Muistio EU:n erillisohjelmien infotilaisuuksista

Transkriptio

1 Muisti EU:n erillishjelmien inftilaisuuksista Phjis-Savn liitn hallinnima Best Practices in the Baltic Sea Area hanke järjesti yhteistyössä Itä- Sumen ylipistn kulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten hallinniman efora hankkeen kanssa neljän inftilaisuuden sarjan EU:n erillisrahitushjelmista Kupissa syksyllä Tilaisuuksissa käsiteltiin nykyisen hjelmakauden sata, esiteltiin hjelmista rahitettuja hankkeita sekä lutiin katsaus tulevan hjelmakauden linjauksiin. Tämä muisti n kttu näiden inftilaisuuksien phjalta. Nrthern Periphery Prgramme (NPP) -hjelma INFO inf ke Ohjelman kansallinen yhteyshenkilö Paula Mikkla, Lapin liitt Case-esimerkki: Secre -hanke, Raija Lankinen, Savnia Lisätieta Secre-hankkeesta: Lisätieta NPP-hjelmasta: Kuva NPP hjelma-alueesta Ohjelman lähtökhtana alueiden yhteiset haasteet 1. Syrjäisyys etäisyys valtakeskuksista (peripherality) 2. Hunsti timivat yhteydet (insularity) 3. Harva asutus (sparse ppulatin) 4. Phjisen erityiset (arktiset) lsuhteet (ilmastnmuutksen vaikutus) Rahitusraami 86,5 m sidttu kknaan; 46 varsinaista ja 35 valmisteluhanketta Hanketimijina julkiset rganisaatit ja/tai julkislunteiset yhteisöt (public-like/semi-public) Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

2 Ohjelman timintalinjat: TL 1: Innvaatiiden ja kilpailukyvyn edistäminen Tavite 1: Parantaa harvaan asuttujen seutujen pk-yritysten kilpailukykyä vahvistamalla ja kehittämällä Tavite 2: Edistää alueiden kehitystä hyödyntämällä IT-ratkaisuja, parantamalla jukkliikenneyhteyksiä ja turvallisuutta, ja keinja speutua ilmastnmuutkseen innvaati- ja verkstitumis-kapasiteettia TL 2: Lunnn ja yhteisöjen vimavarjen kestävä kehittäminen Tavite 3: Timenpiteet, jtka vahvistavat synergiita ympäristön sujelun ja alueiden kasvun välillä Tavite 4: Edistää kestävää aluekehitystä vahvistamalla maaseutu-kaupunki suhteita sekä tukemalla alueen perinteen säilymistä Hankehakemusten määrä alueittain NPP Ohjelman tulevaisuus Kirjittaminen alkanut nykyisen hjelman phjalta valmis julukuussa 2013 Tavite säilyä ruhnjuuritasn, käytännön- ja ihmisläheisenä hjelmana Arktinen ulttuvuus näkyviin? Mitä makrstrategiaa NPP tteuttaa? Eurpan taluskriisi => millaisella suudella valtit situtuvat mukaan? Tavitteena ei le laajentaa hjelma-aluetta Tulevaisuuden vahvja teemja 1. Tutkimus ja innvaatit -T&K infrastruktuuri, erityissaaminen, kv. saamis-keskukset - Yritysten TKI investinnit, tute- ja palvelukehitys, avin innvinti, klusterit, verkstt, älykäs erikistuminen Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

3 3. PK-yritysten kilpailukyvyn edistäminen yrittäjyys, uudet yritykset, ideiden hyödyntäminen Uudet liiketimintamallit erityisesti kansainvälistymisessä 6. Lunnn sujelu ja resurssien tehkas hyödyntäminen Uuteen hjelmaan valmistautuminen Valmisteluhankkeiden haku suunnitteluryhmän kkuksessa keskusteltu mm. siitä nk tammikuussa avautuvassa haussa liian aikaista nstaa esille jitakin selkeitä teemja, kska niistä ei le vielä uuden hjelmakauden salta tehty mitään sitvia päätöksiä suunnitteluryhmä susitellut, että tuleva hakuilmitus mutillaan siten, että se vastaa EU2020 yleisiin tavitteisiin eli Smart, sustainable, and inclusive grwth hallintryhmä antaa asiassa lpullisen päätöksen Tutteet ja palvelut edelleen keskeisinä Minimi 2 partneria, 2 maata Tteuttamisaika (9 kk) Max budjetti 45 t ; tuki 27t Päätös ; nin 10 hanketta rahitetaan Hanketimijiden tuki ehdtuksia rakenteista RAG (reginal advisry grup) ja RCP (reginal cntact pint) säilyvät; rinnalle asiantuntijaryhmät? Hallint- ja maksatusviranmainen sekä sihteeristö samassa paikassa (Uumaja?) Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

4 Kaakkis-Sumi - Venäjä ENPI CBC -hjelma inf pe Ohjelmajhtaja Päivi Ilves, Etelä-Karjalan liitt Case-esimerkki: Castle t Castle -hanke: Irina Lukkarinen ja Riitta Ernen, Itä-Sumen ylipist Lisätieta: ENPI (Eurpean Neighburhd and Partnership Instrument) Yhteinen päätöksentek, yhteinen rahitusväline ja rahitus myös Venäjältä ENI (Eurpean Neighburhd Instrument) Uudella hjelmakaudella tulevasta ENI hjelmista haluttaisiin pistaa rajittuvat alueet (jihin mm. Phjis-Sav n tällä hjelmakaudella kuulunut) ja alueita haluttaisiin ttaa entistä vapaammin mukaan myös varsinaisen hjelma-alueen ulkpulelta - vaatii kmissin päätöksen tteutuakseen Tukikelpinen hjelma-alue Tukikelpinen raja-alue: Rajittuvat alueet Sumi: Etelä-Karjala, Kymenlaaks, Etelä-Sav Sumi: Uusimaa, Päijät-Häme, Phjis-Sav Venäjä: Leningradin alue, Pietari Venäjä: Karjalan tasavalta Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

5 Ohjelman timintalinjat: 1. taludellinen kehittäminen (40 % rahituksesta tälle timintalinjalle) 2. yhteiset haasteet rajanylitys (tässä erityisen vahva paintus, kska rajanylityspaikat alimititettuja) ympäristö 3. ssiaalinen kehittäminen ja kansalaisyhteiskunta Rahitus EU-rahitus 36,186 M Kansallinen vastinraha Sumesta ja Venäjältä: 18 M + 18 M Hankkeiden marahitussuus % Seurantakmitean päätös: max 50 % rahituksesta hjataan suurhankkeisiin (Large Scale Prjects) Ohjelman hallint Seurantakmitea (JMC) * tekee päätökset hakukierrksen valintakriteereistä ja mahdllisista teemista * hyväksyy rahitettavat hankkeet Valintakmitea (JSC) Hallintviranmainen (JMA) * hjelman hallint ja tteutus = Etelä-Karjalan liitt (sivutimist Pietarissa) Hankkeiden valinta Hakemusten tekninen arviinti / JMA Hakemusten laadullinen arviinti / JSC asiantuntijiden lausunnt Susitukset rahitettavista hankkeista / JSC Lpullinen päätös hankkeista / JMC (yksimielisyys) (yksimielisyys) ENI EU:n säädösphja ei vielä valmis Ei vielä vahvistusta hjelma-alueesta ja rahituksesta Ohjelman valmistelu käynnistyy nykyisellä hjelma-alueella vuden 2013 alussa Nykyinen JMA eli Etelä-Karjalan liitt jatkanee hallintviranmaisena Tiveena saada nykyistä kevyempi hallintmalli ja hjelmille itselleen vapaammat kädet hjelmatyön jhtamiseen Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

6 Karelia ENPI -hjelma inf ti Ohjelmajhtaja Mark Rukangas, Phjis-Phjanmaan liitt Case-esimerkki: Mining Rad -hanke, Jari Nennen, GTK Lisätieta: Karelia ENPI CBC n Kainuun, Phjis-Karjalan, Phjis-Phjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen rajanylittävän yhteistyön hjelma, jnka tavitteena n lisätä hyvinvintia hjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Thematic Call fr Prpsals 1 st call: Crss-brder slutins fr spatial, ecnmic and envirnmental develpment 2 nd call: Turism cperatin: added value fr the lcal ecnmies 3 rd call: Frest based cperatin and sustainable energy slutins 4 th call: Cultural interactin as a bster fr crss-brder cperatin 5 th call: Balanced scial and ecnmic wellbeing 6 th call: Sustainable explitatin f natural resurces In additins als 30 % f the prgramme funds is directed t Large Scale Prjects Karelia ENPI CBC -hjelmasta rahitetaan hakukierrsten kautta valittavien kehittämishankkeiden lisäksi LSP-hankkeita (large scale prjects), jtka liittyvät suraan hjelman timintalinjihin. LSP hankkeet vat investintilunteisia ja niillä n selkeä rajanylittävä vaikuttavuus. LSP hankkeita ei Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

7 valita nrmaalien hakukierrsten kautta, vaan ne määritetään yhteisesti sallistuvien maiden kesken hjelman seurantakmiteassa. EU:n kmissi vahvistaa LSP-hankkeet. Ohjelman rahituksesta 30 % (nin 14 miljnaa eura) käytetään LSP-hankkeisiin Ensimmäinen hakukierrs avattiin helmikuussa 2010 teemalla Crss-brder slutins fr sustainable spatial, ecnmic and envirnmental develpment. Tinen hakukierrs, Turism cperatin, li avinna keväällä 2011 ja klmas hakukierrs, Frest based cperatin and sustainable energy slutins, syksyllä Kulttuuriin, hyvinvintiin ja lunnnvarjen kestävään käyttöön keskittyvät hakukierrkset sulkeutuivat elkuussa ENI CBC Prgrammes ENI: Eurpean Neighburhd Instrument Regulatry framewrk: ENI regulatin (in the trilgy, expecetd t be apprved by summer 2013) ENI implementing rules (still under preparatin, sme key sectins still pen, first full draft expected during the first mnths f 2013) Prgraming Dcument (first draft expected during the summer 2013) Finnish Russian brder: three separate prgrammes still freseen Prgramming kick ff in the beginning f 2013 First estimates abut the schedules: JOP ready and apprved by EC + Financing agreement signed + ratified by the end f 2014 First calls culd be freseen in the beginning f 2015 ei suuria muutksia tiedssa uuteen hjelmaan, hjelman epäkhtia päästään krjaamaan justjen kautta Interreg IVC -hjelma ja Itämeri -hjelma inf ti Neuvtteleva virkamies Petri Haapalainen, TEM Case-esimerkki: REMOWE, Ari Jääskeläinen, Savnia INTERREG IVC hjelma Lissabnin ja Götebrgin strategiissa määriteltyjä tavitteita krstava yhteistyöhjelma Tarjaa yhteistyömahdllisuuksia alue- ja paikallistasn viranmaisille ja timijille kk EU:n alueella, Nrja ja Sveitsi myös mukana tteutuksessa. Ohjelmasta tarjtaan yhteisrahitusta verkstitumiseen ja kkemusten vaihtn alueellisille ja paikallisille elimille, esim. julkishallint, aluekehitysviranmaiset, kulutuslaitkset INTERREG IVC -hjelmasta ei enää tällä hjelmakaudella rahiteta hankkeita. Tämän sijaan n käynnistetty seuraavan kauden hjelmasisällön valmistelu Temaattiset timintalinjat 1. Innvaatit ja tietyhteiskunta (55 % rahituksesta) Innvaatit, tutkimus ja kehittäminen Yrittäjyys ja pienyritykset Tietyhteiskunta Työllisyys, saamispääma ja kulutus 2. Ympäristö ja riskien ehkäiseminen (39 % rahituksesta) Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

8 Lunnn- ja teknlgiariskit Vesistöjen hit ja sujelu Jätehult Bidiversiteetti ja lunnnympäristön säilyttäminen Energia ja kestävä liikenne Kulttuuriperintö ja maiseminti Hanketyypit 1. Alueiden alitteesta tteutettavat hankkeet Timijat käynnistävät alue- ja paikallistaslla hankkeita, jilla pyritään tietjen vaihtn tietyllä timinta-alueella Tavitteena tunnistaa parhaita käytäntöjä ja kehittää uusia täytäntöönpann välineitä ja lähestymistapja 2. Kapitalisinti Hankkeiden päämääränä erityisesti aluekehityksen hyvien käytäntöjen välittäminen rakennerahast-hjelmiin Ohjelmakaudella INTERREG IVC timinnassa n llut mukana 66 sumalaista julkisyhteisöä 48 eri hankkeessa -> Näistä 7 timijaa vetvastuussa hankkeesta (pääkumppani) Phjis-Savsta Savnia n kumppanina mukana Lake Admin hankkeessa, jka Interreg IVC hanke. Sumalaiset timijat mukana kaikissa alateemissa, pis lukien alateema lunnn- ja teknlgiariskit Suurin sa sumalaisista julkisyhteisöistä mukana timintalinja 1 (innvaatit ja tietyhteiskunta) mukaisissa hankkeissa. Itämeren alueen hjelma (muistissa hyödynnetty Janna Merenniemen muistita kansallisen neuva-antavan ryhmän kkuksesta, ) Itämeren hjelman Timintalinjat: Innvaatitiminnan edistäminen 2) Ulkinen ja sisäinen saavutettavuus 3) Itämeri yhteisenä resurssina 4) Vetvimaiset ja kilpailukykyiset kaupungit ja alueet EU:n rahitussuus (hankkeille) vanhissa jäsenmaissa enintään 75 % ja uusissa jäsenmaissa enintään 85 %, Nrjan EAKR-vastaava rahitus enintään 50 % ja ENPI-rahitus enintään 90 % tukikelpisista kustannuksista Kussakin rahitettavassa prjektissa vähintään klme tuensaajaa (kumppania) klmesta eri hjelmaalueen maasta, jista vähintään kahden tulee lla EU:n jäsenmaasta tai Nrjasta; prjektissa vi lla myös liitännäiskumppaneita (assciated rganisatins) Hallint Hallintviranmainen (MA) ja tdentamisviranmainen (CA): - Investitinsbank Schleswig-Hlstein (Kiel) Tarkastusviranmainen (AA): - Land Schleswig-Hlstein (Kiel) - AA:n tukena tarkastajaryhmä, jssa yksi edustaja kustakin maasta Seurantakmitea (MC): Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

9 - enintään klme edustajaa kustakin maasta (Sumesta TEM, YM, alueet) - seuraa hjelman tteuttamista, valitsee rahitettavat hankkeet Yhteinen tekninen sihteeristö (JTS): - pääknttri Rstckissa, sivuknttri Riiassa Kansalliset neuva-antavat ryhmät: - asetetaan kussakin maassa; Sumessa alueiden ja keskeisten ministeriöiden edustus; ei hjelmarahitusta Kuluvan hjelman varat alkavat lla käytetty. Itämeren alueen hjelman 83:sta hankkeesta 45 kappaletta n Itämeren alueen strategian mukaisia. 15 hankkeessa sumalainen pääpartneri, 64 sumalainen partneri ja itäsumalaisia kumppaneita n 10 hankkeessa. Phjis-Savsta Savnia-ammattikrkeakulun kuntayhtymä n llut mukana partnerina Itämeri hjelmasta rahitetussa REMOWE hankkeessa, jka päättyi julukuussa REMOWE hankkeen päätyttyä Savnia ttaa lead partnerin rlin ABOWE (Implement Advanced Cncepts fr Bilgical Utilizatin f Waste) hankkeessa (REMOWE:n extensin stage). Uuden hjelman valmistelu Tulevan hjelman temaattiset tavitteet tulevat lemaan pitkälti Itämeren alueen strategian mukaiset. Vahva temaattinen keskittäminen ja hjelman yksinkertaistaminen vat valmistelun päätavitteita. Temaattinen keskittäminen Kmissin asetusesitysten keskeisenä ideana n rakennerahasttiminnan keskittäminen seuraaviin temaattisiin tavitteisiin älykästä, kestävää ja sallistuvaa kasvua kskevan Eurppa 2020 strategian edistämiseksi: 1) tutkimuksen, teknlgian kehittämisen ja innvinnin vahvistaminen 2) tiet- ja viestintätekniikan käyttömahdllisuuksien, käytön ja laadun parantaminen 3) Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 4) vähähiiliseen taluteen siirtymisen tukeminen kaikilla alilla 5) ilmastnmuutkseen speutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen 6) ympäristön sujeleminen ja lunnnvarjen käytön tehkkuuden parantaminen 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullnkauljen pistaminen tärkeimmistä liikenneverkkinfrastruktuureista 8) työllisyyden edistäminen ja työviman liikkuvuuden tukeminen 9) ssiaalisen sallisuuden edistäminen ja köyhyyden trjunta 10) investiminen kulutukseen, ammattitaitn ja elinikäiseen ppimiseen 11) institutinaalisten valmiuksien ja tehkkaan julkishallinnn edistäminen Sumen kansallisen neuva-antavan työryhmän esitys ( ) painpisteiksi (yhteisen strategisen viitekehyksen tavitevalikima): (1) tutkimuksen, teknlgian kehittämisen ja innvinnin vahvistaminen (6) ympäristön sujeleminen ja lunnnvarjen käytön tehkkuuden parantaminen (7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullnkauljen pistaminen tärkeimmistä liikenneverkk infrastruktuureista (-> ei tarkita investinteja liikenneinfraan, vaan lgististen esteiden pistamista ja institutinaalisten ngelmien ratkaisemista) Jatkssa harkitaan, vitaisiink sia temaattisista tavitteista 3, 4 ja 5 integrida edellä mainittuihin Harkinnassa n myös temaattisen tavitteen 11 valinta (pienempi summa EU:n Itämeristrategian teknistä tukea varten) Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi

10 Jatktyön alustava aikataulu Vuden 2013 alkupulisk Temaattisia wrkshpeja (teemat 1, 6 ja 7) Ainakin yksi hjelmintityöryhmän kkus Ohjelma-asiakirjan lunnstelu JPC-kkus Virssa Ensimmäisen täydellisen hjelma-asiakirjalunnksen hyväksyminen Julkinen kuuleminen heinä-syyskuussa 2013 Vuden 2013 lppupulisk Ohjelma-asiakirjalunnksen tarkistaminen ja täydentäminen Ohjelmaesityksen hyväksyminen (JPC) ja jättäminen kmissin vuden 2013 lppuun mennessä Uuden hjelman ensimmäinen haku vuden 2014 aikana Lähtökhtia ja keskeisiä kysymyksiä JPC:n ensimmäisissä kkuksissa n käyty yleiskeskustelua sekä valmisteltu alustavaa päätöstä tulevan hjelman fkuksesta (ks edellä) Sumi n krstanut kk hjelma-alueen (ml. phjisten alueiden) humin ttamista, Venäjän aktiivisen sallistumisen varmistamista sekä EU:n Itämeristrategian merkitystä keskeisenä (muttei ainana) referenssidkumenttina. Lisäksi lemme halunneet selvittää investintien ja yksityisen sektrin rlia hjelmassa sekä lisätä hjelman näkyvyyttä alueilla. Ohjelma-alueeseen ei le esitetty muutstarpeita. Sumi ja Nrja vat krstaneet phjisten alueiden parempaa humin ttamista tteuttamisessa (riippuu sittain Venäjän phjisten alueiden asemasta) Rahituksesta ei vielä le esitetty arviita, riippuu paljn rahituskehys-neuvtteluista. Epäselvää n myös, tuleek kmissin esitys enintään 75 %:n rahitussuudesta EAY-hjelmissa säilymään (mm. EE, LV, LT ja PL vastustavat) Laaja yhteisymmärrys siitä, että EU:n Itämeristrategian tulee lla keskeinen referenssiraami, muttei kuitenkaan aina. Ohjelma visi mahdllisesti ttaa strategian tukitehtäviä (ks edellä). Venäjä n lähtökhtaisesti kiinnstunut sallistumaan aktiivisesti ja periaatteessa valmis sittamaan myös maa rahitusta, mutta kiinnstuksen tas riippuu hjelman painpisteistä/teemista (vahva kytkentä Itämeristrategiaan vi lla ngelma). Muut maat haluavat nähdä Venäjän täyspainisesti mukana. Yksityisen sektrin ja investintien rlia hjelmassa tulee selvittää. Yleisenä tiveena yksinkertaistaa hallinta ja tteuttamismenettelyjä. Ei paineita muuttaa hallintrakenteita, mutta muutamat maat (mm. Sumi) painttaneet hjelman näkyvyyden lisäämistä aluetaslla (alueelliset kntaktipisteet?). Uusia tteuttamistapja harkittava (seed mney, kaksivaiheinen haku, klusteri-hankkeet). Phjis-Savn liitt Kljnniemenkatu 2 (PL 247) Kupi