LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI

3 LIITE A LUKU 14: VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT (FISIM) I VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄSITE JA VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄYTTÄJÄPERUSTEISEN KOHDENTAMISEN VAIKUTUKSET PÄÄAGGREGAATTEIHIN Rahoituspalveluja on perinteisesti tuotettu muun muassa välityksen avulla. Rahoituksen välityksessä rahoituslaitos, kuten pankki, ottaa vastaan talletuksia yksiköiltä, jotka haluavat saada korkoa varoille, ja lainaa varat toisille yksiköille, joiden varat eivät riitä omiin tarpeisiin. Pankki siis tarjoaa mekanismin, jolla ensimmäinen yksikkö voi lainata jälkimmäiselle. Varat lainaksi antava yksikkö hyväksyy koron, joka on matalampi kuin lainanottajan maksama korko. Viitekorko on se korko, jolla sekä lainanantaja että lainanottaja olisivat valmiit tekemään sopimuksen. Viitekoron ja toisaalta tallettajille tosiasiallisesti maksetun ja lainanottajilta veloitetun koron välinen erotus on välillinen rahoituspalvelu (FISIM). Välillisten rahoituspalvelujen kokonaismäärä saadaan, kun lasketaan yhteen nämä kaksi maksua, jotka lainanottaja ja lainanantaja suorittavat On kuitenkin huomattava, että rahoituslaitoksen antolainauksen määrä on harvoin täsmälleen yhtä suuri kuin sinne talletettujen varojen määrä. Osa rahasta on voitu tallettaa muttei vielä lainata eteenpäin. Jotkin lainat on voitu rahoittaa pankin omista eikä lainatuista varoista. Varojen tallettaja saa kuitenkin saman määrän korkoa ja välillistä rahoituspalvelua riippumatta siitä, annetaanko hänen varansa lainaksi. Vastaavasti lainanottaja maksaa saman verran korkoa ja saa saman välillisen rahoituspalvelun riippumatta siitä, saako hän varat välitystoiminnan kohteena olevista varoista vai pankin omista varoista. Siksi FISIM estimoidaan rahoituslaitoksen kaikkien lainojen ja talletusten osalta varojen lähteestä riippumatta. Kirjatut korkomäärät lasketaan kertomalla kyseinen laina- tai talletussumma viitekorolla. Näiden määrien ja rahoituslaitoksen tosiasiallisesti saamien tai maksamien määrien erotus kirjataan epäsuorina palvelumaksuina, jotka lainanottaja tai tallettaja maksaa rahoituslaitokselle. Tilinpitojärjestelmään korkoina kirjattuja määriä kutsutaan EKT-koroksi ja rahoituslaitokselle maksettuja tai rahoituslaitoksen maksamia tosiasiallisia kokonaismääriä kutsutaan pankkikoroksi. Implisiittisen palvelumaksun kokonaismäärä saadaan seuraavalla laskukaavalla: lainoista perittävien pankkikorkojen summa miinus samoille lainoille laskettu EKT-korko plus talletuksille laskettu EKT-korko miinus samoista talletuksista maksettava pankkikorko FISIMiä sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten antamiin lainoihin tai vastaanottamiin talletuksiin. Kyseisten rahoituslaitosten ei tarvitse olla kotimaisia, eikä myöskään rahoituslaitosten asiakkaiden tarvitse olla kotimaisia. FISIMiä voidaan viedä ja tuoda. Edellytyksenä ei ole, että rahoituslaitos tarjoaa sekä talletusten vastaanottoa että antolainausta. Vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten (retailers) rahoitustytäryhtiöt ovat esimerkkejä rahoituslaitoksista, jotka myöntävät lainoja mutta eivät ota vastaan talletuksia. FISIMin saajana voi olla sellainen rahanlainaaja, jonka tilinpito on tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sitä voidaan pitää yrityksenä tai yritysmäisenä yhteisönä. FI 2 FI

4 14.04 Jotta voidaan arvioida, miten FISIMin kohdentaminen vaikuttaa BKT:hen ja kansantuloon verrattuna FISIMin kohdentamatta jättämiseen, on otettava huomioon seuraavat viisi tapausta: a) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien (mukaan lukien kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten tai asuntojen omistajina) välituotekäyttöä varten: Rahoituksen välittäjien FISIM-tuotoksen vastinkirjauksena on markkinatuottajien välituotekäyttö. Siksi BKT ja kansantulo pysyvät muuttumattomina. b) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten: Kun markkinattomat tuottajat käyttävät FISIMiä välituotekäyttöön, niiden tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa tuottajien kustannusten summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Näin ollen BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. Vastaavasti kun kotitaloudet käyttävät FISIMiä kuluttajina, BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. c) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ulkomaisille talousyksiköille, jotka eivät ole välittäjiä, ja ottavat niiltä vastaan talletuksia (FISIMin vienti): FISIMin vienti kirjataan, ja se lisää BKT:ta. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä lisäys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen vähentyessä (sillä FISIM vähennetään lainoista saatavista koroista ja lisätään talletuksista maksettaviin korkoihin). Siksi FISIMin vienti ei vaikuta kansantuloon. d) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien välituotekäyttöä varten. Mukaan luetaan kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten ja asuntojen omistajina (FISIMin tuonti): BKT pienenee FISIM-tuonnin määrällä, sillä tuonnin vastineränä on välituotekäyttö. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä vähennys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen kasvaessa (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista maksettavista koroista). Siksi tämäntyyppinen tuonti ei vaikuta kansantuloon. e) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten (FISIMin tuonti): Markkinattomien tuottajien FISIMin tuonti vastaa välituotekäyttöä. Kyseisten tuottajien tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa heidän kustannustensa summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Kun BKT mitataan tuotantolähestymistavan mukaisesti, välituotekäytön lisäys on yhtä suuri kuin tuotoksen kasvu, jolloin arvonlisäys pysyy muuttumattomana. Kun BKT mitataan menolähestymistavan mukaisesti, kulutusmenojen lisäyksen vastineena on samansuuruinen palvelujen tuonnin lisäys. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista FI 3 FI

5 maksettavista koroista). Näin ollen kansantulo kasvaa tämäntyyppisen FISIM-tuonnin määrällä. Vastaavasti kun kotitaloudet tuovat FISIMiä kuluttajina, BKT pysyy muuttumattomana, ja kansantulo kasvaa, sillä ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät. Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. Pankkien välisiä lainoja ja talletuksia käytetään kuitenkin viitekorkojen laskentaan Edellä kohdassa esitettyjen viiden tapauksen pohjalta voidaan tehdä seuraava yhteenveto FISIMin kohdentamisen vaikutuksista BKT:hen ja kansantuloon: a) BKT kasvaa kotimaisten välittäjien tuottaman ja sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina), S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja S.2 (ulkomaat) kohdennetun FISIMin määrällä. b) BKT pienenee tuodun ja sektoreihin S11 (yritykset), S.12 (rahoituslaitokset) lukuun ottamatta alasektoreita S.121, S.122 ja S.125 (keskuspankki, luottolaitokset ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) sekä S.14 (kotitaloudet asuntojen ja yhtiöimättömien yritysten omistajina) kohdennetun FISIMin määrällä. c) Kansantulo kasvaa sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina) ja S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) kohdennetun (kotimaisten välittäjien tuottaman tai tuodun) FISIMin määrällä. II ALASEKTOREILLA S.122 JA S.125 TUOTETUN FISIMIN LASKENTA FISIMin tuottavat välittäjät: keskuspankki (S.121); talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125). FISIM-laskelmat painottuvat alasektoreihin S.122 ja S.125; sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa keskuspankin osalta (katso VI osa). FI 4 FI

6 a) Tarvittavat tilastotiedot Kummaltakin alasektorilta S.122 ja S.125 tarvitaan tiedot taulukon muodossa neljänneksittäin keskimääräisistä laina- ja talletuskannoista jaoteltuina käyttäjäsektoreittain ja vastaavat kertyneet korot. Korko lasketaan sen jälkeen, kun korkotuet on uudelleen kohdennettu saajille. b) Viitekorot Alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien välittäjien taseissa olevat kotimaisten yksiköiden lainat ja talletukset on jaettava sen mukaan, mitkä ovat pankkien välisiä (toisin sanoen alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien FISIMiä tuottavien institutionaalisten yksiköiden sisäisiä); mitkä on tehty institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S.11 sektorin S.12 muut alasektorit S.13 S.14 S.15) (lukuun ottamatta keskuspankkeja) kanssa. Lisäksi kotimaisten välittäjien ja ulkomaisten yksiköiden (S.2) väliset lainat ja talletukset jaetaan ulkomaisiin välittäjiin ja muihin ulkomaisiin yksiköihin Sisäinen viitekorko Kotimaisten välittäjien tuottaman FISIMin tuotoksen määrittämiseksi käyttäjäsektoreittain lasketaan sisäinen viitekorko alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisten ja välisten lainojen korkosaatavat jaettuna alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisellä ja välisellä lainakannalla S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten lainojen korkosaatava S.122:n ja S.125:n sisäinen ja välinen lainakanta Teoriassa sisäinen viitekorko on sama käytettäessä talletustietoja lainatietojen sijasta. Tiedoissa olevien epäjohdonmukaisuuksien vuoksi talletustietojen perusteella laadittu estimaatti poikkeaa lainatietoihin perustuvasta estimaatista. Jos talletustiedot ovat luotettavampia, sisäinen viitekorko olisi laskettava pankkien välisten talletusten pohjalta seuraavasti: S.122:n ja S.125:n sisäisistä ja välisistä talletuksista maksettava korko S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten talletusten kanta Jos laina- ja talletustiedot ovat yhtä luotettavia, sisäinen viitekorko olisi laskettava siten, että välittäjien välisistä lainoista saadun ja talletuksista maksettavan koron summa jaetaan välittäjien välisen lainakannan ja talletuskannan summalla. Jos kotimaiset välittäjät antavat kotimaisille asiakkailleen ulkomaan valuutan määräisiä lainoja ja ottavat vastaan kyseisiltä asiakkailta ulkomaan valuutan määräisiä talletuksia, on laskettava useita sisäisiä viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan, jos tämä parantaa estimaatteja huomattavasti. Tuolloin on mahdollisesti jaoteltava valuutan tai valuuttaryhmän mukaan sekä sisäisten viitekorkojen laskelma että kotimaisten välittäjien lainat ja talletukset kuhunkin kotimaiseen käyttäjäsektoriin nähden. FI 5 FI

7 14.10 Ulkoiset viitekorot FISIMin tuonnin ja viennin määrittämiseen käytettävä viitekorko on pankkien välinen keskikorko, jossa painoina toimivat välittäjien taseeseen kuuluvat erät kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset lainat ja kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset talletukset. Ulkoinen viitekorko lasketaan siten, että kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten korot lasketaan yhteen ja summa jaetaan kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten kantojen summalla. Eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta on laskettava useita ulkoisia viitekorkoja, jos seuraavista luokista on saatavilla valuutta-/valuuttaryhmäkohtaiset tiedot ja jos laskenta parantaa estimaatteja huomattavasti: a) lainat ja talletukset ulkomaisilta välittäjiltä kuhunkin käyttäjäsektoriin nähden b) lainat ja talletukset kotimaisilta välittäjiltä ulkomaisiin käyttäjiin nähden. c) FISIMin yksityiskohtainen jaottelu institutionaalisten sektoreiden mukaan Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. FISIM lasketaan ainoastaan sellaisiin institutionaalisiin käyttäjäsektoreihin nähden, jotka eivät ole pankkeja. Kunkin institutionaalisen sektorin, ei kuitenkaan välittäjien, osalta on oltava käytössä seuraavan taulukon mukaiset tiedot kotimaisten välittäjien myöntämistä lainoista ja vastaanottamista talletuksista: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Kotimaisten välittäjien (S.122 ja S.125) myöntämät lainat Talletukset kotimaisille välittäjille (S.122 ja S.125) FISIMin kokonaismäärä institutionaalista sektoria kohti saadaan laskemalla yhteen kyseiselle institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM ja kyseisen institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM. Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = lainoista saatava korko (lainakanta x sisäinen viitekorko). FI 6 FI

8 Institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x sisäinen viitekorko) talletuksista maksettava korko. Osa tuotoksesta on vientiä; välittäjien taseiden perusteella voidaan laatia seuraavat taulukot: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Lainat ulkomaisille lainanottajille, pankit pois luettuina Talletukset ulkomaisille yksiköille, pankit pois luettuina FISIMin vienti estimoidaan ulkomaisille lainanottajille ( välittäjät pois luettuina) myönnettyjen lainojen osalta käyttämällä ulkoista viitekorkoa seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIMin vienti = saatava korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Ulkomaisten tallettajien ( välittäjät pois luettuina) talletuksia koskeva FISIMin vienti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x ulkoinen viitekorko) maksettava korko. Jos eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta käytetään useita viitekorkoja, lainat ja talletukset jaotellaan institutionaalisen käyttäjäsektorin mukaan sekä sen valuutan (tai valuuttaryhmän) mukaan, jonka määräisiä lainat ja talletukset ovat. d) Kotitalouksille kohdennetun FISIMin jako välituotekäyttöön ja kulutukseen Kotitalouksille kohdistuva FISIM jaetaan seuraaviin luokkiin: a) kotitalouksien välituotekäyttö asunnonomistajina; b) kotitalouksien välituotekäyttö yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja c) kotitalouksien kulutus. Estimointimenetelmän vuoksi kotitalouksien lainat (lainakanta ja korko) on vastaavasti jaoteltava seuraaviin luokkiin: d) asuntolainat; e) lainat kotitalouksille yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja f) muut lainat kotitalouksille. FI 7 FI

9 Kotitalouksien yhtiöimättömien yritysten omistajina saamat lainat ja asuntolainat esitetään yleensä erikseen erilaisissa rahoitus- ja rahatilastojen luottoerittelyissä. Muut kotitalouksille annetut lainat saadaan vähentämällä kaksi edellä mainittua lainaluokkaa lainojen kokonaismäärästä. Kotitalouksille annettujen lainojen FISIM olisi jaettava mainittujen kolmen lainaluokan kesken kunkin ryhmän lainakanta- ja korkotietojen perusteella. Asuntolainat ei ole sama kuin kiinnelainat, sillä kiinnelainan käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin asunto. Kotitalouksien talletukset jaetaan seuraavasti: g) kotitalouksien talletukset yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja h) kotitalouksien talletukset kuluttajina. Jos kotitalouksien talletuksista yhtiöimättömien yritysten omistajina ei ole käytettävissä tilastotietoja, talletuskannat lasketaan jommallakummalla seuraavista menetelmistä: Menetelmä 1 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten tuottaman todetun lisäarvon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Menetelmä 2 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten todetun liikevaihdon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Kotitalouksien talletusten FISIM on jaettava kotitalouksien yhtiöimättöminä yrityksinä tekemien talletusten FISIMiin ja kotitalouksien kuluttajina tekemien talletusten FISIMiin näiden kahden luokan keskimääräisen talletuskannan perusteella; muiden tietojen puuttuessa voidaan soveltaa samaa korkokantaa. Jos kotitalouksien lainoja ja talletuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia, kotitalouksien FISIM kohdennetaan välituotekäyttöön ja kulutukseen olettamalla, että kaikki kotitalouksien ottamat lainat on otettu tuottajakotitalouksille tai asuntojen omistajille ja että kotitaloudet tekevät kaikki talletukset kuluttajina. III FISIMIN TUONNIN LASKENTA Ulkomaiset välittäjät myöntävät lainoja kotimaisille lainanottajille ja vastaanottavat talletuksia kotimaisilta tallettajilta. Jokaisesta institutionaalisesta sektorista tarvitaan seuraavan taulukon mukaiset tiedot: FI 8 FI

10 Lainakanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisilta käyttäjiltä saama korko Talletuskanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisille käyttäjille maksama korko Ulkomaisten välittäjien myöntämät lainat Talletukset ulkomaisille välittäjille Kunkin institutionaalisen sektorin FISIMin tuonti lasketaan seuraavasti: Lainojen FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = ulkomaisten välittäjien saama korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Talletusten FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta ulkoinen viitekorko) ulkomaisten välittäjien maksama korko. On suositeltavaa käyttää useita ulkoisia viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan (ks. kohta 14.10). IV FISIMIN VOLYYMI FISIMin volyymiestimaatit lasketaan käyttämällä laina- ja talletuskantoja, jotka deflatoidaan perusajanjakson hintoihin käyttämällä yleistä hintaindeksiä (esimerkiksi kotimaisen loppukysynnän implisiittistä hintadeflaattoria). FISIMin hinnassa on kaksi komponenttia: toinen on pankkikoron ja viitekoron välinen erotus (talletusten tapauksessa järjestys on päinvastainen) eli välittäjän saama marginaali, ja toinen on hintaindeksi, jolla laina- ja talletuskannat deflatoidaan perusajanjakson hintoihin. FISIMin volyymi lasketaan seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali FI 9 FI

11 Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletusten FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali Lainojen tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä viitekorko lainan todellisesta korosta. Talletusten tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä todellinen talletuskorko viitekorosta. Todellinen marginaali on nimellisarvoltaan yhtä kuin FISIM jaettuna laina- tai talletuskannoilla, joten edellä esitetyt kaavat voidaan ilmaista seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen kanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletuskanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali V FISIMIN LASKENTA TOIMIALOITTAIN Kun FISIM kohdennetaan käyttäjän toimialoihin, perustana käytetään kunkin toimialan lainaja talletuskantoja. Jos laina- ja talletuskantatiedot eivät ole luotettavia, perustana käytetään kunkin toimialan tuotosta. VI KESKUSPANKIN TUOTOS Sovitun käytännön mukaisesti keskuspankin tuotos mitataan laskemalla yhteen sen kustannukset eli välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot. Keskuspankin osalta ei lasketa FISIMiä. Provisiot ja palkkiot, jotka keskuspankki veloittaa suoraan palveluista kotimaisilta ja ulkomaisilta talousyksiköiltä, olisi kohdennettava kyseisille yksiköille. FI 10 FI

12 Ainoastaan se osa keskuspankin tuotoksesta (kustannusten summa, josta vähennetään provisiot ja palkkiot), jota ei myydä, kohdennetaan sovitun käytännön mukaisesti muiden välittäjien alasektori S.122 talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki, ja alasektori S.125 muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot välituotekäyttöön kummankin alasektorin arvonlisäyksen suhteessa. Alasektoreiden S.122 ja S.125 tilit tasataan siten, että vastaeränä kirjataan keskuspankilta saatu tulonsiirto (alasektori D.759 muut sekalaiset tulonsiirrot), joka on yhtä suuri kuin niiden välituotekäyttöön kuuluva keskuspankin palveluiden osuus. FI 11 FI

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Verkkokurssin tuotantoprosessi Verkkokurssin tuotantoprosessi Tietotekniikan perusteet Excel-osion sisältökäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Aiheen esittely... 3 2 Aiheeseen liittyvien käsitteiden esittely... 3 2.1 Lainapääoma...

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. viitekorkojen tarkistuksesta

KOMISSION TIEDONANTO. viitekorkojen tarkistuksesta KOMISSION TIEDONANTO viitekorkojen tarkistuksesta 1. VIITE- JA DISKONTTOKOROT Komissio käyttää viite- ja diskonttokorkoja yhteisön valtiontukien valvonnan puitteissa. Viitekorkoja sovelletaan erityisesti

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Sektoriluokitus 2012. Käsikirjoja 5

Sektoriluokitus 2012. Käsikirjoja 5 Sektoriluokitus 2012 Käsikirjoja 5 Käsikirjoja 5 Sektoriluokitus 2012 Helsinki 2012 Tiedustelut: Matti Okko 09 17 341 http://www.tilastokeskus.fi/luokitukset Taitto: Marita Potila 2012 Tilastokeskus Tietoja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 03 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan, L 366/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1374/2014, annettu 28 päivänä marraskuuta 2014, tilastointiin liittyvistä vakuutuslaitosten tiedonantovaatimuksista (EKP/2014/50) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn ja 6.9.2005 päivitetyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 26.9.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 241/1 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 6 päivänä helmikuuta 2003, tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä

Lisätiedot

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa tämän Lainan ehdot.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 15 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot