HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015

2 ESIPUHE Tässä raportissa kuvataan henkilöstöjohtamisen tilannetta suurissa, 200 henkeä tai enemmän työllistävissä, yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa Suomessa vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. Tutkimus on osa laajaa kansainvälistä henkilöstöjohtamisen tutkimushanketta, joka lähti liikkeelle vuonna 1989 ja jota organisoi Cranfieldin yliopisto Isossa-Britanniassa. Tämän tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa hankkeessa oli mukana yli 40 maata. Kyse on kuudennesta laajasta aineistonkeruukierroksesta. Edelliset aineistot kerättiin Suomessa vuosina 1992, 1995, 1999/2000 ja 2004 ja 2008/09. Kahdesta ensimmäisestä aineistonkeruusta vastasi Tampereen yliopisto (Mattila & Saarinen 1992; Mattila & Pohjansaari 1995). Projekti siirtyi vuonna 1998 Helsingin kauppakorkeakoulun, johtamisen laitokselle, jossa kerättiin seuraavat aineistot (Vanhala 2001; Vanhala & Vento 2005a ja Vanhala & Vento 2005b; Heinberg & Vanhala 2009). Hanke siirtyy nykyisestä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta Vaasan yliopistoon vuoden 2016 alussa. Aiempiin viiteen Suomessa kerättyyn Cranet-aineistoon perustuva henkilöstökäytäntöjen trendejä esittelevä tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2010 (Schmidt & Vanhala 2010). Kansainvälisistä aineistoista on työstetty kaksi kaikki kyselytutkimuksissa mukana olleet maat kattavaa raporttia (Cranet 2006; Cranet 2011). Kaiken kaikkiaan Cranet-aineistoista on julkaistu kymmeniä kirjoja ja satoja kansainvälisiä artikkeleita (ks. Kyselylomaketta ja tutkimuksen tuloksia arvioitaessa kannattaa pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka pääpaino on maiden ja kulttuurien välisessä vertailussa. Kyselylomake onkin monien kompromissien summa, mistä johtuen jotkut kysymykset (kuten järjestäytymisaste karkeasti luokiteltuna) eivät välttämättä ole kovin relevantteja silloin kun tarkastellaan vain suomalaista aineistoa. Kuitenkin suomalaisen aineiston pohjalta saadaan mielenkiintoinen yleiskuva henkilöstöjohtamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä hahmotelmaa henkilöstöjohtamisen trendeistä. Hanke on saanut taloudellista tukea aineistonkeruuseen Liikesivistysrahastolta. Kiitämme sekä Liikesivistysrahastoa että kaikkia kyselyyn vastanneita yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden edustajia arvokkaasta panostuksestanne. Vain teidän avullanne tutkimus saatiin suoritettua. Kiitämme myös Ruotsin Cranet-tiimiä, joka aikaisempien 2

3 aineistonkeruukierrosten mukaisesti luovutti käyttöömme valmiiksi testatun ja hyväksytyn ruotsinkielisen lomakkeen. Samoin kiitämme Henry ry:tä kyselyyn vastaamisen suosittelusta ja Henryä ja Kuntatyönantajia sekä Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan johtaminen ja organisaatio -yksikön HRM-tutkijoiden panostusta kyselyn vastausprosentin nostamiseksi. Hankkeen kotisivut, joilla on lisätietoa Cranet-tutkimushankkeesta sekä uusimmat kotimaiset ja kansainväliset raportit ja muut kotimaiset Cranet-julkaisut, löytyvät osoitteesta: wiki.aalto.fi/display/cranet. Helsingissä Kristina Tilev Sinikka Vanhala Liikesivistysrahasto on tukenut tätä tutkimusta. 3

4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO AINEISTONKERUU ORGANISAATION HENKILÖSTÖTOIMINTO HENKILÖSTÖOSASTON MIEHITYS STRATEGIA JA TOIMINTAPERIAATTEET LINJAJOHDON HENKILÖSTÖVASTUU HENKILÖSTÖTEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI- JA VALINTAKÄYTÄNNÖT HENKILÖSTÖN VÄHENTÄMINEN REKRYTOINTI JA VALINTA JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN MUODOLLISET ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT HENKILÖSTÖKOULUTUS URAKEHITYSMENETELMÄT PALKKAUS JA MUUT EDUT AY-TOIMINTA JA VIESTINTÄ AY-TOIMINTA VIESTINTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULOKSELLISUUS YHTEENVETO JA VERTAILUA EDELLISEEN CRANET-KYSELYYN LÄHDELUETTELO

5 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitellään Cranetin (The Cranfield Network on European Human Resource Management) kuudennen maailmanlaajuisen aineistonkeruukierroksen Suomen osuuden tuloksia. Meillä kyselyaineisto kerättiin loppuvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Tutkimuksen kohteena olivat suuret, vähintään 200 henkeä työllistävät yksityiset ja julkiset organisaatiot. Cranet on maailmanlaajuinen kauppakorkeakoulujen ja kauppatieteellisten yliopistojen verkosto, joka keskittyy henkilöstöjohtamisen tutkimukseen. Verkosto perustettiin vuonna 1989, ja sen perustehtävänä on ollut suorittaa kansainvälistä vertailevaa henkilöstöjohtamisen tutkimusta aluksi Euroopassa ja 2000-luvulla enenevässä määrin myös Euroopan ulkopuolella. Henkilöstöjohtamista ja -käytäntöjä koskeva survey-tutkimus tehdään keskimäärin joka neljäs vuosi. Survey-tutkimuksen avulla pyritään tuottamaan korkealaatuista aineistoa sekä akateemiseen että yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön. Cranetin survey-aineistojen avulla pyritään saamaan uutta tietoa henkilöstöresurssien johtamisesta globaalisti ja identifioimaan henkilöstökäytäntöjen esiintymisen trendejä ja muutoksia viimeisen neljännesvuosisadan ajalta. Cranfieldin yliopiston Cranfield School of Management Isossa-Britannissa koordinoi hanketta (www.cranet.org). Survey-tutkimus keskittyy seuraaviin asiakokonaisuuksiin: - Henkilöstötoiminto - Henkilöstön rekrytointi ja valinta - Henkilöstön kehittäminen - Palkkaus ja muut edut - Ay-toiminta ja viestintä - Organisaatiota koskevat tiedot, ml. tuloksellisuus Suomi on ollut mukana kaikilla viidellä aikaisemmalla aineistonkeruukierroksella vuosina 1992, 1995, 1999/2000, 2004 ja 2008/09. Tampereen yliopisto toteutti kaksi ensimmäistä aineistonkeruuta, ja Cranet-projekti siirtyi sieltä sitten Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle vuona Tässä raportoitava uusin Cranet- 5

6 aineisto kerättiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun (ent. Helsingin kauppakorkeakoulu) johtamisen laitoksella yhteistyössä Vaasan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunnan, johtaminen ja organisaatiot yksikön kanssa. Cranet-verkostoon osallistuneiden maiden lukumäärä on 2000-luvulla pysynyt hieman yli 40:ssä. Vuosittain tapahtuu jonkin verran muutoksia siten että uusia maita tulee mukaan ja joitakin vanhoja jää pois. Keväällä 2015 hankkeessa oli virallisesti mukana lähes 50 maata. Kahteen aikaisempaan aineistonkeruukierrokseen osallistui reilut 30 maata (Cranet 2006; Cranet, 2012), ja tällä uusimmalla aineisonkeruukierroksella odotetaan kutakuinkin saman suuruista osallistuvien maiden joukkoa. Tätä raporttia kirjoitettaessa kansainvälinen aineistonkeruu on vielä kesken. Aikaisempien Cranet-tutkimusten perusteella Suomi sijoittuu selkeästi Pohjoismaiseen maaklusteriin (Brewster ym., 2004; Lindeberg ym. 2004; Vanhala 2008; Tilev & Vanhala 2012 & Vanhala & Stavrou 2013). Tyypillistä suomalaiselle ja pohjoismaiselle henkilöstöjohtamiselle verrattuna muihin Cranet-tutkimuksen maihin tai maaklustereihin on ollut henkilöstöjohtamisen strategisuus, suurempi formaalisuus ja voimakkaampi suuntautuminen työntekijöihin (Ignjatovic & Svetlik 2003; Vanhala 2008; Alas & Vanhala 2013). 6

7 2. AINEISTONKERUU Cranet-projektin kuudes aineistonkeruukierros toteutettiin Suomessa vuosien vaihteessa. Kohteena olivat sekä yksityiset yritykset että julkisen sektorin organisaatiot, jotka työllistävät 200 henkilöä tai enemmän. Yhteensä 1167 kyselylomaketta (1121 suomenkielistä ja 46 ruotsinkielistä) postitettiin Vastaamatta jättäneille postitettiin muistutuskirje , ja vastausaikaa pidennettiin lähelle joulua. Pidennettyyn määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 141 hyväksytysti täytettyä vastauslomaketta. Alkuvuodesta 2015 Vaasan yliopisto jatkoi karhuamista suomenkielisellä sähköisellä lomakkeella. Tämä karhuaminen oli suunnattu toisaalta Henry ry:n jäsenkuntaan, toisaalta kuntasektorin organisaatioihin Kuntatyönantajien kautta. Henryn avulla saatiin lisää 26 lomaketta ja Kuntatyönantajien kautta 15 lomaketta. Hyväksytysti täytettyjen lomakkeiden kokonaismäärä nousi siten 182:een kokonaisvastausprosentin ollessa siten 16 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin edellisellä aineistonkeruukierroksella (11 % vuonna 2008), mutta vähemmän kuin kahdella edellisellä kierroksella: 22 prosenttia (vuonna 2004) ja 34 prosenttia (vuonna 1999/2000). Jyrkästi laskeva vastaamisaktiivisuuden trendi saatiin siten käännettyä hiukan nousuun. Suomen vastausprosentit ovat noudatelleet karkeasti ottaen Cranet-kyselyjen kansainvälisiä vastausprosentteja (Cranet 2012; Vanhala ym. 2012). Kuvio 1. Vastanneiden organisaatioiden jakautuminen sektoreittain, % yksityiset julkiset voittoa tavoittelemattomat osittain julkiset 7

8 Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien osuudet olivat yhtä suuret. Noin kymmenennes vastanneista organisaatioista oli osittain julkisia tai voittoa tavoittelemattomia (kuvio 1). Aktiivisimpia vastaajia olivat yksityisellä sektorilla organisaatiot, jotka työllistivät henkilöä. Julkisella sektorilla vastanneet organisaatiot jakaantuivat henkilöstömääränsä suhteen tasaisemmin. Pienimpiä, alle 249 henkilöä työllistäviä oli kummallakin sektorilla selvästi vähiten (kuvio 2), mikä johtuu siitä, että otoksen alaraja oli 200 henkeä työllistävät organisaatiot. Kuvio 2. Tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden henkilöstömäärät yksityisellä ja julkisella sektorilla, % yksityiset julkiset Yksityisen sektorin vastaajissa oli eniten informaatio- ja viestintäpalveluiden (12 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupan (11 %) toimialoilla toimivia organisaatioita. Julkisella sektorilla puolet (49 %) vastaajista edusti julkista hallintoa, viidennes (22 %) koulutusta ja 16 prosenttia terveydenhuoltoa. 8

9 3. ORGANISAATION HENKILÖSTÖTOIMINTO 3.1 Henkilöstöosaston miehitys Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista valtaosalla (82 %) oli henkilöstöosasto. Yksityisistä yrityksistä henkilöstöosasto oli 89 prosentilla ja julkisen sektorin organisaatioista 76 prosentilla. Suurin osa (82 %) henkilöstöasioista vastaavista henkilöistä kuului johtoryhmään tai vastaavaan. Yksityisellä sektorilla ylin henkilöstöasioista vastaava oli tyypillisimmin rekrytoitu HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta, julkisella sektorilla puolestaan yleisin tapa oli rekrytoida henkilöstöasioista vastaava muiden kuin HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation sisältä. Molemmilla sektoreilla vähiten käytetty menetelmä oli rekrytoida suoraan oman organisaation HR-osaston sisältä (kuvio 3). Kuvio 3. Mistä henkilöstöasioista vastaava on rekrytoitu yksityisellä ja julkisella sektorilla, % HR-osaston sisältä Muiden kuin HRasiantuntijoiden joukosta organisaation sisältä HR-asiantuntijoiden joukosta organisaation ulkopuolelta 0 yksityiset julkiset 3.2 Strategia ja toimintaperiaatteet Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista lähes kaikilla (96 %) oli kirjallinen toiminta-ajatus eli missio. Liiketoiminta- tai palvelustrategia oli kirjallisena 87 prosentilla ja henkilöstöstrategia 80 prosentilla. Koulutus- ja kehittämisstrategia löytyi 70 prosentilla organisaatioista. Tilanne on näiden osalta pysynyt jokseenkin muuttumattomana edelliseen aineistonkeruukierrokseen (2008/2009) verrattuna. Yksityisen ja julkisen 9

10 sektorin välillä ei ilmennyt suuria eroja edellä mainituissa seikoissa. 63 prosentilla yrityksistä oli kirjallinen yritysvastuuta (CSR) koskeva ohjeistus. Niissä organisaatioissa, joissa oli liiketoiminta- tai palvelustrategia, henkilöstöasioista vastaava osallistui liiketoiminta/palvelustrategian kehittämiseen heti suunnitteluprosessin alusta lähtien lähes kahdessa organisaatiossa kolmesta (63 %). Sektoreiden välillä ei ollut merkittävää eroa, ja osuus on pysynyt muuttumattomana viimeisten viiden vuoden ajan. 3.3 Linjajohdon henkilöstövastuu Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa päävastuu henkilöstöjohtamisen osaalueita koskevissa linjavedoissa oli ensisijaisesti linjajohdolla henkilöstöosaston avustamana. Tämä painottui erityisesti työvoiman lisäämiseen ja vähentämiseen, koulutukseen ja kehittämiseen sekä rekrytointiin ja valintaan liittyvien kysymysten kohdalla. Työsuhde- ja palkkausasioissa organisaatiot jakaantuivat melko tasaisesti sen suhteen, oliko vastuu niiden hoidossa linjajohdolla vai henkilöstöosastolla vai niillä yhdessä (kuvio 4). Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna voi yleisesti ottaen todeta, että vastuuta on jonkin verran siirtynyt linjajohdolta henkilöstöosastolle. Kuvio 4. Henkilöstöjohtamisen osa-alueiden päävastuun jakautuminen linjajohdon ja henkilöstöosaston kesken, % Työvoiman lisääminen/vähentäminen Työsuhdeasiat Koulutus ja kehittäminen Rekrytointi ja valinta Palkkaus ja muut edut % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % linjajohto henkilöstöosasto linjajohdon avustamana linjajohto henkilöstöosaston avustamana henkilöstöosasto 10

11 3.4 Henkilöstötehtävien ulkoistaminen Henkilöstötoiminnon eri tehtävänalueita on ulkoistettu yksityisellä sektorilla yleisemmin kuin julkisella sektorilla. Eniten ulkoistetuksi mainittiin yksityisissä yrityksissä eläke-, koulutus ja kehittämis- sekä rekrytointiasiat. Myös julkisella sektorilla tyypillisimmät ulkoistuksen kohteet olivat eläkkeet sekä koulutus ja kehittäminen ja näiden lisäksi myös HR-informaatiojärjestelmät. Suurimmat erot sektoreiden välillä ovat rekrytoinnin ja henkilöstön vähentämisen kohdalla: niissä yksityiset yritykset olivat ulkoistaneet toimintojaan selvästi yleisemmin kuin julkisen sektorin organisaatiot. 10 vuotta aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan (Vanhala 2004, 7) palkkahallinnon ulkoistamisen odotettiin kasvavan merkittävästi lähivuosina. Palkanmaksun ulkoistaminen näyttääkin lisääntyneen vuosikymmenen aikana, ja ero 5 vuotta sitten kerättyyn aineistoon (Heimberg & Vanhala 2009) on myös selvä; tuolloin vain kolmannes tutkituista organisaatioista oli ulkoistanut palkkahallintonsa, kun uusimman aineiston mukaan palkanmaksun ulkoistaneita on jo lähes puolet (kuvio 5). Kuvio 5. HR:n eri tehtäväalueiden ulkoistaminen ulkopuolisille toimijoille yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Johdolta/työntekijöiltä tulevien rutiinikysymysten käsittely Valinta Rekrytointi HR-informaatiojärjestelmät Henkilöstön outplacement-toiminta/vähentäminen Koulutus ja kehittäminen Henkilöstöedut Eläkkeet Palkanmaksu julkiset yksityiset 11

12 4. HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI- JA VALINTAKÄYTÄNNÖT Henkilöstön määrä oli vähentynyt viimeisten 3 vuoden aikana noin puolessa vastanneista organisaatioista ja lisääntynyt ainoastaan noin kolmanneksessa yksityisistä ja noin viidenneksessä julkisista organisaatioista (kuvio 6). Edelliseen aineiston keruuseen verrattuna henkilöstöä oli vähennetty useammin, ja se oli lisääntynyt aiempaa harvemmassa organisaatiossa. Tässä lienee osaltaan taustalla vuonna 2008 alkanut taloudellinen laskusuhdanne, joka on pakottanut organisaatioita enenevässä määrin vähentämään henkilöstöään. Kuvio 6. Henkilöstömäärän muutokset viimeisten 3 vuoden aikana yksityisellä ja julkisella sektorilla, % vähentynyt erittäin paljon vähentynyt jonkin verran ei muutosta lisääntynyt jonkin verran lisääntynyt erittäin paljon 0 yksityiset julkiset 4.1. Henkilöstön vähentäminen Henkilöstön vähentämiseen oli käytetty monia keinoja. Yleisimmin olivat olleet käytössä sisäiset siirrot, määräaikaisten ja tilapäisten työsuhteiden uusimatta jättäminen (etenkin alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä), sekä töiden jakaminen ja rekrytointikielto. Ulkoistamista toteutettiin kummallakin sektorilla lähinnä alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden kohdalla. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden osalta henkilöstön vähentämisen keinot olivat yleisemmin käytössä julkisella kuin yksityisellä sektorilla (taulukko 1). 12

13 Taulukko 1. Yleisimmät organisaation keventämiseen käytetyt keinot henkilöstöryhmittäin yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Johto Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät Yksityinen sektori Rekrytointikielto Sisäiset siirrot Määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättäminen Ulkoistaminen Ei-palkalliset opintovapaat Töiden jakaminen Etujen karsiminen Julkinen sektori Rekrytointikielto Sisäiset siirrot Määräaikaisten työsuhteiden uusimatta jättäminen Ulkoistaminen Ei-palkalliset opintovapaat Töiden jakaminen Etujen karsiminen Rekrytointi ja valinta Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne rekrytointitavat, jotka kunkin henkilöstöryhmän kohdalla ovat käytössä. Kaikissa kolmessa henkilöstöryhmässä rekrytointi organisaation sisältä, lehti-ilmoittelu sekä organisaation nettisivujen työpaikkailmoittelu olivat yleisimmin käytetyt rekrytointitavat. Yksityisellä sektorilla painottui julkista sektoria useammin sisäinen rekrytointi, julkisella sektorilla puolestaan olivat yksityistäkin laajemmin käytössä lehti-ilmoittelu ja nettisivujen työpaikkailmoittelu. Kummallakin sektorilla myös työvoimatoimistojen hyödyntäminen rekrytoinnissa oli yleistä, mutta tämä koski ainoastaan alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Rekrytointitapojen ohella vastaajia pyydettiin mainitsemaan organisaationsa käyttämiä valintamenetelmiä. Kaikissa henkilöstöryhmissä hyödynnettiin valinnassa yleisimmin 13

14 suosituksia, hakemuslomakkeita ja kahdenkeskisiä haastatteluita. Johdon ja ylempien toimihenkilöiden osalta myös psykologiset testi olivat yleisesti käytössä valinnan apuvälineinä. Sosiaalisen median profiilit ovat yhä ani harvoin käytössä valintamenetelmänä (kuvio 8). Julkisella sektorilla haastattelupaneelien käyttö rekrytoitaessa johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli selvästi yleisempää kuin yksityisellä sektorilla, jossa puolestaan käytettiin kahdenkeskisiä haastatteluita, suosituksia ja psykologisia testejä kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla julkista sektoria enemmän. Kuvio 8. Eri valintamenetelmien käyttö henkilöstöryhmittäin, % Haastattelupaneeli Kahdenkeskiset haastattelut Hakemuslomakkeet Psykologiset testit Arviointikeskus Sosiaalisen median profiilit Suositukset Kykytestit/työnäytteet Tekniset testit Numeeriset testit Online-valintatestit johto ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt ja työntekijät Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, onko organisaatiossa erityisryhmiä (etniset vähemmistöt, ikääntyneet, vajaakykyiset ja naiset) varten omat toimintaohjelmat. Rekrytoinnin osalta toimintaohjelma oli olemassa vain noin joka kymmenennessä organisaatiossa. Noin joka kolmannessa organisaatiossa oli panostettu vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden koulutukseen ja lähes joka kolmannessa ikääntyneiden (yli 50 v.) sekä joka neljännessä nuorten (alle 25v.) työntekijöiden koulutukseen. Urakehityksen kohdalla noin joka kolmannessa organisaatiossa oli kiinnitetty ikääntyvien työntekijöiden urakehityksen 14

15 tukemiseen huomiota ja joka viidennessä oli naisten urakehitystä edistämään luotu oma toimintaohjelma. Toimintasektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla oli käytössä hieman useammin erityisryhmiä koskevia toimintaohjelmia kuin yksityisissä yrityksissä. Yksityisistä yrityksistä löytyi useammin toimintaohjelma työelämään palaavia naisia ja naisten rekrytointia varten. Erillisten toimintaohjelmien vähäinen osuus selittyy Suomessa sillä, että yritykset tekevät tasa-arvosuunnitelmat, jolloin tarve erillisiin ohjelmiin on pienempää kuin esimerkiksi monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. (Vanhala 2004, 14.) 15

16 5. JOUSTAVAT TYÖJÄRJESTELYT Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin arvioimaan kuviossa 9 esitettyjen joustavien työsopimusten tai -järjestelmien keskimääräistä osuutta kaikista organisaation työsopimuksista. Yleisimmin käytetyt jouston muodot sekä yksityisellä että julkisella sektorilla olivat määräaikaistyö, osa-aikatyö, joustava työaika ja ylityö. Julkisella sektorilla myös viikonloppu- ja vuorotyö olivat varsin yleisesti käytössä, yksityisellä sektorilla puolestaan kotona tehtävä teknologiapohjainen etätyö eli teletyö oli huomattavasti julkista sektoria yleisemmin käytössä. Selvästi vähiten käytetty jouston muoto oli tiivistetty työviikko. Edelliseen aineistonkeruuseen verrattuna joustojen käyttö on pysynyt jokseenkin samanlaisena. Kuvio 9. Joustavien työjärjestelyiden käyttö yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Tiivistetty työviikko Teletyö Etätyö kotona Määräaikaistyö Tilapäistyö Joustava työaika Työn jakaminen Osa-aikatyö Vuosittainen työaika Ylityö Vuorotyö Viikonlopputyö julkiset yksityiset 16

17 6. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 6.1. Muodolliset arviointijärjestelmät Vastaajilta kysyttiin, kuinka suuri osa eri henkilöstöryhmistä arvioidaan säännöllisesti muodollisella arviointijärjestelmällä ja kenen odotetaan toimittavan aineistoa arviointiprosessiin. Muodollinen arviointijärjestelmä oli käytössä runsaassa puolessa vastanneista organisaatioista kaikkien henkilöstöryhmien kohdalla. Johdon kohdalla arviointijärjestelmää käytti noin puolet vastanneista organisaatioista. Ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden kohdalla arviointijärjestelmää käytettiin hieman useammin (n. 60 %). Edellisellä aineistonkeruukerralla arviointijärjestelmien käyttö oi yleisempää julkisella sektorilla ja nyt tilanne on päinvastainen eli muodolliset arviointijärjestelmät ovat yksityisellä sektorilla laajemmin käytössä. Yleisimmin aineistoa odotettiin arviointijärjestelmään lähimmältä esimieheltä ja työntekijältä itseltään, harvimmin puolestaan työtovereilta. Kuvio 10. Muodollisten arviointijärjestelmien käyttö yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät Ylemmät toimihenkilöt julkiset yksityiset Johto Kaikkiaan arviointijärjestelmiä hyödynnettiin siis enemmän yksityisellä sektorilla ja erityisesti urasiirtojen, koulutuksen ja kehittämisen kohdalla. Ainoa tilanne, jossa arviointijärjestelmä oli julkisella sektorilla yleisemmin käytössä, oli palkkaus (kuvio 11). 17

18 Kuvio 11. Arviointijärjestelmien käyttö eri tilanteissa yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Työvoimasuunnittelu Urasiirrot Koulutus ja kehittäminen Palkkaus julkiset yksityiset 6.2. Henkilöstökoulutus Kaksi kolmesta organisaatiosta arvioi systemaattisesti organisaationsa henkilöstön koulutustarvetta. Henkilöstökoulutuksen osuus vuosittaisista palkkakustannuksista oli keskimäärin 2 prosenttia. Johdolla ja ylemmillä toimihenkilöillä oli keskimääräistä enemmän koulutuspäiviä vuosittain kuin alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä (kuvio 12). Keskimääräiset koulutuspäivien lukumäärät ovat selvästi vähentyneet kaikissa henkilöstöryhmissä verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Julkisella sektorilla koulutuspäiviä on keskimääräistä enemmän johdolla ja ylemmillä toimihenkilöillä, alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta eroa sektoreiden välillä ei ollut. 18

19 Kuvio 12. Keskimääräiset vuosittaiset koulutuspäivät henkilöstöryhmittäin, % Alemmat toimihenkilöt ja työntekijät 3,5 Ylemmät toimihenkilöt 4,6 Johto 4, Koulutuksen vaikuttavuutta ilmoitti arvioivansa järjestelmällisesti neljä kymmenestä (39 %) vastaajista. Ero sektoreiden välillä oli huomattava: yksityisellä sektorilla 60 prosenttia ja kuin julkisella sektorilla 22 prosenttia ilmoitti arvioivansa koulutuksen vaikuttavuutta järjestelmällisesti. Mittaamiseen käytetyistä tekniikoista yleisimmin olivat käytössä kummallakin sektorilla koulutussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen sekä työntekijöiltä ja linjajohdolta tulevan epävirallisen palautteen arviointi. Julkisella sektorilla koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin ani harvoin mittaamalla suoritusta ennen ja jälkeen koulutuksen, yksityisellä sektorilla tällaista menetelmää hyödynsi noin kolmannes vastanneista organisaatioista (kuvio 13). 19

20 Kuvio 13. Koulutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen käytetyt tekniikat yksityisellä ja julkisella sektorilla, % Koulutuspäivien lukumäärän arviointi Koulutussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen arviointi Ensireaktioiden arviointi koulutuksen jälkeen Suorituksen mittaaminen ennen koulutusta ja välittömästi sen jälkeen 3 30 Suorituksen mittaaminen ennen koulutusa ja muutama kk sen jälkeen 7 23 Epävirallinen palaute linjajohdolta Epävirallinen palaute työntekijöiltä Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 0 3 yksityiset julkiset 6.3. Urakehitysmenetelmät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin erilaiset urakehitysmenetelmät ovat organisaatiossa käytössä. Yleisimmin käytössä olivat työssä harjoittelu, osallistuminen tiimityöhön projekteissa, erityistehtävät ja suunniteltu työnkierto (kuvio 14). Yksityisellä sektorilla lähes kaikki urakehitysmenetelmät olivat yleisemmin käytössä kuin julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla melko vähän (noin kolmanneksessa organisaatioita) olivat käytössä erilaiset johtajapotentiaalin kehittämisohjelmat ja kansainväliset työtehtävät. 20

21 Kuvio 14. Urakehitysmenetelmien käyttö, % Tietokonepohjaiset ohjelmat/verkkooppiminen Mentorointi Valmennus Kansainväliset työtehtävät/kokemus Johtajapotentiaalin kehittämisohjelmat Suunniteltu työkierto Seuraajasuunnittelu ei lainkaan Kehittämiskeskusten käyttö Muodolliset urasuunnitelmat jossakin määrin suuressa määrin Muodolliset verkostointijärjestelmät Osallistuminen tiimityöhön projekteissa Työssä harjoittelu Projektit oppimisen stimuloimiseksi Erityistehtävät % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 21

22 7. PALKKAUS JA MUUT EDUT Vastaajilta tiedusteltiin millä tasolla tai tasoilla kunkin henkilöstöryhmän peruspalkka määritellään. Johdon osalta palkkaus määriteltiin yksityisellä sektorilla yleisimmin yksilöllisesti, kun taas julkisella sektorilla johdon palkat taas määräytyivät tyypillisimmin organisaatiokohtaisesti. Ylemmillä toimihenkilöillä palkoista sovittiin yksityisen sektorin osalta tyypillisimmin yrityskohtaisesti, julkisella sektorilla puolestaan keskusjärjestö- tai liittotasoisella työehtosopimuksella. Alempien toimihenkilöisen ja työntekijöiden palkkaus määriteltiin sektorista riippumatta selvästi yleisimmin keskusjärjestö- tai liittotasoisella työehtosopimuksella. Kaikkien henkilöstöryhmien osalta selvästi käytetyin kannustejärjestelmä oli henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkkaus. Myös ei-taloudellisia kannustimia hyödynnettiin melko laajasti (kuvio 15). Yksityisellä sektorilla käytettiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja suoritukseen perustuvia bonuksia huomattavasti julkista sektoria enemmän. Kuvio 15. Kannustejärjestelmien käyttö henkilöstöryhmittäin, % Ei-taloudelliset kannustimet Koko organisaation tavoitteisiin/suoritukseen perustuvat bonukset Tiimin/osaston tavoitteisiin/suoritukseen perustuvat bonukset Henkilökohtaisiin tavoitteisiin/suoritukseen perustuvat bonukset Henkilökohtainen suoritukseen perustuva palkkaus Joustavat etuudet Osakeoptiot Voitonjako Henkilöstölle suunnatut osakeannit alemmat toimihenkilöt ja työntekijät ylemmät toimihenkilöt johto 22

23 Vastaajilta tiedusteltiin myös, tarjotaanko heidän organisaatiossaan eräitä lakisääteiset vaatimukset ylittäviä järjestelyitä, kuten lastenhoitojärjestelyitä ja -avustuksia, urakatkosjärjestelmiä, yksityisiä terveyspalveluita tai työpaikkaruokailua. Näistä ainoastaan yksityiset terveyspalvelut ja työpaikkaruokailut olivat melko laajasti käytössä; noin kahdessa kolmesta organisaatiosta. 23

24 8. AY-TOIMINTA JA VIESTINTÄ 8.1 Ay-toiminta Henkilöstön ammatillisen järjestäytymisen aste oli vastanneissa organisaatioissa korkea: neljä viidestä oli sellaisia, joissa henkilöstön järjestäytymisaste oli vähintään 51 prosenttia, ja joka toisessa organisaatiossa järjestäytymisaste oli prosenttia. Lähes kaikki vastaajat (98 %) katsoivat ammattijärjestöillä olevan ainakin jossain määrin vaikutusvaltaa organisaatiossa, neljä kymmenestä (38 %) koki, että ammattijärjestöillä oli vaikutusvaltaa suuressa määrin. Niin ikään lähes kaikissa vastanneissa (95 %) organisaatioissa oli työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintaelin (YTtoimikunta tms.) Viestintä Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin eri viestintäkanavat ja -keinot ovat käytössä, kun henkilöstölle tiedotetaan tärkeistä asioista. Suosituimmat kanavat olivat sähköinen tiedottaminen suoraan henkilöstölle tai lähimmän esimiehen kautta; näitä hyödynsi valtaosa vastaajista suuressa määrin. Myös ryhmäkokoukset ja säännölliset henkilöstöpalaverit olivat yleisesti käytössä (kuvio 16). 24

25 Kuvio 16. Viestintäkanavien ja -keinojen hyödyntäminen henkilöstölle viestittäessä, % Sähköisesti Ryhmäkokouksissa Säännöllisissä henkilöstöpalavereissa Yhteistoimintaelinten välityksellä Ammattijärjestöjen edustajien kautta Lähimmän esimiehen kautta Suoraan henkilöstölle % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei lainkaan jossakin määrin suuressa määrin Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mille henkilöstöryhmille tiedotetaan virallisesti liiketoimintastrategiasta, taloudellisesta tuloksesta ja töiden organisoinnista. Lähes kaikki organisaatiot ilmoittivat tiedottavansa näistä kaikille henkilöstöryhmille. Liiketoimintastrategiasta tiedotettiin hiukan yleisemmin johdolle ja ylemmille toimihenkilöille kuin alemmille toimihenkilöille ja työntekijöille (kuvio 17). 25

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA 2015 Yhteenveto Cranet-projektin 2014/15 kyselytutkimuksen tuloksista Kristina Tilev Sinikka Vanhala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2015 ESIPUHE Tässä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista. Minna Heimberg Sinikka Vanhala

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista. Minna Heimberg Sinikka Vanhala HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto Cranet-projektin 2008/09 kyselytutkimuksen tuloksista Minna Heimberg Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos 2009 ESIPUHE

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIEN JOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto 2004 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti

HENKILÖSTÖRESURSSIEN JOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto 2004 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti HENKILÖSTÖRESURSSIEN JOHTAMINEN SUOMESSA Yhteenveto 2004 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos 2005 Sinikka Vanhala

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015

Henkilöstöjohtamisen asema suurissa organisaatioissa 1992 2015 Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.215 Työryhmä: Henkilöstöjohtaminen: toimijat, työhyvinvointi ja tuloksellisuus Sinikka Vanhala Aalto-yliopisto sinikka.vanhala@aalto.fi Kristina Tilev Aalto-yliopisto kristina.tilev@aalto.fi

Lisätiedot

HRM Suomessa. Yhteenveto 1999/2000 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti. Sinikka Vanhala

HRM Suomessa. Yhteenveto 1999/2000 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti. Sinikka Vanhala HRM Suomessa Yhteenveto 1999/2000 kyselytutkimuksen tuloksista CRANET-projekti Sinikka Vanhala Helsingin kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos 2001 SISÄLLYS Esipuhe 3 1. Johdanto 4 2. Henkilöstötoiminnon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

LIITE: Taantuman vaikutukset tiedustelun toteutus ja tuloskuvat sektoreittain

LIITE: Taantuman vaikutukset tiedustelun toteutus ja tuloskuvat sektoreittain Liite, sivu 1 LIITE: Taantuman vaikutukset tiedustelun toteutus ja tuloskuvat sektoreittain Tuloskuvat ja tulosten tulkinta Tuloskuvat esitetään järjestyksessä yritykset, kunnat, valtio ja kirkko. Yritykset

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009

HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR. Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 HYVÄN TYÖPAIKAN ERINOMAINEN HR Ritva-Liisa Niskanen 9.12.2009 Aiheesta Jokainen yritys haluaa menestyä ihmiset toteuttavat liiketoimintaa. Kilpailun parhaista työntekijöistä voittavat ne, joilla on hyvän

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Hyvä henkilöstöjohtaminen

Hyvä henkilöstöjohtaminen Hyvä henkilöstöjohtaminen Riitta Tihinen 2011 Sisältö Henkilöstöjohtamisen osa-alueet ja vastuut Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen organisaatiorakenne, prosessit ja osaaminen Yksilön osaaminen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot