Talousarvioesitys 2012

Transkriptio

1 2. Lähivuosien talousnäkymät 2.2. Suomen kansantalouden kehitys 2.1. Kansainvälinen talousmaailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa ennusteperiodilla noin 4 %. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovat useiden teollisuusmaiden hallitusten ja keskuspankkien tuki- ja elvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Lisäksi monen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa. Näin kysyntä heikkenee ja teollisuusmaiden kasvu hidastuu vv Kasvua hidastavat myös Japanin luonnonkatastrofi ja useiden raaka-aineiden voimakas hinnannousu. Näiden vaikutukset kuitenkin vaimenevat kohti ennusteperiodin loppua.yhdysvaltain talous toipui pankkikriisistä varsin nopeasti, mutta kasvu on kuitenkin hidastunut ja alittaa lähivuosina 3 %. Euroalueen ja EU:n kasvu on hidasta ja alittaa 1½ % vv Kasvu vaihtelee maittain voimakkaasti: Saksassa ja Ruotsissa kasvu ylittää 3 % v. 2011, kun taas talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet uhkaavat supistua. Laman jälkeinen nopea kasvupyrähdys näkyy myös kiihtyneenä inflaationa. Euroalueella kuluttajahintojen nousuvauhti on nyt n. 2,5 %, Yhdysvalloissa n. 3,5 % ja Isossa-Britanniassa 4,5 %. Inflaatio-odotukset ovat kuitenkin viime kuukausina madaltuneet ja markkinoilla odotetaan euroalueelle alle 1,5 prosentin inflaatiota. Tuottaja- ja erityisesti tuontihintojen nousu on ollut selvästi kuluttajahintojen nousua voimakkaampaa. Osa raaka-aineiden hinnannoususta johtuu pysyvämmästä tarjonnan niukkuudesta ja kysynnän laajuudesta, jolloin myös hintojen korkea taso on pysyvää. Sekä lyhyet että pitkät reaalikorot ovat laskeneet pitkään ja esimerkiksi kuluttajahinnoilla deflatoitu kolmen kuukauden reaalikorko on ollut negatiivinen euroalueella ja Yhdysvalloissa jo yli vuoden. Myös pitkät reaalikorot ovat kääntyneet negatiivisiksi. Lyhyellä aikavälillä markkinakorot euroalueella, Japanissa ja Yhdysvalloissa pysyvät alhaisina sillä keskeiset keskuspankit jatkavat kevyen rahapolitiikan harjoittamista. Keskipitkällä aikavälillä koroissa on selviä nousupaineita mm. kehittyvien talouksien voimakkaan investointikysynnän ja teollisuusmaiden vähäisen säästämisen vuoksi. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteen teollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Julkisten talouksien laajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälillä supistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä ennustettua enemmän, mutta toisaalta saattavat keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajien ja yritysten luottamusta ja luoda ennustetta parempia edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Erityisesti Euroopassa riskinä ovat valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden laatu. Valtiot saattavat joutua tukemaan pankkisektoria odotettua enemmän tilanteessa, jossa julkisen sektorin rahoitus on jo haasteellista. Euroalueen reunamaiden kriisi saattaa talttua hitaammin ja vaikuttaa koko euroalueen aktiviteettiin oletettua enemmän. Vielä ei ole selvää millaiselle tasolle mm. pankkijärjestelmän riskilisät asettuvat lähivuosina ja miten pankki- ja vakausongelmien hoitaminen heijastuu reaalitalouden aktiviteettiin euroalueella. Alhaisiksi asettuvat riskilisät saattavat kiihdyttää kansainvälistä kauppaa ja investointeja ja hyödyttää vientiämme ja vastaavasti korkeat riskilisät supistaa kaupan ja investointien rahoitusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu oli laajapohjaista. Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvu jatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Talouden ilmapiiri on kuitenkin heikentynyt nopeasti ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Lisääntyneen epävarmuuden taustalla on rahoitusmarkkinoiden näkemys eräiden euroalueen maiden heikentyneestä kyvystä hoitaa nykyiset ja tulevat velvoitteet. Myös Yhdysvaltojen kohdalla sopu velkakaton nostosta jäi viime hetkeen ja saman ongelman arvioidaan toistuvan muutaman vuoden päästä. Lisäksi näkymien heikkenemiseen ovat vaikuttaneet odotettua heikommat tiedot kansainvälisen talouden kehityksestä. Rahoitusmarkkinoiden vallitseva epävarmuus heijastuu reaalitaloudelliseen aktiviteettiin viiveellä. On todennäköistä, että taloudellinen aktiviteetti tulee vaimenemaan vuoden 2011 loppupuolella ja vaikutukset yltävät myös vuoden 2012 puolelle. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 3½ %, mihin vaikuttavat positiivisesti kaikki kysyntäerät (kulutus, vienti ja investoinnit). Kasvun painopiste on kuitenkin yhä enenevässä määrin siirtymässä kotimaisen kysynnän suuntaan. Kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo v Suomen vientiin. Investoinnit kasvavat erityisesti kone- ja laiteinvestointien sekä asuntoinvestointien vetämänä. Työttömyysasteen aleneminen on ollut ennakoitua hitaampaa ja keskimääräinen työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin. Taulukko 3. Kansantalouden kehitys * 2010* 2011** 2012** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 185,7 173,3 180,3 191,5 200,2 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 3,5 1,8 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4 Talousarviovuonna talouskasvu hidastuu Vuonna 2012 talouskasvu jää 1,8 prosenttiin johtuen osittain kansainvälisen kaupan kasvun hidastumisesta. Myös Suomelle tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu selvästi. Myös yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Työmarkkinat toipuvat hitaasti Epävarmuutta poikkeuksellisen paljon Palkka- ja hintakehitys 2.3. Julkisen talouden näkymät Alkuvuonna 2011 työllisten määrä nousi palveluissa ja rakentamisessa, jossa tuotannon hyvä kasvu lisäsi myös työvoiman kysyntää. Työllisyysaste nousee v ,6 prosenttiin. Teollisuudessa työllisten määrä on puolestaan laskenut ja myös koko vuonna alan työllisyyden odotetaan supistuvan. Talousarviovuonna työllisyyden kasvuvauhti hidastuu puolen prosentin tuntumaan ja työllisyysaste on 69,2 %. Hidastuneen talouskasvun ja epävarmojen tulevaisuuden näkymien takia yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Lähivuosina työllisyyden kasvu nojaa palvelualan työllisyyden lisääntymiseen. Työttömyys kääntyi laskuun jo viime vuoden aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten, että työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin v Vuonna 2012 työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin. Työttömien määrä on selvästi suurempi, kuin ennen finanssikriisiä v Suomen talouskasvuun kohdistuu tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisen monelta taholta. Suuri osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa. Kansainvälisen kaupan pysähtyminen näkyisi välittömästi ja vaikutukset olisivat merkittävät johtuen Suomen talouden avoimuudesta. Myös talouspoliittiset päätökset, jotka rajoittavat markkinaehtoisen kasvun edellytyksiä meille tärkeissä vientimaissa ovat haitaksi. Vuosina 2011 ja 2012 inflaation ennustetaan ylittävän 3 %. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisesta hintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista. Kustannuskierteen voimistaminen kotimaisin toimenpitein olisi haitallista kilpailukyvyn kannalta. Kotimaisten kustannustekijöiden merkitystä ei tule aliarvioida kansainvälisistä markkinaosuuksista kilpailtaessa. Erityisesti työmarkkinaratkaisujen merkitys tässä suhteessa korostuu. Ulkoinen kilpailukyky on ja tulee olemaan yksi pienen avoimen talouden menestymisen kulmakivistä. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v yli 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Julkinen talous kääntyi vajaa 3 % alijäämäiseksi, mikä jatkui myös v Finanssipolitiikka oli talouskasvua tukevaa. Suotuisa suhdannetilanne, välillisen verotuksen kiristäminen ja elvytystoimenpiteiden päättyminen ovat kohentaneet julkisen talouden rahoitusasemaa v niin, että julkisyhteisöjen alijäämä pienenee tuntuvasti. Talouskasvun jatkuminen sekä hallituksen sopeutustoimet parantavat julkiyhteisöjen rahoitusasemaa edelleen v Rahoitusaseman arvioidaan olevan vajaa 1 % alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen julkisen talouden olisi kuitenkin oltava reilusti ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla. Lisäksi riskinä on, että epävakaa kansainvälinen taloustilanne ja Euroopan velkakriisi heikentävät talouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon oli v alimmillaan sitten 1990-luvun alun. Vuonna 2009 velkasuhde kohosi 10 prosenttiyksikköä ja velkaantuneisuus on edelleen kohoamassa. Ensi vuonna julkinen velka on 100 mrd. euroa. Vaikka velkasuhde on kasvussa, se pysyy lähivuosina EU:n perustamissopimuksessa määritellyn 60 prosentin viiterajan alapuolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, % Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan * 2011** 2012** suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,8 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkisyhteisöjen menot 47,4 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 5,3 4,2-2,7-2,8-1,1-0,8 Valtionhallinto 1,0 0,5-4,8-5,5-3,8-3,3 Paikallishallinto -0,2-0,4-0,6-0,3-0,2-0,4 Työeläkelaitokset 4,2 4,1 3,0 3,0 3,0 3,0 Muut sosiaaliturvarahastot 0,3 0,1-0,3 0,0 0,0 0,0 Perusjäämä 4,7 3,3-3,3-3,0-1,6-1,5 Julkisyhteisöjen velka (EMU) 35,2 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 Valtionvelka 31,2 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4 Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Suhdanteet välittyvät kuitenkin viiveellä ja niinpä hyvästä talouskasvusta huolimatta valtion verotulot kasvoivat v vain pari prosenttia. Tänä vuonna niiden arvioidaan lisääntyvän peräti 12 % mm. talouskasvun ja veronkorotusten johdosta. Suhdannevaihtelut näkyvät yleensä voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverotuotoissa. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen vuosina , vaikka alijäämä pieneneekin v Hallituksen sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa vuodesta 2012 alkaen. Ne eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan rahoitusasemaa, koska väestön ikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhä enemmän lähivuosina. Ensi vuonna alijäämä on 3½ % BKT:sta ja valtionvelka 44½ % BKT:sta. Kuntatalous selvisi koetusta taantumasta pelättyä pienemmin vaurioin. Paikallishallinto on lähellä tasapainoa v. 2011, kun verotulot ja valtionosuudet kasvavat ja samalla kuntien menojen kasvun arvioidaan olevan palvelujen ostoja lukuun ottamatta suhteellisen maltillista. Hallitusohjelmassa esitetyt kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta v Verotulot kasvavat vain vajaalla prosentilla veroperustemuutosten ja talouskasvun hidastumisen myötä, mutta valtionosuudet kasvavat n. 4½ % mm. kustannustenjaon tarkistuksen, indeksikorotuksen ja verokompensaatioiden myötä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan Menokehityksen oletetaan pysyvän maltillisena kuntatalouden kiristymisen myötä. Kuntatalouden alijäämä kasvaa hieman ja on n. -0,4 % suhteessa kokonaistuotantoon. Sosiaaliturvarahastot ovat kokonaisuudessaan selvästi ylijäämäisiä. Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun. Muut sosiaaliturvarahastot ovat lähellä tasapainoa. Viime vuosien syvä taantuma heikensi sosiaaliturvarahastojen tilaa, mutta lähivuosien näkymät ovat hieman valoisammat. Palkkasumman kasvu ja sosiaalivakuutusmaksujen odotettavissa olevat korotukset v pitävät sosiaaliturvarahastojen ylijäämän n. 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Kuluvaa vuotta selvästi korkeampi indeksikorotus kasvattaa työeläkemenoja ensi vuonna. Työttömyysaste alenee, mikä vahvistaa muiden sosiaaliturvarahastojen taloutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5