SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN
|
|
- Eeva-Liisa Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anu Räisänen Aila Korpi SUOMEN LAATUPALKINTOMALLIN SOVELLUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Opas itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin OPETUSHALLITUS Arviointi 2/2002
2 Opetushallitus ja tekijät ISBN ISSN Yliopistopaino Oy, Helsinki 2002
3 ESIPUHE Koulutuksen järjestäjiltä saadun tiedon mukaan koulutusorganisaatioiden laatutyötä ja laatujärjestelmien kehittämistä haittaa markkinoilla olevien valmiiden mallien yleispiirteisyys sekä käsitteistön vaikeaselkoisuus. Tämän vuoksi Opetushallitus on viime vuosina laatinut yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa erilaista arviointia tukevaa materiaalia sekä kehittänyt arviointimenetelmiä ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien käyttöön. Tämän julkaisun tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä niiden kehittäessä laatu- ja arviointijärjestelmiä Suomen laatupalkintomalliin perustuen. Toiminnan kuvaaminen mallin pohjalta mahdollistaa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisen ohella myös organisaation toiminnan vertailun muihin organisaatioihin. Lisäksi malli antaa hyvät edellytykset osallistua erilaisiin laatupalkintokilpailuihin kuten esimerkiksi Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun. Julkaisu on syntynyt oheistuotteena Opetushallituksen koordinoimissa Ammatillisen koulutuksen laatu ja ulkoinen arviointi sekä Oppisopimuskoulutuksen laatu projekteissa v tuotetusta aineistosta. Se soveltuu sekä ammatillista koulutusta että oppisopimuskoulutusta järjestävien organisaatioiden käyttöön. Julkaisuun on pyritty kokoamaan mainituissa projekteissa sekä muissa yhteyksissä saadut kokemukset ja hyvät käytännöt, joiden toivotaan edistävän arviointijärjestelmien kehittämistä ja arvioinnin toteuttamista laajemminkin. Toivomme, että sovellus innostaisi mahdollisimman monia ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa. Laatujärjestelmän kehittäminen on pitkällä tähtäimellä hyödyllinen ja välttämätön investointi oman kilpailukyvyn kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Anu Räisänen Opetusneuvos
4 4
5 SISÄLTÖ OSA I SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ ARVIOINNISSA ESIPUHE... 3 JOHDANTO SUOMEN LAATUPALKINTOMALLI (SLP) Itsearviointi Periaatteet Mallin sisällön rakenne Arviointimalli ITSEARVIOINTIPROSESSI TYÖKALUT Toimintakuvausten laadinta Yleiskuvauksen laadinta Toimintakuvausten laadinta arviointialueittain ARVIOINTI Vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistaminen Pisteytys Pika-arvioinnin tekeminen Itsearvioinnin ulkoinen tuki Ulkoinen auditointi...32 OSA II SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Arviointikohteet ja apukysymykset JOHTAJUUS Johtamiskäytäntö STRATEGINEN SUUNNITTELU Strateginen suunnitteluprosessi Strategiasta käytännön toiminnaks ASIAKAS- JA MARKKINASUUNTAUTUNEISUUS Asiakas- ja markkinatuntemus Asiakastyytyväisyys ja asiakassuhteet TIEDOT JA NIIDEN ANALYYSI Tulosten mittaaminen Tulosten analysointi HENKILÖSTÖ Huippusuorituksiin tähtäävät toimintatavat Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys PROSESSIEN HALLINTA Tuote- ja palveluprosessit Tukiprosessit Toimittaja- ja yhteistyöprosessit TOIMINNAN TULOKSET Asiakkaita koskevat tulokset Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset Henkilöstä koskevat tulokset
6 7.4 Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset Toiminnan tehokkuutta kuvaavat tulokset YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristövaikutusten hallinta Yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tulokset...73 OSA III SUOMEN LAATUPALKITOMALLIN KÄYTTÖ OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA Arviointikohteet ja apukysymykset JOHTAJUUS Johtamiskäytäntö STRATEGINEN SUUNNITTELU Strateginen suunnitteluprosessi Strategiasta käytännön toiminnaksi ASIAKAS- JA MARKKINASUUNTAUTUNEISUUS Asiakas- ja markkinatuntemus Asiakastyytyväisyys ja asiakassuhteet TIEDOT JA NIIDEN ANALYSOINTI Tulosten mittaaminen Tulosten analysointi HENKILÖSTÖ Huippusuorituksiin tähtäävät toimintatavat Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön hyvinvointi ja tyytyväisyys PROSESSIEN HALLINTA Tuote- ja palveluprosessit Tukiprosessit Toimittaja- ja yhteistyöprosessit TOIMINNAN TULOKSET Asiakkaita koskevat tulokset Taloutta ja markkina-asemaa kuvaavat tulokset Henkilöstöä koskevat tulokset Yhteistyökumppaneita ja toimittajia koskevat tulokset Toiminnan tehokkuutta kuvaavat tulokset YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Yhteiskunnallinen vastuu ja ympäristövaikutusten hallinta Yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tulokset LIITTEET 1. Vaihtoehtoisia tapoja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tekemään itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin Arviointilomake Esimerkkejä nuorten ammatillisen koulutuksen alaprosesseista Esimerkkejä oppisopimuskoulutuksen alaprosesseista SLP sanastoa ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä
7 JOHDANTO Tässä julkaisussa Suomen laatupalkintomallia (SLP-malli) sovelletaan ammatillisen koulutuksen itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin. Julkaisu on tarkoitettu apuvälineeksi ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta järjestäville organisaatioille, niiden pyrkiessä toiminnan jatkuvalla kehittämisellä kohti erinomaisuutta. Julkaisu on rakenteeltaan kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa kuvataan Suomen laatupalkintomallin sisältö ja rakenne, itsearvioinnin erilaiset toteuttamistavat sekä itsearvioinnin vaiheet toimintakuvauksiin perustuvassa arvioinnissa. Lisäksi esitellään arvioinnissa käytettävät työkalut ja niiden käyttö, arvioinnin tekeminen sekä ulkopuolisen tuen merkitys koulutuksen järjestäjän arviointitoiminnassa.toisessa ja kolmannessa osassa on esitetty erikseen sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen arviointikohteet ja apukysymykset SLP-viitekehyksessä toimintakuvausten laatimisen perustaksi. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen keskeiset prosessit esimerkkisisältöineen, mikäli arviointi halutaan toteuttaa tarkemmalla, yksittäisten prosessien tasolla. Prosessijaottelu perustuu Ammatillisen koulutuksen itsearviointi ja ulkoinen auditointi -projektin sekä Oppisopimuskoulutuksen laatu -projektin työn tuloksena syntyneeseen jaotteluun. Liitteeseen 3 on koottu julkaisussa ja yleisesti käytössä olevaa laatusanastoa ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä. Julkaisun loppuun on myös koottu esimerkkejä arvioinnin erilaisista organisointitavoista sekä lomakkeista helpottamaan arvioinnin suunnittelua. 1 SUOMEN LAATUPALKINTOMALLI (SLP) 1.1 ITSEARVIOINTI Organisaation itsearvioinnilla tarkoitetaan tulkinnallista analyysiä siitä, miten hyvin se on saavuttanut toiminnalle asetetut tavoitteet. Itsearviointi on keino analysoida yhteisön menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä ja keino tunnistaa yhteisön vahvuudet ja parantamista kaipaavat alueet ja kohteet. Arviointi on jatkuvaa ja toistuvaa toimintaa, ja sen tehtävänä on tuottaa tietoa kehittämisen, päätöksenteon ja johtamisen perustaksi. Organisaatio tekee SLP:n mukaisessa arvioinnissa arvioinnin laatimiensa toimintakuvausten perusteella. Arviointiin ja sitä seuraavaan kehittämiseen sitoutumista voidaan edistää muun muassa sillä, että 7
8 Itsearvioinnin tarkoitus henkilöstö ja johto osallistuvat laajasti toimintojen kuvausten laadintaan ja arviointiin. Arviointi edellyttää yksimielisyyttä eli konsensusta. Edistää arviointikulttuuria ja arviointimenetelmän käyttöä kehittämisen välineenä ja toiminnan laadun varmistajana. Synnyttää keskustelua organisaation sisällä toiminnan arvoista, tavoitteista ja tuloksista ja edistää siten arvioivan keskustelu- ja yhteistyökulttuurin kehittymistä. Saada kokonaiskuva organisaation toiminnasta. Edistää ymmärrystä siitä, miten organisaation eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tuottaa tietoa organisaation vahvuuksista ja parantamiskohteista. Varmistaa organisaation toiminnan suunnitelmallinen kehittyminen. SLP:n mukainen arviointi kiinnittää huomiota asiakkaiden tarpeisiin, heidän tekemiin kehittämisehdotuksiin ja valituksiin sekä asiakkaita koskeviin palautteisiin tavoitteiden määrittämiseen ja tavoitteisiin perustuvaan tulosten arviointiin sekä tulosten jatkuvaan parantamiseen toiminnan kokonaisuuteen ja eri asioiden välisiin yhteyksiin, esimerkiksi toimintastrategian, henkilöstöstrategian ja rahoituksen keskinäisiin yhteyksiin toiminnan tekemiseen näkyväksi itselle toiminnan ja sen ohjaamisen kannalta keskeisiin tuloksiin ja tulosten kehittymiseen toiminnan seurauksena vahvuuksiin ja niiden vahvistamiseen sekä muihin parantamiskohteisiin vertailutietojen hankinnassa ja analysoinnissa ilmi tulevaan oman tilan ymmärtämiseen suhteessa muihin henkilöstön osallistumiseen aktiivisesti arvioinnin tekemiseen, konsensusarviointi parhaisiin käytänteisiin ja niistä oppimiseen (oppiva organisaatio). 1.2 PERIAATTEET Asiakassuuntautuneisuus Asiakassuuntautuneisuus edellyttää muun muassa erilaisten asiakkaiden tarpeiden ja odotusten tunnistamista ja analysointia sekä asiakkaiden tyytyväisyyden jatkuvaa seuraamista ja parantamista. Asiakaskeskeisyyttä on myös se, että asiakas voi valittaa ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotka otetaan huomioon toiminnan parantamisessa. 8 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
9 Johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus Johtajat luovat henkilökohtaisella toiminnallaan organisaatiolle kehityssuunnan ja tavoitteet sekä erinomaisiin suorituksiin kannustavan työympäristön ja -ilmapiirin. Jatkuva oppiminen, parantaminen ja innovatiivisuus Toiminnan jatkuva parantaminen perustuu analysoituun tietoon ja osaamisen jakamiseen. Organisaatiolta edellytetään joustavuutta ja kulttuuria, joka edistää jatkuvaa oppimista, parantamista ja innovatiivisuutta. Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen Organisaation tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää varmistamalla henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuneisuus tavoitteisiin sekä turvaamalla henkilöstön jatkuvan kehittymisen edellytykset. Nopeus ja joustavuus Joustavuuden lisääntyminen koulutuspalveluiden tuottamisessa on tärkeä päämäärä kaikissa koulutuksissa. Tosiasioihin perustuva johtaminen Tosiasiaperusteinen toimintatapa edellyttää sekä ennakointitiedon että tulostiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tavoitteellinen toiminnan parantaminen edellyttää toimintaan ja tuloksiin liittyvien tunnuslukujen kehittämistä, toimivia tietojärjestelmiä sekä jatkuvaa seurantaa. Tuotteiden ja prosessien suunnittelu Koulutusorganisaation toiminta tehostuu prosessien hallinnalla. Prosessien hallinta sisältää muun muassa prosessien suunnittelun, selkeät tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamisesta kertovan arvioinnin. Koulutustuotteita ja palveluita suunnitellaan asiakkaiden ja henkilöstön tarpeiden ja odotusten pohjalta. Pääpaino on koulutuspalveluissa ja palvelukulttuurin kehittämisessä. Suuntaus tulevaisuuteen Koulutusorganisaationa johtoaseman saavuttaminen edellyttää suuntautumista tulevaisuuteen ja pitkäaikaista sitoutumista asiakkaisiin (erityisesti opiskelijoihin ja työelämän tahoihin), henkilöstöön, omistajiin, toimittajiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Yhteistyö Organisaatio toimii tehokkaammin, kun sillä on molemminpuolista hyötyä tuottavia sekä sisäisiä että ulkoisia yhteistyösuhteita. Yhteistyön tavoitteena on laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen. 9
10 Julkinen vastuu Koulutuspalveluissa otetaan huomioon yhteiskunnan koulutukselle asettamat tavoitteet ja arvoperusta. Eettisten arvojen ja kansalaisten oikeuksien turvaaminen, työelämän tarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskunnallisten ongelmien (esim. syrjäytyminen) ennaltaehkäisy ovat olennaisia. Tavoitteellisuus Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja tuloksellista (vaikuttavuus, tehokkuus, taloudellisuus). Tuloksen tekemisessä on otettava huomioon eri sidosryhmien, asiakkaiden, henkilöstön, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden sekä yhteiskunnan edut ja vaatimukset. 1.3 MALLIN SISÄLLÖN RAKENNE SLP-malli jakautuu kahdeksaan arviointialueeseen, joista kuusi liittyy organisaation toimintaan (muutosvoima ja järjestelmä) ja kaksi tuloksiin. Arviointialueet on jaettu edelleen 20 arviointikohtaan. Arviointikohdat korostavat organisaation menestymisen kannalta keskeisiä vaatimuksia. LAATUPALKINTOKRITEERISTÖN ARVIOINTIALUEET Muutosvoima 1. Johtajuus 85 p Järjestelmä 2. Strateginen suunnittelu 85 p 3. Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus 85 p 4. Tiedot ja niiden analysointi 85 p 5. Henkilöstö 85 p Tulokset 7. Toiminnan tulokset 430 p 8. Yhteiskunnalliset vaikutukset 60 p 6. Prosessien hallinta 85 p KUVIO 1. SLP-malli. 10 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
11 Erinomaista suorituskykyä, asiakkaita, henkilöstöä ja yhteiskuntaa koskevat tulokset saavutetaan johtajuuden ohjaamien toimintaperiaatteiden ja strategian, henkilöstön, kumppanuuksien ja resurssien sekä prosessien avulla. Toiminnan arviointi-alueilla tarkastellaan toiminnan tavoitteellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Tulosten arviointialueella arvioidaan organisaation saavutuksia ja sitä, ovatko ne syntyneet toiminnan seurauksena. 1. Muutosvoima: Johtajat vastaavat tavoitteiden asettamisesta ja luovat edellytykset tulokselliselle toiminnalle. Johtajat osoittavat organisaation sitoutumisen asiakkaisiin ja jatkuvaan parantamiseen myös asiakkaille ja sidosryhmille. 2. Järjestelmä: Strateginen suunnittelu perustuu asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Strateginen suunnittelu sisältää myös strategioiden muuttamisen käytännöksi. Asiakas- ja markkinasuuntautuneisuus edellyttää eri asiakasryhmien tunnistamista ja mekanismia asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ja asiakastyytyväisyyden kartoittamiseen. Tiedoissa ja niiden analysoinnissa korostetaan tietojärjestelmien toimivuutta ja sitä, että päätöksenteko perustuu tosiasiatietoihin (ennakointi- ja tulostieto). Henkilöstöalueella painotetaan inhimillisiä voimavaroja. Huomio kohdistuu sekä yksilöiden valmiuksien kehittämiseen että koko organisaation oppimiseen. Prosessien hallinnassa keskitytään koulutustuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, organisointiin ja parantamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota tukiprosesseihin sekä toimittaja- ja yhteistyöprosesseihin. 3. Tulokset: Toiminnan tulokset painottuvat asiakkaiden tyytyväisyyteen, talouteen ja markkina-asemaan, henkilöstön tyytyväisyyteen, yhteistyökumppaneihin, toimittajiin, tuotteisiin ja palveluihin sekä prosesseihin. Organisaation erinomaisuutta ja esimerkillistä toimintaa arvioidaan kaikilla kahdeksalla alueella. Jokaisen arviointialueen määritelmä kuvaa kyseisen arviointialueen perusajatuksen. Tarkemman kuvan arvioinnin sisällöstä antavat alueen sisällä olevat arviointikohdat, jotka 11
12 esitetään alaotsikoina kullakin arviointialueella (1b, 2a jne.). Arviointikohdat esitetään kysymyksinä, ja ne ohjaavat tarkastelemaan toiminnan systematiikkaa eli tavoitteita, toimintatapojen suunnittelua, toimintaa sekä arviointia ja parantamista. Kysymysten tehtävänä on auttaa tarkastelemaan ydinasioita. Jokaisessa arviointikohdassa on lisäksi lueteltu siihen liittyviä keskeisiä asioita (vrt. huomautukset). Näiden asioiden tarkastelu arvioinnissa ei ole pakollista, vaan ne ovat esimerkkejä. Siten organisaatio voi omassa arvioinnissa ja sitä edeltävissä kuvausten laadinnassa keskittyä oman toiminnan kannalta olennaisiin asioihin. Tätä omaa soveltamista voidaan helpottaa laatimalla omaa toimintaa paremmin kuvaava luettelo arviointikohdan asioista. 1.4 ARVIOINTIMALLI SLP:n mukaisessa arvioinnissa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita. Kaikkien arviointialueiden analysointi tuottaa tiedon siitä, miten organisaatio on kehittynyt tai kehittymässä kohti erinomaisuutta ja esimerkillistä toimintaa. Arviointimalliin kuuluu kaksi arviointikokonaisuutta. Ensimmäiseen kuuluvat menettely, soveltaminen ja parantaminen ja toiseen tulokset. Tulosten kuvaamis- ja arviointiperiaatteet poikkeavat toiminnan arvioinnin periaatteista, ja tulosten tulee olla toiminnan seurausta. Arviointimallin ydin on looginen periaate, joka koostuu seuraavista osa-alueista: ARVIOINTIMALLI Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö 1. Menettely (M) Miten on sovittu meneteltäväksi? 2. Soveltaminen (S) Miten sovitut menettelyt toteutuvat? 3. Tulokset (T) Miten suorituskyky on kehittynyt? 4. Parantaminen (P) Miten menettelyä ja sen soveltamista parannetaan? KUVIO 2. SLP-mallin looginen rakenne. 12 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
13 Menettely kuvaa niitä tapoja, joita organisaatiossa on sovittu jonkin asian tai toiminnon suhteen. Menettely kuvaa siten organisaatiossa yhteisesti sovittua tapaa. Se kuvataan usein prosessina, periaatteina, työohjeina ja menetelminä (esim. opetussuunnitelma tai opiskelija-arvioinnin ohjeet). Soveltaminen kuvaa sitä, miten käytännössä toimitaan tarkasteltavan asian suhteen. Soveltaminen kertoo muun muassa sen, toimiiko organisaatio yhdenmukaisesti sopimiensa menettelytapojen mukaan. Soveltamisen kuvauksessa huomio kohdistuu siihen, toimitaanko eri yksiköissä ja tilanteissa samojen periaatteiden mukaan. Tulokset kuvaavat sitä, miten koulutusorganisaatio on saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja miten tulokset ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana. Tulokset kuvataan tunnuslukuina ja trendeinä ja ne analysoidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, vertailutietoihin ja omaan kehitykseen sekä parhaisiin käytänteisiin. Esimerkkejä tuloksista ovat opiskelijavirtaa kuvaavat tunnusluvut, taloudelliset tunnusluvut, opiskelijoiden tyytyväisyys opetukseen, oppimistulokset jne. Olennaista on, että koulutusorganisaatio valitsee itse seurattavat tunnusluvut ja asettaa tuloksille tavoitteet (parantaminen). Tulosten tulee kattaa toiminnan kannalta olennaiset alueet. Parantaminen kuvaa sitä, miten menettelytapoja ja niiden soveltamista arvioidaan ja parannetaan tulosten perusteella. Parantaminen sisältää tietojen koonnin ja tulosten arvioinnin sekä tulosten analysoinnin. Parantamisessa kuvataan sekä suuret muutokset että pienet, päivittäiseen toimintaan liittyvät parantamiset. Parantamistoimenpiteiden lisäksi varmistetaan, miten tavoitteet on saavutettu. 2 ITSEARVIOINTIPROSESSI SLP:n mukaisen itsearvioinnin tekeminen vie ensimmäisellä kerralla organisaation koosta ja toteutustavasta riippuen keskimäärin noin 1 1,5 vuotta. Arvioinnin valmisteluvaiheessa kartoitetaan olemassa olevat dokumentit, käytännöt ja tulokset, tunnistetaan ja kuvataan asiakkaat ja prosessit sekä koulutetaan henkilöstöä laadunhallinnan perusteisiin. Lisäksi aikaa kuluu arviointiprosessiin liittyvien kriittisten kohtien tunnistamiseen ja koko prosessin vaiheistamiseen ja vastuuttamiseen. 13
14 Itsearvioinnin suunnittelussa on otettava kantaa erityisesti seuraaviin kriittisiin kohtiin: itsearvioinnin tarkoituksen ja tavoitteiden selkiyttäminen sekä koko prosessin hahmottaminen voimavarojen määrittely (aika, raha, vastuut) itsearviointiin liittyvien valmiuksien kehittäminen henkilöstön osallistumisen varmistaminen arviointia tukevan tiedon ja materiaalin koonti sekä valmistus (asiakkaat, tuotteet ja palvelut, prosessit, tunnusluvut, tulokset, dokumentaatio, arviointikysymykset) itsearvioinnin organisointi (puheenjohtaja, sihteerit) itsearvioinnin tulosten hyödyntäminen. Itsearviointiprosessin eri vaiheisiin liittyvien asioiden käsittely sekä henkilöstön sitoutuminen hankkeeseen edellyttää myös koko henkilöstölle ja prosessin käytännön toteutuksesta vastuussa olevalle henkilöstölle (projektiorganisaatio) suunnattua koulutusta säännöllisin väliajoin. Kokonaisuutena arviointiprosessi voidaan jakaa kuuteen vaiheeseen kuviossa 3 esitetyllä tavalla. 1. Suunnittelu ja edellytykset 6. Kehittämisohjelman laatiminen 2. Arvioinnin valmistelu 5. Ulkoinen auditointi 3. Toimintakuvausten laadinta 4. Itsearvioinnin tekeminen VAIHE 1 Suunnittelu ja edellytykset Suunnitelma, voimavarat, henkilöstön sitoutuminen VAIHE 2 Arvioinnin valmistelu Työsuunnitelma Prosessikuvaukset Arvioinnin käytännön valmistelut Tulosten koonti VAIHE 3 Toimintakuvausten laadinta Toimintakuvaus VAIHE 4 Itsearvioinnin tekeminen Arviointiraportti VAIHE 5 Ulkoinen auditointi Auditointiraportti VAIHE 6 Kehittämisohjelman laatiminen Kehittämissuunnitelma KUVIO 3. Itsearviointiprosessi. 14 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
15 VAIHE 1: Itsearvioinnin suunnittelu ja edellytykset Suunnitteluvaiheessa varmistetaan prosessin eteneminen sovitun aikataulun mukaisesti sekä aineellisten ja osaamiseen liittyvien voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö. Vaihe sisältää koko henkilöstön sitouttamisen itsearviointiprosessiin, arvioinnissa tarvittavien työkalujen kehittämiseen sekä arvioinnissa tarvittavan tiedon tuottamiseen. Koko prosessin onnistumisen ja henkilöstön sitoutumisen kannalta on keskeistä, että organisaation johto sitoutuu näkyvästi itsearviointiin henkilöstö sitoutuu itsearviointiin kaikilla on mahdollisuus osallistua arviointiin henkilöstöllä on arviointiosaamista arvioinnin valmistelu ja tekeminen on avointa arvioinnin tulokset johtavat kehittämiseen. Tässä vaiheessa organisaation johto ja henkilöstö muodostavat yhteisen käsityksen itsearvioinnin tarkoituksesta, tavoitteista ja laajuudesta sekä siitä, miten arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään. Tässä vaiheessa on myös päätettävä prosessin voimavaroista, organisaatiosta sekä valmisteluun liittyvistä valtuuksista ja vastuusta. SLP:n mukainen arviointi voidaan organisoida ja tehdä eri tavoin organisaation koon, toimintayksiköiden määrän ja arvioinnille asetettujen tavoitteiden mukaan. Arviointi on mahdollista tehdä kaikista arviointialueista ja -kohdista, tai arvioinnissa voidaan keskittyä vain tiettyihin alueisiin ja kohtiin. Pohdittavaksi tulee myös se, halutaanko arviointi tehdä järjestäjä- vai yksikkötasolla vaiko kummallakin, koulutusaloittain jne. Liitteessä 1 esitetään erilaisia vaihtoehtoja arvioinnin organisoinnille sekä niihin liittyvät hyödyt ja haitat. Arvioinnin organisoinnilla on vaikutuksia arvioinnin käytännön järjestelyistä vastaavan organisaation (esimerkiksi projektiryhmä) muodostamiseen. Suurten organisaatioiden arvioinnissa saavutetaan yleensä etuja sillä, että arviointia varten nimetään eri yksiköistä tai koulutusalojen asiantuntijoista koottu projektiryhmä sekä sen vastuuhenkilö. 15
16 Henkilöstön sitouttamisen ja arviointiosaamisen tukemiseksi ensimmäisessä vaiheessa on suositeltavaa järjestää 2 3 koulutustilaisuutta koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan muuta koulutusta projektiorganisaatiolle. Koulutustilaisuuksissa käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi arvioinnin tavoitteet ja tarkoitus sekä tulosten hyödyntäminen resurssit arviointiprosessi projektiorganisaatio projektisuunnitelma asiakkaiden ja prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen SLP:n sisältö kuvausten laatiminen. Ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyy projektisuunnitelma, jossa kuvataan arviointiprosessiin liittyvät vaiheet, aikataulu, vastuut sekä tavoitteeksi asetetut tuotokset/tulokset. Projektisuunnitelman pohjalta käynnistetään vaiheeseen II liittyvät valmistelevat työt. Vaiheen kesto on 1 2 kuukautta. VAIHE 2: Arvioinnin valmistelu Tässä vaiheessa huolehditaan arvioinnin tekemiseen tarvittavan aineiston ja työkalujen saatavuudesta. Vaiheeseen liittyy mm. seuraavia tehtäviä: asiakkaiden ja prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen prosessikartan laatiminen yleiskuvauksen laatiminen olemassa olevien tunnuslukujen ja niihin perustuvien tulosten kartoittaminen arviointikysymysten muokkaaminen arviointilomakkeiden laatiminen. VAIHE 3: Toimintakuvausten laadinta Toimintakuvaukset laaditaan SLP:n mallissa kaikista arviointialueista ja -kohteista organisaation yleiskuvauksen lisäksi. Kuvaukset laaditaan erikseen toiminnasta (1 6, myös kohta 8.1) ja tuloksista (7, 8.2). Toimintakuvausten laatiminen edellyttää, että keskeiset asiakkaat ja toimintaprosessit on tunnistettu ja kuvattu ja keskeiset käytössä olevat tunnusluvut ja niihin perustuvat tulokset kartoitettu. Lisäksi kuvausten laatimista helpottaa, jos organisaation toimintaa ohjaavat keskeiset dokumentit on kartoitettu ja mapitettu. Valmisteleviin töihin kuuluu myös organisaation toimintaa vastaavien arviointikysymysten 16 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
17 muokkaaminen SLP-mallin pohjalta sekä arviointilomakkeiden (liite 2) ja toiminnan yleiskuvauksen laatiminen (s. 20). Toimintakuvaukset, kuten muutkin valmistelevat työt, voidaan esimerkiksi laatia joko projektiorganisaation toimesta tai vastuuttamalla tehtävä laajemmin henkilöstölle. Tässä vaiheessa järjestetään 1 2 koulutustilaisuutta koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan muuta koulutusta tai ohjausta projektiorganisaatiolle. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. asiakkaat ja prosessit tunnusluvut ja tulosten esittäminen arviointikysymysten käsittely kuvausten laatimisen periaatteet toimintakuvausten käsittely. Toisen vaiheen tuloksena valmistuvat arvioinnin pohjaksi tarvittavat toimintakuvaukset. Tässä vaiheessa myös varmistutaan siitä, että kaikki arviointia varten tarvittavat dokumentit ovat saatavilla. Vaihe kestää arvioinnin laajuudesta ja dokumentoinnin laajuudesta riippuen noin 1 6 kuukautta. VAIHE 4: Itsearvioinnin tekeminen Neljännessä vaiheessa organisaatio tekee itsearvioinnin. Tähän vaiheeseen kuuluu arviointiryhmien muodostaminen sekä ryhmien puheenjohtajien ja sihteerien kouluttaminen tehtäväänsä. Arviointiryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: nimeämällä jokaiselle arviointialueelle oma pieni ryhmä (8 pienryhmää) jakamalla arvioitavat alueet kahden ryhmän arvioitaviksi jakamalla arvioitavat alueet ryhmille niin, että ryhmät arvioivat sekä arvioitavan toiminnan että sitä koskevat tulokset antamalla yhden ryhmän arvioida kaikki arviointikohteet. Arvioinnin toteutustavasta riippumatta kullekin ryhmälle nimetään puheenjohtaja ja sihteeri. Arviointiryhmien muodostamisessa on tärkeää, että johdolla ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kattavasti eri arviointialueiden arviointiin. Vaikka ryhmissä tarvitaan kunkin alueen arvioinnin sisällön parhaiten tuntevia asiantuntijoita, on tärkeää varmistaa myös, että toimintoja arvioidaan ristiin. Mikäli esiarviointi tehdään pienissä ryhmissä, tulee arviointiryhmän kokonaisuudessaan tai sen puheenjohtajiston ja sihteeristön sovittaa arvioinnit yhteen (konsensus kokonaisuudesta). 17
18 KONSENSUSPALAVERIN JÄRJESTÄMINEN Puheenjohtaja: huolehtii siitä, että arviointiryhmän jäsenet ovat tutustuneet arviointialueeseen etukäteen ja muodostaneet oman käsityksenä arviointialueen vahvuuksista ja parantamisalueista (max. 3) sekä pisteistä tullessaan konsensuspalaveriin muistuttaa arviointialueen tavoitteista ja arviointilogiikasta (arviointimalli) muistuttaa arviointialueeseen liittyvistä oman organisaation tavoitteista ja keskeisistä dokumenteista jakaa arviointiryhmän jäsenille tasapuolisesti puheenvuoroja ohjaa arviointiryhmää muodostamaan yhteisen käsityksen arvioitavan alueen/-kohteen vahvuuksista ja parantamisalueista sekä pisteistä Sihteeri: tiedottaa arvioinnin ajankohdasta ryhmän jäsenille toimittaa arvioinnissa käytettävän aineiston arviointiryhmälle etukäteen huolehtii ajankäytöstä kirjaa keskustelun kulun ja päätökset Istunnon hallinta: 1. Puheenjohtaja kertaa arvioitavaan alueeseen/kohtaan liittyvät SLP:n ja oman organisaation tavoitteet. 2. Puheenjohtaja kertaa vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistamisessa sekä pisteytyksessä noudatettavat SLP:n periaatteet. 3. Kukin arviointiryhmän jäsen esittää oman näkemyksensä arviointialueen/-kohdan vahvuuksista ja parantamisalueista. 4. Sihteeri kirjaa vahvuudet ja parantamisalueet esim. fläppitaululle tai lapuille. 5. Ryhmä keskustelee ja valitsee kolme tärkeintä vahvuutta ja parantamisaluetta ja priorisoi ne (+++, ++, + /---, --, -). 6. Sihteeri kirjaa ryhmän päätöksen. 7. Kukin ryhmän jäsen esittää oman näkemyksensä arviointialueen/- kohdan prosenteiksi. 8. Sihteeri kirjaa prosentit esim. fläppitaululle. 9. Mikäli prosenteissa on suuri hajonta, perustelevat pienimmän ja suurimman prosenttimäärän antaneet oman näkemyksensä. 10. Ryhmä keskustelee ja päättää arviointialueen/-kohdan prosenttimäärän ja muuntaa sen pisteiksi. 11. Sihteeri kirjaa ryhmän päätöksen. 18 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
19 Ennen varsinaisen arvioinnin tekemistä arviointiryhmissä harjoitellaan arvioinnin tekemistä joko oman tai toisen organisaation valmiiksi laatimien kuvausten perusteella. Varsinainen arviointi tehdään alkuperäisen suunnitelman pohjalta arviointi-istuntoina konsensusperiaatetta noudattaen. Hankkeen vastuuhenkilö kokoaa arvioinnin tulokset yhteen ja laatii itsearviointiraportin. Koko henkilöstölle sekä tarpeen mukaan projektiryhmälle järjestetään kaksi koulutustilaisuutta. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. puheenjohtajien ja sihteerien rooli ja tehtävät arviointi-istunnoissa arviointiryhmien kokoonpano ja arvioitavat alueet arviointi-istuntojen harjoittelu arviointiraportin laatiminen. Vaiheen neljä tuloksena syntyy viimeistelty itsearviointiraportti. Vaiheen kesto on noin 1 2 kuukautta. VAIHE 5: Ulkoinen auditointi Viidennessä vaiheessa organisaatio voi niin halutessaan teettää ulkoisen auditoinnin (ks. kohta 4.5). Ulkoisen auditoinnin tarkoituksena on tuoda ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemys organisaation kehittämiseen ja vahvistaa itsearvioinnin kautta saatua tulosta. Tässä vaiheessa järjestetään koko henkilöstölle kaksi koulutustilaisuutta, joissa käsitellään muun muassa ulkoisen auditoinnin tavoitteet, aikataulu ja organisointi sekä auditoinnin tulokset. Vaiheen tuloksena syntyy auditointiryhmän laatima kirjallinen auditointiraportti sekä suullinen palaute. Vaihe kestää noin kaksi kuukautta. VAIHE 6: Kehittämisohjelman laatiminen Itsearvioinnin ja ulkoisen auditoinnin tulosten perusteella otetaan kantaa siihen, mitkä asiat organisaation toiminnassa erityisesti vaativat pikaista parantamista ja mitkä pitkäaikaista kehittämistä. SLP:n arviointimallin mukaan arviointi tuottaa paljon laajuudeltaan erilaisia parantamisalueita ja kehittämiskohteita. Kehittämisen tuloksellisuuden ja henkilöstön sitoutumisen kannalta on suositeltavaa, että pienten parantamisten lisäksi organisaatiossa valitaan vain 2 3 laajempaa kohdetta kerrallaan. Tässä vaiheessa järjestetään organisaation johdolle yksi koulutustilaisuus, jossa kehittämiskohteet priorisoidaan ja laaditaan kehittämissuunnitelma. 19
20 Vaiheen tuloksena saadaan hyväksytty, arviointituloksiin perustuva kehittämisohjelma, jonka pohjalta kehittämistyö voidaan aloittaa. Kehittämishankkeiden toteutumisen varmistamiseksi hankkeiden tilanne on syytä varmistaa ennen seuraavan arviointikierroksen käynnistämistä. 3 TYÖKALUT Tässä luvussa tarkastellaan niitä työkaluja, joita käytetään SLP:n mukaisessa arvioinnissa ja sen valmistelussa. Luvun alussa tarkastellaan toimintakuvausten laadintaa, prosessien nimeämistä ja kuvaamista sekä arvioinnin tekemistä. 3.1 TOIMINTAKUVAUSTEN LAADINTA Toimintakuvaus koostuu kahdesta osasta, toisaalta koko organisaatiota koskevasta yleiskuvauksesta ja toisaalta arviointialueita ja kohteita koskevasta kuvauksesta. 3.2 YLEISKUVAUKSEN LAADINTA Arvioinnin lähtökohtana on organisaation toiminnan yleiskuvaus, jossa kuvataan organisaation ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö sekä keskeiset toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät. Yleiskuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille, minkä ohella se yhtenäistää henkilöstön käsitystä omasta organisaatiosta. Yleiskuvaukseen koottuja asioita voidaan hyödyntää esimerkiksi toimintakuvauksia laadittaessa, jolloin viittaus yleiskuvauksessa esitettyihin asioihin riittää. Yleiskuvaus auttaa myös ulkopuolisia arvioitsijoita ymmärtämään, mikä organisaation toiminnassa on tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Ammatillisen koulutuksen ja oppimissopimustoiminnan arvioinnissa yleiskuvaus sisältää seuraavia asioita: 1 Perustiedot organisaatiosta arvot, missio, visio ja laatupolitiikka toimintastrategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat tiedot annettavasta koulutuksesta (määrät, koulutusohjelmat ja niitä koskevat keskeiset muutokset koulutusmuodoittain) ja toiminnan luonteesta. Kuvauksessa tulee ilmetä, onko koulutustehtävä alueellinen vai valtakunnallinen 20 Suomen laatupalkintomallin käyttö arvioinnissa
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemuksen laatiminen. Tiedotustilaisuus Opetusneuvos Leena Koski
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2011 Hakemuksen laatiminen Tiedotustilaisuus 28.2.2011 Opetusneuvos www.oph.fi Hakemuksen laatimisen vaiheet Tehdään päätös hakemisesta ja keskustellaan omista tavoitteista.
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnossa hakemuksen laatiminen ja kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä
LisätiedotRyhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen
Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotVertaisarviointiraportti
Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 1.3.2017, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotVirvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö
Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista
LisätiedotHyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia
Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos
LisätiedotLaadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta
Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
Lisätiedot29.10.2014/Marjut Huttunen
Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja
LisätiedotLaatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
LisätiedotCAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi
CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotTavoitteet 1 (6) Versio Ammattikoulutus Y-tunnus:
Tavoitteet 1 (6) LAMPPU2015-hanke Rovaniemen koulutuskuntayhtymän osahankkeen tavoitteet Koulutuksen järjestäjän tiedot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä LAMPPU2015-hankkeen koordinaattoritehtävien lisäksi
LisätiedotPilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta
Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen
LisätiedotEnnakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotArvioinnilla luottamusta
Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen
LisätiedotLaadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa
Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotLaatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski
1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotOsaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto
Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli
LisätiedotTUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014
TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 LAATUYMPYRÄ JA Päämäärä ja suunnitelma MENETELMÄT Suunnittelu LAATUYMPYRÄ Prosessit,
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan
LisätiedotEFQM Excellence malli
Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotKoulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä , klo Opetusneuvos Leena Koski
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Orientaatio vertaisarvioinnin prosessiin ja vaiheisiin Vertaisarvioijien tehtävät, vastuut ja rooli
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana
Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen
LisätiedotLaatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa
Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin
LisätiedotTyöelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen , Helsinki
Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen 13.12.2018, Helsinki opetusneuvos Riikka Vacker riikka.vacker@oph.fi Työelämätoimikuntien tehtävät Laki ammatillisesta koulutuksesta
LisätiedotLaadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa
Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotLaatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi
Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari
LisätiedotArvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto
LisätiedotAmmatillinen reformi mitä kaikkea muuttuu?
Ammatillinen reformi mitä kaikkea muuttuu? Aikuiskoulutusseminaari 8.9.2017 Anni Miettunen johtaja, ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen uudistussuuntia 1/2 Koulutuksen järjestäjälle vastuuta
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotVastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)
Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotYhteistyöllä osaamista
Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotWG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.
WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotTIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN
TIETO HALTUUN ERILAISIN ARVIOINTIMENETELMIN Opetusneuvos Pirjo Väyrynen ARVIOINNISTA ARKEA Oppimistulosten arviointi osaksi ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmiä ja pedagogista johtamista Opetushallitus
LisätiedotKestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotJyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs
LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus
ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointineuvos Aila Korpi Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen 5.9.2018, Opetushallitus Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
Lisätiedot