SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN"

Transkriptio

1 Anu Räisänen Aila Korpi SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Opas itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin OPETUSHALLITUS Arviointi 2/2002

2 Opetushallitus ja tekijät ISBN ISSN Yliopistopaino Oy, Helsinki 2002

3 ESIPUHE Koulutuksen järjestäjiltä saadun tiedon mukaan koulutusorganisaatioiden laatutyötä ja laatujärjestelmien kehittämistä haittaa markkinoilla olevien valmiiden mallien yleispiirteisyys sekä käsitteistön vaikeaselkoisuus. Tämän vuoksi Opetushallitus on viime vuosina laatinut yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa erilaista arviointia tukevaa materiaalia sekä kehittänyt arviointimenetelmiä ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien käyttöön. Tämän julkaisun tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä niiden kehittäessä laatu- ja arviointijärjestelmiä Suomen laatupalkintomalliin perustuen. Toiminnan kuvaaminen mallin pohjalta mahdollistaa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisen ohella myös organisaation toiminnan vertailun muihin organisaatioihin. Lisäksi malli antaa hyvät edellytykset osallistua erilaisiin laatupalkintokilpailuihin kuten esimerkiksi Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun. Julkaisu on syntynyt oheistuotteena Opetushallituksen koordinoimissa Ammatillisen koulutuksen laatu ja ulkoinen arviointi sekä Oppisopimuskoulutuksen laatu projekteissa v tuotetusta aineistosta. Se soveltuu sekä ammatillista koulutusta että oppisopimuskoulutusta järjestävien organisaatioiden käyttöön. Julkaisuun on pyritty kokoamaan mainituissa projekteissa sekä muissa yhteyksissä saadut kokemukset ja hyvät käytännöt, joiden toivotaan edistävän arviointijärjestelmien kehittämistä ja arvioinnin toteuttamista laajemminkin. Toivomme, että sovellus innostaisi mahdollisimman monia ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa. Laatujärjestelmän kehittäminen on pitkällä tähtäimellä hyödyllinen ja välttämätön investointi oman kilpailukyvyn kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Anu Räisänen Opetusneuvos

4 4

5 SISÄLTÖ OSA I SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ ARVIOINNISSA ESIPUHE... 3 JOHDANTO SUOMEN LAATUPALKINTOMALLI (SLP) Itsearviointi Periaatteet Mallin sisällön rakenne Arviointimalli ITSEARVIOINTIPROSESSI TYÖKALUT Toimintakuvausten laadinta Yleiskuvauksen laadinta Toimintakuvausten laadinta arviointialueittain ARVIOINTI Vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistaminen Pisteytys Pika-arvioinnin tekeminen Itsearvioinnin ulkoinen tuki Ulkoinen auditointi...32 OSA II SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Arviointikohteet ja apukysymykset JOHTAJUUS Johtamiskäytäntö STRATEGINEN SUUNNITTELU Strateginen suunnitteluprosessi Strategiasta käytännön toiminnaks ASIAKAS- JA MARKKINASUUNTAUTUNEISUUS Asiakas- ja markkinatuntemus Asiakastyytyväisyys ja asiakassuhteet TIEDOT JA NIIDEN ANALYYSI Tulosten mittaaminen Tulosten analysointi HENKILÖSTÖ Huippusuorituksiin tähtäävät toimintatavat Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys PROSESSIEN HALLINTA Tuote- ja palveluprosessit Tukiprosessit Toimittaja- ja yhteistyöprosessit TOIMINNAN TULOKSET Asiakkaita koskevat tulokset Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset Henkilöstä koskevat tulokset

6 7.4 Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset Toiminnan tehokkuutta kuvaavat tulokset YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristövaikutusten hallinta Yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tulokset...73 OSA III SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Arviointikohteet ja apukysymykset JOHTAJUUS Johtamiskäytäntö STRATEGINEN SUUNNITTELU Strateginen suunnitteluprosessi Strategiasta käytännön toiminnaksi ASIAKAS- JA MARKKINASUUNTAUTUNEISUUS Asiakas- ja markkinatuntemus Asiakastyytyväisyys ja asiakassuhteet TIEDOT JA NIIDEN ANALYSOINTI Tulosten mittaaminen Tulosten analysointi HENKILÖSTÖ Huippusuorituksiin tähtäävät toimintatavat Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys PROSESSIEN HALLINTA Tuote- ja palveluprosessit Tukiprosessit Toimittaja- ja yhteistyöprosessit TOIMINNAN TULOKSET Asiakkaita koskevat tulokset Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset Henkilöstöä koskevat tulokset Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset Toiminnan tehokkuutta kuvaavat tulokset YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristövaikutusten hallinta Yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tulokset LIITTEET 1. Vaihtoehtoisia tapoja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tekemään itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin Arviointilomake Esimerkkejä nuorten ammatillisen koulutuksen alaprosesseista Esimerkkejä oppisopimuskoulutuksen alaprosesseista SLP sanastoa ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä

7 JOHDANTO Tässä julkaisussa Suomen laatupalkintomallia (SLP-malli) sovelletaan ammatillisen koulutuksen itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin. Julkaisu on tarkoitettu apuvälineeksi ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta järjestäville organisaatioille, niiden pyrkiessä toiminnan jatkuvalla kehittämisellä kohti erinomaisuutta. Julkaisu on rakenteeltaan kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa kuvataan Suomen laatupalkintomallin sisältö ja rakenne, itsearvioinnin erilaiset toteuttamistavat sekä itsearvioinnin vaiheet toimintakuvauksiin perustuvassa arvioinnissa. Lisäksi esitellään arvioinnissa käytettävät työkalut ja niiden käyttö, arvioinnin tekeminen sekä ulkopuolisen tuen merkitys koulutuksen järjestäjän arviointitoiminnassa.toisessa ja kolmannessa osassa on esitetty erikseen sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen arviointikohteet ja apukysymykset SLP-viitekehyksessä toimintakuvausten laatimisen perustaksi. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen keskeiset prosessit esimerkkisisältöineen, mikäli arviointi halutaan toteuttaa tarkemmalla, yksittäisten prosessien tasolla. Prosessijaottelu perustuu Ammatillisen koulutuksen itsearviointi ja ulkoinen auditointi -projektin sekä Oppisopimuskoulutuksen laatu -projektin työn tuloksena syntyneeseen jaotteluun. Liitteeseen 3 on koottu julkaisussa ja yleisesti käytössä olevaa laatusanastoa ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Julkaisun loppuun on myös koottu esimerkkejä arvioinnin erilaisista organisointitavoista sekä lomakkeista helpottamaan arvioinnin suunnittelua. 1 SUOMEN LAATUPALKINTOMALLI (SLP) 1.1 ITSEARVIOINTI Organisaation itsearvioinnilla tarkoitetaan tulkinnallista analyysiä siitä, miten hyvin se on saavuttanut toiminnalle asetetut tavoitteet. Itsearviointi on keino analysoida yhteisön menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä ja keino tunnistaa yhteisön vahvuudet ja parantamista kaipaavat alueet ja kohteet. Arviointi on jatkuvaa ja toistuvaa toimintaa, ja sen tehtävänä on tuottaa tietoa kehittämisen, päätöksenteon ja johtamisen perustaksi. Organisaatio tekee SLP:n mukaisessa arvioinnissa arvioinnin laatimiensa toimintakuvausten perusteella. Arviointiin ja sitä seuraavaan kehittämiseen sitoutumista voidaan edistää muun muassa sillä, että 7

8 Itsearvioinnin tarkoitus henkilöstö ja johto osallistuvat laajasti toimintojen kuvausten laadintaan ja arviointiin. Arviointi edellyttää yksimielisyyttä eli konsensusta. Edistää arviointikulttuuria ja arviointimenetelmän käyttöä kehittämisen välineenä ja toiminnan laadun varmistajana. Synnyttää keskustelua organisaation sisällä toiminnan arvoista, tavoitteista ja tuloksista ja edistää siten arvioivan keskustelu- ja yhteistyökulttuurin kehittymistä. Saada kokonaiskuva organisaation toiminnasta. Edistää ymmärrystä siitä, miten organisaation eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tuottaa tietoa organisaation vahvuuksista ja parantamiskohteista. Varmistaa organisaation toiminnan suunnitelmallinen kehittyminen. SLP:n mukainen arviointi kiinnittää huomiota asiakkaiden tarpeisiin, heidän tekemiin kehittämisehdotuksiin ja valituksiin sekä asiakkaita koskeviin palautteisiin tavoitteiden määrittämiseen ja tavoitteisiin perustuvaan tulosten arviointiin sekä tulosten jatkuvaan parantamiseen toiminnan kokonaisuuteen ja eri asioiden välisiin yhteyksiin, esimerkiksi toimintastrategian, henkilöstöstrategian ja rahoituksen keskinäisiin yhteyksiin toiminnan tekemiseen näkyväksi itselle toiminnan ja sen ohjaamisen kannalta keskeisiin tuloksiin ja tulosten kehittymiseen toiminnan seurauksena vahvuuksiin ja niiden vahvistamiseen sekä muihin parantamiskohteisiin vertailutietojen hankinnassa ja analysoinnissa ilmi tulevaan oman tilan ymmärtämiseen suhteessa muihin henkilöstön osallistumiseen aktiivisesti arvioinnin tekemiseen, konsensusarviointi parhaisiin käytänteisiin ja niistä oppimiseen (oppiva organisaatio). 1.2 PERIAATTEET Asiakassuuntautuneisuus Asiakassuuntautuneisuus edellyttää muun muassa erilaisten asiakkaiden tarpeiden ja odotusten tunnistamista ja analysointia sekä asiakkaiden tyytyväisyyden jatkuvaa seuraamista ja parantamista. Asiakaskeskeisyyttä on myös se, että asiakas voi valittaa ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotka otetaan huomioon toiminnan parantamisessa. 8 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

9 Johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus Johtajat luovat henkilökohtaisella toiminnallaan organisaatiolle kehityssuunnan ja tavoitteet sekä erinomaisiin suorituksiin kannustavan työympäristön ja -ilmapiirin. Jatkuva oppiminen, parantaminen ja innovatiivisuus Toiminnan jatkuva parantaminen perustuu analysoituun tietoon ja osaamisen jakamiseen. Organisaatiolta edellytetään joustavuutta ja kulttuuria, joka edistää jatkuvaa oppimista, parantamista ja innovatiivisuutta. Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen Organisaation tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää varmistamalla henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuneisuus tavoitteisiin sekä turvaamalla henkilöstön jatkuvan kehittymisen edellytykset. Nopeus ja joustavuus Joustavuuden lisääntyminen koulutuspalveluiden tuottamisessa on tärkeä päämäärä kaikissa koulutuksissa. Tosiasioihin perustuva johtaminen Tosiasiaperusteinen toimintatapa edellyttää sekä ennakointitiedon että tulostiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tavoitteellinen toiminnan parantaminen edellyttää toimintaan ja tuloksiin liittyvien tunnuslukujen kehittämistä, toimivia tietojärjestelmiä sekä jatkuvaa seurantaa. Tuotteiden ja prosessien suunnittelu Koulutusorganisaation toiminta tehostuu prosessien hallinnalla. Prosessien hallinta sisältää muun muassa prosessien suunnittelun, selkeät tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamisesta kertovan arvioinnin. Koulutustuotteita ja palveluita suunnitellaan asiakkaiden ja henkilöstön tarpeiden ja odotusten pohjalta. Pääpaino on koulutuspalveluissa ja palvelukulttuurin kehittämisessä. Suuntaus tulevaisuuteen Koulutusorganisaationa johtoaseman saavuttaminen edellyttää suuntautumista tulevaisuuteen ja pitkäaikaista sitoutumista asiakkaisiin (erityisesti opiskelijoihin ja työelämän tahoihin), henkilöstöön, omistajiin, toimittajiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Yhteistyö Organisaatio toimii tehokkaammin, kun sillä on molemminpuolista hyötyä tuottavia sekä sisäisiä että ulkoisia yhteistyösuhteita. Yhteistyön tavoitteena on laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen. 9

10 Julkinen vastuu Koulutuspalveluissa otetaan huomioon yhteiskunnan koulutukselle asettamat tavoitteet ja arvoperusta. Eettisten arvojen ja kansalaisten oikeuksien turvaaminen, työelämän tarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskunnallisten ongelmien (esim. syrjäytyminen) ennaltaehkäisy ovat olennaisia. Tavoitteellisuus Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja tuloksellista (vaikuttavuus, tehokkuus, taloudellisuus). Tuloksen tekemisessä on otettava huomioon eri sidosryhmien, asiakkaiden, henkilöstön, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden sekä yhteiskunnan edut ja vaatimukset. 1.3 MALLIN SISÄLLÖN RAKENNE SLP-malli jakautuu kahdeksaan arviointialueeseen, joista kuusi liittyy organisaation toimintaan (muutosvoima ja järjestelmä) ja kaksi tuloksiin. Arviointialueet on jaettu edelleen 20 arviointikohtaan. Arviointikohdat korostavat organisaation menestymisen kannalta keskeisiä vaatimuksia. LAATUPALKINTOKRITEERISTÖN ARVIOINTIALUEET Muutosvoima 1. Johtajuus 85 p Järjestelmä 2. Strateginen suunnittelu 85 p 3. Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus 85 p 4. Tiedot ja niiden analysointi 85 p 5. Henkilöstö 85 p Tulokset 7. Toiminnan tulokset 430 p 8. Yhteiskunnalliset vaikutukset 60 p 6. Prosessien hallinta 85 p KUVIO 1. SLP-malli. 10 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

11 Erinomaista suorituskykyä, asiakkaita, henkilöstöä ja yhteiskuntaa koskevat tulokset saavutetaan johtajuuden ohjaamien toimintaperiaatteiden ja strategian, henkilöstön, kumppanuuksien ja resurssien sekä prosessien avulla. Toiminnan arviointi-alueilla tarkastellaan toiminnan tavoitteellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Tulosten arviointialueella arvioidaan organisaation saavutuksia ja sitä, ovatko ne syntyneet toiminnan seurauksena. 1. Muutosvoima: Johtajat vastaavat tavoitteiden asettamisesta ja luovat edellytykset tulokselliselle toiminnalle. Johtajat osoittavat organisaation sitoutumisen asiakkaisiin ja jatkuvaan parantamiseen myös asiakkaille ja sidosryhmille. 2. Järjestelmä: Strateginen suunnittelu perustuu asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Strateginen suunnittelu sisältää myös strategioiden muuttamisen käytännöksi. Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus edellyttää eri asiakasryhmien tunnistamista ja mekanismia asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ja asiakastyytyväisyyden kartoittamiseen. Tiedoissa ja niiden analysoinnissa korostetaan tietojärjestelmien toimivuutta ja sitä, että päätöksenteko perustuu tosiasiatietoihin (ennakointi- ja tulostieto). Henkilöstöalueella painotetaan inhimillisiä voimavaroja. Huomio kohdistuu sekä yksilöiden valmiuksien kehittämiseen että koko organisaation oppimiseen. Prosessien hallinnassa keskitytään koulutustuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, organisointiin ja parantamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota tukiprosesseihin sekä toimittaja- ja yhteistyöprosesseihin. 3. Tulokset: Toiminnan tulokset painottuvat asiakkaiden tyytyväisyyteen, talouteen ja markkina-asemaan, henkilöstön tyytyväisyyteen, yhteistyökumppaneihin, toimittajiin, tuotteisiin ja palveluihin sekä prosesseihin. Organisaation erinomaisuutta ja esimerkillistä toimintaa arvioidaan kaikilla kahdeksalla alueella. Jokaisen arviointialueen määritelmä kuvaa kyseisen arviointialueen perusajatuksen. Tarkemman kuvan arvioinnin sisällöstä antavat alueen sisällä olevat arviointikohdat, jotka 11

12 esitetään alaotsikoina kullakin arviointialueella (1b, 2a jne.). Arviointikohdat esitetään kysymyksinä, ja ne ohjaavat tarkastelemaan toiminnan systematiikkaa eli tavoitteita, toimintatapojen suunnittelua, toimintaa sekä arviointia ja parantamista. Kysymysten tehtävänä on auttaa tarkastelemaan ydinasioita. Jokaisessa arviointikohdassa on lisäksi lueteltu siihen liittyviä keskeisiä asioita (vrt. huomautukset). Näiden asioiden tarkastelu arvioinnissa ei ole pakollista, vaan ne ovat esimerkkejä. Siten organisaatio voi omassa arvioinnissa ja sitä edeltävissä kuvausten laadinnassa keskittyä oman toiminnan kannalta olennaisiin asioihin. Tätä omaa soveltamista voidaan helpottaa laatimalla omaa toimintaa paremmin kuvaava luettelo arviointikohdan asioista. 1.4 ARVIOINTIMALLI SLP:n mukaisessa arvioinnissa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita. Kaikkien arviointialueiden analysointi tuottaa tiedon siitä, miten organisaatio on kehittynyt tai kehittymässä kohti erinomaisuutta ja esimerkillistä toimintaa. Arviointimalliin kuuluu kaksi arviointikokonaisuutta. Ensimmäiseen kuuluvat menettely, soveltaminen ja parantaminen ja toiseen tulokset. Tulosten kuvaamis- ja arviointiperiaatteet poikkeavat toiminnan arvioinnin periaatteista, ja tulosten tulee olla toiminnan seurausta. Arviointimallin ydin on looginen periaate, joka koostuu seuraavista osa-alueista: ARVIOINTIMALLI Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö 1. Menettely (M) Miten on sovittu meneteltäväksi? 2. Soveltaminen (S) Miten sovitut menettelyt toteutuvat? 3. Tulokset (T) Miten suorituskyky on kehittynyt? 4. Parantaminen (P) Miten menettelyä ja sen soveltamista parannetaan? KUVIO 2. SLP-mallin looginen rakenne. 12 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

13 Menettely kuvaa niitä tapoja, joita organisaatiossa on sovittu jonkin asian tai toiminnon suhteen. Menettely kuvaa siten organisaatiossa yhteisesti sovittua tapaa. Se kuvataan usein prosessina, periaatteina, työohjeina ja menetelminä (esim. opetussuunnitelma tai opiskelija-arvioinnin ohjeet). Soveltaminen kuvaa sitä, miten käytännössä toimitaan tarkasteltavan asian suhteen. Soveltaminen kertoo muun muassa sen, toimiiko organisaatio yhdenmukaisesti sopimiensa menettelytapojen mukaan. Soveltamisen kuvauksessa huomio kohdistuu siihen, toimitaanko eri yksiköissä ja tilanteissa samojen periaatteiden mukaan. Tulokset kuvaavat sitä, miten koulutusorganisaatio on saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja miten tulokset ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana. Tulokset kuvataan tunnuslukuina ja trendeinä ja ne analysoidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, vertailutietoihin ja omaan kehitykseen sekä parhaisiin käytänteisiin. Esimerkkejä tuloksista ovat opiskelijavirtaa kuvaavat tunnusluvut, taloudelliset tunnusluvut, opiskelijoiden tyytyväisyys opetukseen, oppimistulokset jne. Olennaista on, että koulutusorganisaatio valitsee itse seurattavat tunnusluvut ja asettaa tuloksille tavoitteet (parantaminen). Tulosten tulee kattaa toiminnan kannalta olennaiset alueet. Parantaminen kuvaa sitä, miten menettelytapoja ja niiden soveltamista arvioidaan ja parannetaan tulosten perusteella. Parantaminen sisältää tietojen koonnin ja tulosten arvioinnin sekä tulosten analysoinnin. Parantamisessa kuvataan sekä suuret muutokset että pienet, päivittäiseen toimintaan liittyvät parantamiset. Parantamistoimenpiteiden lisäksi varmistetaan, miten tavoitteet on saavutettu. 2 ITSEARVIOINTIPROSESSI SLP:n mukaisen itsearvioinnin tekeminen vie ensimmäisellä kerralla organisaation koosta ja toteutustavasta riippuen keskimäärin noin 1 1,5 vuotta. Arvioinnin valmisteluvaiheessa kartoitetaan olemassa olevat dokumentit, käytännöt ja tulokset, tunnistetaan ja kuvataan asiakkaat ja prosessit sekä koulutetaan henkilöstöä laadunhallinnan perusteisiin. Lisäksi aikaa kuluu arviointiprosessiin liittyvien kriittisten kohtien tunnistamiseen ja koko prosessin vaiheistamiseen ja vastuuttamiseen. 13

14 Itsearvioinnin suunnittelussa on otettava kantaa erityisesti seuraaviin kriittisiin kohtiin: itsearvioinnin tarkoituksen ja tavoitteiden selkiyttäminen sekä koko prosessin hahmottaminen voimavarojen määrittely (aika, raha, vastuut) itsearviointiin liittyvien valmiuksien kehittäminen henkilöstön osallistumisen varmistaminen arviointia tukevan tiedon ja materiaalin koonti sekä valmistus (asiakkaat, tuotteet ja palvelut, prosessit, tunnusluvut, tulokset, dokumentaatio, arviointikysymykset) itsearvioinnin organisointi (puheenjohtaja, sihteerit) itsearvioinnin tulosten hyödyntäminen. Itsearviointiprosessin eri vaiheisiin liittyvien asioiden käsittely sekä henkilöstön sitoutuminen hankkeeseen edellyttää myös koko henkilöstölle ja prosessin käytännön toteutuksesta vastuussa olevalle henkilöstölle (projektiorganisaatio) suunnattua koulutusta säännöllisin väliajoin. Kokonaisuutena arviointiprosessi voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen kuviossa 3 esitetyllä tavalla. 1. Suunnittelu ja edellytykset 6. Kehittämisohjelman laatiminen 2. Arvioinnin valmistelu 5. Ulkoinen auditointi 3. Toimintakuvausten laadinta 4. Itsearvioinnin tekeminen VAIHE 1 Suunnittelu ja edellytykset Suunnitelma, voimavarat, henkilöstön sitoutuminen VAIHE 2 Arvioinnin valmistelu Työsuunnitelma Prosessikuvaukset Arvioinnin käytännön valmistelut Tulosten koonti VAIHE 3 Toimintakuvausten laadinta Toimintakuvaus VAIHE 4 Itsearvioinnin tekeminen Arviointiraportti VAIHE 5 Ulkoinen auditointi Auditointiraportti VAIHE 6 Kehittämisohjelman laatiminen Kehittämissuunnitelma KUVIO 3. Itsearviointiprosessi. 14 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

15 VAIHE 1: Itsearvioinnin suunnittelu ja edellytykset Suunnitteluvaiheessa varmistetaan prosessin eteneminen sovitun aikataulun mukaisesti sekä aineellisten ja osaamiseen liittyvien voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö. Vaihe sisältää koko henkilöstön sitouttamisen itsearviointiprosessiin, arvioinnissa tarvittavien työkalujen kehittämiseen sekä arvioinnissa tarvittavan tiedon tuottamiseen. Koko prosessin onnistumisen ja henkilöstön sitoutumisen kannalta on keskeistä, että organisaation johto sitoutuu näkyvästi itsearviointiin henkilöstö sitoutuu itsearviointiin kaikilla on mahdollisuus osallistua arviointiin henkilöstöllä on arviointiosaamista arvioinnin valmistelu ja tekeminen on avointa arvioinnin tulokset johtavat kehittämiseen. Tässä vaiheessa organisaation johto ja henkilöstö muodostavat yhteisen käsityksen itsearvioinnin tarkoituksesta, tavoitteista ja laajuudesta sekä siitä, miten arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään. Tässä vaiheessa on myös päätettävä prosessin voimavaroista, organisaatiosta sekä valmisteluun liittyvistä valtuuksista ja vastuusta. SLP:n mukainen arviointi voidaan organisoida ja tehdä eri tavoin organisaation koon, toimintayksiköiden määrän ja arvioinnille asetettujen tavoitteiden mukaan. Arviointi on mahdollista tehdä kaikista arviointialueista ja -kohdista, tai arvioinnissa voidaan keskittyä vain tiettyihin alueisiin ja kohtiin. Pohdittavaksi tulee myös se, halutaanko arviointi tehdä järjestäjä- vai yksikkötasolla vaiko kummallakin, koulutusaloittain jne. Liitteessä 1 esitetään erilaisia vaihtoehtoja arvioinnin organisoinnille sekä niihin liittyvät hyödyt ja haitat. Arvioinnin organisoinnilla on vaikutuksia arvioinnin käytännön järjestelyistä vastaavan organisaation (esimerkiksi projektiryhmä) muodostamiseen. Suurten organisaatioiden arvioinnissa saavutetaan yleensä etuja sillä, että arviointia varten nimetään eri yksiköistä tai koulutusalojen asiantuntijoista koottu projektiryhmä sekä sen vastuuhenkilö. 15

16 Henkilöstön sitouttamisen ja arviointiosaamisen tukemiseksi ensimmäisessä vaiheessa on suositeltavaa järjestää 2 3 koulutustilaisuutta koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan muuta koulutusta projektiorganisaatiolle. Koulutustilaisuuksissa käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi arvioinnin tavoitteet ja tarkoitus sekä tulosten hyödyntäminen resurssit arviointiprosessi projektiorganisaatio projektisuunnitelma asiakkaiden ja prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen SLP:n sisältö kuvausten laatiminen. Ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyy projektisuunnitelma, jossa kuvataan arviointiprosessiin liittyvät vaiheet, aikataulu, vastuut sekä tavoitteeksi asetetut tuotokset/tulokset. Projektisuunnitelman pohjalta käynnistetään vaiheeseen II liittyvät valmistelevat työt. Vaiheen kesto on 1 2 kuukautta. VAIHE 2: Arvioinnin valmistelu Tässä vaiheessa huolehditaan arvioinnin tekemiseen tarvittavan aineiston ja työkalujen saatavuudesta. Vaiheeseen liittyy mm. seuraavia tehtäviä: asiakkaiden ja prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen prosessikartan laatiminen yleiskuvauksen laatiminen olemassa olevien tunnuslukujen ja niihin perustuvien tulosten kartoittaminen arviointikysymysten muokkaaminen arviointilomakkeiden laatiminen. VAIHE 3: Toimintakuvausten laadinta Toimintakuvaukset laaditaan SLP:n mallissa kaikista arviointialueista ja -kohteista organisaation yleiskuvauksen lisäksi. Kuvaukset laaditaan erikseen toiminnasta (1 6, myös kohta 8.1) ja tuloksista (7, 8.2). Toimintakuvausten laatiminen edellyttää, että keskeiset asiakkaat ja toimintaprosessit on tunnistettu ja kuvattu ja keskeiset käytössä olevat tunnusluvut ja niihin perustuvat tulokset kartoitettu. Lisäksi kuvausten laatimista helpottaa, jos organisaation toimintaa ohjaavat keskeiset dokumentit on kartoitettu ja mapitettu. Valmisteleviin töihin kuuluu myös organisaation toimintaa vastaavien arviointikysymysten 16 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

17 muokkaaminen SLP-mallin pohjalta sekä arviointilomakkeiden (liite 2) ja toiminnan yleiskuvauksen laatiminen (s. 20). Toimintakuvaukset, kuten muutkin valmistelevat työt, voidaan esimerkiksi laatia joko projektiorganisaation toimesta tai vastuuttamalla tehtävä laajemmin henkilöstölle. Tässä vaiheessa järjestetään 1 2 koulutustilaisuutta koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan muuta koulutusta tai ohjausta projektiorganisaatiolle. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. asiakkaat ja prosessit tunnusluvut ja tulosten esittäminen arviointikysymysten käsittely kuvausten laatimisen periaatteet toimintakuvausten käsittely. Toisen vaiheen tuloksena valmistuvat arvioinnin pohjaksi tarvittavat toimintakuvaukset. Tässä vaiheessa myös varmistutaan siitä, että kaikki arviointia varten tarvittavat dokumentit ovat saatavilla. Vaihe kestää arvioinnin laajuudesta ja dokumentoinnin laajuudesta riippuen noin 1 6 kuukautta. VAIHE 4: Itsearvioinnin tekeminen Neljännessä vaiheessa organisaatio tekee itsearvioinnin. Tähän vaiheeseen kuuluu arviointiryhmien muodostaminen sekä ryhmien puheenjohtajien ja sihteerien kouluttaminen tehtäväänsä. Arviointiryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: nimeämällä jokaiselle arviointialueelle oma pieni ryhmä (8 pienryhmää) jakamalla arvioitavat alueet kahden ryhmän arvioitaviksi jakamalla arvioitavat alueet ryhmille niin, että ryhmät arvioivat sekä arvioitavan toiminnan että sitä koskevat tulokset antamalla yhden ryhmän arvioida kaikki arviointikohteet. Arvioinnin toteutustavasta riippumatta kullekin ryhmälle nimetään puheenjohtaja ja sihteeri. Arviointiryhmien muodostamisessa on tärkeää, että johdolla ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kattavasti eri arviointialueiden arviointiin. Vaikka ryhmissä tarvitaan kunkin alueen arvioinnin sisällön parhaiten tuntevia asiantuntijoita, on tärkeää varmistaa myös, että toimintoja arvioidaan ristiin. Mikäli esiarviointi tehdään pienissä ryhmissä, tulee arviointiryhmän kokonaisuudessaan tai sen puheenjohtajiston ja sihteeristön sovittaa arvioinnit yhteen (konsensus kokonaisuudesta). 17

18 KONSENSUSPALAVERIN JÄRJESTÄMINEN Puheenjohtaja: huolehtii siitä, että arviointiryhmän jäsenet ovat tutustuneet arviointialueeseen etukäteen ja muodostaneet oman käsityksenä arviointialueen vahvuuksista ja parantamisalueista (max. 3) sekä pisteistä tullessaan konsensuspalaveriin muistuttaa arviointialueen tavoitteista ja arviointilogiikasta (arviointimalli) muistuttaa arviointialueeseen liittyvistä oman organisaation tavoitteista ja keskeisistä dokumenteista jakaa arviointiryhmän jäsenille tasapuolisesti puheenvuoroja ohjaa arviointiryhmää muodostamaan yhteisen käsityksen arvioitavan alueen/-kohteen vahvuuksista ja parantamisalueista sekä pisteistä Sihteeri: tiedottaa arvioinnin ajankohdasta ryhmän jäsenille toimittaa arvioinnissa käytettävän aineiston arviointiryhmälle etukäteen huolehtii ajankäytöstä kirjaa keskustelun kulun ja päätökset Istunnon hallinta: 1. Puheenjohtaja kertaa arvioitavaan alueeseen/kohtaan liittyvät SLP:n ja oman organisaation tavoitteet. 2. Puheenjohtaja kertaa vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistamisessa sekä pisteytyksessä noudatettavat SLP:n periaatteet. 3. Kukin arviointiryhmän jäsen esittää oman näkemyksensä arviointialueen/-kohdan vahvuuksista ja parantamisalueista. 4. Sihteeri kirjaa vahvuudet ja parantamisalueet esim. fläppitaululle tai lapuille. 5. Ryhmä keskustelee ja valitsee kolme tärkeintä vahvuutta ja parantamisaluetta ja priorisoi ne (+++, ++, + /---, --, -). 6. Sihteeri kirjaa ryhmän päätöksen. 7. Kukin ryhmän jäsen esittää oman näkemyksensä arviointialueen/- kohdan prosenteiksi. 8. Sihteeri kirjaa prosentit esim. fläppitaululle. 9. Mikäli prosenteissa on suuri hajonta, perustelevat pienimmän ja suurimman prosenttimäärän antaneet oman näkemyksensä. 10. Ryhmä keskustelee ja päättää arviointialueen/-kohdan prosenttimäärän ja muuntaa sen pisteiksi. 11. Sihteeri kirjaa ryhmän päätöksen. 18 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

19 Ennen varsinaisen arvioinnin tekemistä arviointiryhmissä harjoitellaan arvioinnin tekemistä joko oman tai toisen organisaation valmiiksi laatimien kuvausten perusteella. Varsinainen arviointi tehdään alkuperäisen suunnitelman pohjalta arviointi-istuntoina konsensusperiaatetta noudattaen. Hankkeen vastuuhenkilö kokoaa arvioinnin tulokset yhteen ja laatii itsearviointiraportin. Koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan projektiryhmälle järjestetään kaksi koulutustilaisuutta. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. puheenjohtajien ja sihteerien rooli ja tehtävät arviointi-istunnoissa arviointiryhmien kokoonpano ja arvioitavat alueet arviointi-istuntojen harjoittelu arviointiraportin laatiminen. Vaiheen neljä tuloksena syntyy viimeistelty itsearviointiraportti. Vaiheen kesto on noin 1 2 kuukautta. VAIHE 5: Ulkoinen auditointi Viidennessä vaiheessa organisaatio voi niin halutessaan teettää ulkoisen auditoinnin (ks. kohta 4.5). Ulkoisen auditoinnin tarkoituksena on tuoda ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys organisaation kehittämiseen ja vahvistaa itsearvioinnin kautta saatua tulosta. Tässä vaiheessa järjestetään koko henkilöstölle kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsitellään muun muassa ulkoisen auditoinnin tavoitteet, aikataulu ja organisointi sekä auditoinnin tulokset. Vaiheen tuloksena syntyy auditointiryhmän laatima kirjallinen auditointiraportti sekä suullinen palaute. Vaihe kestää noin kaksi kuukautta. VAIHE 6: Kehittämisohjelman laatiminen Itsearvioinnin ja ulkoisen auditoinnin tulosten perusteella otetaan kantaa siihen, mitkä asiat organisaation toiminnassa erityisesti vaativat pikaista parantamista ja mitkä pitkäaikaista kehittämistä. SLP:n arviointimallin mukaan arviointi tuottaa paljon laajuudeltaan erilaisia parantamisalueita ja kehittämiskohteita. Kehittämisen tuloksellisuuden ja henkilöstön sitoutumisen kannalta on suositeltavaa, että pienten parantamisten lisäksi organisaatiossa valitaan vain 2 3 laajempaa kohdetta kerrallaan. Tässä vaiheessa järjestetään organisaation johdolle yksi koulutustilaisuus, jossa kehittämiskohteet priorisoidaan ja laaditaan kehittämissuunnitelma. 19

20 Vaiheen tuloksena saadaan hyväksytty, arviointituloksiin perustuva kehittämisohjelma, jonka pohjalta kehittämistyö voidaan aloittaa. Kehittämishankkeiden toteutumisen varmistamiseksi hankkeiden tilanne on syytä varmistaa ennen seuraavan arviointikierroksen käynnistämistä. 3 TYÖKALUT Tässä luvussa tarkastellaan niitä työkaluja, joita käytetään SLP:n mukaisessa arvioinnissa ja sen valmistelussa. Luvun alussa tarkastellaan toimintakuvausten laadintaa, prosessien nimeämistä ja kuvaamista sekä arvioinnin tekemistä. 3.1 TOIMINTAKUVAUSTEN LAADINTA Toimintakuvaus koostuu kahdesta osasta, toisaalta koko organisaatiota koskevasta yleiskuvauksesta ja toisaalta arviointialueita ja kohteita koskevasta kuvauksesta. 3.2 YLEISKUVAUKSEN LAADINTA Arvioinnin lähtökohtana on organisaation toiminnan yleiskuvaus, jossa kuvataan organisaation ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä keskeiset toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät. Yleiskuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille, minkä ohella se yhtenäistää henkilöstön käsitystä omasta organisaatiosta. Yleiskuvaukseen koottuja asioita voidaan hyödyntää esimerkiksi toimintakuvauksia laadittaessa, jolloin viittaus yleiskuvauksessa esitettyihin asioihin riittää. Yleiskuvaus auttaa myös ulkopuolisia arvioitsijoita ymmärtämään, mikä organisaation toiminnassa on tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Ammatillisen koulutuksen ja oppimissopimustoiminnan arvioinnissa yleiskuvaus sisältää seuraavia asioita: 1 Perustiedot organisaatiosta arvot, missio, visio ja laatupolitiikka toimintastrategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat tiedot annettavasta koulutuksesta (määrät, koulutusohjelmat ja niitä koskevat keskeiset muutokset koulutusmuodoittain) ja toiminnan luonteesta. Kuvauksessa tulee ilmetä, onko koulutustehtävä alueellinen vai valtakunnallinen 20 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Vertaisarviointiraportti

Vertaisarviointiraportti Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

YRITYKSEN NYKYTILAN ARVIOINTI

YRITYKSEN NYKYTILAN ARVIOINTI 1. ASKEL YRITYKSEN NYKYTILAN ARVIOINTI 1.1. Miten laadun kehittämisessä lähdetään liikkeelle? Eräs hyvä tapa aloittaa kehitystyö on tehdä itsearviointi. Menetelmän avulla yritys löytää omien toimintojensa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot