Neuvolan keinot kohdentaa tukea riskioloissa eläville perheille

Transkriptio

1 Neuvolan keinot kohdentaa tukea riskioloissa eläville perheille VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT Yliopettaja, TtL Hilkka Honkanen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1

2 Esitykseni perustuu Kuopion yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaani: Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa - Näkökulmana mielenterveyden edistäminen Väitöskirja löytyy osoitteesta 2

3 Miksi kiinnostuin aiheesta? 2000-luvulla huolipuhe lasten hyvinvoinnista ja perheiden polarisaatiosta lisääntyi Neuvolatyötä kritisoitiin sen keskittymisestä fyysisen terveyden edistämiseen Neuvolatyöhön kohdistui paineita toiminnan kohdentamiseksi sitä eniten tarvitseville Oman työkokemukseni mukaan neuvolatyö oli paljon muutakin kuin mittausta ja punnitusta, halusin lisätä tietoa tästä muusta toiminnasta 3

4 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina (Tuori ym. 2006). 4

5 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina (Stakes, tilastotiedote 13/2007). 5

6 Onko huolipuheeseen aihetta? Mitä tilastomme kertovat? Asiakkaat lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä (Stakes, tilastotiedote 13/2007) 6

7 Tutkimusten kertomaa Perehtyminen laajaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen tutkimukseen osoitti, että lapsuuden epäsuotuisilla kokemuksilla on yhteyttä 1) Sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen ja mielenterveyteen 2) Terveystottumuksiin 3) Sairastavuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin 4) Ennenaikaiseen kuolleisuuteen 7

8 Lapsuuden epäsuotuisten kokemusten yhteys yksilön terveyteen (suomennos ja mukaelma, Felitti ym. 1998, ACE-Study) Kuolema Varhainen kuolema Sairaudet, vammat ja sosiaaliset ongelmat Riskikäyttäytyminen Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset häiriöt Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset Syntymä 8

9 Mitä hyötyä tällaisella tiedolla on? Tietoa voi käyttää Retrospektiivisesti (taaksepäin katsoen) Tai Prospektiivisesti (eteenpäin katsoen) 9

10 Miksi mielenterveyden edistämisen näkökulma? Koska aikaisempi tutkimusnäyttö painottui mielenterveyden häiriöihin, valitsin tutkimukseeni mielenterveyden edistämisen näkökulman Taustalla on positiivinen mielenterveyden käsite: mielenterveys resurssina ja prosessina 10

11 Prospektiivinen näkökulma sovellettuna mielenterveyden prosessimalliin (Lahtinen ym. 1999, Sohlman 2004) YHTEISKUNTA JA KULTTUURI SUOMI 2000-LUVULLA ALTISTAVAT TEKIJÄT RISKIOLOSUHTEET PERHEESSÄ Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat Taloudelliset ongelmat Työttömyys Parisuhteen ristiriidat Avioero Yksinhuoltajuus Perheväkivalta Vanhemman uupuminen Vanhemman avuttomuus LAUKAISEVAT TEKIJÄT Toimimaton vanhemmuus MIELENTERVEYS SUOJAAVAT TEKIJÄT Hyvä vanhemmuus Perheen voimavarat SEURAUKSET Lapsen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset NEUVOLA SOSIAALISENA KONTEKSTINA TERVEYDENHOITAJAN TOIMINTA Muu sosiaalinen tuki 11

12 Mielenterveystyön toiminnalliset tasot (mukaeltu Kiikkala & Immonen 2003, Lassila 2006, Wahlbeck ym. 2007). Psykiatrinen erikoissairaanhoito Kynnyksetön peruspalvelu esim. äitiys- ja lastenneuvola Tiedostettu mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ Mielenterveystyö erottamattomana osana kansanterveystyötä 12

13 Etsin vastauksia kysymyksiin Millaisia riskioloja perheillä on terveydenhoitajien käsitysten mukaan? Millaista toimintaa terveydenhoitajilla on riskioloissa elävien perheiden kanssa? Millaisia voimavaroja terveydenhoitajilla on toiminnassa riskioloissa elävien perheiden kanssa? 13

14 Riskioloissa elävä perhe käsitevalintana Erityistuen käsite liian laaja Riskiperhe, ongelmaperhe leimaavat perheen Perheen riskiolot ovat olosuhteita, joihin voidaan vaikuttaa Vaikka perheen elämässä on riskioloja, ei perhe välttämättä elä riskioloissa, jos suojaavia tekijöitä ja voimavaroja on riittävästi 14

15 TUTKIMUKSENI AINEISTOT VAIHE 1 Terveydenhoitajien yksilöhaastattelut AINEISTO 1 Seitsemän perhekuvasta, jotka tuotettiin avoimella haastattelulla. Haastateltavia terveydenhoitajia oli kolme ja haastattelukertoja seitsemän. Tavoitteena oli saada yksilöity, perhekohtainen kuvaus toiminnasta riskioloissa elävien perheiden kanssa. VAIHE 2 Avoimiin kysymyksiin pohjautuva lomakekysely AINEISTO 2 Kirjallinen aineisto tuotettiin avoimiin kysymyksiin pohjautuvalla lomakekyselyllä. Kyselyyn vastasi 20 terveydenhoitajaa. Tavoitteena oli saada yleistä tietoa toiminnasta riskioloissa elävien perheiden kanssa. VAIHE 3 Terveydenhoitajien ryhmä- ja yksilöhaastattelut AINEISTO 3 Haastatteluaineisto, joka tuotettiin kuuden terveydenhoitajan avoimissa ryhmä- ja yksilöhaastatteluissa. Tavoitteena oli saada kuva toiminnasta mielenterveysperheiden kanssa. 15

16 Mistä terveydenhoitajat olivat huolissaan? Uupuneiden vanhempien lisääntymisestä Lisääntyneestä perheiden päihteidenkäytöstä Vanhemman mielenterveysongelman heijastumisesta varhaiseen vuorovaikutukseen ja lapsen saamaan hoitoon Köyhien perheiden lisääntymisestä Perheväkivallan tunnistamisen vaikeudesta Jatkuvasti lisääntyneistä avioeroista Perheiden polarisoitumisesta Monen sukupolven työttömistä nuorista perheistä Liian työn kanssa kamppailevista vanhemmista Perheiden arjen hallinnan puutteesta 16

17 Mitä terveydenhoitajat voivat tehdä? Kiteytyy kahteen ydintehtävään: Lisätä vanhemman tietoisuutta riskeistä ja suojaavista tekijöistä, toisin sanoen tukea vanhemmuutta ja siinä tarvittavia voimavaroja Arvioida perheen tuen tarvetta ja hankkia perheelle tarvittavaa lisätukea 17

18 Välitön tuki perheelle Kasvokkain perheen kanssa Perheen kohtaamisen mahdollistaminen (neuvolakäyntien tihentäminen ja vastaanottoaikojen pidentäminen) Kotiin viety tuki (kotikäynnit yksin ja yhdessä) Kohdennettu intensiivinen vertaistuki (pienryhmätoiminta) Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, jossa perhe läsnä) 18

19 Välillinen toiminta Perhe läsnä puheessa Toisen työntekijän ammattitaidon hyödyntäminen (konsultaatio) Parhaan avun varmistaminen perheelle (lähettäminen toiselle työntekijälle) Oman osaamisen vahvistaminen ja huolen jakaminen (työnohjaus) Tuen yhteensovittaminen (yhteistyöpalaverit, joissa perhe ei ole läsnä) 19

20 Välitön toiminta KASVOKKAIN PERHEEN KANSSA Välillinen toiminta PERHE LÄSNÄ PUHEESSA Neuvolakäyntien tihentäminen Vastaanottoaikojen pidentäminen Kotikäynnit Pienryhmätoiminta Ohjaaminen ja saattaminen muiden auttajatahojen luokse Yhteistyökokoukset, joissa perhe osallisena Yhteistyötahot Perhetyöntekijä Sosiaalityöntekijä Neuvolalääkäri Neuvolapsykologi Päivähoito Mielenterveysyksikkö - Perheneuvola Ensi- ja turvakoti Erikoissairaanhoito Konsultoinnit Työnohjaus Lähettäminen toiselle ammattilaiselle Yhteistyökokoukset ammattilaisten kesken TERVEYDENHOITAJA JA PERHE Luottamus ja avoimuus Kuunteleminen ja keskusteleminen Positiivisuus ja voimavaralähtöisyys Rohkeus puhua ja puuttua Toiminnan konteksti Perheen ehdoilla Vanhemmuuden tukeminen Lapsen kehityksen tukeminen Ohjaus lapsen hoidossa ja arjen toiminnoissa 20

21 Terveydenhoitajan voimavarat Työ- ja elämänkokemus Terveys ja oma elämä kunnossa Osaaminen kohdallaan Työn oikea mitoitus Palvelujen saatavuus Yhteistyö Työnohjaus Työn arvostus päättäjien taholta Yhdistetty neuvolatyö Rohkea toimintatapa Ymmärrys omasta perustehtävästä Arjen työtä tukevat työvälineet 21

22 Kehittämishaasteet Omasta osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen Työn mitoitus kohdalleen Jatkuva oman osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen Työnohjaus Eri ammattilaisten tuen yhteensovittaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - etenkin mielenterveystahon ja sosiaalityöntekijän kanssa Uuden lastensuojelulain haasteet Perheiden osallistaminen moniammatillisissa työkäytännöissä Terveydenhoitajien peruskoulutuksen kehittäminen 22

23 Neuvolatyön tavoite Lastensuojelutarve Mielenterveysongelmat Terveydenhoitajan toiminta Ehkäisevä lastensuojelutyö Ehkäisevä mielenterveystyö MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 23