LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI

3 LIITE A LUKU 14: VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT (FISIM) I VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄSITE JA VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄYTTÄJÄPERUSTEISEN KOHDENTAMISEN VAIKUTUKSET PÄÄAGGREGAATTEIHIN Rahoituspalveluja on perinteisesti tuotettu muun muassa välityksen avulla. Rahoituksen välityksessä rahoituslaitos, kuten pankki, ottaa vastaan talletuksia yksiköiltä, jotka haluavat saada korkoa varoille, ja lainaa varat toisille yksiköille, joiden varat eivät riitä omiin tarpeisiin. Pankki siis tarjoaa mekanismin, jolla ensimmäinen yksikkö voi lainata jälkimmäiselle. Varat lainaksi antava yksikkö hyväksyy koron, joka on matalampi kuin lainanottajan maksama korko. Viitekorko on se korko, jolla sekä lainanantaja että lainanottaja olisivat valmiit tekemään sopimuksen. Viitekoron ja toisaalta tallettajille tosiasiallisesti maksetun ja lainanottajilta veloitetun koron välinen erotus on välillinen rahoituspalvelu (FISIM). Välillisten rahoituspalvelujen kokonaismäärä saadaan, kun lasketaan yhteen nämä kaksi maksua, jotka lainanottaja ja lainanantaja suorittavat On kuitenkin huomattava, että rahoituslaitoksen antolainauksen määrä on harvoin täsmälleen yhtä suuri kuin sinne talletettujen varojen määrä. Osa rahasta on voitu tallettaa muttei vielä lainata eteenpäin. Jotkin lainat on voitu rahoittaa pankin omista eikä lainatuista varoista. Varojen tallettaja saa kuitenkin saman määrän korkoa ja välillistä rahoituspalvelua riippumatta siitä, annetaanko hänen varansa lainaksi. Vastaavasti lainanottaja maksaa saman verran korkoa ja saa saman välillisen rahoituspalvelun riippumatta siitä, saako hän varat välitystoiminnan kohteena olevista varoista vai pankin omista varoista. Siksi FISIM estimoidaan rahoituslaitoksen kaikkien lainojen ja talletusten osalta varojen lähteestä riippumatta. Kirjatut korkomäärät lasketaan kertomalla kyseinen laina- tai talletussumma viitekorolla. Näiden määrien ja rahoituslaitoksen tosiasiallisesti saamien tai maksamien määrien erotus kirjataan epäsuorina palvelumaksuina, jotka lainanottaja tai tallettaja maksaa rahoituslaitokselle. Tilinpitojärjestelmään korkoina kirjattuja määriä kutsutaan EKT-koroksi ja rahoituslaitokselle maksettuja tai rahoituslaitoksen maksamia tosiasiallisia kokonaismääriä kutsutaan pankkikoroksi. Implisiittisen palvelumaksun kokonaismäärä saadaan seuraavalla laskukaavalla: lainoista perittävien pankkikorkojen summa miinus samoille lainoille laskettu EKT-korko plus talletuksille laskettu EKT-korko miinus samoista talletuksista maksettava pankkikorko FISIMiä sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten antamiin lainoihin tai vastaanottamiin talletuksiin. Kyseisten rahoituslaitosten ei tarvitse olla kotimaisia, eikä myöskään rahoituslaitosten asiakkaiden tarvitse olla kotimaisia. FISIMiä voidaan viedä ja tuoda. Edellytyksenä ei ole, että rahoituslaitos tarjoaa sekä talletusten vastaanottoa että antolainausta. Vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten (retailers) rahoitustytäryhtiöt ovat esimerkkejä rahoituslaitoksista, jotka myöntävät lainoja mutta eivät ota vastaan talletuksia. FISIMin saajana voi olla sellainen rahanlainaaja, jonka tilinpito on tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sitä voidaan pitää yrityksenä tai yritysmäisenä yhteisönä. FI 2 FI

4 14.04 Jotta voidaan arvioida, miten FISIMin kohdentaminen vaikuttaa BKT:hen ja kansantuloon verrattuna FISIMin kohdentamatta jättämiseen, on otettava huomioon seuraavat viisi tapausta: a) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien (mukaan lukien kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten tai asuntojen omistajina) välituotekäyttöä varten: Rahoituksen välittäjien FISIM-tuotoksen vastinkirjauksena on markkinatuottajien välituotekäyttö. Siksi BKT ja kansantulo pysyvät muuttumattomina. b) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten: Kun markkinattomat tuottajat käyttävät FISIMiä välituotekäyttöön, niiden tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa tuottajien kustannusten summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Näin ollen BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. Vastaavasti kun kotitaloudet käyttävät FISIMiä kuluttajina, BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. c) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ulkomaisille talousyksiköille, jotka eivät ole välittäjiä, ja ottavat niiltä vastaan talletuksia (FISIMin vienti): FISIMin vienti kirjataan, ja se lisää BKT:ta. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä lisäys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen vähentyessä (sillä FISIM vähennetään lainoista saatavista koroista ja lisätään talletuksista maksettaviin korkoihin). Siksi FISIMin vienti ei vaikuta kansantuloon. d) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien välituotekäyttöä varten. Mukaan luetaan kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten ja asuntojen omistajina (FISIMin tuonti): BKT pienenee FISIM-tuonnin määrällä, sillä tuonnin vastineränä on välituotekäyttö. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä vähennys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen kasvaessa (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista maksettavista koroista). Siksi tämäntyyppinen tuonti ei vaikuta kansantuloon. e) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten (FISIMin tuonti): Markkinattomien tuottajien FISIMin tuonti vastaa välituotekäyttöä. Kyseisten tuottajien tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa heidän kustannustensa summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Kun BKT mitataan tuotantolähestymistavan mukaisesti, välituotekäytön lisäys on yhtä suuri kuin tuotoksen kasvu, jolloin arvonlisäys pysyy muuttumattomana. Kun BKT mitataan menolähestymistavan mukaisesti, kulutusmenojen lisäyksen vastineena on samansuuruinen palvelujen tuonnin lisäys. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista FI 3 FI

5 maksettavista koroista). Näin ollen kansantulo kasvaa tämäntyyppisen FISIM-tuonnin määrällä. Vastaavasti kun kotitaloudet tuovat FISIMiä kuluttajina, BKT pysyy muuttumattomana, ja kansantulo kasvaa, sillä ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät. Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. Pankkien välisiä lainoja ja talletuksia käytetään kuitenkin viitekorkojen laskentaan Edellä kohdassa esitettyjen viiden tapauksen pohjalta voidaan tehdä seuraava yhteenveto FISIMin kohdentamisen vaikutuksista BKT:hen ja kansantuloon: a) BKT kasvaa kotimaisten välittäjien tuottaman ja sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina), S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja S.2 (ulkomaat) kohdennetun FISIMin määrällä. b) BKT pienenee tuodun ja sektoreihin S11 (yritykset), S.12 (rahoituslaitokset) lukuun ottamatta alasektoreita S.121, S.122 ja S.125 (keskuspankki, luottolaitokset ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) sekä S.14 (kotitaloudet asuntojen ja yhtiöimättömien yritysten omistajina) kohdennetun FISIMin määrällä. c) Kansantulo kasvaa sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina) ja S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) kohdennetun (kotimaisten välittäjien tuottaman tai tuodun) FISIMin määrällä. II ALASEKTOREILLA S.122 JA S.125 TUOTETUN FISIMIN LASKENTA FISIMin tuottavat välittäjät: keskuspankki (S.121); talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125). FISIM-laskelmat painottuvat alasektoreihin S.122 ja S.125; sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa keskuspankin osalta (katso VI osa). FI 4 FI

6 a) Tarvittavat tilastotiedot Kummaltakin alasektorilta S.122 ja S.125 tarvitaan tiedot taulukon muodossa neljänneksittäin keskimääräisistä laina- ja talletuskannoista jaoteltuina käyttäjäsektoreittain ja vastaavat kertyneet korot. Korko lasketaan sen jälkeen, kun korkotuet on uudelleen kohdennettu saajille. b) Viitekorot Alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien välittäjien taseissa olevat kotimaisten yksiköiden lainat ja talletukset on jaettava sen mukaan, mitkä ovat pankkien välisiä (toisin sanoen alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien FISIMiä tuottavien institutionaalisten yksiköiden sisäisiä); mitkä on tehty institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S.11 sektorin S.12 muut alasektorit S.13 S.14 S.15) (lukuun ottamatta keskuspankkeja) kanssa. Lisäksi kotimaisten välittäjien ja ulkomaisten yksiköiden (S.2) väliset lainat ja talletukset jaetaan ulkomaisiin välittäjiin ja muihin ulkomaisiin yksiköihin Sisäinen viitekorko Kotimaisten välittäjien tuottaman FISIMin tuotoksen määrittämiseksi käyttäjäsektoreittain lasketaan sisäinen viitekorko alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisten ja välisten lainojen korkosaatavat jaettuna alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisellä ja välisellä lainakannalla S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten lainojen korkosaatava S.122:n ja S.125:n sisäinen ja välinen lainakanta Teoriassa sisäinen viitekorko on sama käytettäessä talletustietoja lainatietojen sijasta. Tiedoissa olevien epäjohdonmukaisuuksien vuoksi talletustietojen perusteella laadittu estimaatti poikkeaa lainatietoihin perustuvasta estimaatista. Jos talletustiedot ovat luotettavampia, sisäinen viitekorko olisi laskettava pankkien välisten talletusten pohjalta seuraavasti: S.122:n ja S.125:n sisäisistä ja välisistä talletuksista maksettava korko S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten talletusten kanta Jos laina- ja talletustiedot ovat yhtä luotettavia, sisäinen viitekorko olisi laskettava siten, että välittäjien välisistä lainoista saadun ja talletuksista maksettavan koron summa jaetaan välittäjien välisen lainakannan ja talletuskannan summalla. Jos kotimaiset välittäjät antavat kotimaisille asiakkailleen ulkomaan valuutan määräisiä lainoja ja ottavat vastaan kyseisiltä asiakkailta ulkomaan valuutan määräisiä talletuksia, on laskettava useita sisäisiä viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan, jos tämä parantaa estimaatteja huomattavasti. Tuolloin on mahdollisesti jaoteltava valuutan tai valuuttaryhmän mukaan sekä sisäisten viitekorkojen laskelma että kotimaisten välittäjien lainat ja talletukset kuhunkin kotimaiseen käyttäjäsektoriin nähden. FI 5 FI

7 14.10 Ulkoiset viitekorot FISIMin tuonnin ja viennin määrittämiseen käytettävä viitekorko on pankkien välinen keskikorko, jossa painoina toimivat välittäjien taseeseen kuuluvat erät kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset lainat ja kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset talletukset. Ulkoinen viitekorko lasketaan siten, että kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten korot lasketaan yhteen ja summa jaetaan kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten kantojen summalla. Eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta on laskettava useita ulkoisia viitekorkoja, jos seuraavista luokista on saatavilla valuutta-/valuuttaryhmäkohtaiset tiedot ja jos laskenta parantaa estimaatteja huomattavasti: a) lainat ja talletukset ulkomaisilta välittäjiltä kuhunkin käyttäjäsektoriin nähden b) lainat ja talletukset kotimaisilta välittäjiltä ulkomaisiin käyttäjiin nähden. c) FISIMin yksityiskohtainen jaottelu institutionaalisten sektoreiden mukaan Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. FISIM lasketaan ainoastaan sellaisiin institutionaalisiin käyttäjäsektoreihin nähden, jotka eivät ole pankkeja. Kunkin institutionaalisen sektorin, ei kuitenkaan välittäjien, osalta on oltava käytössä seuraavan taulukon mukaiset tiedot kotimaisten välittäjien myöntämistä lainoista ja vastaanottamista talletuksista: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Kotimaisten välittäjien (S.122 ja S.125) myöntämät lainat Talletukset kotimaisille välittäjille (S.122 ja S.125) FISIMin kokonaismäärä institutionaalista sektoria kohti saadaan laskemalla yhteen kyseiselle institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM ja kyseisen institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM. Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = lainoista saatava korko (lainakanta x sisäinen viitekorko). FI 6 FI

8 Institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x sisäinen viitekorko) talletuksista maksettava korko. Osa tuotoksesta on vientiä; välittäjien taseiden perusteella voidaan laatia seuraavat taulukot: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Lainat ulkomaisille lainanottajille, pankit pois luettuina Talletukset ulkomaisille yksiköille, pankit pois luettuina FISIMin vienti estimoidaan ulkomaisille lainanottajille ( välittäjät pois luettuina) myönnettyjen lainojen osalta käyttämällä ulkoista viitekorkoa seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIMin vienti = saatava korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Ulkomaisten tallettajien ( välittäjät pois luettuina) talletuksia koskeva FISIMin vienti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x ulkoinen viitekorko) maksettava korko. Jos eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta käytetään useita viitekorkoja, lainat ja talletukset jaotellaan institutionaalisen käyttäjäsektorin mukaan sekä sen valuutan (tai valuuttaryhmän) mukaan, jonka määräisiä lainat ja talletukset ovat. d) Kotitalouksille kohdennetun FISIMin jako välituotekäyttöön ja kulutukseen Kotitalouksille kohdistuva FISIM jaetaan seuraaviin luokkiin: a) kotitalouksien välituotekäyttö asunnonomistajina; b) kotitalouksien välituotekäyttö yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja c) kotitalouksien kulutus. Estimointimenetelmän vuoksi kotitalouksien lainat (lainakanta ja korko) on vastaavasti jaoteltava seuraaviin luokkiin: d) asuntolainat; e) lainat kotitalouksille yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja f) muut lainat kotitalouksille. FI 7 FI

9 Kotitalouksien yhtiöimättömien yritysten omistajina saamat lainat ja asuntolainat esitetään yleensä erikseen erilaisissa rahoitus- ja rahatilastojen luottoerittelyissä. Muut kotitalouksille annetut lainat saadaan vähentämällä kaksi edellä mainittua lainaluokkaa lainojen kokonaismäärästä. Kotitalouksille annettujen lainojen FISIM olisi jaettava mainittujen kolmen lainaluokan kesken kunkin ryhmän lainakanta- ja korkotietojen perusteella. Asuntolainat ei ole sama kuin kiinnelainat, sillä kiinnelainan käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin asunto. Kotitalouksien talletukset jaetaan seuraavasti: g) kotitalouksien talletukset yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja h) kotitalouksien talletukset kuluttajina. Jos kotitalouksien talletuksista yhtiöimättömien yritysten omistajina ei ole käytettävissä tilastotietoja, talletuskannat lasketaan jommallakummalla seuraavista menetelmistä: Menetelmä 1 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten tuottaman todetun lisäarvon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Menetelmä 2 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten todetun liikevaihdon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Kotitalouksien talletusten FISIM on jaettava kotitalouksien yhtiöimättöminä yrityksinä tekemien talletusten FISIMiin ja kotitalouksien kuluttajina tekemien talletusten FISIMiin näiden kahden luokan keskimääräisen talletuskannan perusteella; muiden tietojen puuttuessa voidaan soveltaa samaa korkokantaa. Jos kotitalouksien lainoja ja talletuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia, kotitalouksien FISIM kohdennetaan välituotekäyttöön ja kulutukseen olettamalla, että kaikki kotitalouksien ottamat lainat on otettu tuottajakotitalouksille tai asuntojen omistajille ja että kotitaloudet tekevät kaikki talletukset kuluttajina. III FISIMIN TUONNIN LASKENTA Ulkomaiset välittäjät myöntävät lainoja kotimaisille lainanottajille ja vastaanottavat talletuksia kotimaisilta tallettajilta. Jokaisesta institutionaalisesta sektorista tarvitaan seuraavan taulukon mukaiset tiedot: FI 8 FI

10 Lainakanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisilta käyttäjiltä saama korko Talletuskanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisille käyttäjille maksama korko Ulkomaisten välittäjien myöntämät lainat Talletukset ulkomaisille välittäjille Kunkin institutionaalisen sektorin FISIMin tuonti lasketaan seuraavasti: Lainojen FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = ulkomaisten välittäjien saama korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Talletusten FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta ulkoinen viitekorko) ulkomaisten välittäjien maksama korko. On suositeltavaa käyttää useita ulkoisia viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan (ks. kohta 14.10). IV FISIMIN VOLYYMI FISIMin volyymiestimaatit lasketaan käyttämällä laina- ja talletuskantoja, jotka deflatoidaan perusajanjakson hintoihin käyttämällä yleistä hintaindeksiä (esimerkiksi kotimaisen loppukysynnän implisiittistä hintadeflaattoria). FISIMin hinnassa on kaksi komponenttia: toinen on pankkikoron ja viitekoron välinen erotus (talletusten tapauksessa järjestys on päinvastainen) eli välittäjän saama marginaali, ja toinen on hintaindeksi, jolla laina- ja talletuskannat deflatoidaan perusajanjakson hintoihin. FISIMin volyymi lasketaan seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali FI 9 FI

11 Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletusten FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali Lainojen tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä viitekorko lainan todellisesta korosta. Talletusten tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä todellinen talletuskorko viitekorosta. Todellinen marginaali on nimellisarvoltaan yhtä kuin FISIM jaettuna laina- tai talletuskannoilla, joten edellä esitetyt kaavat voidaan ilmaista seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen kanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletuskanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali V FISIMIN LASKENTA TOIMIALOITTAIN Kun FISIM kohdennetaan käyttäjän toimialoihin, perustana käytetään kunkin toimialan lainaja talletuskantoja. Jos laina- ja talletuskantatiedot eivät ole luotettavia, perustana käytetään kunkin toimialan tuotosta. VI KESKUSPANKIN TUOTOS Sovitun käytännön mukaisesti keskuspankin tuotos mitataan laskemalla yhteen sen kustannukset eli välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot. Keskuspankin osalta ei lasketa FISIMiä. Provisiot ja palkkiot, jotka keskuspankki veloittaa suoraan palveluista kotimaisilta ja ulkomaisilta talousyksiköiltä, olisi kohdennettava kyseisille yksiköille. FI 10 FI

12 Ainoastaan se osa keskuspankin tuotoksesta (kustannusten summa, josta vähennetään provisiot ja palkkiot), jota ei myydä, kohdennetaan sovitun käytännön mukaisesti muiden välittäjien alasektori S.122 talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki, ja alasektori S.125 muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot välituotekäyttöön kummankin alasektorin arvonlisäyksen suhteessa. Alasektoreiden S.122 ja S.125 tilit tasataan siten, että vastaeränä kirjataan keskuspankilta saatu tulonsiirto (alasektori D.759 muut sekalaiset tulonsiirrot), joka on yhtä suuri kuin niiden välituotekäyttöön kuuluva keskuspankin palveluiden osuus. FI 11 FI

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan, Luonnos neuvoston asetukseksi (EY) välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kohdentamisesta Euroopan kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon järjestelmässä (EKT) /* KOM/97/0050 lopull. - CNS 97/0037

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI L 148/56 Euroopan unionin virallinen lehti 2.6.2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017

ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017 FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017 (EKP/2017/11) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava) 9.7.2002 FI L 179/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1221/2002, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista. (uudelleenlaadittu)

SUUNTAVIIVAT. EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista. (uudelleenlaadittu) L 2/12 Euroopan unionin virallinen lehti 7.1.2014 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/23)

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2017 COM(2017) 114 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan yritystilastoista, asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta ja

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI L 276/32 Euroopan unionin virallinen lehti 17.10.2008 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKKI

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 1.9.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 228/25 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu)

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2015 COM(2015) 463 final 2015/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudelliset näkymät 22 24 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 24.9.22 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/22 Kesä 22 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

Kuntatalous tilinpäätöslaskelmat

Kuntatalous tilinpäätöslaskelmat 1(5) 2016 Kuntatalous tilinpäätöslaskelmat TIEDONKERUUN SISÄLTÖ JA OHJEET 2(5) Sisältö 1. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat... 3 2. Kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöslaskelmat... 3 3.

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2002O0007 FI 01.10.2008 004.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 21 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa

Lisätiedot

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Verkkokurssin tuotantoprosessi Verkkokurssin tuotantoprosessi Tietotekniikan perusteet Excel-osion sisältökäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Aiheen esittely... 3 2 Aiheeseen liittyvien käsitteiden esittely... 3 2.1 Lainapääoma...

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21.2.2001 KOM(2001) 100 lopullinen 2001/0056 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2005 KOM(2005)611 lopullinen 2005/0233(CNS). Ehdotus NEUVOSTON ASETUS rahapolitiikan alalla annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3181/78 ja (ETY) N:o 1736/79

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. viitekorkojen tarkistuksesta

KOMISSION TIEDONANTO. viitekorkojen tarkistuksesta KOMISSION TIEDONANTO viitekorkojen tarkistuksesta 1. VIITE- JA DISKONTTOKOROT Komissio käyttää viite- ja diskonttokorkoja yhteisön valtiontukien valvonnan puitteissa. Viitekorkoja sovelletaan erityisesti

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

LIITE B. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS N:O / Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE B. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS N:O / Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite B LIITE B Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS N:O / Euroopan kansantalouden tilinpito ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Sektoriluokitus 2012. Käsikirjoja 5

Sektoriluokitus 2012. Käsikirjoja 5 Sektoriluokitus 2012 Käsikirjoja 5 Käsikirjoja 5 Sektoriluokitus 2012 Helsinki 2012 Tiedustelut: Matti Okko 09 17 341 http://www.tilastokeskus.fi/luokitukset Taitto: Marita Potila 2012 Tilastokeskus Tietoja

Lisätiedot

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 11.5.29 1 8 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 8, 6 6, suhdannenäkymien saldoluku 4 2-2 -4 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin lokakuu toukokuu joulukuu 4, 2,, -2, -4, bkt:n määrän muutos, -6-6,

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 15. maaliskuuta 2001 2000/0019(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. maaliskuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan, L 366/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1374/2014, annettu 28 päivänä marraskuuta 2014, tilastointiin liittyvistä vakuutuslaitosten tiedonantovaatimuksista (EKP/2014/50) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 03 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, L 337/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16)

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos: KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2001. annettu [ ]

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos: KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2001. annettu [ ] EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Brysselissä 22.5.2001 Luonnos: KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2001 annettu [ ] neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä prosentuaalisten

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2005O0005 FI 01.10.2008 003.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 17 päivänä helmikuuta 2005,

Lisätiedot

A7-0420/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

A7-0420/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 26.3.2014 A7-0420/ 001-021 TARKISTUKSET 001-021 esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Mietintö Elena Oana Antonescu EU:n ympäristötilinpito A7-0420/2013

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot