E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI 20.12.1979.."

Transkriptio

1 E LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel Keskusteluaiheita Discussion papers Kari Alho ja Sinikka Salo RAHOITUSVIRTAMATRIISIN LII'I'TÄl\1TNEN ETLAN E NNUSTEMALLIIN s f J j No SI Thls series consists of papers with Iimited circulation, intended to stimulate discussion. The papers, must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 1. TAUSTA Rahoitusvirtamatriisissa esitetään kansantalouden eri sektoreiden rahoituksen lähteet ja rahoituksen käyttö eri kohteisiin tietyn periodin, kuten vuoden aikana yhtenäiseen rahoitusvaadejakoon perustuen. Rahoituksen lähteet sisältävät laajasti määriteltyinä tuotannontekijätulot, saadut tulonsiirrot sekä luotonoton. Rahoituksen käyttöä ovat annetut tulonsiirrot, reaa1ihyödykemenot sekä rahoitussaamistenhankinnat. 1) Rahoitustilinpidossa tarkastellaan reaa1i- ja rahoitusliiketoimia yhdessä ja rahoitustilinpito tarjoaa siten mahdo11isuuden saattaa reaa1i- ja rahoitusennuste sopusointuun keskenään kunkin sektorin ja koko kansantalouden osalta. Alustavia sektoreittaisen rahoitustilinpidon ~uonteis ia 1aske1mia laadittiin ETLAn rahoitusryhmässä jo syksyllä 1975 suhdanne-ennusteen yhteydessä. Aiheen tähän antoi erityisesti se, että tuolloin rahapolitiikassa siirryttiin investointien luototustarvetta mukai1evasta linjasta yksityisen sektorin pankeilta ja ulkomailta saamien luottojen tiukkaan karsintaan vaihtotaseen tasapainottamiseksi. Rahoituksen lähteiden määrä11isen rajoitteen huomioonottaminen tuli tällöin investoin~ tien ennustamisessa keskeiseksi ) Rahoituserlit voidaan myös esittliä bruttomääräisinä, jolloin rahoitussaamisten supistaminen kuuluu rahoituksen lähteisiin ja velkojen kuolettaminen rahoituksen käyttöön.

3 , '.~ 2 Rahoitusryhmän laajettua kolmihenkiseksi keväällä 1977 asetettiin tavoitteeksi siirtyä ennus~amisessa kattavaan ja yhtenäiseen sektore~ttaiseen rahoitusvirta-analyysiin sekä kerätä ja muokata tilinpitoaineisto 1 ). Jo keväällä 1977 alettiin ennustamisessa soveltaa manuaalista tilinpitoa. Tilinpidon 1iittäminen ennustusjärjestelmään siten, että rahoitusvirtalaskelmat suoritettiin käsin, osoittautui kuitenkin työlääksi ja... hitaaksi eikä nive1tynyt tyydyttävällä tavalla reaa1italoudellisen mallin käyttöön, jossa ennusteen iterointi tapahtuu joustavasti ja nopeasti tietokoneella. Rahoitusennusteen vaikutus reaaliennusteeseen ja niiden keskinäinen sovittamtnen jäivät puutteellisiksi. Kesällä 1978 kirjoittajat suunnittelivat saatujen kokemusten perusteella rahoitusvirtamatriisin sektori- ja vaadejakoineen sekä sen liittämisen EILAn ennustemallin yhteyteen. Alunperin matriisi muodostettiin silloisen eli ns. vanhan kansantalouden tilinpidon käsitteiden mukaiseks~. Syksyllä 1979 kansantalouden tilinpidon uudistuksen jälkeen ETLAn ennustemalli muokattiinuudenkansantalouden tilinpidon määrittelyjä vastaavaksi, ja samoin meneteltiin myös rahoitustilinpitomatriisin osalta. Seuraavassa käsitellään vain tätä uutta versiota. 1) Tästä on juuri valmistunut tutkimusraportti: Sinikka Salo, Scktoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina , EILA B 21, Helsinki 1979.

4 3 2. RArIOITUSVIRTAMATRIISIN MUODOSTAMINEN ETLAssa rahoitusvirtamatriisia sovelletaan lähinnä lyhyen ajan taloudellisen kehityksen analyysiin ja ennakaintiin, mikä on otettava huomioon lähtökohtana muodostettaessa matriisin sektori- ja vaadeluokituksia. Muodostettu rahoitusvirtamatriisi on eri sektoreiden pääomanmuodostuksen rahoitustilien yhdistelmä. Tulojen käyttö kulutukseen on nettoutettu pois. Rahoitusvirtamatriisin yläosassa on esitetty reaaliliiketoimista säästäminen, poistot, investoinnit kiinteään pääomaan ja varastojen lisäys sekä saadut pääomansiirrot nettomääräisinä kunkin sektorin kannalta. Rahoitusvirtamatriisin yläosan perusteella määräytyy sektorin nettoluotonanto (säästäminen + poistot - investoinnit - varastojen lisäys + saadut pääomansiirrot, netto) muille sektoreille laskettuna reaaliliikctoimista. Rahoitusvirtamatriisin alaosan riveillä on esitetty sektoreiden väliset rahoitusliiketoimet siten, että sektorin rahoituksen lähde - velan lisäys tai saamisen väheneminen - tulee merkityks i positiivisena ja sektorin rahoituksen käyttöerä - saami sen lisäys tai velan väheneminen - negatiivisena. Laskemalla näin merkityt rahoitusliiketoimet yhteen sektoreittain (sarakkeittain),.. saadaan rahoitusvirtamatriisin alaosasta kunkin sektorin net- ~.oluotonotto (==.- nettoiuotonanto) muilta sekturei 1ta raho i tusliiketoimista laskettuna.

5 r' '- 4 Rahoitusvirtamatriisin yläosasta määräytyvän nettoluotonannon ja alaosasta saatavan nettoluotonoton tulisi olla vastakkajsmerkkisiä ja itseisarvoltaan yhtä suuria. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, mikä johtuu tilastojen erilaisista ajoittumis- ja arvostusperusteista, sektorijaon vaihtelevuudesta jne. Niinpä rahoitusvirtamatriisiin on lii-, tetty yhtenä eränä myös residuaali Sektorijako Tässä rahoitusvirtamatriisissa on erotettu kahdeksan sektoria, joista ns. reaalisektorit on muodostettu samoin perustein kuin uusitussa kansantalouden tilinpidossa. Kotitaloussektori on yhdistetty kansantalouden tilinpidossa kahtena erillisenä sektorina olevista palkansaaja- ja elinkeinoharjoittajakotitalouksista ja yksityisistä voittoa tavoittelemattomista yhteisäistä (viimeksimainitut sisältävät mm. asunto-osakeyhtiöt). Yrj~sektori on kansantalouden tilinpidon mukainen. Se sis~utää yksityisten yritysten lisäksi valtionyhtiöt ja julkiset liikelaitokset (paitsi_julkista hallintoa palvelevat liikelaitokset, jotka kansantalouden tilinpidossa sisältyvät valtioon ja kuntasektoriin). Julkinen seky.ori s isältää vaition, kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. Rahoituslaitokset on, toisin kuin kansantalouden tilinpidossa, jaettu edelleen neljään sektorlin: S'u'omen Pankki., 'p'äi"q<it,

6 5 vakuutuslaitokset ja muut rahoituslaitokset. Viimeksimainittu. ryhmä koostuu kiinnitys- ja erityisluottolaitoksista. Ulkomaatsektori umpeuttaa tilinpidon. Sen liiketoimia, samoin kuin muidenkin tarkastellaan sektorin omasta näkökulmasta. Rahoitustilinpidossa tarkastellaan sektoreiden välisiä rahoitusvirtoja, joten sektorin sisäiset rahoitusvirrat nettoutuvat pois Vaadejako Muodos tettua vaadeluokittelua voi 1uonnehtia sektoriorientoituneeksi, ts. luokit telussa on painotettu sektoreiden välisten velallis- ja velkojasuhteiden selvittämistä vaateen laadun sija~n. Uusittuun kansantalouden tilinpitoon sisältyvässä rahoitustilinpidossa luokittelu on lähinnä laadullinen. Esim. luotot on luokiteltu vekselcihin, kauppaluottoihin ja -ennakoihin ja muihin lainoihin. Kun kyseisen tilinpidon sektorijaossa ei ole disaggregoitu rahoituslaitoksia, siltä ei voi selvittää esim. eri rahoituslaitosryhmien välittämiä luottoja. Suomen rahoitusmarkkinoilla rahoitusvaateet on jaoteltavissa kahteen selvään ryhmään: vaateisiin, jotka liikkuvat pääasiassa kotimaan markkinoilla ja vaateisiin, jotka on tarkoitettu lähes yksinomaan kotimaan ja ulkomaiden välisten rahoitusliiketoimien suorittamiseen. Tässä muodostetussa vaadejaossa kaikki ulkomaiden.. kanssa suoritetut liiketoimet on erotettu omaksi vaaderyhmäksi, joka on j aoteltu ai no<1s ta an lyhytaikais i in j cc pitkäaikaisiin

7 6 velkoihin ja saamisiin. Muut vaateet sisältävät ainoastaan ko~imaisten sektorien liikkeelle ~askemia ja hallussa pi~ä~ miä velkakirjoja. Vaateita on kaikkiaan 21 1 ); Käteisraha Käteistalletukset Valuuttatalletukset Varsinaiset talletukset Saamiset vakuutuslaitoksilta Rahoituslaitosten kotimaiset arvopaperit Julkisen sektorin kotimaiset arvopaperit Talletukset Suomen Pankissa Ulkomaiset lyhytaikaiset saamiset Ulkomaiset pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Luotot pankeilta Luotot vakuutuslaitoksilta Luotot muilta rahoituslaitoksilta Kotitalouksien asunto-osakkeet Yritysten kotimaiset arvopaperit Luotot julkiselta sektorilta Luotot Suomen Pankilta Ulkomaiset lyhytaikaiset velat Ulkomaiset pitkäaikaiset velat Muut velat 2). Rahoitusvirtamatriisi vuodelle 1979 oli ETLAn,syksyn "1979 ennusteessa seuraava. 1) Vaateiden sisältöä on esitelty äskettäin valmistuneessa tutkimusraportissa: Sinikka Salo, S6ktoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina 1970~78, ETLA B 21, Helsinki ) Muut velat sisältävät julkist~q liikelaitosten julkiselta sektorilta saaman rahoituksen.

8 7 RAHOITUSVI RTAM.I\TRI I SI (syksyn 1979 ennuste vuodelle 1979) *~X** * XMK*.* **X.* * *M* ~.N KK ***.** ***.* * * *.~.* * * * R;.II~OJ.lU[Nlf~IUYr IJ. ~'17'7, I'\PD.t11{ * **.**.~* * X.*.*.* * **.* 4*N*.**.* *.Xk.* *.* ~ ~ X *.KOrI-.)1. *W,I:. ')HllJlJ r.!lju; ~)U()i1DJ )fljl.j<o-..\l RAIWITLlF;FI'<;.,;r *H1L. l<yrit. *P(1Ni<ITxl..AIT. )Wf.l!I.L.*f~EI<T. xf'r-\h:<ict.~1rc.h~,t * 'o'i-it. * * *------l(------* x------* x-- --X * 01 Säästämin~n. netto * * 02 + Poistot * 7.2 * 11.1 M O.~ x 0.1 * O. 1.6 * *------*------w------* ~ *------* 03 B~uttosää5täminRn * 12.6 * 11.7 x 1.0 * 4.0 * 0.1 * )( 39.1 x * 04.- Ki illi:eih: inl,' stcjinnit j( - 1~1.e *- 17.:;~ x O n. O -~j.6. 0.'. '1("-37.7.)( *O~- VaraEt()J l\li",~iys. *-,'1.<;'* * *. -'1.',,, *_--- -_ -._ *- ----* *.. - _ * Jl' ~ * 06 R<lhoitu~;.;;"'~I\lä * -2.~! * 7J, * ' D * D. l )f 3.6.' O.~. il' o.~:;. O. I Y * r\a<111t P~-i;~()lllan;:. i irnjt. netto * ')( * * * -0.'1 * * O. *_ O..~ * _ * * j( )1; * *------*_._.--- _.;< ~ _-1* * DEl (1) UE1TOllJ<)10NtiNTO * -2.1 * * * 0.1 * 3.5')( 0.4 * o.~~. 0.'1 ll ll _ x --- -* )(------r * _-..- "1,""-""-'-.--' '-.'-'--'-.. -,;w, * RAI-IOIllJ3VAA1ElOEN MUUTOKSET : * * * * ~ * * * * 11 ~ ); lf ~. 09 l{ih:~i~,ah;:" * -0.2 * -~(). 1.~ -0."1 * '* o. ~ 0.4 ~ -t( ;:: 10 l(ätci'öt;,d1et,-,k;;,~t l( O. ')( -' loi O. O. -o.~~ ')( -0.0 )\ * '1'1 V<:'I'sin.'i5~'~t t<,"l",t;ul<s.~t * -7.7 O. * 7.'1. * * 'j(' * * - (1.0 * _!'- '1? 'Jr.l1~II~tt<~t;:111et2,.!::: ~t; *.0:. * O * 0: ~ Q.,.)\,O.~!f * ~.)1. _.0... '" 13 S~amisEt vakuutusl~itoksllta O. ')( 0.3 * * * O. * * 1~. r1",h01~.;t. kotim.,,\rvop"h'f" it X..l1.3 ')( ~ O. ')( o. ~. 0.7 le -0,'. Jl. O. 1< )< 0.0 * x 15 Julk. E~kt. kot im. arvopaperit M -1.0 ')( -0.2 * )( O. x * o. ".)(. -16 r:,",11(..~tijl{~;l :~t!:~i.uj1~1~21'1 P<.\nl~ h~~e-i,;\ * '* O..* -'1.0 ~..;.(: O."t --D.ti ~~.. ~3 * '* o. 1* l" '17 ijlkom. 'lyl,yt<i.i!,;\i'o;t't!;'~a1:av.,t y, 1.n * 0.5 *.y< * O. * -'~L6'x 30'1. O.)( 'HI U11(;)n1. ro itk~iaik<.,i!i~:t: ~"aata'v;,\t -o.? * O. l( n..)( O.)( D.)( O. '* lj.7 l( Cl. * 19 Hilut" ~;",,','\\i<:;i-:t * O. O. l k o. * o. * o. * -O.,()( D. -1;, o. O. 1f * ;!O!.ur.Jtot p,"!:!<c: i ll" II b.~'; * 4.[1 Jf, y.. l( O..)(. lj./.)(- * D.O.xli: 2'1 L'lCJtr.-t: v:;kl)i.l!:'jslail:llksilia 1( 0.3)i 3.::; "'. O x * D. l.)(. * 1(. 0.0'. 2~] l,'idtot r "Jilt.;,. r<.lil.1aitol(si'1tcl.!f!j.21< '1.2* * x -1.5.)(. n. 1.~* D.O" * 2:~ k<'1i:il.<.1!. '..";I.nlp-o,:;';.H:~et J( O.;.~ 1< *.)( -n. j * l\.-f), 1 " )f 1, fj. '" 1( 2/, Y. il;,.-::.tcn kot ir.,. an/upctp( :r it * U. r; '(, '1.5 >', O. 1(. -.f.j.;;~.)( o. j(. -O.l, 1( 0.!1 ~ D.O.1(. * ~>5 l.uc)l.ot,j',lll( i~:e:jl:n "E ;<tol' 11l:c\ -1; ~!.O -)( ' O. * * n. * -~J.f) 1': * ~: O. -1(. ~. ;~~, Lllotot t):j(ibh ::n Falll~ i 1 te"=' '*"* 0.8~ 0.2 * -)(. *' o. ~.... n.~:j.:(. x ()..): 1( ;:'7 I.J 11"~1I1. 1yl-, yt a i k.,\ i<:\f~l...c 1.~ t.y< )( (). /" x ;!. ~j x (). K O. )( '<3.2')(- O. ().l>< 28 Ulkolll. pilkäaikaimet velat -~.5 H lj. O. )( 0.3 * 2.8)( O < 0.0-)(.)( :;") Mllut vr!'!al: * O. * ;:'.0 x lj. O. ~( O. 1(. - ;~.lj.l:' o. l~ o..j<. O * * * *.)(- *.); _.- _ )(~- -.l( _ _ loi.. _.- * )( )( _ )(.--. '.'-'- )(..- _l(- - x.)(- :~O (;') Rr,il()J"ll.Jl(SCt~ I..ÄIIH:TT l( r/.;~ )! 1::;.'" x l;;~.b K Cl.:~ )1, '1.4 II 4.;;~ * ;.~./ :3.C -)(- L.'?::'.")(.~ (p). twl.1ttll';;i,iä~:;t~imjne~n) )( * 11 * * ~ * * * * * * )( * -)( * * * ~( 3'1 <:~) R(111ö 1TUI<ElEN K,Wl Hi *-'1(') J. 1( '-4.7 *,-,1:3.8 'l(. -A.:>' ')1, -1. ~~ l( -7.~. 1(. -:3.'1 j(. -.f :3 j( --.f,<}.:3.)/,. '" (rol 0 bl'"lltti.ji'ä<:~t:oilr'"i);."ij(;do,;tlj~'.).~ -)( " 1( )( * Jl. * * * <'-' _., \( -..-_ *-_ ok-.. - _- -1(..-_.. _..1( *- --.l( - ;(.- - )(-.. K l~ 3;! U.."'(;])-I<::l) NC1TOL.UO 'OllOlrO li "'1.2)( '10.4 -)( l.n lf.. ~,.[j.)(. "0.1)( --:L~.: ~ nj, D.::; II. 1).0 )( ~ -._ _.-_ )(..-.._--..)( _.. _..-...~_ _ *.-.,.- _._* - - _.-)( _.., )( *-..- _.. X!( ::::3 ('1) ~ (1,) f:c!.ld',l,,\;\l I )(.~).;) Y. :'l.() -l<- (J. -)f ' '0.0.); 0.0 j(. n.::! Y' 0,,0 Y ~, (J.'.")( ~~**~~~~t~*~~~i!~j(*~~(~i~~)~~1~j'~x~1~****m**1~1*1~***~~*1~~****1~*1~y~x1t*1~**e*1~x*f~****~x**1f~~~~"~~1(~~x~*)*x**;{i~1~y**~~*~ i~~.\iit:)it.:iji~~.c'n J; :~ht cct (+): s, ;\alll'~:;tgll "'li:~ilc:-'nl\ys"vl:.'lr,p~jt~ 1l li~:~~:,y~; R,,~hl)jtlJl~!:;("O:I) I\;:~yt:t:ö (-) :!:.i~ami!:;tcl) 1 i~:;~~ynlvc]l<n,j( ::n Vj~;\I'ICI,ny~~

9 8 3. RAHOITUSVIRTfu\1ATRIISIN LIITTÄMINEN MALLIIN l ) ETLAn ennustemalli perustuu Pentti Vartian väitbskirjassaan 2 ) esittämään malliin Suomen kansantalouden keskeisistä riippuvuuksista reaalitalouden ja hintojen määräytymisen osalta. Vuoden 1974 jälkeen mallia on joiltakin osin laajennettu ja siihen on lisätty monipuolinen tulostusohjelmisto, joka liittää mallin ennustusjärjestelmän keskeiseksi osaksi. Mallin nykyversiosta on hiljattain yalmistunut kattava raportti 3 ). ( Malli muutettj.in käsitteiden ja luokittelujen osalta syyskuussa 1979 vastaamaan uutta kansantalouden tilinpitoa. Tämä merkitsi muutoksia tulojen ja tulonsiirtojen määräytymisidentiteeteissä, Reaalimallin sektorijako sektoreiden lukumäärän osalta on pidetty ennallaan, samoin mallin käyttäytymisyhtälbt. Käytettävissähän on tällä hetkellä yhtenäinen aineisto vain vuosilta ) Rahoitusvirtamatriisin liittämisen malliin ohjelmoi kesällä 1978 Eeva-Liisa Kaukinen. Utiden kansantalouden tilinpidon aiheuttamat muutokset ohjelmaan suoritti Pirkko Tuominen. 2) Pentti Vartia, An Econometric Model for Analyzing and Forecasting Short-term Fluctuations in the Finnish Ecpnomy, ETLA A 2, Helsinki ~ 3) Heikki Vajanne, Eero Pylkkänen, Kari Salmi, EILAn suhdannemallin ATK-dokumentti, ETLA DP No 49,

10 9 Mallin sektoreiden sisäinen määrittely on toteutettu uuden kansantalouden tilinpidon mukaan. Rahoitusvirtamatriisin on sektorijaoltaan oltava luonnollisesti disaggregoidumman kuin reaalimallin. Matriisissa tulee erikseen kuvata rahoituslaitosten taseet (muutosmuodossa), joita sektoreita ei reaalitaloudessa kannata erottaa muista yrityksistä niiden suhteellisen vähäisten investointien ja säästämisen vuoksi. Rahoitusvirtamatriisin yläosaan ei siten voida saada kaikkia muuttujia reaalimallista, vaan reaalipuolen ennusteet on osittain hajotettava pienempiin osiin. Tässä suhteessa on menetelty seuraavasti. Säästäminen Kotitalouksien säästämisen~uste saadaan mallista endogeenisena muuttujana ja samoin julkisen sektorin säästäminen. Mallista saadaan lisäksi endogeenisena muuttujana yhteis6jen säästäminen, joka sisältää yritysten, pankkien, vakuutuslaitosten, muiden rahoituslaitosten ja Suomen Pankin säästämisen. Rahoitusvirtamatriisia varten tämä erä jaetaan siten, että eksogeenis8sti ennustetaan näistä muiden kuin yritysten sääst.äminen, joka siis määräytyy endogeenisen kokonaiserän ja muiden summan e~otuksenal). jen v~lillä Tulonjaon muuttuessa kotitalouksien ja yhteis6- tämä heijastuu siten ensi sijassa kotitalouksien.,. ja muiden yritysten kuin rahoituslaitosten tuloihin. 1) Tlimä jakaminen suoritetaan ennusteessa rahoitusryhmän toimesta.

11 10 Poistot Mallissa kokanaispoistot ovat eks9geeninen muuttuja, jonka hajottaminen eri sektoreille on suoritettu rahoitusvirtamatriisissa siten, että eksogeenisesti ennustetaan muiden (kotimaisten) sektoreiden kuin yritysten poistot, jotka määräytyvät jäljelle jäävänä osanai). Kiinteät investoinnit, Mallissa julkiset investoinnit ovat talouspolitiikan eksogeeninen välinemuuttuja. Huoltotaseen julkiset investoinnit ja julkisen sektorin investoinnit poikkeavat kansantalouden tilinpidos- 5a toisistaan jonkin verran, jälkimmäisen sisältäessä ns. julkista toimintaa palvelevien julkisten liikelaitosten investoinnit. Tämä korjaus suoritetaan rahoitusvirtataseen ohjelman yhdellä parametrilla. Asuinrakennusinvestoinnit ovat mallin eksogeeninen muuttuja, jonka antaa investointien sektoriennustaja. Mtiut yksityiset investoinnit kuin asuinrakennus investoinnit määräytyvät maliissa endogeenisesti. Yksityiset investoinnit eivät siten ole suoraan siirrettävissä rahoitusvirtamatriisiin, vaan niitä on jaoteltava toisella tavalla. 1) Poistojen kokonaiscnnuste saodaan tästä vastaavalta henkilöltä, julkisen sektorin poistot julkisen tålouden ryhmältä, ja muuten poistot ennustetaan rahoitusryhmän toimesta.

12 11 Investointiennuste muunnetaan rahoitusvirtamatriisia varten siten, että mm. asuinrakennusinvestointien ennusteeseen perustuen arvioidaan kotitalouksien investointien kehitys ja tämä syötetään erikseen rahoitusvirtamatriisiin. Yritysten investoinnit saadaan residuaalina, kun yksityisistä investoinneista (tässä yhtä kuin huoltotaseen kyseinen erä korjattuna emo julkisten investointien korjauserällä) vähennetään kotitalouksien I investoinnit (ja mahdollisesti muiden rahoituslaitosten investoinnit, joihin ei toistaiseksi ennustamisessa ole kiinnitetty huomiota). Yksityisten investointien ennusteen muuttuessa ennusteiteroinneissa siten yritysten investoinnit muuttuvat rahoitusvirtamatriisissa, jollei muita muutoksia suoriteta. Varastojen lisä~ kohdistetaan kokonaisuudessaan yritysten osalle. Koska reaali-ennustcessa eikä mallissa eroteta varastojen lisäystä ja tilastovirhettä toisistaan, myös rahoitusvirtamatriisissa varastojen lisäys sisältää nämä molemmat. Saadut pääomansiirrot, netto syötetään eksogeenisesti rahoitusvirta.ma t.riis i :i.n. Rahoitusvirtojen muutokset ennustetaan toistaiseksi eksogeenisesti. Rahoituserissä tai yllämainitussa reaaliennustcen hajottamisessa tapahtuvan jokaisen muutoksen jälkeen on kyseisiä rahoitusvirtamatriisin ohjelman data-lauseita muutettava ennen matriisin tulostusajoa.

13 12 Rahoitusvirtamatriisin kaikkia soluja ei ole "avattu", mikä tarkoittaa sitä, että njille ei anneta ennustetta. Osa näistä on sellaisia, että kyseistä rahoitusvaadetta ei tietyn sektorin kohdalla loogisesti tai institutionaalisista syistä voi esiintyä. Toinen peruste on se, että erä on kovin vähämerkityksellinen, jolloin siihen ei kannata kiinnittää huomiota., Tältä osin kriteerinä on pidetty sitä, että kyseisen erän varanto ej ylitä 100 milj. markkaa, jolloin sen muutoksetkaan eivät todennäköisesti nouse 0.1 mrd.markkaan, joka on rahoitusvirtamatriisissa käytetty tarkkuus. Mikäli kyseinen erä saattaa rahoitusmarkkinoiden kuvaamisessa muodostua tärkeäksi, solu on avattu, vaikka vaade olisikin viime aikoina ollut varannoltaan pieni. RaJloitusvirtamatriisin ohjelma laskee bruttosäästämisen, rahoitusjäämän, nettoluotonannon, rahoituksen lähteiden ja käytön summat sekä reaali- ja rahoitusennusteen välisen residuaalin kunkin sektorin osalta. Lisäksi ohjelma luonnollisesti laskee markkinarajoitukset, ri\7isummat, joiden tulee olla nollia. Malliin liitettyä rahoitusvirtamatriisia on nyt käytetty kolmessa suhdanne-ennustekierroksessa. Se on osoittautunut kahdellakin tavalla hyödylliseksi. Ensinnäkin se on edellyttänyt kattavaa ja konsistenttia rahoitusmarkkinoiden ennustamista ja toisaalta mahdollistanut rahoitus- ja reaalipuolen ennusteiden nopeanllnan j 3 patgmman yhteensovit tamisen. Ennustetilanteess a,. sen käyttö on tosin varsin suuritöinen, mikä osittain riippuu

14 13 sen "puolia.utomaattisesta" luonteesta. Matriisia on tarkoitus kehittää eteenpäin siten, että eksogeenisesti,määräytyvä osa pienenee ja keskeiset erät yhdistyvät muuhun malliin omilla käyttäytymisyhtälöillään. Lisäksi on havaittu tarpeelliseksi esittää virtatulostuksen ohella myös varantotaseet keskuspankin ja pankkien osalta., "

Kari A1ho RAHOITUSVIRTAMATRIISIN RATKAISEMINEN JA TULOSTAMINEN ETLAN ENNUSTUSJÄRJESTELMÄSSÄ

Kari A1ho RAHOITUSVIRTAMATRIISIN RATKAISEMINEN JA TULOSTAMINEN ETLAN ENNUSTUSJÄRJESTELMÄSSÄ Kari A1ho RAHOITUSVIRTAMATRIISIN RATKAISEMINEN JA TULOSTAMINEN ETLAN ENNUSTUSJÄRJESTELMÄSSÄ No SS 24.6.1980 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen rahoitusryhmässä on käytetty syksystä 1978 lähtien rahoitusennusteiden

Lisätiedot

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA EL KENOELÄMÄN TUTt(J USLATOS THE RESEARCH NSTTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12. Finland, tel. 601322 ( ~' eli ruee a ~j (t) r Christian Edgren SOSAALTURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHSESTA

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kansantalous 2012 Rahoitustilinpito 2012, 1. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kotitalouksien nettorahoitusvarojen vuoden 2011

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Kotitalouksien nettorahoitusvarat 105 miljardia vuoden 2010 lopussa

Kotitalouksien nettorahoitusvarat 105 miljardia vuoden 2010 lopussa Kansantalous 2011 Rahoitustilinpito 2010, 4. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarat 105 miljardia vuoden 2010 lopussa Kotitalouksien nettorahoitusvarat kohosivat vuoden 2010 lopussa 105,2 miljardiin

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantumisaste 119,5 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä

Kotitalouksien velkaantumisaste 119,5 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä Kansantalous 2014 Rahoitustilinpito 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien velkaantumisaste 119,5 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi 119,5 prosenttiin

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2010, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus nousi hieman vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu

Lisätiedot

Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot

Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot Aineistokuvaus Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, työsuhdejaksot Sisältökuvaus Työsuhdejaksot yhdistetyn työntekijä-työnantaja-aineiston (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Rahoitustilinpito 2013

Rahoitustilinpito 2013 Kansantalous 214 Rahoitustilinpito 213 Kotitalouksien varallisuus kasvoi vuonna 213 Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 252 miljardia euroa ja muut varat 413 miljardia euroa vuoden 213 lopussa. Rahoitusvarojen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Luottokanta 2014, 1. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Rahoitustilinpito 2009

Rahoitustilinpito 2009 Kansantalous 21 Rahoitustilinpito 29 Kotitaloudet sijoittivat viime vuonna osakkeisiin ja rahastoihin Kotitalouksien talletusten voimakas kasvu pysähtyi vuonna 29. Talletusten sijaan kotitaloudet sijoittivat

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Rahoitustilinpito 2012

Rahoitustilinpito 2012 Kansantalous 213 Rahoitustilinpito 212 Kotitalouksien nettorahoitusvarat hupenivat vuonna 212 Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 22,2 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Rahoitusvarat kasvoivat vuoden

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Rahoitustilinpito 2011

Rahoitustilinpito 2011 Kansantalous 212 Rahoitustilinpito Kotitalouksien rahoitusvarat supistuivat hallussapitotappioiden myötä vuonna Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 218 miljardia euroa vuoden lopussa. Rahoitusvarat vähenivät

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

(uudelleenlaadittu) (EKP/2013/24) (2014/3/EU)

(uudelleenlaadittu) (EKP/2013/24) (2014/3/EU) FI L 2/34 Euroopan unionin virallinen lehti 7.1.2014 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, tilastoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Tietosisällön muutokset kuukausittaiseen kyselyyn ulkomaisista saamisista ja veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, kunnille ja valtiolle

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2015, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat työeläkelaitosten ansiosta vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Rahoitustilinpito 2014

Rahoitustilinpito 2014 Kansantalous 215 Rahoitustilinpito 214 Kotitalouksien varallisuuden kasvu oli hallussapitovoittojen varassa vuonna 214 Kotitalouksien rahoitusvarat olivat 262 miljardia ja muut varat 42 miljardia euroa

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus kääntyi nousuun vuoden 2009 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Luottokanta 2015, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT KÄSITTEEN MITTAAMINEN 1. KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 2. KÄSITTEEN KVANTIFIOINTI 3. SUORITETAAN MITTAUS Puhtaalla mittaamisella on kvantitatiivinen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot