LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI

3 LIITE A LUKU 14: VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT (FISIM) I VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄSITE JA VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄYTTÄJÄPERUSTEISEN KOHDENTAMISEN VAIKUTUKSET PÄÄAGGREGAATTEIHIN Rahoituspalveluja on perinteisesti tuotettu muun muassa välityksen avulla. Rahoituksen välityksessä rahoituslaitos, kuten pankki, ottaa vastaan talletuksia yksiköiltä, jotka haluavat saada korkoa varoille, ja lainaa varat toisille yksiköille, joiden varat eivät riitä omiin tarpeisiin. Pankki siis tarjoaa mekanismin, jolla ensimmäinen yksikkö voi lainata jälkimmäiselle. Varat lainaksi antava yksikkö hyväksyy koron, joka on matalampi kuin lainanottajan maksama korko. Viitekorko on se korko, jolla sekä lainanantaja että lainanottaja olisivat valmiit tekemään sopimuksen. Viitekoron ja toisaalta tallettajille tosiasiallisesti maksetun ja lainanottajilta veloitetun koron välinen erotus on välillinen rahoituspalvelu (FISIM). Välillisten rahoituspalvelujen kokonaismäärä saadaan, kun lasketaan yhteen nämä kaksi maksua, jotka lainanottaja ja lainanantaja suorittavat On kuitenkin huomattava, että rahoituslaitoksen antolainauksen määrä on harvoin täsmälleen yhtä suuri kuin sinne talletettujen varojen määrä. Osa rahasta on voitu tallettaa muttei vielä lainata eteenpäin. Jotkin lainat on voitu rahoittaa pankin omista eikä lainatuista varoista. Varojen tallettaja saa kuitenkin saman määrän korkoa ja välillistä rahoituspalvelua riippumatta siitä, annetaanko hänen varansa lainaksi. Vastaavasti lainanottaja maksaa saman verran korkoa ja saa saman välillisen rahoituspalvelun riippumatta siitä, saako hän varat välitystoiminnan kohteena olevista varoista vai pankin omista varoista. Siksi FISIM estimoidaan rahoituslaitoksen kaikkien lainojen ja talletusten osalta varojen lähteestä riippumatta. Kirjatut korkomäärät lasketaan kertomalla kyseinen laina- tai talletussumma viitekorolla. Näiden määrien ja rahoituslaitoksen tosiasiallisesti saamien tai maksamien määrien erotus kirjataan epäsuorina palvelumaksuina, jotka lainanottaja tai tallettaja maksaa rahoituslaitokselle. Tilinpitojärjestelmään korkoina kirjattuja määriä kutsutaan EKT-koroksi ja rahoituslaitokselle maksettuja tai rahoituslaitoksen maksamia tosiasiallisia kokonaismääriä kutsutaan pankkikoroksi. Implisiittisen palvelumaksun kokonaismäärä saadaan seuraavalla laskukaavalla: lainoista perittävien pankkikorkojen summa miinus samoille lainoille laskettu EKT-korko plus talletuksille laskettu EKT-korko miinus samoista talletuksista maksettava pankkikorko FISIMiä sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten antamiin lainoihin tai vastaanottamiin talletuksiin. Kyseisten rahoituslaitosten ei tarvitse olla kotimaisia, eikä myöskään rahoituslaitosten asiakkaiden tarvitse olla kotimaisia. FISIMiä voidaan viedä ja tuoda. Edellytyksenä ei ole, että rahoituslaitos tarjoaa sekä talletusten vastaanottoa että antolainausta. Vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten (retailers) rahoitustytäryhtiöt ovat esimerkkejä rahoituslaitoksista, jotka myöntävät lainoja mutta eivät ota vastaan talletuksia. FISIMin saajana voi olla sellainen rahanlainaaja, jonka tilinpito on tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sitä voidaan pitää yrityksenä tai yritysmäisenä yhteisönä. FI 2 FI

4 14.04 Jotta voidaan arvioida, miten FISIMin kohdentaminen vaikuttaa BKT:hen ja kansantuloon verrattuna FISIMin kohdentamatta jättämiseen, on otettava huomioon seuraavat viisi tapausta: a) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien (mukaan lukien kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten tai asuntojen omistajina) välituotekäyttöä varten: Rahoituksen välittäjien FISIM-tuotoksen vastinkirjauksena on markkinatuottajien välituotekäyttö. Siksi BKT ja kansantulo pysyvät muuttumattomina. b) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten: Kun markkinattomat tuottajat käyttävät FISIMiä välituotekäyttöön, niiden tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa tuottajien kustannusten summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Näin ollen BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. Vastaavasti kun kotitaloudet käyttävät FISIMiä kuluttajina, BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. c) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ulkomaisille talousyksiköille, jotka eivät ole välittäjiä, ja ottavat niiltä vastaan talletuksia (FISIMin vienti): FISIMin vienti kirjataan, ja se lisää BKT:ta. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä lisäys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen vähentyessä (sillä FISIM vähennetään lainoista saatavista koroista ja lisätään talletuksista maksettaviin korkoihin). Siksi FISIMin vienti ei vaikuta kansantuloon. d) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien välituotekäyttöä varten. Mukaan luetaan kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten ja asuntojen omistajina (FISIMin tuonti): BKT pienenee FISIM-tuonnin määrällä, sillä tuonnin vastineränä on välituotekäyttö. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä vähennys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen kasvaessa (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista maksettavista koroista). Siksi tämäntyyppinen tuonti ei vaikuta kansantuloon. e) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten (FISIMin tuonti): Markkinattomien tuottajien FISIMin tuonti vastaa välituotekäyttöä. Kyseisten tuottajien tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa heidän kustannustensa summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Kun BKT mitataan tuotantolähestymistavan mukaisesti, välituotekäytön lisäys on yhtä suuri kuin tuotoksen kasvu, jolloin arvonlisäys pysyy muuttumattomana. Kun BKT mitataan menolähestymistavan mukaisesti, kulutusmenojen lisäyksen vastineena on samansuuruinen palvelujen tuonnin lisäys. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista FI 3 FI

5 maksettavista koroista). Näin ollen kansantulo kasvaa tämäntyyppisen FISIM-tuonnin määrällä. Vastaavasti kun kotitaloudet tuovat FISIMiä kuluttajina, BKT pysyy muuttumattomana, ja kansantulo kasvaa, sillä ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät. Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. Pankkien välisiä lainoja ja talletuksia käytetään kuitenkin viitekorkojen laskentaan Edellä kohdassa esitettyjen viiden tapauksen pohjalta voidaan tehdä seuraava yhteenveto FISIMin kohdentamisen vaikutuksista BKT:hen ja kansantuloon: a) BKT kasvaa kotimaisten välittäjien tuottaman ja sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina), S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja S.2 (ulkomaat) kohdennetun FISIMin määrällä. b) BKT pienenee tuodun ja sektoreihin S11 (yritykset), S.12 (rahoituslaitokset) lukuun ottamatta alasektoreita S.121, S.122 ja S.125 (keskuspankki, luottolaitokset ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) sekä S.14 (kotitaloudet asuntojen ja yhtiöimättömien yritysten omistajina) kohdennetun FISIMin määrällä. c) Kansantulo kasvaa sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina) ja S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) kohdennetun (kotimaisten välittäjien tuottaman tai tuodun) FISIMin määrällä. II ALASEKTOREILLA S.122 JA S.125 TUOTETUN FISIMIN LASKENTA FISIMin tuottavat välittäjät: keskuspankki (S.121); talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125). FISIM-laskelmat painottuvat alasektoreihin S.122 ja S.125; sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa keskuspankin osalta (katso VI osa). FI 4 FI

6 a) Tarvittavat tilastotiedot Kummaltakin alasektorilta S.122 ja S.125 tarvitaan tiedot taulukon muodossa neljänneksittäin keskimääräisistä laina- ja talletuskannoista jaoteltuina käyttäjäsektoreittain ja vastaavat kertyneet korot. Korko lasketaan sen jälkeen, kun korkotuet on uudelleen kohdennettu saajille. b) Viitekorot Alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien välittäjien taseissa olevat kotimaisten yksiköiden lainat ja talletukset on jaettava sen mukaan, mitkä ovat pankkien välisiä (toisin sanoen alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien FISIMiä tuottavien institutionaalisten yksiköiden sisäisiä); mitkä on tehty institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S.11 sektorin S.12 muut alasektorit S.13 S.14 S.15) (lukuun ottamatta keskuspankkeja) kanssa. Lisäksi kotimaisten välittäjien ja ulkomaisten yksiköiden (S.2) väliset lainat ja talletukset jaetaan ulkomaisiin välittäjiin ja muihin ulkomaisiin yksiköihin Sisäinen viitekorko Kotimaisten välittäjien tuottaman FISIMin tuotoksen määrittämiseksi käyttäjäsektoreittain lasketaan sisäinen viitekorko alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisten ja välisten lainojen korkosaatavat jaettuna alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisellä ja välisellä lainakannalla S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten lainojen korkosaatava S.122:n ja S.125:n sisäinen ja välinen lainakanta Teoriassa sisäinen viitekorko on sama käytettäessä talletustietoja lainatietojen sijasta. Tiedoissa olevien epäjohdonmukaisuuksien vuoksi talletustietojen perusteella laadittu estimaatti poikkeaa lainatietoihin perustuvasta estimaatista. Jos talletustiedot ovat luotettavampia, sisäinen viitekorko olisi laskettava pankkien välisten talletusten pohjalta seuraavasti: S.122:n ja S.125:n sisäisistä ja välisistä talletuksista maksettava korko S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten talletusten kanta Jos laina- ja talletustiedot ovat yhtä luotettavia, sisäinen viitekorko olisi laskettava siten, että välittäjien välisistä lainoista saadun ja talletuksista maksettavan koron summa jaetaan välittäjien välisen lainakannan ja talletuskannan summalla. Jos kotimaiset välittäjät antavat kotimaisille asiakkailleen ulkomaan valuutan määräisiä lainoja ja ottavat vastaan kyseisiltä asiakkailta ulkomaan valuutan määräisiä talletuksia, on laskettava useita sisäisiä viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan, jos tämä parantaa estimaatteja huomattavasti. Tuolloin on mahdollisesti jaoteltava valuutan tai valuuttaryhmän mukaan sekä sisäisten viitekorkojen laskelma että kotimaisten välittäjien lainat ja talletukset kuhunkin kotimaiseen käyttäjäsektoriin nähden. FI 5 FI

7 14.10 Ulkoiset viitekorot FISIMin tuonnin ja viennin määrittämiseen käytettävä viitekorko on pankkien välinen keskikorko, jossa painoina toimivat välittäjien taseeseen kuuluvat erät kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset lainat ja kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset talletukset. Ulkoinen viitekorko lasketaan siten, että kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten korot lasketaan yhteen ja summa jaetaan kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten kantojen summalla. Eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta on laskettava useita ulkoisia viitekorkoja, jos seuraavista luokista on saatavilla valuutta-/valuuttaryhmäkohtaiset tiedot ja jos laskenta parantaa estimaatteja huomattavasti: a) lainat ja talletukset ulkomaisilta välittäjiltä kuhunkin käyttäjäsektoriin nähden b) lainat ja talletukset kotimaisilta välittäjiltä ulkomaisiin käyttäjiin nähden. c) FISIMin yksityiskohtainen jaottelu institutionaalisten sektoreiden mukaan Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. FISIM lasketaan ainoastaan sellaisiin institutionaalisiin käyttäjäsektoreihin nähden, jotka eivät ole pankkeja. Kunkin institutionaalisen sektorin, ei kuitenkaan välittäjien, osalta on oltava käytössä seuraavan taulukon mukaiset tiedot kotimaisten välittäjien myöntämistä lainoista ja vastaanottamista talletuksista: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Kotimaisten välittäjien (S.122 ja S.125) myöntämät lainat Talletukset kotimaisille välittäjille (S.122 ja S.125) FISIMin kokonaismäärä institutionaalista sektoria kohti saadaan laskemalla yhteen kyseiselle institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM ja kyseisen institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM. Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = lainoista saatava korko (lainakanta x sisäinen viitekorko). FI 6 FI

8 Institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x sisäinen viitekorko) talletuksista maksettava korko. Osa tuotoksesta on vientiä; välittäjien taseiden perusteella voidaan laatia seuraavat taulukot: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Lainat ulkomaisille lainanottajille, pankit pois luettuina Talletukset ulkomaisille yksiköille, pankit pois luettuina FISIMin vienti estimoidaan ulkomaisille lainanottajille ( välittäjät pois luettuina) myönnettyjen lainojen osalta käyttämällä ulkoista viitekorkoa seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIMin vienti = saatava korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Ulkomaisten tallettajien ( välittäjät pois luettuina) talletuksia koskeva FISIMin vienti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x ulkoinen viitekorko) maksettava korko. Jos eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta käytetään useita viitekorkoja, lainat ja talletukset jaotellaan institutionaalisen käyttäjäsektorin mukaan sekä sen valuutan (tai valuuttaryhmän) mukaan, jonka määräisiä lainat ja talletukset ovat. d) Kotitalouksille kohdennetun FISIMin jako välituotekäyttöön ja kulutukseen Kotitalouksille kohdistuva FISIM jaetaan seuraaviin luokkiin: a) kotitalouksien välituotekäyttö asunnonomistajina; b) kotitalouksien välituotekäyttö yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja c) kotitalouksien kulutus. Estimointimenetelmän vuoksi kotitalouksien lainat (lainakanta ja korko) on vastaavasti jaoteltava seuraaviin luokkiin: d) asuntolainat; e) lainat kotitalouksille yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja f) muut lainat kotitalouksille. FI 7 FI

9 Kotitalouksien yhtiöimättömien yritysten omistajina saamat lainat ja asuntolainat esitetään yleensä erikseen erilaisissa rahoitus- ja rahatilastojen luottoerittelyissä. Muut kotitalouksille annetut lainat saadaan vähentämällä kaksi edellä mainittua lainaluokkaa lainojen kokonaismäärästä. Kotitalouksille annettujen lainojen FISIM olisi jaettava mainittujen kolmen lainaluokan kesken kunkin ryhmän lainakanta- ja korkotietojen perusteella. Asuntolainat ei ole sama kuin kiinnelainat, sillä kiinnelainan käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin asunto. Kotitalouksien talletukset jaetaan seuraavasti: g) kotitalouksien talletukset yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja h) kotitalouksien talletukset kuluttajina. Jos kotitalouksien talletuksista yhtiöimättömien yritysten omistajina ei ole käytettävissä tilastotietoja, talletuskannat lasketaan jommallakummalla seuraavista menetelmistä: Menetelmä 1 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten tuottaman todetun lisäarvon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Menetelmä 2 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten todetun liikevaihdon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Kotitalouksien talletusten FISIM on jaettava kotitalouksien yhtiöimättöminä yrityksinä tekemien talletusten FISIMiin ja kotitalouksien kuluttajina tekemien talletusten FISIMiin näiden kahden luokan keskimääräisen talletuskannan perusteella; muiden tietojen puuttuessa voidaan soveltaa samaa korkokantaa. Jos kotitalouksien lainoja ja talletuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia, kotitalouksien FISIM kohdennetaan välituotekäyttöön ja kulutukseen olettamalla, että kaikki kotitalouksien ottamat lainat on otettu tuottajakotitalouksille tai asuntojen omistajille ja että kotitaloudet tekevät kaikki talletukset kuluttajina. III FISIMIN TUONNIN LASKENTA Ulkomaiset välittäjät myöntävät lainoja kotimaisille lainanottajille ja vastaanottavat talletuksia kotimaisilta tallettajilta. Jokaisesta institutionaalisesta sektorista tarvitaan seuraavan taulukon mukaiset tiedot: FI 8 FI

10 Lainakanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisilta käyttäjiltä saama korko Talletuskanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisille käyttäjille maksama korko Ulkomaisten välittäjien myöntämät lainat Talletukset ulkomaisille välittäjille Kunkin institutionaalisen sektorin FISIMin tuonti lasketaan seuraavasti: Lainojen FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = ulkomaisten välittäjien saama korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Talletusten FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta ulkoinen viitekorko) ulkomaisten välittäjien maksama korko. On suositeltavaa käyttää useita ulkoisia viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan (ks. kohta 14.10). IV FISIMIN VOLYYMI FISIMin volyymiestimaatit lasketaan käyttämällä laina- ja talletuskantoja, jotka deflatoidaan perusajanjakson hintoihin käyttämällä yleistä hintaindeksiä (esimerkiksi kotimaisen loppukysynnän implisiittistä hintadeflaattoria). FISIMin hinnassa on kaksi komponenttia: toinen on pankkikoron ja viitekoron välinen erotus (talletusten tapauksessa järjestys on päinvastainen) eli välittäjän saama marginaali, ja toinen on hintaindeksi, jolla laina- ja talletuskannat deflatoidaan perusajanjakson hintoihin. FISIMin volyymi lasketaan seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali FI 9 FI

11 Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletusten FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali Lainojen tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä viitekorko lainan todellisesta korosta. Talletusten tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä todellinen talletuskorko viitekorosta. Todellinen marginaali on nimellisarvoltaan yhtä kuin FISIM jaettuna laina- tai talletuskannoilla, joten edellä esitetyt kaavat voidaan ilmaista seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen kanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletuskanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali V FISIMIN LASKENTA TOIMIALOITTAIN Kun FISIM kohdennetaan käyttäjän toimialoihin, perustana käytetään kunkin toimialan lainaja talletuskantoja. Jos laina- ja talletuskantatiedot eivät ole luotettavia, perustana käytetään kunkin toimialan tuotosta. VI KESKUSPANKIN TUOTOS Sovitun käytännön mukaisesti keskuspankin tuotos mitataan laskemalla yhteen sen kustannukset eli välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot. Keskuspankin osalta ei lasketa FISIMiä. Provisiot ja palkkiot, jotka keskuspankki veloittaa suoraan palveluista kotimaisilta ja ulkomaisilta talousyksiköiltä, olisi kohdennettava kyseisille yksiköille. FI 10 FI

12 Ainoastaan se osa keskuspankin tuotoksesta (kustannusten summa, josta vähennetään provisiot ja palkkiot), jota ei myydä, kohdennetaan sovitun käytännön mukaisesti muiden välittäjien alasektori S.122 talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki, ja alasektori S.125 muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot välituotekäyttöön kummankin alasektorin arvonlisäyksen suhteessa. Alasektoreiden S.122 ja S.125 tilit tasataan siten, että vastaeränä kirjataan keskuspankilta saatu tulonsiirto (alasektori D.759 muut sekalaiset tulonsiirrot), joka on yhtä suuri kuin niiden välituotekäyttöön kuuluva keskuspankin palveluiden osuus. FI 11 FI

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava) 9.7.2002 FI L 179/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1221/2002, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2015 COM(2015) 463 final 2015/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista. (uudelleenlaadittu)

SUUNTAVIIVAT. EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista. (uudelleenlaadittu) L 2/12 Euroopan unionin virallinen lehti 7.1.2014 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, julkisyhteisöjen rahoitustilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/23)

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 11.5.29 1 8 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 8, 6 6, suhdannenäkymien saldoluku 4 2-2 -4 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin lokakuu toukokuu joulukuu 4, 2,, -2, -4, bkt:n määrän muutos, -6-6,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa 31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, L 337/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16)

Lisätiedot

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Op-joukkovelkakirjaohjelman 6.5.2004 listalleottoesitteen yleisten ehtojen kanssa tämän lainan ehdot. Yleisiä ehtoja

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan, L 366/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1374/2014, annettu 28 päivänä marraskuuta 2014, tilastointiin liittyvistä vakuutuslaitosten tiedonantovaatimuksista (EKP/2014/50) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.01.2000 KOM(1999) 749 lopullinen 2000/0019 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 muuttamisesta swap- ja korkotermiinijärjestelyjen

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Sektoriluokitus 2012. Käsikirjoja 5

Sektoriluokitus 2012. Käsikirjoja 5 Sektoriluokitus 2012 Käsikirjoja 5 Käsikirjoja 5 Sektoriluokitus 2012 Helsinki 2012 Tiedustelut: Matti Okko 09 17 341 http://www.tilastokeskus.fi/luokitukset Taitto: Marita Potila 2012 Tilastokeskus Tietoja

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI L 159/48 Euroopan unionin virallinen lehti 20.6.2007 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 31 päivänä toukokuuta 2007, maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014

Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Kansantalous 2017 Panos-tuotos 2014 Tuontituotteiden käytön osuus öljynjalostuksessa teollisuustoimialojen suurin vuonna 2014 Tilastokeskuksen panos-tuotostilaston mukaan tuontituotteiden käytön osuus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat

Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat Y01 Raportoitava ajankohta / Tasearvo/ Luottovasta- Riskipaino Riskipainotettu Vakavaraisuussuhdetta koskeva laskelma Nimellisarvo arvokerroin, % % arvo

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite 7.6.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 2/2 8.5.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko. Taulukko

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2016 (OR. en) 10764/16 N 411 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta)

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Sivulla 1, johtolauseessa on: kumotaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 1 :n 3 ja 4 momentti, 2 :n

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti L 330/20 Euroopan unionin virallinen lehti 15.12.2007 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 1489/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta annetun asetuksen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kulttuurin satelliittitilinpito 2013

Kulttuurin satelliittitilinpito 2013 Kansantalous 2015 Kulttuurin satelliittitilinpito 2013 Kulttuurin rooli kansantaloudessa edelleen laskeva Kulttuurin rooli taloudessa on jatkunut laskevana laman syvimmästä alhosta lähtien. Tämä suuntaus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2014 Sektoritilit neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä Kotitalouksien säästämisaste palasi positiiviseksi

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot