Katsaus Suomen kansantalouteen 2010-luvulla. Sami Yläoutinen Finanssineuvos vakausyksikön päällikkö

Transkriptio

1 Katsaus Suomen kansantalouteen 2010-luvulla Sami Yläoutinen Finanssineuvos vakausyksikön päällikkö

2 Esitys Vuoden 2011 talouden näkymät: elpyminen alussa Julkinen talous: velkaantuminen nopeaa Budjettiesitys 2011: elvytyksestä kiristävään suuntaan Haasteet tulevalla vaalikaudella: ei helppoja ratkaisuja VM/SYo

3 Vuoden 2011 näkymien muuttuminen Luottamus ja odotukset vahvistuneet Euroopassa ja kotimaassa Kv. taloudessa ripein kasvu takana? Suomessa aktiviteetin taso muodostumassa hieman odotettua korkeammaksi Työttömyys ei näytä vaikeutuvan enää olennaisesti ennen kääntymistään alenevaksi VM/SYo

4 Kv. taloudessa edessä hidastuva kasvu? Maailmankauppa ja teollisuustuotanto 2000= Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) Lähde: VM, ISM, Markit, CPB /VM/KO/Sariola/19313 Ostopäälliköiden indeksi saldoluku Lähde: ISM Yhdysvaltain ostopäällikköindeksi (ISM), teollisuus, kausitasoitettu Euroalueen ostopäälliköiden indeksi, teollisuus, kausitasoitettu PMI Japan Manufacturing, Teollisuuden ostopäällikköindeksi Japani /VM/KO/Sariola/19313.xls VM/SYo

5 Kv talouden epävarmuuksia (1/2) % 14 Valtion 10 v. obligaatiokorkoja Portugali Irlanti Italia Kreikka Espanja Lähde: Reuters. VM/KO/Pietiläinen/23822 VM/SYo

6 Kv talouden epävarmuuksia (2/2) Euroalueen kriisimaiden velat eräiden EU-maiden pankeille VM/SYo

7 Eräiden euromaiden BKT:n muutokset 2009 VM/SYo

8 Viennin ja teollisuustuotannon tilanne parantunut mutta aktiviteetin taso yhä alhainen 2005= Teollisuustuotanto 2005= Tavaravienti Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2005=100, koko teollisuus, kausitasoitettu, Suomi Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2005=100, koko teollisuus, kausitasoitettu, Suomi, MA3 Lähde: TK Tavaraviennin arvo, kausitasoitettu, milj. euroa, Suomi, deflatoitu vientihintaindeksillä, 2005M1=100 Tavaraviennin arvo, kausitasoitettu, milj. euroa, Suomi, deflatoitu vientihintaindeksillä, 2005M1=100, MA3 Lähde: Tulli, omat laskelmat /VM/KO/Sariola/ /Sariola/19309.xls VM/SYo

9 luvun lama vs. nyt 110 BKT 2008* * ** 2011** ** 2009* = = /VM/KO/UL (VM 2010:3) VM/SYo

10 Työttömät * 2010** 2011** 2012** = = /VM/KO/UL (VM 2010:3) VM/SYo

11 Elpyminen käynnissä ei siis huolta? Miten v eroaa hallituskauden alun odotuksista? Kokonaistuotanto 10 % ennakoitua alemmalla tasolla Työttömyysaste kolmanneksen korkeampi (8,2 % vs. 6,1 %) Valtionvelka puolet suurempi (45 % BKT:sta vs. 29 % BKT:sta) Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä negatiivinen eikä positiivinen (- 1,4 % BKT:sta vs. 1,8 % BKT:sta) VM/SYo

12 % 10 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen * 10** 12** Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Lähde:Tilastokeskus /KO/RKl/ VM/SYo

13 Tulojen ja menojen epätasapaino Valtion tulot ja menot miljardia euroa * 10** 12** 14** Tulot yhteensä Menot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM /VM/KO/rk VM/SYo

14 ... johtaa ilman korjausliikettä yhä kasvavaan Julkisyhteisöjen velka velkataakkaan Mrd. euroa 140 % ** 2015** 0 Mrd euroa % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM VM/SYo

15 TAE 2011 Elvytystoimet olleet mittavia (1,8 %/BKT v. 2009, 1,6 %/BKT v. 2010) Jatkuvat osin vielä v Elvytyksestä kuitenkin siirrytään asteittain kiristävään finanssipolitiikkaan Lähinnä veropäätökset (kuten energiavero, makeisvero): nettona 0,9 mrd e Kiristävä vaikutus n. 1 %/BKT v VM/SYo

16 Finanssipolitiikka kääntymässä elvyttävästä kiristäväksi 6 Finanssipolitiikan viritys (julkinen talous) %-yksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen Päätösperäinen muutos Automaattinen muutos Kokonaismuutos VM/SYo

17 Tulevan vaalikauden vaikeat valinnat VM/SYo

18 Miten kestävyyttä voidaan arvioida? Kestävyyslaskelma: Ei varsinainen ennuste vaan eri tekijöiden vuorovaikutusta kuvaava mekaaninen laskelma Kestävyyden turvaava ylijäämä tulisi olla 4 % BKT:sta (valtio, sotu-rahastot, kunnat) V arvioitu rakenteellinen alijäämä on 1½ % BKT:sta Alkuvuoden arvio kestävyysvajeesta: n. 5½ % BKT:sta VM/SYo

19 Kestävyysvaje on siis suuri... Julkisyhteisöjen nettoluotonanto suhteessa bruttokansantuotteeseen % 6 4 Kestävyyden turvaava ylijäämä 2 Vakausohjelma marraskuu Kehyspäätös maaliskuu 2010 Elokuun ennuste 2010 Keskipitkän aikavälin perusura Lähde:TK, VM /VM/KO/rk VM/SYo

20 ... ja kasvanut viime aikaisissa arvioissa Kestävyyslaskelmien vertailu IMF kesä 2010 VM/ finanssipolitiikan linja, 2010 EU komission kestävyysraportti, Valtioneuvoston kanslia: ikääntymisraportti, 2009 VM/vakausohjelman tarkistus, 2008 VM/ finanssipolitiikan liikkumavara, 2007 EU komission kestävyysraportti, % Kestävyysvaje, % BKT:sta VM/SYo

21 Miksi kestävyys on ongelma nyt? Väestön ikärakenteen muutos Suomi kulkee EU:n etujunassa Ikäsidonnaisten julkisten menojen (hoito & hoiva sekä eläkkeet) kasvu meillä EU-maiden nopeinta vuoteen 2030 Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi VM/SYo

22 Mitä siis pitäisi tehdä? Mitä pikemmin ongelmaan tartutaan, sitä pienemmin taloudellisin ja sosiaalisin vaurioin se voidaan ratkaista Riskit kasvavat, jos kestävyysongelmaan ei puututa Suuria ikäluokkia vielä työelämässä Tienhaara-raportti : valtiontaloutta tulisi tasapainottaa koko vaalikauden ajan n. 1,5 mrd. e/vuosi Julkiset menot Veroaste Rakenteelliset uudistukset Työllisyysaste (työurien pituus, rakenteellinen työttömyys) Työn tuottavuus julkisissa palveluissa VM/SYo

23 Lopuksi Talouskriisin jälkihoito liittyy kiinteästi siihen, miten ja millä aikavälillä julkisen talouden rahoitusasema voidaan korjata. Tähän liittyy kaksi tärkeää näkökohtaa Ensinnäkin julkisen talouden tasapainon pitäisi korjaantua niin pian, että talouspolitiikalla ja erityisesti automaattisilla vakauttajilla olisi mahdollisuus toimia myös seuraavassa, aikanaan tulevassa taantumassa. Toinen näkökohta on ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden varhainen ajoittuminen Suomessa. Kestävyyshaaste on nykyarvioin sitä suuruusluokkaa, että kaikkia keinoja (menot, verot, rak. uudistukset) tullaan tarvitsemaan mutta niiden kohdentumista ja painotuksia voidaan vaihdella VM/SYo

24 KIITOS! VM/SYo

25 Ikäsidonnaisten menojen muutos , % BKT:sta Suomi 6,1 EU-15 3,0 EU-12 0,4 VM/SYo

26 Potentiaalinen tuotanto ja BKT miljardia euroa * 12** 14** 15** BKT Potentiaalinen tuotanto, syksy 2009 Potentiaalinen tuotanto, syksy 2008 Lähde:Tilastokesku, VM VM/SYo

27 Eri tekijöiden vaikutukset kestävyysvajeeseen Herkkyyslaskelma: Perusuran oletus Kestävyysvaje pienenisi 1 %-yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi Yleisen tuottavuuden nousu 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto 0 +0,25 %-yksikköä / v Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä 2 vuotta +1 vuosi Maahanmuuton lisääminen / v / v Syntyvyyden nousu 1,85 +0,5 Sijoitusten tuottoasteen muutos 4 % +0,9 %-yksikköä VM/SYo