HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista. Minna Heimberg Sinikka Vanhala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista. Minna Heimberg Sinikka Vanhala"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista Minna Heimberg Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos 2009

2 ESIPUHE Tässä raportissa kuvataan henkilöstöjohtamisen tilannetta suurissa, 200 henkeä tai enemmän työllistävissä, yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Tutkimus on osa laajaa kansainvälistä henkilöstöjohtamisen tutkimushanketta, joka lähti liikkeelle vuonna 1989 ja joka on organisoitu Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Tämän tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa hankkeessa on mukana yli 40 maata. Kyse on viidennestä laajasta aineistonkeruukierroksesta. Edelliset aineistot kerättiin Suomessa vuosina 1992, 1995, 1999/2000 ja Kahdesta ensimmäisestä aineistonkeruusta vastasi Tampereen yliopisto (Mattila & Saarinen 1992; Mattila & Pohjansaari 1995). Projekti siirtyi vuonna 1998 Helsingin kauppakorkeakouluun, johtamisen laitokselle, jossa seuraavat aineistot on kerätty (Vanhala 2001; Vanhala & Vento 2005a ja Vanhala & Vento 2005b). Kyselylomaketta ja tutkimuksen tuloksia arvioitaessa kannattaa pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka pääpaino on maiden ja kulttuurien välinen vertailu. Kyselylomake onkin monien kompromissien summa, mistä johtuen jotkut kysymykset (kuten järjestäytymisaste karkeasti luokiteltuna) eivät välttämättä ole kovin relevantteja silloin kun tarkastellaan vain suomalaista aineistoa. Kuitenkin suomalaisen aineiston pohjalta saadaan mielenkiintoinen yleiskuva henkilöstöjohtamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä hahmotelmaa henkilöstöjohtamisen trendeistä. Hanke on saanut taloudellista tukea aineistonkeruuseen Liikesivistysrahastolta. Kiitämme sekä Liikesivistysrahastoa että kaikkia kyselyyn vastanneita yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden edustajia arvokkaasta panostuksestanne. Vain teidän avullanne tutkimus saatiin suoritettua. Helsingissä Minna Heimberg Sinikka Vanhala 2

3 SISÄLLYS ESIPUHE 2 1. JOHDANTO 4 2. AINEISTONKERUU 5 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULOKSELLISUUS 7 4. HENKILÖSTÖTOIMINNON ASEMA YRITYKSISSÄ JA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA HENKILÖSTÖOSASTON MIEHITYS HENKILÖSTÖTEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN STRATEGIA JA TOIMINTAPERIAATTEET LINJAJOHDON HENKILÖSTÖVASTUU HR- TIETOJÄRJESTELMÄT JA SÄHKÖISET HR-PALVELUT HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA VALINTA HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN REKRYTOINTI JA VALINTA JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN MUODOLLISET ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT HENKILÖSTÖKOULUTUS URAKEHITYSMENETELMÄT PALKKAUS JA MUUT EDUT AY-TOIMINTA JA VIESTINTÄ AY-TOIMINTA VIESTINTÄ HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI TULEVAISUUDEN HAASTEET YHTEENVETO 33 LÄHDELUETTELO 37 3

4 1. JOHDANTO Cranet (The Cranfield Network on European Human Resource Management) on maailmanlaajuinen kauppakorkeakoulujen ja kauppatieteellisten yliopistojen verkosto, joka keskittyy henkilöstöjohtamisen tutkimukseen. Verkosto perustettiin vuonna 1989 ja sen perustehtävä on suorittaa kansainvälistä vertailevaa henkilöstöjohtamisen tutkimusta Euroopassa ja enenevässä määrin myös Euroopan ulkopuolella. Surveytutkimus tehdään keskimäärin joka neljäs vuosi. Surveyn tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista aineistoa sekä akateemiseen että yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön ja siten tuottaa uutta tietoa henkilöstöresurssien johtamisesta globaalisti. Cranfieldin yliopiston Cranfield School of Management Isossa-Britannissa koordinoi hanketta (www.cranet.org). Survey-tutkimus keskittyy seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - Henkilöstötoiminto - Henkilöstön rekrytointi ja valinta - Henkilöstön kehittäminen - Palkkaus ja muut edut - Ay-toiminta ja viestintä - Organisaatiota koskevat tiedot & vastaajaa koskevat tiedot Suomi on ollut mukana kaikilla neljällä aikaisemmalla aineistonkeruukierroksella vuosina 1992, 1995, 1999/2000 ja Tampereen yliopisto toteutti kaksi ensimmäistä aineistonkeruuta, ja Cranet-projekti siirtyi sieltä sitten Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle vuona Hankkeessa ovat mukana seuraavat Euroopan maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kypros, Kreikka, Liettua, Norja, Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta, Portugal, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari, Viro ja Venäjä. Euroopan ulkopuolisia Cranet-maita ovat: Argentiina, Australia, Etelä-Afrikka, Etelä- Korea, Intia, Israel, Kanada, Meksiko, Nepal, Uusi-Seelanti, Taiwan, Tunisia ja Yhdysvallat. 4

5 2. AINEISTONKERUU CRANET-projektin viides aineistonkeruukierros toteutettiin Suomessa vuosien vaihteessa. Kohteena olivat sekä yksityiset yritykset että julkisen sektorin organisaatiot, jotka työllistävät 200 henkilöä tai yli. Lomakkeita postitettiin joulukuun 2008 aikana yhteensä 1254 kpl. Määräaikaan mennessä 72 julkisen sektorin organisaatiota ja 33 yksityistä yritystä palautti lomakkeen. Vastaamatta jättäneille postitettiin muistutuskirje ja vastausaikaa jatkettiin tammikuun lopulle. Kuntaliitoksen läpikäynneille kunnille lähetettiin vain 1 kirje/kuntaliitos. Vastauksia saapui määräaikaan mennessä 23, joista 14 oli julkisilta organisaatioilta ja 9 yksityisiltä. Yksityisten yritysten henkilöstöjohtajiin otettiin myös puhelimitse yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta osallistua tutkimukseen. 33 yritystä ilmaisi kiinnostuksensa osallistua ja näistä 6 palautti lomakkeen. Tällä aineistonkeruukierroksella vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi: vain n. 11 prosenttiin. Edellisellä kierroksella (2004) vastausprosentti oli reilut 22 ja sitä edellisellä 34 (1999/2000). Suunta on siis selvästi laskeva. Yksityisen sektorin vastaajien osuus tällä kierroksella oli 1/3 ja julkisen sektorin sekä muiden organisaatioiden osuus (ryhmä muut sisältää voittoa tavoittelemattomat ja osittain julkiset yritykset) Kuvio 1. Vastaajien jakautuminen sektoreittain (N=135) yksityiset julkiset voittoa tavoittelemattomat osittain julkiset muut 82 Aktiivisimpia vastaajia molemmilla sektoreilla olivat organisaatiot, jotka työllistävät henkilöä. Kaikista vastanneista organisaatioista 41 prosenttia oli tätä koko- 5

6 luokkaa. Toiseksi aktiivisempia olivat suuret yli 1000 henkilöä työllistävät organisaatiot (28 ). Vähiten vastauksia tuli pieniltä alle 249 työllistäviltä yrityksiltä ja organisaatioilta (9 ). Kuvio 2. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten kokojakaumat sektoreittain yksityiset julkiset Lähes kaikki (98 ) vastanneista julkisen sektorin organisaatioista edustivat palvelualaa; julkishallinnon osuus oli lähes 70 prosenttia. Yksityiset yritykset jakautuivat tasaisemmin teollisuuden ja palvelun aloille niin, että vastanneista teollisuutta edusti 42 prosenttia ja palvelualaa 58 prosenttia. Tutkimus raportoidaan kyselylomakkeen pääkohtien mukaisesti: - henkilöstötoiminto - toimintaympäristö ja tuloksellisuus - henkilöstön rekrytointi ja valinta - henkilöstön kehittäminen - palkkaus ja muut edut - ay-toiminta ja viestintä - henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvointi lisättiin suomalaiseen lomakkeeseen edellisellä, vuoden 2004, aineistonkeruukierroksella (Vanhala, 2004). 6

7 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULOKSELLISUUS Kyselyssä pyydettiin organisaatioiden edustajia kuvaamaan tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden markkinoita. Markkinat vaihtelivat toimintasektoreittain: yksityisistä yrityksistä reilut puolet (55 ) toimi Euroopan tai maailmanlaajuisilla markkinoilla. Julkisella sektorilla puolestaan 86 prosenttia vastanneista ilmoitti markkina-alueensa olevan enintään valtakunnallinen. Lähes puolet (45 ) julkisen sektorin markkinoista oli paikallisia, kun taas yksityisistä yrityksistä vain yksi (2 ) toimi paikallisilla markkinoilla. Puolet kaikista organisaatioista arvioi toimialansa markkinoiden olevan ennallaan pysyvät, ja reilut 40 prosenttia arvioi markkinansa kasvaviksi. Toimintasektoreittain tarkasteltuna puolet yksityisistä yrityksistä arvioi toimialansa markkinoiden olevan kasvavat; julkisella sektorilla samaa mieltä oli kolmannes. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla noin 10 prosenttia arvioi toimialansa markkinoiden supistuvan tulevaisuudessa. Organisaatioita pyydettiin myös arvioimaan, miten ne suoriutuvat taulukossa 1 mainituilla osa-alueilla verrattuna muihin samalla toimialalla/sektorilla toimiviin organisaatioihin. Noin 70 prosenttia vastanneista organisaatioista arvioi suoriutuvansa palvelun laadun osalta vähintään keskitasoa paremmin. Tuottavuusasteen ja kannattavuuden hieman vajaa puolet organisaatioista arvioi vähintään keskitasoa paremmaksi verrattuna muihin saman alan toimijoihin. 7

8 Taulukko 1. Organisaation suoriutuminen mainituilla osa-alueilla verrattuna muihin samalla toimialalla/sektorilla toimiviin organisaatioihin Huonosti Keskitasoa huonomm. Keskitasoisesti Keskitasoa paremmin Ylivoimaisesti Yht. A. Palvelun laatu B. Tuottavuusaste C. Kannattavuus D. Innovaatioaste E. Pörssikehitys F. Ympäristöasiat Toimintasektoreittain tarkasteltuna yksityiset yritykset arvioivat jokaisella osa-alueella itsensä hieman useammin vähintään keskitasoa paremmiksi kuin julkiset organisaatiot. Palvelun laadun arvioi kolme yritystä neljästä hoitavansa vähintään keskitasoa paremmin. Pörssikehityksen ja kannattavuuden keskitasoa paremmaksi arvioi reilu puolet vastanneista yrityksistä. Julkisella sektorilla palvelun laadun arvioi keskitasoa paremmaksi kaksi organisaatioita kolmesta. Tuottavuusaste oli vähintään keskitasoa parempi kahdessa organisaatiossa viidestä, ja joka kolmas julkinen organisaatio arvioi hoitavansa ympäristöasiat keskitasoa paremmin verrattuna muihin toimijoihin samalla toimialalla/sektorilla. Tutkimukseen osallistuneilta yksityisiltä yrityksiltä kysyttiin, oliko yrityksen tulos ennen veroja ja satunnaisia eriä viimeisen kolmen vuoden aikana ollut negatiivinen vai positiivinen. 86 prosenttia vastanneista arvioi tuloksen olleen positiivinen, ja reilusti positiiviseksi tuloksen arvioi 42 prosenttia. Vain 9 prosenttia vastanneista arvioi tuloksen olleen negatiivinen, ja nollatulokseen päätyi 5 prosenttia vastaajista. 8

9 4. HENKILÖSTÖTOIMINNON ASEMA YRITYKSISSÄ JA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA 4.1 Henkilöstöosaston miehitys Kaikista tutkimukseen osallistuneista organisaatioista 63 prosentilla oli henkilöstöosasto: yksityisistä yrityksistä 82 prosentilla ja julkisista organisaatioista 53 prosentilla. Jos henkilöstöosastoa ei ollut, henkilöstöasioista vastasi useimmiten hallinnollinen johtaja (n=22), toimitusjohtaja (n=10) tai yleisjohtaja (n=8). Henkilöstöasioista vastaavista 82 prosenttia kuului johtoryhmään tai vastaavaan toimielimeen. Yleisimmin tämä henkilö oli rekrytoitu henkilöstöasiantuntijoiden joukosta (61 ). Siinä ei ollut eroa, oliko tämä henkilö organisaation sisältä vai ulkopuolelta. Vähiten rekrytoitiin henkilöstöosaston sisältä (15 ). Tarkasteltaessa yksityistä ja julkista sektoria erikseen henkilöstöasioista vastaavan henkilön rekrytoinnissa oli eroja. Yksityisellä sektorilla reilussa 40 prosentissa yrityksistä henkilöstöasioista vastaava henkilö oli rekrytoitu HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta. Toiseksi eniten (38 ) rekrytoitiin organisaation sisältä, mutta muiden kuin HR-asiantuntijoiden joukosta. Julkisissa organisaatioissa oli puolestaan yleisempää palkata henkilöstöasioista vastaava muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta joko organisaation sisältä tai ulkopuolelta. Vähiten julkisella sektorilla rekrytoitiin henkilöstöosaston sisältä. Kuvio 3. Mistä henkilöstöasioista vastaava on rekrytoitu HR-osaston sisältä Muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta organisaation sisältä HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta Muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta 0 Yksityinen Julkinen 9

10 4.2 Henkilöstötehtävien ulkoistaminen Tutkimuksessa kysyttiin erilaisten henkilöstötoimintojen ulkoistamista. Vastausvaihtoehdot olivat: 0 = ei ulkoistettu 4 = täysin ulkoistettu. Yli puolet organisaatioista oli vähintään jossain määrin ulkoistanut koulutuksen ja kehittämisen. Lähes puolet kaikista vastanneista oli ulkoistanut henkilöstöinformaatiojärjestelmänsä. Palkanmaksun oli joka kolmas vastanneista organisaatioista ulkoistanut ainakin osittain; täysin sen oli ulkoistanut vajaa viidennes. Lähes 40 prosenttia organisaatioista oli ulkoistanut eläkeasiat sekä rekrytoinnin; täysin eläkeasiat oli ulkoistanut reilu kymmenes (12 ) vastanneista ja rekrytoinnin 4 prosenttia. Henkilöstön valinnan sekä johdon ja henkilöstön rutiinikysymysten käsittelemisen oli ulkoistanut osittain tai kokonaan vain noin joka viides organisaatio. Henkilöstön vähentämisen oli ulkoistanut vain reilut 10 prosenttia vastanneista organisaatioista. Taulukko 2. Henkilöstötehtävien ulkoistaminen (Kuinka monta prosenttia organisaatioista on vähintään osittain ulkoistanut mainitut palvelut) Henkilöstöjohtamisen osa-alue Kaikki vastanneet organisaatiot Yksityiset yritykset Julkiset organisaatiot A. Palkanmaksu B. Eläkeasiat C. Muut edut D. Koulutus ja kehittäminen E. Henkilöstön vähentäminen/ outplacement F.Henkilöstöinformaatiojärjestelmät G. Rekrytointi H. Henkilöstön valinta I. Johdon ja henkilöstön rutiinikysymysten käsitteleminen Tarkasteltaessa julkista ja yksityistä sektoria erikseen eroja löytyi erityisesti henkilöstön vähentämisen, rekrytoinnin ja valinnan suhteen. Henkilöstön vähentämisen oli julkisella sektorilla ulkoistanut vain 4 prosenttia vastanneista. Yksityisellä sektorilla vastaava osuus oli lähes 30 prosenttia. Rekrytoinnin puolestaan oli julkisista organisaatioista ulkoistanut viidennes vastanneista, yksityisistä yrityksistä lähes kaksi kolmesta. 10

11 Henkilöstön valinnan oli julkisella sektorilla ulkoistanut noin joka kymmenes organisaatio, ja yksityisistä yrityksistä jopa reilu kolmannes. Edellisen Cranet- raportin mukaan palkkahallinnon ulkoistamisen odotettiin kasvavan merkittävästi lähivuosina (Vanhala 2004, 7). Tähän tutkimukseen osallistuneista organisaatioista n. 2/3 hoiti edelleen palkkahallinnon itse, ja vain noin viidennes vastanneista oli ulkoistanut palkkahallinnon täysin. 4.3 Strategia ja toimintaperiaatteet Kaikista tutkimukseen osallistuneista organisaatioista 92 prosentilla oli kirjallinen toiminta-ajatus eli missio. Tilanne on siis pysynyt muuttumattomana edelliseen aineistonkeruukierrokseen verrattuna. Liiketoimintastrategia ja arvot olivat kirjallisessa muodossa runsaalla 80 prosentilla ja henkilöstöstrategia lähes 80 prosentilla vastanneista organisaatioista. Noin kymmenes vastanneista organisaatioista ilmoitti, että niiden henkilöstöstrategia oli ei-kirjallisessa muodossa, ja joka kymmenennellä ei ollut henkilöstöstrategiaa lainkaan. Kirjallisen henkilöstöstrategian osuus oli noussut reilut 10 prosenttiyksikköä edellisestä aineistonkeruusta. Vuonna 2004 kirjallinen henkilöstöstrategia löytyi 65 prosentista organisaatioita. Henkilöstöasioista vastaava osallistui liiketoimintastrategian kehittämiseen heti suunnitteluprosessista lähtien kahdessa organisaatiossa kolmesta. Osuus on laskenut hieman (5 -yksikköä) edellistä aineistonkeruukierroksesta. Sektoreiden välillä ei juurikaan ilmennyt eroja. 76 prosentissa niistä organisaatioista, joissa henkilöstöasioista vastaava kuului johtoryhmään, henkilöstövastaava oli alusta lähtien mukana kehittämässä liiketoimintastrategiaa. 4.4 Linjajohdon henkilöstövastuu Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa päävastuu henkilöstöjohtamisen osaalueita koskevissa linjavedoissa oli linjajohdolla ja linjajohdolla henkilöstöosaston kanssa yhdessä. Linjajohto vastasi yksin tai henkilöstöosaston kanssa yhdessä 11

12 rekrytoinnista ja valinnasta 80 prosentissa, ja koulutuksesta ja kehittämisestä sekä työvoiman lisäyksestä tai vähennyksestä reilussa kahdessa organisaatiossa kolmesta. Palkkauksesta ja muista eduista vastasi linjajohto yksin tai henkilöstöosaston avustamana 50 prosentissa organisaatioista. Työsuhdeasioista oli henkilöstöosasto yleisimmin vastuussa yksin (33 ) tai linjajohdon avustamana (28 ). Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna henkilöstöosaston vastuu kaikilla henkilöstöjohtamisen osa-alueilla on hieman kasvanut. Taulukko 3. Henkilöstöjohtamisen osa-alueita koskevien linjavetojen päävastuun jakautuminen linjajohdon ja henkilöstöosaston kesken Linjajohto Linjajohto henkilöstöosaston avustamana Henkilöstöosasto linjajohdon avustamana Henkilöstöosasto Yht. Palkkaus ja muut edut Rekrytointi ja valinta Koulutus ja kehittäminen Työsuhdeasiat Työvoiman lisäys/vähennys Sektoreittain tarkasteltuna yksityisissä yrityksissä linjajohto vastasi useimmiten yksin tai henkilöstöosaston avustamana palkkauksesta ja muista eduista, rekrytoinnista ja valinnasta, koulutuksesta ja kehittämisestä sekä työvoiman lisäyksestä ja vähentämisestä. Henkilöstöosasto puolestaan hoiti useimmiten työsuhdeasiat. Julkisella sektorilla vastuu linjavedoista oli jakautunut samoin linjajohdon ja henkilöstöosaston kesken kuin yksityiselläkin sektorilla, ainoastaan myös palkkauksesta ja muista eduista vastasi useammin henkilöstöosasto yksin tai linjajohdon avustamana. Linjajohdolla oli myös enemmän vastuuta yksin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, erityisesti rekrytointiin ja valintaan liittyvissä kysymyksissä (37 ), koulutuksen ja kehittämisen suhteen (28 ) sekä työvoiman lisäyksen ja vähennyksen suhteen (32 ). 12

13 4.5. HR- tietojärjestelmät ja sähköiset HR-palvelut Tutkimuksessa kysyttiin, minkälaisia HR-tietojärjestelmiä organisaatioilla oli käytössään ja millä osa-alueilla niitä käytettiin. Kolme organisaatiota neljästä käytti jonkinlaista HR-järjestelmää aivan kuten edelliselläkin kyselykierroksella Useimmiten kyse oli kuitenkin yksittäisestä erillisestä järjestelmästä, ja vain 10 prosenttia vastanneista ilmoitti HR-tietojärjestelmien olevan osa laajempaa kokonaisuutta. Yleisimmin HR-järjestelmiä käytettiin yksilöllisten henkilöstötietojen, palkkauksen sekä työaika- ja läsnäoloseurantatietojen seuraamiseen, vähiten puolestaan henkilöstötoiminnon suorituksen mittaamiseen, ura- ja seuraajasuunnitteluun sekä HRinformaation käytäntöjen tuottamiseen. Muutosta HR-järjestelmien käytössä näiltä osin edelliseen vastauskierrokseen ei ollut. Taulukko 4. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttö eri osa-alueilla Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytetään Kaikki organisaatiot (n= 135) Julkiset organisaatiot (n= 82) Yksityiset yritykset (n= 45) A. Yksilölliset henkilöstötiedot B. Palkkaus C. Muut edut D. Työaika-ja läsnäoloseuranta E. Rekrytointi ja valinta F. Koulutus ja kehittäminen G. Suorituksen johtaminen H. Urassuunnitelu/seuraajasuunnittelu I. Työaikataulut J. Terveys ja turvallisuus K. Henkilöstötoiminnon suorituksen mittaaminen L. HR-informaation käytäntöjen tuottaminen M. Ei HR-järjestelmää

14 Sähköiset HR-palvelut eivät vielä olleet käytössä kaikissa tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa. Niiden käyttö oli kuitenkin lisääntynyt kaikilla osa-alueilla edelliseen aineistonkeruukierrokseen verrattuna. Näin oli erityisesti yksilöllisten henkilöstötietojen ja palkkauksen kohdalla, joissa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytettiin lähes 30 prosenttiyksikköä yleisemmin kuin aiemmin. Myös työntekijöillä oli enemmän itsepalvelumahdollisuuksia ja mahdollisuuksia päästä käsiksi joihinkin henkilökohtaisiin tietoihinsa kuin edellisellä aineistonkeruukierroksella Työntekijöillä oli reilussa 40 prosentissa organisaatioista käytössään online-työkaluja, joiden avulla heillä on pääsy itseään koskeviin tietoihin ja esimerkiksi mahdollisuus päivittää henkilötietojaan. Myös noin puolessa vastanneista organisaatioista johdolla oli itsepalvelumahdollisuus ja käytössään online-työkaluja, joiden avulla johto voi täydentää ja suorittaa HRprosesseja. 5. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA VALINTA Henkilöstömäärä oli lisääntynyt reilussa 40 prosentissa vastanneista organisaatioista viimeisten kolmen vuoden aikana. Henkilöstömäärä oli puolestaan vähentynyt hieman alle 40 prosentissa organisaatioista. Julkisella sektorilla henkilöstömäärä oli vähentynyt reilussa 40 prosentissa vastanneista organisaatioista ja yksityisistä yrityksistä yhdessä yrityksessä neljästä. Yksityisellä sektorilla henkilöstömäärä oli myös lisääntynyt useammassa yrityksessä kuin julkisella sektorilla. Kuvio 4. Henkilöstömäärän muutokset viimeisten 3 vuoden aikana henkilöstön vähentyminen pysynyt samana henkilöstön lisääntyminen yksityiset organisaatiot julkiset organisaatiot 14

15 5.1. Henkilöstön vähentäminen Henkilöstön vähentämiseen oli käytetty monia keinoja. Yleisimpiä vähintään jossain määrin käytössä olevia keinoja viimeisen kolmen vuoden aikana olivat sisäiset siirrot, määräaikaisten ja tilapäisten työntekijöiden työsuhteiden uusimatta jättäminen, rekrytointikielto sekä tehtävien ulkoistaminen. Taulukko 5. Henkilöstön vähentämisessä käytetyt keinot Henkilöstön vähentämisessä käytetyt keinot (ainakin jossain määrin käytössä) Kaikki organisaatiot Yksityiset Julkiset A. Rekrytointikielto B. Varhaiseläke C. Vapaaehtoiset irtisanomiset D. Irtisanomiset E. Sisäiset siirrot F. Määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättäminen G. Tehtävien ulkoistaminen Yksityisellä sektorilla käytettiin kaikkia muita henkilöstön vähennyskeinoja paitsi rekrytointikieltoa useammin kuin julkisella sektorilla. Yleisimmin yksityisellä sektorilla turvauduttiin erityisesti sisäisiin siirtoihin organisaation sisällä (85 ) sekä määräaikaisten ja tilapäisten työsuhteiden uusimatta jättämiseen (85 ). Irtisanomisia käytettiin lähes kahdessa yrityksestä kolmesta yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla siihen oli turvauduttu kaikista vähiten. Ulkoistamisella saavutettu henkilöstömäärän väheneminen oli ollut useimmiten alle 5 prosenttia. Myös edellisellä aineistonkeruukierroksella ulkoistamisella saavutettu henkilöstömäärän väheneminen oli samaa luokkaa. 15

16 5.2. Rekrytointi ja valinta Kyselyssä vastaajia pyydettiin merkitsemään kaikki ne rekrytointitavat, jotka kunkin henkilöstöryhmän kohdalla ovat käytössä. Kaikissa vastanneissa organisaatioissa johtoa, ylempiä toimihenkilöitä ja työntekijöitä rekrytoitiin yleisimmin lehti-ilmoittelulla. Alemmat toimihenkilöt rekrytoitiin yleisimmin organisaation sisältä. Julkisen ja yksityisen sektorin tavoissa rekrytoida oli eroja. Yksityisellä sektorilla yleisintä oli rekrytoida organisaation sisältä. Rekrytointitoimistoja ja rekrytointikonsultteja käytettiin erityisesti johdon rekrytoinnissa (90 ). Ylempiä ja alempia toimihenkilöitä rekrytoitaessa käytettiin organisaation sisältä rekrytoinnin lisäksi lehtiilmoittelua (yli 90 ). Työntekijöitä yksityisellä sektorilla rekrytoitiin usein myös yleisten työvoimatoimistojen kautta (89 ). Suusanallisen tiedon käyttö ja henkilöiden palkkaaminen suoraan oppilaitoksista oli yksityisissä yrityksissä yleisempää kuin julkisissa organisaatioissa. Julkisella sektorilla lehti-ilmoittelu ja organisaation nettisivut olivat yleisimpiä rekrytointikanavia jokaisen henkilöstöryhmän kohdalla. Työntekijöitä palkattiin usein myös työvoimatoimistojen kautta (84 ). Rekrytointitoimistoja ja head-huntereita ei juurikaan käytetty. Organisaation nettisivuja julkisella sektorilla puolestaan käytettiin yleisemmin jokaisen henkilöstöryhmän kohdalla kuin yksityisissä yrityksissä. Tyypillisimmät tavat rekrytoida johtoa olivat lehti-ilmoittelu sekä organisaation nettisivujen työpaikkailmoittelu. Yksityisissä yrityksissä yleisintä oli rekrytointi organisaation sisältä sekä rekrytointitoimistojen ja konsulttien käyttö, julkisella sektorilla lehti-ilmoittelu ja nettisivut. Tutkimuksessa kysyttiin myös eri valintamenetelmien käyttöä eri henkilöstöryhmien kohdalla. Kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla käytetyimmät valintamenetelmät olivat suositukset, haastattelupaneelit, kahdenkeskiset haastattelut sekä hakemuslomakkeet. Arviointikeskusten käyttö sen sijaan oli satunnaista ja käsiala-analyysia ei käytetty kuin yhdessä vastanneista organisaatioista. Johtajia ja ylempiä toimihenkilöitä valittaessa käytetyimpiä valintamenetelmiä olivat suositukset ja haastattelupaneelit. Molempia käytettiin lähes 80 prosentissa vastanneista 16

17 organisaatioista. Näiden henkilöstöryhmien kohdalla käytettiin myös psykologisia testejä ja soveltuvuusarviointeja. Alempia toimihenkilöitä rekrytoitaessa käytettiin yleisimmin kahdenkeskisiä haastatteluita, kuten työntekijöidenkin kohdalla. Toiseksi yleisimmin näiden kahden henkilöstöryhmän kohdalla käytettiin hakemuslomakkeita. Taulukko 6. Valintamenetelmien käyttö henkilöstöryhmittäin Käytössä oleva valintamenetelmä Johto Ylemmät toimihlöt Alemmat toimihlöt Työntekijät A. Haastattelupaneeli B. Kahdenkeskiset haastattelut C. Hakemuslomakkeet D. Psykologiset testit E Arviointikeskus F. Käsiala-analyysi G. Suositukset H. Soveltuvuusarviointi I. Osaamisen/teknistentaitojen testaus Toimintasektoreittain tarkasteltaessa yksityisellä sektorilla käytettiin kahdenkeskisiä haastatteluita ja suosituksia kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla julkista sektoria enemmän. Julkisella sektorilla yleisintä oli haastattelupaneeleitten käyttö rekrytoitaessa johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä. Sen sijaan alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä rekrytoitaessa kahdenkeskiset haastattelut olivat yleisimmin käytössä myös julkisella sektorilla. Tutkimuksessa kysyttiin rekrytointia ja valintaa koskevien kysymysten yhteydessä, oliko organisaatiossa tiettyjä ryhmiä (etniset vähemmistöt, ikääntyneet, vajaakykyiset ja naiset) varten omaa toimintaohjelmaa. Noin joka kolmannessa organisaatiossa oli panostettu vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden koulutukseen ja joka neljännessä ikääntyneiden (yli 50 v.) sekä nuorempien (alle 25v.) työntekijöiden 17

18 koulutukseen. Urakehityksen kohdalla noin joka viidennessä organisaatiossa oli naisten urakehitykseen kiinnitetty jonkin verran huomiota. Toimintasektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla oli hieman useammin toimintaohjelmia vajaakykyisten koulutukseen ja urakehitykseen sekä naisten rekrytointiin, koulutukseen ja urakehitykseen. Yksityisissä yrityksissä puolestaan oli hieman useammin toimintaohjelma etnisten vähemmistöjen rekrytointiin ja koulutukseen sekä nuorempien työntekijöiden rekrytointiin. Erillisten toimintaohjelmien vähäinen osuus selittyy Suomessa sillä, että yritykset tekevät tasa-arvosuunnitelmat, jolloin tarve erillisiin ohjelmiin on pienempää (Vanhala 2004, 14.) 6. JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin arvioimaan taulukossa 7 esitettyjen joustavien työsopimusten tai järjestelmien keskimääräistä osuutta kaikista organisaation työsopimuksista. Lähes kaikissa vastanneista organisaatioista löytyi osa- ja määräaikaisia työsuhteita, ja niissä tehtiin myös ylitöitä. Sen sijaan työn jakamista, etätyöskentelyä ja tiivistettyä työviikkoa käytettiin vain harvassa organisaatiossa. Noin puolet vastanneista organisaatioista ilmoitti käyttävänsä vuokratyövoimaa. Käyttö oli kuitenkin vähäistä. 18

19 Taulukko 7. Joustavien työsopimusten tai järjestelyjen keskimääräinen osuus kaikista työsopimuksista Joustava työsopimus tai järjestely Ei käytössä Yli 50 Yht. A. Viikonlopputyö B. Vuorotyö C. Ylityö D. Vuosittainen työaika E. Osa-aikatyö F. Työn jakaminen G. Joustava työaika H. Tilapäistyö I. Määräaikaistyö J. Etätyö kotona K. Teletyö L. Tiivistetty työviikko M. Vuokratyövoima Yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden välillä ei ollut huomattavia eroja joustavissa työjärjestelyissä. Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna kaikki joustavat työjärjestelyt olivat jonkin verran yleistyneet. 7. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 7.1. Muodolliset arviointijärjestelmät Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka suuri osa eri henkilöstöryhmistä arvioidaan säännöllisesti muodollisella arviointijärjestelmällä ja kenen odotetaan toimittavan aineistoa arviointiprosessiin. Muodollinen arviointijärjestelmä oli käytössä runsaassa puolessa vastanneista organisaatioista kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Johdon kohdalla arviointijärjestelmää käytti noin puolet organisaatioista. Ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden kohdalla arviointijärjestelmää käytettiin hieman useammin (n. 60 ). Julkisella sektorilla arviointijärjestelmiä käytettiin hieman useammin kuin yksityisellä sektorilla. 19

20 Kuvio 5. Muodollisten arviointijärjestelmien käyttö Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Julkiset Ylemmät toimihenkilöt Yksityiset Johto /3:ssa niistä organisaatioissa, joissa arviointi oli käytössä, kaikki johtoon kuuluvat sekä alemmat toimihenkilöt ja työntekijät arvioitiin. Ylemmistä toimihenkilöistä kaikki arvioitiin reilussa 70 prosentissa vastanneista organisaatioista. Toimintasektoreittain tarkasteltuna julkisissa organisaatioissa kaikki henkilöstöryhmiin kuuluvat arvioitiin useammin kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla koko johto arvioitiin vain noin puolessa yrityksistä, julkisella sektorilla vastaava prosenttiluku oli lähemmäs 70. Kaikkia ylempiä ja alempia toimihenkilöitä arvioitiin julkisella sektorilla reilussa 70 prosentissa organisaatioista, kun vastaavasti yksityisellä puolella kaikkia ylempiä toimihenkilöitä arvioitiin 60 prosentissa ja alempia toimihenkilöitä noin puolessa organisaatioista. Työntekijöiden kohdalla yksityisellä sektorilla koko henkilöstöryhmää arvioitiin vajaassa 50 prosentissa organisaatioista kun puolestaan julkisella puolella noin 60 prosentissa organisaatioista. 20

HENKILÖSTÖRESURSSIEN JOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto 2004 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti

HENKILÖSTÖRESURSSIEN JOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto 2004 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti HENKILÖSTÖRESURSSIEN JOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto 2004 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos 2005 Sinikka Vanhala

Lisätiedot

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015 ESIPUHE Tässä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015 ESIPUHE Tässä

Lisätiedot

HRM Suomessa. Yhteenveto 1999/2000 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti. Sinikka Vanhala

HRM Suomessa. Yhteenveto 1999/2000 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti. Sinikka Vanhala HRM Suomessa Yhteenveto 1999/2000 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2001 SISÄLLYS Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Henkilöstötoiminnon

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

LIITE: Taantuman vaikutukset tiedustelun toteutus ja tuloskuvat sektoreittain

LIITE: Taantuman vaikutukset tiedustelun toteutus ja tuloskuvat sektoreittain Liite, sivu 1 LIITE: Taantuman vaikutukset tiedustelun toteutus ja tuloskuvat sektoreittain Tuloskuvat ja tulosten tulkinta Tuloskuvat esitetään järjestyksessä yritykset, kunnat, valtio ja kirkko. Yritykset

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009

HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 Aiheesta Jokainen yritys haluaa menestyä ihmiset toteuttavat liiketoimintaa. Kilpailun parhaista työntekijöistä voittavat ne, joilla on hyvän

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015 Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.215 Työryhmä: Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Sinikka Vanhala Aalto-yliopisto sinikka.vanhala@aalto.fi Kristina Tilev Aalto-yliopisto kristina.tilev@aalto.fi

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelun toteutuminen pirkanmaalaisissa työpaikoissa

Tasa-arvosuunnittelun toteutuminen pirkanmaalaisissa työpaikoissa Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto Tasa-arvosta lisäarvoa projektin raportti työpaikkakyselyyn vastanneille Tasa-arvosuunnittelun toteutuminen pirkanmaalaisissa työpaikoissa Tammikuu 2003 www.uta.fi/laitokset/tyoelama/tasalisa

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot