Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri. ValtioExpo neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

Transkriptio

1 Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri ValtioExpo neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

2 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri mitä ja miksi? Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

3 Kokonaisarkkitehtuuri mitä ja miksi? Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

4 rkkitehtuuri rkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Ydintoiminta Taloushallinto Tukipalvelut tärkeys Julkaisujärjestelmä Maksuliikennejärjestelmä rkistojärjestelmä elintärkeä tärkeä tarpeellinen hyödyllinen tarpeeton Tilastojärjestelmä Kirjanpitojärjestelmä Sähköpostijärjestelmä ei tietoa käyttöaika 24/7 24/5 6-22/5 Henkilöstöhallinto Projektinhallintajärjestelmä Kirjastojärjestelmä 8-16/5 muu ei tietoa pisin katkon aika Tuntikirjausjärjestelmä alle 1h 1h-6h Ostolaskutusjärjestelmä 6h-24h yli 24h ei tietoa Palvelussuhdejärjestelmä Käyttöomaisuuden hallintajärjestelmä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

5 Kokonaisarkkitehtuuri (K) Enterprise rchitecture (E) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kehittämisen tulee olla toimintalähtöistä ja lähteä liikkeelle organisaation strategisista tavoitteista ja kansalaisille tarjottavien palveluiden parantamisesta. Näin saadaan parempia tuloksia kuin lähtemällä liikkeelle teknologian näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelumenetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja IT-ratkaisujen tavoitetilan kuvaukset. kuvaukset tavoitetilasta, nykytilasta ja siirtymäpolusta tavoitetilaan. toiminta- ja hallintamalli, jonka avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäviksi. Näkökulmat: Toiminta Toiminta Palvelut Prosessit Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät Tietojärjestelmäratkaisut Tiedot Tiedot Käsitteet Tietomallit Teknologia Teknologia Teknologiaratkaisut Tietoturva ja integraatio rkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

6 Hyvin yksinkertaistettu malli kokonaisarkkitehtuurista Prosessi Prosessi Prosessi Prosessi Tietojärjestelmä Tietojärjestelmä Tietojärjestelmä Tietovaranto Tietovaranto Tietovaranto Tietovaranto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

7 rkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Visio ja strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu rkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Visio ja strategia ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. rkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun. rkkitehtuurilla ohjataan hankkeen suunnittelua. Hankkeessa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin. rkkitehtuurilla ohjataan hankkeessa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua. Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

8 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun keskeiset hyödyt liittyvät organisaation tilan tiedostamiseen sekä päätöksenteon pohjana käytettävän tiedon parantumiseen. Rakenteita tunnistamalla ja kuvaamalla kokonaisarkkitehtuuri toimii välineenä, joka lisää mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön (myös organisaatiorajat ylittävään), vähentää päällekkäisyyttä johtaa kustannusten pienenemiseen kuvaa ja selittää kehittämisprojektien väliset suhteet auttaa sekä muutoksenhallinnassa että hankinnoissa. Kokonaisarkkitehtuuri tuo menetelmän ja työkalun muutosten vaikutusten läpikäynnille ja arvioinnille. syy-seuraussuhteiden järjestelmällinen läpikäynti lisää ymmärrystä kehittämiskohteista ja auttaa parempien kehitysratkaisujen ja päätöksien tekemisessä Parempi tilannetietous ja suunnittelusystematiikka pienentävät investointien riskejä ja vähentävät virhepäätöksiä. Välineorientoituneesta järjestelmäkehityksestä päästään aitoon, organisaation tavoitteista lähtevään sekä asiakasja toimintalähtöiseen ICT-ratkaisujen kehittämiseen. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

9 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt realisoituvat pitkällä aikavälillä Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Parempi yhteentoimivuus Enemmän samalla rahalla Tavoitetilan suunnittelu Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Elinkaarikustannukset pienenevät Toimintaprosessien toteutus Tietojärjestelmien toteutus Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Hyöty kasvaa rkkitehtuurimenetelmän käyttöönotto Palvelut ja prosessit Tietojärjestelmät Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

10 Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

11 V L T S Valtiotason arkkitehtuurit (VLTS) hanke ja sen tulokset Tehtävänä oli määritellä ja kuvata valtiotason arkkitehtuuri kattavasti karkealla tasolla. hankkeen toimikausi oli (VM125:05/2007) hankkeen ja sen projektien työskentely on päättynyt hankkeen tuottamat lopputulokset julkaistiin marraskuussa Ne ovat nähtävissä VM:n Internetsivustolla ( eivät ole arkkitehtuurin virallinen versio Hankkeessa on keskitytty siihen, mikä on valtion toimijoille yhteistä kaikkea kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet yhteiset toiminnot (prosessit) yhteiset tiedot yhteiset ICT-palvelut hankkeessa on myös kuvattu valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri omana kokonaisuutenaan karkealla tasolla Muodostaessaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuria hanke on ottanut huomioon koko julkisen hallinnon näkökulman ja soveltuvin osin tuottanut arkkitehtuurimääritykset siten, että ne koskevat koko julkista hallintoa. erityisesti tietoarkkitehtuuria on määritelty lähtökohtaisesti koko julkiselle hallinnolle Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

12 V L T S Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet VLTS-hankkeen laatimat Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet ovat linjauksia, joita valtionhallinnon organisaatioiden on noudatettava toimintansa ja tietojärjestelmiensä kehittämisessä. rkkitehtuuriperiaatteet muodostavat kaikille yhteisen perustan suunnittelulle ja ohjaavat valtionhallinnon organisaatioita ja niiden kehittämishankkeita paremman yhteentoimivuuden ja hallitumman kehittämisen suuntaan. VLTS:n tuottamat periaatteet soveltuvat käytettäviksi kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa, ja ne onkin lähes sellaisenaan nostettu julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteiksi. 2 Yleiset periaatteet 2.1 Periaatteita on noudatettava 2.2 Toiminnan ja kehittämisen on oltava läpinäkyvää 2.3 Maksimoi yhteiskunnan kokonaisetu 2.4 rkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista 3 Toimintaan vaikuttavat periaatteet 3.1 rkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä 3.2 Toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset 3.3 Kehitä toimintamallia asiakaslähtöisesti 4 Tietoon kohdistuvat periaatteet 4.1 Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa 4.2 Tietovarannolla tulee olla tietovastuullinen 4.3 Tietoturvallisuus on huomioitava tiedon koko elinkaaren ajan 5 Tietojärjestelmiin kohdistuvat periaatteet 5.1 Kehitä tai hanki tietojärjestelmiä toimintalähtöisesti 5.2 Vältä päällekkäisiä ratkaisuja 5.3 Varmista yhteentoimivuus 5.4 Tietojärjestelmien tulee olla käyttäjäystävällisiä 5.5 Minimoi toimittajariippuvuus 5.6 Hyödynnä avointa lähdekoodia 6 Teknologiaan kohdistuvat periaatteet 6.1 Yhtenäistä teknologia-arkkitehtuuri 6.2 Käytä vakaita teknologioita 7 Tietoturva ja varautuminen 7.1 Huolehdi tietoturvasta osana toimintaa 7.2 Varaudu poikkeustilanteisiin Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

13 V L T S Julkisen toiminnan ohjaus Säädösprosessi Hallintoasian käsittelyprosessi Tilannekuva Ennakointi ja tutkimustoiminta Varautuminen Kansainvälinen toiminta Sidosryhmätoimi nta Kestävä kehitys Strategi at ja johtamin en Toiminnan suunnittel u ja kehittämin en Toimialan palvelut Yhteiset ydintoiminnot Talouden hallinta Hankintojen hallinta Toimitilojen ja materiaalien hallinta siakkuuden hallinta ja viestintä Ympäristöasioiden hallinta Toiminnan ja toiminnan kehittämisen tuki Tietotekniikan hallinta Sidosryh mäsuhtei den hoitamine n Maksuttomuu s/maksu llisuu s Julkisuus/ salassapito/ käyttöoikeu det EU-tietoaineistojen tietovar anto Tilastoti etovar anto Seurantati etovar anto Ennakoinnintietovaranto Ter veydenhuoll on tietovar anto Sosiaali huoll on tietovar anto Kulttuurisis ältöjen ti etovaranto Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri Tietovarannot Tutki mus-ai neistojen Potilastietovaranto tietovar anto Etuustietovaranto Eläketietovaranto Jul kis halli nnon Tutki musti etovar anto Metati etovaranto datakatal ogit Työvoi matietovaranto Oppimateriaalien Hankintojen tietovar anto Talous-, henkilöstö- ja tietovar anto Ver otusti etovaranto tul osti etovaranto Tietojärjestelmiä koskevat tietovar annot Kansallinen osaamisen pääoman Vakuutustietovaranto Kansallisen osallistumis-ympäristön Palvel untuottaji en ti etovar anto tietovar anto tietovar annot Tuonti- j a vi entitietovar anto Henkil öti etovaranto j oneuvotietovar anto Palvelukuvausten Puol ustus voi mien Valtiopäiväasiakirjat Kii ntei stötietovaranto tietovar anto tietovar annot tietovarantona Lii kenneti etovar anto Toi mi ntaympäristötietovar anto Rakennus- ja huoneisto- Lai nhuuto- ja Tie- ja katutietovar anto Tietoturva- kiinnitystietovar anto Toimilupia koskevat ohj eistukset Maas eutueli n- Säädöstietovaranto tietovar anto kei nohalli nnon ti etovar anto tietovar annot tietovarantona Osakas- j a osuus-järj estel män tietovar anto Kansainvälisen osallistumisen tietovar anto Uutisti etovaranto Tapahtumati etovaranto Sopi musti etovar anto Yhteiskunnan tilaa kuvaava tietovar anto Yritys- ja yhteisötietovar anto Yhteiset metatietovarannot Julkisen hallinnon metatietopalvelu Valtionhallinnon toimintaarkkitehtuuri Ydintoiminnot Tukiprosessit Henkilöstön hallinta Ontologiakirjastopalvelu Metatietomääritykset Maastotietovar anto Julkishallinnon organisaatiot tietovar antona Julkishallinnon hankkeet tietovarantona Ympäristö- ja luonnonvaratietovaranto Ympäristön tilaa kuvaava tietovaranto Pai kkatietovar annot Tilannekuvantietovaranto Toi mi pai kka-ti etovar anto Sääti etovaranto mmattihenkilöitä koskevat tietovar annot si akasti etovaranto Rakennetun ympäristön ja asumisen tietovar annot Vaikuttavuuden arvioinnin tietovaranto Luokitukset Ri kosr ekisteri tietovarantona Tuomioistuinten tietovarannot Kansainväliset ja yleiset standardit Poliisin tietovar annot Oi keusratkai suj en ti etovar anto Tietoturva/t ietosu oja Tunnisteet Löytyvyys/s aat avuus Päätöstietovar anto Valtionhallinnon yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

14 V L T S Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri on osa valtionhallinnon yhteistä konserniarkkitehtuuria. On kuvattu omana kokonaisuutenaan valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri karkealla tasolla. Valtioneuvostolla tarkoitetaan ministeriöiden yhteensä (ml. valtioneuvoston kanslia) muodostamaa kokonaisuutta ilman alaista hallintoaan. Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri kattaa valtioneuvoston yhteisen toiminnan ja valtioneuvoston istuntojen toiminnan sekä niitä tukevat tiedot ja tietojärjestelmät. Valtioneuvoston yhteisellä toiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka on yhteistä ministeriöille, mutta ei laajemmin (pl. yhteiset tukiprosessit, jotka ovat kaikille yhteisiä). Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

15 K O H D E L U E J K O T Y Ö R Y H M Ä Kohdealuejako Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin jakotyöryhmä VLTS-hankkeen rinnalle valtiovarainministeriö asetti erillisen työryhmän (Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin jakotyöryhmä, VM105:00/2010) Työryhmän tehtävänä oli VLTS-hankkeessa muodostettujen periaatteiden pohjalta määritellä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin jako. Työryhmä sai työnsä päätökseen ja julkaisi loppuraporttinsa ( Kohdealueet ovat suuria toiminnallisesti yhteenkuuluvia kokonaisuuksia. Kohdealuejaon muodostamisen perusteena ovat sekä asiakokonaisuuksien looginen yhteenkuuluvuus että käytännöntason yhteistoiminnan laajuus. rkkitehtuurin jako ei ole yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa. Kohdealuejaon avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan en toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. Kohdealueella on useita toimijoita, joista yksi on nimetty vastuutahoksi. Vastuutahon tehtävänä on koordinoida arkkitehtuurin kehittämistä ella. Kohdealueen toimintakokonaisuus jaetaan edelleen tarkoituksenmukaisella tavalla pienempiin kokonaisuuksiin, en osa-alueisiin. Kullakin osa-alueella tulee myös olla nimetty vastuutaho. rkkitehtuurin kehittäminen on yhteistyötä, johon osallistuvat kaikki alueen toimijat tehtäviensä ja vastuidensa mukaisesti. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

16 K O H D E L U E J K O T Y Ö R Y H M Ä Oikeusturva ja demokratia (vastuutaho OM) Oikeusturva Terveys ja hyvinvointi (vastuutaho STM) lueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Demokratian toteutuminen Sosiaaliturva Kohdealueet ja niiden osa-alueet Työ ja elinkeinot (vastuutaho TEM) Työvoima ja työllisyys Elinkeinot Opetus, tiede ja kulttuuri (vastuutaho OKM) Opetus ja tutkimus Liikunta Taide ja kulttuuri Nuorisotyö Liikenne ja viestintä (vastuutaho LVM) Liikenneinfrastruktuuri ja -järjestelmä Viestintäverkot ja - palvelut Sisäinen turvallisuus (vastuutaho SM) Yleinen järjestys ja turvallisuus Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristö ja yhdyskuntarakenne (vastuutaho YM) Ympäristön ja luonnonsuojelu Puolustus ja ulkosuhteet (vastuutaho PLM) Kokonaismaan puolustus Kansainvälinen turvallisuus Vesitalous Ulkosuhteet Valtioneuvoston toiminta Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen, tietohallinto ja henkilöstöpolitiikka Valtiontalous (vastuutaho VM) Valtiontalouden Rahoitusmarkkinat Valtion ja Valtion kuntien suhde omistaja- hoito politiikka Hallinto ja yhteiset palvelut (vastuutaho VM) luehallinto- Yhteiset viranomaisten palvelut yleishallinnollinen ohjaus Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurin ylläpito Perustietovarantojen hallinta Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

17 VLTS:n jälkeen... VLTS-hankkeen ja jakotyöryhmän tuottamista tuloksista ja niitä täydentäen on valtiovarainministeriössä muodostettu luonnokset Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriksi ja Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriksi. Kokonaisarkkitehtuuriluonnokset ovat lausunnolla asti. Lausuntopyyntömateriaali on nähtävissä VM:n verkkosivuilla Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö muodostaa saadun palautteen huomioiden ensimmäiset viralliset versiot Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja julkaisee ne lokakuussa Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

18 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri ja Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri osana sitä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

19 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin osat Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

20 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia en K Työ ja elinkeinot en K Liikenne ja viestintä en K Ympäristö ja yhdyskuntarakenne en K Terveys ja hyvinvointi en K Opetus, tiede ja kulttuuri en K Sisäinen turvallisuus en K Puolustus ja ulkosuhteet en K Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Valtiontalous en K Hallinto ja yhteiset palvelut en K Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

21 Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus Julkisen hallinnon K-suunnittelumenetelmät Julkisen hallinnon K-hallintamalli Julkisen hallinnon K-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon K-jako Julkisen hallinnon K-linjaukset ja - kuvaukset Julkisen hallinnon K-kehittämispolku Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri sisältää seuraavat osat: Julkisen hallinnon yhteiset kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja kuvausmenetelmät (JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin yhteinen hallintamalli Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin jako Julkisen hallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset ja kuvaukset, jotka ilmenevät dokumentoituina tavoite- tai nykytilan kuvauksina Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen yhteinen toteutussuunnitelma ns. kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

22 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohdealuejako Suunnittelu ja kuvausmenetelmät rkkitehtuurin hallintamallit rkkitehtuurin kypsyystasomallit rkkitehtuurin kehittämissuunnitelmat rkkitehtuurilinjaukset ja -kuvaukset Julkisen hallinnon yhteinen K Kohdealueen yhteinen K Hallintosektorin yhteinen K Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri rkkitehtuurin hallintamalli rkkitehtuurin hallintamalli rkkitehtuurin hallintamalli Julkisen hallinnon K-kypsyystasomalli K-kehittämispolku K-kehittämispolku K-kehittämispolku Periaatteet Tieto Tieto Tieto Periaatteet Periaatteet Teknologia Toiminta Tietojärjestelmä Teknologia Toiminta Tietojärjestelmä Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmä (JHS 179) Toiminta Tietojärjestelmä Teknologia Viite- ja kohdearkkitehtuurikuvaukset Viite- ja kohdearkkitehtuurikuvaukset Viite- ja kohdearkkitehtuurikuvaukset Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

23 Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin dokumentaatio koostuu seuraavista dokumenteista: Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin eri kuvauksia yhdistävä dokumentti. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin jako. Kuvaus valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin ista. Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet. Kuvaus arkkitehtuurien kehittämistä ja ylläpitämistä ohjaavista periaatteista. (Viittaa julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteisiin, joita käytetään sellaisenaan. Vielä ei ole niitä täsmentäviä valtionhallinnon periaatteita.) Valtionhallinnon toiminta-arkkitehtuuri. Valtionhallinnon organisaatioille yhteisten toimintojen kuvaus. Valtionhallinnon tietoarkkitehtuuri. Kuvaus valtionhallinnon yhteisen tietoarkkitehtuurin rakenneosista. (Tätä dokumenttia ei ole, sillä valtionhallinnon tietoarkkitehtuuria ei vielä ole määritelty.) Valtionhallinnon yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri. Kuvaus valtionhallinnon yhteisistä ICT-palveluista. Valtioneuvoston arkkitehtuuri. Kuvaus valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurista. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

24 Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Edellä luetellut dokumentit ovat tässä ensi vaiheessaan osin hyvinkin vajavaisia, ja muodostavat vasta pohjan tulevalle arkkitehtuurin jatkokehittämiselle. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin dokumentaatiota on edellä lueteltujen lisäksi täydennettävä seuraavilla dokumenteilla: Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli. Tämä hallintamalli tulee noudattamaan Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallissa kuvattuja periaatteita. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku. Tähän dokumenttiin tullaan kokoamaan valtiohallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteistä ensimmäisiä ovat hallintamallin laatiminen ja kehittämispolun ensimmäisen version muodostaminen. Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

25 rkkitehtuurien ohjausvaikutus Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Organisaation K Organisaatioyksikön K Organisaatioyksikön K Organisaatioyksikön K Organisaatioyksikön K Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

26 rkkitehtuurien ohjausvaikutus Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Ministeriö Virasto / laitos Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Kohdealue Kohdealueen osa Toiminta Prosessi Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kunta Kuntayhtymä Ylemmän tason arkkitehtuuri ohjaa alempaa tasoa lempi taso hyödyntää ylempää sekä tuottaa tarpeita ja muutosehdotuksia ylemmälle Kohdealueen arkkitehtuuri ohjaa ja vaikuttaa kaikkiin kyseistä toimintaa toteuttaviin organisaatioihin Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

27 Kokonaisarkkitehtuuri ja organisaation johtaminen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö