:n mallissa kaikista arviointialueista ja -kohteista organisaation yleiskuvauksen lisäksi. Kuvaukset laaditaan erikseen toiminnasta (1 6, myös kohta 8.1) ja tuloksista (7, 8.2). Toimintakuvausten laatiminen edellyttää, että keskeiset asiakkaat ja toimintaprosessit on tunnistettu ja kuvattu ja keskeiset käytössä olevat tunnusluvut ja niihin perustuvat tulokset kartoitettu. Lisäksi kuvausten laatimista helpottaa, jos organisaation toimintaa ohjaavat keskeiset dokumentit on kartoitettu ja mapitettu. Valmisteleviin töihin kuuluu myös organisaation toimintaa vastaavien arviointikysymysten 16 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

17 muokkaaminen SLP-mallin pohjalta sekä arviointilomakkeiden (liite 2) ja toiminnan yleiskuvauksen laatiminen (s. 20). Toimintakuvaukset, kuten muutkin valmistelevat työt, voidaan esimerkiksi laatia joko projektiorganisaation toimesta tai vastuuttamalla tehtävä laajemmin henkilöstölle. Tässä vaiheessa järjestetään 1 2 koulutustilaisuutta koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan muuta koulutusta tai ohjausta projektiorganisaatiolle. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. asiakkaat ja prosessit tunnusluvut ja tulosten esittäminen arviointikysymysten käsittely kuvausten laatimisen periaatteet toimintakuvausten käsittely. Toisen vaiheen tuloksena valmistuvat arvioinnin pohjaksi tarvittavat toimintakuvaukset. Tässä vaiheessa myös varmistutaan siitä, että kaikki arviointia varten tarvittavat dokumentit ovat saatavilla. Vaihe kestää arvioinnin laajuudesta ja dokumentoinnin laajuudesta riippuen noin 1 6 kuukautta. VAIHE 4: Itsearvioinnin tekeminen Neljännessä vaiheessa organisaatio tekee itsearvioinnin. Tähän vaiheeseen kuuluu arviointiryhmien muodostaminen sekä ryhmien puheenjohtajien ja sihteerien kouluttaminen tehtäväänsä. Arviointiryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: nimeämällä jokaiselle arviointialueelle oma pieni ryhmä (8 pienryhmää) jakamalla arvioitavat alueet kahden ryhmän arvioitaviksi jakamalla arvioitavat alueet ryhmille niin, että ryhmät arvioivat sekä arvioitavan toiminnan että sitä koskevat tulokset antamalla yhden ryhmän arvioida kaikki arviointikohteet. Arvioinnin toteutustavasta riippumatta kullekin ryhmälle nimetään puheenjohtaja ja sihteeri. Arviointiryhmien muodostamisessa on tärkeää, että johdolla ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kattavasti eri arviointialueiden arviointiin. Vaikka ryhmissä tarvitaan kunkin alueen arvioinnin sisällön parhaiten tuntevia asiantuntijoita, on tärkeää varmistaa myös, että toimintoja arvioidaan ristiin. Mikäli esiarviointi tehdään pienissä ryhmissä, tulee arviointiryhmän kokonaisuudessaan tai sen puheenjohtajiston ja sihteeristön sovittaa arvioinnit yhteen (konsensus kokonaisuudesta). 17

18 KONSENSUSPALAVERIN JÄRJESTÄMINEN Puheenjohtaja: huolehtii siitä, että arviointiryhmän jäsenet ovat tutustuneet arviointialueeseen etukäteen ja muodostaneet oman käsityksenä arviointialueen vahvuuksista ja parantamisalueista (max. 3) sekä pisteistä tullessaan konsensuspalaveriin muistuttaa arviointialueen tavoitteista ja arviointilogiikasta (arviointimalli) muistuttaa arviointialueeseen liittyvistä oman organisaation tavoitteista ja keskeisistä dokumenteista jakaa arviointiryhmän jäsenille tasapuolisesti puheenvuoroja ohjaa arviointiryhmää muodostamaan yhteisen käsityksen arvioitavan alueen/-kohteen vahvuuksista ja parantamisalueista sekä pisteistä Sihteeri: tiedottaa arvioinnin ajankohdasta ryhmän jäsenille toimittaa arvioinnissa käytettävän aineiston arviointiryhmälle etukäteen huolehtii ajankäytöstä kirjaa keskustelun kulun ja päätökset Istunnon hallinta: 1. Puheenjohtaja kertaa arvioitavaan alueeseen/kohtaan liittyvät SLP:n ja oman organisaation tavoitteet. 2. Puheenjohtaja kertaa vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistamisessa sekä pisteytyksessä noudatettavat SLP:n periaatteet. 3. Kukin arviointiryhmän jäsen esittää oman näkemyksensä arviointialueen/-kohdan vahvuuksista ja parantamisalueista. 4. Sihteeri kirjaa vahvuudet ja parantamisalueet esim. fläppitaululle tai lapuille. 5. Ryhmä keskustelee ja valitsee kolme tärkeintä vahvuutta ja parantamisaluetta ja priorisoi ne (+++, ++, + /---, --, -). 6. Sihteeri kirjaa ryhmän päätöksen. 7. Kukin ryhmän jäsen esittää oman näkemyksensä arviointialueen/- kohdan prosenteiksi. 8. Sihteeri kirjaa prosentit esim. fläppitaululle. 9. Mikäli prosenteissa on suuri hajonta, perustelevat pienimmän ja suurimman prosenttimäärän antaneet oman näkemyksensä. 10. Ryhmä keskustelee ja päättää arviointialueen/-kohdan prosenttimäärän ja muuntaa sen pisteiksi. 11. Sihteeri kirjaa ryhmän päätöksen. 18 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

19 Ennen varsinaisen arvioinnin tekemistä arviointiryhmissä harjoitellaan arvioinnin tekemistä joko oman tai toisen organisaation valmiiksi laatimien kuvausten perusteella. Varsinainen arviointi tehdään alkuperäisen suunnitelman pohjalta arviointi-istuntoina konsensusperiaatetta noudattaen. Hankkeen vastuuhenkilö kokoaa arvioinnin tulokset yhteen ja laatii itsearviointiraportin. Koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan projektiryhmälle järjestetään kaksi koulutustilaisuutta. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. puheenjohtajien ja sihteerien rooli ja tehtävät arviointi-istunnoissa arviointiryhmien kokoonpano ja arvioitavat alueet arviointi-istuntojen harjoittelu arviointiraportin laatiminen. Vaiheen neljä tuloksena syntyy viimeistelty itsearviointiraportti. Vaiheen kesto on noin 1 2 kuukautta. VAIHE 5: Ulkoinen auditointi Viidennessä vaiheessa organisaatio voi niin halutessaan teettää ulkoisen auditoinnin (ks. kohta 4.5). Ulkoisen auditoinnin tarkoituksena on tuoda ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys organisaation kehittämiseen ja vahvistaa itsearvioinnin kautta saatua tulosta. Tässä vaiheessa järjestetään koko henkilöstölle kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsitellään muun muassa ulkoisen auditoinnin tavoitteet, aikataulu ja organisointi sekä auditoinnin tulokset. Vaiheen tuloksena syntyy auditointiryhmän laatima kirjallinen auditointiraportti sekä suullinen palaute. Vaihe kestää noin kaksi kuukautta. VAIHE 6: Kehittämisohjelman laatiminen Itsearvioinnin ja ulkoisen auditoinnin tulosten perusteella otetaan kantaa siihen, mitkä asiat organisaation toiminnassa erityisesti vaativat pikaista parantamista ja mitkä pitkäaikaista kehittämistä. SLP:n arviointimallin mukaan arviointi tuottaa paljon laajuudeltaan erilaisia parantamisalueita ja kehittämiskohteita. Kehittämisen tuloksellisuuden ja henkilöstön sitoutumisen kannalta on suositeltavaa, että pienten parantamisten lisäksi organisaatiossa valitaan vain 2 3 laajempaa kohdetta kerrallaan. Tässä vaiheessa järjestetään organisaation johdolle yksi koulutustilaisuus, jossa kehittämiskohteet priorisoidaan ja laaditaan kehittämissuunnitelma. 19

20 Vaiheen tuloksena saadaan hyväksytty, arviointituloksiin perustuva kehittämisohjelma, jonka pohjalta kehittämistyö voidaan aloittaa. Kehittämishankkeiden toteutumisen varmistamiseksi hankkeiden tilanne on syytä varmistaa ennen seuraavan arviointikierroksen käynnistämistä. 3 TYÖKALUT Tässä luvussa tarkastellaan niitä työkaluja, joita käytetään SLP:n mukaisessa arvioinnissa ja sen valmistelussa. Luvun alussa tarkastellaan toimintakuvausten laadintaa, prosessien nimeämistä ja kuvaamista sekä arvioinnin tekemistä. 3.1 TOIMINTAKUVAUSTEN LAADINTA Toimintakuvaus koostuu kahdesta osasta, toisaalta koko organisaatiota koskevasta yleiskuvauksesta ja toisaalta arviointialueita ja kohteita koskevasta kuvauksesta. 3.2 YLEISKUVAUKSEN LAADINTA Arvioinnin lähtökohtana on organisaation toiminnan yleiskuvaus, jossa kuvataan organisaation ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä keskeiset toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät. Yleiskuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille, minkä ohella se yhtenäistää henkilöstön käsitystä omasta organisaatiosta. Yleiskuvaukseen koottuja asioita voidaan hyödyntää esimerkiksi toimintakuvauksia laadittaessa, jolloin viittaus yleiskuvauksessa esitettyihin asioihin riittää. Yleiskuvaus auttaa myös ulkopuolisia arvioitsijoita ymmärtämään, mikä organisaation toiminnassa on tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Ammatillisen koulutuksen ja oppimissopimustoiminnan arvioinnissa yleiskuvaus sisältää seuraavia asioita: 1 Perustiedot organisaatiosta arvot, missio, visio ja laatupolitiikka toimintastrategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat tiedot annettavasta koulutuksesta (määrät, koulutusohjelmat ja niitä koskevat keskeiset muutokset koulutusmuodoittain) ja toiminnan luonteesta. Kuvauksessa tulee ilmetä, onko koulutustehtävä alueellinen vai valtakunnallinen 20 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnossa hakemuksen laatiminen ja kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA LAADUN HALLINTAAN. Anu Räisänen

NÄKÖKULMIA LAADUN HALLINTAAN. Anu Räisänen NÄKÖKULMIA LAADUN HALLINTAAN Anu Räisänen LAADUNHALLINNAN AVAINKÄSITTEITÄ Kansallinen alueellinen paikallinen- institutionaalinen LAADUNHALLINTA: laatupolitiikka ja sen konkretisointi laadunohjauksessa

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2016

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2016 Informaatiotilaisuus 8.4.2016, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2016 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi AMMATILLISEN

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot