Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 2/2012

Transkriptio

1 17 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 2/2012 Tiedekuntaneuvosto Pöytäkirja Aika: tiistai klo Paikka: Siltavuorenpenger 5 A, kokoushuone K108 Läsnä: professori Patrik Scheinin, dekaani, pj 1-30 professori Markku Hannula 5-30 professori Heikki Summala 1-30 professori Leena Krokfors 5-30 professori Kirsti Lonka 1-30 professori Heikki Ruismäki 1-30 professori Katri Räikkönen-Talvitie 1-30 akatemiatutkija Teemu Rinne 1-30 yliopistonlehtori Kauko Komulainen 1-30 amanuenssi Miia Valento 1-30 opiskelija Reetta Latvala 1-30 opiskelija Minna Kivinen 1-24 opiskelija Suvi Pulkkinen 1-30 opiskelija Marju Rinne 1-30 Esittelijät: hallintopäällikkö Heljä Linnansaari (puh ), opintoasiainpäällikkö Raija Lahdenperä (puh ), 6, tiedesihteeri Kari Kantasalmi (puh ), 17 22, 24 opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila (puh ), 8-13 opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner (puh ), kansainvälisten asiain suunnittelija Turkka Lavaste (puh ), 7 jatkokoulutuskoordinaattori (ma.) Sami Syrjämäki (puh ), 23 Sihteeri: taloussihteeri Sirpa Koivumäki (puh ) 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 45 ja 46 :n sekä yliopistolain 42 :n mukaan tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Opintosuoritusta arvosteltaessa tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Käsiteltäessä professorin viran täyttämistä koskevaa asiaa tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun dekaanin lisäksi vähintään puolet tiedekuntaneuvostoon hallintojohtosäännön 21 :n 1-4 momentin perusteella kuuluvista jäsenistä on läsnä. (Hallintojohtosääntö 21 ja 45 ). Esitys: Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirjantarkistajien valinta Esitys: Valitaan pöytäkirjantarkistajiksi professori Liisa Tainio ja viestintäsihteeri Antti Moilanen. Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkistajiksi professori Katri Räikkönen-Talvitie ja amanuenssi Miia Valento.

2 18 3 Lisäasiat Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 44 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esityslista mahdollisista lisäasioista jaetaan kokouksen alussa. Esitys: Otetaan käsiteltäväksi. Päätös: Todettiin, ettei lisäasioita ollut. 4 Ilmoitusasiat Esitys: Merkitään tiedoksi liitteessä esitetyt ilmoitusasiat (liite 1 4). Päätös: Merkittiin tiedoksi. 5 Keskusteluasiana: Tiedekunnan tavoiteohjelma ja laitosten toimintasuunnitelmat sekä tiedekunta toteuttamassa yliopiston visiota 2020 Yliopiston hallitus on hyväksynyt strategian vuosille ,sen strategiset tavoitteet 2020 ja kehittämiskohteet. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tavoiteohjelman ja laitostentoimintasuunnitelmien valmistelun tueksi luotu wikialusta on käytettävissä osoitteessa: Wikistä löydätte taustatietoja myös aiemmin lähetettyyn E-lomakekyselyyn, jonka osoite on järjestettiin tiedekunnan tavoiteohjelman laatimisen aloitusiltapäivä, jossa muotoiltiin yliopiston tavoitteita tiedekunnan tavoitteiksi ja valittiin tiedekunnalle kehittämiskohteita yliopiston strategiakartasta. Yliopiston ohje on, että kaikkien tiedekuntien ja yksiköiden tulee toteuttaa yliopiston neljää tavoitetta: 1) Helsingin yliopisto kuuluu maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon, 2) Helsingin yliopisto kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana. 3) Helsingin yliopisto on innostava ja hyvinvoiva yhteisö ja 4) Helsingin yliopisto rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle ja valita kehittämiskohteita maksimissaan 10. Kehittämiskohteet voivat olla suoraan samoja kuin yliopiston strategiakartassa, niiden yhdistelmiä tai omia valintoja. Tiedekunnan kehittämiskohteet rakennetaan vuorovaikutuksessa laitosten kanssa. Tiedekunnan kehittämisiltapäivänä syntyneet muotoilut ja valinnat ovat seuraavat: Tavoitteesta 1: Tiedekunta kuuluu omilla tutkimuksen painoaloillaan sekä tutkintojen ja opetuksen osalta kansainväliseen kärkeen ja kolme kehittämiskohdetta: 1a) Aikaa tutkimukselle ja laadukkaan tutkimuksen tukeminen, 1b) Tutkintojen ja opetuksen laatu sekä sitoutuneet opiskelijat ja työntekijät ja 1c) Kansainvälisyys näkyväksi ja kansainvälisen tason infrastruktuuri. Tavoitteesta 2: Kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yksi kehittämiskohde: Vuorovaikutuksella ratkaisuihin. Tavoitteesta 3: On innostava ja hyvinvoiva yhteisö ja kaksi kehittämiskohdetta: 3a) Toimivat rakenteet ja huolellinen henkilöstösuunnittelu ja 3b) Vuorovaikutteinen johtaminen sekä viestintä ja tiedotus. Tavoitteesta 4: Rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle kaksi kehittämiskohdetta: 4a) Rakenteellinen kehittäminen ja toiminnan fokusointi ja 4b) Indikaattoreiden kehittäminen.

3 19 Keskustelukysymyksiä tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin liittyen: 1. Halutaanko tavoitteita täsmentää yllä mainituista? 2. Halutaanko omia kehittämiskohteita? Lähtökohtia alustavasti valittujen kehittämiskohteiden keskusteluille 1. kansainvälistyminen: Rekrytointi ja opinnot kansainvälistymisen näkökulmasta 2. tutkinnot ja opetus valmistumisen näkökulmasta 3. muuttuvaan yhteiskuntaan ja työelämään valmistava koulutus - pitäisikö pohtia yhteisiä linjauksia ja perusteita koulutukselle ja opetukselle? mitä kaikki tarkoittaa koulutuksen rakenteille? siis myös tutkijakoulutuksen rakenteille? Tiedekunnan tavoiteohjelmasta käytiin vilkas keskustelu. Opetusvaradekaani Leena Krokfors esitteli laatimansa yhteenvedon aiemmin käydystä tutkintoihin ja opetukseen liittyvästä keskustelusta. Leena Krokforsin esitys, siihen liittyvät kysymykset ja tiedekuntaneuvoston keskustelussa esiin nostetut asiat löytyvät wiki-alustalta, jonne toivotaan myös lisäkommentteja. 6 Pro gradu -tutkielmat (Lahdenperä) Helsingin yliopiston johtosäännön 21 :n mukaisesti hallintoelin on päätösvaltainen opintosuoritusta arvosteltaessa, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä neljä muuta jäsentä, jolla on samantasoinen opintosuoritus. Johtosäännön mukaan 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää syventävien opintojen tutkielmien hyväksymisestä, ellei tiedekuntaneuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ei ole päättänyt päätösvallan siirrosta tutkielmien osalta. Päätösehdotus: Hyväksytään ja arvostellaan liitteessä (liite 1 6) mainitut pro gradu - tutkielmat (ei esittelyä; HY:n johtosääntö 22 ) Päätös: Hyväksyttiin ja arvosteltiin liitteen mukaisesti. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Markku Hannula, professori Heikki Summala, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen-Talvitie, professori Leena Krokfors, yliopistonlehtori, akatemiatutkija, dos. Teemu Rinne, yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen, ja amanuenssi, KM Miia Valento. Yliopistolaki (558/2009), 82 :n ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön 32 :n mukaan opiskelija voi pyytää opintosuorituksen arvostelua koskevaan tiedekuntaneuvoston antamaan päätökseen oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltamisen omalta osaltaan tietoonsa. 7 Englanninkielisen perusopintojen 25 opintopisteen opintokokonaisuuden "Finnish Education and Pedagogical Studies" tutkintovaatimukset lukuvuodelle (Lavaste) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto hyväksyy tutkintovaatimukset. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt "Finnish Education and Pedagogical Studies" perusopintojen 25 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset kokouksessaan ja esittää niitä edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi. Laitoksen englanninkielisten opintojaksojen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti laitoksen kansainväliset vaihto-opiskelijat. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yksittäisiä opintojaksoja tai muodostaa niistä 25 opintoviikon laajuinen sivuainekokonaisuus, Finnish

4 Education and Pedagogical Studies, jonka tavoite on perehdyttää opiskelija suomalaisen koulutuksen käytäntöihin ja pedagogisiin opintoihin. Opintojaksot kuuluvat eri koulutusten perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Myös laitoksen omilla tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kyseinen sivuaine. Muiden tiedekuntien opiskelijoiden on mahdollista osallistua opintojaksoille laitoksen resurssien puitteissa. Liitteenä esitys (liite 1 7). Esitys: 1. Päätetään hyväksyä "Finnish Education and Pedagogical Studies" 25 opintopisteen perusopintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuodelle liitteen 1 mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kaikille perustutkinto-opiskelijoille yhteisen TVT-ajokortin tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset. Konsistorin päätöksen mukaan ( ) Helsingin yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu tieto- ja viestintätekniikan opintoja vähintään 5 opintopistettä. Näiden opintojen on tarkoitus antaa valmiudet tehokkaaseen opiskeluun yliopistossa. Tieto- ja viestintätekniikan opinnot voidaan kytkeä muihin opintojaksoihin tai opintokokonaisuuksiin, jolloin niiden edellyttämä työmäärä lisätään opintopisteinä opintojakson tai opintokokonaisuuden laajuuteen. Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä antoi suosituksen käyttää TVT-ajokorttia osana tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Konsistorin päätöksen, tutkinnonuudistuksen tukiryhmän ja opintoasiaintoimikunnan suositusten ( ) pohjalta tiedekunnat ovat suunnitelleet tieto- ja viestintätekniikan opintojen osuuden tutkinnoissa kuhunkin tutkintoon parhaiten soveltuvalla tavalla. TVT-ajokorttia on kehitetty yliopiston Tietotekniikkakeskuksen, kirjaston ja tiedekuntien yhteistyönä. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kaikille perustutkinto-opiskelijoille yhteisen TVTajokortin tutkintovaatimusten valmistelussa on huomioitu Rehtorin päätös (7/2011) TVT-ajokortin periaatteista Helsingin yliopistossa. Esitys tutkintovaatimuksiksi on liitteenä 1 (liite 1 8). Keskeiset muutokset edelliseen kauteen ovat: Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ei järjestä enää erillistä TVT-ajokorttiopetusta orientaatioluentoa lukuun ottamatta. Laitokset voivat halutessaan järjestää luento- ja/tai pienryhmäopetusta. Opiskelijakirjasto järjestää opetusta Tiedonhankinta -osiosta. TVT-ajokortin voi suorittaa jatkossa vain osallistumalla tiedekunnan orientaatioluennolle, tekemällä lähtötasotestejä Moodle-oppimisympäristössä, perehtymällä itseopiskelumateriaaliin ja osallistumalla tietokoneella tehtävään näyttökokeeseen. TVT-ajokortti tulee suorittaa yhden lukuvuoden kuluessa mahdollisimman pian opiskelun alettua, mieluiten ensimmäisenä opiskeluvuonna. Lähtötasotesteistä saadut pisteet ovat voimassa suorituslukuvuoden ajan. Minimiaika kokeen uusintasuoritusten välillä on 1 viikko. TVT-ajokorttia ei voi korvata muulla kuin Helsingin yliopistossa tai sen Avoimessa yliopistossa jälkeen suoritetulla 3 opintopisteen laajuisella TVTajokortilla.

5 Esitys: 1. Päätetään hyväksyä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kaikille perustutkintoopiskelijoille yhteisen TVT-ajokortin tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia Kuvataidekasvatuksen opettajan pedagogisten opintojen (60 op) tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla on voimassaoleva sopimus yhteistyöstä opettajan pedagogisten opintojen järjestämiseksi Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman tutkinto-opiskelijoille. Tämän yhteistyösopimuksen puitteissa vahvistetaan tutkintovaatimukset. Lisäksi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun (aik. Taideteollinen korkeakoulu) taiteen laitos tekevät vuosittain erillisen resurssisopimuksen, jossa sovitaan opettajankoulutuslaitoksella järjestettävän opetuksen määrästä ja järjestelyistä sekä laitokselle tästä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kuvataidekasvatuksen opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimuksia on valmisteltu opettajankoulutuslaitoksen (OKL) ja Aalto-yliopiston taiteen laitoksen (Aalto ARTS) sekä harjoittelukoulujen edustajien yhteisissä kokouksissa. Keskeisimmät muutokset edelliseen kauteen verrattuna ovat: OKL:n kaikille opiskelijoille yhteiset opintojaksot vaikuttuvat opintopisteiden jakautumiseen. Tutkintovaatimuksiin on merkitty kunkin opintojakson kohdalle vastuuyksikkö. 60 opintopisteen kokonaisuudesta OKL vastaa 27 op:stä ja Aalto ARTS 33 op:stä (ohjatusta opetusharjoittelusta OKL vastaa 11 op:stä ja Aalto ARTS 8 op:stä). OKL:n yhteisistä opinnoista otetaan Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet (4 op) sekä uusi jakso Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen (6 op). Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt kuvataidekasvatuksen opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset kokouksessaan ja esittää ne edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi liitteen 1 (liite 1 9) mukaisesti. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä kuvataidekasvatuksen opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia. 10 Englanninkielisten opettajan pedagogisten opintojen (STEP - Subject Teacher Education Programme in English) tutkintovaatimukset lukuvuodelle (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Englanninkielisten opettajan pedagogisten opintojen (Subject Teacher Education Programme in English - STEP) ensimmäiset lukuvuotta koskevat tutkintovaatimukset vahvistettiin tiedekunnassa (KÄYTT ).

6 22 Ensimmäinen opiskelijavalinta toteutettiin keväällä 2011 ja opintoihin hyväksyttiin 15 Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijaa ja 5 erillisten opintojen suorittajaa. Nyt hyväksyttäväksi esitetään lukuvuotta koskevat tutkintovaatimukset. Niitä on valmisteltu STEPin työryhmässä, ja ne esitetään tässä vaiheessa, muista tiedekunnan koulutuksista poiketen, vahvistettavaksi vain yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Perusteluna on uuden koulutuksen kehittäminen ja tähän kehitystyöhön liittyvä tutkimus (tohtorikoulutettava Kaisa Kuoppalan design-based research -tutkimus STEPistä). Muutokset verrattuna ovat: Tutkintovaatimustekstiin on lisätty kappaleita, joissa kerrotaan STEPin kansainvälisestä erityisluonteesta, sekä millaiset kelpoisuusvaatimukset opettajille Suomessa on asetettu ja millaista kielitaitoa STEP-koulutukseen hakevalta edellytetään. 60 op:n kokonaisuuden rakennetta on yhtenäistetty suomenkielisten perus- ja lukio-opetukseen sekä aikuisopetukseen suuntautuvien koulutusten vaatimusten kanssa: o OKL:n yhteisten opintojaksojen seurauksena opintopisteiden jakautumisessa on muutoksia. Yhteisinä jaksoina ovat uusi Education for Diversities (Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen) ja Historical and Philosophical Foundations of Education sekä Introduction to Educational Research, o ainedidaktiikan ryhmäopetuksen laajuutta on lisätty, o harjoitteluissa soveltavan harjoittelun laajuutta on pienennetty ja syventävän lisätty. 60 op:n kokonaisuudesta erillisinä vaatimuksina on määritelty 15 tai 18 opintopisteen laajuisina suoritettavien lisäopintojen tutkintovaatimukset henkilöille, jotka hakevat ja hyväksytään koulutukseen Opetushallituksen tai opetusministeriön antaman ylemmän korkeakoulututkinnon rinnastuspäätöksen perusteella ja joilta tämän päätöksen nojalla edellytetään opettajakelpoisuuden saamiseksi 15 tai 18 op:tä (aik. 10 ov) täydentäviä opintoja. 15/18 op:n tutkintovaatimukset noudattavat vastaavia suomenkielisen koulutuksen tutkintovaatimuksia. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt englanninkielisten opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset kokouksessaan ja esittää ne edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi liitteiden 1 ja 2 mukaisesti (liitteet ) mukaisesti. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä englanninkielisten opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden ja 15 tai 18 opintopisteen laajuisena suoritettavien lisäopintojen tutkintovaatimukset lukuvuodelle liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia. 11 Kasvatustieteen täydentävien aineopintojen ja kasvatustieteen, erityisesti ainedidaktiikan erillisten syventävien opintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Opettajankoulutuslaitoksen järjestämien opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset on hyväksytty perus- ja lukioopetukseen suuntautuvien opintojen osalta tiedekuntaneuvostossa (KÄYTT , 12) ja aikuisopetukseen suuntautuvien opintojen osalta (KÄYTT , 8). Nyt vahvistettavaksi esitetään OKL:n kasvatustieteen

7 täydentävien aineopintojen (14 op) ja kasvatustieteen, erityisesti ainedidaktiikan erillisten syventävien opintojen (40 op) tutkintovaatimukset lukuvuosille Täydentävät aineopinnot on tarkoitettu opettajan pedagogisten opintojen opintokokonaisuuden täydentämiseksi vastaamaan statukseltaan kasvatustieteen aineopintokokonaisuutta (aik. kasvatustieteen cum laude approbatur -kokonaisuus). Muutokset edelliseen kauteen verrattuna ovat: Täydentävissä aineopinnoissa: o kokonaislaajuutta on vähennetty 24 / 26 opintopisteestä 14 opintopisteeseen, o menetelmäopintojen tarjonta on OKL:n yhteiseltä menetelmätarjottimelta, o Opettaja työnsä tutkijana -seminaari on poistettu vaatimuksista. Erillisissä syventävissä opinnoissa: o menetelmäopintojen tarjonta on OKL:n yhteiseltä menetelmätarjottimelta, o opintopistemuutoksia menetelmä- ja ainedidaktisen kirjallisuuden kohdalla. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt kasvatustieteen täydentävien aineopintojen ja kasvatustieteen, erityisesti ainedidaktiikan erillisten syventävien opintojen tutkintovaatimukset kokouksessaan ja esittää ne edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi liitteiden 1 ja 2 mukaisesti (liitteet ) mukaisesti. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä kasvatustieteen täydentävien aineopintojen ja kasvatustieteen, erityisesti ainedidaktiikan erillisten syventävien opintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia Ylemmän korkeakoulututkinnon rinnastuspäätöksen saaneille tarkoitettujen 15 tai 18 opintopisteen laajuisten opettajan pedagogisten opintojen lisäopintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Opettajankoulutuslaitoksen järjestämien opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset on hyväksytty perus- ja lukioopetukseen suuntautuvien opintojen osalta tiedekuntaneuvostossa (KÄYTT , 12) ja aikuisopetukseen suuntautuvien opintojen osalta (KÄYTT , 8). Nyt vahvistettavaksi esitetään sekä perus- ja lukio-opetukseen että aikuisopetukseen suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen osalta 15 tai 18 opintopisteen laajuisena suoritettavien lisäopintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille tai 18 opintopisteen laajuiset lisäopinnot on tarkoitettu henkilöille, jotka hakevat ja hyväksytään koulutukseen Opetushallituksen tai opetusministeriön antaman ylemmän korkeakoulututkinnon rinnastuspäätöksen perusteella ja joilta tämän päätöksen nojalla edellytetään opettajakelpoisuuden saamiseksi 15 tai 18 op:tä (aik. 10 ov) täydentäviä opintoja. Lisäopintojen tutkintovaatimuksiin ei ole tullut muutoksia edelliseen kauteen verrattuna. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt 15 tai 18 opintopisteen laajuisena suoritettavien opettajan pedagogisten opintojen lisäopintojen tutkintovaatimukset kokouksessaan ja esittää ne edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi liitteiden 1 ja 2 mukaisesti (liitteet ) mukaisesti.

8 Esitys: 1. Päätetään hyväksyä ylemmän korkeakoulututkinnon rinnastuspäätöksen saaneille tarkoitettujen 15 tai 18 opintopisteen laajuisten opettajan pedagogisten opintojen lisäopintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia Ruokakulttuurin 25 opintopisteen monitieteisen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Laurila) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Syyslukukaudella 2012 alkavaksi tarkoitetun ruokakulttuurin monitieteisen opintokokonaisuuden valmistelun taustalla on ruokakulttuurin professuurin perustaminen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan ja tähän oppituoliin liittyvän opetus- ja tutkimustoiminnan kehittäminen. Ruokakulttuurin monitieteisen opintokokonaisuuden suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä humanistisen tiedekunnan filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen, maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen ja taloustieteen laitoksen sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa. Nämä yhteistyötahot ovat myös yhdessä opettajankoulutuslaitoksen kotitaloustieteen koulutuksen kanssa toteuttamassa syksyllä 2012 alkavaksi tarkoitettua kokonaisuutta. Ruokakulttuurin monitieteinen opintokokonaisuus tutustuttaa kotimaisen ja kansainvälisen ruokailun tapakulttuurin keskeisiin piirteisiin sekä näiden ilmiöiden tutkimiseen. Opintokokonaisuus on tarkoitettu sivuaineopintokokonaisuudeksi yhteistyölaitosten opiskelijoille. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat suorittaa kokonaisuudesta 13 op:n laajuiset opinnot. Vuonna 2012 opintoihin voidaan ottaa enintään 25 opiskelijaa. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on vahvistanut kokouksessaan ruokakulttuurin 25 op:n monitieteisen opintokokonaisuuden sivuainevalinnan valintaperusteet vuodelle Ruokakulttuurin monitieteisen opintokokonaisuuden vastuuprofessorina ja opiskelijavalintaa koskevan esityksen tekijänä toimii ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt ruokakulttuurin 25 opintopisteen monitieteisen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset kokouksessaan ja esittää ne edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi liitteen 1 mukaisesti (liite 1 13) mukaisesti. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä ruokakulttuurin 25 opintopisteen monitieteisen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia.

9 14 Fonetiikan koulutuksen yleisen linjan tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Steiner) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Käyttäytymistieteiden laitoksen fonetiikan koulutuksen yleisen linjan tutkintovaatimustyössä on huomioitu tiedekunnan antamat tutkintovaatimusten suunnittelua, sisältöä ja vahvistamista koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1. nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, 2. laajuus opintopisteinä, 3. tavoite (osaamistavoite), 4. sisältö, 5. oppimateriaali ja kirjallisuus (opintojaksoista), 6. mahdolliset edeltävät opinnot ja 7. arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu puhetieteiden oppiaineryhmässä. Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan , ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Liitteenä 1 on esitys fonetiikan koulutuksen yleisen linjan tutkintovaatimuksiksi (liite 1 14). Keskeiset muutokset kauden tutkintovaatimuksiin verrattuna: Tutkintovaatimuksissa pyritään entistä selvemmin osoittamaan erilaisten asiajatkumoiden olemassaolo (fonetiikan tieteenala, metodit, puheketju, sovellukset). Suurimmat uudistukset ovat metodeissa: Perusopintoihin on entistä selvemmin muokattu akustisten analyysi menetelmien ja foneettisen kirjoituksen metodipohja. Perusopintojen laajuus on samalla uusien sisältöjen myötä hieman kasvanut. Aineopinnoissa otetaan tilastolliset menetelmät ja laadullisetkin tutkimusmetodit mukaan. Syventävissä opinnoissa annetaan tilaa eriytyneemmille ja yksilökohtaisemmille metodiopinnoille. Esitys: 1. Päätetään vahvistaa fonetiikan koulutuksen yleisen linjan tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia Fonetiikan koulutuksen puheviestinnän linjan tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Steiner) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Käyttäytymistieteiden laitoksen fonetiikan koulutuksen puheviestinnän linjan tutkintovaatimustyössä on huomioitu tiedekunnan antamat tutkintovaatimusten suunnittelua, sisältöä ja vahvistamista koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1. nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, 2. laajuus opintopisteinä, 3. tavoite (osaamistavoite), 4. sisältö, 5. oppimateriaali ja kirjallisuus (opintojaksoista), 6. mahdolliset edeltävät opinnot ja 7. arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu puhetieteiden oppiaineryhmässä. Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan , ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti.

10 26 Liitteenä 1 on esitys fonetiikan koulutuksen puheviestinnän linjan tutkintovaatimuksiksi (liite 1 15). Keskeiset muutokset kauden tutkintovaatimuksiin verrattuna: Yleisopintoihin on lisätty opintojakso Orientoivat opinnot (3 op), joka sisältää puheviestinnän tvt-opintoja ja HOPS-opintoja. Perusopintoihin on lisätty vain pääaineopiskelijoille suunnattu opintojakso Puheviestinnän asiantuntijan vuorovaikutusosaaminen (5 op). Uuden opintojakson, opintopistemuutosten ja opintojaksojen siirtelyn seurauksena pääaineopiskelijoiden perusopintojen kokonaislaajuus on hieman kasvanut. Aineopintoihin pakolliseksi opintojaksoksi on lisätty aiemmin valinnaisena opintojaksona toteutettu englanninkielinen Speech Communication and Culture (5 op). Tiedekuntaneuvosto hyväksyi kokouksessaan keskustelun jälkeen kasvatustieteen aineopintoihin pakollisen englanninkielisen opintojakson, joten ratkaisu lienee puheviestinnänkin osalta hyväksyttävissä. Valinnaisiin aineopintoihin on lisätty opintojakso Ryhmäviestintä (5 op). Aiemmin erillisinä toteutetut Proseminaari ja Kandidaatin tutkielma on yhdistetty. Syventävien opintojen seminaaria on laajennettu 7 op:n laajuiseksi, ja samalla seminaari laajenee ympärivuotiseksi siten, että pro gradu tutkielman aloittaminen on mahdollista myös kevätlukukaudella. Sivuaineopiskelijoille on laadittu osin erilaiset tutkintovaatimukset, jotka mm. eivät sisällä harjoitteluja. Esitys: 1. Päätetään vahvistaa fonetiikan koulutuksen puheviestinnän linjan tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteen mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 16 Logopedian koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja (Steiner) Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on hyväksyä tutkintovaatimukset laitosneuvoston esityksestä (11 ). Käyttäytymistieteiden laitoksen logopedian koulutuksen tutkintovaatimustyössä on huomioitu tiedekunnan antamat tutkintovaatimusten suunnittelua, sisältöä ja vahvistamista koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1. nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, 2. laajuus opintopisteinä, 3. tavoite (osaamistavoite), 4. sisältö, 5. oppimateriaali ja kirjallisuus (opintojaksoista), 6. mahdolliset edeltävät opinnot ja 7. arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu puhetieteiden oppiaineryhmässä. Käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan , ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Liitteenä 1 (liite 1 16) on esitys logopedian koulutuksen tutkintovaatimuksiksi. Keskeiset muutokset kauden tutkintovaatimuksiin verrattuna: Aineopinnoissa on laajennettu logopedian keskeisiä sisältöjä ja lisätty metodiopintoja. Muutokset on mahdollistettu pääasiassa supistamalla valinnaisten opintojen laajuutta. Lisäksi aineopintojen kliiniseen opetukseen on tehty rakenteellisia muutoksia. Opintojaksojen opintopistemääriä on kautta linjan muutettu siten, että kurssien minimilaajuus on pääsääntöisesti kolme opintopistettä. Lisäksi kirjallisuutta on ajanmukaistettu.

11 27 Esitys: 1. Päätetään vahvistaa logopedian koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille , ja liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 17 KM Stephanie Freemanin väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Kantasalmi) KM Stephanie Freemanin aikuiskasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Constructing a Community. Myths and Realities of the Open Development Model tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dosentti Tere Vadén, kustoksena professori Reijo Miettinen ja arvolausetoimikunnan jäsenenä professori Gunilla Holm. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet ). Jatko-opintojen valvojana on toiminut professori Yrjö Engeström ja ohjaajana professori Reijo Miettinen. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu KM Stephanie Freemanille vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkintoja oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. KM Stephanie Freeman on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvolauseesta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan eximia cum laude approbatur. Päätös: Päätettiin hyväksyä KM Stephanie Freemanin väitöskirja arvolauseella eximia cum laude approbatur. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Markku Hannula, professori Heikki Summala, professori Leena Krokfors, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen-Talvitie, akatemiatutkija, dos. Teemu Rinne ja yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen. Todettiin, että yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja koskevan johtosäännön 33 :n mukaan opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 18 FM Alina Lemisen väitöskirja, hyväksyminen ja arvostelu (Kantasalmi) FM Alina Lemisen kognitiotieteen alaan kuuluva väitöskirja Neurocognitive processing of inflected and derived words tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi professori Harald Clahsen, kustoksena professori Teija Kujala ja arvolausetoimikunnan jäsenenä dosentti Petri Paavilainen. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan lausunnot liitteinä (liitteet ). Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Christina M. Krause ja toisena ohjaajana FT Minna Lehtonen. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu FM Alina Lemiselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. FM Alina Leminen on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvolauseesta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 21 ). Arvosanaksi ehdotetaan laudatur. Päätös: Päätettiin hyväksyä FM Alina Lemisen väitöskirja arvolauseella laudatur. Päätöksen tekoon osallistuivat dekaani Patrik Scheininin lisäksi professori Markku

12 Hannula, professori Heikki Summala, professori Leena Krokfors, professori Kirsti Lonka, professori Heikki Ruismäki, professori Katri Räikkönen-Talvitie, akatemiatutkija, dos. Teemu Rinne ja yliopistonlehtori, FT Kauko Komulainen. Todettiin, että yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja koskevan johtosäännön 33 :n mukaan opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista KL Leila Saroksen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Kantasalmi) KL Leila Saros on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Fyysinen aktiivisuus eri elämänvaiheissa. Yhdeksäsluokkalaisten kestävyysliikunnan harrastamisen motiivit. Jatko-opintojen valvojana ja ohjaajana on toiminut professori Heikki Ruismäki ja toisena ohjaajana KT Jyrki Reunamo. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori emeritus Jouko Kari ja professori emeritus Risto Telama. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 19). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KL Leila Sarokselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ja 43 ) mukaisesti. Professori Heikki Ruismäki ehdottaa vastaväittäjäksi professori emeritus Heimo Nupposta Turun yliopistosta. KL Leila Sarokselle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 ) mukaisesti. Esitys: Päätetään 1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä, 2. myöntää KL Leila Sarokselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori emeritus Heimo Nupponen, 4. todeta, ettei KL Leila Saros ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Heikki Ruismäki, 6. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi dosentti Inkeri Ruokonen. 20 PsM Markku Kilpeläisen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) PsM Markku Kilpeläinen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Spatial and temporal determinants of context modulation in human contrast perception. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 20). Jatko-opintojen valvojana on professori Kimmo Alho ja ohjaajina ovat toimineet professori Kristian Donner, professori Jussi Saarinen ja dosentti Simo Vanni. Professori Kimmo Alho ehdottaa esitarkastajiksi professori Lynn Olzakia (Miami University, USA) ja professori Matti Weckströmiä Oulun yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

13 Esitys: Päätetään 1. pyytää esitarkastajiksi professori Lynn Olzak ja professori Matti Weckström, 2. todeta, että PsM Markku Kilpeläinen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä KM Reko Niemelän väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) KM Reko Niemelä on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Inclusionary practices in a Finnish day-care and pre-school context. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 21). Jatko-opintojen valvojana on professori Lasse Lipponen ja ohjaajana on toiminut professori emeritus Mikko Ojala. Professori Lasse Lipponen ehdottaa esitarkastajiksi professori Vanessa de Oliveira Andreottia Oulun yliopistosta ja dosentti Päivi Pihlajaa Turun yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Esitys: Päätetään 1. pyytää esitarkastajiksi professori Vanessa de Oliveira Andreotti ja dosentti Päivi Pihlaja, 2. todeta, että KM Reko Niemelä ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 22 KM Sanna Patrikaisen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Kantasalmi) KM Sanna Patrikainen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Luokanopettajan pedagoginen ajattelu ja toiminta matematiikan opetuksessa. Tavoitteena ajattelu, ymmärrys ja hyvinvointi. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 22). Jatko-opintojen valvojana on professori Leena Krokfors ja ohjaajina ovat toimineet dosentti Matti Meri ja professori emeritus Erkki Pehkonen. Professori Leena Krokfors ehdottaa esitarkastajiksi dosentti Raimo Kaasilaa Lapin yliopistosta ja professori emeritus Kari Niinistöä. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (42 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Esitys: Päätetään 1. pyytää esitarkastajiksi dosentti Raimo Kaasila ja professori emeritus Kari Niinistö, 2. todeta, että KM Sanna Patrikainen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta,

14 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä Jatkotutkinnon suoritusoikeuksien myöntäminen (Syrjämäki) Seuraavat henkilöt ovat hakeneet oikeutta suorittaa jatko-opintoja (FL/KL/PsL, FT/KT/PsT) käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa: FM Markus Hilander (kasvatustiede/okl), PeM Henrik Husberg (kasvatustiede/ibs), TM Marjaana Kavonius (kasvatustiede/okl), KL Riitta Kilpeläinen (kasvatustiede/ibs), DI Jani Lukander (kognitiotiede), FM Susanna Oksanen (kasvatustiede/okl), KM Maiju Paananen (kasvatustiede/okl/), M.Sc. Henri Pesonen (erityispedagogiikka), KM Pauliina Smolander (kasvatustiede/okl) ja PsM Elli Vuokko (psykologia) Tiedot hakijoista liitteenä (liite 1 23). Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Professorit Sirpa Tani, Markku Niemivirta, Arto Kallioniemi, Sari Lindblom-Ylänne, Christina M. Krause, Markku Hannula, Lasse Lipponen, Jarkko Hautamäki ja Päivi Palojoki ovat hyväksyneet hakijoiden tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman. Esitys: Myönnetään FM Markus Hilanderille (FL/KL,FT/KT), PeM Henrik Husbergille (FL/KL,FT/KT), TM Marjaana Kavoniukselle (FL/KL,FT/KT), KL Riitta Kilpeläiselle (FT/KT), DI Jani Lukanderille (FL,FT), FM Susanna Oksaselle (FL/KL,FT/KT), KM Maiju Paanaselle (FL/KL,FT/KT), M.Sc. Henri Pesoselle (FL/KL,FT/KT) ja KM Pauliina Smolanderille (FL/KL,FT/KT) oikeus suorittaa jatkotutkintoja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. 24 Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien tohtorin tutkintojen rakenne ja tutkintovaatimukset (Kantasalmi) Tohtorin tutkinnon tavoitteet perustuvat lakiin ja asetuksiin ja Helsingin yliopiston säädöksiin ja tiedekunnan määräyksiin. Tiedekunnanpäätösten kehyksenä toimivat myös tukijakoulutusta koskevat periaatteelliset ja strategiset linjaukset: - Yliopistolaki (558/2009) - Valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009) - Valtioneuvostona asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) - HY:n konsistorin päätös ( ) jatkotutkintolinjauksista, jotka sisältävät tohtorikoulutusta ohjaavat yliopistotason periaatteet - HY:n strategia ja toimenpideohjelma vuosille Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset ( ) ja niitä muuttavat tiedekuntaneuvoston päätökset ( sekä ) sekä Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan toimeenpanosuunnitelma Suomen Akatemian ilmaisemat tarpeet tutkijakoulutuksen kehittämiselle ( ) - Rehtorin linjaukset tukijakouluista ( sekä ) - Helsingin yliopiston tohtorikoulutustoimikunnan kuvaukset HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö (tuli voimaan )

15 Tieteellisestä ja taiteellisesta jatkokoulutuksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa yliopistotutkinnoista ( ). Asetus tuli voimaan Asetuksen 21 :n mukaan: "Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen." Tutkintoasetuksen 22 :ssä säädetään tohtorin tutkinnon suorittamisesta seuraavasti: "Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Helsingin yliopiston johtosäännön 10 :n mukaan tiedekuntaneuvosto hyväksyy tutkintovaatimukset. Perustutkintojen osalta näin on tehty laitosneuvoston esityksestä (johtosääntö 11 ). Tohtorin tutkintoja käsitellään tiedekunnassa tutkimusasioihin kuuluvana tutkijakoulutuksena. Varsinaisia tohtoritutkinnon tutkintovaatimuksia ei ole käsitelty laitosneuvostossa. Sen sijaan taustalla on laaja tutkimusasioissa päteväksi arvioitu laitos- ja tiedekuntatason valmisteluelinten käsittely. Taustalla on käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset ( ) ja niitä muuttaneet tiedekuntaneuvoston päätökset ( sekä ) sekä Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan toimeenpanosuunnitelma Asiaa ovat valmistelleet laitosten tutkimustoimikunnat sekä rehtorin päätöksen (RP ) mukainen tiedekunnan vastuullisten tutkijoiden ryhmä. Tiedekunnan tutkijakoulutustoimikunta on koonnut tämän laajan keskustelun ja kollektiivisena kirjoitustyönä laatinut tiedekuntaneuvostolle ehdotuksen, jolla pyritään yhdenmukaistamaan tohtorin tutkintojen rakennetta tiedekunnan tutkijakoulukonseptin kehittelyn ja laadukkaiden tohtoriopintojen tueksi. Tiedekuntaneuvostossa (TN , ja ) linjatun KTTK-tutkijakoulun tavoitteena on turvata hyvät käytännöt, joilla tiedekunnassa suoritettavia jatkotutkintooikeuksia myönnetään harkitusti siten, että voimme työskennellä mahdollisimman korkeatasoisten tohtoriopiskelijoiden kanssa ja kykenemme asettamaan oppiaine- ja laitoskohtaiset tutkintotavoitteet mahdollisimman hyvin ennustettavalla tavalla siten, että tutkimuksen painoalojen (TN ) suuntaama tutkimushenkilöstön uusiutuminen on turvattu. Tavoitteena on lisätä kansainvälisten tohtoriopiskelijoiden määrää laadusta tinkimättä. Tätä tavoitetta tukee pyrkimys edistää tutkijakoulun tohtoriohjelmien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelman rakenteiden selkeyttä. Tutkijakoulun järjestelyjen keskeinen tavoite on turvata laadukas väitöstutkimustyön ohjaus sekä sitä metodologisesti ja sisällöllisesti mahdollisimman hyvin tukeva pedagogisesti korkeatasoinen opetus. Tässä tarkoituksessa esitetään tiedekuntaneuvoston päätettäväksi liitteen mukainen rakenneehdotus ja tutkintovaatimusten yleinen muotoilu (liite 1 24). Esitys: 1. Päätetään hyväksyä tiedekunnan tutkimusasioiden kollektiivisten valmisteluelinten ehdotus Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa suoritettavien tohtorin tutkintojen rakenne ja tutkintovaatimukset liitteen 1 mukaisesti, 2. todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia sekä täsmennyksiä, jotka seuraavat Helsingin yliopiston tutkijakoulukonseptin päätöksiä sekä tiedekunnan tutkimuksen painoalojen kehitystä. Päätös: Asia jätettiin pöydälle. 31

16 32 25 Lausunnon antaminen vieraiden kielten didaktiikan professorin tehtävän täyttämisestä (Linnansaari) Helsingin yliopiston johtosäännön 69 :n mukaan hakijoiden esittämien ansioiden, asiantuntijalausuntojen, opetustaitotoimikunnan lausunnon ja muiden esille tulevien seikkojen perusteella valmisteluryhmä tekee esityksen siitä, ketkä hakijoista tulevat kysymykseen tehtävää täytettäessä ja kenet täytettävänä olevaan tehtävään tulisi valmisteluryhmän mielestä valita. Ennen lopullisen esityksen tekemistä valmisteluryhmä pyytää lausunnon tiedekuntaneuvostolta. Tehtävän ala on vieraiden kielten didaktiikka. Tehtävä sijoittuu opettajankoulutuslaitokselle, joka on Suomen monipuolisinta opettajankoulutusta antava yksikkö. Opettajankoulutus luo koululaitoksen välityksellä kaikkien tieteenalojen osalta pohjan kansakunnan menestykselle. Laitos vastaa merkittävältä osin yliopistossa annettavasta laaja-alaisesta, monitieteisestä ja tutkimusperustaisesta opettajankoulutuksesta. Laitoksella koulutetaan lastentarhanopettajia, luokanopettajia, erityisopettajia, kotitalousopettajia ja käsityönopettajia sekä järjestetään opettajan pedagogiset opinnot aineenopettajille. Henkilökuntaa on noin 200, joista professoreita 19 ja opiskelijoita Tehtävä on yksi kasvatustieteen, erityisesti didaktiikan professuurien joukosta. Tehtävää hakivat mennessä Pirjo Harjanne, Raili Hildén, Kristiina Jokinen, Heini-Marja Järvinen, Leena Kuure, Minna Maijala ja Esa Penttinen. Dekaani asetti tehtävän täyttämisen valmisteluryhmään professori Jari Lavosen (pj.), professori Kaija Turkin, professori Liisa Tainion, professori Heikki Ruismäen, professori Jarkko Hautamäen ja yliopistonlehtori Maria Kelan. Valmisteluryhmä päätti lähettää asiantuntijoille (aakkosjärjestyksessä) Raili Hildénin, Heini-Marja Järvisen, Leena Kuurteen ja Minna Maijalan hakemukset. Asiantuntijoiksi päätettiin kutsua apulaisprofessori Gudrun Ziegler (University of Luxenbourg), professori Gabriele Kasper (University of Hawai j) ja professori Christen Lauren Vaasan yliopistosta. Hakuilmoitukset suomi/englanti, hakijoiden hakuasiakirjat ja hakija Pirjo Harjanteen kirjelmät valmisteluryhmälle, kanslerille ja valmisteluryhmän perustelut olivat edellisen tiedekuntaneuvoston kokouksen pykälän 24 liitteinä 1-3 Liitteenä asiantuntijoiden lausunnot (liite 1 25) Valmisteluryhmä totesi, että asiantuntijalausuntojen perusteella ensimmäiselle sijalle nousee Heini-Marja Järvinen, jonka valmisteluryhmä päätti kutsua haastatteluun. Liitteenä opetustaitotoimikunnan lausunto Heini-Marja Järvisen opetustaidosta (liite 2 25) Asiantuntijat asettivat Heini-Marja Järvisen tieteellisten ansioitten perusteella ensimmäiseksi. Opetustaitotoimikunnan lausunnon mukaan Heini-Marja Järvisellä on kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Haastattelussa Heini-Marja Järvinen antoi perusteltuja vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Heini-Marja Järvinen tuntee monipuolisesti vieraiden kielten didaktiikan alueen, hänellä on kansainvälisiä verkostoja ja suunnitelmia tutkimushankkeista. Valmisteluryhmä esittää tehtävään dosentti Heini-Marja Järvistä. Liitteenä valmisteluryhmän esitys perusteluineen tehtävään mahdollisista ja siitä, kenet valmisteluryhmän mielestä tehtävään tulisi valita (liite 3 25). Kaikkien hakijoiden hakuasiakirjat ovat nähtävillä tiedekunnan kansliassa.

17 33 Esitys: Tiedekuntaneuvosto antaa lausuntonsa valmisteluryhmän esityksestä. Päätös: Tiedekuntaneuvosto totesi, että asiantuntijoiden lausunnoista ei välttämättä voi vetää johtopäätöstä siitä, että ensimmäiselle sijalle nousee selkeästi hakija Heini-Marja Järvinen. Asiantuntijoista Gudrun Ziegler esimerkiksi asettaa Leena Kuurteen ensimmäiselle sijalle. Tiedekuntaneuvosto päätti esittää valmisteluryhmälle toiveen siitä, että se perustelisi johtopäätöksensä selkeämmin ensimmäiselle sijalle asetetun ja vain yhden hakijan Heini-Marja Järvisen kutsumisesta haastatteluun ja opetusnäytteisiin. Käydyssä keskustelussa todettiin myös, että vieraiden kielten julkaisemiskulttuurissa käytetään yllättävän vähän kansainvälistä julkaisemista. Toisaalta julkaisujen luokitukset eivät kaikilta osin ole yhteneväiset. Tiedekuntaneuvosto kuitenkin yhtyi sekä valmisteluryhmän esitykseen että valmisteluryhmän valintaan siitä, keiden hakemukset lähetettiin asiantuntijoille ja pitää Heini-Marja Järvisen esittämistä vieraiden kielten professorin tehtävään perusteltuna. Hänen vertaisarvioitujen artikkeleidensa kokonaismäärä on hakijoista laajin ja sisältää myös kansainvälisiä julkaisuja. 26 PhD Vesa Korhosen dosenttihakemus, esityksen tekeminen kanslerille (Linnansaari) PhD Vesa Korhonen on hakenut aikuiskasvatuksen dosentiksi Helsingin yliopistoon. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää Aikuis- ja korkeakoulutuksen muuttuvat oppimisympäristöt ja niihin liittyvä pedagogiset haasteet. Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto pyysi lausunnonantajiksi professori emeritus Kari K. Nurmea ja professori Esa Poikelaa Lapin yliopistosta. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta on arvioinut hakijan opetustaidon. Liitteenä PhD Vesa Korhosen hakemus, asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja opetustaitotoimikunnan lausunto opetustaidosta (liitteet ). Asiantuntijat suosittelevat dosentuurin alaksi pikemminkin kasvatustiedettä tai yliopistopedagogiikkaa kuin aikuiskasvatusta. Vesa Korhosella ei ole mitään yliopistopedagogiikan alaa vastaan. Esitys: Päätetään 1. todeta, että PhD Vesa Korhosella on dosentin edellyttämä tieteellinen pätevyys ja opetustaito, 2. todeta, että hän täyttää dosenteille asetetut kielitaitovaatimukset, 3. esittää kanslerille, että PhD Vesa Korhoselle myönnettäisiin yliopistopedagogiikan dosentin arvo. 27 FT Iiris Attorpsin dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) FT Iiris Attorps on hakenut matematiikan didaktiikan dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Matematiikan opettaminen ja oppiminen) Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 27).

18 34 Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Tiedekuntaneuvosto pyysi lausunnonantajiksi dosentti Juha Oikkosta matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta ja dosentti Kaarina Meriluotoa Turun yliopistosta. Esitys: Päätetään 1. pyytää asiantuntijoiksi dosentti Juha Oikkonen ja dosentti Kaarina Merenluoto, 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 28 PsT Niklas Granön dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) PsT Niklas Granö on hakenut kliinisen psykologian dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Psykoosiriskin tunnistaminen ja hoito yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 28). Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Laitoksen johtaja Jussi Saarinen esittää lausunnonantajaksi professori Katariina Salmela- Aroa Tutkijakollegiumista ja professori Raija Punamäki-Gitaita Tampereen yliopistosta. Esitys: Päätetään 1. pyytää asiantuntijoiksi professori Katariina Salmela-Aro ja professori Raija Punamäki-Gitai 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 29 FT Elina Lehtomäen dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) FT Elina Lehtomäki on hakenut kasvatustieteen, erityisesti kulttuurienväliset oppimisyhteisöt dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää Koulutusalan kansainvälisen yhteistyön ammatilliset haasteet. Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 29). Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.

19 35 Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Kansleri on ohjeistanut, ettei erityisesti määreitä tule olla dosentuureissa. Neuvotellaan hakijan kanssa ja pyydetään lausunnonantajien kannanottoa niin ikään alaan. Tiedekuntaneuvosto pyysi lausunnonantajiksi professori emeritus Kari E. Nurmea ja professori emerita Rauni Räsästä. Esitys: Päätetään 1. pyytää asiantuntijoiksi professori emeritus Kari E. Nurmi ja professori emerita Rauni Räsänen. 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 30 FT Sami Paavolan dosenttihakemus, lausunnonantajien nimeäminen (Linnansaari) FT Sami Paavola on hakenut oppimisen filosofia (philosophy of learning) dosentuuria. Opetusnäytteensä aiheeksi hän esittää: Abduktiivinen tutkimuksen teon metodologia (abductive methodology of inquiry). Liitteenä dosenttihakemus (liite 1 30). Helsingin yliopiston johtosäännön 84 :n mukaan kansleri voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille. Tiedekuntaneuvosto hankkii ennen päätöksentekoa lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Professori Reijo Miettinen esittää lausunnonantajiksi professori Lorenzo Magnani Pavian yliopistosta ja professori Bente Elkjaer Danish University of Education sta. Esitys: Päätetään 1. pyytää asiantuntijoiksi professori Lorenzo Magnani ja professori Bente Elkjaer. 2. pyytää tiedekunnan opetustaitolautakuntaa arvioimaan hakijan opetustaidon. 31 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. Dekaani, puheenjohtaja (1-31 ) Professori Patrik Scheinin

20 36 Sihteeri (1-31 ) Taloussihteeri Sirpa Koivumäki Esittelijä (25 30 ) Hallintopäällikkö Heljä Linnansaari Esittelijä (6 ) Opintoasiainpäällikkö Raija Lahdenperä Esittelijä (8-13 ) Opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Esittelijä ( ) Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner Esittelijä (17 22, 24 ) Tiedesihteeri Kari Kantasalmi Esittelijä (7 ) Kansainvälisten asiain suunnittelija Turkka Lavaste Esittelijä (23 ) Jatkokoulutuskoordinaattori (ma.) Sami Syrjämäki Pöytäkirjan tarkistajat Professori Katri Räikkönen-Talvitie Amanuenssi Miia Valento