E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E LA. Keskusteluaiheita Discussion papers ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV. No SI 20.12.1979.."

Transkriptio

1 E LA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS' THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMV Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel Keskusteluaiheita Discussion papers Kari Alho ja Sinikka Salo RAHOITUSVIRTAMATRIISIN LII'I'TÄl\1TNEN ETLAN E NNUSTEMALLIIN s f J j No SI Thls series consists of papers with Iimited circulation, intended to stimulate discussion. The papers, must not be referred or quoted without the authors' permission.

2 1. TAUSTA Rahoitusvirtamatriisissa esitetään kansantalouden eri sektoreiden rahoituksen lähteet ja rahoituksen käyttö eri kohteisiin tietyn periodin, kuten vuoden aikana yhtenäiseen rahoitusvaadejakoon perustuen. Rahoituksen lähteet sisältävät laajasti määriteltyinä tuotannontekijätulot, saadut tulonsiirrot sekä luotonoton. Rahoituksen käyttöä ovat annetut tulonsiirrot, reaa1ihyödykemenot sekä rahoitussaamistenhankinnat. 1) Rahoitustilinpidossa tarkastellaan reaa1i- ja rahoitusliiketoimia yhdessä ja rahoitustilinpito tarjoaa siten mahdo11isuuden saattaa reaa1i- ja rahoitusennuste sopusointuun keskenään kunkin sektorin ja koko kansantalouden osalta. Alustavia sektoreittaisen rahoitustilinpidon ~uonteis ia 1aske1mia laadittiin ETLAn rahoitusryhmässä jo syksyllä 1975 suhdanne-ennusteen yhteydessä. Aiheen tähän antoi erityisesti se, että tuolloin rahapolitiikassa siirryttiin investointien luototustarvetta mukai1evasta linjasta yksityisen sektorin pankeilta ja ulkomailta saamien luottojen tiukkaan karsintaan vaihtotaseen tasapainottamiseksi. Rahoituksen lähteiden määrä11isen rajoitteen huomioonottaminen tuli tällöin investoin~ tien ennustamisessa keskeiseksi ) Rahoituserlit voidaan myös esittliä bruttomääräisinä, jolloin rahoitussaamisten supistaminen kuuluu rahoituksen lähteisiin ja velkojen kuolettaminen rahoituksen käyttöön.

3 , '.~ 2 Rahoitusryhmän laajettua kolmihenkiseksi keväällä 1977 asetettiin tavoitteeksi siirtyä ennus~amisessa kattavaan ja yhtenäiseen sektore~ttaiseen rahoitusvirta-analyysiin sekä kerätä ja muokata tilinpitoaineisto 1 ). Jo keväällä 1977 alettiin ennustamisessa soveltaa manuaalista tilinpitoa. Tilinpidon 1iittäminen ennustusjärjestelmään siten, että rahoitusvirtalaskelmat suoritettiin käsin, osoittautui kuitenkin työlääksi ja... hitaaksi eikä nive1tynyt tyydyttävällä tavalla reaa1italoudellisen mallin käyttöön, jossa ennusteen iterointi tapahtuu joustavasti ja nopeasti tietokoneella. Rahoitusennusteen vaikutus reaaliennusteeseen ja niiden keskinäinen sovittamtnen jäivät puutteellisiksi. Kesällä 1978 kirjoittajat suunnittelivat saatujen kokemusten perusteella rahoitusvirtamatriisin sektori- ja vaadejakoineen sekä sen liittämisen EILAn ennustemallin yhteyteen. Alunperin matriisi muodostettiin silloisen eli ns. vanhan kansantalouden tilinpidon käsitteiden mukaiseks~. Syksyllä 1979 kansantalouden tilinpidon uudistuksen jälkeen ETLAn ennustemalli muokattiinuudenkansantalouden tilinpidon määrittelyjä vastaavaksi, ja samoin meneteltiin myös rahoitustilinpitomatriisin osalta. Seuraavassa käsitellään vain tätä uutta versiota. 1) Tästä on juuri valmistunut tutkimusraportti: Sinikka Salo, Scktoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina , EILA B 21, Helsinki 1979.

4 3 2. RArIOITUSVIRTAMATRIISIN MUODOSTAMINEN ETLAssa rahoitusvirtamatriisia sovelletaan lähinnä lyhyen ajan taloudellisen kehityksen analyysiin ja ennakaintiin, mikä on otettava huomioon lähtökohtana muodostettaessa matriisin sektori- ja vaadeluokituksia. Muodostettu rahoitusvirtamatriisi on eri sektoreiden pääomanmuodostuksen rahoitustilien yhdistelmä. Tulojen käyttö kulutukseen on nettoutettu pois. Rahoitusvirtamatriisin yläosassa on esitetty reaaliliiketoimista säästäminen, poistot, investoinnit kiinteään pääomaan ja varastojen lisäys sekä saadut pääomansiirrot nettomääräisinä kunkin sektorin kannalta. Rahoitusvirtamatriisin yläosan perusteella määräytyy sektorin nettoluotonanto (säästäminen + poistot - investoinnit - varastojen lisäys + saadut pääomansiirrot, netto) muille sektoreille laskettuna reaaliliikctoimista. Rahoitusvirtamatriisin alaosan riveillä on esitetty sektoreiden väliset rahoitusliiketoimet siten, että sektorin rahoituksen lähde - velan lisäys tai saamisen väheneminen - tulee merkityks i positiivisena ja sektorin rahoituksen käyttöerä - saami sen lisäys tai velan väheneminen - negatiivisena. Laskemalla näin merkityt rahoitusliiketoimet yhteen sektoreittain (sarakkeittain),.. saadaan rahoitusvirtamatriisin alaosasta kunkin sektorin net- ~.oluotonotto (==.- nettoiuotonanto) muilta sekturei 1ta raho i tusliiketoimista laskettuna.

5 r' '- 4 Rahoitusvirtamatriisin yläosasta määräytyvän nettoluotonannon ja alaosasta saatavan nettoluotonoton tulisi olla vastakkajsmerkkisiä ja itseisarvoltaan yhtä suuria. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, mikä johtuu tilastojen erilaisista ajoittumis- ja arvostusperusteista, sektorijaon vaihtelevuudesta jne. Niinpä rahoitusvirtamatriisiin on lii-, tetty yhtenä eränä myös residuaali Sektorijako Tässä rahoitusvirtamatriisissa on erotettu kahdeksan sektoria, joista ns. reaalisektorit on muodostettu samoin perustein kuin uusitussa kansantalouden tilinpidossa. Kotitaloussektori on yhdistetty kansantalouden tilinpidossa kahtena erillisenä sektorina olevista palkansaaja- ja elinkeinoharjoittajakotitalouksista ja yksityisistä voittoa tavoittelemattomista yhteisäistä (viimeksimainitut sisältävät mm. asunto-osakeyhtiöt). Yrj~sektori on kansantalouden tilinpidon mukainen. Se sis~utää yksityisten yritysten lisäksi valtionyhtiöt ja julkiset liikelaitokset (paitsi_julkista hallintoa palvelevat liikelaitokset, jotka kansantalouden tilinpidossa sisältyvät valtioon ja kuntasektoriin). Julkinen seky.ori s isältää vaition, kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. Rahoituslaitokset on, toisin kuin kansantalouden tilinpidossa, jaettu edelleen neljään sektorlin: S'u'omen Pankki., 'p'äi"q<it,

6 5 vakuutuslaitokset ja muut rahoituslaitokset. Viimeksimainittu. ryhmä koostuu kiinnitys- ja erityisluottolaitoksista. Ulkomaatsektori umpeuttaa tilinpidon. Sen liiketoimia, samoin kuin muidenkin tarkastellaan sektorin omasta näkökulmasta. Rahoitustilinpidossa tarkastellaan sektoreiden välisiä rahoitusvirtoja, joten sektorin sisäiset rahoitusvirrat nettoutuvat pois Vaadejako Muodos tettua vaadeluokittelua voi 1uonnehtia sektoriorientoituneeksi, ts. luokit telussa on painotettu sektoreiden välisten velallis- ja velkojasuhteiden selvittämistä vaateen laadun sija~n. Uusittuun kansantalouden tilinpitoon sisältyvässä rahoitustilinpidossa luokittelu on lähinnä laadullinen. Esim. luotot on luokiteltu vekselcihin, kauppaluottoihin ja -ennakoihin ja muihin lainoihin. Kun kyseisen tilinpidon sektorijaossa ei ole disaggregoitu rahoituslaitoksia, siltä ei voi selvittää esim. eri rahoituslaitosryhmien välittämiä luottoja. Suomen rahoitusmarkkinoilla rahoitusvaateet on jaoteltavissa kahteen selvään ryhmään: vaateisiin, jotka liikkuvat pääasiassa kotimaan markkinoilla ja vaateisiin, jotka on tarkoitettu lähes yksinomaan kotimaan ja ulkomaiden välisten rahoitusliiketoimien suorittamiseen. Tässä muodostetussa vaadejaossa kaikki ulkomaiden.. kanssa suoritetut liiketoimet on erotettu omaksi vaaderyhmäksi, joka on j aoteltu ai no<1s ta an lyhytaikais i in j cc pitkäaikaisiin

7 6 velkoihin ja saamisiin. Muut vaateet sisältävät ainoastaan ko~imaisten sektorien liikkeelle ~askemia ja hallussa pi~ä~ miä velkakirjoja. Vaateita on kaikkiaan 21 1 ); Käteisraha Käteistalletukset Valuuttatalletukset Varsinaiset talletukset Saamiset vakuutuslaitoksilta Rahoituslaitosten kotimaiset arvopaperit Julkisen sektorin kotimaiset arvopaperit Talletukset Suomen Pankissa Ulkomaiset lyhytaikaiset saamiset Ulkomaiset pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Luotot pankeilta Luotot vakuutuslaitoksilta Luotot muilta rahoituslaitoksilta Kotitalouksien asunto-osakkeet Yritysten kotimaiset arvopaperit Luotot julkiselta sektorilta Luotot Suomen Pankilta Ulkomaiset lyhytaikaiset velat Ulkomaiset pitkäaikaiset velat Muut velat 2). Rahoitusvirtamatriisi vuodelle 1979 oli ETLAn,syksyn "1979 ennusteessa seuraava. 1) Vaateiden sisältöä on esitelty äskettäin valmistuneessa tutkimusraportissa: Sinikka Salo, S6ktoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina 1970~78, ETLA B 21, Helsinki ) Muut velat sisältävät julkist~q liikelaitosten julkiselta sektorilta saaman rahoituksen.

8 7 RAHOITUSVI RTAM.I\TRI I SI (syksyn 1979 ennuste vuodelle 1979) *~X** * XMK*.* **X.* * *M* ~.N KK ***.** ***.* * * *.~.* * * * R;.II~OJ.lU[Nlf~IUYr IJ. ~'17'7, I'\PD.t11{ * **.**.~* * X.*.*.* * **.* 4*N*.**.* *.Xk.* *.* ~ ~ X *.KOrI-.)1. *W,I:. ')HllJlJ r.!lju; ~)U()i1DJ )fljl.j<o-..\l RAIWITLlF;FI'<;.,;r *H1L. l<yrit. *P(1Ni<ITxl..AIT. )Wf.l!I.L.*f~EI<T. xf'r-\h:<ict.~1rc.h~,t * 'o'i-it. * * *------l(------* x------* x-- --X * 01 Säästämin~n. netto * * 02 + Poistot * 7.2 * 11.1 M O.~ x 0.1 * O. 1.6 * *------*------w------* ~ *------* 03 B~uttosää5täminRn * 12.6 * 11.7 x 1.0 * 4.0 * 0.1 * )( 39.1 x * 04.- Ki illi:eih: inl,' stcjinnit j( - 1~1.e *- 17.:;~ x O n. O -~j.6. 0.'. '1("-37.7.)( *O~- VaraEt()J l\li",~iys. *-,'1.<;'* * *. -'1.',,, *_--- -_ -._ *- ----* *.. - _ * Jl' ~ * 06 R<lhoitu~;.;;"'~I\lä * -2.~! * 7J, * ' D * D. l )f 3.6.' O.~. il' o.~:;. O. I Y * r\a<111t P~-i;~()lllan;:. i irnjt. netto * ')( * * * -0.'1 * * O. *_ O..~ * _ * * j( )1; * *------*_._.--- _.;< ~ _-1* * DEl (1) UE1TOllJ<)10NtiNTO * -2.1 * * * 0.1 * 3.5')( 0.4 * o.~~. 0.'1 ll ll _ x --- -* )(------r * _-..- "1,""-""-'-.--' '-.'-'--'-.. -,;w, * RAI-IOIllJ3VAA1ElOEN MUUTOKSET : * * * * ~ * * * * 11 ~ ); lf ~. 09 l{ih:~i~,ah;:" * -0.2 * -~(). 1.~ -0."1 * '* o. ~ 0.4 ~ -t( ;:: 10 l(ätci'öt;,d1et,-,k;;,~t l( O. ')( -' loi O. O. -o.~~ ')( -0.0 )\ * '1'1 V<:'I'sin.'i5~'~t t<,"l",t;ul<s.~t * -7.7 O. * 7.'1. * * 'j(' * * - (1.0 * _!'- '1? 'Jr.l1~II~tt<~t;:111et2,.!::: ~t; *.0:. * O * 0: ~ Q.,.)\,O.~!f * ~.)1. _.0... '" 13 S~amisEt vakuutusl~itoksllta O. ')( 0.3 * * * O. * * 1~. r1",h01~.;t. kotim.,,\rvop"h'f" it X..l1.3 ')( ~ O. ')( o. ~. 0.7 le -0,'. Jl. O. 1< )< 0.0 * x 15 Julk. E~kt. kot im. arvopaperit M -1.0 ')( -0.2 * )( O. x * o. ".)(. -16 r:,",11(..~tijl{~;l :~t!:~i.uj1~1~21'1 P<.\nl~ h~~e-i,;\ * '* O..* -'1.0 ~..;.(: O."t --D.ti ~~.. ~3 * '* o. 1* l" '17 ijlkom. 'lyl,yt<i.i!,;\i'o;t't!;'~a1:av.,t y, 1.n * 0.5 *.y< * O. * -'~L6'x 30'1. O.)( 'HI U11(;)n1. ro itk~iaik<.,i!i~:t: ~"aata'v;,\t -o.? * O. l( n..)( O.)( D.)( O. '* lj.7 l( Cl. * 19 Hilut" ~;",,','\\i<:;i-:t * O. O. l k o. * o. * o. * -O.,()( D. -1;, o. O. 1f * ;!O!.ur.Jtot p,"!:!<c: i ll" II b.~'; * 4.[1 Jf, y.. l( O..)(. lj./.)(- * D.O.xli: 2'1 L'lCJtr.-t: v:;kl)i.l!:'jslail:llksilia 1( 0.3)i 3.::; "'. O x * D. l.)(. * 1(. 0.0'. 2~] l,'idtot r "Jilt.;,. r<.lil.1aitol(si'1tcl.!f!j.21< '1.2* * x -1.5.)(. n. 1.~* D.O" * 2:~ k<'1i:il.<.1!. '..";I.nlp-o,:;';.H:~et J( O.;.~ 1< *.)( -n. j * l\.-f), 1 " )f 1, fj. '" 1( 2/, Y. il;,.-::.tcn kot ir.,. an/upctp( :r it * U. r; '(, '1.5 >', O. 1(. -.f.j.;;~.)( o. j(. -O.l, 1( 0.!1 ~ D.O.1(. * ~>5 l.uc)l.ot,j',lll( i~:e:jl:n "E ;<tol' 11l:c\ -1; ~!.O -)( ' O. * * n. * -~J.f) 1': * ~: O. -1(. ~. ;~~, Lllotot t):j(ibh ::n Falll~ i 1 te"=' '*"* 0.8~ 0.2 * -)(. *' o. ~.... n.~:j.:(. x ()..): 1( ;:'7 I.J 11"~1I1. 1yl-, yt a i k.,\ i<:\f~l...c 1.~ t.y< )( (). /" x ;!. ~j x (). K O. )( '<3.2')(- O. ().l>< 28 Ulkolll. pilkäaikaimet velat -~.5 H lj. O. )( 0.3 * 2.8)( O < 0.0-)(.)( :;") Mllut vr!'!al: * O. * ;:'.0 x lj. O. ~( O. 1(. - ;~.lj.l:' o. l~ o..j<. O * * * *.)(- *.); _.- _ )(~- -.l( _ _ loi.. _.- * )( )( _ )(.--. '.'-'- )(..- _l(- - x.)(- :~O (;') Rr,il()J"ll.Jl(SCt~ I..ÄIIH:TT l( r/.;~ )! 1::;.'" x l;;~.b K Cl.:~ )1, '1.4 II 4.;;~ * ;.~./ :3.C -)(- L.'?::'.")(.~ (p). twl.1ttll';;i,iä~:;t~imjne~n) )( * 11 * * ~ * * * * * * )( * -)( * * * ~( 3'1 <:~) R(111ö 1TUI<ElEN K,Wl Hi *-'1(') J. 1( '-4.7 *,-,1:3.8 'l(. -A.:>' ')1, -1. ~~ l( -7.~. 1(. -:3.'1 j(. -.f :3 j( --.f,<}.:3.)/,. '" (rol 0 bl'"lltti.ji'ä<:~t:oilr'"i);."ij(;do,;tlj~'.).~ -)( " 1( )( * Jl. * * * <'-' _., \( -..-_ *-_ ok-.. - _- -1(..-_.. _..1( *- --.l( - ;(.- - )(-.. K l~ 3;! U.."'(;])-I<::l) NC1TOL.UO 'OllOlrO li "'1.2)( '10.4 -)( l.n lf.. ~,.[j.)(. "0.1)( --:L~.: ~ nj, D.::; II. 1).0 )( ~ -._ _.-_ )(..-.._--..)( _.. _..-...~_ _ *.-.,.- _._* - - _.-)( _.., )( *-..- _.. X!( ::::3 ('1) ~ (1,) f:c!.ld',l,,\;\l I )(.~).;) Y. :'l.() -l<- (J. -)f ' '0.0.); 0.0 j(. n.::! Y' 0,,0 Y ~, (J.'.")( ~~**~~~~t~*~~~i!~j(*~~(~i~~)~~1~j'~x~1~****m**1~1*1~***~~*1~~****1~*1~y~x1t*1~**e*1~x*f~****~x**1f~~~~"~~1(~~x~*)*x**;{i~1~y**~~*~ i~~.\iit:)it.:iji~~.c'n J; :~ht cct (+): s, ;\alll'~:;tgll "'li:~ilc:-'nl\ys"vl:.'lr,p~jt~ 1l li~:~~:,y~; R,,~hl)jtlJl~!:;("O:I) I\;:~yt:t:ö (-) :!:.i~ami!:;tcl) 1 i~:;~~ynlvc]l<n,j( ::n Vj~;\I'ICI,ny~~

9 8 3. RAHOITUSVIRTfu\1ATRIISIN LIITTÄMINEN MALLIIN l ) ETLAn ennustemalli perustuu Pentti Vartian väitbskirjassaan 2 ) esittämään malliin Suomen kansantalouden keskeisistä riippuvuuksista reaalitalouden ja hintojen määräytymisen osalta. Vuoden 1974 jälkeen mallia on joiltakin osin laajennettu ja siihen on lisätty monipuolinen tulostusohjelmisto, joka liittää mallin ennustusjärjestelmän keskeiseksi osaksi. Mallin nykyversiosta on hiljattain yalmistunut kattava raportti 3 ). ( Malli muutettj.in käsitteiden ja luokittelujen osalta syyskuussa 1979 vastaamaan uutta kansantalouden tilinpitoa. Tämä merkitsi muutoksia tulojen ja tulonsiirtojen määräytymisidentiteeteissä, Reaalimallin sektorijako sektoreiden lukumäärän osalta on pidetty ennallaan, samoin mallin käyttäytymisyhtälbt. Käytettävissähän on tällä hetkellä yhtenäinen aineisto vain vuosilta ) Rahoitusvirtamatriisin liittämisen malliin ohjelmoi kesällä 1978 Eeva-Liisa Kaukinen. Utiden kansantalouden tilinpidon aiheuttamat muutokset ohjelmaan suoritti Pirkko Tuominen. 2) Pentti Vartia, An Econometric Model for Analyzing and Forecasting Short-term Fluctuations in the Finnish Ecpnomy, ETLA A 2, Helsinki ~ 3) Heikki Vajanne, Eero Pylkkänen, Kari Salmi, EILAn suhdannemallin ATK-dokumentti, ETLA DP No 49,

10 9 Mallin sektoreiden sisäinen määrittely on toteutettu uuden kansantalouden tilinpidon mukaan. Rahoitusvirtamatriisin on sektorijaoltaan oltava luonnollisesti disaggregoidumman kuin reaalimallin. Matriisissa tulee erikseen kuvata rahoituslaitosten taseet (muutosmuodossa), joita sektoreita ei reaalitaloudessa kannata erottaa muista yrityksistä niiden suhteellisen vähäisten investointien ja säästämisen vuoksi. Rahoitusvirtamatriisin yläosaan ei siten voida saada kaikkia muuttujia reaalimallista, vaan reaalipuolen ennusteet on osittain hajotettava pienempiin osiin. Tässä suhteessa on menetelty seuraavasti. Säästäminen Kotitalouksien säästämisen~uste saadaan mallista endogeenisena muuttujana ja samoin julkisen sektorin säästäminen. Mallista saadaan lisäksi endogeenisena muuttujana yhteis6jen säästäminen, joka sisältää yritysten, pankkien, vakuutuslaitosten, muiden rahoituslaitosten ja Suomen Pankin säästämisen. Rahoitusvirtamatriisia varten tämä erä jaetaan siten, että eksogeenis8sti ennustetaan näistä muiden kuin yritysten sääst.äminen, joka siis määräytyy endogeenisen kokonaiserän ja muiden summan e~otuksenal). jen v~lillä Tulonjaon muuttuessa kotitalouksien ja yhteis6- tämä heijastuu siten ensi sijassa kotitalouksien.,. ja muiden yritysten kuin rahoituslaitosten tuloihin. 1) Tlimä jakaminen suoritetaan ennusteessa rahoitusryhmän toimesta.

11 10 Poistot Mallissa kokanaispoistot ovat eks9geeninen muuttuja, jonka hajottaminen eri sektoreille on suoritettu rahoitusvirtamatriisissa siten, että eksogeenisesti ennustetaan muiden (kotimaisten) sektoreiden kuin yritysten poistot, jotka määräytyvät jäljelle jäävänä osanai). Kiinteät investoinnit, Mallissa julkiset investoinnit ovat talouspolitiikan eksogeeninen välinemuuttuja. Huoltotaseen julkiset investoinnit ja julkisen sektorin investoinnit poikkeavat kansantalouden tilinpidos- 5a toisistaan jonkin verran, jälkimmäisen sisältäessä ns. julkista toimintaa palvelevien julkisten liikelaitosten investoinnit. Tämä korjaus suoritetaan rahoitusvirtataseen ohjelman yhdellä parametrilla. Asuinrakennusinvestoinnit ovat mallin eksogeeninen muuttuja, jonka antaa investointien sektoriennustaja. Mtiut yksityiset investoinnit kuin asuinrakennus investoinnit määräytyvät maliissa endogeenisesti. Yksityiset investoinnit eivät siten ole suoraan siirrettävissä rahoitusvirtamatriisiin, vaan niitä on jaoteltava toisella tavalla. 1) Poistojen kokonaiscnnuste saodaan tästä vastaavalta henkilöltä, julkisen sektorin poistot julkisen tålouden ryhmältä, ja muuten poistot ennustetaan rahoitusryhmän toimesta.

12 11 Investointiennuste muunnetaan rahoitusvirtamatriisia varten siten, että mm. asuinrakennusinvestointien ennusteeseen perustuen arvioidaan kotitalouksien investointien kehitys ja tämä syötetään erikseen rahoitusvirtamatriisiin. Yritysten investoinnit saadaan residuaalina, kun yksityisistä investoinneista (tässä yhtä kuin huoltotaseen kyseinen erä korjattuna emo julkisten investointien korjauserällä) vähennetään kotitalouksien I investoinnit (ja mahdollisesti muiden rahoituslaitosten investoinnit, joihin ei toistaiseksi ennustamisessa ole kiinnitetty huomiota). Yksityisten investointien ennusteen muuttuessa ennusteiteroinneissa siten yritysten investoinnit muuttuvat rahoitusvirtamatriisissa, jollei muita muutoksia suoriteta. Varastojen lisä~ kohdistetaan kokonaisuudessaan yritysten osalle. Koska reaali-ennustcessa eikä mallissa eroteta varastojen lisäystä ja tilastovirhettä toisistaan, myös rahoitusvirtamatriisissa varastojen lisäys sisältää nämä molemmat. Saadut pääomansiirrot, netto syötetään eksogeenisesti rahoitusvirta.ma t.riis i :i.n. Rahoitusvirtojen muutokset ennustetaan toistaiseksi eksogeenisesti. Rahoituserissä tai yllämainitussa reaaliennustcen hajottamisessa tapahtuvan jokaisen muutoksen jälkeen on kyseisiä rahoitusvirtamatriisin ohjelman data-lauseita muutettava ennen matriisin tulostusajoa.

13 12 Rahoitusvirtamatriisin kaikkia soluja ei ole "avattu", mikä tarkoittaa sitä, että njille ei anneta ennustetta. Osa näistä on sellaisia, että kyseistä rahoitusvaadetta ei tietyn sektorin kohdalla loogisesti tai institutionaalisista syistä voi esiintyä. Toinen peruste on se, että erä on kovin vähämerkityksellinen, jolloin siihen ei kannata kiinnittää huomiota., Tältä osin kriteerinä on pidetty sitä, että kyseisen erän varanto ej ylitä 100 milj. markkaa, jolloin sen muutoksetkaan eivät todennäköisesti nouse 0.1 mrd.markkaan, joka on rahoitusvirtamatriisissa käytetty tarkkuus. Mikäli kyseinen erä saattaa rahoitusmarkkinoiden kuvaamisessa muodostua tärkeäksi, solu on avattu, vaikka vaade olisikin viime aikoina ollut varannoltaan pieni. RaJloitusvirtamatriisin ohjelma laskee bruttosäästämisen, rahoitusjäämän, nettoluotonannon, rahoituksen lähteiden ja käytön summat sekä reaali- ja rahoitusennusteen välisen residuaalin kunkin sektorin osalta. Lisäksi ohjelma luonnollisesti laskee markkinarajoitukset, ri\7isummat, joiden tulee olla nollia. Malliin liitettyä rahoitusvirtamatriisia on nyt käytetty kolmessa suhdanne-ennustekierroksessa. Se on osoittautunut kahdellakin tavalla hyödylliseksi. Ensinnäkin se on edellyttänyt kattavaa ja konsistenttia rahoitusmarkkinoiden ennustamista ja toisaalta mahdollistanut rahoitus- ja reaalipuolen ennusteiden nopeanllnan j 3 patgmman yhteensovit tamisen. Ennustetilanteess a,. sen käyttö on tosin varsin suuritöinen, mikä osittain riippuu

14 13 sen "puolia.utomaattisesta" luonteesta. Matriisia on tarkoitus kehittää eteenpäin siten, että eksogeenisesti,määräytyvä osa pienenee ja keskeiset erät yhdistyvät muuhun malliin omilla käyttäytymisyhtälöillään. Lisäksi on havaittu tarpeelliseksi esittää virtatulostuksen ohella myös varantotaseet keskuspankin ja pankkien osalta., "

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kansantalous 2012 Rahoitustilinpito 2012, 1. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kotitalouksien nettorahoitusvarojen vuoden 2011

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14. L 14/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/66, annettu 26 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2014 Sektoritilit neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä Kotitalouksien säästämisaste palasi positiiviseksi

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2017 Sektoritilit neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Kotitaloussektorin säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä Säästämisastetta on pitänyt loppuvuoden

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN Proha Oyj Pörssitiedote 11.8.2005 klo 09.15 OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. -31.3.2005 TIETOIHIN Proha Oyj julkaisee ensimmäisen

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2013 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2013, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,8 miljardia euroa vuoden 2013 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot