Rahoitustilinpito 2009

Transkriptio

1 Kansantalous 21 Rahoitustilinpito 29 Kotitaloudet sijoittivat viime vuonna osakkeisiin ja rahastoihin Kotitalouksien talletusten voimakas kasvu pysähtyi vuonna 29. Talletusten sijaan kotitaloudet sijoittivat osakkeisiin ja rahastoihin, joihin virtasi yhteensä 3,6 miljardin euron arvosta niiden rahoitusvaroja. Pörssiosakkeisiin sijoitettiin runsaalla 2 miljardilla, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat vuoden aikana hallussapitovoittojen siivittämänä kaikkiaan 21 miljardiin euroon. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta. Kotitalouksien sijoitukset rahastoihin, pörssiosakkeisiin ja talletuksiin Kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvoi Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat vuoden 29 aikana lähes 15 miljardilla eurolla. Kasvusta yli puolet syntyi sijoitusten hallussapitovoitoista. Samalla kotitalouksien velat kasvoivat 4 miljardilla eurolla, vähiten sitten vuoden 21. Nettorahoitusvarallisuus eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus kasvoi siten lähes 11 miljardia euroa. Velkaantumisaste eli luottojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 112,4 prosenttiin. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Neljännesvuositietojen julkaiseminen alkaa tammikuussa Rahoitustilinpidon neljännesvuositilaston laadinta siirtyy Suomen Pankista Tilastokeskukseen. Tilasto kuvaa ajantasaisesti eri kansantalouden sektoreiden rahoitusvarojen ja velkojen kehitystä Tilastokeskus ryhtyy julkaisemaan tietoja tammikuussa 211, jolloin kyseessä ovat vuoden 21 kolmatta vuosineljännestä koskevat tiedot. Rahoitustilinpidon vuositilasto julkaistaan seuraavan kerran heinäkuussa

3 Sisällys 1. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus koheni vuonna Julkisen sektorin nettorahoitusvarallisuus kasvoi velkaantumisesta huolimatta Yritysten lainavelat kääntyivät laskuun Ulkomaisiin osakkeisiin sijoitettiin voimakkaasti Sijoitusrahastot elpyivät...6 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa...7 Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa...7 Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa...7 Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa...8 Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa...8 Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa...8 Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa...9 Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa...1 Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa...11 Kuviot Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos...4 Kuvio 2. Yritysten liikkeelle laskemat noteeratut osakkeet, netto...5 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat...12 Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos...12 Liitekuvio 3. Yritysten liikkeelle laskemat noteeratut osakkeet, netto...13 Liitekuvio 4. Kotitalouksien velkaantumisaste Laatuseloste: Rahoitustilinpito

4 1. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus koheni vuonna 29 Viime vuonna osake- ja rahastosijoituksista syntyneet hallussapitovoitot käänsivät kotitalouksien rahoitusvarat edellisvuoden jyrkän laskun jälkeen taas selvään kasvuun. Kotitalouksien rahoitusvarojen arvo kasvoi lähes 15 miljardia euroa. Kotitalouksien sijoitusten painopiste siirtyi samalla talletuksista osakkeisiin ja rahastoihin. Kotitalouksille koitui rahoitusvaroista hallussapitovoittoja kaikkiaan 8 miljardia euroa vuonna 29. Suorista osakesijoituksista voittoa kertyi 5 miljardia ja rahastosijoituksista runsas 1 miljardi euroa. Hallussapitovoitot vastaavat vain osaa edellisvuonna syntyneistä 19 miljardin euron hallussapitotappioista. Kotitaloudet hankkivat viime vuonna nettomääräisesti lisää rahoitusvaroja runsaalla 6 miljardilla eurolla, 2 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos Epävarmuuden hellittäessä osakemarkkinoilla kotitalouksien rahoitusvarojen hankintojen painopiste siirtyi talletuksista osakkeisiin ja rahastoihin. Talletuksiin virtasi lisää kotitalouksien rahaa enää 1 miljardin euron edestä, kun edellisvuonna lukema oli 8 miljardia. Vuonna 28 herännyt kiinnostus pörssiosakkeita kohtaan voimistui ja niitä hankittiin nettomääräisesti kaikkiaan 2 miljardilla eurolla. Myös rahasto-osuuksiin sijoitettiin 2 miljardia. Talletuksissa tapahtui korkotason laskun siivittämänä merkittävä siirtymä määräaikaistalletuksista käyttelytileille. Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 21 miljardia euroa vuoden 29 lopussa. Siitä 72 miljardia oli talletuksia, 23 miljardia pörssiosakkeita, 39 miljardia muita osakkeita, 34 miljardia henki- ja eläkevakuutussaamisia ja 13 miljardia euroa rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 2 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien rahoitusasema kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 29. Velkojen vuosikasvu hidastui 4 miljardiin euroon, mutta velkaantumisaste eli luottojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 112,4 prosenttiin edellisvuoden 19,8 prosentista. Kotitalouksien nettorahoitusvarallisuus eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus kasvoi 1 miljardilla eurolla edellisvuodesta. Vuoden 29 lopussa se oli 88 miljardia euroa. 4

5 1.1. Julkisen sektorin nettorahoitusvarallisuus kasvoi velkaantumisesta huolimatta Julkinen sektori oli tulojen ja menojen kautta tarkasteltuna runsaasti alijäämäinen viime vuonna. Sen varallisuusasema kuitenkin parani, vaikka tulovajetta ja elvytystoimia rahoitettiin velkaantumalla 14 miljardin euron edestä. Rahoitusvarat kasvoivat 26 miljardilla eurolla, mistä puolet tuli työeläkelaitosten sijoituksista kertyneistä hallussapitovoitoista. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat siten 12 miljardilla 17 miljardiin euroon. Valtio keräsi osakeomistuksistaan 4 miljardin euron hallussapitovoitot, mutta raskas velkaantuminen pienensi sen nettorahoitusvarallisuuden 16 miljardia negatiiviseksi. Työeläkelaitokset sijoittivat vuoden 29 aikana ylijäämäänsä osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin. Ne jatkoivat myös yritysten lainoittamista 2 miljardilla eurolla. Sijoitusten painopiste palasi takaisin ulkomaille poikkeuksellisen vuoden 28 jälkeen Yritysten lainavelat kääntyivät laskuun Yritykset vähensivät velkojaan vuonna 29. Lyhytaikaisia lainoja kuoletettiin 7 miljardilla eurolla ja niiden määrä palasi vuotta 28 edeltäneelle tasolle. Lisäksi yritysten väliset lainat vähenivät merkittävästi. Sen sijaan joukkovelkakirjalainoja yritykset laskivat liikkeelle nettomääräisesti lähes 4 miljardilla eurolla pääomamarkkinoiden elpymisen myötä. Pääosan niistä hankkivat ulkomaiset sijoittajat. Yritykset hankkivat myös aiempaa enemmän oman pääoman ehtoista rahoitusta osakemarkkinoilta. Pörssinoteeratut yritykset laskivat liikkeelle kaikkiaan 1,4 miljardin edestä uusia osakkeita. Vuodesta 23 viime vuoteen saakka ne olivat kuolettaneet osakevelkaansa ostamalla takaisin omia osakkeitaan liikkeeseenlaskuja enemmän. Kuvio 2. Yritysten liikkeelle laskemat noteeratut osakkeet, netto Liikkeeseen laskut vähennettynä omien osakkeiden takaisinostoilla 1.3. Ulkomaisiin osakkeisiin sijoitettiin voimakkaasti Vuonna 29 suomalaisten sijoittajien rahaa virtasi voimakkaasti ulkomaisiin osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin. Työeläkelaitokset, sijoitusrahastot, rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä kotitaloudet hankkivat niitä lisää yhteensä 13 miljardin euron arvosta, kun edellisvuonna ne kotiuttivat rahojaan niistä 3 miljardilla eurolla. Yritysten suorat osakesijoitukset ulkomaille kuitenkin tyrehtyivät ja niihin käytettiin vain 1 miljardi. 5

6 Ulkomaiset sijoittajat vähensivät edellisvuoden tapaan omistuksiaan suomalaisissa pörssiosakkeissa. Kaikkiaan niitä myytiin viime vuonna kotimaisille sijoittajille nettomääräisesti 2 miljardin euron edestä. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo oli vuoden lopussa 65 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta laski hieman alle 5 prosentin, kun se vielä vuotta aiemmin oli 59 prosenttia. Tätä alempana osuus on ollut viimeksi vuonna Sijoitusrahastot elpyivät Vuonna 28 alkanut varojen ulosvirtaus kotimaisista sijoitusrahastoista päättyi ja niihin virtasi uutta rahaa 5 miljardin euron verran viime vuonna. Puolet sijoituksista tuli ulkomailta, mutta myös kotitalouksia ja vakuutuslaitoksia rahastot kiinnostivat. Rahamarkkinarahastoista rahaa kuitenkin lunastettiin edelleen ulos merkintöjä enemmän. Kaikkiaan sijoitusrahastot kasvoivat vuoden aikana 12 miljardilla, mistä 7 miljardia syntyi sijoitussalkun hallussapitovoitosta. 6

7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kotitalouksien rahoitusvarat, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi Vaateet yhteensä Käteisraha Käteistalletukset Muut talletukset Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Lainat Noteeratut osakkeet Noteeraamattomat osakkeet Rahasto-osuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut saamiset ja velat Liitetaulukko 2. Kotitalouksien velat, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi Velat yhteensä Lainavelat Muut velat Liitetaulukko 3. Kotitalouksien rahoitusvarojen nettohankinta, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi Vaateet yhteensä Käteisraha Käteistalletukset Muut talletukset Joukkovelkakirjalainat Lainat Noteeratut osakkeet Noteeraamattomat osakkeet Rahasto-osuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut saamiset ja velat

8 Liitetaulukko 4. Kotitalouksien velkojen nettohankinta, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi Velat yhteensä Lainavelat Muut velat Liitetaulukko 5. Yritysten rahoitusvarat, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi Vaateet yhteensä Käteisraha ja talletukset Rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Lainat Noteeratut osakkeet Noteeraamattomat osakkeet Muut osuudet Rahasto-osuudet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut saamiset ja velat Liitetaulukko 6. Yritysten velat, milj. euroa Rahoitusvaade Vuosi Vaateet yhteensä Rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainat Johdannaissopimukset Lainat Noteeratut osakkeet Noteeraamattomat osakkeet Muut osuudet Muut saamiset ja velat Nettorahoitusvarat

9 Liitetaulukko 7. Nettorahoitusvarat sektoreittain, milj. euroa Sektori Vuosi Yritykset ja asuntoyhteisöt Yritykset Asuntoyhteisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Keskuspankki Muut rahalaitokset Talletuspankit Rahamarkkinarahastot 2 Muut rahoitusta välittävät rahalaitokset Muut rahoituslaitokset Sijoitusrahastot Muut rahoitusta välittävät laitokset Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot Vapaaehtoiset eläkerahastot Julkisyhteisöt Valtionhallinto Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Työeläkelaitokset Muut sosiaaliturvarahastot Kotitaloudet Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Ulkomaat

10 Liitetaulukko 8. Rahoitustaloustoimet sektoreittain, milj. euroa Sektori Vuosi Velkojen nettohankinta Rahoitusvarojen nettohankinta Rahoitustaloustoimet, netto Yritykset ja asuntoyhteisöt Keskuspankki Muut rahalaitokset Muut rahoituslaitokset Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot Julkisyhteisöt Kotitaloudet Ulkomaat

11 Liitetaulukko 9. Tilastollinen ero sektoreittain, milj. euroa Sektori Instrumentti Vuosi Yritykset ja asuntoyhteisöt Rahoitustaloustoimet, netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Rahoitustaloustoimet, netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero Julkisyhteisöt Rahoitustaloustoimet, netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero Kotitaloudet Rahoitustaloustoimet, netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Rahoitustaloustoimet, netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero Ulkomaat Rahoitustaloustoimet, netto Nettoluotonanto Tilastollinen ero

12 Liitekuviot Liitekuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarat Liitekuvio 2. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos 12

13 Liitekuvio 3. Yritysten liikkeelle laskemat noteeratut osakkeet, netto Liikkeeseen laskut vähennettynä omien osakkeiden takaisinostoilla Liitekuvio 4. Kotitalouksien velkaantumisaste

14 Laatuseloste: Rahoitustilinpito 1. Tilastotietojen relevanssi Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden eri sektoreiden rahoitusvaroja ja velkoja vuoden lopussa sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia (virtoja) vuoden aikana. Rahoitustilinpito kattaa kaikki Suomen kansantalouden sektorit sekä Suomen ja ulkomaiden välisen rahoitustaseen ja rahoitustaloustoimet. Tilasto sisältää myös vastinsektoritiedot, joiden kautta voidaan tarkastella sektorien välisiä velka- ja saamissuhteita. Rahoitustaseet arvostetaan pääsääntöisesti markkina-arvoon. Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2, Käsikirjoja 5, Tilastokeskus, maaliskuu 2) ja rahoitusinstrumentteja luokiteltaessa rahoitusvaadeluokitusta (Rahoitusvaadeluokitus 1996, Käsikirjoja 6, Tilastokeskus, toukokuu 1995.) Käytetyt sektori- ja vaadeluokitukset on kuvattu kohdassa Luokitukset. Tilastoa on laadittu tilastovuodesta 1995 lähtien Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT95) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT95, Euroopan Yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat, Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa. Rahoitustilinpidon historia-aikasarja vuosilta poikkeaa EKT95:n periaatteista rahoitusvarojen kattavuuden ja arvostuksen sekä tilastoyksiköiden luokittelun osalta. Julkaistu sisältö ei pidä sisällään vastinsektoritietoja ja siinä käytetty sektori- ja vaadeluokittelu on karkeampi kuin EKT95-aikasarjassa. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Seuraavassa kuvataan keskeiset EKT95:n mukaisten tietojen laadintaan käytetyt tietolähteet. Tärkeimmät tietolähteet Yritysten rakennetilasto Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston tasetietojen kautta saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran vaadekohtaista tietoa Luottolaitostilasto Luottolaitostilasto perustuu luottolaitosten viranomaistiedonkeruuseen eli VIRATI:iin. Mukana olevat viranomaisinstituutiot ovat Tilastokeskus, Finanssivalvonta ja Suomen Pankki. Tiedonkeruun perusta on Finanssivalvonnan tietotarpeet valvottavista luottolaitoksista, mutta osa tiedonkeruusta perustuu myös Tilastokeskuksen tietotarpeisiin. Keruu käsittää tuloslaskelman, taseen ja useita liitetauluja. Tase liitetauluineen on rahoitustilinpidossa talletuspankkien ja muiden luottolaitosten keskeinen tietolähde, siitä saadaan vaadekohtaiset reunatiedot. Tase sisältää myös vastinsektoritietoa. Maksutase Suomen Pankki laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon ulkomaat sektorin päätietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Rahoitustilinpidon laadinnassa käytetään sen sisältämiä rahoitustasetta ja ulkomaisen varallisuuden tasetta, jotka kuvaavat ulkomaisia saamisia ja velkoja sekä niiden muutoksia. Maksutasetilaston kirjaukset ovat pääosin yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa. Luottokanta 14

15 Tilastokeskuksen luottokantatilasto on lähes kaikille sektoreille yhteinen tietolähde. Siitä ilmenee koko kotimaisen luottokannan (lainat ja joukkovelkakirjalainat) jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain sekä luotonsaajatoimialoittain sekä luottojen jakaantuminen käyttötarkoituksen mukaan. Lähdettä käytetään lähinnä vastinsektoritietojen laadinnassa. Rahoitustilinpidon kysely Rahoitustilinpidon laadintaa varten Tilastokeskus kerää rahoitustasetiedot noin 9 tiedonantajalta. Tiedonantajia ovat muut rahoituslaitokset kuin luottolaitokset, työeläkelaitokset, muut sosiaaliturvarahastot sekä suurimmat voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin kuuluvat säätiöt. Kyselyn tuottamat tiedot ovat tilaston laadinnassa tärkeää perusaineistoa. Rahoitustasekysely on ainoa tietolähde, joka on suunniteltu ainoastaan rahoitustilinpidon laadintaa varten. Kuntien taloustilasto Paikallishallinnon tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama Kuntien ja kuntayhtymien taloustilasto, joka sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja sekä rahoituslaskelmatietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa. Valtion liikekirjanpito Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineistoa ylläpitää Valtiokonttori. Valtiokonttorin velkaraportit Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin kuukausittain julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta vaateittain ja valtion johdannaisista. TELAn sijoitusseurantakysely Sijoitusseurantakysely on työeläkelaitosten tärkein tietolähde. Työeläkevakuuttajat TELA kerää jäsenlaitoksiltaan Finanssivalvonnan, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä laaditun sijoituskantatilaston ja laatii niistä yhteenvetotilastot. Yhteenvetotilastot ovat rahoitustilinpidon käytettävissä eriteltynä pakolliseen ja vapaaehtoiseen työeläkevakuuttamiseen. Lisäksi vastaavat tiedot saadaan muista sosiaaliturvarahastoista sekä Suomen Pankin eläkerahastosta. Suomen Pankin tilinpäätöstiedot Suomen Pankki toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain taseensa rahoitustilinpidon käyttämän sektori- ja vaadeluokittelun mukaisena. Sijoitusrahastotilasto Tilastokeskuksen keräämä sijoitusrahastotilasto sisältää tietoja kotimaisten sijoitusrahastojen sijoituksista sekä rahasto-osuuksista ja niiden omistuksista neljännesvuosittain. Tilasto pitää sisällään tiedot sijoitusrahastoista rahastotyypeittäin, arvopaperisalkun sisällön liikkeeseenlaskijasektoreittain, rahaston arvon, rahasto-osuuksien arvot, rahasto-osuuksien nettomerkinnät neljänneksen aikana sekä liikkeellä olevien rahasto-osuuksien jakaantuminen omistajasektoreittain. Myös vuosikohtaiset rahastojen tuloslaskelmat ja taseet sisältyvät tilastoon. Tilastoa käytetään rahoitustilinpidossa rahasto-osuuksien laskentaan kaikille sektoreille. Tilasto on lopetettu vuonna 29. Jatkossa vastaavat tiedot sijoitusrahastoista kerää Suomen Pankki. Arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisteri Noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuusrekisterin tietoja. Rekisteristä saadaan neljännesvuosittain kunkin arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan osakesarjan sektorikohtaiset omistukset kappaleittain sekä osakkeiden kurssit neljänneksen lopussa. Tietojen perusteella voidaan laskea kotimaisten noteerattujen osakkeiden taseet ja virrat kaikille sektoreille. Sijoituspalveluyritystilasto 15

16 Tilastokeskuksen keräämä tilasto sisältää kaikkien Suomessa toimivien sijoituspalveluyritysten taseet, joita käytetään osana muiden rahoituslaitosten tietojen laskennassa. Vakuutusyhtiötilasto Finanssivalvonta laatii vuosittain vakuutusyhtiötilaston. Tilaston sisältämistä vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten taseista saadaan kirjanpitoarvoiset reunat soveltuville vaateille. Lisäksi Finanssivalvonta toimittaa taseyhteenvedot vapaaehtoisten eläkerahastojen osalta. Vakuutusyhtiöiden sijoitusseuranta Finanssialan keskusliitto FK kerää tietoja vakuutuslaitosten sijoituksista neljännesvuosittain. Tiedonkeruu syntyi yhteistyössä Finanssivalvonnan, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen kanssa. Tilasto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten sijoitusten ja etenkin niiden muutosten tilastoinnissa Yhteenvetoprosessi Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamissa/veloissa. Poikkeavat tiedot sovitetaan yhteen. Laadintaprosessi on työläs ja kukin tieto arvioidaan erikseen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Kotitaloussektorin tiedoista suuri osa syntyy vastinsektoritiedoista. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Täten lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Oman vaikeutensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla. Alipeittoa ei juuri esiinny, koska lähes kaikki päätietolähteet ovat totaaliaineistoja. Tietolähteiden käytössä pyritään systemaattisuuteen ja jatkuvuuteen. Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa voidaan arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta suhteessa muihin tietoihin. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta. Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan muiden tietojen perusteella (residuaalina). Tämä koskee erityisesti yrityssektoria. Näin johdettuihin tietoihin liittyy usein keskimääräistä suurempaa epävarmuutta. Tilastollinen ero Rahoitustilinpidon tarkkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Erojen suuruus vaihtelee sektoreittain. Suurimmat erot löytyvät yrityksistä, ulkomaista ja kotitalouksista ja pienimmät erot taas julkisyhteisöistä. Yritys- ja ulkomaat -sektorien tilastollinen ero on ollut kasvussa 2-luvun lopulla ja lisäksi ero on systemaattisesti samansuuntainen. Taustalla on ulkomaat-sektorin päätietolähteenä käytettävän maksutasetilaston kasvanut sisäinen tilastoero vaihtotaseen ja rahoitustaseen välillä. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä lainkaan, vaan tilit tasapainotetaan. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Rahoitustilinpidon tiedot ilmestyvät vuosittain heinäkuussa (t +6,5kk). Silloin viimeisimmän tilastovuoden tiedot ovat ennakollisia ja ne tarkentuvat tietolähteiden tarkentumisen vuoksi seuraavan julkistuksen 16

17 yhteydessä seuraavan vuoden tammikuussa (t +13kk). Lisäksi menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa koko EKT95-aikasarjaan ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. 5. Tietojen saatavuus Rahoitustilinpito julkaistaan tilaston kotisivuilla, joilta löytyvät myös tilaston kuvaukset. Lisäksi Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tiedot kotisivuillaan. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rahoitustilinpidon vuodesta 1995 alkavien EKT95-aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset voivat myös vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Esimerkiksi yrityssektorin laskentaan käytetyt tietolähteet ovat tulleet kattavammiksi matkan varrella. Vuosien tase-aikasarjat poikkeavat EKT95:n mukaisista aikasarjoista merkittävästi kattavuuden, yksiköiden luokittelun, varojen arvostuksen sekä laadintamenetelmien osalta. Tärkeimmät poikkeamat ovat: Henki- ja eläkevakuutussäästöjä ja muita vakuutussaamisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina Johdannaisia ei ole tilastoitu rahoitusvaroina Osakkeet ja muut arvopaperit on arvostettu pääsääntöisesti nimellisarvoon tai muuhun kirjanpitoarvoon. Osakkeiden ja osuuksien osalta kattavuus on puutteellinen Muihin saamisiin ja velkoihin (AF.7) on luettu eriä, joita ei ole voitu kohdentaa muihin vaateisiin Työeläkelaitokset on luokiteltu vakuutuslaitoksiin (S.125) Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sisältyvät yrityssektoriin (S.11) Muut rahoituslaitokset (S.123) sisältävät myös muut luottolaitokset kuin pankit sekä rahoitusta avustavat laitokset Vuosina valtion liikelaitokset sisältyvät valtiosektoriin Kotitalouksien ja yritysten tiedot perustuvat osittain arvioihin Yrityssektorin sisäisten saamisten ja velkojen kattavuus on puutteellinen 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Rahoitustilinpito koostuu monista eri lähdetilastoista saaduista tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole aina kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Vertailua ei usein ole järkevää tehdäkään. Rahoitustilastoihin nähden poikkeamat ovat yleensä pieniä. Maksutasetilaston sisältämät ulkomaisen varallisuuden tase ja rahoitustase ja ovat rahoitustilinpidossa ulkomaat-sektorin päälähteet. Ne vastaavat käsitteiltään lähes täysin rahoitustilinpidon käsitteistöä. Rahoitustilinpidon ulkomaat-sektori ei kuitenkaan ole täysin yhtenevä maksutaseen kanssa. Tämä johtuu osaksi pienistä arvostusperiaatteisiin liittyvistä käsitteellisistä poikkeamista, mutta ennen muuta vaihtoehtoisten lähteiden käytöstä. Rahoitustilinpidon käytössä on lähteitä, jotka antavat täsmällisemmän kuvan joidenkin sektoreiden ulkomaisista saatavista ja veloista. Joskus maksutaseen tietoja joudutaan myös sopeuttamaan yhteenvetovaiheessa tasapainon saavuttamiseksi. Suomen Pankissa laaditaan rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain Euroopan keskuspankin ohjeistuksen perusteella. Tiedot pyritään pitämään täysin yhtenevinä vuosirahoitustilinpidon kanssa. Täydellistä yhtenevyyttä ei kuitenkaan ole kaikilta osin saavutettu. Tilastokeskuksessa laadittavat julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset rahoitustilit ovat täysin yhtenevät vuositietojen kanssa. Julkisyhteisöjen EMU-alijäämä ja -velkatilasto sisältää tietoja rahoitustaloustoimista. Tiedot ovat täysin yhtenevät rahoitustilinpidon kanssa. Sen sijaan velkatiedot poikkeavat rahoitustilinpidon tiedoista arvostuksen osalta. Rahoitustilinpidossa julkisyhteisöjen velka kirjataan markkina-arvoon, EMU-velka nimellisarvoon. 17

18 Kansantalous 21 Lisätietoja Matti Okko Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Marjatta Ropponen Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C 22 TILASTOKESKUS puh. (9) faksi (9) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)