Kognitiivisesta kategorisoinnista älylliseen vieraanvaraisuuteen

Transkriptio

1 Kognitiivisesta kategorisoinnista älylliseen vieraanvaraisuuteen Kai Hakkarainen Professori, Käyttäytymistieteen laitos, Helsingin yliopisto,

2 Oppimisen ja asiantuntijuuden tulevaisuuden haasteita (Homer-Dixon, 2001) Globaalit muutokset Ilmaston muutokseen, maapallon kestokykyyn ja radikaaliin eriarvoisuuteen liittyvien kasautuvien ongelmien ja riskien muodostama inhimillisen kekseliäisyyden kuilu. Yhteiskunnalliset muutokset Työelämän jatkuvan muutoksen vaatima opiskelun ja työn elinikäinen vuorottelu, samalla kun monet nuoret menettävät jo koulun aikana kiinnostuksensa opiskeluun Koulujärjestelmän ja työelämän suhteet Työelämä asettaa muuttuvia osaamisen, innovaatioiden tuottamisen ja yhteisöllisen työskentelyn vaatimuksia, joita on vaikea opiskelun aikana ennakoida Tulevaisuus vaatii jokaiselta mahdottomien asioiden oppimista. Missä määrin ihmiset pystyvät venymään uusiin älyllisen ja luovan toiminnan vaatimuksiin?

3 Kolme oppimisen vertauskuvaa (Paavola, Lipponen & Hakkarainen, 2004) Uutta luovien oppimisja kehitysprojektien toteuttaminen Tiedonluomisvertauskuva Tiedonhankintavertauskuva Asiantuntijuuden jalostaminen Osallistumisvertauskuva Asiantuntijuutta tukevat älylliset proteesit ja verkostot

4 Sisäistetty kognitiivinen kategorisointi saattaa rajoittaa oppimista ja kehitystä (Hacking, 1999) Luonnon oliot (Eivät välitä siitä kuinka niitä luokitellaan) Ihmisoliot (Vuorovaikutukselliset olennot, joiden toimintaan vaikuttavat sekä ulkoiset kategorisoinnit että sisäistetyt kykyuskomukset Koulu instituutiona käsittelee erilaisuutta kategorisoimalla: luokittelut kertovat monessa tapauksessa enemmän ympäristöstä kuin yksilöstä Kognitiivisen kategorisoinnin tai diskriminaation aste on Suomessa alhaisempi kuin muualla, Samalla opettajien, vanhempien ja muiden ihmisten piilevät tai avoimet kykyluokittelut rajoittavat nuorten älyllistä ja luovaa kehitystä

5 ÄLYKKYYS JA KOULUTUS (Schank & Birnbaum 1994) Kategoriset väitteet älykkyyden ja lahjakkuuden periytyvyydestä ovat väitteitä oppimisesta, koulutuksesta ja ihmisen koulutettavuudesta Oppimalla tuntemaan ihmisen älykkään toiminnan prosesseja ja mekanismeja voimme vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen. => älykkyys, lahjakkuus ja luovuus ovat ihmisen kulttuurisesti hajautettuja lajiominaisuuksia Tekoälytutkija Roger Schank

6 Asiantuntijaksi oppiminen Oman alan kulttuurisen tietotaidon omaksuminen osaksi älyllistä järjestelmää Ihmisen mielen kulttuurinen muotouttaminen tai formatointi Opiskelu tarjoaa perustan asiantuntijuuden kehittymiselle käytännössä Asiantuntijuutta voi kehittää yli koko elämänkaaren Ihmisen toiminnan selittäminen tiedon ja osaamisen pikemmin kuin kykyjen perusteella Huippuosaajat on tehty, sellaiseksi ei synnytä (H. Simon)

7 Oppimisen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky, Hatano, Bereiter) Mukavuusvyöhyke Adaptiivinen asiantuntijuus Suuntautuminen ongelmien ymmärtämiseen Kurkottaminen osaamisen ylärajalle Oppimista sytyttävien haasteiden etsiminen Kokemuksen vapauttamien voimavarojen investointi uuden oppimiseen Oppimisvyöhyke Paniikkivyöhyke Ihmisen kyvyt kehittyvät pitkäaikaisessa harjoittelussa ilman ylärajaa

8 Kaksi käsitystä älykkyydestä (Carol Dweck) Kiinteä älykkyys Tarve näyttää fiksulta Haasteiden välttäminen Puolustava periksi antaminen Jättää turhan ponnistejos ei heti opi jtkn asiaa Kritiikin torjuminen Muiden onnistuminen koetaan uhkaksi HAASTEET ESTEET PONNISTELU KRITIIKKI MUIDEN MENESTYS Kehittyvä älykkyys Tarve ylittää itseään ja rikkoa rajojaan Haasteiden etsiminen Sisukkuus esteitä kohdatessa Oppimisponnistelu mestaruuteen Kritiikistä oppiminen Muiden saavutuksista inspiroituminen Ei pääse parhaisiin saavutuksiin SEURAUKSET Parhaiden valmiuksien jalostuminen

9 Laajentaa älyllisiä ja luovia voimavaroja materiaalisesti ja sosiaalisesti Materiaalisesti hajautunut älykkyys - Ajattelun ulkoistaminen - Ideoiden kehittely - Ulkoinen muistikenttä Sosiaalisesti hajautunut älykkyys

10 Teoreettinen kulttuuri (Merlin Donald) Luku- ja kirjoitustaidon keksimi- Ihmiset ovat kollektiivisia kybornen muutti ihmisen älyllisen toi- geja: älyllisiä ylisuorittajia, jotka minnan arkkitehtuuria yhtä radi- ovat sopeutuneet olemaan vuokaalisti kuin aikaisemmat biolo- rovaikutuksessa kulttuuristen välineiden ja käytäntöjen kanssa, gisen evoluution harppaukset jotka reppuselässä kannattelevat - Liittää kovalevy tietokoneeseen - Kytkeä tietokone verkkoon monimutkaista älyllistä toimintaa

11 Kuva: Rosa Liksom Sukupolvien välinen oppiminen: Kollektiivisen luovuuden perusta Ihminen ei peri pelkästään geenejään, vaan myös aiempien sukupolvien kulttuurin Koulun tukema syvä älyllinen sosialisaatio kognitiivis-kulttuurisiin verkostoihin tuottaa sukupolvesta toiseen siirtyviä muutoksia aivojen toiminnallisessa rakenteessa ilman geneettistä muutosta

12 Kuva: Rosa Liksom Vanhempien saavutukset muuttavat lasten älyllisen sosialisaation ympäristöä Sosio-ekonomisesti huonoimmassa asemassa olevat vanhemmat ovat itse uupuneita eikä aina ole aikaa tai kykyä huolehtia lasten oppimistarpeista Akateemisesti ja ammatillisesti koulutettujen lasten vanhemmat kannustavat ja sparraavat järjestelmällisesti lastensa kehitystä He kantavat huolta lastensa ajankäytöstä, asettavat haasteita, ohjaavat ja kuljettavat harrastuksiin Nämä prosessit selittävät miksi akateemiset saavat lapsiaan yliopistoihin tai jotkut perheet tuottavat uusia jääkiekkomestareita

13 Tarjoaako oppimisympäristö oppimista sytyttäviä minuuden kokemuksia Hyperyhteisöllinen ihminen ei tunne itseään kokonaiseksi ellei koe pystyvänsä antamaan panosta yhteisölleen (sense of contribution) Oppimiselle syttyminen edellyttää välittävän oppimisympäristön luomista, jossa voimakas yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus, sen sijaan että tunnustusta annetaan vain hyväosaisille nuorille Oppimisen ja lahjakkuuden sytyttäminen merkitsee sosiaalisen tunnustuksen antamista oppijan inhimillisistä vahvuuksista Olenko väärässä paikassa? Onko tapahtunut joku erehdys?

14 Coca-cola -interventio: Mitä annettavaa sinulla on? ( Cola_Valued_Youth_Program.html/) Yläasteen syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tunnistaminen, joista monet lukevat ainoastaan 4- luokkalaisen tasolla, ja heidän värväämisensä tutoroimaan 2-luokkalaisia ajatellen, että nuorilla olisi ainakin jotakin annettavaa koulua aloittaville lapsille. Toiselle opettaminen tukee älykkyyden kehitystä ja tukea saanut on usein vastavuoroisesti valmis jakamaan oppimaansa muiden kanssa Kokeilu voimaannuttaa ko. nuoret usein päättämään koulunsa ja hakeutumaan jatko-opintoihinkin!

15 Nuoren osaamista tulisi aina arvioida ylitse kontekstien Vaikka epäonnistuu yhdessä, voi osoittaa korkeatasoista toimijuutta toisessa kontekstissa Työelämä tarjoaa uusia oppimisen ja asiantuntijuuden hankkimisen mahdollisuuksia Oppimiskykyä kyseenalaistava kategorisointi on ihmisarvoa vahingoittavaa (kuinka paljon olemme menettäneet inhimillistä pääomaa latistamalla ihmisten uskoa omiin kykyihinsä) Koulu Elämä

16 Akateemisesti hyväosaiselta vaaditaan älyllistä vieraanvaraisuutta (Levy) Yksinkertaista työtä tekevät ihmiset ovat kautta aikojen edustaneet korkeatasoista luovuutta paitsi työssään myös rakentaessaan taloja, vanhoja autoja, ja puutarhoja tai uhratessaan kaiken lastensa kasvattamiseksi Kaikissa ammateissa tavataan adaptiivisia asiantuntijoita, jotka ovat kehittäneet osaamisen huippuunsa (Mike Rose Mind at Work)

17 Universaalisti jakautunut älykkyys (Pierre Levy, 1997) Tietämyksen aikana yksilön älykkyyden kieltäminen merkitsee hänen oikean sosiaalisen identiteettinsä kieltämistä. (Levy, 1997, s. 15). Minun alustava lähtökohtani on universaalisesti jakautunut älykkyys. Kukaan ei tiedä kaikkea, jokainen tietää jotakin, ja kaikki tieto on ihmiskunnassa. Mielen valo säteilee jopa silloin kun yritämme uskotella toiselle ettei älykkyyttä olisi: koulutuksen epäonnistuminen, mekaaninen suorittaminen, alikehittyneisyys. Yleistävä arvio tietämättömyydestä kääntyy tuomareita vastaan. Jos yrität osoittaa jonkun tietämättömäksi, etsi asiayhteyttä tai tilannetta, jossa hänen tietämyksensä voidaan muuttaa kullaksi. (Levy, 1997, s. 14)

18 Jokaisen tietoidentiteetti edellyttää sosiaalista tunnustusta (Pierre Levy, 1999) Huolimatta tilapäisestä sosiaalisesta asemastani, riippumatta siitä mikä on koulutusjärjestelmän arvio kyvyistäni, minä voin tulla oppimismahdollisuudeksi jollekin toiselle. Elämänkokemukseni, ammatillisen urani, sosiaalisten ja kulttuuritapojeni lävitse, minä voin koska tietämys kulkee käsi kädessä elämän kanssa tarjota tietoresursseja yhteisölle. Vaikka olisin työtön, tai ilman rahaa tai diplomia, tuomittu elämään slummissa, lukutaidoton, en ole käyttökelvoton. En ole vaihdettavissa. Minulla on mielikuva, asema, kunniatunto, henkilökohtainen ja positiivinen arvo tietoavaruudessa. Jokaisella meistä on oikeus saada tunnustus tietoidentiteetilleen. (Levy, 1997, s. 13)

19 Asiantuntijuuden sosiaalinen jakaminen Koulussa korostetaan vain yksilöllistä osaamista samalla kun työelämän asiantuntijuus on aina jaettua Jaettu asiantuntijuus auttaa ylittämään tiedollisia rajoituksia ja tukee sosiaalista luovuutta Edellyttää oman osaamisen tuloksellista suhteuttamista muiden osaamiseen Moninaista osaamista edustava ryhmä voittaa kyvykkäiden ryhmän! Kognitiivinen taitavuus= yksilöllinen taitavuus + osaamisen moninaisuus

20 Neljä tietoa luovan oppimisen kivijalkaa (Co-design, co-inquiry, co-regulation, co-teaching, Co4) Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke Kai Hakkarainen Jari Lavonen Katariina Salmela-Aro Pirita Seitamaa- Hakkarainen Yhteissäätely Yhteiskeksiminen Yhteismuotoilu Oppiaineiden integrointi: science, technology, engineering, arts and mathematics (STEAM) Yhteistutkimus Yhteisopettajuus

21 Opettajan optimismi ja pystyvyys (Eccles & Roeser, 2011) Luottamus omaan kykyyn opettaa moninaisia oppilaita ja heidän valmiuksiinsa oppia ja hallita haastavia asioita 1) Määrittelee opettajan suhdetta oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa 2) Vaikuttaa koko luokan toimintaan 3) Opettajan optimismia säätelee koulun toimintakulttuuri Itseluottamuksen lahja, joka saa oppilaat uskomaan itseensä oppijoina Erääseen luokkaan laitettiin joukko tavallisia oppilaita, joiden sanottiin olevan poikkeuksellisen lahjakkaita; korkeat odotukset johtivat olennaisesti parantuneisiin oppisaavutuksiin vuoden kuluttua (nk. Pygmalion-vaikutus)

22 Oman oppimisverkoston aktiivinen Oma toimijuus on kriittistä oppimisympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä rakentaminen kriittistä 4. Luoda asiantuntijuuden kehitystä tukevaa oppimisen verkostoa (ympäristön aktiiviseen valikointiin perustuvat transaktiiviset prosessit) 3. Syventää osaamista kurkottamalla ylitse tietokulttuurien raja-aitojen (Internet avaa pääsyn asiantuntijakulttuureihin) 2. Hakea kosketus osaamista tukeviin expertteihin ja tietokulttuureihin (oppimisen ongelmat verkosto-ongelmia) 1. Syttyä ponnistelemaan kiinnostavien ja merkityksellisten aiheiden oppimiseksi (muuttaa tavallinen kurssi omaksi oppimisprojektikseen)

23 Määrääkö Jokaiselle perimä ihmisellä sen mitä on ihminen valmiuksia voi saavuttaa elää monia ja mitä hänestä voi tulla? vaihtoehtoisia elämiä (Shenk, 2010) Vanha oletus: ihminen on geenien määräämä olento, joka soittaa niiden säätelemää sävelmää Nykykäsitys: Ihminen on kuin jukeboksi, joka voi soittaa montaa eri kehityksellistä sävelmää geenien, ympäristön ja omien ponnistusten dynaamisessa vuorovaikutuksessa: älykkyys ja lahjakkuus ovat systeemisiä prosesseja pikemmin kuin ominaisuuksia.

24 Poikkeusyksilöt (Malcolm Gladwell, 2008) Poikkeusyksilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat joko satunnaisesta tai jonkun mitättömän edun (perhesuhteet, resurssit, näennäinen kypsyys) vaikutuksesta päässeet osallistumaan tarkoitukselliseen harjoitteluun, johon liittyvän kasautuvan kulttuurisen ohjelmoinnin vaikutuksesta heistä tulee oikeasti muita etevämpiä ko. toimintaalueella

25 Kuva: Rosa Liksom Kollektiivinen luovuus perustuu älykkään toiminnan langattomaan verkkoon Luova älykkyys ei ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tulosta. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden toteuttamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Se on kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien älyllisten proteesien välillä saa syttymään ja kasvamaan. Lonka, Hakkarainen, Lautso, Ferchen