Itseään ylittävä oppiminen
|
|
- Laura Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kai Hakkarainen Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Edellä mainittu academia.edu verkkosivusto sisältää pääosan Hakkaraisen julkaisuista, ainakin luonnosversiona Itseään ylittävä oppiminen (Esitelmä erityisopetuksen kansallisilla kehittämispäivillä )
2 Kiitokset Tässä luennossa on uudella (mutta ehkä vielä keskeneräisellä) tavalla hahmotettu älykkään toiminnan ja ihmisen minuuden suhdetta. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti Katariina Salmela-Aro Jacquelynne Eccles
3 Henkilökohtainen tausta Pidän esitelmän Suomen ainoana professorina, jolla on sorvaritausta En oppinut koulussa vieraita kieliä, jäin kaksi kertaa luokalleni Uskoin etten ikinä selviäsi lukiosta ja menin ammattikouluun asentajakoneistajan oppii Sain oppimisen innostuksen vasta toimittuani monta vuotta prototyyppien koneistajana Nokian kaapelitehtaalla Kirjoitin ylioppilaaksi vasta 23-vuotiaana Ressun aikuislukiosta Osittain nämä haastavat oppimiskokemukset tekivät minusta psykologiaan ja kasvatustieteeseen nojautuvan oppimisen tutkijan
4 Oppimisen ja asiantuntijuuden vertauskuvat Tiedonluomisvertauskuva Tiedonhankintavertauskuva Osallistumisvertauskuva
5 Tiedonhankintanäkökulma
6 Luonnon versus ihmisoliot (Ian Hacking, 1999) Luonnon oliot (Eivät välitä siitä kuinka niitä luokitellaan) Ihmisoliot (Vuorovaikutukselliset oliot, joiden sisukkuus älyllisessä ja luovassa ponnistelussa ja tämän seurauksena myös saavutetut pätevyydet riippuvat heidän luokittelustaan ja itseensä liittyvistä käsityksistään)
7 Carol Dweck; Jacquelynne Eccles Tehtäväkohtainen kyvykkyysminäkäsitys (eksistentiaalinen kokemus itsestä oppijana) Kuka sinä olet? Mitä sinä voit oppia? Millaiseksi sinä voit tulla? Yksilön luottamus kykyynsä selvitä älyllisistä ja sosiaalisista haasteita (minäpystyvyys) Yksilön odotukset onnistumisesta oppimistavoitteiden saavuttamisessa Jos yksilö ei usko selviävänsä oppimishaasteita, hän saattaa luopua edes yrittämästä
8 Kaksi käsitystä älykkyydestä (Carol Dweck) Kiinteä älykkyys Tarve näyttää fiksulta Haasteiden välttäminen Puolustava periksi antaminen Jättää turhan ponnistejos ei heti opi jtkn asiaa Kritiikin torjuminen Muiden onnistuminen koetaan uhkaksi HAASTEET ESTEET PONNISTELU KRITIIKKI MUIDEN MENESTYS Kehittyvä älykkyys Tarve ylittää itseään ja rikkoa rajojaan Haasteiden etsiminen Sisukkuus esteitä kohdatessa Syväoppimista tukeva ponnistelu mestaruuteen Kritiikistä oppiminen Muiden saavutuksista inspiroituminen Ei pääse parhaisiin saavutuksiin SEURAUKSET Pääsee parempiin suorituksiin
9 Palautteen (opettaja/vanhempi) ja oppimiskulttuurin merkitys Korostaa kykyjä Ominaisuuksia arvioiva palaute (positiivinen ja negatiivinen) Korostaa ponnistuksia Edistymistä arvioiva palaute (ponnistukset ja strategiat) Nopea arvio luokkaan tulevan oppilaan kyvyistä (suorituserot pysyvät) Kiinteään älykkyyteen liittyvän merkitysjärjestelmän vahvistaminen (valita tehtävät, jotka saa näyttämään fiksulta) Huomio oppilaan kehitykseen ajan ylitse (suorituserot tasoittuvat) Kehittyvään älykkyyteen liittyvän merkitysjärjestelmän vahvistaminen (valita tehtävät, jotka maksimoivat oppimisen)
10 OPITTU AVUTTOMUUS Opittu avuttomuus on yksilön yleistynyt kokemus, jonka mukaan oppimishaasteet ovat ylivoimaisia eikä mitään minkä tekeminen on yksilön vallassa muusta tilannetta Alistuminen jatkuvaan epäonnistumiseen ja oppimishaasteista vetäytyminen Opittu avuttomuus selittää kuinka jotakin asiaa vuosikausia vastentahtoisesti opiskelleet tavalliset nuoret voivat sulkea mielensä oppimiselta Oppimiselle syttyminen edellyttää minimaalista aktiiviseen sisäistäminen ja ulkoistamisen prosessiin osallistumista Itseä vahingoittava strategia, johon liittyy minäkyvykkyyskäsityksen suojeleminen tehtäviä lykkäämällä ja haasteita välttämällä
11 Opettajan optimismi ja pystyvyys (Eccles & Roeser, 2011) Luottamus omaan kykyyn opettaa moninaisia oppilaita ja heidän valmiuksiinsa oppia ja hallita haastavia asioita 1) Määrittelee opettajan suhdetta oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa 2) Vaikuttaa koko luokan toimintaan 3) Opettajan optimismia säätelee koulun toimintakulttuuri Saada kaikenlaiset oppilaat oppimaan ja kokemaan itsensä paremmiksi oppijoiksi Optimisten opettajien määrä vähenee ylemmillä kouluasteilla ja vaikeissa naapurustoissa [vaikuttaminen oppilaiden, opettajien ja vanhempien jaksamiseen] Pygmalion efekti
12 Älykkyyden kehitettävyyden interventiot (Dweck) Älykkyyden kehitettävyyttä korostavan kulttuurisen mallin välittäminen Oppimiselle syttyminen; kielteisten stereotyyppien vaikutuksen minimointi Paremmat oppisaavutukset, vahvempi koettu yhteisöön kuuluminen Joidenkin tutkimusten mukaan kyvykkyysminäkäsitykset ennustavat oppimistuloksia voimakkaammin kuin aikaisempi tiedontaso (arvosanat) Rotuun, yhteiskuntaluokkaan tai sukupuoleen liittyvät stereotyypit
13 Älyllinen itseluottamus: 2000-luvun perustaito Haaste ei koske vain oppimisvaikeuksista kärsivää Jokainen joutuu elämäsvastakkain älyllisten rajojensa kanssa Ihmiset joutuvat nyt ja tulevaisuudessa oppimaan asioita, joiden oppimista eivät ehkä pitäneet mahdollisena Itsensä ylittämisen haaste koskee myös korkeinta opiskelijoiden eliittiä Älykkään toiminnan keskiaika -> valistus, -> postmodernismi
14 ÄLYKKYYS JA KOULUTUS (Schank & Birnbaum 1994) Kategoriset väitteet älykkyyden ja lahjakkuuden periytyvyydestä ovat väitteitä oppimisesta, koulutuksesta ja ihmisen koulutettavuudesta Oppimalla tuntemaan ihmisen älykkään toiminnan prosesseja ja mekanismeja voimme vaikuttaa älykkyyden kehitykseen. Tekoälytutkija Roger Schank
15 Poikkeusyksilöt (Malcolm Gladwell, 2008) Poikkeusyksilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat joko satunnaisesta tai jonkun mitättömän edun (perhesuhteet, resurssit, näennäinen kypsyys) vaikutuksesta päässeet osallistumaan tarkoitukselliseen harjoitteluun, johon liittyvän kasautuvan kulttuurisen ohjelmoinnin vaikutuksesta heistä tulee oikeasti muita etevämpiä ko. toimintaalueella Miksi 80% ammattimaisista jääkiekon pelaajista on syntynyt alkuvuonna?
16 Huipputaitojen tutkimuksen tuloksia Ihmisen älylliset ja luovat valmiudet kehittyvät pitkäaikaisessa harjoittelussa ilman etukäteen määrättävissä olevaa ylärajaa. Huippuosaamisen saavuttaminen vaatii jokaiselta n tuntia; lahjakkuus ei tarjoa oikotietä Harjoittelussa jyviä ei voida erottaa akanoista; aluksi kirkkaasti palavia hiipuu matkalla ja jotkut syttyvät muita paljon myöhemmin Esteiden ylitse ponnisteleminen on kasvattavaa ja hankalamman prosessin läpikäynyt saattaa päästä pidemmälle kuin helposti edennyt Huippusuorittajalle on tyypillistä temperamentti, joka mahdollistaa härkäpäisen (ja usein yksituumaisen) harjoittelun vaikeuksista huolimalla
17 Määrääkö Jokaiselle perimä ihmisellä sen mitä on ihminen valmiuksia voi saavuttaa elää monia ja mitä hänestä voi tulla? vaihtoehtoisia elämiä (Shenk, 2010) Vanha oletus: ihminen on geenien määräämä olento, joka soittaa niiden säätelemää sävelmää Nykykäsitys: Ihminen on kuin jukeboksi, joka voi soittaa montaa eri kehityksellistä sävelmää geenien ja ympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa: älykkyys ja lahjakkuus ovat systeemisiä prosesseja pikemmin kuin ominaisuuksia.
18 Mike Rose: Amerikkalaisen työläisen älykkyyden kunnioittaminen Yksinkertaista työtä tekevät ihmiset ovat kautta aikojen edustaneet korkeatasoista luovuutta paitsi työssään myös rakentaessaan taloja, vanhoja autoja, ja puutarhoja Kaikissa ammateissa tavataan ihmisiä, jotka ovat kehittäneet osaamisen huippuunsa tai uhratessaan kaiken lastensa kasvattamiseksi
19 Kuva: Rosa Liksom Vanhempien saavutukset muuttavat lasten älyllisen sosialisaation ympäristöä Sosio-ekonomisesti huonoimmassa asemassa olevat vanhemmat ovat itse uupuneita eikä aina ole aikaa tai kykyä huolehtia lasten oppimistarpeista Akateemisesti ja ammatillisesti koulutettujen lasten vanhemmat sparraavat järjestelmällisesti lastensa kehitystä He kantavat huolta lastensa ajankäytöstä, asettavat haasteita, ohjaavat ja kuljettavat harrastuksiin He luovat lasten arkielämään tarkoitukselliseen harjoitteluun liittyviä elementtejä
20 Miljoonaa itselle osoitettua sanaa -Perheen sisäisen vuorovaikutuksen kuukausittainen aänittäminen ylitse 48 kuukauden. - Interventioiden vaikutuksia rajoittaa se, että jo 3- vuotiaat lapset saavat sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta hyvin erilaiset eväät elämään Lapsen kielellisen kokemuksen pitkittäistutkimus (Hart & Risley, 1995) Ikä (kuukausia) Toimihenkilöt Työväenluokka Sosiaaliapu
21 Kuinka suuri osa perheen sisäisestä vuorovaikutuksesta oli lasta kannustavaa versus lannistavaa (Hart & Risley, 1995)?
22 Kuva: Rosa Liksom Sukupolvien välinen oppiminen: Kollektiivisen luovuuden perusta Ihminen ei peri pelkästään geenejään, vaan myös aiempien sukupolvien kulttuurin Muodollisen koulutuksen tukema syvä älyllinen sosialisaatio kognitiiviskulttuurisiin verkostoihin tuottaa sukupolvesta toiseen siirtyviä muutoksia aivojen toiminnallisessa rakenteessa ilman geneettistä muutosta
23 Universaalisti jakautunut älykkyys (Pierre Levy, 1997) Tietämyksen aikana yksilön älykkyyden kieltäminen merkitsee hänen oikean sosiaalisen identiteettinsä kieltämistä. (Levy, 1997, s. 15). Minun alustava lähtökohtani on universaalisesti jakautunut älykkyys. Kukaan ei tiedä kaikkea, jokainen tietää jotakin, ja kaikki tieto on ihmiskunnassa. Mielen valo säteilee jopa silloin kun yritämme uskotella toiselle ettei älykkyyttä olisi: koulutuksen epäonnistuminen, mekaaninen suorittaminen, alikehittyneisyys. Yleistävä arvio tietämättömyydestä kääntyy tuomareita vastaan. Jos yrität osoittaa jonkun tietämättömäksi, etsi asiayhteyttä tai tilannetta, jossa hänen tietämyksensä voidaan muuttaa kullaksi. (Levy, 1997, s. 14)
24 Akateemisesti hyväosaisilta vaaditaan älyllistä vieraanvaraisuutta (eli tunnustaa oman kapean akateemisen maailman ulkopuolinen inhimillinen älykkyys, Pierre Levy, 1999) Huolimatta tilapäisestä sosiaalisesta asemastani, riippumatta siitä mikä on koulutusjärjestelmän arvio kyvyistäni, minä voin tulla oppimis-mahdollisuudeksi jollekin toiselle. Elämänkokemukseni, ammatillisen urani, sosiaalisten ja kulttuuritapojeni lävitse, minä voin koska tietämys kulkee käsi kädessä elämän kanssa tarjota tietoresursseja yhteisölle. Vaikka olisin työtön, tai ilman rahaa tai diplomia, tuomittu elämään slummissa, lukutaidoton, en ole käyttökelvoton. En ole vaihdettavissa. Minulla on mielikuva, asema, kunniatunto, henkilökohtainen ja positiivinen arvo tietoavaruudessa. Jokaisella meistä on oikeus saada tunnustus tietoidentiteetilleen. (Levy, 1997, s. 13)
25 Osallistumisnäkökulma
26 Älykkyys, oppiminen ja asiantuntijuus ovat sosiomateriaalisesti hajautuneita prosesseja Materiaalisesti hajautunut älykkyys - Ajattelun ulkoistaminen - Ideoiden kehittely - Ulkoinen muistikenttä Sosiaalisesti hajautunut älykkyys
27 Tiedollinen välittyminen: Ajatusten kiteyttäminen ulkoisella muistikentällä Ajatusten kehittäminen ja ongelmanratkaiseminen ulkoisella muistikentällä kirjoittamisen ja visualisoinnin välityksellä Älyllisten prosessien ulkoistaminen, kiteyttäminen, ja materialisoiminen jaetuiksi tietoartefakteiksi Oman identiteetin hahmottaminen mahdollisena tiedonluojana ja rakentajana
28 Pitkäaikainen tiedonrakentaminen luo virtuaalisen muistijärjestelmän (pitkäkestoinen työmuisti) Järjestelmällinen ajatusten ulkoistaminen kirjoittamalla sekä kollektivisoi älykästä toimintaa että massiivisesti uudelleen jäsentää ja rakentaa ihmismieltä
29 Sosiaalisesti hajautettu älykkyys Ihminen voi ylittää älylliset rajoituksensa jaetulla ongelmanratkaisulla Yhteisöllinen toiminta vapauttaa sosiaalisen luovuuden oppimisen tueksi Yhteisölliseen toimintaan osallistuminen kuitenkin usein tukee osanottajien oppimista epäsymmetrisesti
30 Yhteisöön kuulumisen tunne (sense of belonging, Eccles) Onnistutaanko luomaan yhteisö, jossa aidosti tuetaan kaikkien oppilaiden osallistumista Tunteeko oppilas kuuluvansa jotakin vaativaa asiaa opiskelevien ryhmään? Missä määrin hyväksytään älyllisen toiminnan ja identiteettien moninaisuutta? Ovatko minuuden kokemukset oppimista sytyttäviä vai sammuttavia? Olenko väärässä paikassa? Onko tapahtunut joku erehdys?
31 Mattering : Äärisosiaalinen ihminen ei tunne itseään kokonaiseksi ellei hän pysty kontribuoimaan yhteisöönsä (J. Eccles) Mihin minua tarvitaan? Onko minun elämälläni mitään merkitystä yhteisössä? Mitä väliä (arvoa ja merkitystä) on minun toiminnallani suhteessa arvostamaani sosiaaliseen yhteisöön? Coca cola interventio Yksilön persoonallisen älyllisen ja psykososiaalisen kehityksen lähtökohta, joka määrittelee minuuden ja identiteekokemusta ja (voi) sytyttää oppimisen Onko minulla jotakin ainutkertaista annettavaa? Onko inhimilliset vahvuuteni tunnistettu?
32 Coca-cola -interventio: Mitä annettavaa sinulla on? ( Cola_Valued_Youth_Program.html/) Yläasteen syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tunnistaminen, joista monet lukevat ainoastaan 4- luokkalaisen tasolla, ja heidän värväämisensä tutoroimaan nuoria alaasteen oppilaita ajatellen että nuorilla olisi ainakin jotakin annettavaa koulua Toiselle opettaminen tukee älykkyyden kehitystä ja tukea saanut on usein vastavuoroisesti valmis jakamaan oppimaansa muiden kanssa aloittaville lapsille. Kokeilu voimaannuttaa ko. nuoret usein päättämään koulunsa ja hakeutumaan jatkoopintoihinkin!
33 Yksikin perheen ulkopuolinen aikuinen joka tunnistaa yksilön inhimilliset vahvuudet, voi muuttaa hänen elämänsä Mikä tahansa seuraavista vahvuuksista voi sysätä älyllisen kehityksen liikkeelle (jokainen voi kehittää tällaisia älyllisiä hyveitä omassa toiminnassaan) Ottaa vastuuta itseä isoimmasta kohteesta (perheessä, ystäväpiirissä, jkn asian suhteen) Olla tarpeeksi sydäntä puuttua epäoikeudenmukaisuuteen sellaista nähdessään Ottaa selvää asioista ja mennä asioiden juurille vaikka olisivat aluksi vaikea ymmärtää On aina valmis jakamaan sen mitä osaa muiden kanssa, vaikka se olisi kuinka vähäistä (sen saa aina takaisin monin verroin) On sinnikäs ja ponnistelee osaamisen ylärajalla sitä venyttäen Innostuu ja syttyy jollekin asialle yhdessä muiden kanssa Jalostaa ajatuksia pohtimalla niitä muiden kanssa ja kirjoittamalla niistä
34 Kouluun sopeutuminen Elämänkokemuksessa muodostunut habitus säätelee kokemuksia kouluyhteisöön osallistumisesta (riski: poika, haastava kotitausta) Vaikka itsenäisyys, aloitteellisuus, rohkeus, sanavalmius ja sosiaalisuus ovat vahvuuksia työelämässä, ne saattavat kääntyä heikouksiksi koulujärjestelmässä, jonka koetaan edellyttävän kapea-alaista osaamista, sääntöjen noudattamista ja opettajan miellyttämistä [tässä kysymys siitä mitä ympäristö oppilaiden tulkitsema edellyttää]
35 Oppilaiden toimintaa tulisi aina arvioida ylitse kontekstien Yhdessä kontekstissa epäonnistumisesta ei välttämässä seuraa epäonnistumista muissa konteksteissa Monet heikot oppilaat osoittavat korkeatasoista toimijuutta koulun ulkopuolella Koulun ulkopuolisessa toiminnassa syntyy usein vaativia sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja Koulu Elämä
36 Joustavan perusopetuksen kokeilut Koulu - Nuori kantaa haastavien oppimiskokemusten historiaa eikä hänen ole helppoa saada luontevasti tunnustusta osaamiselleen edes silloin kun hän rikkoo omia rajojaan (hän on aina psykososiaalisen hierarkian pohjalla) Työpaikka - Nuori saa tilaisuuden osallistua vaativaan kulttuuritoimintaan, aloittaa uudessa yhteisössä puhtaalta pöydältä ja saada ulkopuolisen aikuisen tunnustusta osaamisestaan
37 Kaikki vaativat taidot välittyvät oppipoikamestari oppimisen välityksellä Osallistuminen asiantuntijan käytäntöihin käytännössä osoitetun osaamisen myötä Asiantuntijan roolissa toimimiseen liittyvä identiteettityö Vaativien asioiden hallitseminen kehittyvään taidontasoon räätälöidyn tuen varassa omassa tahdissa Reflektiivinen tekemällä pikemmin kuin kertomalla oppiminen
38 Organisoitu nuorisotoiminta (Eccles) Haastavien sosiaalisten, fyysisten ja älyllisten taitojen harjoitteleminen Osallistua johonkin yhteisöön ja kehittää yhteistoimijuutta Kantaa vastuuta ihmistä itseään isommasta kohteesta Kuulua tunnustettuun ja arvostettuun ryhmään Oppia pitkäjännitteisesti voittamaan haasteita Kodin, ystävien ja koulun kulttuureja yhdistävien siltojen tai rajavyöhykkeiden luominen
39 Onko oppimisen tukena riittävä vertaisverkostoälykkyys? Verkostoanalyysi mahdollistaa yksilön paikallisen sosiaalisen aseman määrittelyn opiskelijoiden vertaisverkossa Verkostojen eriytyminen voi johtaa rakenteellisesti joko kehitystä tukevaan tai riskikäyttäytymiseen ja koulusta vieraantumiseen - Opiskelua tukee hengaileminen muiden opiskeluun suuntautuneiden kavereiden kanssa - Opiskeluun suuntautuneet kaverit lieventävät riskikäyttäytymisen vaikutuksia - Verkostolla voimakkaampi suojaava vaikutus tyttöjen kuin poikien yhteydessä
40 Kollektiivinen pystyvyys Yhteisölliseen toimintaan osallistuva nuori saa itseluottamuksensa tueksi sosiaalisesti hajautuneita voimavaroja Kollektiivinen pystyvyys edustaa yhteisöllistä luottamusta siihen, että yksilö pystyy sosiaalisen ja kulttuurisen toiminnan kautta saavuttamaan tavoittelemiaan asioita
41 Piilevä oppiminen Rajattomat asteittaisen älyllisen sosialisaation ja aivojen muotouttamisen voimavarat Bransford et al., 2005 Mahdottomien asioiden oppiminen toimintaan heittäytymällä! Informaali oppiminen Kompleksi, vaativa, oppiminen Osallistumalla oppiminen ylitse kontekstien (suuret resurssit) Formaali oppiminen Niukat tietoisen ja tarkoituksellisen kouluoppimisen voimavarat Toteuttaa kokonaisvaltaisia sosiokulttuurisia toimintoja ja niihin liittyviä oppimisprojekteja, joissa saada palautetta, reflektoidaan, korjataan ja tehdä uusia kierroksia
42 Tiedonluomisnäkökulma Yhteisöllinen ponnistelu jonkun kohteen kehittämiseksi Kohteita kysymykset, teoriat, konkreettiset tuotteet, reflektoitavat käytännöt Vuorovaikutus yksilöiden, kohteiden ja yhteisön tietokäytäntöjen välillä Väline: jaettu työskentelyavaruus Kehittää jaettuja kohteita Toimija Tietoyhteisö
43 Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998, Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999] Tapauslähtöisyys Kyseleminen ja ihmettely Työskentelyteorioiden luominen Jaettu asiantuntijuus Kriittinen arviointi Uuden tutkimuskierroksen Syventävän tiedon etsintä käynnistäminen Tiedon rakentaminen
44 Tutkiva oppiminen edellyttää oppimisen kohteen laajentamista Perinteiset kohteet Yksinkertainen, suljettu (oppikirja) Rajoittuvat yksittäisiin tunteihin/kursseihin Pelkistettyjä, staattisia, rikastuminen niukkaa Yksilötehtävät Tietotyön kohteet Monimutkainen, avoin (maailma) Ajallis-paikallisesti laajennettuja Kehittyvät, rikastuvat, kytkeytyvät Yhteisölliset tehtävät Tehdä kouluoppimisesta älyllisesti sytyttävä kokemus (intellectual engagement) Oppimistehtävien kattoefekti (MS partners)
45 Esineprojekti: Esineet ennen, nyt ja tulevaisuudessa (Pirita Seitamaa-Hakkarainen & Marianne Bollström-Huttunen) Laajasalon ala-aste
46 Henkilökohtaisen valmistuksen pajat Niel Gershenfeld (2005) MIT Merkkileikkuri Laserleikkuri Henkilökohtaisen tiedonkäsittelyn vallankumousta seuraa henkilökohtaisen valmistuksen vallankumousta Virtapiirien kokoaminen Mikroprosessorien ohjelmointi Jyrsinkone
47 Tutkielma, joka kävelee printtaushuoneesta
48 Opiskelun tietotyömalli: harjoitella vaativaan älylliseen työhön liittyviä sinänsä yksinkertaisia yhteisöllisiä ja sosiaalisia toimintoja, joihin korkeatasoinen osaaminen viime kädessä perustuu Toteuttaa vuosittain jokin haastava tutkimusprojekti (aito yhteys todelliseen maailmaan; ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta kriittiset ongelmat) Koulun ja ulkomaailman rajojen rikkominen Kokemus opiskeluprojektiin heittäytymisestä, palautteesta ja toiminnan pitkäjännitteisestä kehittämisestä (pikemmin kuin pelkästä sisällön omaksumisesta) Mukana vanhempia oppilaita nuorempia tutoroimassa (cross-age tutoring) Oppiaineiden integrointi Mahdollistaa monessa erilaisessa roolissa toimiminen, monitahoisen osaamisen ja vaativien tietokäytäntöjen omaksumisen (haastavien projektien tekemisessä tarvitaan muitakin kuin pelkkää akateemisen osaamisen panosta)
49 Transaktiivisen kehityspolun avautuminen (Mukailtu Virkkunen & Ahonen, 2003 pohjalta) Kerrannaisälyvaikutus: ympäristön aktiivinen valikoiminen
50 Hajautettu - Kollektiivinen pystyvyys, jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen tuki Itsensä ylittäminen, oli sitten kysymys koulupudokkaista tai huippuosaajista, edellyttää kolmea toisiaan täydentävää toimijuutta Kuinka ylivoimaiset oppimishaasteet voitetaan? Toimijuus Henkilökohtainen - Minäpystyvyys, luonteenvahvuus, asiantuntijuus Suurimmissa oppimisen haasteissa on kysymys ihmisen minuudesta ja identiteetistä Kohteellinen - Kohteellinen yhteistoimijuus, osaamisen transaktiivinen kehitys
51 Kuva: Rosa Liksom Kollektiivinen luovuus perustuu älykkään toiminnan langattomaan verkkoon Yksilön panokselle voidaan antaa tunnustusta vain ymmärtämällä kuinka se ankkuroituu yhteisöllisiin uuden tien raivaamisen prosesseihin ja sosiaalisessa verkostossa tapahtuvaan äärimmäisen taitavaan voimavarojen yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden toteuttamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Älykkyys ja luovuus eivät ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tuloksia: ne ovat kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien kulttuuriesineiden välillä saa syttymään ja kasvamaan. (Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 2004, s. 367) Lonka, Hakkarainen, Lautso, Ferchen
52 Kirjallisuutta Eccles, J. & Roeser (2011). Schools as developmental contexts during adolescence. Journal of Research on Adolescence, 21, Colvin, G. (2008). Talent is overrated: What really separates world-class performers from everybody else. New York: Portfolio. Dweck, C. S. (2006). Mindset: The new psychology of success. New York: Ballantine. Elliot, A. J. & Carol Dweck (2005). Handbook of competence and motivation. New York: Guildford Gladwell, M. (2008). Kuka menestyy ja miksi. Helsinki: Docendo. Hart, B & Risley, T. R. (1995). Meaningful differences in the everyday experience of young Amarican children. Baltimore, Maryland: Paul H Brookes. Levy Pierre (1997). Collective intelligence: Mankind s emerging world in cyberspace. New York: Plenum Rose M. (2004). The mind at work: Valuing the intelligence of the American worker. New York: Penguin Shenk, D. (2010). The genius in all of us: Why everything you ve been told about genetics, talent, and intelligence is wrong. London: Icon books.
Kognitiivisesta kategorisoinnista älylliseen vieraanvaraisuuteen
Kognitiivisesta kategorisoinnista älylliseen vieraanvaraisuuteen Kai Hakkarainen Professori, Käyttäytymistieteen laitos, Helsingin yliopisto, email: Kai.hakkarainen@helsinki.fi http://helsinki.academia.edu/kaihakkarainen
LisätiedotOppiminen verkostuvassa maailmassa
Oppiminen verkostuvassa maailmassa Kai Hakkarainen Professori, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Joensuun yliopisto Johtaja, Verkko-oppimisen tutkimuskeskus, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto
LisätiedotKai Hakkarainen.
Älyllisesti sytyttävä oppiminen: Lukio-opetuksen haaste (02.11.2011) Kai Hakkarainen Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö
LisätiedotOppimisen innostaminen
Oppimisen innostaminen (03.02.2015) Kai Hakkarainen Professori, Käyttäytymistieteen laitos, Helsingin yliopisto, email: Kai.hakkarainen@helsinki.fi http://helsinki.academia.edu/kaihakkarainen Twitter:
LisätiedotOppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!
Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotOppimisen tulevaisuuden haasteita
Oppimisen tulevaisuuden haasteita 22.3.2018 Kai Hakkarainen Professori, Kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto, email: Kai.hakkarainen@helsinki.fi http://helsinki.academia.edu/kaihakkarainen Twitter:
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotMuotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL
Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,
LisätiedotOPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015
OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotTutkiva oppiminen ja yhteisöllinen tiedonrakentaminen
Tutkiva oppiminen ja yhteisöllinen tiedonrakentaminen Kai Hakkarainen Professori, kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, Varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Käyttäytymistieteen
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotMiten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä?
Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä? - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotPoimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä
Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:
LisätiedotDiginatiivit oppijoina
Diginatiivit oppijoina Kai Hakkarainen & Mind the Gap tutkimusryhmä Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Helsingin yliopisto
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotTutkiva oppiminen. Professori Kirsti Lonka. Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto
Tutkiva oppiminen Professori Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto BULIMIAOPPIMISEN PERINNE ON VAHVA! Ahmi tietoa, oksenna paperille ja unohda! Luentoharha: Kun olen
LisätiedotToimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?
Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Limingan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Tiedon hankinnan ja soveltamisen taidot, kriittisen
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotA lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva
A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu/ Tampereen yliopisto Jari.stenvall@uta.fi Sisältö Miltä älykkäiden kuntien kehittämispolitiikka
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotTulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot
Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT. Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson
OHJAUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Ohjaustyö peruskoulussa Petri Niemi ja Anu Japisson OHJAUSTYÖ PERUSKOULUSSA 1. Miten perusopetuksen opetussuunnitelma rajaa ohjauksen ja oppilaanohjauksen tavoitteet? 2. Mikä
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana
LisätiedotNuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula
Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio Ikonen Elina Rahikainen Paula 14.11.2017. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen hankeen kohderyhmä ja tavoitteet Mikkelissä (13-29 vuotiaat) NUORI, joka ei saa peruskoulun
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotYHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU
YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotVoiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy
Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMonikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
Tavoitteet Monikulttuurisuus Projektioppiminen Ilmiöpohjainen oppiminen Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotUudet oppimisympäristöt. Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy
Uudet oppimisympäristöt Marja Heinistö/ Villinikkarit Oy Tänään Klo 12.00 12.30 Tervetuloa! Ylitarkastaja Marjut Mikkola, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Virittäytyminen oppimismatkalle kohti
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotEtelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi
Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon
Lisätiedot