Kokonaisarkkitehtuurin perustelut ja tavoitellut hyödyt. Anne Kauhanen-Simanainen, neuvotteleva virkamies

Transkriptio

1 Kokonaisarkkitehtuurin perustelut ja tavoitellut hyödyt Anne Kauhanen-Simanainen, neuvotteleva virkamies

2 Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto (JulkICT) valmistelee asiat, jotka koskevat 1. julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämistä ja varmistamista; julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleistä tieto- ja viestintäteknistä kehittämistä sekä yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamista julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleistä kehittämistä ja yhteensovittamista, verkkoturvallisuuden edistämistä sekä valtion tietoturvallisuuden ohjausta valtion ja kuntien välisen tietohallintoyhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan edistämistä sekä yhteisten toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen ja menetelmien kehittämistä ja yhteensovittamista; valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja koskevaa kehittämistä; Valtiokonttorille kuuluvia julkisen hallinnon yhteisiä sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja koskevaa ohjausta. Osasto JulkICT-toiminto

3 Ajankohtaista JulkICT Uusi organisaatio astui voimaan Purettiin valtio-kunta kahtiajako Nykyisten hankkeiden jatkaminen esim. tietohallintolain toimeenpanon valmistelu, JHS-työn kehittäminen, kokonaisarkkitehtuuri JulkICT-strategian laatiminen Osasto JulkICT-toiminto

4 Osasto JulkICT-toiminto

5 Suomen julkishallinto 2010 Eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto Tuomioistuimet Ministeriöt (12), valtion keskushallinnon virastot (n. 100) Kunnat (336) Välillinen valtionhallinto, n. 50 yksikköä Valtionyhtiöt, valtion liikelaitokset Valtion aluehallinto Kuntien aluehallinto Muu itsehallinto aluehallinto- Virastot (AVIt) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) Valtion paikallishallinto Kuntayhtymät, maakuntaliitot Seutuyhteistyö Ahvenanmaan Maakuntapäivät + Maakuntahallitus, kirkot, Uskonnolliset yhteisöt, Yliopistot ja kk:t 90 kihlakuntaa: maistraatit, oikeusaputoimistot, poliisi, syyttäjä, tullipiirit, työ- ja elinkeinotoimistot, ulosottoviranomaiset, verotoimistot Osasto JulkICT-toiminto

6 Julkishallinnon tietohallinnon nykytilan kritiikkiä ja kehittämistarpeita Pirstoutunut kehittäminen Teknologiakeskeisyys Resurssit väärissä paikoissa Palveluprosesseja muokataan ICT:n ehdoilla Tyytymättömyys ratkaisuihin Hallitsemattomat kustannukset Sattumanvaraisuus Ei käsitystä kokonaisuudesta Paremmat palvelut Tehokkuutta prosesseihin Säästöt (-110 M ) ja green ICT Parempaa johtamista Toiminnan tarpeet etusijalle Laadukkaammat ITratkaisut Selkeämmät hankkeet Yhteentoimivuus Näkemys kokonaisuudesta Osasto JulkICT-toiminto

7 Nykytila - kehittämistarpeita Tietotekniikka mukana kaikessa julkishallinnon toiminnassa Organisaatiot ja hallinnonalat ovat kehittäneet tietojärjestelmiä omiin tarpeisiinsa ottamatta huomioon yhteiskäytön tarpeita. Tuhansia tietojärjestelmiä, joiden tiedot eivät ole yhteen toimivia. Vaikka tieto siirtyisi teknisesti, esteenä tiedon erilaiset esitystavat, merkitykset, erilaiset koodistot ja terminologiat Informaatioprosessit katkeilevat Kerätään ja ylläpidetään päällekkäistä tietoa Tietoa ei hyödynnetä tehokkaasti ja taloudellisesti yli organisaatiorajojen. Tieto ei tue päätöksentekoa, toimintaa ja palveluja tehokkaasti ja vaikuttavasti. Osasto JulkICT-toiminto

8 Mihin tähdätään? Osallistuminen ja demokratia Tehokas hallinto Sujuva asiointi ja palvelut Tieto- ja viestintäteknologian merkitys kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi on ratkaiseva Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja ja palveluita. Julkisen sektorin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä Lisätään julkishallinnon tietojen yhteiskäyttöä. Julkishallinnon sähköistä asiointia ja palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Poimintoja Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta v Osasto JulkICT-toiminto

9 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Yhteentoimivuuteen pyritään ottamalla käyttöön yhtenäiset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja kuvaamisjärjestelmät kokonaisarkkitehtuurin edellyttämät kuvaukset ja määritykset sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisiä palveluja sekä yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten muiden toimenpiteiden avulla. Osasto JulkICT-toiminto

10 Yhteentoimivuus Tietojärjestelmät ovat teknisesti ja tietosisällöltään yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa, kun ne käyttävät samoja tietoja. Osasto JulkICT-toiminto

11 Organisaation KA Kohdealueen KA JHKA Valtiovarainministeriö Huolehtia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista (4 ) Tietohallintolain KA-velvoitteet Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten laatiminen ja ylläpito (4 ) Yhteisten palveluiden ohjaus (4 ) Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti (4 ) Ministeriöt Toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden ohjaus tietohallintolain mukaisesti (4 ) Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. (8 ) Ministeriön on huolehdittava, että sen toimialalle laaditaan ja ylläpidetään sen toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. (8 ) Julkisen hallinnon organisaatiot Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria (7 ) Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria (7 ) Suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria (7 ) Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia (9 ) Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia (9 ) Saatettava tietojärjestelmät vastaamaan yhteentoimivuuden kuvauksia (9 ) Käytettävä yhteisiä palveluita (11 ) Käytettävä yhteisiä palveluita (11 ) Käytettävä yhteisiä palveluita (11 ) Osasto JulkICT-toiminto

12 Arkkitehtuuri Arkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Osasto JulkICT-toiminto

13 Kokonaisarkkitehtuuri Visio, strategia, yhteiskunnalliset tavoitteet Kuvaukset, arviointi, kehittäminen Toiminta Tieto EU lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö Tehtävät Palvelut Prosessit Tietojärjestelmät Tietojärjestelmäratkaisut Käsitteet Käsitemallit Tietovarannot Teknologia Tekniset ratkaisut Kansalaisten tarpeet Yritysten ja yhteisöjen tarpeet Tietoturva ja integraatio Arkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Osasto JulkICT-toiminto

14 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Organisaation tilan tiedostaminen ja päätöksenteon pohjana käytettävän tiedon parantuminen. Rakenteita tunnistamalla ja kuvaamalla kokonaisarkkitehtuuri toimii välineenä, joka lisää mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön (myös organisaatiorajat ylittävään), vähentää päällekkäisyyttä kuvaa ja selittää kehittämisprojektien väliset suhteet auttaa sekä muutoksenhallinnassa että hankinnoissa johtaa kustannusten pienenemiseen Menetelmä ja työkalu muutosten vaikutusten läpikäynnille ja arvioinnille. Syy-seuraussuhteiden järjestelmällinen läpikäynti lisää ymmärrystä kehittämiskohteista ja auttaa parempien kehitysratkaisujen ja päätöksien tekemisessä. Parempi tilannetietous ja suunnittelusystematiikka pienentävät investointien riskejä ja vähentävät virhepäätöksiä Laatutyön tuki Osasto JulkICT-toiminto

15 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Visio ja strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu Projektisalkun hallinta Arkkitehtuurin hallinta Projektinhallinta Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Visio ja strategia ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan kehittämiskohteiden valintaa projektisalkkuun. Arkkitehtuurilla ohjataan projektin suunnittelua. Projektissa voidaan havaita muutostarpeita arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurilla ohjataan projektissa kehitettävien toimintoprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua. Toimintoprosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Osasto JulkICT-toiminto

16 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia kohdealueen KA Työ ja elinkeinot kohdealueen KA Liikenne ja viestintä kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi kohdealueen KA Opetus, tiede ja kulttuuri kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet kohdealueen KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Valtiontalous kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut kohdealueen KA Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Osasto JulkICT-toiminto

17 Julkisen hallinnon yhteinen arkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen arkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet, Yhteinen tietoarkkitehtuuri Yhteiset ICT-palvelut Yhteiset ohjeistavat viitearkkitehtuurit Organisaation arkkitehtuuri Osasto JulkICT-toiminto

18 Arkkitehtuurien ohjausvaikutus Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Organisaation KA Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Organisaatioyksikön KA Organisaatioyksikön KA Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Toiminnallinen kohdealue Organisaatioyksikön KA Organisaatioyksikön KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Osasto JulkICT-toiminto

19 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? - tietohallintolain perustelut

20 Tavoiteltuja taloudellisia hyötyjä päällekkäisten hankkeiden välttäminen ja vähentäminen yhteisten palvelujen kustannussäästöt poikkihallinnollinen prosessien ja palvelujen kehittäminen helpommin ja kustannustehokkaammin valtion ja kuntien IT-kokonaisinvestointi- ja ylläpitokustannusten vähentäminen pitkällä tähtäimellä tuottavuushyödyt aiempaa tehokkaamman tietohallinnon ja järjestelmien avulla kun uudet tietojärjestelmät kehitetään suoraan kokonaisarkkitehtuurin ja yhteentoimivuuden määritysten mukaisiksi, ne tulevat aiempaa edullisemmiksi yhteentoimivuuden tuottamien potentiaalisten säästöjen suuruusluokaksi arvioitu kymmeniä miljoonia euroja vuodessa pitkällä aikavälillä Osasto JulkICT-toiminto

21 Tavoiteltuja taloudellisia hyötyjä Kun kehittämishankkeet saavat kokonaisarkkitehtuurin ja suuren osan yhteisistä komponenteista valmiina ja toimivina eikä niitä tarvitse tehdä joka hankkeessa erikseen, järjestelmähankkeiden kustannukset pienenevät arviolta 10 % vuodessa = kymmeniä miljoonia euroja kehittämiskustannuksista vuodessa. Hankkeet nopeutuvat. Järjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannukset pienenevät: ei tarvita omia ratkaisuja, standardeja, rajapintoja, osaamista ja tietovarantoja silloin, kun käytössä on yhteisiä. Osasto JulkICT-toiminto

22 Tavoiteltuja hyötyjä kansalaisille ja yrityksille sujuvat palveluprosessit ja helposti saatavat palvelut hallinnon toiminta- ja palveluprosessien automatisointiasteen nostaminen vähentää kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen hallinnollista taakkaa. yhteentoimivuus tukee yhteisten järjestelmien käyttöönottoa ja hallinnonaloista ja organisaatirajoista riippumattomampia ja integroidumpia palvelukokonaisuuksia. parempia aika- ja paikkariippumattomia palveluja Osasto JulkICT-toiminto

23 Tavoiteltuja hyötyjä viranomaisten toimintaan ja hallintoon Saadaan käsitys kokonaisuudesta Big Picture. Hallinnon rajat ylittävä yhteistyö lisääntyy, sektoroituminen vähenee. Hallinnon ja palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen ja organisaatio- ja toiminnallisten muutosten toteuttaminen aiempaa helpompaa koko julkishallinnossa (esim. kuntaliitokset, yhteistoiminta, tiedon siirto eri osapuolten välillä), kun yhteensopimattomat, erilaiset tietojärjestelmät eivät hidasta uudistuksia. Yhteiset palvelukanavat palvelujen tuottamiseen. Yhteentoimivat tietojärjestelmät varmistavat aiempaa tehokkaamman tiedonvaihdon sekä julkisen hallinnon sisällä että asiakkaiden kanssa. Asiakkaille yhteentoimivuus näkyy samankaltaisina tietokuvauksina esimerkiksi raportoinnissa. Osasto JulkICT-toiminto

24 Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet Osasto JulkICT-toiminto

25 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt toteutuvat vaiheittain pitkällä aikavälillä Ymmärrys lisääntyy, riskit pienenevät Parempi yhteentoimivuus Enemmän samalla rahalla Tavoitetilan suunnittelu Parempi palvelu asiakkaille Tehokkaampi toiminta Elinkaarikustannukset pienenevät Toimintaprosessien toteutus Tietojärjestelmien toteutus Tavoitetilan toimintaprosessit käytössä Tietojärjestelmät hallitusti käytössä Hyöty kasvaa Arkkitehtuurimenetelmän käyttöönotto Palvelut ja prosessit Tietojärjestelmät Osasto JulkICT-toiminto

26 Julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteet (JHKA Arkkitehtuuriperiaatteet , luonnos) Arkkitehtuuriperiaatteet muodostavat kaikille yhteisen perustan suunnittelulle ja ohjaavat valtionhallinnon organisaatioita ja niiden kehittämishankkeita paremman yhteentoimivuuden ja hallitumman kehittämisen suuntaan. 2 Yleiset periaatteet 2.1 Periaatteita on noudatettava 2.2 Toiminnan ja kehittämisen on oltava läpinäkyvää 2.3 Maksimoi yhteiskunnan kokonaisetu 2.4 Arkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista 3 Toimintaan vaikuttavat periaatteet 3.1 Arkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä 3.2 Toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset 3.3 Kehitä toimintamallia asiakaslähtöisesti 4 Tietoon kohdistuvat periaatteet 4.1 Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa 4.2 Tietovarannolla tulee olla tietovastuullinen 4.3 Tietoturvallisuus on huomioitava tiedon koko elinkaaren ajan 5 Tietojärjestelmiin kohdistuvat periaatteet 5.1 Kehitä tai hanki tietojärjestelmiä toimintalähtöisesti 5.2 Vältä päällekkäisiä ratkaisuja 5.3 Varmista yhteentoimivuus 5.4 Tietojärjestelmien tulee olla käyttäjäystävällisiä 5.5 Minimoi toimittajariippuvuus 5.6 Hyödynnä avointa lähdekoodia 6 Teknologiaan kohdistuvat periaatteet 6.1 Yhtenäistä teknologia-arkkitehtuuri 6.2 Käytä vakaita teknologioita 7 Tietoturva ja varautuminen 7.1 Huolehdi tietoturvasta osana toimintaa 7.2 Varaudu poikkeustilanteisiin Osasto JulkICT-toiminto

27 Kehittäminen Kokonaisarkkitehtuuri Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategia Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena Tavoitteet Suunnittelu Toteutus Seuranta Arviointi / Ohjaus Johto 1. Tavoitteen ja mittareiden asettaminen 5. Tavoitteen onnistumisen arviointi Johto TTS 2. Toiminan ja talouden suunnittelu TTS 4. Toiminnan muutosten hallinta KA KA KA KA KA Projekti 3. Projektien ohjaus ja laadunvalvonta Kokonaisarkkitehtuuri tukee tiedon tuottamista: 1. tavoitteiden asettamiselle 3. projektien ohjaukselle ja laadunvarmistuksella 2. toiminnan ja talouden suunnittelulle 4. toiminnan muutosten hallintaa varten 5. tavoitteiden saavuttamisen arviointiin Osasto JulkICT-toiminto

28 Kehittäminen Kokonaisarkkitehtuuri Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategia Tavoitteet Kokonaisarkkitehtuuri ja strategia Johto Esim. Tuotetaan palvelut asiakaslähtöisesti laadukkaasti ja kustannustehokkaalla tavalla Tuloksellisuus Vaikuttavuus Tuottavuus Uutta tavoitetta tukevan toiminnan tuloksellisuuden arviointi KA Esim. Kehitetään tavoitetta tukeva asiakaspalvelumalli Kuvaus ja jäsennys nykyisestä toiminnasta Periaatteet Nykytilanteen arkkitehtuuri Laatu Nykyisen toiminnan tuloksellisuuden mittaus Panokset Tavoitetilan arkkitehtuuri Laatu Periaatteet Laatu 2 Asiakkaat Palvelut Muutoksen arviointi Asiakkaat Palvelut Prosessit Prosessit Kokonaisarkkitehtuuri strategisen johtamisen tukena: kuvaus nykyisestä toiminnasta miten uusi tavoite muuttaa nykytilaa kuvaus tavoitetilan toiminnasta miten arvioidaan tavoitetta KA helpottaa muutoksen ja sen vaikutuksen arviointia suhteessa tavoitteeseen Kuvaus ja jäsennys uutta tavoitetta tukevasta toiminnasta Osasto JulkICT-toiminto

29 Kehittäminen Kokonaisarkkitehtuuri Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategia Kokonaisarkkitehtuuri ja toiminnan ja talouden suunnittelu Suunnittelu TTS Esim. Tuotetaan palvelut asiakaslähtöisesti laadukkaasti ja kustannustehokkaalla tavalla Esim. Kehitetään tavoitetta tukeva asiakaspalvelumalli Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan ja talouden suunnittelun tukena: nykytilan ja tavoitetilan kuvausten erotus: miten suuren muutoksen tavoitteen toteuttaminen aiheuttaa? kuinka paljon resursseja muutoksen toteutus vaatii (htp,, aika)? KA auttaa kehittämisen resursointitarpeen arvioinnissa Muutoksen tarvitsemat resurssit Kuvaus ja jäsennys uutta tavoitetta tukevasta toiminnasta KA Nykytilanteen arkkitehtuuri Tavoitetilan arkkitehtuuri Periaatteet Laatu Periaatteet Laatu 2 Asiakkaat Muutoksen suuruuden arviointi Asiakkaat Palvelut Prosessit Palvelu Palvelu Htp vuotta Palvelut Prosessit Palvelu Palvelu Järjestelmät Palvelut Järjestelmät Palvelut Palvelut Osasto JulkICT-toiminto

30 Kehittäminen Kokonaisarkkitehtuuri Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategia Kokonaisarkkitehtuuri ja toiminnan seuranta Seuranta TTS Esim. Tuotetaan palvelut asiakaslähtöisesti laadukkaasti ja kustannustehokkaalla tavalla Esim. Kehitetään tavoitetta tukeva asiakaspalvelumalli Kokonaisarkkitehtuuri toiminnan seurannassa: toiminnan tarpeista lähtevä arkkitehtuurin jatkuva kehittäminen toimintaa tukevan arkkitehtuurin muutostarpeiden välittäminen toiminnan suunnittelua varten KA helpottaa seuraamaan toimintaan kohdistuvia muutoksia ja systematisoi muutosten käsittelyä KA Periaatteet Asiakkaat Nylytilan arkkitehtuuri Palvelut Prosessit Tiedot Järjestelmät Laatu 2 Palvelu Palvelu Palvelun tuottaja Palvelu Kustannus MDS Muutostarpeiden ja niiden vaikutuksen jatkuva seuranta ja arviointi Lakimuutokset Sidosarkkitehtuurit Uudet teknologia Uudet standardit Uudet tarpeet Ratkaisun käyttö ja ylläpito Käyttö Arkkitehtuurin kehittäminen toiminnan tarpeiden muuttuessa Purku Osasto JulkICT-toiminto

31 Kehittäminen Kokonaisarkkitehtuuri Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategia Kokonaisarkkitehtuuri ja arviointi / ohjaus Ohjaus Johto Esim. Tuotetaan palvelut asiakaslähtöisesti laadukkaasti ja kustannustehokkaalla tavalla Tuloksellisuus Vaikuttavuus Tuottavuus Erotus Tuloksellisuus Vaikuttavuus Tuottavuus Esim. Kehitetään tavoitetta tukeva asiakaspalvelumalli Laatu Panos Laatu Panos KA Uudella nykytilan arkkitehtuurilla saavutettava tuloksellisuus Nykytilan arkkitehtuuri Periaatteet Lähtötilanteen arkkitehtuurilla saavutettu tuloksellisuus Lähtötilanteen arkkitehtuuri Periaatteet Kokonaisarkkitehtuuri ohjauksen tukena: Asiakkaat Asiakkaat Kuvaukset tavoitteen Palvelut Palvelut saavuttamisen onnistumisen arvioinnin tukena (uusi nykytila vs. Prosessit Prosessit lähtötilanne Kuvaukset ja niistä johdettu arviointitieto uuden tavoitteen hahmottamisen tukena KA auttaa toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa ja uusien tavoitteiden suunnittelussa Osasto JulkICT-toiminto

32 Kehittäminen Kokonaisarkkitehtuuri Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategia KA-työn hyöty hallintamallin avulla Tavoitteet Suunnittelu Toteutus Seuranta Arviointi / Ohjaus Johto Johto TTS TTS KA KA KA KA KA Projekti Arkkitehtuurin hallintamalli; Yhtenäinen joukko hallintaprosesseja, joilla suunnitellaan jatkuvan toiminnan ja ICT-ympäristön keskeinen kehittäminen ja varmistetaan tavoitteiden toteutuminen sekä erityisesti riittävä tiedon tuottaminen johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelu sekä kehitystyötä varten Hallintamalli = sovittu tapa miten arkkitehtuuria organisaatiossa käytetään varmistuskeino tavoitteiden toteutumiselle (tai vähintään keino arvioida sitä ja jatkotoimenpiteiden tarvetta) Osasto JulkICT-toiminto

33 Miten tavoitteet toteutuvat? Pitävätkö perustelut? Aineksia tutkimuskohteiksi Mitä tapahtuu todella? Vaikutusten seuranta ja arviointi? Mitä mitataan ja miten? Miten arkkitehtuurityö vaikuttaa organisaatioiden toimintaan? Miten arkkitehtuurityö käytännössä organisoituu? Mitkä tahot ovat mukana? Toteutuuko toiminta- ja asiakaslähtöisyys? Mistä kokonaisarkkitehtuurissa puhutaan, kun puhutaan tiedosta? Mikä muuttuu? Miten arkkitehtuurityö käytännössä organisoituu? Millainen on julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri v. 2015? V. 2020? Osasto JulkICT-toiminto

34 Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa metodin ja työkalun tehdä piirustukset, mutta tulokset riippuvat sisällöistä ja toteutuksesta. Osasto JulkICT-toiminto

35 JHKA toimeenpano (suunnitelma) JHKA 0.95 lausuntokierros JHKA 1.0 Yhteisen ohjausrakenteen perustaminen voi määrittää mikä on yhteistä arkkitehtuuria Lausunnolla olleen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnoksen (v 0.95) viimeistely palautteen perusteella lähtökohta työlle, ei valmis kuvaus Julkisen hallinnon KA-työn organisointi Julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitearkkitehtuuri Julkisen hallinnon KA-työn ohjaus ja hallinta Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Kohdealueiden KA työn käynnistäminen lähtökohta työlle ovat ohjeet JHKA:ssa Kohdealueiden KA-työn organisointi Kohdealueiden KA-työn ohjaus ja hallinta Kohdealueiden viitearkkitehtuurit Vuosi 2011; JHKA luonnoksen päivittäminen lausuntojen perusteella Vuosi 2012; 1.0 version julkaisu. Yhteisen arkkitehtuurityön ohjauksen organisointi ja tavoitetilan viitearkkitehtuurien toteutus Osasto JulkICT-toiminto

36 Kiitos!