Suhdannekatsaus 1/ Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Suhdannekatsaus / kesäkuu 2012

Transkriptio

1 1/ Suhdannekatsaus Valtiovarainministeriön kansantalousosasto BKT ja työllisyys prosenttimuutos 1 1** 1** BKT Työlliset Mrd. euroa % Valtion rahoitusjäämä ** 13** 1 ** Mrd. euroa % BKT:sta Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan 1, % ja talouskasvu on yksinomaan kotimaisen kulutuksen varassa. Ensi vuonna BKT kasvaa 1, % ja vuonna 1 kasvua kertyy,1 %. Ennuste on rakennettu oletukselle, että euroalueen kriisi ei syvene eikä johda valuutta-alueen uudelleen järjestelyihin. Toisaalta ennusteeseen on myös sisällytetty oletus varsin hitaasta etenemisestä euroalueen ongelmien ratkaisemisessa. Euroopan talouskasvu on hauraalla pohjalla ja päättämättömyys tarvittavista politiikkatoimenpiteistä vain lisää epävarmuutta ja sitä kautta mahdollisuus negatiivisen kierteen käynnistymiselle kasvaa. Julkisten talouksien ja pankkisektorin samanaikaiset ongelmat ovat vaarallinen yhdistelmä. Tällaisessa tilanteessa kansantalouksien kyky vastaanottaa uusia shokkeja heikkenee ja reaalitaloudellisen aktiviteetin laskiessa velkaantumisen kierrettä olisi vaikea pysäyttää. Vienti piristyy vasta ensi vuonna kansainvälisen kysynnän elpyessä ja maailmankaupan vahvistuessa. Tämän vuoden viennin kasvu jää alle puoleen prosenttiin. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti kiihtyy noin ½ prosenttiin ja v. 1 viennin kasvu on jo % investointien vauhdittuessa maailmalla. Kokonaistuotanto saavuttaa edellisen, vuoden 7 lopun, huippunsa vasta vuoden 1 aikana. Teollisuuden vaikeudet jatkuvat eikä tuotanto yllä taantumaa edeltäneelle tasolle ennustejaksolla. Työllisyys paranee melko hitaasti kasvun käynnistyessä eikä työvoiman ennakoida vielä merkittävästi supistuvan. Työttömyysaste nousee ensi vuonna,1 %:iin. Vuonna 1 työttömyys alkaa hitaasti laskea työvoiman kysynnän kasvaessa. Vuoden 1 työttömyysaste on 7,9 %. Julkinen talous pysyy kuluvana vuonna alijäämäisenä ja velkasuhde nousee prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hidastuva talouskasvu heikentää etenkin valtiontalouden rahoitusasemaa. Hallituksen sopimat sopeutustoimet vahvistavat julkisen talouden tilaa ensi vuodesta alkaen. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1

2 Talouskasvu pysyy Suomessa vaimeana vuosina Tuotanto 199= ** 1** Teollisuus Palvelut Alkutuotanto Rakentaminen 1 Valtiovarainministeriön ennuste on rakennettu oletukselle, että euroalueen kriisi ei syvene eikä johda valuutta-alueen uudelleen järjestelyihin. Toisaalta ennusteeseen on myös sisällytetty oletus varsin hitaasta etenemisestä euroalueen ongelmien ratkaisemisessa. Epävarmuus erityisesti euroalueen tilanteesta on jatkunut jo pitkään ja tämä on jo itsessään vaimentanut taloudellista kehitystä. Varautuminen pahimpaan on heikentänyt kotitalouksien ja yritysten riskinottohalukkuutta. On selvää, että jos euroalueen kriisi eskaloituisi, ennusteen taustaoletukset eivät enää pidä paikkaansa ja esitetty kasvunäkymä muodostuisi liian myönteiseksi. Euroalueen ongelmat heijastuvat myös maailmantalouden kehitykseen. Maailmantalouden ja kaupan kasvuvauhti hidastui viimevuodesta ja vasta ensivuoden alkupuolella kasvu lähtee voimakkaammin käyntiin. Euroalueella taloudellinen aktiviteetti supistuu kuluvana vuonna ja kahtena seuraavanakin vuotena kasvu on hidasta. Kuluvana vuonna Suomen talous kasvaa ennusteen mukaan prosentin. Kasvu on miltei kokonaan yksityisen kulutuksen varassa. Viennin kasvu jää vaimeaksi johtuen juuri osittain euroalueen heikosta talouskehityksestä ja osittain vientikysynnän Suomelle epäsuotuisasta hyödykejakaumasta. Suomen kannalta kuitenkin positiivista on se, että meille tärkeiden kauppakumppaneiden, Saksan, Ruotsin ja Venäjän talouskehitys on euroaluetta parempaa. Kauppataseen pitkään jatkunut ylijäämäisyys päättyi viime vuonna ja tänä vuonna kauppataseen alijäämän ennustetaan vielä hieman syvenevän. Suhdannetilanteen ohella erityisesti rakenteelliset tekijät koskien tuotannon siirtymistä ulkomaille ovat vaikuttaneet kauppataseen kehitykseen. Ennusteen mukaan kauppatase ei tule kuitenkaan trendinomaisesti heikkenemään enää lähivuosien aikana. Yksityiset investoinnit kääntyvät tänä vuonna taas laskuun. Talouden tulevan kasvupotentiaalin kannalta huolestuttavaa on kone- ja laiteinvestointien alhaisuus. Työttömyysaste nousee vuosikeskiarvona mitattuna hivenen, 7,9 prosentiin. Ansiotaso nousee tänä vuonna noin kolmen ja puolen prosentin vauhtia ja inflaatio on edelleen varsin nopeaa ollen,7 %. Vuoden 13 kasvuksi ennustetaan 1, % ja vuoden 1 kasvuksi,1 %. Vienti lähtee kansainvälisen kysynnän mukana nousuun, mutta ulkomaankaupan kasvuvaikutusta heikentää se, että tuonti kasvaa miltei yhtä nopeasti. Ensi vuonna kotitalouksien reaalitulojen kasvu jää melko vaatimattomaksi johtuen kohtalaisen nopeasta hintojen noususta ja työllisyystilanteen heikkenemisestä. Seurauksena yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 1,1 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste jatkaa alenemistaan ja velkaantumisaste nousee negatiivisten reaalikorkojen oloissa uudelle ennätystasolle. Vuonna 1 yksityiset investoinnit lähtevät nousuun kansainvälisen talouden virkoamisen myötä. Työllisyysaste nousee ennusteajanjaksolla, mutta jää silti alle 7 prosentin. Huolestuttavaa on, että työttömyydestä suuri osa on rakenteellista. Julkinen talous pysyy kuluvana vuonna alijäämäisenä ja velkasuhde nousee prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hidastuva talouskasvu heikentää etenkin valtiontalouden rahoitusasemaa. Hallituksen sopimat sopeutustoimet vahvistavat julkisen talouden tilaa ensi vuodesta alkaen. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1

3 Pitkät korot euroalueella prosenttia Kreikka Portugali Irlanti Espanja Suomi Saksa Lähde: Reuters Rahoitusmarkkinoilla tilanne on herkkä. Pankkijärjestelmän riskilisät ovat olleet euroalueella kohoamaan päin eikä ole selvää, mihin ne ennusteperiodilla asettuvat. Euroalueella myös osakemarkkinoiden odotettu volatiliteetti on keväällä uudestaan noussut. Korkealle asettuvat riskilisät saattavat hidastaa erityisesti kansainvälistä kauppaa ja investointeja. EKP päätti uusista epätavanomaisista rahapolitiikan toimista vuoden 11 lopulla torjuakseen rahoitusmarkkinoiden epäluottamusta. Pankeille muun muassa tarjottiin laajaa 3 kuukauden rahoitusta ja pankkien vakuus- ja vähimmäisvarantovaatimuksia keskuspankille lievennettiin. Operaatio näyttää alentaneen riskilisiä, ainakin toistaiseksi. Säästöistä on nyt teollisuusmaissa liikatarjontaa ja samalla rahoitusmarkkinoilla haetaan turvasatamia. Sekä lyhyet että pitkät reaalikorot ovat laskeneet pitkään ja esimerkiksi kuluttajahinnoilla deflatoitu 3 kuukauden reaalikorko on ollut monissa teollisuusmaissa negatiivinen jo yli kaksi vuotta. Myös pitkät reaalikorot kääntyivät negatiivisiksi jo vuonna 11. Alhaiset korot teollisuusmaissa ohjaavat sijoituksia kehittyviin talouksiin, joiden asunto- ja muiden varallisuusesineiden markkinat saattavat ylikuumentua. Suomen rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyvä. Sekä lyhyiden että pitkien korkojen odotetaan pysyvän poikkeuksellisen alhaisella tasolla koko ennusteperiodin ajan. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääosin negatiivisia. Riskit liittyvät ennen kaikkea julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon monissa kriisimaissa. Erityisen ongelmallinen on euroalueen tilanne. Euroopan talouskasvu on hauraalla pohjalla ja päättämättömyys tarvittavista politiikkatoimenpiteistä vain lisää epävarmuutta ja sitä kautta mahdollisuus negatiivisen kierteen käynnistymiselle kasvaa. Julkisten talouksien ja pankkisektorin samanaikaiset ongelmat ovat vaarallinen yhdistelmä. Tällaisessa tilanteessa kansantalouksien kyky vastaanottaa uusia shokkeja heikkenee ja reaalitaloudellisen aktiviteetin laskiessa velkaantumisen kierrettä olisi vaikea pysäyttää. Suomen talouden kasvu on etenkin tänä vuonna paljolti yksityisen kulutuksen ja kotitalouksien luottamuksen varassa. Jos työllisyystilanne muodostuu ennustettua heikommaksi, luottamuksen heikkeneminen voi näkyä kulutuskysynnän taantumisena. Ainakin osassa kotitalouksia myös korkea velkaantuneisuus voi vähentää kulutushaluja etenkin siinä tapauksessa, jos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta tulee lisää huonoja uutisia Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia ** 13** 1** Kiina (kausitasoittamaton) Yhdysvallat (kausitasoitettu) Euroalue (kausitasoitettu) Kansainvälinen talous euroalue erityisen ongelmallisessa tilanteessa Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 11 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin kuluvan vuoden alkupuolen ajan. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa vuonna 1 vähän yli 3 prosentin vauhtia mutta palaa noin prosentin vauhtiin vuonna 13. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, kun useissa teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu erityisesti tänä vuonna. Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM Suhdannekatsaus / kesäkuu 1 3

4 1=1 EUR/barreli Raaka-aineiden hinnat EUR ** 13** 1** Teollisuuden raaka-aineindeksi, euroalue (vasen asteikko) Raakaöljy (Brent, globaali spot-hinta, oikea asteikko) Lähde: Hamburgisches WeltWirtschafts Institut, Macrobond, VM Maailmankauppa =1 1 1** 1** Maailmankauppa (kausitasoitettu) Suomen vienti (kausitasoittamaton) Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM Yhdysvaltain elpyminen jatkuu hitaasti ja kasvu jää alle 3 prosentin vuosina Kasvua hidastavat kotitaloussektorin alentunut varallisuus, hitaasti paraneva työllisyys, ulkoinen epätasapaino sekä julkisen talouden mittavat sopeuttamistarpeet. Myös epävarmuus siitä, miten poliittinen järjestelmä tulee hoitamaan julkisen sektorin vakauttamisen, alentaa osaltaan aktiviteettia. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt ja kääntyy lievään taantumaan vuonna 1. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin heikentämä luottojen tarjonta ja korkealla pysyvä epävarmuus, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, teollisuusmaiden vientikysynnän heikkous sekä työllisyyden vaimea kehitys. Esimerkiksi Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät tänä vuonna vain noin prosentin ja ensi vuonna noin prosentin kasvuvauhtiin. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat kuluvana vuonna ja kääntyvät vain hitaaseen kasvuun vuoden 13 aikana. Venäjän talous on kasvanut lähes prosentin vauhtia korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei kuitenkaan enää tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Pidemmällä aikavälillä kasvua hidastaa maan talousjärjestelmän ja markkinoiden toiminnan joustamattomuus sekä kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen. Kiinan kasvua hidastaa teollisuusmaiden laimea kysyntä. Kiinan kasvu pysyttelee kuitenkin prosentin tuntumassa koko ennusteperiodin, jos maan elvytyspolitiikka onnistuu. Vuonna 1 euroalueen inflaatio pysyy yli prosentin vauhdissa muun muassa kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi ja hidastuu vähän alle prosentin vauhtiin vuonna 13. Myös pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset useissa teollisuusmaissa ovat maltilliset, alle %, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Niinpä sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina paitsi kriisimaissa ja aloittavat normalisoitumisen vasta vuoden 13 loppupuolella. Kauppa- ja vaihtotase alijäämäisiä Suomen vientinäkymät tälle vuodelle ovat sumentuneet uudestaan kesää kohden mentäessä euromaiden velkakriisin jatkuessa. Epävarmuus tulevasta heikentää Suomen vientikysyntää eikä Suomen viennille tärkeä euroalue pääse vielä tänä vuonna kasvuun. Vienti piristyy vasta ensi vuonna kansainvälisen kysynnän elpyessä ja maailmankaupan vahvistuessa. Tämän vuoden viennin kasvu jää alle puoleen prosenttiin. Ensi vuonna viennin kasvuvauhti kiihtyy noin ½ prosenttiin ja v. 1 viennin kasvu on jo % investointien vauhdittuessa maailmalla. Suomen viennin kasvu jää edelleen jälkeen maailmankaupan kasvusta koko ennustejaksolla, koska Suomen tuottamien investointihyödykkeiden kysyntä lisääntyy selvästi vasta ennustejakson lopulla. Tuonti kasvaa tänä vuonna lievästi vientiä nopeammin kulutuksen vetämänä. Tuonnin kasvu jää kuitenkin reiluun puoleen prosenttiin. Ensi vuonna tuonnin kasvu hieman kiihtyy viennin piristyessä ja tuonti nousee reilut kaksi prosenttia. Vuonna 1 tuonti kasvaa jo selvästi nopeammin, kun viennin lisäksi myös kotimaiset investoinnit ja kulutus lisääntyvät. Vuonna 1 tuonti kasvaa runsaat neljä prosenttia. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1

5 1 1 - Vaihto- ja kauppatase suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 1 1** 1** Vaihtotase Kauppatase Tuontihinnat nousevat vientihintoja nopeammin koko ennustejakson ajan öljyn ja raaka-aineiden hintojen noustessa. Siten vaihtosuhde heikkenee edelleen tulevina vuosina, mutta heikentyminen hidastuu. Kauppataseen alijäämä kasvaa tänä vuonna. Vienti lisääntyy hieman tuontia hitaammin ja lisäksi vaihtosuhde heikkenee öljyn hinnan noustessa. Tämän vuoden kauppatase on runsaat mrd. euroa alijäämäinen. Seuraavina vuosina kauppataseen alijäämä pienenee hieman viennin elpyessä. Kauppatase ei kuitenkaan pääse tasapainoon vielä ennustejaksolla. Myös koko vaihtotase heikkenee tänä vuonna, mutta alijäämä kutistuu seuraavina vuosina. Vaihtotaseen alijäämä on suurimmillaan tänä vuonna noin mrd. euroa. Alijäämä pienenee vuosina 13 ja 1 kauppataseen alijäämän supistuessa ja nettotuotannontekijäkorvausten kasvaessa hieman. Tuotannontekijäkorvausten nousu johtuu nettopääomakorvausten kasvusta kansainvälisen kaupan vauhdittuessa. Vuonna 1 vaihtotaseen alijäämä on noin,7 % bruttokansantuotteesta. - - Yksityinen kulutus ja reaalipalkat määrän muutos, prosenttia ** 13** 1** Yksityinen kulutus Reaalipalkat - - Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu Yksityisen kulutuksen kasvu oli poikkeuksellisen vahvaa kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Kehityksen taustalla on ollut mm. kuluttajien luottamuksen koheneminen ja työllisyystilanteen säilyminen edelleen verrattain hyvänä huolimatta kansainväliseen talouskehitykseen liittyvästä epävarmuudesta. Alkuvuoden aikana kuluttajien luottamus niin Suomen kansantalouden, kuin omankin taloudellisen aseman kehitykseen on vahvistunut vaikka odotukset ovat edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa heikompia. Vuoden alussa kulutusta on kasvattanut osaltaan myös tilapäinen uusien autojen kysyntäpiikki. Huhtikuussa voimaan tulleen autoverouudistuksen seurauksena uusien autojen kysyntä oli tammi-maaliskuussa selvästi tavanomaista suurempaa. Loppuvuoden osalta rekisteröitävien uusien autojen lukumäärä kuitenkin supistuu viimevuotiselta tasoltaan. Tavanomaista vilkkaamman alkuvuoden jälkeen vähittäiskaupan myynnin volyymi supistui huhtikuussa ennakkotietojen mukaan % vuodentakaiseen verrattuna. Tämä ennakoi sitä, että myös yksityisen kulutuksen kehitys muodostuu alkuvuotta selvästi heikommaksi. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää tänä vuonna noin ½ prosenttiin. Reaalitulojen kasvua hidastaa hintatason nousun jatkuminen nopeana. Säästämisaste alenee edelleen tänä vuonna joskin selvästi viimevuotista vähemmän. Tämä mahdollistaa yksityisen kulutuksen 1,7 prosentin kasvun tänä vuonna. Autokaupan supistumisen myötä myös kestokulutushyödykkeiden kysyntä alenee. Kulutuskysynnän kasvusta muodostuu siten tänä vuonna aiempaa palveluvaltaisempaa. Myös ensi vuonna reaalitulojen kasvu jää verrattain vaatimattomaksi työllisyystilanteen heikentyessä. Säästämisaste alenee edelleen hieman. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 1,1 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantuminen on viime vuosina lisääntynyt tuntuvasti poikkeuksellisen matalan korkotason seurauksena. Viime vuonna kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi ½ %. Tammi-huhtikuussa asuntoluottojen kasvu on jatkunut yhtä voimakkaana. Negatiivisten reaalikorkojen vauhdittamana kotitalouksien velkaantuminen nouseekin ennustejaksolla ennätyksellisen korkealle tasolle. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1

6 Uudisrakentamisen volyymi-indeksi muutos vuodentakaiseen, prosenttia Investoinnit määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia ** 1** Asuinrakennukset Muut talorakennukset Maa- ja vesirakennukset Koneet ja laitteet Muut Yhteensä Asuinrakennukset Lähde: Tilastokeskus Muu rakentaminen Kokonaistuotanto toimialoittain määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia 1 1** 1** Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kokonaistuotanto Teollisuustuotannon volyymi-indeksi toimialoittain muutos vuodentakaiseen, prosenttia Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus Investoinnit vähenevät ja palautuminen pitkittyy Yksityisten investointien myönteinen kehitys näyttäisi katkeavan tänä vuonna, sillä ensimmäisellä neljänneksellä kasvussa olivat enää suhteellisen pienet investointierät - maa- ja vesirakentaminen sekä muut investoinnit eli pääasiassa ohjelmistoinvestoinnit. Uusimpien tietojen mukaan asuntoinvestoinnit ovat supistuneet koko viime vuoden. Useat investointien ja tuotannon suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit osoittavat heikkenevää kehitystä. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaisesta, uudisrakentamisen volyymi-indeksi on alle viime vuoden tason, rakentamisen luottamusindikaattori, talonrakentamisen hintaindeksit ja kuljetusvälineiden ensirekisteröinnit viittaavat myös väheneviin investointeihin. Vaikka korjaaminen ja julkiset investoinnit sekä matala korkotaso tukevat investointeja kuluvana vuonna, koko kansantalouden investoinnit supistuvat ja sen myötä investointiaste kääntyy uudelleen laskuun. Investointien palautuminen pitkittyy heikentyvien kysyntänäkymien takia ja investointien kasvua saadaan odottaa vuoden 13 alkupuolelle saakka. Ensi vuosi on kohtuullista toipumisen aikaa pois lukien asuntoinvestoinnit. Investointiennusteen suurimmat erot edelliseen ennusteeseen tulevatkin juuri talonrakennusinvestoinneista, joiden odotetaan aiemman parin prosentin vuosikasvun sijasta supistuvan hieman ensi vuonna. Jalostus vaipuu taantumaan, palvelut lisäävät kokonaistuotantoa Vuosi alkoi talouden kasvulla, sillä koko kansantalouden arvonlisäys kasvoi lähes puoli prosenttia viime vuoden lopusta ja pari prosenttia vuodentakaisesta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Päätoimialoista lisäystä oli tosin vain palvelutuotannossa, mutta laaja-alaisesti, sillä niin yksityinen kuin julkinen palvelutoiminta oli vuoden loppua suurempaa. Erityisen vilkasta tuotanto oli kaupassa ja liike-elämän palveluissa. Jalostustoiminta sitä vastoin supistui, sillä sekä teollisuuden että rakentamisen arvonlisäys jäivät viime vuoden loppua pienemmiksi. Jyrkimmin tuotanto aleni elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä muussa metalliteollisuudessa. Tuotanto lisääntyi kemian- sekä metsäteollisuudessa. Talven jälkeen kehitys on heikentynyt uudelleen. Teollisuuden saamien uusien tilausten arvo on laskenut, luottamus heikkenee teollisuuden lisäksi rakentamisessa ja vähittäiskaupassa, epävarmuus Euroopan tilanteesta heikentää edelleen tulevaisuuden odotuksia ja varastojen taso on korkea. Palvelualojen tulevaisuudennäkymät muihin toimialoihin nähden ovat edelleen hyvät. Vientikysynnän vaimeus painaa kokonaistuotannon kasvua pitkälle tämän vuoden ja arvonlisäyksen odotetaan lisääntyvän vain vajaan prosentin, yksityisten palvelutoimialojen avulla. Teollisuuden taantumasta huolimatta vienti voi tänä vuonna lisääntyä, sillä valmistuotevarastojen taso on historiallisesti korkea. Kansainvälisen talouden elpyminen palauttaa sykliset teollisuuden toimialat takaisin kasvu-uralle ensi vuoden aikana, eikä jälkisyklinen palvelutuotanto ehdi vaimentua taantumaan. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy hieman tätä vuotta nopeammin, noin puolitoista prosenttia. Suomelle tärkeiden investointi- ja raaka-aineiden kysynnän päästessä jälleen kasvu-uralle, kokonaistuotanto lisääntyy runsaat kaksi prosenttia v. 1. Myös rakennustoiminta palautuu takaisin kasvuun. Lähde: Tilastokeskus Suhdannekatsaus / kesäkuu 1

7 Palvelutuotanto toimialoittain muutos vuodentakaiseen, prosenttia Kauppa; liikenne; majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistöalan toiminta Palvelut Lähde: Tilastokeskus Parin seuraavan vuoden taloudellinen toimeliaisuus uhkaa jäädä keskimääräistä selvästi vaimeammaksi, eikä taantuman mahdollisuutta voi kokonaan pois sulkea, vaikka Euroopassa kyettäisiin välttämään vakavat häiriöt. Teollisuustuotantoa vaimentaa metsäteollisuuden pitempään jatkunut rakennemuutos, jossa tuotantokapasiteettia on lisätty kasvavilla markkina-alueilla. Elektroniikkateollisuudessa on käynnissä vastaavanlainen tuotannon uudelleenjako. Metalliteollisuudessa tuotantoedellytykset säilyvät hyvänä, kunhan kysyntä Suomessa tuotetuille hyödykkeille elpyy. Kemian teollisuuden kasvunäkymät ovat lyhyellä aikavälillä teollisuuden myönteisimmät. Kokonaistuotanto saavuttanee edellisen, vuoden 7 lopussa nähdyn, huippunsa vasta vuoden 1 toisella puoliskolla, mutta kuvaavaa on ettei teollisuuden arvonlisäys silloinkaan ole vielä huipputasollaan Työttömyysaste prosenttia 1 1** 1** Työllisyystilanne heikkenee Positiivinen työllisyyskehitys jatkui vielä alkuvuonna, mutta nyt on nähtävissä merkkejä työllisyystilanteen heikkenemisestä. Talouskasvun hiipuessa työpanoksen kysyntä kääntyy laskuun, mikä näkyy kuluvana vuonna suurelta osin tehtyjen työtuntien määrän laskuna. Myös työllisten lukumäärä alkaa alentua, mutta vuosikasvu jää tänä vuonna vielä aavistuksen positiiviseksi. Ensi vuonna talouskasvun käynnistyttyä tehdyt työtunnit lisääntyvät,3 % ja vuonna 1, %. Työtuntien kasvu on maltillista hitaasti paranevan taloustilanteen oloissa, mutta sitä hillitsee lähivuosina myös palvelusektorin työpaikkojen osuuden kasvu sekä ikääntyneiden työntekijöiden osa-aikatyön yleistyminen. Työllisten määrä alkaa kasvaa vuoden 13 alkupuoliskolla, mutta vuosikasvu jää negatiiviseksi. Vuonna 1 työllisten määrä kasvaa vain hiukan,,3 %, sillä talouden viimeaikaisten rakenteellisten muutosten arvioidaan hankaloittavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Viime vuonna 1- vuotias työikäinen väestö supistui ensi kertaa suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen käynnistyttyä, mutta työmarkkinoiden osallistumisasteen parannuttua työvoima edelleen kasvoi. Vuodet 1-1 ovat kuitenkin työikäisen väestön nopeimman supistumisen aikaa (miltei henkilöä vuosittain) ja työvoimakin alkaa näin ollen vähitellen pienentyä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisyysaste paranee lähivuosina vaikka työllisten määrä kasvaa vain heikosti ja ensi vuonna jopa supistuu. Työllisyysaste nousee vuonna 1 9, %:iin. Työttömien määrä lisääntyy kuluvana vuonna talouden aktiviteetin hidastuessa. Koska työllisyys paranee melko hitaasti kasvun käynnistyessä eikä työvoiman ennakoida vielä merkittävästi supistuvan, työttömyysaste nousee ensi vuonna,1 %:iin. Vuonna 1 työttömyys alkaa hitaasti laskea työvoiman kysynnän kasvaessa. Vuoden 1 työttömyysaste on 7,9 %. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1 7

8 Kuluttajahintaindeksi prosenttimuutos ja kasvuvaikutukset Elintarvikkeet Energia Tavarat Omistusasunnot Palvelut KHI Kuluttajahintojen nousu hidastumassa Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on pysytellyt kolmen prosentin tuntumassa vuoden alkupuolella. Inflaation ennustetaan hidastuvan asteittain vuoden loppua kohden, jolloin koko vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi muodostuu,7 % kansallisella indeksillä mitattuna. Vuoden 13 keskimääräiseksi inflaatioksi ennustetaan, %. Inflaation hidastuminen selittyy toisaalta hitaalla tuonti-inflaatiolla ja toisaalta hidastuvalla palkkakehityksellä. Arvonlisäveron korotuksen tammikuussa 13 arvioidaan aiheuttavan noin, prosenttiyksikköä ensi vuoden inflaatiosta. Alkuvuoden aikana öljyn hinta euroissa on nimellisesti kohonnut kaikkien aikojen ennätykseensä. Raaka-ainehintamuutokset ovat välittyneet polttoaineiden kuluttajahintoihin, joita kohotti myös tammikuussa voimaan tulleet energiaverokiristykset. Öljytuotteiden ennustetaan pysyvän kalliina, koska öljyn dollarihinta on alentunut maaliskuun huippulukemista osin euron dollarikurssin heikentymisen takia. Energiahyödykkeiden inflaatiota on hillinnyt sähkön hinnan aleneminen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Viime vuosina elintarvikkeet ovat kallistuneet kansainvälisen kysynnän ylittäessä tarjonnan. Alkuvuoden aikana myönteisten satonäkymien myötä raaka-aineet ovat halventuneet kansainvälisillä markkinoilla, joten merkittävää hintapainetta ei sitä kautta ole odotettavissa. Useita välillisiä veroja kiristettiin kuluvan vuoden alussa. Tammi-maaliskuussa veronkiristykset aiheuttivat inflaatiosta noin, prosenttiyksikköä. Ajoneuvovero ja autovero kiristyivät huhtikuun alussa, mikä kasvatti veromuutosten vaikutuksen noin prosenttiin. Tupakkaveron kiristys on alkanut vaikuttaa tupakkatuotteiden kuluttajahintoihin vasta toukokuussa, vaikka vero kiristyi jo vuoden vaihteessa. Koko vuonna veronkiristykset aiheuttavat inflaatiosta noin prosenttiyksikön. Arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vuoden alussa aiheuttaa kuluttajahintoihin keskimäärin noin, prosenttiyksikön nousupaineen. 3 1 Kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi muutos edellisestä vuodesta, prosenttia ** 1** Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi 3 1 Nimellisten ansioiden nousuvauhti kiihtyy kuluvana vuonna Työmarkkinaosapuolten viime vuoden marraskuussa neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden kehitystä lähivuosina. Sopimuksen mukaiset palkankorotukset nostavat ansiotasoindeksiä tänä vuonna vajaat kolme prosenttia, kun viime vuonna sopimuskorotukset myötävaikuttivat kahden prosentin verran ansiotasoindeksin kohoamiseen. Raamisopimukseen sisältynyt, kuluvan vuoden alussa maksettu 1 euron kertaluonteinen palkankorotus vaikuttaa osaltaan nimellisansioiden nousuvauhdin kiihtymiseen. Kun huomioidaan myös muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten vaikutus, nimellinen ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna 3, %. Vuonna 13 ansiotasoindeksin nousun ennakoidaan hidastuvan, kun raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on ensimmäistä korotusta matalampi ja muiden ansioita kasvattavien tekijöiden arvioidaan pysyvän tämän vuoden kaltaisina. Reaaliansiot kasvavat tänä vuonna, % ja ensi vuonna,1 %. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1

9 Julkisyhteisöjen tulot ja menot liukuva vuosisumma, miljardia euroa ** 13 ** 1 ** Tulot Menot Valtiontalous pysyy alijäämäisenä Vaikka talouskasvu on hidasta, julkisen talouden rahoitusasema kohenee ensi vuodesta alkaen hallituksen sopeutustoimien ansiosta niin, että v. 1 rahoitusasema on lähes tasapainossa. Sopeutustoimet kohottavat veroastetta. Julkiset menot kasvavat suunnilleen samaa vauhtia kuin BKT:n arvo, jolloin menoaste säilyy ennallaan. Hallituksen toimet rajoittavat menoasteen kasvua, mutta lisääntyvät ikääntymismenot nostavat sitä. Julkinen velka kohoaa tänä vuonna valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi euroalueen kriisin vuoksi. Euroopan vakausmekanismin pääomitus 1, mrd. eurolla lisää julkista velkaa,7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ottama velka tilastoidaan osaksi lainalle takauksia myöntäneiden euromaiden julkista velkaa ja myös tästä syystä Suomen julkinen velka on kasvamassa tuntuvasti. Vuonna 1 julkisyhteisöillä on velkaa noin % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion rahoitusasema heikkenee hieman kuluvana vuonna. Viime vuodesta vaimentunut talouskasvu hidastaa valtion verotulojen kasvun noin kolmeen prosenttiin ja tulot suhteessa bruttokansantuotteeseen supistuvat. Menot suhteessa bruttokansantuotteeseen pysyvät puolestaan ennallaan. Matalan korkotason vuoksi valtion korkomenot kasvavat toistaiseksi varsin maltillisesti. Hallituksen sopeutustoimet ja hiljalleen koheneva talouskasvu vahvistavat valtion rahoitusasemaa lähivuosina, mutta valtiontalous pysyy kuitenkin selvästi alijäämäisenä. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan, mrd. euroa eli,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen v. 1. Valtion velka kohoaa noin 7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna paikallishallinnon alijäämä hieman syvenee verotulojen kasvun hidastuessa. Verotulojen kasvu jää viime vuosia hitaammaksi myös lähivuosina, vaikka ennusteeseen sisältyy oletus kunnallisveroprosentin lievästä noususta. Valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät puolestaan valtionosuuksien kasvua. Paikallishallinnon investoinnit eivät kasva, mutta kulutusmenot sen sijaan nousevat väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Vuosina 13 1 kuntatalous pysyy lievästi alijäämäisenä, ja lainakannan kasvu jatkuu. Palkkasumman kasvu hidastuu kuluvana ja ensi vuonna, mutta työeläke- ja sairausvakuutusmaksuperusteiden odotettavissa olevat korotukset ylläpitävät sosiaaliturvarahastojen maksutulojen melko nopeaa kasvua ennusteperiodilla. Kuluvaa vuotta pienempi indeksikorotus hidastaa työeläkemenojen kasvua ensi vuonna. Euroalueen velkakriisi vaimentaa työeläkelaitosten omaisuustulojen kasvua. Työeläkelaitosten ylijäämä supistuu, prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon 1. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on lähellä tasapainoa. Suhdannekatsaus / kesäkuu 1 9

10 Keskeiset ennusteluvut 11 mrd. euroa ** 13** 1** määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 19 -, 3,7,9 1, 1,,1 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7-1, 7,7,,,,3 Kokonaistarjonta -1,,,1,9 1,, 7 Tavaroiden ja palvelujen vienti 7-1, 7, -1,1,,, Kulutus 11-1,,1, 1, 1,1 1,7 yksityinen 1 -,7 3, 3,1 1,7 1,1, julkinen 1,1,, 1,,9,9 Investoinnit 37-13,3,,3-1,,9, yksityiset 3-1,7,1, -1,9 1,1 3, julkiset, -,7, 3, -,1 -, Kokonaiskysyntä -1,,,1,9 1,, 7 kotimainen kysyntä 191 -,1 3,1,1, 1,1 1, ** 13** 1** Palvelut, määrän muutos, % -, 1,,7 1, 1, 1, Koko teollisuus, määrän muutos, % -, 1, 1,9-1,9 1,3 3,7 Työn tuottavuus, muutos, % -,, 1, 1,,9 1, Työlliset, muutos, % -,9 -, 1,1,1 -,3, Työllisyysaste, %,3 7,,,9,9 9, Työttömyysaste, %,, 7, 7,9,1 7,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, %, 1, 3,,7,,3 Ansiotasoindeksi, muutos, %,,,7 3,, 3, Vaihtotase, mrd. euroa 3,, -, -, -1, -1, Vaihtotase, % BKT:sta, 1, -, -1, -,9 -,7 Lyhyet korot (euribor 3 kk), % 1,, 1,,,9 1, Pitkät korot (valtion obligaatiot, 1 v), % 3,7 3, 3, 1, 1,9, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,1,,,3,7, Veroaste, % BKT:sta,7,,, 3, 3, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -,7 -, -, -1, -1, -, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -, -, -3,1-3, -, -,1 Julkisyhteisöjen bruttovelka, % BKT:sta 3,,, 1,9 3, 3,7 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 1, 1,,, 7,1 Suhdannekatsaus / kesäkuu 1 1

11 Valuuttakurssi EUR/USD Julkisyhteisöjen velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia 1, 1, 1, 1, 1, 1,3 1, 1,3 1, 1, 3 3 1, ,1 1 1** 1** Lähde: Euroopan keskuspankki Julkisyhteisöjen velka Valtionvelka Lähde: Tilastokeskus, Valtiokonttori, VM 1 1 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, prosenttia 1 BKT:n kasvu Suomessa ja siihen vaikuttavat tekijät prosenttiyksikköä ** 1** Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) ** 13** 1** Nettovienti Investoinnit Muu kotimainen kysyntä BKT Teollisuuden ja kuluttajien luottamus saldo, kausitasoitettu Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Teollisuus Pitkän aikavälin keskiarvo (teollisuus) Kuluttajat Pitkän aikavälin keskiarvo (kuluttajat) kk Euribor Asuntojen reaalihinnat Lähde: Reuters, Tilastokeskus - Lähde: Euroopan komissio LISÄTIETOJA ANTAVAT: Suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen, puh. 9 31, gsm 17 Finanssisihteeri Mikko Sariola, puh. 9 3, gsm Julkinen talous Vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander, puh. 9 3, gsm 77