Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015
|
|
- Vilho Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen koordinoija, esitteli lyhyesti taustaa sille, että kunta on liittynyt hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalainen ryhmä on vieraillut poliitikkojen luona ja esittänyt toiveen, että Malmöstä tulisi osa suomen kielen hallintoaluetta. Vuonna 2014 asiasta jätettiin hakemus hallitukselle. Päätös tuli tammikuussa 2015, ja 1. helmikuuta lähtien Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen. Se, mitä tämä tarkoittaa, on säädetty kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa laissa (SFS 2009:724). Siinä kuvataan muun muassa, että kaikilla kansallisilla vähemmistöillä (ruotsinsuomalaisilla, tornionlaaksolaisilla, saamelaisilla, juutalaisilla ja romaneilla) on perussuoja, joka koskee muun muassa vaikuttamisoikeutta sekä vähemmistökielten edistämisen tärkeyttä. Kolmelle ryhmälle on lisäksi annettu vahvistettu suoja heidän vähemmistökielensä osalta: näitä kieliä ovat suomi, meänkieli ja saame. Kaikilla kunnilla on mahdollisuus liittyä näiden kielten hallintoalueeseen. Malmön liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen merkitsee sitä, että kunta vastaa yhä laajemmin ruotsinsuomalaisen ryhmän kieli- ja kulttuurikysymyksistä. Kunnan on esimerkiksi voitava tarjota osa- tai kokopäiväistä suomenkielistä esikoulutoimintaa, ja Malmössä asuvilla ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomea asioidessaan yksittäisissä asioissa suullisesti tai kirjallisesti viranomaisten kanssa. Kunnalta vaadittavien panostusten laajuutta ei ole määritelty lainsäädännössä tarkasti, vaan jokaisen kunnan tehtävänä on muokata ne itse omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. dokumentation samråd (2) Malmön kaupungissa asuu noin suomalaistaustaista henkilöä. Näistä noin 500 on esikouluikäisiä lapsia (1 5-vuotiaita), ja noin 700 henkilöä on yli 65- vuotiaita. Tilastollisesti katsottuna 87 henkilöä on kotipalvelun asiakkaita ja 36
2 2 (9) henkilöä käyttää erityisasumispalveluja. Yli 80-vuotiaita on tällä hetkellä noin 50, mutta tämä ryhmä kasvaa lähivuosina. Neuvonpidon tarkoitus Lainsäädännössä painotetaan kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa käytävän neuvonpidon tärkeyttä. Sen tarkoituksena on kuunnella kansallisten vähemmistöryhmien toiveita ja keskustella niistä. Malmön kaupungissa järjestetään neuvonpito ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa, koska kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Neuvonpito on suunniteltu yhdessä ruotsinsuomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Sen pääaiheita ovat esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä. Neuvonpito on Malmön kaupungille ensimmäinen askel saada käsitys ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeista ja toiveista sekä siitä, mitkä alueet tulee priorisoida jatkossa suomen kielen hallintoaluetta koskevassa työssä. Kutsua neuvonpitotilaisuuteen (sekä ruotsin- että suomenkielistä) on levitetty Suomi-yhdistyksen kautta, ja myös yksittäiset Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset henkilöt ovat levittäneet kutsua Facebookissa. Kutsu on myös ollut saatavilla Malmön kaupungin kotisivuilla, ja se on julkaistu puolen sivun ilmoituksena Sydsvenskanissa (24.2.) ruotsinsuomalaisten päivänä. Myös Jenny Malmsten osallistui ruotsinsuomalaisten päivän viettoon yhdessä Suomiyhdistyksen kanssa ja kutsui osallistujat neuvonpitoon. Neuvonpitoon ilmoittautui yhteensä 58 henkilöä (11 miestä ja 47 naista). Neuvonpidon aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua lainsäädäntöön ruotsin ja suomen kielellä, ja osallistujat saivat myös halutessaan allekirjoittaa suostumuslomakkeet saadakseen jatkossa tietoa Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen kehityksestä. Neuvonpidon aikana saadut näkemykset Neuvonpito tapahtui yhdeksässä pienryhmässä, joissa käsiteltiin eri aihealueita (esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä). Jokaisessa pienryhmässä oli mukana Malmön kaupungin virkamies, joka keräsi näkemyksiä ja seurasi keskustelua. Neuvonpidon aikana osallistujilla oli aikaa osallistua keskusteluun yhteensä kahdessa eri pienryhmässä. Kullakin ryhmällä oli keskusteluaikaa noin 30 minuuttia, jonka jälkeen keskusteluista annettiin yhteenveto kaikille osallistujille. Tulkki oli käytettävissä neuvonpidon aikana, mutta keskustelut käytiin pääasiassa ruotsiksi. Osallistujilla oli kuitenkin mahdollisuus puhua halutessaan suomea. Seuraavassa esitellään neuvonpidon aikana esiin tulleita näkemyksiä. Esikoulu Esikoulusta keskusteltiin kolmessa ryhmässä, ja keskusteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Esikouluhallintoa edustivat laatuosaston (avdelningen för
3 3 (9) kvalitet och myndighet) yksikköpäällikkö Anders Johansson ja tutkimussihteeri Christina Persson. Aluksi keskusteltiin äidinkielen tuen organisaation muuttumisesta esikoulussa, minkä jälkeen esiin nousi pääasiassa kahdentyyppisiä toiveita suomenkielisestä esikoulutoiminnasta: Toiveena on suomenkielinen esikouluosasto, jossa toiminta tapahtuu suomeksi suomenkielisten pedagogien välityksellä. Olisi hyvä saada suomenkielistä kielitukea esikouluissa, joissa lapsilla on jo paikka. Jotkin osallistujat ilmaisivat huolensa lastensa tulevasta kielellisestä kehittymisestä, sillä esikoulussa ei ole enää kiertäviä äidinkielenohjaajia. Tämä koettiin erityisen huolestuttavana, sillä voi kestää kauan, ennen kuin kartoitus- ja selvitystyö on valmis eli ennen kuin tehdään päätös siitä, minkä muotoista suomenkielistä esikoulutoimintaa voidaan tarjota. Jotta tuki näille lapsille voitaisiin sillä välin säilyttää, annettiin muutamia mahdollisia ratkaisuehdotuksia: Kiertävän suomenkielisen pedagogin järjestäminen. Lapset voivat kokoontua tiettyihin esikouluihin esim. kerran viikossa tavatakseen suomenkielisen pedagogin. Aloitetaan syksyyn mennessä materiaalien toimitus sekä vinkkien ja ideoiden välitys henkilöstölle niissä esikouluissa, joissa on suomenkielisiä lapsia. Keskusteluissa ehdotettiin myös yhteistyötä kulttuurihallinnon kanssa esim. satutuntien ja nukketeatterin muodossa. Muita esiin tulleita näkemyksiä: Kaikkien huoltajien toiveita ei tarvitse kartoittaa ensimmäisessä vaiheessa, yhteydenoton saaminen kaikkiin kestäisi kauan. Tarjotkaa siksi ratkaisuja nykyisiin toiveisiin. Toiveskenaario olisi, että suomalaista esikoulutoimintaa olisi saatavilla useassa eri muodossa niin, että huoltajat voisivat valita parhaiten heidän tarpeisiinsa sopivan vaihtoehdon. Kuinka Malmön kaupunki aikoo tiedottaa niitä huoltajia, jotka eivät ole vielä olleet yhteydessä esikouluhallintoon eli jotka eivät ole vielä hakeneet esikoulupaikkaa? Kuinka kauan kestää, ennen kuin esikoulupaikkaa haettaessa on mahdollisuus valita vaihtoehtona suomenkielinen toiminta? Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta keskusteltiin yhteensä kuudessa ryhmässä, joihin osallistui yhteensä 23 henkilöä. Hoito- ja hoivapalveluja (VoO) edustivat VoO:n yksikköpäällikkö Bertil Siöström (Välfärdsavdelningen), VoO:n osastopäällikkö Susanna Ramberg (stadsområdesförvaltning Öster) ja VoO:n osastopäällikkö Helen Hansson (stadsområdesförvaltning Söder). Neuvonpidon aikana esiin
4 4 (9) nousivat seuraavat näkemykset, jotka ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle: Toive avoimesta tapaamispaikasta ryhmää varten. Mielellään ravintola, jossa saatavilla suomalaista ruokaa. Tilaan on oltava pääsy myös niille, jotka eivät ole minkään yhdistyksen jäseniä. Toive ruotsinsuomalaisille tarkoitetusta vanhustentalosta, vanhustentalon maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Ryhmäkeskustelussa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on kaksikielisyys vanhusten kanssa tapahtuvassa viestinnässä ja henkilökunnan pysyvyys. Malmön kaupungin tulisi kartoittaa suomenkielisen henkilökunnan saatavuus hoito- ja hoivapalveluissa tällä hetkellä. Skypeä ja tabletteja voidaan käyttää apuna viestinnässä silloin, kun suomenkielistä henkilökuntaa ei ole. Aiemmin kirkko järjesti ystäväpalvelutoimintaa, jossa vierailtiin yksinäisten kohderyhmään kuuluvien henkilöiden luona. Tämä toiminta loppui suomenkielisen papin lopettaessa tehtävässään. Ehkä Malmön kaupunki voisi tarttua tähän? Tämän lisäksi neuvonpidossa nousivat esiin seuraavat hoito- ja hoivapalveluja koskevat näkemykset: Yksi idea on kysyä vanhustentalossa/ryhmäkohdissa asuvilta, haluaisivatko he asua yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten kanssa, kaikki eivät sitä ehkä halua. Jos vanhukselta itseltään ei voida kysyä, asiaa tulee kysyä hänen omaisiltaan/läheisiltään. Toiveasumismuotona on rivitalo, jossa on yksiöitä sekä yhteisiä oleskelutiloja ja aktiviteetteja, kuten pelejä, voimistelusali, biljardipöytä ja kangaspuita. Sauna on tärkeä. Toiveena on myös saada ruotsinsuomalaisille päivätoimintaa. Kotipalvelun osalta on tärkeää, että henkilökunta osaa kieltä ja ettei henkilöiden vaihtuvuus ole suurta. Keskusteluissa nousi esiin myös se, että sosiaalinen puoli on tärkeä. Ruoka, kulttuuri ja juhlapäivät ovat tärkeitä asioita vanhusten asumisen sisältöä suunniteltaessa. Keskustelua käytiin siitä, kuinka kunta voi löytää henkilöt, joilla on tarpeita mutta joista kunnalla ei ole tietoa. Yksi keino on käyttää tässä apuna yhdistyksiä, jotka voivat kertoa jäsenilleen, mistä apua on saatavilla. Tarvitaan suomenkielinen neuvontanumero, esim. vastaava kuin sairaanhoidon neuvontanumero 1177, jossa on mahdollista puhua suomenkielisen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisille vanhuksille tarvitaan kokoontumis-/tapaamispaikka.
5 5 (9) Kulttuuri Kulttuurista käytiin viisi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 27 henkilöä. Malmön kaupungilta keskusteluihin osallistuivat Fredrik Elg kulttuurihallinnosta, kulttuurihallinnon kulttuurisihteeri Goran Bosevski ja Linda Willander, Malmön kaupunginkirjaston yksikköpäällikkö. Kirjastoa koskevaan työryhmään osallistui 12 henkilöä. Neuvonpidon perusteella seuraavat kysymykset vaikuttavat olevan kirjaston toiminnassa etusijalla: Hyvä tarjonta suomenkielisiä medioita niin lasten, nuorten kuin aikuisten sivuilla. Mielellään enemmän suomen kieleen liittyviä tapahtumia: kirjailijavierailuja aikuisille, satutunteja, teatteria ja lorutuokioita lapsille. Mahdollisuus tapaamispaikkoihin erilaisten ryhmien muodostamista varten, esim. opiskelijat, ja kirjasto on yhdistävä tekijä, joka mahdollistaa tapaamisen. Mielellään yhteistyötä järjestelyjen ja tapahtumien yhteydessä, näemme ruotsinsuomalaisen ryhmän resurssina (esim. ryhmän halutessa järjestää mielellään itse ohjelmaa Malmön kaupungin tarjoamissa tapaamispaikoissa). Kaupunginkirjastoa koskevan neuvonpidon yhteydessä ilmeni myös seuraavia toiveita: Kirjoituskurssi kuinka kehittää sekä ruotsin että suomen taitoa. Suomen kielen taitoa on vahvistettava, se ruostuu vuosien mittaan. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Suomen kieli kehittyy jatkuvasti, ruotsinsuomalaiset haluat oppia uutta suomea. Tarvitaan lisää parempilaatuisia suomenkielisiä äänikirjoja sekä moderneja suomenkielisiä kirjoja. Ei pelkästään käännöksiä. Tämä koskee myös lasten- ja nuortenkirjoja. Halukkailla olisi oltava mahdollisuus lahjoittaa suomenkielisiä kirjoja kirjastolle niin, että ne otetaan kirjastotietokantaan. Esiin nousi myös toive mielellään illalla järjestettävistä lukupiireistä sekä lapsille että nuorille aikuisille. Tiloja/tapaamispaikkoja kulttuuria varten: kirjaston tiloja halutaan käyttää ruotsinsuomalaisen ryhmän omia tapahtumia varten, esim. teatteri, erilaiset tapaamiset, kuten suomenkielisten vanhempien tapaamiset. Toisena esimerkkinä on se, että Suomi-yhdistys voi järjestää suomalaisen kulttuurin päiviä yhdessä kirjaston kanssa. Kirjasto voi sopia satutunneista esikouluhallinnon kanssa. Aktiviteetit mielellään klo 16 jälkeen. Sekä Malmössä että Lundissa asuu paljon suomalaistaustaisia opiskelijoita, tätä ryhmää ei saa unohtaa. Heille voidaan välittää kutsuja esim. chattifoorumien kautta. On tärkeää tuntea yhteenkuuluvuutta, ja yhteisiä kosketuspintoja voi löytyä suomalaisesta kulttuurista, lehdistä jne.
6 6 (9) Mielellään lastenteatteria, teatteritoimintaa suomeksi. Kirjailijavierailuja: kutsukaa lisää ruotsinsuomalaisia kirjailijoita, esim. Tuija Kristoffersson Nieminen. Malmön kaupungin viestintää voidaan kehittää sovittamalla yhteen tapahtumia ja tiedottamalla ruotsinsuomalaiseen ryhmään liittyvistä tapahtumista. Tässä tulisi käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä. Suomenkielisen leikki-/teatteriryhmän järjestäminen lapsille. Aktiviteetteja kaikille aisteille. Riimittelyä/loruttelua. Lisää suomenkielisiä kirjailijoita International författarscen - tapahtumaan. Tarvitaan ilmoitustaulu, johon kootaan tiedotteet. Museo hyvän yhteistyön toivotaan edelleen jatkuvan ruotsinsuomalaisten yhdistysten kanssa. Tukea suomenkielisille amatööriteatteriryhmille eri ikäryhmille. Facebookiin voidaan perustaa skånelaista lastenkulttuuria koskeva ryhmä. Malmöfestivalen, Malmön kaupungin tulisi vastata siitä, että hallintoalue näkyy festivaalilla. Esim. näyttämällä, kuinka perinteinen kohtaa modernin. Tunnistaa, tulla uteliaaksi ja samalla näyttää uutta: mahtava kieli laulajat, muotoilu, muoti, nykytaide. Suomalainen kulttuuri on enemmän kuin Alvar Aalto. Kulttuuritukiyksikön virkamiesten pöydissä käytyihin keskusteluihin osallistui 15 henkilöä. Kulttuuritukiyksikön puolelta informoitiin mahdollisuuksista hakea tukea erilaisille kulttuuriprojekteille, esim. Suomesta tuleville vierailuesityksille. Keskusteluissa asetettiin etusijalle pääasiassa seuraavat: Malmö huomioi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Suomea ei huomioida vain maana, vaan huomioidaan myös ne erityiset kulttuuri-ilmaisut ja kokemukset, jotka ovat muodostuneet ruotsinsuomalaisen ryhmän keskuudessa pitkällä aikavälillä Ruotsissa. Lastenkulttuurin yksikkö on mukana keskusteluissa kulttuurihallinnon puolelta, jotta voidaan varmistaa ruotsinsuomalaiselle ryhmälle suunnattu lastenkulttuuritarjonta. Mahdollisuus saada kulttuuritukea tapahtumille, jotka järjestetään ruotsinsuomalaista ryhmää varten, jotka käsittelevät ruotsinsuomalaista ryhmää tai jotka toteutetaan yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Mielellään Finlandsinstitutet-instituutin erilaiset musiikki-, elokuva- ja kirjailijakiertueet. Muutoin keskustelut koskivat seuraavia aiheita: Monilla osallistujilla on eri-ikäisiä lapsia, ja he kaipaavat heille suomenkielisiä aktiviteetteja. Lisäksi kaivataan sopivia tiloja, joissa
7 lapsille ja nuorille voidaan itse järjestää erilaisia aktiviteetteja. On selvää, että neuvonpitotapaamisia on tarpeen järjestää lisää eri hallintoalojen, kuten kouluhallinnon, lukiohallinnon ja vapaa-aikatoimen hallinnon, kanssa. Malmö Sommarscen -festivaalin yhteydessä on järjestetty useita suomalaista vaihtoehtokulttuuria esitteleviä tapahtumia, minkä Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset ovat kokeneet erittäin positiivisena. Myös Skånes Dansteaterissa on ollut useita suomalaistanssijoiden esityksiä. Finlandsinstitutet-instituutilla on hyvä maine, ja se järjestää mm. kulttuuritapahtumia omissa tiloissaan Tukholmassa. Mutta instituutti kokoaa yhteen myös kiertueita, joilla esim. kirjailijat lukevat omia teoksiaan tai joilla esitetään elokuvia. Helppoa ja korkealaatuista, jos hakee kulttuuritukea tehdäkseen yhteistyötä Finlandsinstitutetin kanssa. On olemassa tarve esitellä ruotsalaisille suomalaista kulttuuria. Suomi täyttää sata vuotta 6. joulukuuta Tapahtuma tulee olemaan erittäin tärkeä, ja tuolloin Malmöllä on tilaisuus osoittaa, että se pyrkii olemaan vakavissaan suomen kielen hallintoalue. Malmön kaupungin kanssa halutaan tehdä yhteistyötä 100-vuotispäivän huomioimiseksi. Kaksi ryhmässä ollutta henkilöä oli mukana järjestämässä Suomen 75- vuotisjuhlapäivää, ja he nostivat esiin huolen siitä, ettei ruotsinsuomalaisella ryhmällä ole nyt yhtä hyviä kontakteja Malmön kaupunkiin kuin tuolloin. Ruotsinsuomalaiset ovat olleet Ruotsissa pitkään. On tärkeää, ettei keskitytä vain suomalaiseen kulttuuriin Suomessa vaan myös kulttuuriin, joka on kehittynyt Ruotsissa asuvien ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Suomen historiasta halutaan kertoa Ruotsissa! Tämä voidaan toteuttaa esim. paikallisen, suomalaisista sotalapsista kirjoittaneen kirjailijan välityksellä. On tärkeää, että lapset saavat tavata sotalapsia. Sotalapset voivat kiertää koulussa kertomassa kokemuksistaan (mutta samalla tulee kuitenkin tiedostaa se, että monet eivät halua kertoa muistoistaan). Viestintä, erityinen suomenkielisiä tapahtumia esittelevä kotisivu (erityinen painoarvo, jos kyseessä on esim. suomalainen kapellimestari). Muotoilu ja arkkitehtuuri tai muut kulttuuri-ilmaisut, joiden keskiössä ovat suomalaiset tai ruotsinsuomalaiset henkilöt. Myös esim. suomalaistaustaiset paikalliset taiteilijat on huomioitava. Juuri nyt on Sibeliuksen juhlavuosi, tällaisesta voidaan tiedottaa lisäksi suomeksi. Tärkeät kulttuurihallintoa, kuten kulttuuritukea, koskevat tiedot, tulee olla saatavilla suomeksi. Kööpenhamina, mitkä ovat siellä käytössä olevat resurssit, onko mahdollista tehdä yhteistyötä? KBU:n (Enheten för barnkultur) tulee osallistua kulttuurihallinnon sisäiseen työryhmään, tukea kaksikielistä kulttuuria esikouluissa jne. Kulttuurituki, kuinka menetellään ja haetaan tietoa tarvittaessa. Kohdennettua tiedottamista tarvitaan. 7 (9)
8 8 (9) Viestintä Viestintää koskevaan pienryhmään osallistui Malmön kaupungilta Patrik Odhelius, kaupungintoimiston viestintävastaava. Kahteen viestintää koskevaan neuvonpitokeskusteluun osallistui yhteensä 14 henkilöä. Pienryhmässä keskusteltiin siitä, millaiset mahdollisuudet Malmön kaupungilla on tarjota tiettyjä palveluja suomen kielellä sekä kuinka kunta voi koordinoida kieliosaamisen tarjotakseen oikeaa kielitaitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle seuraavat viestintää koskevat asiat: Malmo.se on yksi suurimmista ja parhaimmista kanavista esitellä kunnan tarjontaa. Esiin tuotiin tarve saada suomenkielistä tiedotusta seuraavilla aloilla: o Esikoulu o Koulu o Vanhustenhuolto o Kulttuuri o Vapaa-aika o Tietoa siitä, kuinka avustuskäsittelijään voi ottaa yhteyttä o Kaupungin organisaatio o Lomakkeet suomen kielellä Malmön kaupungilla tulisi olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Tämän henkilökunnan tulisi olla mieluiten kokopäiväistä, ja sen pitäisi voida toimia eräänlaisena hämähäkkinä verkossa ruotsinsuomalaisiin liittyvissä asioissa. Malmön kaupungin työntekijöiden jo olemassa oleva kielitaito tulee tunnistaa, kartoittaa ja koordinoida niin, että voidaan luoda ns. matchaus-järjestelmä. Vastaanotoissa, asiakaspalvelukeskuksessa ja neuvontakeskuksessa tulee olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Edellä olevien, etusijalla olevien seikkojen lisäksi esiin nousi myös seuraavia näkemyksiä: Malmo.se-sivuston suomenkielinen portaali tulee luoda pitkää aikaväliä ajatellen, ja sen tulee olla yksi kunnan ja ruotsinsuomalaisen ryhmän välisistä vuorovaikutuskanavista. Myös muissa Malmön kaupungin käyttämissä kanavissa tulee voida olla suomenkielistä sisältöä. Esim. suomenkieliset sivut Vårt Malmössä tai suomenkielistä sisältöä sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Malmön kunnassa tulee olla mahdollisuus vahvistaa kielitaitoa niin, että sekä kunnan henkilökunta että sen ruotsinsuomalaiset asukkaat voivat parantaa suomen kielen taitoaan, jotta heillä olisi muun muassa paremmat mahdollisuudet viestiä suomeksi tulevaisuudessa. Kunta voi vahvistaa suomen kielen läsnäoloa kaupunkiympäristössä suomenkielisten kylttien avulla (esim. kaupungintalolla tulisi olla suomenkielinen kyltti).
9 9 (9) Suomen kielen aseman vahvistaminen ulkoisessa viestinnässä niin, että yritykset, kunnat ja ulkoiset sidosryhmät voivat saada Malmöstä tietoa suomen kielellä. Neuvonpidon jälkeen Neuvonpidon jälkeen Malmön kaupungin sisäinen työryhmä jatkaa neuvonpidon aikana esiin tulleiden näkemysten käsittelyä. Ryhmässä on edustajia esikoulusta, vanhustenhuollosta, kulttuurista ja viestinnästä, ja työn aikana siihen voi osallistua myös muita hallintoaloja. Työryhmässä suunnitellaan, kuinka suomen kielen hallintoalue voidaan organisoida jatkossa vuoden 2015 aikana ja kuinka kunta voi jatkaa sitä koskevaa työtä pitkällä aikavälillä.
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva
LisätiedotToimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Suomen kielen hallintoalue Antaget av Mariestad Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018... 3 1. Tausta... 3 2. Kokonaisvaltainen tavoite...
LisätiedotToimintasuunnitelma 2017
Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu
LisätiedotTiivistelmä toimintasuunnitelmasta
Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva
LisätiedotUutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi
LisätiedotUutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa
Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten
LisätiedotTULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun
TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
LisätiedotTrosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista
LisätiedotRuotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma
Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotKehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa
Direkttelefon Referens Kommunledningskontoret 0910-73 50 93 2018-11-21 Dnr Yngve Lindmark Kunnanhallitus Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä 2019 2022 Johdanto, taustaa Kunnanhallitus
LisätiedotYhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015
dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä
LisätiedotToimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue
Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021 Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston
LisätiedotToimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.
Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset
LisätiedotTarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa
Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat
LisätiedotKansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa
Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate
LisätiedotOhjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad
Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta
LisätiedotLäsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg
Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,
LisätiedotTutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi
Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen
LisätiedotKANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen
KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen
LisätiedotTERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?
TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.
LisätiedotSuomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista
Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin
LisätiedotPeter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund
1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotVähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki
Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...
LisätiedotVähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014
PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka
LisätiedotRudy Mengesha, kulttuurihallinto. Hillevi Veibäck
muistiinpanot neuvonpito Malmö stad Stadskontoret 1 (7) Muistiinpanot Päivämäärä 2016-03-31 Paikka ja aika Kaupungintalo, tila Stortorget klo 17.30-20.00 Närvarande Kts. osallistujalista. Kaikki suomalaiset
LisätiedotMuistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto
Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri
LisätiedotPOSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO
Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotVÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016
VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä
LisätiedotSuomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014
Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina
LisätiedotToimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016
Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet
LisätiedotKANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET
Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan
LisätiedotKaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod
KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017
Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017 23.2.2018 Tausta Trollhättanin kaupunki kuuluu vuodesta 2012 alkaen suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä merkitsee vähemmistölain määräysten lisäksi myös
LisätiedotMuistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa
Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotSijoittumista koskevat säännöt
Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014
Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä
LisätiedotToimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue
2017-03-30 Kommunledningsförvaltningen Sida 1 (5) Administration Administrativ chef Monica Carlström Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue 1. Johdanto Motala on 2013-02-15 asti suomalainen hallintoalue.
LisätiedotJohdanto. Tarkoitus ja tavoitteet
Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi
LisätiedotKokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00
Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat
LisätiedotRuotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal
Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKartoitusanalyysi, yleinen kysely
Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä
LisätiedotJulia Grönholm, kaupungintoimisto
Malmö stad Stadskontoret 1 (7) Muistiinpanot Päivämäärä 18 mars 2018 Paikka ja aika Kaupungintalo, tila Stortorget klo 10.00 15.00 Paikallaolevat virkahenkilöt Susanne Abramsson, kaupungintoimisto Sanna
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito
Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito 14.9.2016 Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen helmikuusta 2015 lähtien. Syyskuussa pidettiin vuoden toinen suurneuvonpito, jonka tarkoituksena
LisätiedotPöytäkirja. Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE Dnr KS2016,0095 Pöytäkirja Ohjausryhmän kokous maanantaina 15. helmikuuta 2016 Aika: 14:00 16:30 Paikka: Artisten, Skövden kaupungintalo Läsnäolijat: Leif Walterum (C), puheenjohtaja
LisätiedotSuomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin
LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TARKOITUS JA TAVOITTEET Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, joilla on oikeuksia koskien kieltä sekä yhteiskunnallisia toimia ja palveluita. Näihin oikeuksiin kuuluu
LisätiedotTÄRKEÄÄ KESKUSTELUA. Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua.
TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua. Sinulla on oikeus arvokkaaseen elämään. Sosiaalipalvelulaissa on kansallinen arvopohja, joka kattaa vanhustenhuollon koko Ruotsissa.
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotAika ja paikka, Anderssonrummet Trollhättanin kaupungintalo klo
Aika ja paikka, Anderssonrummet Trollhättanin kaupungintalo klo 13.00 15.00 Läsnäolijat Monica Hanson, kunnanneuvos, Trollhättanin kaupunki Ilkka Pasanen, Suomi-seura Antti Aro, Suomalainen helluntaiseurakunta
LisätiedotSUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä
LisätiedotNäkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa
Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotSurahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012
Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista
LisätiedotEsko Kalliomäki (-) Se nästa sida. Niina Slagner (S) Seppo Järvinen (-) ANSLAG/BEVIS. Sverigefinska rådet Sammanträdesprotokoll 1(13)
Sammanträdesprotokoll 1(13) Plats och tid Beslutande Tisdagen den 21 maj 2019 i Kommunstyrelsens sessionssal, Kommunstyrelsens hus, klockan 14:00 15:35 Lennart Lind (S) Niina Slagner (S), Ordförande Maria
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
SIG1000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2016-11-04 MINNESANTECKNINGAR Helge Artell Projektledare 08-591 262 47 helge.artell@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema kieli ja kulttuuri Paikka: Kunnantalo,
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot
Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat
LisätiedotMyönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa
RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotHankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta
EUROPE FOR CITIZENS Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni ohjelmasta 9 tapahtumaa järjestettiin EVOLAQ-hankkeessa
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotKielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS
Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin
LisätiedotKokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund
Suomen kielen hallintoalueen neuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1(7) Paikka ja aika Kokoushuone Grangärde, klo 13.00 14.20 valtaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet
LisätiedotUUTISKIRJE HELMIKUU 2016
UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.
LisätiedotKaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite
Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen
LisätiedotEnköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen toimintakertomus 2016
1 (9) Enköpingin kunnan suomen kielen hallintoalueen toimintakertomus 2016 Selitys sille, että Enköpingin kunta on suomen kielen hallintoalue, johtuu siitä, että kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2011,
LisätiedotKts läsnäololista. Julia Grönholm
Malmö stad Stadskontoret 1 (6) Muistiinpanot Päivämäärä 26. marraskuuta 2017 Paikka ja aika Scandic Triangeln, Malmö klo 10.00-15.00 Kts läsnäololista. Osallistujat Kunnan edustajat Cecilia Bengtsson,
LisätiedotKulttuurista hyvinvointia!
1 (12) Kulttuurista hyvinvointia! Kuopiossa toimii Kulttuurisen vammaistyön yhteistyöryhmä, jota koordinoi Kuopion kaupunki. Toiminnan tavoitteena on pyrkiä mahdollistamaan taiteen ja kulttuurin keinoin
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotKirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin
Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema suomen kieli koulussa ja vähemmistöpolitiikassa Paikka: Kunnantalo, kokoushuone Matsilver Aika: Tiistai 14. Toukokuuta klo 17.00 18.30 Läsnäolijat: Sari Pesonen,
LisätiedotSuomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot
Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksesta tehdyt muistiinpanot Aika: perjantai 25. syyskuuta klo. 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Enköpingsrummet Läsnäolijat: Helena Proos (S) puheenjohtaja,
LisätiedotNeuvonpito suomen kielen hallintoalue
1 (6) 2018-11-27 MUISTIINPANOT Anne Kayani Projektledare Projektipäällikkö 08-591 266 12 anne.kayani@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema: Avoin keskustelu hallintoalueen asioista Paikka:
LisätiedotOmaistukitoiminta keväällä 2016
Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,
LisätiedotPöytäkirja Sundbybergin suomen kielen hallintoalueesta 20/ klo.15.15
KOMMUNIKATIONSAVDELNING 2012-02-20 Tea Miettinen Pöytäkirja Sundbybergin suomen kielen hallintoalueesta 20/2 2012 klo.15.15 Läsnäolijat: Virpi Korhonen, Tea Miettinen, Lilli Vavuli, Ida Sakko, Annika Hirvonen,
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotSuomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot
Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/6 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Neuvonpitoon osallistuneet: Kyllikki Hallberg, Irmeli Rajaniemi,
LisätiedotKUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti
KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto
LisätiedotMuistiinpanot. Susanne Abramsson/Taina Cronhamn
neuvonpito_170315 Malmön kaupunki [Alias] 1 (8) Muistiinpanot Kokouspäivämäärä 15.3.2017 Paikka ja aika Läsnäolijat Kaupungintalo, August Palmsplats 1, Malmö Ruotsinsuomalaisten Malmön asukkaiden, kaupunginkanslian,
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotRaportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014
Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1.
Lisätiedot