Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015"

Transkriptio

1 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen koordinoija, esitteli lyhyesti taustaa sille, että kunta on liittynyt hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalainen ryhmä on vieraillut poliitikkojen luona ja esittänyt toiveen, että Malmöstä tulisi osa suomen kielen hallintoaluetta. Vuonna 2014 asiasta jätettiin hakemus hallitukselle. Päätös tuli tammikuussa 2015, ja 1. helmikuuta lähtien Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen. Se, mitä tämä tarkoittaa, on säädetty kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa laissa (SFS 2009:724). Siinä kuvataan muun muassa, että kaikilla kansallisilla vähemmistöillä (ruotsinsuomalaisilla, tornionlaaksolaisilla, saamelaisilla, juutalaisilla ja romaneilla) on perussuoja, joka koskee muun muassa vaikuttamisoikeutta sekä vähemmistökielten edistämisen tärkeyttä. Kolmelle ryhmälle on lisäksi annettu vahvistettu suoja heidän vähemmistökielensä osalta: näitä kieliä ovat suomi, meänkieli ja saame. Kaikilla kunnilla on mahdollisuus liittyä näiden kielten hallintoalueeseen. Malmön liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen merkitsee sitä, että kunta vastaa yhä laajemmin ruotsinsuomalaisen ryhmän kieli- ja kulttuurikysymyksistä. Kunnan on esimerkiksi voitava tarjota osa- tai kokopäiväistä suomenkielistä esikoulutoimintaa, ja Malmössä asuvilla ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomea asioidessaan yksittäisissä asioissa suullisesti tai kirjallisesti viranomaisten kanssa. Kunnalta vaadittavien panostusten laajuutta ei ole määritelty lainsäädännössä tarkasti, vaan jokaisen kunnan tehtävänä on muokata ne itse omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. dokumentation samråd (2) Malmön kaupungissa asuu noin suomalaistaustaista henkilöä. Näistä noin 500 on esikouluikäisiä lapsia (1 5-vuotiaita), ja noin 700 henkilöä on yli 65- vuotiaita. Tilastollisesti katsottuna 87 henkilöä on kotipalvelun asiakkaita ja 36

2 2 (9) henkilöä käyttää erityisasumispalveluja. Yli 80-vuotiaita on tällä hetkellä noin 50, mutta tämä ryhmä kasvaa lähivuosina. Neuvonpidon tarkoitus Lainsäädännössä painotetaan kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa käytävän neuvonpidon tärkeyttä. Sen tarkoituksena on kuunnella kansallisten vähemmistöryhmien toiveita ja keskustella niistä. Malmön kaupungissa järjestetään neuvonpito ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa, koska kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Neuvonpito on suunniteltu yhdessä ruotsinsuomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Sen pääaiheita ovat esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä. Neuvonpito on Malmön kaupungille ensimmäinen askel saada käsitys ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeista ja toiveista sekä siitä, mitkä alueet tulee priorisoida jatkossa suomen kielen hallintoaluetta koskevassa työssä. Kutsua neuvonpitotilaisuuteen (sekä ruotsin- että suomenkielistä) on levitetty Suomi-yhdistyksen kautta, ja myös yksittäiset Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset henkilöt ovat levittäneet kutsua Facebookissa. Kutsu on myös ollut saatavilla Malmön kaupungin kotisivuilla, ja se on julkaistu puolen sivun ilmoituksena Sydsvenskanissa (24.2.) ruotsinsuomalaisten päivänä. Myös Jenny Malmsten osallistui ruotsinsuomalaisten päivän viettoon yhdessä Suomiyhdistyksen kanssa ja kutsui osallistujat neuvonpitoon. Neuvonpitoon ilmoittautui yhteensä 58 henkilöä (11 miestä ja 47 naista). Neuvonpidon aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua lainsäädäntöön ruotsin ja suomen kielellä, ja osallistujat saivat myös halutessaan allekirjoittaa suostumuslomakkeet saadakseen jatkossa tietoa Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen kehityksestä. Neuvonpidon aikana saadut näkemykset Neuvonpito tapahtui yhdeksässä pienryhmässä, joissa käsiteltiin eri aihealueita (esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä). Jokaisessa pienryhmässä oli mukana Malmön kaupungin virkamies, joka keräsi näkemyksiä ja seurasi keskustelua. Neuvonpidon aikana osallistujilla oli aikaa osallistua keskusteluun yhteensä kahdessa eri pienryhmässä. Kullakin ryhmällä oli keskusteluaikaa noin 30 minuuttia, jonka jälkeen keskusteluista annettiin yhteenveto kaikille osallistujille. Tulkki oli käytettävissä neuvonpidon aikana, mutta keskustelut käytiin pääasiassa ruotsiksi. Osallistujilla oli kuitenkin mahdollisuus puhua halutessaan suomea. Seuraavassa esitellään neuvonpidon aikana esiin tulleita näkemyksiä. Esikoulu Esikoulusta keskusteltiin kolmessa ryhmässä, ja keskusteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Esikouluhallintoa edustivat laatuosaston (avdelningen för

3 3 (9) kvalitet och myndighet) yksikköpäällikkö Anders Johansson ja tutkimussihteeri Christina Persson. Aluksi keskusteltiin äidinkielen tuen organisaation muuttumisesta esikoulussa, minkä jälkeen esiin nousi pääasiassa kahdentyyppisiä toiveita suomenkielisestä esikoulutoiminnasta: Toiveena on suomenkielinen esikouluosasto, jossa toiminta tapahtuu suomeksi suomenkielisten pedagogien välityksellä. Olisi hyvä saada suomenkielistä kielitukea esikouluissa, joissa lapsilla on jo paikka. Jotkin osallistujat ilmaisivat huolensa lastensa tulevasta kielellisestä kehittymisestä, sillä esikoulussa ei ole enää kiertäviä äidinkielenohjaajia. Tämä koettiin erityisen huolestuttavana, sillä voi kestää kauan, ennen kuin kartoitus- ja selvitystyö on valmis eli ennen kuin tehdään päätös siitä, minkä muotoista suomenkielistä esikoulutoimintaa voidaan tarjota. Jotta tuki näille lapsille voitaisiin sillä välin säilyttää, annettiin muutamia mahdollisia ratkaisuehdotuksia: Kiertävän suomenkielisen pedagogin järjestäminen. Lapset voivat kokoontua tiettyihin esikouluihin esim. kerran viikossa tavatakseen suomenkielisen pedagogin. Aloitetaan syksyyn mennessä materiaalien toimitus sekä vinkkien ja ideoiden välitys henkilöstölle niissä esikouluissa, joissa on suomenkielisiä lapsia. Keskusteluissa ehdotettiin myös yhteistyötä kulttuurihallinnon kanssa esim. satutuntien ja nukketeatterin muodossa. Muita esiin tulleita näkemyksiä: Kaikkien huoltajien toiveita ei tarvitse kartoittaa ensimmäisessä vaiheessa, yhteydenoton saaminen kaikkiin kestäisi kauan. Tarjotkaa siksi ratkaisuja nykyisiin toiveisiin. Toiveskenaario olisi, että suomalaista esikoulutoimintaa olisi saatavilla useassa eri muodossa niin, että huoltajat voisivat valita parhaiten heidän tarpeisiinsa sopivan vaihtoehdon. Kuinka Malmön kaupunki aikoo tiedottaa niitä huoltajia, jotka eivät ole vielä olleet yhteydessä esikouluhallintoon eli jotka eivät ole vielä hakeneet esikoulupaikkaa? Kuinka kauan kestää, ennen kuin esikoulupaikkaa haettaessa on mahdollisuus valita vaihtoehtona suomenkielinen toiminta? Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta keskusteltiin yhteensä kuudessa ryhmässä, joihin osallistui yhteensä 23 henkilöä. Hoito- ja hoivapalveluja (VoO) edustivat VoO:n yksikköpäällikkö Bertil Siöström (Välfärdsavdelningen), VoO:n osastopäällikkö Susanna Ramberg (stadsområdesförvaltning Öster) ja VoO:n osastopäällikkö Helen Hansson (stadsområdesförvaltning Söder). Neuvonpidon aikana esiin

4 4 (9) nousivat seuraavat näkemykset, jotka ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle: Toive avoimesta tapaamispaikasta ryhmää varten. Mielellään ravintola, jossa saatavilla suomalaista ruokaa. Tilaan on oltava pääsy myös niille, jotka eivät ole minkään yhdistyksen jäseniä. Toive ruotsinsuomalaisille tarkoitetusta vanhustentalosta, vanhustentalon maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Ryhmäkeskustelussa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on kaksikielisyys vanhusten kanssa tapahtuvassa viestinnässä ja henkilökunnan pysyvyys. Malmön kaupungin tulisi kartoittaa suomenkielisen henkilökunnan saatavuus hoito- ja hoivapalveluissa tällä hetkellä. Skypeä ja tabletteja voidaan käyttää apuna viestinnässä silloin, kun suomenkielistä henkilökuntaa ei ole. Aiemmin kirkko järjesti ystäväpalvelutoimintaa, jossa vierailtiin yksinäisten kohderyhmään kuuluvien henkilöiden luona. Tämä toiminta loppui suomenkielisen papin lopettaessa tehtävässään. Ehkä Malmön kaupunki voisi tarttua tähän? Tämän lisäksi neuvonpidossa nousivat esiin seuraavat hoito- ja hoivapalveluja koskevat näkemykset: Yksi idea on kysyä vanhustentalossa/ryhmäkohdissa asuvilta, haluaisivatko he asua yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten kanssa, kaikki eivät sitä ehkä halua. Jos vanhukselta itseltään ei voida kysyä, asiaa tulee kysyä hänen omaisiltaan/läheisiltään. Toiveasumismuotona on rivitalo, jossa on yksiöitä sekä yhteisiä oleskelutiloja ja aktiviteetteja, kuten pelejä, voimistelusali, biljardipöytä ja kangaspuita. Sauna on tärkeä. Toiveena on myös saada ruotsinsuomalaisille päivätoimintaa. Kotipalvelun osalta on tärkeää, että henkilökunta osaa kieltä ja ettei henkilöiden vaihtuvuus ole suurta. Keskusteluissa nousi esiin myös se, että sosiaalinen puoli on tärkeä. Ruoka, kulttuuri ja juhlapäivät ovat tärkeitä asioita vanhusten asumisen sisältöä suunniteltaessa. Keskustelua käytiin siitä, kuinka kunta voi löytää henkilöt, joilla on tarpeita mutta joista kunnalla ei ole tietoa. Yksi keino on käyttää tässä apuna yhdistyksiä, jotka voivat kertoa jäsenilleen, mistä apua on saatavilla. Tarvitaan suomenkielinen neuvontanumero, esim. vastaava kuin sairaanhoidon neuvontanumero 1177, jossa on mahdollista puhua suomenkielisen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisille vanhuksille tarvitaan kokoontumis-/tapaamispaikka.

5 5 (9) Kulttuuri Kulttuurista käytiin viisi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 27 henkilöä. Malmön kaupungilta keskusteluihin osallistuivat Fredrik Elg kulttuurihallinnosta, kulttuurihallinnon kulttuurisihteeri Goran Bosevski ja Linda Willander, Malmön kaupunginkirjaston yksikköpäällikkö. Kirjastoa koskevaan työryhmään osallistui 12 henkilöä. Neuvonpidon perusteella seuraavat kysymykset vaikuttavat olevan kirjaston toiminnassa etusijalla: Hyvä tarjonta suomenkielisiä medioita niin lasten, nuorten kuin aikuisten sivuilla. Mielellään enemmän suomen kieleen liittyviä tapahtumia: kirjailijavierailuja aikuisille, satutunteja, teatteria ja lorutuokioita lapsille. Mahdollisuus tapaamispaikkoihin erilaisten ryhmien muodostamista varten, esim. opiskelijat, ja kirjasto on yhdistävä tekijä, joka mahdollistaa tapaamisen. Mielellään yhteistyötä järjestelyjen ja tapahtumien yhteydessä, näemme ruotsinsuomalaisen ryhmän resurssina (esim. ryhmän halutessa järjestää mielellään itse ohjelmaa Malmön kaupungin tarjoamissa tapaamispaikoissa). Kaupunginkirjastoa koskevan neuvonpidon yhteydessä ilmeni myös seuraavia toiveita: Kirjoituskurssi kuinka kehittää sekä ruotsin että suomen taitoa. Suomen kielen taitoa on vahvistettava, se ruostuu vuosien mittaan. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Suomen kieli kehittyy jatkuvasti, ruotsinsuomalaiset haluat oppia uutta suomea. Tarvitaan lisää parempilaatuisia suomenkielisiä äänikirjoja sekä moderneja suomenkielisiä kirjoja. Ei pelkästään käännöksiä. Tämä koskee myös lasten- ja nuortenkirjoja. Halukkailla olisi oltava mahdollisuus lahjoittaa suomenkielisiä kirjoja kirjastolle niin, että ne otetaan kirjastotietokantaan. Esiin nousi myös toive mielellään illalla järjestettävistä lukupiireistä sekä lapsille että nuorille aikuisille. Tiloja/tapaamispaikkoja kulttuuria varten: kirjaston tiloja halutaan käyttää ruotsinsuomalaisen ryhmän omia tapahtumia varten, esim. teatteri, erilaiset tapaamiset, kuten suomenkielisten vanhempien tapaamiset. Toisena esimerkkinä on se, että Suomi-yhdistys voi järjestää suomalaisen kulttuurin päiviä yhdessä kirjaston kanssa. Kirjasto voi sopia satutunneista esikouluhallinnon kanssa. Aktiviteetit mielellään klo 16 jälkeen. Sekä Malmössä että Lundissa asuu paljon suomalaistaustaisia opiskelijoita, tätä ryhmää ei saa unohtaa. Heille voidaan välittää kutsuja esim. chattifoorumien kautta. On tärkeää tuntea yhteenkuuluvuutta, ja yhteisiä kosketuspintoja voi löytyä suomalaisesta kulttuurista, lehdistä jne.

6 6 (9) Mielellään lastenteatteria, teatteritoimintaa suomeksi. Kirjailijavierailuja: kutsukaa lisää ruotsinsuomalaisia kirjailijoita, esim. Tuija Kristoffersson Nieminen. Malmön kaupungin viestintää voidaan kehittää sovittamalla yhteen tapahtumia ja tiedottamalla ruotsinsuomalaiseen ryhmään liittyvistä tapahtumista. Tässä tulisi käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä. Suomenkielisen leikki-/teatteriryhmän järjestäminen lapsille. Aktiviteetteja kaikille aisteille. Riimittelyä/loruttelua. Lisää suomenkielisiä kirjailijoita International författarscen - tapahtumaan. Tarvitaan ilmoitustaulu, johon kootaan tiedotteet. Museo hyvän yhteistyön toivotaan edelleen jatkuvan ruotsinsuomalaisten yhdistysten kanssa. Tukea suomenkielisille amatööriteatteriryhmille eri ikäryhmille. Facebookiin voidaan perustaa skånelaista lastenkulttuuria koskeva ryhmä. Malmöfestivalen, Malmön kaupungin tulisi vastata siitä, että hallintoalue näkyy festivaalilla. Esim. näyttämällä, kuinka perinteinen kohtaa modernin. Tunnistaa, tulla uteliaaksi ja samalla näyttää uutta: mahtava kieli laulajat, muotoilu, muoti, nykytaide. Suomalainen kulttuuri on enemmän kuin Alvar Aalto. Kulttuuritukiyksikön virkamiesten pöydissä käytyihin keskusteluihin osallistui 15 henkilöä. Kulttuuritukiyksikön puolelta informoitiin mahdollisuuksista hakea tukea erilaisille kulttuuriprojekteille, esim. Suomesta tuleville vierailuesityksille. Keskusteluissa asetettiin etusijalle pääasiassa seuraavat: Malmö huomioi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Suomea ei huomioida vain maana, vaan huomioidaan myös ne erityiset kulttuuri-ilmaisut ja kokemukset, jotka ovat muodostuneet ruotsinsuomalaisen ryhmän keskuudessa pitkällä aikavälillä Ruotsissa. Lastenkulttuurin yksikkö on mukana keskusteluissa kulttuurihallinnon puolelta, jotta voidaan varmistaa ruotsinsuomalaiselle ryhmälle suunnattu lastenkulttuuritarjonta. Mahdollisuus saada kulttuuritukea tapahtumille, jotka järjestetään ruotsinsuomalaista ryhmää varten, jotka käsittelevät ruotsinsuomalaista ryhmää tai jotka toteutetaan yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Mielellään Finlandsinstitutet-instituutin erilaiset musiikki-, elokuva- ja kirjailijakiertueet. Muutoin keskustelut koskivat seuraavia aiheita: Monilla osallistujilla on eri-ikäisiä lapsia, ja he kaipaavat heille suomenkielisiä aktiviteetteja. Lisäksi kaivataan sopivia tiloja, joissa

7 lapsille ja nuorille voidaan itse järjestää erilaisia aktiviteetteja. On selvää, että neuvonpitotapaamisia on tarpeen järjestää lisää eri hallintoalojen, kuten kouluhallinnon, lukiohallinnon ja vapaa-aikatoimen hallinnon, kanssa. Malmö Sommarscen -festivaalin yhteydessä on järjestetty useita suomalaista vaihtoehtokulttuuria esitteleviä tapahtumia, minkä Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset ovat kokeneet erittäin positiivisena. Myös Skånes Dansteaterissa on ollut useita suomalaistanssijoiden esityksiä. Finlandsinstitutet-instituutilla on hyvä maine, ja se järjestää mm. kulttuuritapahtumia omissa tiloissaan Tukholmassa. Mutta instituutti kokoaa yhteen myös kiertueita, joilla esim. kirjailijat lukevat omia teoksiaan tai joilla esitetään elokuvia. Helppoa ja korkealaatuista, jos hakee kulttuuritukea tehdäkseen yhteistyötä Finlandsinstitutetin kanssa. On olemassa tarve esitellä ruotsalaisille suomalaista kulttuuria. Suomi täyttää sata vuotta 6. joulukuuta Tapahtuma tulee olemaan erittäin tärkeä, ja tuolloin Malmöllä on tilaisuus osoittaa, että se pyrkii olemaan vakavissaan suomen kielen hallintoalue. Malmön kaupungin kanssa halutaan tehdä yhteistyötä 100-vuotispäivän huomioimiseksi. Kaksi ryhmässä ollutta henkilöä oli mukana järjestämässä Suomen 75- vuotisjuhlapäivää, ja he nostivat esiin huolen siitä, ettei ruotsinsuomalaisella ryhmällä ole nyt yhtä hyviä kontakteja Malmön kaupunkiin kuin tuolloin. Ruotsinsuomalaiset ovat olleet Ruotsissa pitkään. On tärkeää, ettei keskitytä vain suomalaiseen kulttuuriin Suomessa vaan myös kulttuuriin, joka on kehittynyt Ruotsissa asuvien ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Suomen historiasta halutaan kertoa Ruotsissa! Tämä voidaan toteuttaa esim. paikallisen, suomalaisista sotalapsista kirjoittaneen kirjailijan välityksellä. On tärkeää, että lapset saavat tavata sotalapsia. Sotalapset voivat kiertää koulussa kertomassa kokemuksistaan (mutta samalla tulee kuitenkin tiedostaa se, että monet eivät halua kertoa muistoistaan). Viestintä, erityinen suomenkielisiä tapahtumia esittelevä kotisivu (erityinen painoarvo, jos kyseessä on esim. suomalainen kapellimestari). Muotoilu ja arkkitehtuuri tai muut kulttuuri-ilmaisut, joiden keskiössä ovat suomalaiset tai ruotsinsuomalaiset henkilöt. Myös esim. suomalaistaustaiset paikalliset taiteilijat on huomioitava. Juuri nyt on Sibeliuksen juhlavuosi, tällaisesta voidaan tiedottaa lisäksi suomeksi. Tärkeät kulttuurihallintoa, kuten kulttuuritukea, koskevat tiedot, tulee olla saatavilla suomeksi. Kööpenhamina, mitkä ovat siellä käytössä olevat resurssit, onko mahdollista tehdä yhteistyötä? KBU:n (Enheten för barnkultur) tulee osallistua kulttuurihallinnon sisäiseen työryhmään, tukea kaksikielistä kulttuuria esikouluissa jne. Kulttuurituki, kuinka menetellään ja haetaan tietoa tarvittaessa. Kohdennettua tiedottamista tarvitaan. 7 (9)

8 8 (9) Viestintä Viestintää koskevaan pienryhmään osallistui Malmön kaupungilta Patrik Odhelius, kaupungintoimiston viestintävastaava. Kahteen viestintää koskevaan neuvonpitokeskusteluun osallistui yhteensä 14 henkilöä. Pienryhmässä keskusteltiin siitä, millaiset mahdollisuudet Malmön kaupungilla on tarjota tiettyjä palveluja suomen kielellä sekä kuinka kunta voi koordinoida kieliosaamisen tarjotakseen oikeaa kielitaitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle seuraavat viestintää koskevat asiat: Malmo.se on yksi suurimmista ja parhaimmista kanavista esitellä kunnan tarjontaa. Esiin tuotiin tarve saada suomenkielistä tiedotusta seuraavilla aloilla: o Esikoulu o Koulu o Vanhustenhuolto o Kulttuuri o Vapaa-aika o Tietoa siitä, kuinka avustuskäsittelijään voi ottaa yhteyttä o Kaupungin organisaatio o Lomakkeet suomen kielellä Malmön kaupungilla tulisi olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Tämän henkilökunnan tulisi olla mieluiten kokopäiväistä, ja sen pitäisi voida toimia eräänlaisena hämähäkkinä verkossa ruotsinsuomalaisiin liittyvissä asioissa. Malmön kaupungin työntekijöiden jo olemassa oleva kielitaito tulee tunnistaa, kartoittaa ja koordinoida niin, että voidaan luoda ns. matchaus-järjestelmä. Vastaanotoissa, asiakaspalvelukeskuksessa ja neuvontakeskuksessa tulee olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Edellä olevien, etusijalla olevien seikkojen lisäksi esiin nousi myös seuraavia näkemyksiä: Malmo.se-sivuston suomenkielinen portaali tulee luoda pitkää aikaväliä ajatellen, ja sen tulee olla yksi kunnan ja ruotsinsuomalaisen ryhmän välisistä vuorovaikutuskanavista. Myös muissa Malmön kaupungin käyttämissä kanavissa tulee voida olla suomenkielistä sisältöä. Esim. suomenkieliset sivut Vårt Malmössä tai suomenkielistä sisältöä sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Malmön kunnassa tulee olla mahdollisuus vahvistaa kielitaitoa niin, että sekä kunnan henkilökunta että sen ruotsinsuomalaiset asukkaat voivat parantaa suomen kielen taitoaan, jotta heillä olisi muun muassa paremmat mahdollisuudet viestiä suomeksi tulevaisuudessa. Kunta voi vahvistaa suomen kielen läsnäoloa kaupunkiympäristössä suomenkielisten kylttien avulla (esim. kaupungintalolla tulisi olla suomenkielinen kyltti).

9 9 (9) Suomen kielen aseman vahvistaminen ulkoisessa viestinnässä niin, että yritykset, kunnat ja ulkoiset sidosryhmät voivat saada Malmöstä tietoa suomen kielellä. Neuvonpidon jälkeen Neuvonpidon jälkeen Malmön kaupungin sisäinen työryhmä jatkaa neuvonpidon aikana esiin tulleiden näkemysten käsittelyä. Ryhmässä on edustajia esikoulusta, vanhustenhuollosta, kulttuurista ja viestinnästä, ja työn aikana siihen voi osallistua myös muita hallintoaloja. Työryhmässä suunnitellaan, kuinka suomen kielen hallintoalue voidaan organisoida jatkossa vuoden 2015 aikana ja kuinka kunta voi jatkaa sitä koskevaa työtä pitkällä aikavälillä.

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Rudy Mengesha, kulttuurihallinto. Hillevi Veibäck

Rudy Mengesha, kulttuurihallinto. Hillevi Veibäck muistiinpanot neuvonpito Malmö stad Stadskontoret 1 (7) Muistiinpanot Päivämäärä 2016-03-31 Paikka ja aika Kaupungintalo, tila Stortorget klo 17.30-20.00 Närvarande Kts. osallistujalista. Kaikki suomalaiset

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pöytäkirja. Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo

Pöytäkirja. Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE Dnr KS2016,0095 Pöytäkirja Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta 2016 Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo Läsnäolijat: Leif Walterum (C), puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito

Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito 14.9.2016 Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen helmikuusta 2015 lähtien. Syyskuussa pidettiin vuoden toinen suurneuvonpito, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TARKOITUS JA TAVOITTEET Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, joilla on oikeuksia koskien kieltä sekä yhteiskunnallisia toimia ja palveluita. Näihin oikeuksiin kuuluu

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä

Lisätiedot

Omaistukitoiminta keväällä 2016

Omaistukitoiminta keväällä 2016 Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot Aika: perjantai 25. syyskuuta klo. 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Enköpingsrummet Läsnäolijat: Helena Proos (S) puheenjohtaja,

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Suomen joukkueen Viestintä

Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen viestintä Jamposti * Suomen joukkueen virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy ennen leiriä neljä kertaa, leirillä joka päivä ja leirin jälkeen kerran. * Nro

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 86 Oikaisuvaatimus Meritorin kaksikielisen opetuksen opetusryhmän perustamatta jättämistä koskevaan päätökseen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Esivalmistelun sote-tiimi

Esivalmistelun sote-tiimi MUISTIO 1/2016 1 Esivalmistelun sote-tiimi Aika 21.12.2016 klo 14:00-16:20 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 TOIMINNAN TARKOITUS Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys ry (KeHy) jatkaa vuonna 2017 toimintansa vahvistamista keskisuomalaisena

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Tiedotuspalvelu.fi on Provisual Oy:n omistama viestintään, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan keskittyvä palvelu.

Tiedotuspalvelu.fi on Provisual Oy:n omistama viestintään, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan keskittyvä palvelu. Tiedotuspalvelu.fi on Provisual Oy:n omistama viestintään, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan keskittyvä palvelu. Tiedotuspalvelu.fi on toiminut yli viisi vuotta saavuttaen maineen luotettavana tiedonlähteenä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kirjaston monikulttuurinen palvelukonsepti Open Zone -hankkeen aikana 2008-2011 syntyneet hyvät käytännöt, joista on tullut

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Laitoskokous

Laitoskokous Laitoskokous 11.10.2012 Pj. Mikko Yrjönsuuri Asialista 1. Viestintä (Liisa Harjula) 2. Tutka-kirjaukset 3. Urgundi (Plagiaatintunnistus) 4. Opiskelijoiden puheenvuoro 5. Muut esille tulevat asiat 1. Viestintä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta-

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Mari Lätzä Lähteinen Uusimaa Haastateltavien nimet muutettu 20,0 % 18,0 % Pohjatyö 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % Partio% 7-17 v Partio% 18-22 v 6,0

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä palvelupäällikko Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Tausta Valtiokonttoriin on ollut yhteydessä useita terveydenhuollon

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot