Kari A1ho RAHOITUSVIRTAMATRIISIN RATKAISEMINEN JA TULOSTAMINEN ETLAN ENNUSTUSJÄRJESTELMÄSSÄ

Transkriptio

1 Kari A1ho RAHOITUSVIRTAMATRIISIN RATKAISEMINEN JA TULOSTAMINEN ETLAN ENNUSTUSJÄRJESTELMÄSSÄ No SS

2 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen rahoitusryhmässä on käytetty syksystä 1978 lähtien rahoitusennusteiden kehikkona rahoitusvirtamatriisia, joka on liitetty omana ohjelmanaan ETLAssa käytössä olevaan, suhdannemalliin perustuvaan ennustusjärjestelmään l )2). Koska tästä järjestelmästä ja rahoitustilinpidon menetelmästä on aikaisemmin julkaistu selvitykset 3 ), tässä yhteydessä ei puututa tarkemmin itse rahoitusvirtamatriisin rakenteeseen. Esimerkki yhdestä kevään 1980 ennustekierroksessa tulostetusta rahoitusvirtamatriisista on esitetty sivulla 12. Tämän raportin tarkoituksena on ainoastaan selostaa rahoitusvirtamatriisin ohjelmaan ennen kevään 1980 ennustekierrosta tehdyt muutokset ja lisäykset, joiden tarkoituksena on ollut vähentää matriisin eksogeenista syötettä ja kytkeä matriisin elementit osittain ennustemallin reaalipuolen ratkaisuun, tehdä niistä endogeenisesti määräytyviä sekä muokata ohjelman syötettä helpommin käsiteltäväksi ja kehittää tulostusta liittämällä siihen varantotaseita. Aikaisemmin käytössä olleen ohjelman varjopuolena oli se, että koko rahoitusvirtamatriisin syötteen konsistenttisuus tuli tarkistaa ennen matriisin ajoa, koska kaikki matriisiin 1) Kari Alho ja Sinikka Salo: "Rahoitusvirtamatriisin liittäminen ETLAn ennustemalliin", ETLAn keskusteluaiheita No 51, ) Järjestelmän ATK-ohjelmistostaan julkaistu raportti,.heikki Vajanne ~ Eero Pylkkänen - Kari Salmi: "ETLAn kokonalstaloudellisen mallin ohj elmistokuvaus", ETLA C 19, ) Sinikka Salo: "Sektoreittaiset rahoitusvirrat Suomen kansantaloudessa vuosina , ETLA B 21,1979.

3 2 tarvittavat muuttujat syötettiin eksogeenisina. Samalla reaalipuolen ja rahoituspuolen yhteensovittaminen tavallaan lykkäytyi yhdellä ajokierroksella. Seuraavat askelet rahoitusennusteen menetelmän kehittämisessä ja kytkemisessä muuhun ennustejärjestelmään ovat 1) Lasket.aan osa rahoitusvaateiden.ennusteista ns. markkinarajoitusten avulla eli sillä perusteella, että toisen saaminen on toisen velka. Rah.oitusvirtamatriisissa tämä ehto on järjestetty siten, että kunkin vaakarivin summa on rahoituserien osalta nolla. 2) Kytketään osa rahoitusvaateista määräytyviksi sektorien ns. budj ettiraj oitus ten avulla, so. ottaen huomioon, että matriisin yläosasta (reaalipuolelta) ja alaosasta (rahoituspuolelta) laskettavien nettoluotonantojen tulisi olla yhtä suuret. Esimerkiksi vaihtotaseen alijäämän ennuste antaa rajoitteen pääoman tuonnille ja valuuttavarannon muutokselle. 3) Osaa rahoitusmuuttujista, esim. talletuksia ja luottoja käsitellään luontevammin ennusteissa prosenttimuutosmuodossa. Tällöin on käytännöllistä antaa näiden muuttujien syöttö tässä muodossa ja laskea ohjelmalla rahoitusvirtamatriisiin vastaava markkamääräinen rahoitusvirta. 4) Rahoitusvirtamatriisin käyttö ja tulosten tulkinta helpottuvat, jos matriisin ratkaisuun liitetään myös varantotaseiden tulostus Suomen Pankin ja pankkisektorin osalta. Näiden muutosten lisäksi rahoitusvirtamatriisin yläosan 1askemista on jonkin verran muutettu ja rahoitusvaateisiin on lisätty yksi vaade, valuuttaluotot pankeilta. Lisäksi ohje1- maan on lisätty joitakin uusia syötemuuttujia. Seuraavassa käydään ainoastaan läpi tehdyt muutokset rahoitusvirtamatriisin ohjelman aikaisempaan versioon verrattunai). 1) Pirkko Tuominen ja Heikki Vajanne ovat ohje1moineet muutostyöt tietokoneelle. Sinikka Salo on ollut mukana kehittämässä ja testaamassa uutta ohjelmaa.

4 3 Muutokset rahoitusvirtamatriisin yläosassa Koska rahoitusvirtamatriisissa käytettävä sektorijako on hienojakoisempi kuin ETLAn ennustemallissa käytetty, osa rahoitusvirtamatriisin yläosan alkioista joudutaan syöttämään ja laskemaan rahoitusvirtamatriisin ohjelmassa l ). Tältä osin ohjelmaa on muutettu seuraavasti. 1. Kotitalouksien investoinnit on muutettu laskettaviksi siten, että ne ovat asuinrakennusinvestoinnit lisättynä muilla kotitalouksien investoinneilla, jossa viimeksimainittu on rahoitusvirtamatriisin ohjelmassa eksogeeninen syöte. Asuinrakennusinvestointien arvo lasketaan ennustemallin syötöstä saatavan asuinrakennusinvestointien volyymin muutoksen (eksogeeninen muuttuja mallissa) ja malliratkaisusta saatavan yksityisten investointien hintojen muutoksen avulla. 2. Julkisen sektorin investainnit ovat yhtä kuin huoltotaseen julkiset investoinnit lisättynä julkista toimintaa palvelevien julkisten liikelaitosten investoinneilla. Edellinen saadaan volyymimuutoksen osalta mallin syötöstä (eksogeeninen muuttuja) ja hintojen muutoksen osalta malliratkaisusta. Jälkimmäinen muuttuja annetaan rahoitusvirtamatriisin ohjelmalie omana syötteenä. 1) Tätä on tarkemmin selostettu aikaisemman version raportissa, Alho ja Salo, mt.

5 4 Markkinarajoitusten käyttö ohjelmassa Kaikki rahoitusvirtamatriisin alaosan rivit summautuvat nolliksi (ks. matriisia s. 12). Matriisin syötteen vähentämiseksi voidaan siksi riviltä aina yksi alkio ratkaista rivin muiden alkioiden avulla. Ainoastaan markkinarajoituksia on käytetty seuraavilla riveillä ja ratkaistu näiden avulla suluissa merkittyä sektoria vastaava alkio. Muut ko. rivillä olevat (ja käyttöön otetut nollasta poikkeavat) alkiot ovat syötteenä. Käteisraha Varsinaiset talletukset Valuuttatalletukset Saamiset vakuutuslaitoksilta Rahoituslaitosten kotimaiset arvopaperit. Julkisen sektorin kotimaiset arvopaperit Ulkomaiset pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Luotot pankeilta (markkamääräiset) Valuuttaluotot pankeilta Luotot vakuutuslaitoksilta Luotot muilta rahoituslaitoksilta Kotitalouksien asunto-osakkeet Yritysten kotimaiset arvopaperit Luotot julkiselta sektorilta Ulkomaiset lyhytaikaiset velat Ulkomaiset pitkäaikaiset velat Muut velat (vakuutuslaitokset) (ulkomaat) (ulkomaat) (ulkomaat)

6 5 Budjettirajoitusten käyttö ohjelmassa Budjettirajoitusten kytkeminen mukaan matriisin ratkaisuun ja niiden käyttäminen ylä- ja alaosan yhdistämiseen koskee seuraavia rivejä: Käteistalletukset Talletukset Suomen Pankissa Ulkomaiset lyhytaikaiset saamiset Luotot Suomen Pankilta Seuraavaksi käydään läpi rekursiivinen laskentaketju, jolla puuttuvat elementit ratkaistaan. Perusajatuksena on se, että pankkien luotonannon ennusteen ja ulkomaisten pääomaliikkeiden ennusteiden avulla ratkaistaan talletusten (käteistalletusten) muutos ja pankkien keskuspankkiaseman muutos. Tähän tarvitaan lisäksi julkisen sektorin (valtion) rahoitusaseman ennuste, jossa käytetään hyväksi kytkentää reaalipuoleen. Vaiheittain laskenta etenee seuraavasti. Kulkukaavio tästä on esitetty sivulla ~ jossa numerot vastaavat seuraavia laskentamenette1yn vaiheita. Viivat kuvaavat sitä, mistä informaatio ko. erän laskemiseen saadaan. 1. Ohjelma laskee ensimmäiseksi vaihtotaseen alijäämän ennusteen, joka tulee mallista, ja muiden ulkomaisten pääomaliikkeiden avulla ulkomaiset lyhytaikaiset saamiset yhteensä, siis ulkomaiden sarakkeessa tällä rivillä olevan alkion.

7 6 2. Seuraavaksi tämän ja muiden koe rivillä olevien alkioiden avulla lasketaan Suomen Pankin ulkomaisten lyhytaikaisten saamisten muutos (käytetään ao. markkinarajoitusta). 3. Julkisen sektorin budjettirajoitusta käytetään hyväksi Slten, että ylä- ja alaosan välinen,yleensä positiivinen residuaali, muuttuja RESJU, syötetään ohjelman eksogeenisena muuttuj ana tähän paikkaan. 4. Nyt voidaan julkisen sektorin taseen, siis tämän sarakkeen, yläosasta saadun nettoluotonantoarvion ja alaosan rahoituserien arvioiden sekä RESJUn avulla laskea julkisen sektorin käteistalletukset (tämä sisältää matriisissa kaikki valtion pankkitalletukset). 5. Seuraavaksi pyritään selvittämään valtion kassa-aseman muutosten heijastuminen keskuspankin päivätalletusten markkinoille. Koska julkista sektoria käsitellään mallissa yhtenä kokonaisuutena, on suoritettava tässä kohdin erottelu ja otettava käyttöön apumuuttuja JUKÄT = muun julkisen sektorin kuin valtion käteistalletusten muutos, joka on ohjelmassa eksogeeninen sy~te. Riville 16 pankkien soluun, siis pankkien talletuksiin Suomen Pankissa on ohjelman syötteen lukuvaiheessa luettu "perusinput", joka nykyisin koostuu pankkien kassavarantotalletusten muutoksesta. Tähän lisätään nyt koko julkisen sektorin kohdassa 4 selville saatu käteistalletusten muutos ja vähennetään siitä muiden kuin valtion käteistalletusten muutos. Näin ollen

8 7 Kaavio rahoitusvirtamatriisin ratkaisumenettelystä RAHOITUSERÄ'l' KOTI- YRI- PAN- VAK. MUUT JULK. sum1en ULKO YH'l'. TAL. TYKSET KIT LAIT. RAH.L. SEKT. PANKKI MAAT = NETTOLUOTON- ANTO _ Vaihtotaseen alijäämä ~ 10 Käteista11e- &--~ 1\ tukset 16 Ta:i1etukset SP: SS<1 _d/ V /,/" 17 Ulkom. 1yh. 2\.' Q) aik. saam. 27 Luotot 8 /7) Suomen " Pankilta _.---c RAHOITUKSEN I LÄH'1'EET 32 RAHOITUKSEN KÄY'l"i'Ö &_ NETTOLUOTON- 0'1"1'0 (=31+32) - _._ _ RESIDfJAALI (~ bf INPUT 1 ) RES;~7 /.- JUKÄT'/ --MPPT. 1) Ks. muuttujien m~älittelyä tekstissä

9 8 lähdetään siitä, että valtion talletusaseman muutos kokonaisuudessaan heijastuu päivätalletuksiin. Lisäksi tähän soluun lisätään mahdolliset muut päivätalletukset, muuttuja MPPT = muiden päivätalletusten kuin valtion liikkeestä sijoitettujen muutos (eksogeeninen muuttuja). 6. Nyt voidaan laskea Suomen Pankin taseeseen erä talletukset Suomen Pankissa markkinarajoituksen avulla. 7. Nyt on selvillä Suomen Pankin taseessa, siis tässä sarakkeessa, kaikki muut alkiot paitsi erä "luotot Suomen Pankilta", joka voidaan nyt ratkaista budjettirajoituksen (taseidentiteetin) avulla. 8. Seuraavaksi lasketaan tämän rivin markkinarajoitteen avulla pankkien keskuspankkiluoton muutos. 9. Seuraavaksi lasketaan pankkien taseyhtälön, siis pankkien sarakkeen,avulla erä käteistalletukset pankeissa. 10. Lopuksi sovelletaan käteistalletusten rivin markkinarajoitusta ja ratkaistaan yritysten käteistalletusten muutos. Yllä olevan selostuksen perusteella huomataan, että kaikkia budjettirajoituksia el ole toistaiseksi käytetty hyväksi. Vakuutuslaitosten l ) ja muiden rahoituslaitosten osalta tämä 1) Vakuutuslaitosten erien osalta on ETLAssa käynnissä Sinikka Salon toimesta selvitystyö, jolla tähdätään sektorin keskeisten erien ennustemallin muodostamiseen.

10 9 voitaisiin yksinkertaisesti tehdä, mutta näin ei ole menetelty niiden rahoituserien suhteellisen vähäisen lukumäärän vuoksi. Rahoitusennusteessa varsin olennaisia tekijöitä ovat yksityisen sektorin, kotitalouksien ja yritysten, residuaalit reaalija rahoitusennusteen välillä, mikä suurelta osin on peräisin lähtökohtatiedoissa olevista virheellisyyksistä ja poikkeamista. Tämän vuoksi näitä residuaaleja ei ole haluttu kiinnittää ennustetilanteessa, vaan konsistenttisuus reaali- ja rahoitusennusteen välillä saadaan aikaan vertaamalla residuaalien suuruutta ennustustilanteessa niiden suuruuteen menneisyydessä. Prosenttimuutosmuotoinen syöttö Ohjelmassa syötetään prosenttimuutosmuodossa yleisön varsinaisten talletusten, pankkien valuuttatalletusten, pankkien markkamääräisten luottojen ja pankkien valuuttaluottojen muutos. Rahoitusvirtamatriisin ohjelma laskee näistä ja edellisen vuoden lopun kantatiedoista matriisin tarvitsemat muutosvirrat. Nämä ovat myös ne keskeiset muuttujat ulkomaisten pääomaliikkeiden ohella, jotka seuraavassa vaiheessa on tarkoitus selittää omilla käyttäytymisyhtälöillään. Varantotaseet Rahoitusvirtamatriisin ratkaisemisen ja rahoitusennusteen tulkinta, samoin kuin muutosten tekeminen ennusteeseen helpottuvat ja nopeutuvat huomattavasti, jos ohjelmassa on mukana keskeiset varantotaseet. Kun edellisen periodin lopun kantaan

11 10 lisätään rahoitusvirtamatriisin ajossa saatu vastaavan rahoitusvirran ennuste, päästään (ilman arvonmuutoksia, joita ei käsitellä ohjelmassa) periodin lopun kantaan. Ohjelmaan on liitetty Suomen Pankin ja pankkien taseen tulostus. Seuraavalla sivulla on esimerkki yhdessä rahoitusennusteajossa keväällä 1980 muodostuneista Suomen Pankin ja pankkien taseista. Huomattakoon, että pankkien taseessa talletusten haltijasektori on yleisö, eikä ko. muuttujan markkamääräinen muutos siten ole välttämättä sama kuin ko. erä rahoitusvirtamatriisissa pankkien sarakkeen kohdalla.

12 11 ***~**~~E*~******~~~~***~*t:~****~*****)~*iG*~*1(~**~*~~**~~*~****~~**~~***~if**~****~*~**** * SLlO~\EN f'm~kki (MFW. t'\f( I,JUODEN I.Of'\JSSAl J! ***.K * ~~ * * * *.**.* ** ~ X* * * * * '1979 1S~80 "1979 1~'OO * SAAMISET VELAT * _. '" * ~ Kiit E' i sr"ahc"( 1': UI V. on,a i Bet ne:t t osac<m i s~:t 5.0 " ~I.O * P"nkkierl f'anl:kicn k ~:sk IlSP an ~ k i 1uot ot ",.'1 (,.3 tal1,,:tui<~.et ( S:-tuli\ i!:~et jljlk i~;elta Velat julk ise:lle!;ek l 01" i 1t <" 0.9 "1.3 sek t (II i 11 (' * *lf S~'\'lll\ i Eet ~ t- i t Yk s i 1 t ä 3.1 Velat >'1" i t Yk 5 i lie , * ~ t1uut vel at, n el t c) 2.7 JE _ ~, ~ Yhteensä Yhteensä * ** ** * *.**.JE.****.** * **.* *.****.~ *.* * ** **.*** **** ** * * ~ i.:j. * * * * * l( '" ** *******.~*~~**~*~*~~******~**.~*.**.***************.****.*******************.********~******~*************.**** * PANKIT (MRD. MK VUODfN LOPUSSA) ft *********n***** ***n**** ******* ***** ********.***.****.*****.n.*.*.* **~***".**.*K*.***.H.* *.** * * ~ VUOSI liuutoh, ii VUOSI ~JUOSI MllI.HOS.;: VUOSI * '" s?r, 1<r80 ~f SAMHSET VELAl A"... '" * --~_,. '" -_... Ant 01;,:( i nal.1~ 64.~ ;~O Käteistalletuk~~l Cl 11. ", _ ~-~-_._--_ ~ I)al uut ta J IJ:)t Clt "-'c:\r s i nai scl tal1ctljksct 5 L,.fi '1 ~_..... _--_._--~.. -~.. _- * L'lotCit yht:. 70.1, ottolc.inc~ J.s ~w~ht * *1" 2.0 -/, ~ MuutcsaamiDet, nrttcl 1.9 lr,llct'.lk;;ct yht ~,6.. 6 "i7. 1 /7.'1 )'; ~ 1&11~tuksE~t sr:ss~..) t,.- C".....J Jo,- 1( Ulkomai~Et maamisct Ii J( Luotc>t v,dl: iolle _ _ _.. ;.~. 9 ~.; '.lotot 3P: He< t... 1 ~~:~ " (, ' ~ Ulknm,\ i SE t V '0' 1",t '10. L, ?1 O. 1, ~~~'j 0 O. ~j 1,',< 1 t ioil t,'<1 I et IJk sel 1.1, ' {, _.. _ _.. _. -_... ~(;~.. b 1f)./ 9F;. (J Yh {: ccn s~i 8;,~. 6 1B.7,f;.O * \'hte"ens~\ l( *«K*4f)E*~~**~~~*~*~*)I*~K***~I*i~*~*~*~~**~~*~*X~*~****~*~(**~**~**~~*~**~~~*~~*~**~~~*~~*~~**i~******i~X~f~K*~**~k~~*~( l( *l!

13 12 * X*M *.X*.* *.** M~.*M.* * *.**" 1 * ~:r,hoj'llj~)\!irfu\t V. 1(j'GD, MRD.tiK * **********~*KKiE*~*********X**~**U****k**~*****X~****~M*~**~*~X****~~*****~***~*~*****~*i~*~*~~~**i~~~***~~ "I<O-j 1-' * l( J(Vtd<. ~1\IJUT 9.JlJl K SUOMEH*UL Kl)-.).i * * RAIIOITU~;ERÄT *T!'Il.. J(YF:IT. ~'PAI~KIl.LAn.!l'llt'(f.L SEK1. *PANKKlxtiMll YHT. )< ~._..-...~_._.._. ~"",_._._.,_.~ _._._0_-.. _, -<. '* '_..0.. ~:...-~(:_.._... _.*_... --p _*.. *_, _ -_... _..,,;... -: _.}( ii: ').(; 01 Säästäminen. netto )( 0.7. ~ * 02 + Poistot i(. 8.5 * '12.7 * 0./1 ~'. D."j * 0.. *' 1.~~~ 0.1 ~ * 23.5 * * 03 Bruttosäästäminen )( 1~ ( 1.1 * ~.5)( )( 45.6 ~ 01, - KiinteEit investoinnit.-" ~ O. 1( O. II O. * -6.~!~' O. * ~'-45.2)( ); _.)t--.. _- _.* ~~ " ie ,.~.. -._._..,..-.J( l( ,--.--*------*----~-.~ ~. O~; - \J<H"c\stoJ(~n 1 isäys * * -6.3 * * * * J(' 1':' * -6.~-j )f K '7' '---' _ _.-..J( ,-,-,-,1<-, J( ~, J( l( )( 06 RahoitusJäämä -2.8 * ,.5 * 0.1. ~ )( O. 1( * 07 + Saadut pää.dfi\c\nsi il"l",ot:, ne-:tto ~, 0.'1 l' 0.2. * -,0.3 * n. Jo. O. )( Ii-"--' ' " J(_ * _-l( if ,- -.l(--._-.----j( *------J(. * 08 (1) NETT0l.UOTONANYO ( )( O. * l< _._ "-"-' jf j( _* j(-----li------,j( ll ;;------* II RAHOITUSVAAfEIDEN MUUTOKSET: * * * II * * )( * II.: l(. '" * * * * '" II 09 Käteisl"Bha * -0.3 K -0.2 * -0.1 * O. * 0.6. * O. 1( 10 Käteistalletukset O. 1( -1.2 * 1.9. O. * o. * -0.7 * o. * 11 V~rsinBiset talletukset * -9.0 * O. * 9.3. II * -0.3 * * '" O. * 12 V~luutt9talletuksEt * O II 0.3. O. ~ O. * * 1( O. * 13 SaaMi~~t vdkuutuslaitok~;i}la * -0.5 * O. * * 0.5 * * * * * o. * '14 R..~h.li?it. kotim. ell'"vopclpey'it -0.(, II * -0.'1,"" O. * 0.9 * -,0.2 * O. * * O. 1(, 15 Julh. SE~t. kdtim. al"vopaperit II -1.2 * -0.1 * -0.1 II 1.4 * 0.. O... '16 T«l1,, tu t :sct SIJCHnen P'lnk issa )0; O. II -1.5 II O. * (J. * -1.5 * * O. * 1< 17. 1J1k'.J'll. ]Y~ LYI:"ik<,is.Et 5c,<Hlli~et ll.._ -.--._* ~:1.0.1I _-0.8_*.lt _ll O. * 0.7 '" _'"1.,'1.K,_ D. _.j( " '18 U 1 k C'fI1. f- i t k äe<i kai set =.a am i set * -1.0 II O. * O. l' O. * o. * o. >; ".0 * o. )( lf '19 11IJut s,,;:,mis-:-t._ll O. II O. * O. * O O. II O. * O. * (j. O. * * 20 luutot pankeilta (m"l"kkam~äl'".) * 6.9 * 5.7 *-12.9 * II 0.1 * 0.2 * * * O. K * 21 ValuutLaluotot pankeilta II 1.0 II -1.0 * II * II * U. * 22 L~0tOt vakuuluslaitoksilt O. 1( * * O. II * 23 l.uotot filuilta \"Bh;laitoksilta * 0.2 1I l.~j II II -'1.8;( 0.'1'" * 1< O. 1( * 2"i I:,.t it<:.l. o,suntu o "<'.kke ~t l( 0.2 '" * l( ( 1( - [j. 1 * '" '" O. )< l' 25 Yl-it~'stt:r! kotifr';~ ~,rvop~lf'f;'rit ~ -"1.9 * 2.5;(' --0.2~ * o. "* -,0.3 ~ (l... *" * 0.. * l( ~~6 \uc,tol.il.llkise1l:«sd:tot-iltc'. ;( 2.0 * 1. 1~: ~).;( * 0.'11; -<'1.2 II.. O. l( ~ 27 luot~)t SuoMErl Par_kilta * ~ * * * O.~ -3.2 * o. * 28 UlkDffi. lyhytdit~isct vplat J( 3.3 * 1.6. Jo: o. * o. -~.9 ~ O. II 29 UlkDM. pitk~aik~iset v~lat * 0.5 l( 0 ~. o. 0.5 l( 2.0. O O. ~ * 3D Iluut "Ele" J! (1. '" ~>.I, 1* O. * O. J! O. J(' -.~1.4 '( O. * O. * O 1< ;: * ~, * * l( * 1* l; J! * w l< J,(-- _---* * --, -.-J( ~- :3'1 (~» R(lJIOI-1UKSEN l_i:ihteer 9.4 ~~ ~.~2.G.~ i5.e:. * 0.5::f 1.6 ~ ~f..:j 1'( ~!.B l* 2.'1;'; o. x }f,; p 1. b r-ut t os.2 t~i.=d: ~ lrl l: n [ ~n) *.j{. * ~. * * *.* it: n' 1\ 1< * '" 11 1< «"' '( ~ * 32 (3) RAHOIT!H;t;UI KÄyn'ö *- 13.~'j* -::1.8.-1oS.7 * -L,.8 \; -,1.3 " I.? )( -3.2.' -B. 1 l!, o. J! (pl. bruttupääomanmucdostus) * * )0) lf ~ '" * ~: ,, _ _- --.j;----. _--l( lf * _-j; l(.-_ l(- --* - _." * ); '" 33 (~)=(2)+(3) NETTOLUCrONOT10 * -~.1 1( 19.0 * -1.1 * -~.3 -' * C. * l( )0) ,(-.,, x >: "l" lc ,J! *--. -._-.. J( 3/, ('1)+(1,) Rssic!IJ«,11 i * - 6.B" ~:i.~; ~ 0.0)0) D.;' '" ~ --O.. lj Jo: O. t D.lt **.~*~****~~*~«~*~~~~**~~*.*~~~~**~*~*~**~!**~**~*~*** ~**~*****~*~~~~~~~~**~~***~~****~***~~*******~ik** r: aho! t lj,~ ';;. f... r1 1 i:~ h t ~ E t (-1) ~ ~'t-\ f\ t ~\vii: n v~;. h (. n rr :i~., V t. 1 ~ 0 J t:: n 1 i~. t i Y ;;, n:lhoi~:u;~sen kkytt~ ; (-) ~ ~':,.e\ ~t~ \...'ilrl 1i;~t\ys~Vt11:c)J.::rl vi;herrriy~~