Marja Salonen. Marja Salonen

Transkriptio

1

2 Tutkimustietoa koskien erityisesti kiireellistä lastensuojelutarpeen arviointia on saatavilla niukasti Tutkimustiedon tarve todettu Britanniassa jo 2000-luvun alussa Suomessa Kollanuksen pro-gradutyössä on todettu arviointimallien puutteellisuus sosiaalipäivystystyössä erityisesti arvioitaessa kiireellisen sijoituksen tarvetta (Kollanus 2013) Toimiva lastensuojelu -raportissa todettu lastensuojelun arviointikäytäntöjen ja menetelmien systematisoinnin

3 Cliffordin ja Willamsin (2002) mukaan sosiaalipäivystystyölle on ominaista mm. seuraavat ominaispiirteet Nopeat arvioinnit Rajoitettu/ vähäinen informaatio Vähäinen työntuki, mutta merkittävät vaikutukset asiakkaalle Asiakkaaseen yleensä vain yksi kontakti, ei varsinaista asiakkuusprosessia Lastensuojelun skenaarioiden luominen ei ole mahdollista yhdellä arvioinnilla Keskeisiä haasteita asetttaa väärään ja riittämättömöön informaatioon tehtävät, epätäydelliset ja hätiköidyt päätökset

4 Perhe-elämä elämä on dynaamista ja sisältää jatkuvia muutoksia Uuden informaation huomioiminen arviointiprosessissa = > uusi informaatio voi johtaa suunnan muutokseen arviointiprosessissa ja muuttaa toimintaa Kriittinen ajattelu ja refleksiivinen tietoisuus virhe -loukouista tärkeää jokapäiväisessä lastensuojelun sosiaalityössä Vornanen (2007) : Arvioinnissa tiivistyy käsitys lastensuojelun tarpeesta yksittäisen lapsen ja perheen tilanteessa

5 pohjautuu tutkimustietoon, jonka pohjalta on julkaistu Ten pitfalls and how to avoid them Perhe-elämä on dynaamista ja sisältää jatkuvia muutoksia Uuden informaation huomioiminen i i arviointiprosessissa i i Uusi informaatio voi johtaa suunnan muutokseen arviointiprosessissa ja muuttaa toimintaa Kriittinen ajattelu ja refleksiivinen tietoisuus virhe-loukouista tärkeää jokapäiväisessä lastensuojelun sosiaalityössä

6 1)Arviointi perustuu riittämättömään informaatioon Early evidence bias Lastensuojelullisen huolen väärä luokittelu voi johtaa siihen ettei lapsen suojelu toteudu Omien päätelmien kriittinen kyseenalaistaminen Herkät tuntosarvet myös vähemmän ilmeisille kaltoinkohtelun merkeille

7 Kysymyksiä työntekijälle: Olenko avoin uudelle informaatiolle? Olenko yhä utelias ja tiedonhaluinen ts. kiinnostunut siitä, mitä näen ja arvioin? Miten varma olen siitä, että arviointini perustuu riittävään tietoon? Onko minulla aikaa kriittiselle reflektoinnille? Pitäisikö minun muuttaa käsitystäni käsillä olevasta tapauksesta?

8 2) Ensikäden informaatiota ei ole kirjattu riittävän tarkasti, faktoja ei ole tarkistettu Kriittisiä kohtia lastensuojelun arvioinnissa ovat informaation vaihdon tilanteet, t t puhelimitse, it kasvokkain kk jne. Kaikkien osapuolten on varmistettava, että jaettu informaatio on varmasti oikein ymmärretty Tärkeätä erottaa havainnot ja mielipiteet Informaatiovirheiden välitön korjaaminen Erityisesti tilanteissa, joissa lastensuojelullinen huoli ei johda toimenpiteisiin, olisi tärkeätä informoida ilmoituksen tehnyttä tahoa

9 Kysymyksiä työntekijöille: Oletko koonnut riittävästi ä ti informaatiota t arviointia i varten? Oletko tarkistanut informaation tarkkuuden ja paikkaansapitävyyden? Onko informaatio ristiriitaista tekemäsi arvioinnin kanssa?

10 3) Arvioinnissa huomio keskittyy vain käsillä olevaan ongelmaan. Case-historia ja vähemmän näkyvissä olevat, sivumennen mainitut ongelmat jäävät ilman huomiota Erittäin tärkeätä olisi luoda kokonaiskuva lapsen elämästä Esim. case -kronologia, yhteenveto lapsen tilanteesta Lastensuojelutyössä varsin yleistä aloitetaan alusta syndrooma

11 Kysymyksiä työntekijöille: Mikä on huolestuttavin asia tapauksessa, ja jos se poistetaan, jääkö silti huolenaihetta? Olenko huolellisesti tutkinut case-historian vai pyrinkö olemaan välittämättä siitä/ kieltämään sen?

12 4) Perheen, ystävien ja naapureiden tuottamalle tiedolle annetaan vähän painoarviota Tutkimusten mukaan perheen, ystävien, naapureiden ja anonyymien esille tuoma informaatio tulisi ottaa huomioon nykyistä y paremmin

13 Kysymyksiä työntekijöille: Reagoinko eri tavoin eri lähteistä tuleviin ilmoituksiin? Miten tarkistan ilmoitukset? Miten tarkistan ovatko vanhemmat päihtyneitä vai eivät

14 5) Työntekijät kiinnittävät liian vähän huomiota siihen, mitä lapset sanovat, miten lapset käyttäytyvät ja miltä lapset näyttävät Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä tulee olla kokonaiskuva siitä, millaista lapsen perhe-elämä on Tarpeeksi aikaa nähdä, keskustella ja havainnoida lasta

15 Kysymyksiä työntekijöille Jos minulla ei ole ollut mahdollisuutta nähdä lasta (jos siihen on hyvä syy), olenko järjestänyt työni siten, että voin tavat hänet mahdollisimman pian? Mitä tiedän lapsesta? Tiedänkö mistä hän pitää, mistä hän ei pidä jne? Kuinka lapsi liikkuu? Konttaako hän, käveleekö? Millaista vanhempien yhteistyökyky on?

16 Sitoutumisessa riskien arviointiin yhdessä vanhempien (tai muiden huoltajien/ hoitajien kanssa on puutteita Kotikäyntien tärkeys -> perhedynamiikan haviannointi, lapsen ja vanhemman suhteen havainnointi erityisen tärkeätä Vanhempien yhteystyökyky ei ole tae siitä, että lapsi ei joudu kaltoinkohdelluksi Avoin ja suora kommunikaatio asiakkuuden alusta alkaen Vanhemman sukupuoli voi johtaa vääriin arvionteihin

17 Kysymyksiä työntekijöille; Mikä on suhteeni vanhempiin/ vanhempaan ja kuinka se vaikuttaa tekemiini arviointeihin? Tiedänkö keitä asuu/oleskelee asunnossa ja olenko miettinyt heidän suhdettaan lapsen ja mahdollisia riskejä lapselle? Tiedänkö ketkä aikuiset i ovat lapselle ll tärkeitä?

18 7) Työntekijöiden tuki on riittämätöntä asiakastilanteissa, joissa kohdataan aggressiivisia, vältteleviä, ambivalentteja ja yhteistyöhaluttomia vanhempia Tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalityöntekijät ovat haluttomia myöntämään pelon tuntemuksiaan työtovereilleen ja esimiehille Esimiehen ja johdon tuki on erityisen tärkeätä vaikeissa asiakastilanteissa

19 Kysymyksiä työntekijöille: Tunnenko oloni turvalliseksi kotikäynnillä? Mikäli koen turvattomuutta kotikäynnillä, mieti erityisesti mikä aiheuttaa turvattomuuden tunteen? Miten lapset selviytyvät perheissä, joissa on aggressiivista i käyttäytymistä? ä ä?

20 8) Arvioinnit korostavat liiaksi ikäkategorioita. Tämän vuoksi vanhempia lapsia jätetään vaarallisiin tilanteisiin. Pienten lasten haavoittuvuus havaitaan aitaan helpommin,ja vanhempien lasten suojelun tarve unohdetaan Erityistä i tä huomiota tulisi i kiinnittää ittää vaikeasti autettaviin vanhempiin lapsiin

21 Kysymyksiä työntekijöille: Arvioinko lapsen voimavarat liian optimistisesti? Olenko selvittänyt tarkasti nuoruusikäisen lastensuojelun historian? Miten suhtaudun eri ikäisiin lapsiin?

22 9) Arviointiprosessin aikana ammattilaiset eivät varmista, että kaikki ymmärtävät jaetun informaation. Oletetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet informaation samalla tavalla Katkokset k t informaation kulussa, kadonneet viestit, epätarkasti kirjatut tiedot Eri ammattiryhmien välinen epäluottamus, kunnioituksen puute p Luottamuksellisuus avainasemassa

23 Kysymyksiä työntekijälle: Olenko avoin ja utelias uudelle informaatiolle? Tiedostanko oman ammatillisen roolini? Kuinka voin varmistaa, että välittämäni informaatio ymmärretään oikein?

24 10) Viranomaisten vastuut ovat epäselviä. Asiakkaita voidaan ohjata palveluihin ilman seurantaa. Moniammatillisen työskentelyn haasteet. Toimimaton moniammatillinen yhteistyö on todettu yhdeksi keskeisimmistä ongelmista lastensuojelutyössä Aikuisten palvelut eivät informoi lastensuojelua riittävästi Peruspalveluilla merkittävä rooli ns. riskiperheiden tunnistamisessa, lapset lipuvat verkoston läpi

25 Lapset voivat olla perheväkivalta tilanteissa: Todistajina ja sivustakatsojina Väliintulijoina ja uhrin puolustajina us a (ns. suojakilpinä) Suoraan kohteena -> Tutkimusten perusteella lapset ovat hyvin tietoisia perheessä läsnä ä olevasta väkivallasta (mm. vanhemman näkyvät mustelmat, rikotut huonekalut ym.)

26 Perheväkivalta on merkittävä riskitekijä lapsen kehitykselle Oireita it voivat olla mm. Post-traumaattinen traumaattinen stressireaktio Yksinäisyys Alentunut itsetunto Koulunkäynti vaikeuksia Aggressiivinen käyttäytyminen Psyykkisiä ongelmia -> perheväkivalta lisää lapsen fyysisen pahoinpitelyn riskiä, joissain tutkimuksissa esiintyvyys on ollut jopa 55 %

27 Perheväkivallalla on myös vaikutuksia vanhemmuuteen Vanhemmuuden laatu ja kyky vastata lapsen tarpeisiin voi alentua merkittävästi mm. emotionaalista etäisyys ja vanhemman saavuttamattomuus Lisääntynyt t riski käyttäytyä t ä väkivaltaisesti i ti lasta kohtaan => Perheväkivaltaan tulee aina puuttua!!

28 Safety vs. Risk Turvallisuus vs. riskien arviointi i Turvallisuusarvioinnissa arvioidaan lapsen kehitystä ja turvallisuutta välittömästi vaarantavia tekijöitä kun taas riskiarviointi kohdistuu tulevien riskien ja kaltoinkohtelun arviointiin The analysis of immediate safety helps evaluate the likehood that a child may be in present danger

29 Turvallisuusarvioinnissa erotetaan: 1) Lapsen kasvua, kehitystä tä ja turvallisuutta tt vaarantavat tekijät 2) Suojaavat tekijät 3) Turvaamistoimet = > Onko lapsi välittömässä vaarassa?

30 Erityisenä arviointikohteena vaarantavat olosuhteet, lapsen haavoittuva asema ja lapsen huoltajan kyky suojata lasta Keskeistä välitön arvio siitä, että onko lapsi turvassa vai ei Erotetaan välitön vaaratilanne ja uhkaava vaaratilanne Is the child unsafe right now and does something have to be done before the caseworker leave the home?

31 Vamma/ haitta on vakava Vanhemmat toistavat haitallista toimintaansa, esim. toistuvat lastensuojelulliset huolenaiheet samasta asiasta Diagnosoitu hoitamaton mtt-ongelma ja päihteiden väärinkäyttöä Väkivaltahistoria Vanhempi on haluton tai kykenemätön suojelemaan lasta Vanhempien merkittävä lapsuusajan trauma, jota ei ole tiedostettu Vanhemmat eivät myönnä toimintaansa

32 Vanhempien hyvät vuorovaikutustaidot Vanhempien halu ottaa apua vastaan Vanhempien osoittama empatia lasta kohtaan Vanhempien kyky omaksua uusia toimintapoja Verkostot Nuoruusikäisen hyvät ongelmanratkaisutaidot