SUHDANNEKATSAUS. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto /4

Transkriptio

1 SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto 9../ Talouskasvu on jatkunut nopeana. Vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä BKT ylitti prosentilla viime vuoden tasonsa ja koko vuoden kasvu noussee yli prosenttiyksikön kesällä ennustettua, prosenttia suuremmaksi. Vauhti on samaa huippuluokkaa kuin vuosina 9-9, mutta työllisyyden, prosentin kasvu jää nyt puolta hitaammaksi ja tuottavuuden nousu on vastaavasti suurempi. Kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna prosentin tuntumaan ja korkeasuhdanne näyttää pysyvän kokonaisuutena hallittuna. Kokonaistuotanto ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % 7 - Lähde:TK Tuotanto Työllisyys BKT neljännesvuositilinpito Ennuste 7 - Kansainvälinen talous on pysynyt syksyn aikana vahvana. Euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamus on pysynyt korkealla, vielä kohotenkin vuoden loppua kohti. Odotukset olivat aiempaa paremmat useimmissa suurissa maissa Espanjaa ja Italiaa lukuun ottamatta. Talouden toimeliaisuus on vahvistunut kotimaisen kysynnän piristymisen myötä samalla, kun vientivetoinen teollisuustuotanto on jatkanut hyvää kasvua. Vuoden kolmannella neljänneksellä euroalueen BKT ylitti vuotta aiemman tasonsa,7 prosentilla ja koko vuoden kasvuksi arvioidaan ½ % nopeinta vauhtia sitten viime vuosituhannen lopun. Myös alkavan vuoden näkymiä pidetään Euroopassa suotuisina, vaikka euron kurssi onkin vahvistunut. Vahvistuvan tuotannon mukana työllisyys kasvaa runsaan prosentin vauhtia ja työttömyys on painumassa prosentin alapuolelle. Yhdysvalloissa asuntojen hinnat ovat alkaneet laskea ja tuotannon kasvu on siellä hidastunut. Öljyn hinnan aleneminen on kuitenkin tukenut kysynnän kasvua ja hidastanut hintojen nousua. Kiinassa ja Venäjällä vahva kasvu jatkuu. Suomessa kokonaistuotannon kasvu nopeutui tuntuvasti vuoden alussa. Alkukesän suuriin lukuihin vaikuttivat myös satunnaistekijät, kuten viime vuoden metsäseisokki, mutta myös peruskasvu on ollut vahvaa ja laaja-alaista. Kolmannella neljänneksellä tuotanto kasvoi vielä ½ prosenttia ja kolmen ensimmäisen neljänneksen BKT ylitti prosentilla viimevuotisen tasonsa. Yksityiset investoinnit ovat lisääntyneet kesällä ennustettua enemmän, samalla kun tuonti on jäänyt hieman vähäisemmäksi. Vuoden loppua kohti BKT-vauhti on hidastumassa mutta myös koko vuonna kasvu nousee lähes prosenttiin. Ensi vuonna BKT:n kasvu hidastuu satunnaistekijöiden poistuttua ja kansainvälisen kysynnän vaimetessa, mutta säilyy silti vielä prosentin tuntumassa.

2 Tuotannon kasvun ennustettua suurempi, ja suhdannetilanteeseenkin nähden korkea luku selittyy suotuisten kysyntätekijöiden ohella työn tuottavuuden poikkeuksellisen voimakkaasta noususta. Kuuden prosentin tuotannon kasvusta ½ prosenttiyksikköä tulee tuottavuuden kohoamisesta ja vain ½ prosenttiyksikköä työpanoksen lisäyksestä. Huomattavan korkea kasvuluku selittyy osaksi myös kansantalouden tilinpidon uudistetulla laskentamenetelmällä. Ulkomaankauppa on jatkunut edelleen vilkkaana. Metalliteollisuuden tuotteiden vahva vientimenestys nosti, metsäteollisuuden kuoppakorotuksen ohella, tavaraviennin määrän kasvun tammisyyskuussa ½ prosenttiin. Palveluviennin supistuminen jarrutti kuitenkin koko viennin kasvun prosenttiin. Vastaavasti tavaratuonti lisääntyi %, mutta koko tuonnin kasvu painui runsaaseen prosenttiin. Kokonaisuudessaan vienti on kuluvana vuonna kehittynyt syyskuisen ennusteen mukaisesti, kun taas tuonti on jäänyt ennustettua pienemmäksi. Tuonnin osalta alkuvuoden kasvulukuja on kansantalouden tilinpidossa alennettu. Energian ja raaka-aineiden korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat nostaneet tuontihintoja vientihintoja enemmän. Ensi vuonna viennin kasvu hidastuu, kun kansainvälisen kysynnän nopein kasvuvaihe ohitetaan. Sekä viennin että tuonnin kasvua hidastaa myös Suomen läpi kulkevan tavarakaupan nopeimman kasvun vaimeneminen. Vaihtotase pysyy sekä tänä että ensi vuonna tuntuvasti ylijäämäisenä. Kotitalouksien kulutusmenot ovat edelleen lisääntyneet ripeästi. Alkusyksyllä kulutus kasvoi edellisestä vuodesta yhä runsaat prosenttia, vain hieman alkuvuotta hitaammin. Kulutusmenojen lisääntyminen perustui heinä-syyskuussa suurelta osin tavaroihin, sillä palvelujen ostojen kasvu hidastui alle prosenttiin. Uusien autojen rekisteröinnit vähenivät, sitä vastoin kodintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden hankinnat lisääntyivät. Kotitalouksien vahva luottamus sekä työllisyyden ripeä koheneminen yhdessä voimakkaasti lisääntyneen velanoton kanssa ovat ylläpitäneet vahvaa, liki prosentin kulutuksen kasvua. Vuosina ja 7 valtion tuloverotuksen keveneminen tukee myös merkittävästi palkansaajien ostovoimaa. Ensi vuonna kulutuksen kasvu hidastuu, sillä prosentin tuntumaan kohoava velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin yhdessä kolmatta vuotta jatkuvan negatiivisen säästämisen kanssa alkavat jo rajoittaa kulutuksen ja asuntoinvestointien kasvua. Asuntoinvestoinnit osoittavat jo pieniä taittumisen merkkejä, mutta asuntoluottojen nostot ovat yhä kasvussa. Teollisuuden tuotannon ripeä kasvu taittui lokakuussa, kun elektroniikkateollisuuden tuotanto supistui tuntuvasti. Syyskuulle asti jatkunut vireä toiminta nostaa teollisuustuotannon kuluvan vuoden kasvun kuitenkin kesällä ennustettua suuremmaksi. Teollisuuden suhdannetilanne on yhä suotuisa ja tuotannon taso pysyy korkeana vielä ensi vuonnakin, vaikka kasvu kuluvasta vuodesta hidastuu. Kotimaankauppa käy yhä vilkkaana ja vuoden kolmannella neljänneksellä kaupan myyntimäärät kasvoivat runsaat 7 % vuodentakaisesta. Vähittäiskaupan luottamus on myös erittäin korkealla eikä myynnin odoteta lähikuukausina merkittävästi hidastuvan. Yksityisten palvelujen liikevaihdon kasvu on ollut ripeintä lähes viiteen vuoteen ja ylittänee hieman aiemman ennusteen. Ensi vuoden alussa vauhdin odotetaan hieman hidastuvan. Suhdannekatsaus Joulukuu VM kansantalousosasto

3 Työllisyyden kasvu on viime talvesta hidastunut mutta pysynyt, prosentin vuosiennusteen vauhdissa. Työvoiman kysyntä on ollut viime kuukausina vilkasta erityisesti yksityisissä palveluissa. Lähes työpaikan lisäys vuonna nostaa työllisyysasteen, prosenttiin. Tämä, yhdessä viime vuoden aikana syntyneiden työpaikkojen kanssa nostaa hallituskauden aikaisen työpaikkalisäyksen tämän vuoden lopulla noin työpaikkaan. Työllisyyden kasvu jatkuu hidastuvana ensi vuonna, eikä työpaikkatavoite jää kovin kauas. Toisaalta, kun työvoiman tarjonta on jatkanut nopeaa kasvuaan, koko vuoden työttömyysastearvio, 7, %, on, prosenttiyksikköä suurempi kuin syyskuun ennusteessa. Vaikka työttömyys on yhä laajaa, alkavat kansantalouden tuotantomahdollisuudet olla ylärajoillaan, sillä huolimatta hyödykkeiden lisääntyneestä tuonnista ja kasvaneesta ulkomaisen työvoiman käytöstä resurssirajoitteet ovat lisääntyneet ja paineet talouden ylikuumenemiseen ovat eräiltä osin kasvaneet. Vuoden kolmannella neljänneksellä oli avoinna lähes työpaikkaa, mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Vajaa puolet työpaikoista oli vaikeasti täytettäviä. Inflaatiopaineet eivät ole lisääntyneet siinä määrin kuin vielä alkusyksystä oli uhkana. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat samoin kuin öljyjalosteiden hinnat ovat kesän jälkeen alentuneet. Lisäksi euron vahvistuminen on osaltaan hillinnyt tuontihintojen kohoamista, ja runsaiden sateiden vuoksi sähkön hinnankorotuspaineet ovat pienentyneet. Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti on kiihtynyt ensimmäisen kerran viiteen vuoteen yli kahteen prosenttiin, mutta alkaa ensi vuoden alkukuukausien aikana uudelleen hidastua. Vuonna kuluttajahinnat kohoavat keskimäärin, %. Tänä vuonna julkisyhteisöjen keräämien verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen alenee runsaalla prosenttiyksiköllä ja velka-aste tätäkin enemmän, prosenttiin. Julkisten menojen BKT-suhteen arvioidaan alentuvan tänä vuonna ½ prosenttiin. Julkisen sektorin rahoitusylijäämä suhteessa kansantuotteeseen oli viime vuonna, %, mistä sen arvioidaan nousevan vajaaseen prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Vuonna valtiontalous on ylijäämäinen ja pysyy ylijäämäisenä koko hallituskauden ajan. Kolmannen lisätalousarvion mukaan valtion velkaa lyhennetään aiemmin arvioitua enemmän. Velkaa lyhennetään vuonna yhteensä noin, mrd. euroa ja velan määräksi tämän vuoden lopussa arvioidaan, mrd. euroa, mikä on, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menojen kasvu on jatkunut kuluvana vuonna voimakkaana. Etenkin palvelujen ostojen kasvu on ollut ennakoitua nopeampaa. Hyvän verotulokehityksen johdosta kuntatalouden alijäämä pienenee edellisvuodesta. Vuonna 7 kuntatalouden menopaineita hillitsee viime vuosia hitaampi palkkamenojen kasvu. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä säilyy liki ennallaan, minkä turvin koko julkinen talous pysyy ylijäämäisenä. Työeläkerahastojen sijoituskanta oli syyskuun lopussa noin prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Suhdannekatsaus Joulukuu VM kansantalousosasto

4 Kansainvälinen talous Euroalueen yritysten luottamus talouden kehitykseen oli marraskuussa korkea etenkin teollisuudessa, palveluissa ja kaupassa. Teollisuudessa myönteinen kehitys näkyi tilausten määrässä ja valmisvarastojen tasossa. Syyskuussa tilaukset jäivät kuitenkin pienemmiksi kuin elokuussa. Lokakuussa teollisuustuotanto kasvoi runsaat ½ prosenttia viime vuodesta. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: EU komissio - - Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto Suomen talouskehitys Vaihtotaseen ylijäämän vuosisumma pysyi lokakuussa 9, mrd. eurona eli ennustettua hieman suurempana. Kauppataseen ylijäämä oli ennakoidusti 9, mrd. euroa. Tavaraviennin arvo on kasvanut hieman tavaratuontia enemmän. Vaihtotaseen ylijäämää on vientimenestyksen ohella nostanut tuotannontekijätulojen ja tulonsiirtojen kehitys. Ulkoinen tasapaino kk:n liukuva summa, miljardia euroa Lähde: SP, Tullihallitus Kauppatase Vaihtotase Ennuste Suhdanneodotukset ovat pysyneet vahvoina. Teollisuuden luottamus säilyi marraskuussa yhä hyvänä, mutta tilauskanta ohitti huippunsa ja valmistuotevarastot kääntyivät kasvuun. Kuluttajien luottamus palautui marraskuussa alkuvuoden notkahduksen jälkeen korkeimmalle tasolleen vuoden tammikuun jälkeen. Kuluttajien näkemykset sekä Suomen että oman taloutensa suhteen ovat keskimääräistä selvästi myönteisemmät. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - - Lähde:EK, TK - Kuluttajien luottamus - Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus Joulukuu VM kansantalousosasto

5 Kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli marraskuussa, %. Teollisuuden tuottajahintojen nousu on jatkunut selvästi kuluttajahintoja nopeampana. Työvoiman saatavuusongelmista huolimatta liukumakehitys näyttäisi pysyneen maltillisena ja palkansaajien ansiotaso kohoaa keskimäärin %. Työttömyysasteen lasku on hidastunut prosentin allapuolella. Budjettitalouden verotulot lisääntyivät tammimarraskuussa 7 % vuoden takaiseen verrattuna. Arvonlisäverontuotto kasvoi ½ %, mistä yli puolet selittyy sillä, että vuoden alusta lukien KELA:lle ei ole enää tuloutettu osuutta arvonlisäverokertymästä. Valtion saamat osinkotulot lähes kaksinkertaistuivat viime vuodesta, osin kertaluonteisista eristä johtuen. Esimerkiksi Kapiteeli Oyj:n hotellikiinteistöjen myynnistä tuloutettiin syyskuussa valtiolle ylimääräisinä osinkoina milj. euroa. Tulot kasvoivat yhteensä 9 % tammi-marraskuussa. Menot ilman velan kuoletuksia kasvoivat %. Nopeimmin ovat kasvaneet siirtomenot, johon on osaltaan vaikuttanut ym. KELA:n arvonlisäverotuloutuksen korvaaminen suoralla budjettisiirrolla. Tammi-marraskuussa budjettitalous osoitti. mrd. euron ylijäämää. Lyhyet korot ovat olleet nousevalla uralla, mutta pitkät korot ovat pysytelleet varsin matalina. Uusien asuntolainojen keskikorko on ylittänyt %, kun se puolitoista vuotta sitten oli vajaa %. Asuntolainojen kasvuvauhti on vähitellen hidastunut; kasvuprosentti lähenee nyt, kun se oli huipussaan lähes 7. Asuntomarkkinoilla on lievää tasaantumista. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä,9 % koko maassa ja, % pääkaupunkiseudulla. Nousu edellisestä vuodesta oli vielä runsaat 9 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Työttömyysaste sekä hinnat ja palkat muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde:TK - Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh. 79 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 9 /julkaisut Lähde:TK, SP Lyhyet korot Asuntojen hinnat Suhdannekatsaus Joulukuu VM kansantalousosasto

6 7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia 7 Kysyntä ja tarjonta = 9 Suomi Euroalue * * ** 7** USA 9 Kotimainen kysyntä * * ** 7** Vienti Tuonti BKT Työttömyysaste prosenttia Inflaatio prosenttia 9 Suomi * Euroalue * ** 7** 9 Suomi * Euroalue * ** 7** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * * ** 7** - 9 * * ** 7** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus Joulukuu VM kansantalousosasto

7 Keskeiset ennusteluvut ) * * * ** 7** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 7,,,9,9, Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7, 7,,,, Kokonaistarjonta,,,,, Tavaroiden ja palvelujen vienti -,7 7, 7,,, Kulutus,,,,9, yksityinen,,,,,7 julkinen,,7,,, Investoinnit,,9,,,7 yksityiset,,9,9 7,, julkiset,, -,,, Kokonaiskysyntä,,,,, kotimainen kysyntä,,,,, ) Luvut perustuvat uudistettuun kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmään. * * ** 7** Palvelut, määrän muutos, %,,,,, Koko teollisuus, määrän muutos, %,,,9 9,,7 Työn tuottavuus, muutos, %,,,,, Työllisyysaste, % 7, 7,,, 9, Työttömyysaste, % 9,,, 7, 7, Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,9,,9,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,,,9,9, Vaihtotase, mrd. euroa,7, 7, 9,,7 Vaihtotase, % BKT:sta,9 7,,,7, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,,,, Veroaste, % BKT:sta,,,,, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,,9,7 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,,, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta,,,,, Valtionvelka, % BKT:sta,,,,, Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus Joulukuu VM kansantalousosasto 7