HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015

2 ESIPUHE Tässä raportissa kuvataan henkilöstöjohtamisen tilannetta suurissa, 200 henkeä tai enemmän työllistävissä, yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa Suomessa vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. Tutkimus on osa laajaa kansainvälistä henkilöstöjohtamisen tutkimushanketta, joka lähti liikkeelle vuonna 1989 ja jota organisoi Cranfieldin yliopisto Isossa-Britanniassa. Tämän tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa hankkeessa oli mukana yli 40 maata. Kyse on kuudennesta laajasta aineistonkeruukierroksesta. Edelliset aineistot kerättiin Suomessa vuosina 1992, 1995, 1999/2000 ja 2004 ja 2008/09. Kahdesta ensimmäisestä aineistonkeruusta vastasi Tampereen yliopisto (Mattila & Saarinen 1992; Mattila & Pohjansaari 1995). Projekti siirtyi vuonna 1998 Helsingin kauppakorkeakoulun, johtamisen laitokselle, jossa kerättiin seuraavat aineistot (Vanhala 2001; Vanhala & Vento 2005a ja Vanhala & Vento 2005b; Heinberg & Vanhala 2009). Hanke siirtyy nykyisestä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta Vaasan yliopistoon vuoden 2016 alussa. Aiempiin viiteen Suomessa kerättyyn Cranet-aineistoon perustuva henkilöstökäytäntöjen trendejä esittelevä tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2010 (Schmidt & Vanhala 2010). Kansainvälisistä aineistoista on työstetty kaksi kaikki kyselytutkimuksissa mukana olleet maat kattavaa raporttia (Cranet 2006; Cranet 2011). Kaiken kaikkiaan Cranet-aineistoista on julkaistu kymmeniä kirjoja ja satoja kansainvälisiä artikkeleita (ks. Kyselylomaketta ja tutkimuksen tuloksia arvioitaessa kannattaa pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka pääpaino on maiden ja kulttuurien välisessä vertailussa. Kyselylomake onkin monien kompromissien summa, mistä johtuen jotkut kysymykset (kuten järjestäytymisaste karkeasti luokiteltuna) eivät välttämättä ole kovin relevantteja silloin kun tarkastellaan vain suomalaista aineistoa. Kuitenkin suomalaisen aineiston pohjalta saadaan mielenkiintoinen yleiskuva henkilöstöjohtamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä hahmotelmaa henkilöstöjohtamisen trendeistä. Hanke on saanut taloudellista tukea aineistonkeruuseen Liikesivistysrahastolta. Kiitämme sekä Liikesivistysrahastoa että kaikkia kyselyyn vastanneita yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden edustajia arvokkaasta panostuksestanne. Vain teidän avullanne tutkimus saatiin suoritettua. Kiitämme myös Ruotsin Cranet-tiimiä, joka aikaisempien 2

3 aineistonkeruukierrosten mukaisesti luovutti käyttöömme valmiiksi testatun ja hyväksytyn ruotsinkielisen lomakkeen. Samoin kiitämme Henry ry:tä kyselyyn vastaamisen suosittelusta ja Henryä ja Kuntatyönantajia sekä Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan johtaminen ja organisaatio -yksikön HRM-tutkijoiden panostusta kyselyn vastausprosentin nostamiseksi. Hankkeen kotisivut, joilla on lisätietoa Cranet-tutkimushankkeesta sekä uusimmat kotimaiset ja kansainväliset raportit ja muut kotimaiset Cranet-julkaisut, löytyvät osoitteesta: wiki.aalto.fi/display/cranet. Helsingissä Kristina Tilev Sinikka Vanhala Liikesivistysrahasto on tukenut tätä tutkimusta. 3

4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO AINEISTONKERUU ORGANISAATION HENKILÖSTÖTOIMINTO HENKILÖSTÖOSASTON MIEHITYS STRATEGIA JA TOIMINTAPERIAATTEET LINJAJOHDON HENKILÖSTÖVASTUU HENKILÖSTÖTEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI- JA VALINTAKÄYTÄNNÖT HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN REKRYTOINTI JA VALINTA JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN MUODOLLISET ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT HENKILÖSTÖKOULUTUS URAKEHITYSMENETELMÄT PALKKAUS JA MUUT EDUT AY-TOIMINTA JA VIESTINTÄ AY-TOIMINTA VIESTINTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULOKSELLISUUS YHTEENVETO JA VERTAILUA EDELLISEEN CRANET-KYSELYYN LÄHDELUETTELO

5 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Cranetin (The Cranfield Network on European Human Resource Management) kuudennen maailmanlaajuisen aineistonkeruukierroksen Suomen osuuden tuloksia. Meillä kyselyaineisto kerättiin loppuvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Tutkimuksen kohteena olivat suuret, vähintään 200 henkeä työllistävät yksityiset ja julkiset organisaatiot. Cranet on maailmanlaajuinen kauppakorkeakoulujen ja kauppatieteellisten yliopistojen verkosto, joka keskittyy henkilöstöjohtamisen tutkimukseen. Verkosto perustettiin vuonna 1989, ja sen perustehtävänä on ollut suorittaa kansainvälistä vertailevaa henkilöstöjohtamisen tutkimusta aluksi Euroopassa ja 2000-luvulla enenevässä määrin myös Euroopan ulkopuolella. Henkilöstöjohtamista ja -käytäntöjä koskeva survey-tutkimus tehdään keskimäärin joka neljäs vuosi. Survey-tutkimuksen avulla pyritään tuottamaan korkealaatuista aineistoa sekä akateemiseen että yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön. Cranetin survey-aineistojen avulla pyritään saamaan uutta tietoa henkilöstöresurssien johtamisesta globaalisti ja identifioimaan henkilöstökäytäntöjen esiintymisen trendejä ja muutoksia viimeisen neljännesvuosisadan ajalta. Cranfieldin yliopiston Cranfield School of Management Isossa-Britannissa koordinoi hanketta (www.cranet.org). Survey-tutkimus keskittyy seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - Henkilöstötoiminto - Henkilöstön rekrytointi ja valinta - Henkilöstön kehittäminen - Palkkaus ja muut edut - Ay-toiminta ja viestintä - Organisaatiota koskevat tiedot, ml. tuloksellisuus Suomi on ollut mukana kaikilla viidellä aikaisemmalla aineistonkeruukierroksella vuosina 1992, 1995, 1999/2000, 2004 ja 2008/09. Tampereen yliopisto toteutti kaksi ensimmäistä aineistonkeruuta, ja Cranet-projekti siirtyi sieltä sitten Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle vuona Tässä raportoitava uusin Cranet- 5

6 aineisto kerättiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun (ent. Helsingin kauppakorkeakoulu) johtamisen laitoksella yhteistyössä Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunnan, johtaminen ja organisaatiot yksikön kanssa. Cranet-verkostoon osallistuneiden maiden lukumäärä on 2000-luvulla pysynyt hieman yli 40:ssä. Vuosittain tapahtuu jonkin verran muutoksia siten että uusia maita tulee mukaan ja joitakin vanhoja jää pois. Keväällä 2015 hankkeessa oli virallisesti mukana lähes 50 maata. Kahteen aikaisempaan aineistonkeruukierrokseen osallistui reilut 30 maata (Cranet 2006; Cranet, 2012), ja tällä uusimmalla aineisonkeruukierroksella odotetaan kutakuinkin saman suuruista osallistuvien maiden joukkoa. Tätä raporttia kirjoitettaessa kansainvälinen aineistonkeruu on vielä kesken. Aikaisempien Cranet-tutkimusten perusteella Suomi sijoittuu selkeästi Pohjoismaiseen maaklusteriin (Brewster ym., 2004; Lindeberg ym. 2004; Vanhala 2008; Tilev & Vanhala 2012 & Vanhala & Stavrou 2013). Tyypillistä suomalaiselle ja pohjoismaiselle henkilöstöjohtamiselle verrattuna muihin Cranet-tutkimuksen maihin tai maaklustereihin on ollut henkilöstöjohtamisen strategisuus, suurempi formaalisuus ja voimakkaampi suuntautuminen työntekijöihin (Ignjatovic & Svetlik 2003; Vanhala 2008; Alas & Vanhala 2013). 6

7 2. AINEISTONKERUU Cranet-projektin kuudes aineistonkeruukierros toteutettiin Suomessa vuosien vaihteessa. Kohteena olivat sekä yksityiset yritykset että julkisen sektorin organisaatiot, jotka työllistävät 200 henkilöä tai enemmän. Yhteensä 1167 kyselylomaketta (1121 suomenkielistä ja 46 ruotsinkielistä) postitettiin Vastaamatta jättäneille postitettiin muistutuskirje , ja vastausaikaa pidennettiin lähelle joulua. Pidennettyyn määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 141 hyväksytysti täytettyä vastauslomaketta. Alkuvuodesta 2015 Vaasan yliopisto jatkoi karhuamista suomenkielisellä sähköisellä lomakkeella. Tämä karhuaminen oli suunnattu toisaalta Henry ry:n jäsenkuntaan, toisaalta kuntasektorin organisaatioihin Kuntatyönantajien kautta. Henryn avulla saatiin lisää 26 lomaketta ja Kuntatyönantajien kautta 15 lomaketta. Hyväksytysti täytettyjen lomakkeiden kokonaismäärä nousi siten 182:een kokonaisvastausprosentin ollessa siten 16 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisellä aineistonkeruukierroksella (11 % vuonna 2008), mutta vähemmän kuin kahdella edellisellä kierroksella: 22 prosenttia (vuonna 2004) ja 34 prosenttia (vuonna 1999/2000). Jyrkästi laskeva vastaamisaktiivisuuden trendi saatiin siten käännettyä hiukan nousuun. Suomen vastausprosentit ovat noudatelleet karkeasti ottaen Cranet-kyselyjen kansainvälisiä vastausprosentteja (Cranet 2012; Vanhala ym. 2012). Kuvio 1. Vastanneiden organisaatioiden jakautuminen sektoreittain, % yksityiset julkiset voittoa tavoittelemattomat osittain julkiset 7

8 Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien osuudet olivat yhtä suuret. Noin kymmenennes vastanneista organisaatioista oli osittain julkisia tai voittoa tavoittelemattomia (kuvio 1). Aktiivisimpia vastaajia olivat yksityisellä sektorilla organisaatiot, jotka työllistivät henkilöä. Julkisella sektorilla vastanneet organisaatiot jakaantuivat henkilöstömääränsä suhteen tasaisemmin. Pienimpiä, alle 249 henkilöä työllistäviä oli kummallakin sektorilla selvästi vähiten (kuvio 2), mikä johtuu siitä, että otoksen alaraja oli 200 henkeä työllistävät organisaatiot. Kuvio 2. Tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden henkilöstömäärät yksityisellä ja julkisella sektorilla, % yksityiset julkiset Yksityisen sektorin vastaajissa oli eniten informaatio- ja viestintäpalveluiden (12 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (11 %) toimialoilla toimivia organisaatioita. Julkisella sektorilla puolet (49 %) vastaajista edusti julkista hallintoa, viidennes (22 %) koulutusta ja 16 prosenttia terveydenhuoltoa. 8

9 3. ORGANISAATION HENKILÖSTÖTOIMINTO 3.1 Henkilöstöosaston miehitys Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista valtaosalla (82 %) oli henkilöstöosasto. Yksityisistä yrityksistä henkilöstöosasto oli 89 prosentilla ja julkisen sektorin organisaatioista 76 prosentilla. Suurin osa (82 %) henkilöstöasioista vastaavista henkilöistä kuului johtoryhmään tai vastaavaan. Yksityisellä sektorilla ylin henkilöstöasioista vastaava oli tyypillisimmin rekrytoitu HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta, julkisella sektorilla puolestaan yleisin tapa oli rekrytoida henkilöstöasioista vastaava muiden kuin HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation sisältä. Molemmilla sektoreilla vähiten käytetty menetelmä oli rekrytoida suoraan oman organisaation HR-osaston sisältä (kuvio 3). Kuvio 3. Mistä henkilöstöasioista vastaava on rekrytoitu yksityisellä ja julkisella sektorilla, % HR-osaston sisältä Muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta organisaation sisältä HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta 0 yksityiset julkiset 3.2 Strategia ja toimintaperiaatteet Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista lähes kaikilla (96 %) oli kirjallinen toiminta-ajatus eli missio. Liiketoiminta- tai palvelustrategia oli kirjallisena 87 prosentilla ja henkilöstöstrategia 80 prosentilla. Koulutus- ja kehittämisstrategia löytyi 70 prosentilla organisaatioista. Tilanne on näiden osalta pysynyt jokseenkin muuttumattomana edelliseen aineistonkeruukierrokseen (2008/2009) verrattuna. Yksityisen ja julkisen 9

10 sektorin välillä ei ilmennyt suuria eroja edellä mainituissa seikoissa. 63 prosentilla yrityksistä oli kirjallinen yritysvastuuta (CSR) koskeva ohjeistus. Niissä organisaatioissa, joissa oli liiketoiminta- tai palvelustrategia, henkilöstöasioista vastaava osallistui liiketoiminta/palvelustrategian kehittämiseen heti suunnitteluprosessin alusta lähtien lähes kahdessa organisaatiossa kolmesta (63 %). Sektoreiden välillä ei ollut merkittävää eroa, ja osuus on pysynyt muuttumattomana viimeisten viiden vuoden ajan. 3.3 Linjajohdon henkilöstövastuu Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa päävastuu henkilöstöjohtamisen osaalueita koskevissa linjavedoissa oli ensisijaisesti linjajohdolla henkilöstöosaston avustamana. Tämä painottui erityisesti työvoiman lisäämiseen ja vähentämiseen, koulutukseen ja kehittämiseen sekä rekrytointiin ja valintaan liittyvien kysymysten kohdalla. Työsuhde- ja palkkausasioissa organisaatiot jakaantuivat melko tasaisesti sen suhteen, oliko vastuu niiden hoidossa linjajohdolla vai henkilöstöosastolla vai niillä yhdessä (kuvio 4). Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna voi yleisesti ottaen todeta, että vastuuta on jonkin verran siirtynyt linjajohdolta henkilöstöosastolle. Kuvio 4. Henkilöstöjohtamisen osa-alueiden päävastuun jakautuminen linjajohdon ja henkilöstöosaston kesken, % Työvoiman lisääminen/vähentäminen Työsuhdeasiat Koulutus ja kehittäminen Rekrytointi ja valinta Palkkaus ja muut edut % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % linjajohto henkilöstöosasto linjajohdon avustamana linjajohto henkilöstöosaston avustamana henkilöstöosasto 10

11 3.4 Henkilöstötehtävien ulkoistaminen Henkilöstötoiminnon eri tehtävänalueita on ulkoistettu yksityisellä sektorilla yleisemmin kuin julkisella sektorilla. Eniten ulkoistetuksi mainittiin yksityisissä yrityksissä eläke-, koulutus ja kehittämis- sekä rekrytointiasiat. Myös julkisella sektorilla tyypillisimmät ulkoistuksen kohteet olivat eläkkeet sekä koulutus ja kehittäminen ja näiden lisäksi myös HR-informaatiojärjestelmät. Suurimmat erot sektoreiden välillä ovat rekrytoinnin ja henkilöstön vähentämisen kohdalla: niissä yksityiset yritykset olivat ulkoistaneet toimintojaan selvästi yleisemmin kuin julkisen sektorin organisaatiot. 10 vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan (Vanhala 2004, 7) palkkahallinnon ulkoistamisen odotettiin kasvavan merkittävästi lähivuosina. Palkanmaksun ulkoistaminen näyttääkin lisääntyneen vuosikymmenen aikana, ja ero 5 vuotta sitten kerättyyn aineistoon (Heimberg & Vanhala 2009) on myös selvä; tuolloin vain kolmannes tutkituista organisaatioista oli ulkoistanut palkkahallintonsa, kun uusimman aineiston mukaan palkanmaksun ulkoistaneita on jo lähes puolet (kuvio 5). Kuvio 5. HR:n eri tehtäväalueiden ulkoistaminen ulkopuolisille toimijoille yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Johdolta/työntekijöiltä tulevien rutiinikysymysten käsittely Valinta Rekrytointi HR-informaatiojärjestelmät Henkilöstön outplacement-toiminta/vähentäminen Koulutus ja kehittäminen Henkilöstöedut Eläkkeet Palkanmaksu julkiset yksityiset 11

12 4. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI- JA VALINTAKÄYTÄNNÖT Henkilöstön määrä oli vähentynyt viimeisten 3 vuoden aikana noin puolessa vastanneista organisaatioista ja lisääntynyt ainoastaan noin kolmanneksessa yksityisistä ja noin viidenneksessä julkisista organisaatioista (kuvio 6). Edelliseen aineiston keruuseen verrattuna henkilöstöä oli vähennetty useammin, ja se oli lisääntynyt aiempaa harvemmassa organisaatiossa. Tässä lienee osaltaan taustalla vuonna 2008 alkanut taloudellinen laskusuhdanne, joka on pakottanut organisaatioita enenevässä määrin vähentämään henkilöstöään. Kuvio 6. Henkilöstömäärän muutokset viimeisten 3 vuoden aikana yksityisellä ja julkisella sektorilla, % vähentynyt erittäin paljon vähentynyt jonkin verran ei muutosta lisääntynyt jonkin verran lisääntynyt erittäin paljon 0 yksityiset julkiset 4.1. Henkilöstön vähentäminen Henkilöstön vähentämiseen oli käytetty monia keinoja. Yleisimmin olivat olleet käytössä sisäiset siirrot, määräaikaisten ja tilapäisten työsuhteiden uusimatta jättäminen (etenkin alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä), sekä töiden jakaminen ja rekrytointikielto. Ulkoistamista toteutettiin kummallakin sektorilla lähinnä alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kohdalla. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden osalta henkilöstön vähentämisen keinot olivat yleisemmin käytössä julkisella kuin yksityisellä sektorilla (taulukko 1). 12

13 Taulukko 1. Yleisimmät organisaation keventämiseen käytetyt keinot henkilöstöryhmittäin yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Johto Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät Yksityinen sektori Rekrytointikielto Sisäiset siirrot Määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättäminen Ulkoistaminen Ei-palkalliset opintovapaat Töiden jakaminen Etujen karsiminen Julkinen sektori Rekrytointikielto Sisäiset siirrot Määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättäminen Ulkoistaminen Ei-palkalliset opintovapaat Töiden jakaminen Etujen karsiminen Rekrytointi ja valinta Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne rekrytointitavat, jotka kunkin henkilöstöryhmän kohdalla ovat käytössä. Kaikissa kolmessa henkilöstöryhmässä rekrytointi organisaation sisältä, lehti-ilmoittelu sekä organisaation nettisivujen työpaikkailmoittelu olivat yleisimmin käytetyt rekrytointitavat. Yksityisellä sektorilla painottui julkista sektoria useammin sisäinen rekrytointi, julkisella sektorilla puolestaan olivat yksityistäkin laajemmin käytössä lehti-ilmoittelu ja nettisivujen työpaikkailmoittelu. Kummallakin sektorilla myös työvoimatoimistojen hyödyntäminen rekrytoinnissa oli yleistä, mutta tämä koski ainoastaan alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Rekrytointitapojen ohella vastaajia pyydettiin mainitsemaan organisaationsa käyttämiä valintamenetelmiä. Kaikissa henkilöstöryhmissä hyödynnettiin valinnassa yleisimmin 13

14 suosituksia, hakemuslomakkeita ja kahdenkeskisiä haastatteluita. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden osalta myös psykologiset testi olivat yleisesti käytössä valinnan apuvälineinä. Sosiaalisen median profiilit ovat yhä ani harvoin käytössä valintamenetelmänä (kuvio 8). Julkisella sektorilla haastattelupaneelien käyttö rekrytoitaessa johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli selvästi yleisempää kuin yksityisellä sektorilla, jossa puolestaan käytettiin kahdenkeskisiä haastatteluita, suosituksia ja psykologisia testejä kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla julkista sektoria enemmän. Kuvio 8. Eri valintamenetelmien käyttö henkilöstöryhmittäin, % Haastattelupaneeli Kahdenkeskiset haastattelut Hakemuslomakkeet Psykologiset testit Arviointikeskus Sosiaalisen median profiilit Suositukset Kykytestit/työnäytteet Tekniset testit Numeeriset testit Online-valintatestit johto ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt ja työntekijät Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, onko organisaatiossa erityisryhmiä (etniset vähemmistöt, ikääntyneet, vajaakykyiset ja naiset) varten omat toimintaohjelmat. Rekrytoinnin osalta toimintaohjelma oli olemassa vain noin joka kymmenennessä organisaatiossa. Noin joka kolmannessa organisaatiossa oli panostettu vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden koulutukseen ja lähes joka kolmannessa ikääntyneiden (yli 50 v.) sekä joka neljännessä nuorten (alle 25v.) työntekijöiden koulutukseen. Urakehityksen kohdalla noin joka kolmannessa organisaatiossa oli kiinnitetty ikääntyvien työntekijöiden urakehityksen 14

15 tukemiseen huomiota ja joka viidennessä oli naisten urakehitystä edistämään luotu oma toimintaohjelma. Toimintasektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla oli käytössä hieman useammin erityisryhmiä koskevia toimintaohjelmia kuin yksityisissä yrityksissä. Yksityisistä yrityksistä löytyi useammin toimintaohjelma työelämään palaavia naisia ja naisten rekrytointia varten. Erillisten toimintaohjelmien vähäinen osuus selittyy Suomessa sillä, että yritykset tekevät tasa-arvosuunnitelmat, jolloin tarve erillisiin ohjelmiin on pienempää kuin esimerkiksi monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. (Vanhala 2004, 14.) 15

16 5. JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin arvioimaan kuviossa 9 esitettyjen joustavien työsopimusten tai -järjestelmien keskimääräistä osuutta kaikista organisaation työsopimuksista. Yleisimmin käytetyt jouston muodot sekä yksityisellä että julkisella sektorilla olivat määräaikaistyö, osa-aikatyö, joustava työaika ja ylityö. Julkisella sektorilla myös viikonloppu- ja vuorotyö olivat varsin yleisesti käytössä, yksityisellä sektorilla puolestaan kotona tehtävä teknologiapohjainen etätyö eli teletyö oli huomattavasti julkista sektoria yleisemmin käytössä. Selvästi vähiten käytetty jouston muoto oli tiivistetty työviikko. Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna joustojen käyttö on pysynyt jokseenkin samanlaisena. Kuvio 9. Joustavien työjärjestelyiden käyttö yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Tiivistetty työviikko Teletyö Etätyö kotona Määräaikaistyö Tilapäistyö Joustava työaika Työn jakaminen Osa-aikatyö Vuosittainen työaika Ylityö Vuorotyö Viikonlopputyö julkiset yksityiset 16

17 6. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 6.1. Muodolliset arviointijärjestelmät Vastaajilta kysyttiin, kuinka suuri osa eri henkilöstöryhmistä arvioidaan säännöllisesti muodollisella arviointijärjestelmällä ja kenen odotetaan toimittavan aineistoa arviointiprosessiin. Muodollinen arviointijärjestelmä oli käytössä runsaassa puolessa vastanneista organisaatioista kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Johdon kohdalla arviointijärjestelmää käytti noin puolet vastanneista organisaatioista. Ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden kohdalla arviointijärjestelmää käytettiin hieman useammin (n. 60 %). Edellisellä aineistonkeruukerralla arviointijärjestelmien käyttö oi yleisempää julkisella sektorilla ja nyt tilanne on päinvastainen eli muodolliset arviointijärjestelmät ovat yksityisellä sektorilla laajemmin käytössä. Yleisimmin aineistoa odotettiin arviointijärjestelmään lähimmältä esimieheltä ja työntekijältä itseltään, harvimmin puolestaan työtovereilta. Kuvio 10. Muodollisten arviointijärjestelmien käyttö yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät Ylemmät toimihenkilöt julkiset yksityiset Johto Kaikkiaan arviointijärjestelmiä hyödynnettiin siis enemmän yksityisellä sektorilla ja erityisesti urasiirtojen, koulutuksen ja kehittämisen kohdalla. Ainoa tilanne, jossa arviointijärjestelmä oli julkisella sektorilla yleisemmin käytössä, oli palkkaus (kuvio 11). 17

18 Kuvio 11. Arviointijärjestelmien käyttö eri tilanteissa yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Työvoimasuunnittelu Urasiirrot Koulutus ja kehittäminen Palkkaus julkiset yksityiset 6.2. Henkilöstökoulutus Kaksi kolmesta organisaatiosta arvioi systemaattisesti organisaationsa henkilöstön koulutustarvetta. Henkilöstökoulutuksen osuus vuosittaisista palkkakustannuksista oli keskimäärin 2 prosenttia. Johdolla ja ylemmillä toimihenkilöillä oli keskimääräistä enemmän koulutuspäiviä vuosittain kuin alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä (kuvio 12). Keskimääräiset koulutuspäivien lukumäärät ovat selvästi vähentyneet kaikissa henkilöstöryhmissä verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Julkisella sektorilla koulutuspäiviä on keskimääräistä enemmän johdolla ja ylemmillä toimihenkilöillä, alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta eroa sektoreiden välillä ei ollut. 18

19 Kuvio 12. Keskimääräiset vuosittaiset koulutuspäivät henkilöstöryhmittäin, % Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät 3,5 Ylemmät toimihenkilöt 4,6 Johto 4, Koulutuksen vaikuttavuutta ilmoitti arvioivansa järjestelmällisesti neljä kymmenestä (39 %) vastaajista. Ero sektoreiden välillä oli huomattava: yksityisellä sektorilla 60 prosenttia ja kuin julkisella sektorilla 22 prosenttia ilmoitti arvioivansa koulutuksen vaikuttavuutta järjestelmällisesti. Mittaamiseen käytetyistä tekniikoista yleisimmin olivat käytössä kummallakin sektorilla koulutussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen sekä työntekijöiltä ja linjajohdolta tulevan epävirallisen palautteen arviointi. Julkisella sektorilla koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin ani harvoin mittaamalla suoritusta ennen ja jälkeen koulutuksen, yksityisellä sektorilla tällaista menetelmää hyödynsi noin kolmannes vastanneista organisaatioista (kuvio 13). 19

20 Kuvio 13. Koulutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen käytetyt tekniikat yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Koulutuspäivien lukumäärän arviointi Koulutussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen arviointi Ensireaktioiden arviointi koulutuksen jälkeen Suorituksen mittaaminen ennen koulutusta ja välittömästi sen jälkeen 3 30 Suorituksen mittaaminen ennen koulutusa ja muutama kk sen jälkeen 7 23 Epävirallinen palaute linjajohdolta Epävirallinen palaute työntekijöiltä Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 0 3 yksityiset julkiset 6.3. Urakehitysmenetelmät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin erilaiset urakehitysmenetelmät ovat organisaatiossa käytössä. Yleisimmin käytössä olivat työssä harjoittelu, osallistuminen tiimityöhön projekteissa, erityistehtävät ja suunniteltu työnkierto (kuvio 14). Yksityisellä sektorilla lähes kaikki urakehitysmenetelmät olivat yleisemmin käytössä kuin julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla melko vähän (noin kolmanneksessa organisaatioita) olivat käytössä erilaiset johtajapotentiaalin kehittämisohjelmat ja kansainväliset työtehtävät. 20

21 Kuvio 14. Urakehitysmenetelmien käyttö, % Tietokonepohjaiset ohjelmat/verkkooppiminen Mentorointi Valmennus Kansainväliset työtehtävät/kokemus Johtajapotentiaalin kehittämisohjelmat Suunniteltu työkierto Seuraajasuunnittelu ei lainkaan Kehittämiskeskusten käyttö Muodolliset urasuunnitelmat jossakin määrin suuressa määrin Muodolliset verkostointijärjestelmät Osallistuminen tiimityöhön projekteissa Työssä harjoittelu Projektit oppimisen stimuloimiseksi Erityistehtävät % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 21

22 7. PALKKAUS JA MUUT EDUT Vastaajilta tiedusteltiin millä tasolla tai tasoilla kunkin henkilöstöryhmän peruspalkka määritellään. Johdon osalta palkkaus määriteltiin yksityisellä sektorilla yleisimmin yksilöllisesti, kun taas julkisella sektorilla johdon palkat taas määräytyivät tyypillisimmin organisaatiokohtaisesti. Ylemmillä toimihenkilöillä palkoista sovittiin yksityisen sektorin osalta tyypillisimmin yrityskohtaisesti, julkisella sektorilla puolestaan keskusjärjestö- tai liittotasoisella työehtosopimuksella. Alempien toimihenkilöisen ja työntekijöiden palkkaus määriteltiin sektorista riippumatta selvästi yleisimmin keskusjärjestö- tai liittotasoisella työehtosopimuksella. Kaikkien henkilöstöryhmien osalta selvästi käytetyin kannustejärjestelmä oli henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkkaus. Myös ei-taloudellisia kannustimia hyödynnettiin melko laajasti (kuvio 15). Yksityisellä sektorilla käytettiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja suoritukseen perustuvia bonuksia huomattavasti julkista sektoria enemmän. Kuvio 15. Kannustejärjestelmien käyttö henkilöstöryhmittäin, % Ei-taloudelliset kannustimet Koko organisaation tavoitteisiin/suoritukseen perustuvat bonukset Tiimin/osaston tavoitteisiin/suoritukseen perustuvat bonukset Henkilökohtaisiin tavoitteisiin/suoritukseen perustuvat bonukset Henkilökohtainen suoritukseen perustuva palkkaus Joustavat etuudet Osakeoptiot Voitonjako Henkilöstölle suunnatut osakeannit alemmat toimihenkilöt ja työntekijät ylemmät toimihenkilöt johto 22

23 Vastaajilta tiedusteltiin myös, tarjotaanko heidän organisaatiossaan eräitä lakisääteiset vaatimukset ylittäviä järjestelyitä, kuten lastenhoitojärjestelyitä ja -avustuksia, urakatkosjärjestelmiä, yksityisiä terveyspalveluita tai työpaikkaruokailua. Näistä ainoastaan yksityiset terveyspalvelut ja työpaikkaruokailut olivat melko laajasti käytössä; noin kahdessa kolmesta organisaatiosta. 23

24 8. AY-TOIMINTA JA VIESTINTÄ 8.1 Ay-toiminta Henkilöstön ammatillisen järjestäytymisen aste oli vastanneissa organisaatioissa korkea: neljä viidestä oli sellaisia, joissa henkilöstön järjestäytymisaste oli vähintään 51 prosenttia, ja joka toisessa organisaatiossa järjestäytymisaste oli prosenttia. Lähes kaikki vastaajat (98 %) katsoivat ammattijärjestöillä olevan ainakin jossain määrin vaikutusvaltaa organisaatiossa, neljä kymmenestä (38 %) koki, että ammattijärjestöillä oli vaikutusvaltaa suuressa määrin. Niin ikään lähes kaikissa vastanneissa (95 %) organisaatioissa oli työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintaelin (YTtoimikunta tms.) Viestintä Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin eri viestintäkanavat ja -keinot ovat käytössä, kun henkilöstölle tiedotetaan tärkeistä asioista. Suosituimmat kanavat olivat sähköinen tiedottaminen suoraan henkilöstölle tai lähimmän esimiehen kautta; näitä hyödynsi valtaosa vastaajista suuressa määrin. Myös ryhmäkokoukset ja säännölliset henkilöstöpalaverit olivat yleisesti käytössä (kuvio 16). 24

25 Kuvio 16. Viestintäkanavien ja -keinojen hyödyntäminen henkilöstölle viestittäessä, % Sähköisesti Ryhmäkokouksissa Säännöllisissä henkilöstöpalavereissa Yhteistoimintaelinten välityksellä Ammattijärjestöjen edustajien kautta Lähimmän esimiehen kautta Suoraan henkilöstölle % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei lainkaan jossakin määrin suuressa määrin Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mille henkilöstöryhmille tiedotetaan virallisesti liiketoimintastrategiasta, taloudellisesta tuloksesta ja töiden organisoinnista. Lähes kaikki organisaatiot ilmoittivat tiedottavansa näistä kaikille henkilöstöryhmille. Liiketoimintastrategiasta tiedotettiin hiukan yleisemmin johdolle ja ylemmille toimihenkilöille kuin alemmille toimihenkilöille ja työntekijöille (kuvio 17). 25

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015 Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.215 Työryhmä: Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Sinikka Vanhala Aalto-yliopisto sinikka.vanhala@aalto.fi Kristina Tilev Aalto-yliopisto kristina.tilev@aalto.fi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä Henkilöstöjohtaminen Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto 2.5.2016 Anna-Maija Lämsä Sisältö Mitä henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan? Millainen on henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot