Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015"

Transkriptio

1 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen koordinoija, esitteli lyhyesti taustaa sille, että kunta on liittynyt hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalainen ryhmä on vieraillut poliitikkojen luona ja esittänyt toiveen, että Malmöstä tulisi osa suomen kielen hallintoaluetta. Vuonna 2014 asiasta jätettiin hakemus hallitukselle. Päätös tuli tammikuussa 2015, ja 1. helmikuuta lähtien Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen. Se, mitä tämä tarkoittaa, on säädetty kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa laissa (SFS 2009:724). Siinä kuvataan muun muassa, että kaikilla kansallisilla vähemmistöillä (ruotsinsuomalaisilla, tornionlaaksolaisilla, saamelaisilla, juutalaisilla ja romaneilla) on perussuoja, joka koskee muun muassa vaikuttamisoikeutta sekä vähemmistökielten edistämisen tärkeyttä. Kolmelle ryhmälle on lisäksi annettu vahvistettu suoja heidän vähemmistökielensä osalta: näitä kieliä ovat suomi, meänkieli ja saame. Kaikilla kunnilla on mahdollisuus liittyä näiden kielten hallintoalueeseen. Malmön liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen merkitsee sitä, että kunta vastaa yhä laajemmin ruotsinsuomalaisen ryhmän kieli- ja kulttuurikysymyksistä. Kunnan on esimerkiksi voitava tarjota osa- tai kokopäiväistä suomenkielistä esikoulutoimintaa, ja Malmössä asuvilla ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomea asioidessaan yksittäisissä asioissa suullisesti tai kirjallisesti viranomaisten kanssa. Kunnalta vaadittavien panostusten laajuutta ei ole määritelty lainsäädännössä tarkasti, vaan jokaisen kunnan tehtävänä on muokata ne itse omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. dokumentation samråd (2) Malmön kaupungissa asuu noin suomalaistaustaista henkilöä. Näistä noin 500 on esikouluikäisiä lapsia (1 5-vuotiaita), ja noin 700 henkilöä on yli 65- vuotiaita. Tilastollisesti katsottuna 87 henkilöä on kotipalvelun asiakkaita ja 36

2 2 (9) henkilöä käyttää erityisasumispalveluja. Yli 80-vuotiaita on tällä hetkellä noin 50, mutta tämä ryhmä kasvaa lähivuosina. Neuvonpidon tarkoitus Lainsäädännössä painotetaan kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa käytävän neuvonpidon tärkeyttä. Sen tarkoituksena on kuunnella kansallisten vähemmistöryhmien toiveita ja keskustella niistä. Malmön kaupungissa järjestetään neuvonpito ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa, koska kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Neuvonpito on suunniteltu yhdessä ruotsinsuomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Sen pääaiheita ovat esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä. Neuvonpito on Malmön kaupungille ensimmäinen askel saada käsitys ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeista ja toiveista sekä siitä, mitkä alueet tulee priorisoida jatkossa suomen kielen hallintoaluetta koskevassa työssä. Kutsua neuvonpitotilaisuuteen (sekä ruotsin- että suomenkielistä) on levitetty Suomi-yhdistyksen kautta, ja myös yksittäiset Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset henkilöt ovat levittäneet kutsua Facebookissa. Kutsu on myös ollut saatavilla Malmön kaupungin kotisivuilla, ja se on julkaistu puolen sivun ilmoituksena Sydsvenskanissa (24.2.) ruotsinsuomalaisten päivänä. Myös Jenny Malmsten osallistui ruotsinsuomalaisten päivän viettoon yhdessä Suomiyhdistyksen kanssa ja kutsui osallistujat neuvonpitoon. Neuvonpitoon ilmoittautui yhteensä 58 henkilöä (11 miestä ja 47 naista). Neuvonpidon aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua lainsäädäntöön ruotsin ja suomen kielellä, ja osallistujat saivat myös halutessaan allekirjoittaa suostumuslomakkeet saadakseen jatkossa tietoa Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen kehityksestä. Neuvonpidon aikana saadut näkemykset Neuvonpito tapahtui yhdeksässä pienryhmässä, joissa käsiteltiin eri aihealueita (esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä). Jokaisessa pienryhmässä oli mukana Malmön kaupungin virkamies, joka keräsi näkemyksiä ja seurasi keskustelua. Neuvonpidon aikana osallistujilla oli aikaa osallistua keskusteluun yhteensä kahdessa eri pienryhmässä. Kullakin ryhmällä oli keskusteluaikaa noin 30 minuuttia, jonka jälkeen keskusteluista annettiin yhteenveto kaikille osallistujille. Tulkki oli käytettävissä neuvonpidon aikana, mutta keskustelut käytiin pääasiassa ruotsiksi. Osallistujilla oli kuitenkin mahdollisuus puhua halutessaan suomea. Seuraavassa esitellään neuvonpidon aikana esiin tulleita näkemyksiä. Esikoulu Esikoulusta keskusteltiin kolmessa ryhmässä, ja keskusteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Esikouluhallintoa edustivat laatuosaston (avdelningen för

3 3 (9) kvalitet och myndighet) yksikköpäällikkö Anders Johansson ja tutkimussihteeri Christina Persson. Aluksi keskusteltiin äidinkielen tuen organisaation muuttumisesta esikoulussa, minkä jälkeen esiin nousi pääasiassa kahdentyyppisiä toiveita suomenkielisestä esikoulutoiminnasta: Toiveena on suomenkielinen esikouluosasto, jossa toiminta tapahtuu suomeksi suomenkielisten pedagogien välityksellä. Olisi hyvä saada suomenkielistä kielitukea esikouluissa, joissa lapsilla on jo paikka. Jotkin osallistujat ilmaisivat huolensa lastensa tulevasta kielellisestä kehittymisestä, sillä esikoulussa ei ole enää kiertäviä äidinkielenohjaajia. Tämä koettiin erityisen huolestuttavana, sillä voi kestää kauan, ennen kuin kartoitus- ja selvitystyö on valmis eli ennen kuin tehdään päätös siitä, minkä muotoista suomenkielistä esikoulutoimintaa voidaan tarjota. Jotta tuki näille lapsille voitaisiin sillä välin säilyttää, annettiin muutamia mahdollisia ratkaisuehdotuksia: Kiertävän suomenkielisen pedagogin järjestäminen. Lapset voivat kokoontua tiettyihin esikouluihin esim. kerran viikossa tavatakseen suomenkielisen pedagogin. Aloitetaan syksyyn mennessä materiaalien toimitus sekä vinkkien ja ideoiden välitys henkilöstölle niissä esikouluissa, joissa on suomenkielisiä lapsia. Keskusteluissa ehdotettiin myös yhteistyötä kulttuurihallinnon kanssa esim. satutuntien ja nukketeatterin muodossa. Muita esiin tulleita näkemyksiä: Kaikkien huoltajien toiveita ei tarvitse kartoittaa ensimmäisessä vaiheessa, yhteydenoton saaminen kaikkiin kestäisi kauan. Tarjotkaa siksi ratkaisuja nykyisiin toiveisiin. Toiveskenaario olisi, että suomalaista esikoulutoimintaa olisi saatavilla useassa eri muodossa niin, että huoltajat voisivat valita parhaiten heidän tarpeisiinsa sopivan vaihtoehdon. Kuinka Malmön kaupunki aikoo tiedottaa niitä huoltajia, jotka eivät ole vielä olleet yhteydessä esikouluhallintoon eli jotka eivät ole vielä hakeneet esikoulupaikkaa? Kuinka kauan kestää, ennen kuin esikoulupaikkaa haettaessa on mahdollisuus valita vaihtoehtona suomenkielinen toiminta? Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta keskusteltiin yhteensä kuudessa ryhmässä, joihin osallistui yhteensä 23 henkilöä. Hoito- ja hoivapalveluja (VoO) edustivat VoO:n yksikköpäällikkö Bertil Siöström (Välfärdsavdelningen), VoO:n osastopäällikkö Susanna Ramberg (stadsområdesförvaltning Öster) ja VoO:n osastopäällikkö Helen Hansson (stadsområdesförvaltning Söder). Neuvonpidon aikana esiin

4 4 (9) nousivat seuraavat näkemykset, jotka ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle: Toive avoimesta tapaamispaikasta ryhmää varten. Mielellään ravintola, jossa saatavilla suomalaista ruokaa. Tilaan on oltava pääsy myös niille, jotka eivät ole minkään yhdistyksen jäseniä. Toive ruotsinsuomalaisille tarkoitetusta vanhustentalosta, vanhustentalon maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Ryhmäkeskustelussa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on kaksikielisyys vanhusten kanssa tapahtuvassa viestinnässä ja henkilökunnan pysyvyys. Malmön kaupungin tulisi kartoittaa suomenkielisen henkilökunnan saatavuus hoito- ja hoivapalveluissa tällä hetkellä. Skypeä ja tabletteja voidaan käyttää apuna viestinnässä silloin, kun suomenkielistä henkilökuntaa ei ole. Aiemmin kirkko järjesti ystäväpalvelutoimintaa, jossa vierailtiin yksinäisten kohderyhmään kuuluvien henkilöiden luona. Tämä toiminta loppui suomenkielisen papin lopettaessa tehtävässään. Ehkä Malmön kaupunki voisi tarttua tähän? Tämän lisäksi neuvonpidossa nousivat esiin seuraavat hoito- ja hoivapalveluja koskevat näkemykset: Yksi idea on kysyä vanhustentalossa/ryhmäkohdissa asuvilta, haluaisivatko he asua yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten kanssa, kaikki eivät sitä ehkä halua. Jos vanhukselta itseltään ei voida kysyä, asiaa tulee kysyä hänen omaisiltaan/läheisiltään. Toiveasumismuotona on rivitalo, jossa on yksiöitä sekä yhteisiä oleskelutiloja ja aktiviteetteja, kuten pelejä, voimistelusali, biljardipöytä ja kangaspuita. Sauna on tärkeä. Toiveena on myös saada ruotsinsuomalaisille päivätoimintaa. Kotipalvelun osalta on tärkeää, että henkilökunta osaa kieltä ja ettei henkilöiden vaihtuvuus ole suurta. Keskusteluissa nousi esiin myös se, että sosiaalinen puoli on tärkeä. Ruoka, kulttuuri ja juhlapäivät ovat tärkeitä asioita vanhusten asumisen sisältöä suunniteltaessa. Keskustelua käytiin siitä, kuinka kunta voi löytää henkilöt, joilla on tarpeita mutta joista kunnalla ei ole tietoa. Yksi keino on käyttää tässä apuna yhdistyksiä, jotka voivat kertoa jäsenilleen, mistä apua on saatavilla. Tarvitaan suomenkielinen neuvontanumero, esim. vastaava kuin sairaanhoidon neuvontanumero 1177, jossa on mahdollista puhua suomenkielisen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisille vanhuksille tarvitaan kokoontumis-/tapaamispaikka.

5 5 (9) Kulttuuri Kulttuurista käytiin viisi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 27 henkilöä. Malmön kaupungilta keskusteluihin osallistuivat Fredrik Elg kulttuurihallinnosta, kulttuurihallinnon kulttuurisihteeri Goran Bosevski ja Linda Willander, Malmön kaupunginkirjaston yksikköpäällikkö. Kirjastoa koskevaan työryhmään osallistui 12 henkilöä. Neuvonpidon perusteella seuraavat kysymykset vaikuttavat olevan kirjaston toiminnassa etusijalla: Hyvä tarjonta suomenkielisiä medioita niin lasten, nuorten kuin aikuisten sivuilla. Mielellään enemmän suomen kieleen liittyviä tapahtumia: kirjailijavierailuja aikuisille, satutunteja, teatteria ja lorutuokioita lapsille. Mahdollisuus tapaamispaikkoihin erilaisten ryhmien muodostamista varten, esim. opiskelijat, ja kirjasto on yhdistävä tekijä, joka mahdollistaa tapaamisen. Mielellään yhteistyötä järjestelyjen ja tapahtumien yhteydessä, näemme ruotsinsuomalaisen ryhmän resurssina (esim. ryhmän halutessa järjestää mielellään itse ohjelmaa Malmön kaupungin tarjoamissa tapaamispaikoissa). Kaupunginkirjastoa koskevan neuvonpidon yhteydessä ilmeni myös seuraavia toiveita: Kirjoituskurssi kuinka kehittää sekä ruotsin että suomen taitoa. Suomen kielen taitoa on vahvistettava, se ruostuu vuosien mittaan. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Suomen kieli kehittyy jatkuvasti, ruotsinsuomalaiset haluat oppia uutta suomea. Tarvitaan lisää parempilaatuisia suomenkielisiä äänikirjoja sekä moderneja suomenkielisiä kirjoja. Ei pelkästään käännöksiä. Tämä koskee myös lasten- ja nuortenkirjoja. Halukkailla olisi oltava mahdollisuus lahjoittaa suomenkielisiä kirjoja kirjastolle niin, että ne otetaan kirjastotietokantaan. Esiin nousi myös toive mielellään illalla järjestettävistä lukupiireistä sekä lapsille että nuorille aikuisille. Tiloja/tapaamispaikkoja kulttuuria varten: kirjaston tiloja halutaan käyttää ruotsinsuomalaisen ryhmän omia tapahtumia varten, esim. teatteri, erilaiset tapaamiset, kuten suomenkielisten vanhempien tapaamiset. Toisena esimerkkinä on se, että Suomi-yhdistys voi järjestää suomalaisen kulttuurin päiviä yhdessä kirjaston kanssa. Kirjasto voi sopia satutunneista esikouluhallinnon kanssa. Aktiviteetit mielellään klo 16 jälkeen. Sekä Malmössä että Lundissa asuu paljon suomalaistaustaisia opiskelijoita, tätä ryhmää ei saa unohtaa. Heille voidaan välittää kutsuja esim. chattifoorumien kautta. On tärkeää tuntea yhteenkuuluvuutta, ja yhteisiä kosketuspintoja voi löytyä suomalaisesta kulttuurista, lehdistä jne.

6 6 (9) Mielellään lastenteatteria, teatteritoimintaa suomeksi. Kirjailijavierailuja: kutsukaa lisää ruotsinsuomalaisia kirjailijoita, esim. Tuija Kristoffersson Nieminen. Malmön kaupungin viestintää voidaan kehittää sovittamalla yhteen tapahtumia ja tiedottamalla ruotsinsuomalaiseen ryhmään liittyvistä tapahtumista. Tässä tulisi käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä. Suomenkielisen leikki-/teatteriryhmän järjestäminen lapsille. Aktiviteetteja kaikille aisteille. Riimittelyä/loruttelua. Lisää suomenkielisiä kirjailijoita International författarscen - tapahtumaan. Tarvitaan ilmoitustaulu, johon kootaan tiedotteet. Museo hyvän yhteistyön toivotaan edelleen jatkuvan ruotsinsuomalaisten yhdistysten kanssa. Tukea suomenkielisille amatööriteatteriryhmille eri ikäryhmille. Facebookiin voidaan perustaa skånelaista lastenkulttuuria koskeva ryhmä. Malmöfestivalen, Malmön kaupungin tulisi vastata siitä, että hallintoalue näkyy festivaalilla. Esim. näyttämällä, kuinka perinteinen kohtaa modernin. Tunnistaa, tulla uteliaaksi ja samalla näyttää uutta: mahtava kieli laulajat, muotoilu, muoti, nykytaide. Suomalainen kulttuuri on enemmän kuin Alvar Aalto. Kulttuuritukiyksikön virkamiesten pöydissä käytyihin keskusteluihin osallistui 15 henkilöä. Kulttuuritukiyksikön puolelta informoitiin mahdollisuuksista hakea tukea erilaisille kulttuuriprojekteille, esim. Suomesta tuleville vierailuesityksille. Keskusteluissa asetettiin etusijalle pääasiassa seuraavat: Malmö huomioi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Suomea ei huomioida vain maana, vaan huomioidaan myös ne erityiset kulttuuri-ilmaisut ja kokemukset, jotka ovat muodostuneet ruotsinsuomalaisen ryhmän keskuudessa pitkällä aikavälillä Ruotsissa. Lastenkulttuurin yksikkö on mukana keskusteluissa kulttuurihallinnon puolelta, jotta voidaan varmistaa ruotsinsuomalaiselle ryhmälle suunnattu lastenkulttuuritarjonta. Mahdollisuus saada kulttuuritukea tapahtumille, jotka järjestetään ruotsinsuomalaista ryhmää varten, jotka käsittelevät ruotsinsuomalaista ryhmää tai jotka toteutetaan yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Mielellään Finlandsinstitutet-instituutin erilaiset musiikki-, elokuva- ja kirjailijakiertueet. Muutoin keskustelut koskivat seuraavia aiheita: Monilla osallistujilla on eri-ikäisiä lapsia, ja he kaipaavat heille suomenkielisiä aktiviteetteja. Lisäksi kaivataan sopivia tiloja, joissa

7 lapsille ja nuorille voidaan itse järjestää erilaisia aktiviteetteja. On selvää, että neuvonpitotapaamisia on tarpeen järjestää lisää eri hallintoalojen, kuten kouluhallinnon, lukiohallinnon ja vapaa-aikatoimen hallinnon, kanssa. Malmö Sommarscen -festivaalin yhteydessä on järjestetty useita suomalaista vaihtoehtokulttuuria esitteleviä tapahtumia, minkä Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset ovat kokeneet erittäin positiivisena. Myös Skånes Dansteaterissa on ollut useita suomalaistanssijoiden esityksiä. Finlandsinstitutet-instituutilla on hyvä maine, ja se järjestää mm. kulttuuritapahtumia omissa tiloissaan Tukholmassa. Mutta instituutti kokoaa yhteen myös kiertueita, joilla esim. kirjailijat lukevat omia teoksiaan tai joilla esitetään elokuvia. Helppoa ja korkealaatuista, jos hakee kulttuuritukea tehdäkseen yhteistyötä Finlandsinstitutetin kanssa. On olemassa tarve esitellä ruotsalaisille suomalaista kulttuuria. Suomi täyttää sata vuotta 6. joulukuuta Tapahtuma tulee olemaan erittäin tärkeä, ja tuolloin Malmöllä on tilaisuus osoittaa, että se pyrkii olemaan vakavissaan suomen kielen hallintoalue. Malmön kaupungin kanssa halutaan tehdä yhteistyötä 100-vuotispäivän huomioimiseksi. Kaksi ryhmässä ollutta henkilöä oli mukana järjestämässä Suomen 75- vuotisjuhlapäivää, ja he nostivat esiin huolen siitä, ettei ruotsinsuomalaisella ryhmällä ole nyt yhtä hyviä kontakteja Malmön kaupunkiin kuin tuolloin. Ruotsinsuomalaiset ovat olleet Ruotsissa pitkään. On tärkeää, ettei keskitytä vain suomalaiseen kulttuuriin Suomessa vaan myös kulttuuriin, joka on kehittynyt Ruotsissa asuvien ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Suomen historiasta halutaan kertoa Ruotsissa! Tämä voidaan toteuttaa esim. paikallisen, suomalaisista sotalapsista kirjoittaneen kirjailijan välityksellä. On tärkeää, että lapset saavat tavata sotalapsia. Sotalapset voivat kiertää koulussa kertomassa kokemuksistaan (mutta samalla tulee kuitenkin tiedostaa se, että monet eivät halua kertoa muistoistaan). Viestintä, erityinen suomenkielisiä tapahtumia esittelevä kotisivu (erityinen painoarvo, jos kyseessä on esim. suomalainen kapellimestari). Muotoilu ja arkkitehtuuri tai muut kulttuuri-ilmaisut, joiden keskiössä ovat suomalaiset tai ruotsinsuomalaiset henkilöt. Myös esim. suomalaistaustaiset paikalliset taiteilijat on huomioitava. Juuri nyt on Sibeliuksen juhlavuosi, tällaisesta voidaan tiedottaa lisäksi suomeksi. Tärkeät kulttuurihallintoa, kuten kulttuuritukea, koskevat tiedot, tulee olla saatavilla suomeksi. Kööpenhamina, mitkä ovat siellä käytössä olevat resurssit, onko mahdollista tehdä yhteistyötä? KBU:n (Enheten för barnkultur) tulee osallistua kulttuurihallinnon sisäiseen työryhmään, tukea kaksikielistä kulttuuria esikouluissa jne. Kulttuurituki, kuinka menetellään ja haetaan tietoa tarvittaessa. Kohdennettua tiedottamista tarvitaan. 7 (9)

8 8 (9) Viestintä Viestintää koskevaan pienryhmään osallistui Malmön kaupungilta Patrik Odhelius, kaupungintoimiston viestintävastaava. Kahteen viestintää koskevaan neuvonpitokeskusteluun osallistui yhteensä 14 henkilöä. Pienryhmässä keskusteltiin siitä, millaiset mahdollisuudet Malmön kaupungilla on tarjota tiettyjä palveluja suomen kielellä sekä kuinka kunta voi koordinoida kieliosaamisen tarjotakseen oikeaa kielitaitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle seuraavat viestintää koskevat asiat: Malmo.se on yksi suurimmista ja parhaimmista kanavista esitellä kunnan tarjontaa. Esiin tuotiin tarve saada suomenkielistä tiedotusta seuraavilla aloilla: o Esikoulu o Koulu o Vanhustenhuolto o Kulttuuri o Vapaa-aika o Tietoa siitä, kuinka avustuskäsittelijään voi ottaa yhteyttä o Kaupungin organisaatio o Lomakkeet suomen kielellä Malmön kaupungilla tulisi olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Tämän henkilökunnan tulisi olla mieluiten kokopäiväistä, ja sen pitäisi voida toimia eräänlaisena hämähäkkinä verkossa ruotsinsuomalaisiin liittyvissä asioissa. Malmön kaupungin työntekijöiden jo olemassa oleva kielitaito tulee tunnistaa, kartoittaa ja koordinoida niin, että voidaan luoda ns. matchaus-järjestelmä. Vastaanotoissa, asiakaspalvelukeskuksessa ja neuvontakeskuksessa tulee olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Edellä olevien, etusijalla olevien seikkojen lisäksi esiin nousi myös seuraavia näkemyksiä: Malmo.se-sivuston suomenkielinen portaali tulee luoda pitkää aikaväliä ajatellen, ja sen tulee olla yksi kunnan ja ruotsinsuomalaisen ryhmän välisistä vuorovaikutuskanavista. Myös muissa Malmön kaupungin käyttämissä kanavissa tulee voida olla suomenkielistä sisältöä. Esim. suomenkieliset sivut Vårt Malmössä tai suomenkielistä sisältöä sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Malmön kunnassa tulee olla mahdollisuus vahvistaa kielitaitoa niin, että sekä kunnan henkilökunta että sen ruotsinsuomalaiset asukkaat voivat parantaa suomen kielen taitoaan, jotta heillä olisi muun muassa paremmat mahdollisuudet viestiä suomeksi tulevaisuudessa. Kunta voi vahvistaa suomen kielen läsnäoloa kaupunkiympäristössä suomenkielisten kylttien avulla (esim. kaupungintalolla tulisi olla suomenkielinen kyltti).

9 9 (9) Suomen kielen aseman vahvistaminen ulkoisessa viestinnässä niin, että yritykset, kunnat ja ulkoiset sidosryhmät voivat saada Malmöstä tietoa suomen kielellä. Neuvonpidon jälkeen Neuvonpidon jälkeen Malmön kaupungin sisäinen työryhmä jatkaa neuvonpidon aikana esiin tulleiden näkemysten käsittelyä. Ryhmässä on edustajia esikoulusta, vanhustenhuollosta, kulttuurista ja viestinnästä, ja työn aikana siihen voi osallistua myös muita hallintoaloja. Työryhmässä suunnitellaan, kuinka suomen kielen hallintoalue voidaan organisoida jatkossa vuoden 2015 aikana ja kuinka kunta voi jatkaa sitä koskevaa työtä pitkällä aikavälillä.

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1.

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/6 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Neuvonpitoon osallistuneet: Kyllikki Hallberg, Irmeli Rajaniemi,

Lisätiedot

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Kokouksen päivämäärä 2015-01-27 Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Ari Heikkilä Jakob Etaat,

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Omaistukitoiminta keväällä 2016

Omaistukitoiminta keväällä 2016 Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto

Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto Kartoitusanalyysi, vanhustenhuolto Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu 1. helmikuuta 2015 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa että kunnan asukkailla on

Lisätiedot

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015 Vuoden ruotsinsuomalainen kunta Alkusanat Hallstahammarin kunnan asukkaista 23% on suomitaustausta, noin 3 600 henkilöä (Suomessa suntyneitä tai henkilöitä

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN MYYNTIMIES

SÄHKÖINEN MYYNTIMIES SÄHKÖINEN MYYNTIMIES Yritys Henkilöstö 25+ Asiakkaita 700+ Palvelut: Sähköinen myyntimies Livezhat Perustettu Suomalainen Patentoitu USA:ssa ZEF Arviointikone ZEF Vaalikone Kannattava kasvuyritys Suomen

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/12 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Irmeli Rajaniemi, Jorma Langén, Kyllikki Hallberg, Helinä

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

LIONS CLUBS INTERNATIONAL D 107-N Piirikuvernöörin katsaus 05.02.2008 DG Markku Talvio

LIONS CLUBS INTERNATIONAL D 107-N Piirikuvernöörin katsaus 05.02.2008 DG Markku Talvio LIONS CLUBS INTERNATIONAL D 107-N Piirikuvernöörin katsaus 05.02.2008 DG Markku Talvio Lionismin ydin Mitä jos nämä henkilöt jotka ovat menestyneet motivoituneisuutensa, älykkyytensä ja kunnianhimonsa

Lisätiedot

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue SIG1000, v4.0, 2012-09-24 1 (5) 2015-09-24 Maarit Kononen Projektledare 08-591 262 47 maarit.kononen@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Paikka: Kunnantalo, Raisio Päivämäärä: 2015-09-15 klo

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 Tampereen yliopisto PÖYTÄKIRJA STAABI ry 1 / 2015 STAABI RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 05.01.2015 klo 14:00 Paikka: Paikalla: Kasino-kabinetti Markus Lappi Juulia Koivisto Saara Asikainen Marika Anttila

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Järjestökysely2015 Survey. Järjestökysely 2015

Järjestökysely2015 Survey. Järjestökysely 2015 1 / 10 15.9.2015 14:07 Järjestökysely2015 Järjestökysely 2015 Ensi vuonna aletaan työstää Karjalaisen Nuorisoliiton strategiaa vuosille 2017-2021. Siihen liittyen keräämme tietoja jäseniltämme tämän kyselyn

Lisätiedot

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntaliitoksen viestintäsuunnitelma Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Tausta ja sitovuus Tämä viestintäsuunnitelma liittyy kuntaliitostilanteen muutosviestinnän hallintaan. Suunnitelma on voimassa siihen

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vanhusten tuki- ja hoivapalvelut

Vanhusten tuki- ja hoivapalvelut Vanhusten tuki- ja hoivapalvelut Tietoa vanhuksille tarjottavista tukipalveluista Stöd och omsorg för äldre Information om vilket stöd som finns till dig som är äldre 2 Esitteen tiedot on päivitetty 29.9.2014.

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA

VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA VÄHEMMISTÖ POLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA JÄLLIVAARAN KUNTA SISÄLTÖ Tiivistelmä..1 1 Johdanto. 4 1.1. Tausta ja tavoite 4. 1.2. Tehtävä 5 2 Vähemmistökielten käyttöoikeutta koskevia lakeja 5 2.1 Sovellutusalue

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot