HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista. Minna Heimberg Sinikka Vanhala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista. Minna Heimberg Sinikka Vanhala"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista Minna Heimberg Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos 2009

2 ESIPUHE Tässä raportissa kuvataan henkilöstöjohtamisen tilannetta suurissa, 200 henkeä tai enemmän työllistävissä, yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Tutkimus on osa laajaa kansainvälistä henkilöstöjohtamisen tutkimushanketta, joka lähti liikkeelle vuonna 1989 ja joka on organisoitu Cranfieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Tämän tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa hankkeessa on mukana yli 40 maata. Kyse on viidennestä laajasta aineistonkeruukierroksesta. Edelliset aineistot kerättiin Suomessa vuosina 1992, 1995, 1999/2000 ja Kahdesta ensimmäisestä aineistonkeruusta vastasi Tampereen yliopisto (Mattila & Saarinen 1992; Mattila & Pohjansaari 1995). Projekti siirtyi vuonna 1998 Helsingin kauppakorkeakouluun, johtamisen laitokselle, jossa seuraavat aineistot on kerätty (Vanhala 2001; Vanhala & Vento 2005a ja Vanhala & Vento 2005b). Kyselylomaketta ja tutkimuksen tuloksia arvioitaessa kannattaa pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka pääpaino on maiden ja kulttuurien välinen vertailu. Kyselylomake onkin monien kompromissien summa, mistä johtuen jotkut kysymykset (kuten järjestäytymisaste karkeasti luokiteltuna) eivät välttämättä ole kovin relevantteja silloin kun tarkastellaan vain suomalaista aineistoa. Kuitenkin suomalaisen aineiston pohjalta saadaan mielenkiintoinen yleiskuva henkilöstöjohtamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä hahmotelmaa henkilöstöjohtamisen trendeistä. Hanke on saanut taloudellista tukea aineistonkeruuseen Liikesivistysrahastolta. Kiitämme sekä Liikesivistysrahastoa että kaikkia kyselyyn vastanneita yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden edustajia arvokkaasta panostuksestanne. Vain teidän avullanne tutkimus saatiin suoritettua. Helsingissä Minna Heimberg Sinikka Vanhala 2

3 SISÄLLYS ESIPUHE 2 1. JOHDANTO 4 2. AINEISTONKERUU 5 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULOKSELLISUUS 7 4. HENKILÖSTÖTOIMINNON ASEMA YRITYKSISSÄ JA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA HENKILÖSTÖOSASTON MIEHITYS HENKILÖSTÖTEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN STRATEGIA JA TOIMINTAPERIAATTEET LINJAJOHDON HENKILÖSTÖVASTUU HR- TIETOJÄRJESTELMÄT JA SÄHKÖISET HR-PALVELUT HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA VALINTA HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN REKRYTOINTI JA VALINTA JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN MUODOLLISET ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT HENKILÖSTÖKOULUTUS URAKEHITYSMENETELMÄT PALKKAUS JA MUUT EDUT AY-TOIMINTA JA VIESTINTÄ AY-TOIMINTA VIESTINTÄ HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI TULEVAISUUDEN HAASTEET YHTEENVETO 33 LÄHDELUETTELO 37 3

4 1. JOHDANTO Cranet (The Cranfield Network on European Human Resource Management) on maailmanlaajuinen kauppakorkeakoulujen ja kauppatieteellisten yliopistojen verkosto, joka keskittyy henkilöstöjohtamisen tutkimukseen. Verkosto perustettiin vuonna 1989 ja sen perustehtävä on suorittaa kansainvälistä vertailevaa henkilöstöjohtamisen tutkimusta Euroopassa ja enenevässä määrin myös Euroopan ulkopuolella. Surveytutkimus tehdään keskimäärin joka neljäs vuosi. Surveyn tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista aineistoa sekä akateemiseen että yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön ja siten tuottaa uutta tietoa henkilöstöresurssien johtamisesta globaalisti. Cranfieldin yliopiston Cranfield School of Management Isossa-Britannissa koordinoi hanketta (www.cranet.org). Survey-tutkimus keskittyy seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - Henkilöstötoiminto - Henkilöstön rekrytointi ja valinta - Henkilöstön kehittäminen - Palkkaus ja muut edut - Ay-toiminta ja viestintä - Organisaatiota koskevat tiedot & vastaajaa koskevat tiedot Suomi on ollut mukana kaikilla neljällä aikaisemmalla aineistonkeruukierroksella vuosina 1992, 1995, 1999/2000 ja Tampereen yliopisto toteutti kaksi ensimmäistä aineistonkeruuta, ja Cranet-projekti siirtyi sieltä sitten Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle vuona Hankkeessa ovat mukana seuraavat Euroopan maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kypros, Kreikka, Liettua, Norja, Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta, Portugal, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari, Viro ja Venäjä. Euroopan ulkopuolisia Cranet-maita ovat: Argentiina, Australia, Etelä-Afrikka, Etelä- Korea, Intia, Israel, Kanada, Meksiko, Nepal, Uusi-Seelanti, Taiwan, Tunisia ja Yhdysvallat. 4

5 2. AINEISTONKERUU CRANET-projektin viides aineistonkeruukierros toteutettiin Suomessa vuosien vaihteessa. Kohteena olivat sekä yksityiset yritykset että julkisen sektorin organisaatiot, jotka työllistävät 200 henkilöä tai yli. Lomakkeita postitettiin joulukuun 2008 aikana yhteensä 1254 kpl. Määräaikaan mennessä 72 julkisen sektorin organisaatiota ja 33 yksityistä yritystä palautti lomakkeen. Vastaamatta jättäneille postitettiin muistutuskirje ja vastausaikaa jatkettiin tammikuun lopulle. Kuntaliitoksen läpikäynneille kunnille lähetettiin vain 1 kirje/kuntaliitos. Vastauksia saapui määräaikaan mennessä 23, joista 14 oli julkisilta organisaatioilta ja 9 yksityisiltä. Yksityisten yritysten henkilöstöjohtajiin otettiin myös puhelimitse yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta osallistua tutkimukseen. 33 yritystä ilmaisi kiinnostuksensa osallistua ja näistä 6 palautti lomakkeen. Tällä aineistonkeruukierroksella vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi: vain n. 11 prosenttiin. Edellisellä kierroksella (2004) vastausprosentti oli reilut 22 ja sitä edellisellä 34 (1999/2000). Suunta on siis selvästi laskeva. Yksityisen sektorin vastaajien osuus tällä kierroksella oli 1/3 ja julkisen sektorin sekä muiden organisaatioiden osuus (ryhmä muut sisältää voittoa tavoittelemattomat ja osittain julkiset yritykset) Kuvio 1. Vastaajien jakautuminen sektoreittain (N=135) yksityiset julkiset voittoa tavoittelemattomat osittain julkiset muut 82 Aktiivisimpia vastaajia molemmilla sektoreilla olivat organisaatiot, jotka työllistävät henkilöä. Kaikista vastanneista organisaatioista 41 prosenttia oli tätä koko- 5

6 luokkaa. Toiseksi aktiivisempia olivat suuret yli 1000 henkilöä työllistävät organisaatiot (28 ). Vähiten vastauksia tuli pieniltä alle 249 työllistäviltä yrityksiltä ja organisaatioilta (9 ). Kuvio 2. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten kokojakaumat sektoreittain yksityiset julkiset Lähes kaikki (98 ) vastanneista julkisen sektorin organisaatioista edustivat palvelualaa; julkishallinnon osuus oli lähes 70 prosenttia. Yksityiset yritykset jakautuivat tasaisemmin teollisuuden ja palvelun aloille niin, että vastanneista teollisuutta edusti 42 prosenttia ja palvelualaa 58 prosenttia. Tutkimus raportoidaan kyselylomakkeen pääkohtien mukaisesti: - henkilöstötoiminto - toimintaympäristö ja tuloksellisuus - henkilöstön rekrytointi ja valinta - henkilöstön kehittäminen - palkkaus ja muut edut - ay-toiminta ja viestintä - henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvointi lisättiin suomalaiseen lomakkeeseen edellisellä, vuoden 2004, aineistonkeruukierroksella (Vanhala, 2004). 6

7 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULOKSELLISUUS Kyselyssä pyydettiin organisaatioiden edustajia kuvaamaan tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden markkinoita. Markkinat vaihtelivat toimintasektoreittain: yksityisistä yrityksistä reilut puolet (55 ) toimi Euroopan tai maailmanlaajuisilla markkinoilla. Julkisella sektorilla puolestaan 86 prosenttia vastanneista ilmoitti markkina-alueensa olevan enintään valtakunnallinen. Lähes puolet (45 ) julkisen sektorin markkinoista oli paikallisia, kun taas yksityisistä yrityksistä vain yksi (2 ) toimi paikallisilla markkinoilla. Puolet kaikista organisaatioista arvioi toimialansa markkinoiden olevan ennallaan pysyvät, ja reilut 40 prosenttia arvioi markkinansa kasvaviksi. Toimintasektoreittain tarkasteltuna puolet yksityisistä yrityksistä arvioi toimialansa markkinoiden olevan kasvavat; julkisella sektorilla samaa mieltä oli kolmannes. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla noin 10 prosenttia arvioi toimialansa markkinoiden supistuvan tulevaisuudessa. Organisaatioita pyydettiin myös arvioimaan, miten ne suoriutuvat taulukossa 1 mainituilla osa-alueilla verrattuna muihin samalla toimialalla/sektorilla toimiviin organisaatioihin. Noin 70 prosenttia vastanneista organisaatioista arvioi suoriutuvansa palvelun laadun osalta vähintään keskitasoa paremmin. Tuottavuusasteen ja kannattavuuden hieman vajaa puolet organisaatioista arvioi vähintään keskitasoa paremmaksi verrattuna muihin saman alan toimijoihin. 7

8 Taulukko 1. Organisaation suoriutuminen mainituilla osa-alueilla verrattuna muihin samalla toimialalla/sektorilla toimiviin organisaatioihin Huonosti Keskitasoa huonomm. Keskitasoisesti Keskitasoa paremmin Ylivoimaisesti Yht. A. Palvelun laatu B. Tuottavuusaste C. Kannattavuus D. Innovaatioaste E. Pörssikehitys F. Ympäristöasiat Toimintasektoreittain tarkasteltuna yksityiset yritykset arvioivat jokaisella osa-alueella itsensä hieman useammin vähintään keskitasoa paremmiksi kuin julkiset organisaatiot. Palvelun laadun arvioi kolme yritystä neljästä hoitavansa vähintään keskitasoa paremmin. Pörssikehityksen ja kannattavuuden keskitasoa paremmaksi arvioi reilu puolet vastanneista yrityksistä. Julkisella sektorilla palvelun laadun arvioi keskitasoa paremmaksi kaksi organisaatioita kolmesta. Tuottavuusaste oli vähintään keskitasoa parempi kahdessa organisaatiossa viidestä, ja joka kolmas julkinen organisaatio arvioi hoitavansa ympäristöasiat keskitasoa paremmin verrattuna muihin toimijoihin samalla toimialalla/sektorilla. Tutkimukseen osallistuneilta yksityisiltä yrityksiltä kysyttiin, oliko yrityksen tulos ennen veroja ja satunnaisia eriä viimeisen kolmen vuoden aikana ollut negatiivinen vai positiivinen. 86 prosenttia vastanneista arvioi tuloksen olleen positiivinen, ja reilusti positiiviseksi tuloksen arvioi 42 prosenttia. Vain 9 prosenttia vastanneista arvioi tuloksen olleen negatiivinen, ja nollatulokseen päätyi 5 prosenttia vastaajista. 8

9 4. HENKILÖSTÖTOIMINNON ASEMA YRITYKSISSÄ JA JULKISISSA ORGANISAATIOISSA 4.1 Henkilöstöosaston miehitys Kaikista tutkimukseen osallistuneista organisaatioista 63 prosentilla oli henkilöstöosasto: yksityisistä yrityksistä 82 prosentilla ja julkisista organisaatioista 53 prosentilla. Jos henkilöstöosastoa ei ollut, henkilöstöasioista vastasi useimmiten hallinnollinen johtaja (n=22), toimitusjohtaja (n=10) tai yleisjohtaja (n=8). Henkilöstöasioista vastaavista 82 prosenttia kuului johtoryhmään tai vastaavaan toimielimeen. Yleisimmin tämä henkilö oli rekrytoitu henkilöstöasiantuntijoiden joukosta (61 ). Siinä ei ollut eroa, oliko tämä henkilö organisaation sisältä vai ulkopuolelta. Vähiten rekrytoitiin henkilöstöosaston sisältä (15 ). Tarkasteltaessa yksityistä ja julkista sektoria erikseen henkilöstöasioista vastaavan henkilön rekrytoinnissa oli eroja. Yksityisellä sektorilla reilussa 40 prosentissa yrityksistä henkilöstöasioista vastaava henkilö oli rekrytoitu HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta. Toiseksi eniten (38 ) rekrytoitiin organisaation sisältä, mutta muiden kuin HR-asiantuntijoiden joukosta. Julkisissa organisaatioissa oli puolestaan yleisempää palkata henkilöstöasioista vastaava muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta joko organisaation sisältä tai ulkopuolelta. Vähiten julkisella sektorilla rekrytoitiin henkilöstöosaston sisältä. Kuvio 3. Mistä henkilöstöasioista vastaava on rekrytoitu HR-osaston sisältä Muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta organisaation sisältä HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta Muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta 0 Yksityinen Julkinen 9

10 4.2 Henkilöstötehtävien ulkoistaminen Tutkimuksessa kysyttiin erilaisten henkilöstötoimintojen ulkoistamista. Vastausvaihtoehdot olivat: 0 = ei ulkoistettu 4 = täysin ulkoistettu. Yli puolet organisaatioista oli vähintään jossain määrin ulkoistanut koulutuksen ja kehittämisen. Lähes puolet kaikista vastanneista oli ulkoistanut henkilöstöinformaatiojärjestelmänsä. Palkanmaksun oli joka kolmas vastanneista organisaatioista ulkoistanut ainakin osittain; täysin sen oli ulkoistanut vajaa viidennes. Lähes 40 prosenttia organisaatioista oli ulkoistanut eläkeasiat sekä rekrytoinnin; täysin eläkeasiat oli ulkoistanut reilu kymmenes (12 ) vastanneista ja rekrytoinnin 4 prosenttia. Henkilöstön valinnan sekä johdon ja henkilöstön rutiinikysymysten käsittelemisen oli ulkoistanut osittain tai kokonaan vain noin joka viides organisaatio. Henkilöstön vähentämisen oli ulkoistanut vain reilut 10 prosenttia vastanneista organisaatioista. Taulukko 2. Henkilöstötehtävien ulkoistaminen (Kuinka monta prosenttia organisaatioista on vähintään osittain ulkoistanut mainitut palvelut) Henkilöstöjohtamisen osa-alue Kaikki vastanneet organisaatiot Yksityiset yritykset Julkiset organisaatiot A. Palkanmaksu B. Eläkeasiat C. Muut edut D. Koulutus ja kehittäminen E. Henkilöstön vähentäminen/ outplacement F.Henkilöstöinformaatiojärjestelmät G. Rekrytointi H. Henkilöstön valinta I. Johdon ja henkilöstön rutiinikysymysten käsitteleminen Tarkasteltaessa julkista ja yksityistä sektoria erikseen eroja löytyi erityisesti henkilöstön vähentämisen, rekrytoinnin ja valinnan suhteen. Henkilöstön vähentämisen oli julkisella sektorilla ulkoistanut vain 4 prosenttia vastanneista. Yksityisellä sektorilla vastaava osuus oli lähes 30 prosenttia. Rekrytoinnin puolestaan oli julkisista organisaatioista ulkoistanut viidennes vastanneista, yksityisistä yrityksistä lähes kaksi kolmesta. 10

11 Henkilöstön valinnan oli julkisella sektorilla ulkoistanut noin joka kymmenes organisaatio, ja yksityisistä yrityksistä jopa reilu kolmannes. Edellisen Cranet- raportin mukaan palkkahallinnon ulkoistamisen odotettiin kasvavan merkittävästi lähivuosina (Vanhala 2004, 7). Tähän tutkimukseen osallistuneista organisaatioista n. 2/3 hoiti edelleen palkkahallinnon itse, ja vain noin viidennes vastanneista oli ulkoistanut palkkahallinnon täysin. 4.3 Strategia ja toimintaperiaatteet Kaikista tutkimukseen osallistuneista organisaatioista 92 prosentilla oli kirjallinen toiminta-ajatus eli missio. Tilanne on siis pysynyt muuttumattomana edelliseen aineistonkeruukierrokseen verrattuna. Liiketoimintastrategia ja arvot olivat kirjallisessa muodossa runsaalla 80 prosentilla ja henkilöstöstrategia lähes 80 prosentilla vastanneista organisaatioista. Noin kymmenes vastanneista organisaatioista ilmoitti, että niiden henkilöstöstrategia oli ei-kirjallisessa muodossa, ja joka kymmenennellä ei ollut henkilöstöstrategiaa lainkaan. Kirjallisen henkilöstöstrategian osuus oli noussut reilut 10 prosenttiyksikköä edellisestä aineistonkeruusta. Vuonna 2004 kirjallinen henkilöstöstrategia löytyi 65 prosentista organisaatioita. Henkilöstöasioista vastaava osallistui liiketoimintastrategian kehittämiseen heti suunnitteluprosessista lähtien kahdessa organisaatiossa kolmesta. Osuus on laskenut hieman (5 -yksikköä) edellistä aineistonkeruukierroksesta. Sektoreiden välillä ei juurikaan ilmennyt eroja. 76 prosentissa niistä organisaatioista, joissa henkilöstöasioista vastaava kuului johtoryhmään, henkilöstövastaava oli alusta lähtien mukana kehittämässä liiketoimintastrategiaa. 4.4 Linjajohdon henkilöstövastuu Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa päävastuu henkilöstöjohtamisen osaalueita koskevissa linjavedoissa oli linjajohdolla ja linjajohdolla henkilöstöosaston kanssa yhdessä. Linjajohto vastasi yksin tai henkilöstöosaston kanssa yhdessä 11

12 rekrytoinnista ja valinnasta 80 prosentissa, ja koulutuksesta ja kehittämisestä sekä työvoiman lisäyksestä tai vähennyksestä reilussa kahdessa organisaatiossa kolmesta. Palkkauksesta ja muista eduista vastasi linjajohto yksin tai henkilöstöosaston avustamana 50 prosentissa organisaatioista. Työsuhdeasioista oli henkilöstöosasto yleisimmin vastuussa yksin (33 ) tai linjajohdon avustamana (28 ). Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna henkilöstöosaston vastuu kaikilla henkilöstöjohtamisen osa-alueilla on hieman kasvanut. Taulukko 3. Henkilöstöjohtamisen osa-alueita koskevien linjavetojen päävastuun jakautuminen linjajohdon ja henkilöstöosaston kesken Linjajohto Linjajohto henkilöstöosaston avustamana Henkilöstöosasto linjajohdon avustamana Henkilöstöosasto Yht. Palkkaus ja muut edut Rekrytointi ja valinta Koulutus ja kehittäminen Työsuhdeasiat Työvoiman lisäys/vähennys Sektoreittain tarkasteltuna yksityisissä yrityksissä linjajohto vastasi useimmiten yksin tai henkilöstöosaston avustamana palkkauksesta ja muista eduista, rekrytoinnista ja valinnasta, koulutuksesta ja kehittämisestä sekä työvoiman lisäyksestä ja vähentämisestä. Henkilöstöosasto puolestaan hoiti useimmiten työsuhdeasiat. Julkisella sektorilla vastuu linjavedoista oli jakautunut samoin linjajohdon ja henkilöstöosaston kesken kuin yksityiselläkin sektorilla, ainoastaan myös palkkauksesta ja muista eduista vastasi useammin henkilöstöosasto yksin tai linjajohdon avustamana. Linjajohdolla oli myös enemmän vastuuta yksin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, erityisesti rekrytointiin ja valintaan liittyvissä kysymyksissä (37 ), koulutuksen ja kehittämisen suhteen (28 ) sekä työvoiman lisäyksen ja vähennyksen suhteen (32 ). 12

13 4.5. HR- tietojärjestelmät ja sähköiset HR-palvelut Tutkimuksessa kysyttiin, minkälaisia HR-tietojärjestelmiä organisaatioilla oli käytössään ja millä osa-alueilla niitä käytettiin. Kolme organisaatiota neljästä käytti jonkinlaista HR-järjestelmää aivan kuten edelliselläkin kyselykierroksella Useimmiten kyse oli kuitenkin yksittäisestä erillisestä järjestelmästä, ja vain 10 prosenttia vastanneista ilmoitti HR-tietojärjestelmien olevan osa laajempaa kokonaisuutta. Yleisimmin HR-järjestelmiä käytettiin yksilöllisten henkilöstötietojen, palkkauksen sekä työaika- ja läsnäoloseurantatietojen seuraamiseen, vähiten puolestaan henkilöstötoiminnon suorituksen mittaamiseen, ura- ja seuraajasuunnitteluun sekä HRinformaation käytäntöjen tuottamiseen. Muutosta HR-järjestelmien käytössä näiltä osin edelliseen vastauskierrokseen ei ollut. Taulukko 4. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttö eri osa-alueilla Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytetään Kaikki organisaatiot (n= 135) Julkiset organisaatiot (n= 82) Yksityiset yritykset (n= 45) A. Yksilölliset henkilöstötiedot B. Palkkaus C. Muut edut D. Työaika-ja läsnäoloseuranta E. Rekrytointi ja valinta F. Koulutus ja kehittäminen G. Suorituksen johtaminen H. Urassuunnitelu/seuraajasuunnittelu I. Työaikataulut J. Terveys ja turvallisuus K. Henkilöstötoiminnon suorituksen mittaaminen L. HR-informaation käytäntöjen tuottaminen M. Ei HR-järjestelmää

14 Sähköiset HR-palvelut eivät vielä olleet käytössä kaikissa tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa. Niiden käyttö oli kuitenkin lisääntynyt kaikilla osa-alueilla edelliseen aineistonkeruukierrokseen verrattuna. Näin oli erityisesti yksilöllisten henkilöstötietojen ja palkkauksen kohdalla, joissa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytettiin lähes 30 prosenttiyksikköä yleisemmin kuin aiemmin. Myös työntekijöillä oli enemmän itsepalvelumahdollisuuksia ja mahdollisuuksia päästä käsiksi joihinkin henkilökohtaisiin tietoihinsa kuin edellisellä aineistonkeruukierroksella Työntekijöillä oli reilussa 40 prosentissa organisaatioista käytössään online-työkaluja, joiden avulla heillä on pääsy itseään koskeviin tietoihin ja esimerkiksi mahdollisuus päivittää henkilötietojaan. Myös noin puolessa vastanneista organisaatioista johdolla oli itsepalvelumahdollisuus ja käytössään online-työkaluja, joiden avulla johto voi täydentää ja suorittaa HRprosesseja. 5. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA VALINTA Henkilöstömäärä oli lisääntynyt reilussa 40 prosentissa vastanneista organisaatioista viimeisten kolmen vuoden aikana. Henkilöstömäärä oli puolestaan vähentynyt hieman alle 40 prosentissa organisaatioista. Julkisella sektorilla henkilöstömäärä oli vähentynyt reilussa 40 prosentissa vastanneista organisaatioista ja yksityisistä yrityksistä yhdessä yrityksessä neljästä. Yksityisellä sektorilla henkilöstömäärä oli myös lisääntynyt useammassa yrityksessä kuin julkisella sektorilla. Kuvio 4. Henkilöstömäärän muutokset viimeisten 3 vuoden aikana henkilöstön vähentyminen pysynyt samana henkilöstön lisääntyminen yksityiset organisaatiot julkiset organisaatiot 14

15 5.1. Henkilöstön vähentäminen Henkilöstön vähentämiseen oli käytetty monia keinoja. Yleisimpiä vähintään jossain määrin käytössä olevia keinoja viimeisen kolmen vuoden aikana olivat sisäiset siirrot, määräaikaisten ja tilapäisten työntekijöiden työsuhteiden uusimatta jättäminen, rekrytointikielto sekä tehtävien ulkoistaminen. Taulukko 5. Henkilöstön vähentämisessä käytetyt keinot Henkilöstön vähentämisessä käytetyt keinot (ainakin jossain määrin käytössä) Kaikki organisaatiot Yksityiset Julkiset A. Rekrytointikielto B. Varhaiseläke C. Vapaaehtoiset irtisanomiset D. Irtisanomiset E. Sisäiset siirrot F. Määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättäminen G. Tehtävien ulkoistaminen Yksityisellä sektorilla käytettiin kaikkia muita henkilöstön vähennyskeinoja paitsi rekrytointikieltoa useammin kuin julkisella sektorilla. Yleisimmin yksityisellä sektorilla turvauduttiin erityisesti sisäisiin siirtoihin organisaation sisällä (85 ) sekä määräaikaisten ja tilapäisten työsuhteiden uusimatta jättämiseen (85 ). Irtisanomisia käytettiin lähes kahdessa yrityksestä kolmesta yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla siihen oli turvauduttu kaikista vähiten. Ulkoistamisella saavutettu henkilöstömäärän väheneminen oli ollut useimmiten alle 5 prosenttia. Myös edellisellä aineistonkeruukierroksella ulkoistamisella saavutettu henkilöstömäärän väheneminen oli samaa luokkaa. 15

16 5.2. Rekrytointi ja valinta Kyselyssä vastaajia pyydettiin merkitsemään kaikki ne rekrytointitavat, jotka kunkin henkilöstöryhmän kohdalla ovat käytössä. Kaikissa vastanneissa organisaatioissa johtoa, ylempiä toimihenkilöitä ja työntekijöitä rekrytoitiin yleisimmin lehti-ilmoittelulla. Alemmat toimihenkilöt rekrytoitiin yleisimmin organisaation sisältä. Julkisen ja yksityisen sektorin tavoissa rekrytoida oli eroja. Yksityisellä sektorilla yleisintä oli rekrytoida organisaation sisältä. Rekrytointitoimistoja ja rekrytointikonsultteja käytettiin erityisesti johdon rekrytoinnissa (90 ). Ylempiä ja alempia toimihenkilöitä rekrytoitaessa käytettiin organisaation sisältä rekrytoinnin lisäksi lehtiilmoittelua (yli 90 ). Työntekijöitä yksityisellä sektorilla rekrytoitiin usein myös yleisten työvoimatoimistojen kautta (89 ). Suusanallisen tiedon käyttö ja henkilöiden palkkaaminen suoraan oppilaitoksista oli yksityisissä yrityksissä yleisempää kuin julkisissa organisaatioissa. Julkisella sektorilla lehti-ilmoittelu ja organisaation nettisivut olivat yleisimpiä rekrytointikanavia jokaisen henkilöstöryhmän kohdalla. Työntekijöitä palkattiin usein myös työvoimatoimistojen kautta (84 ). Rekrytointitoimistoja ja head-huntereita ei juurikaan käytetty. Organisaation nettisivuja julkisella sektorilla puolestaan käytettiin yleisemmin jokaisen henkilöstöryhmän kohdalla kuin yksityisissä yrityksissä. Tyypillisimmät tavat rekrytoida johtoa olivat lehti-ilmoittelu sekä organisaation nettisivujen työpaikkailmoittelu. Yksityisissä yrityksissä yleisintä oli rekrytointi organisaation sisältä sekä rekrytointitoimistojen ja konsulttien käyttö, julkisella sektorilla lehti-ilmoittelu ja nettisivut. Tutkimuksessa kysyttiin myös eri valintamenetelmien käyttöä eri henkilöstöryhmien kohdalla. Kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla käytetyimmät valintamenetelmät olivat suositukset, haastattelupaneelit, kahdenkeskiset haastattelut sekä hakemuslomakkeet. Arviointikeskusten käyttö sen sijaan oli satunnaista ja käsiala-analyysia ei käytetty kuin yhdessä vastanneista organisaatioista. Johtajia ja ylempiä toimihenkilöitä valittaessa käytetyimpiä valintamenetelmiä olivat suositukset ja haastattelupaneelit. Molempia käytettiin lähes 80 prosentissa vastanneista 16

17 organisaatioista. Näiden henkilöstöryhmien kohdalla käytettiin myös psykologisia testejä ja soveltuvuusarviointeja. Alempia toimihenkilöitä rekrytoitaessa käytettiin yleisimmin kahdenkeskisiä haastatteluita, kuten työntekijöidenkin kohdalla. Toiseksi yleisimmin näiden kahden henkilöstöryhmän kohdalla käytettiin hakemuslomakkeita. Taulukko 6. Valintamenetelmien käyttö henkilöstöryhmittäin Käytössä oleva valintamenetelmä Johto Ylemmät toimihlöt Alemmat toimihlöt Työntekijät A. Haastattelupaneeli B. Kahdenkeskiset haastattelut C. Hakemuslomakkeet D. Psykologiset testit E Arviointikeskus F. Käsiala-analyysi G. Suositukset H. Soveltuvuusarviointi I. Osaamisen/teknistentaitojen testaus Toimintasektoreittain tarkasteltaessa yksityisellä sektorilla käytettiin kahdenkeskisiä haastatteluita ja suosituksia kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla julkista sektoria enemmän. Julkisella sektorilla yleisintä oli haastattelupaneeleitten käyttö rekrytoitaessa johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä. Sen sijaan alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä rekrytoitaessa kahdenkeskiset haastattelut olivat yleisimmin käytössä myös julkisella sektorilla. Tutkimuksessa kysyttiin rekrytointia ja valintaa koskevien kysymysten yhteydessä, oliko organisaatiossa tiettyjä ryhmiä (etniset vähemmistöt, ikääntyneet, vajaakykyiset ja naiset) varten omaa toimintaohjelmaa. Noin joka kolmannessa organisaatiossa oli panostettu vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden koulutukseen ja joka neljännessä ikääntyneiden (yli 50 v.) sekä nuorempien (alle 25v.) työntekijöiden 17

18 koulutukseen. Urakehityksen kohdalla noin joka viidennessä organisaatiossa oli naisten urakehitykseen kiinnitetty jonkin verran huomiota. Toimintasektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla oli hieman useammin toimintaohjelmia vajaakykyisten koulutukseen ja urakehitykseen sekä naisten rekrytointiin, koulutukseen ja urakehitykseen. Yksityisissä yrityksissä puolestaan oli hieman useammin toimintaohjelma etnisten vähemmistöjen rekrytointiin ja koulutukseen sekä nuorempien työntekijöiden rekrytointiin. Erillisten toimintaohjelmien vähäinen osuus selittyy Suomessa sillä, että yritykset tekevät tasa-arvosuunnitelmat, jolloin tarve erillisiin ohjelmiin on pienempää (Vanhala 2004, 14.) 6. JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin arvioimaan taulukossa 7 esitettyjen joustavien työsopimusten tai järjestelmien keskimääräistä osuutta kaikista organisaation työsopimuksista. Lähes kaikissa vastanneista organisaatioista löytyi osa- ja määräaikaisia työsuhteita, ja niissä tehtiin myös ylitöitä. Sen sijaan työn jakamista, etätyöskentelyä ja tiivistettyä työviikkoa käytettiin vain harvassa organisaatiossa. Noin puolet vastanneista organisaatioista ilmoitti käyttävänsä vuokratyövoimaa. Käyttö oli kuitenkin vähäistä. 18

19 Taulukko 7. Joustavien työsopimusten tai järjestelyjen keskimääräinen osuus kaikista työsopimuksista Joustava työsopimus tai järjestely Ei käytössä Yli 50 Yht. A. Viikonlopputyö B. Vuorotyö C. Ylityö D. Vuosittainen työaika E. Osa-aikatyö F. Työn jakaminen G. Joustava työaika H. Tilapäistyö I. Määräaikaistyö J. Etätyö kotona K. Teletyö L. Tiivistetty työviikko M. Vuokratyövoima Yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden välillä ei ollut huomattavia eroja joustavissa työjärjestelyissä. Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna kaikki joustavat työjärjestelyt olivat jonkin verran yleistyneet. 7. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 7.1. Muodolliset arviointijärjestelmät Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka suuri osa eri henkilöstöryhmistä arvioidaan säännöllisesti muodollisella arviointijärjestelmällä ja kenen odotetaan toimittavan aineistoa arviointiprosessiin. Muodollinen arviointijärjestelmä oli käytössä runsaassa puolessa vastanneista organisaatioista kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Johdon kohdalla arviointijärjestelmää käytti noin puolet organisaatioista. Ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden kohdalla arviointijärjestelmää käytettiin hieman useammin (n. 60 ). Julkisella sektorilla arviointijärjestelmiä käytettiin hieman useammin kuin yksityisellä sektorilla. 19

20 Kuvio 5. Muodollisten arviointijärjestelmien käyttö Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Julkiset Ylemmät toimihenkilöt Yksityiset Johto /3:ssa niistä organisaatioissa, joissa arviointi oli käytössä, kaikki johtoon kuuluvat sekä alemmat toimihenkilöt ja työntekijät arvioitiin. Ylemmistä toimihenkilöistä kaikki arvioitiin reilussa 70 prosentissa vastanneista organisaatioista. Toimintasektoreittain tarkasteltuna julkisissa organisaatioissa kaikki henkilöstöryhmiin kuuluvat arvioitiin useammin kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla koko johto arvioitiin vain noin puolessa yrityksistä, julkisella sektorilla vastaava prosenttiluku oli lähemmäs 70. Kaikkia ylempiä ja alempia toimihenkilöitä arvioitiin julkisella sektorilla reilussa 70 prosentissa organisaatioista, kun vastaavasti yksityisellä puolella kaikkia ylempiä toimihenkilöitä arvioitiin 60 prosentissa ja alempia toimihenkilöitä noin puolessa organisaatioista. Työntekijöiden kohdalla yksityisellä sektorilla koko henkilöstöryhmää arvioitiin vajaassa 50 prosentissa organisaatioista kun puolestaan julkisella puolella noin 60 prosentissa organisaatioista. 20

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015 Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.215 Työryhmä: Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Sinikka Vanhala Aalto-yliopisto sinikka.vanhala@aalto.fi Kristina Tilev Aalto-yliopisto kristina.tilev@aalto.fi

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä Henkilöstöjohtaminen Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto 2.5.2016 Anna-Maija Lämsä Sisältö Mitä henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan? Millainen on henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä

Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä Content Muistio taloudellisten etuuksien tunnistamisessa käytetyistä menetelmistä... 1 1. Johdanto... 2 2. Määritelmät... 3 2.1.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot