ID KUNKUN PARKIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN NRO 8437 ja KUNKUN PARKIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ILMANLAATUSELVITYKSEN TÄYDENNYS (II)

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL Tampere ID KUNKUN PARKIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN NRO 8437 ja KUNKUN PARKIN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN ILMANLAATUSELVITYKSEN TÄYDENNYS (II) Hämeenpuisto - Eteläpuisto rampit: VE Laaja + Eteläpuisto (=VE Laaja + E) Enwin Oy Tarja Tamminen Ari Tamminen ENWIN OY ALV -rek Kivipöytälänkuja 2 Y- tunnus Pirkkala Puh/Fax: ari.tamminen@enwin.fi tarja.tamminen@enwin.fi

2 ID Sisältö 1. Johdanto - Yhteenveto tehdyistä ilmanlaatumallinnuksista Kunkun Parkin YVA-selvityksessä Lähtötiedot mallinnukseen Päästötiedot mallissa - (VE Laaja +-Eteläpuisto) Louheenkuljetusliikenne ja -päästöt Tunnelien työkoneiden päästöt Räjäytyskaasupäästöt Mallinnustulokset Louheenkuljetuksen ja tunnelin työkoneiden ilmanlaatuvaikutukset Kunkun Parkin pohjoisen osan louheenkuljetuksen ilmanlaatuvaikutukset VE Laaja + Eteläpuisto vaihtoehdossa Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset Yhteenveto ja johtopäätökset Suositukset Mallinnuksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttavat tekijät Liite1. Ilmanlaadun vertailuarvot - NO 2, PM 10, PM Liite 2. Typpidioksidin vuorokausipitoisuudet Liite 3. PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet Liite 4. PM 2.5 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet Liite 5. Räjäytysten tuuletuskaasujen aiheuttamat NO 2 -tuntipitoisuudet Liite 6. Räjäytysten tuuletuskaasujen aiheuttamat hiukkasten tuntipitoisuudet (PM 10 ja PM 2.5 )... 19

3 ID Johdanto - Yhteenveto tehdyistä ilmanlaatumallinnuksista Kunkun Parkin YVA-selvityksessä Kunkun Parkin asema-kaavamuutoksen nro 8437 ja Kunkun Parkin ympäristövaikutusten arvioinnin ilmanlaatuselvityksissä on mallinnettu parkkihallin rakennusvaiheiden ilmanlaatuvaikutukset (NO 2, PM 10, PM 2.5 ) ja valmiin hallin ilmastoinnin ilmanlaatuvaikutukset. Ensimmäisessä selvityksessä (ID ) mallinnettiin: ns. Suppea Kunkun Parkki (1277 autopaikkaa) kahden työnaikaisen suuaukon kautta: pohjoisessa Näsinkallion työtunneli ja etelässä Kirkkokadun työtunneli. Arvioitu rakennusaika aikaisintaan vuosina , n. 4.5 vuotta. (Vaihe I) Louhe kuljetetaan Lielahteen/Ranta-Tampellaan. ns. Laaja Kunkun Parkki suunnitelman mukaisesti Hämeenkadun länsipään alle 163 autopaikkaa lisää sekä uusi ajotunneli, jolle on kaksi eri vaihtoehtoista linjausta: Satamakatu tai Hämeenpuisto. Työssä mallinnettiin Satamakadun vaihtoehto (Vaihe II). Louhe kuljetetaan Eteläpuistoon. Lisäksi mallinnettiin valmiin hallin ilmanvaihdon vaikutukset parkkihallin poistoilmakanavan (Sokos) lähialueen ilmanlaatuun. Tamminen T., Tamminen A.: Kunkun Parkin asemakaavamuutoksen nro 8437 ja Kunkun Parkin ympäristövaikutusten arvioinnin ilmanlaatuselvitys, ID , , p. 38 Lisäselvityksessä (ID ) mallinnettiin ns. Suppean Kunkun Parkin (autopaikkoja n. 1280) työnaikaiset ilmanlaatuvaikutukset uusien vaihtoehtoisten pohjoisten ramppien osalta: VE Suppea +Hämeenpuisto pohjoinen (+Hpohj.) tai VE Suppea + Paasikivenkatu (+P) Tällöin pohjoisosan louheenkuljetus suuntautuu Lielahteen. Molemmissa vaihtoehdoissa Kirkkokadun työtunnelista louhe kuljetetaan Eteläpuistoon. Tamminen T., Tamminen A.: Kunkun Parkin asemakaavamuutoksen nro 8437 ja Kunkun Parkin ympäristövaikutusten arvioinnin ilmanlaatuselvityksen täydennys, ID , , p. 28 Tässä lisäselvityksessä (II) mallinnetaan Hämeenpuiston Eteläpuiston puoleisen pään ramppien työnaikaiset ilmanlaatuvaikutukset (ID ). VE Laaja +Eteläpuisto (+E) Louheenkuljetuksesta 60 % suuntautuu Eteläpuistoon sekä Hämeenpuiston eteläisistä rampeista että Kirkkokadun työtunnelista. Loput 40 % louheesta kuljetetaan valmiin rantatunnelin maanalaisen yhteyden kautta Lielahteen. Työssä arvioidaan rakennusaikaisten työtunneleiden työkoneiden ja louheenajon aiheuttamia vaikutuksia typpidioksidin (NO 2 ) ja hiukkasten (PM 10, PM 2.5 ) ulkoilmapitoisuuksiin. Myös räjäytysten ja siitä seuraavan tunnelin tuuletuksen aiheuttamat typpidioksidin ja hiukkasten lyhytaikaiset tuntipitoisuudet suuaukkojen ympäristössä mallinnetaan. Parkkihallin rakennusaikana räjäytykset tehdään klo Tuuletusaika on minuuttia. Louheen ajo suoritetaan yöaikana klo Päiväsaikaan tehdään panostuksia seuraavan illan räjäytyksiä varten. Työssä annetaan suosituksia ilmanlaadun huomioimiseksi ja haittojen vähentämiseksi parkkihallin rakennusaikana.

4 ID (Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy) VE Laaja + Eteläpuisto Ajoramppi Hämeenpuistossa Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä, ramppiyhteys 485 m, josta betonitunnelia 195 m. Yhteys Frenckellin pysäköintilaitokseen on alustava ja voi toteutua eri aikaan kuin Kunkun Parkki. Kuva 1. Kunkun Parkin Hämeenpuiston etelänpuoleiset vaihtoehtoiset ajorampit (pisin on ns. Eteläpuiston ramppi, kuvassa myös muut vaihtoehdot Satamakadulta ja Hämeenpuistosta) VE Laaja + Eteläpuisto ramppien toteutus liittyy Eteläpuiston toteuttamiseen. Rakennusvaiheessa louheenkuljetusrampit ovat kuvan 1 mukaisesti Hämeenpuiston itälaidalla. Valmistumisvaiheessa on mahdollista hajauttaa sisään ja ulostulot Hämeenpuiston itä- ja länsireunalle siten, että sisään ajetaan itäpuolelta ja ulos länsipuolelta. Lopulliset ajorampit ns. hajautetussa variaatiossa rakennetaan vasta louheen ulosajovaiheen jälkeen. Lisäksi Eteläpuiston rakentaminen voi muuttaa kaistajärjestelyjä Hämeenpuiston eteläpäässä. 2. Lähtötiedot mallinnukseen AERMOD-mallinnusohjelman ja siihen liittyvien lähtötietojen osalta viitataan aiempaan Kunkun Parkin ilmanlaatuselvitykseen (ID , ).

5 ID Päästötiedot mallissa - (VE Laaja +-Eteläpuisto) Louheenkuljetusliikenne ja -päästöt Tässä vaihtoehdossa louheenkuljetus suuntautuu sekä Hämeenpuiston -Eteläpuisto rampin kautta että Kirkkokadun työtunnelista Eteläpuistoon. Osa laajan Kunkun Parkin louheesta on suunniteltu kuljetettavaksi maanalaisen Rantatunnelin yhteyden kautta ulos Lielahteen. Louhetta ajetaan klo välisenä aikana, jotta muulle liikenteelle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kuvassa 3 on louheen kuljetusreitit Hämeenpuisto-Eteläpuiston rampien ja Kirkkokadun työtunnelin louheenkuljetuksesta. Nämä ilmanlaatuvaikutukset on esitetty tässä mallinnuksessa. Kunkun Parkin ja Rantatunnelin maanalaisen yhteyden kautta syntyvien louheenkuljetusten (40 täyttä ja 40 tyhjää kuorma-autoa/vrk) ilmanlaatuvaikutuksia on arvioitu sanallisesti tulostarkastelussa ja johtopäätöksissä. Pohjoisen pään louheenkuljetuksen päästövaikutukset muodostuvat pääosin maan alla ja purkautuvat tunnelin ilmanvaihtopiippujen kautta ulkoilmaan. Kuva 3. Louheenkuljetukset Eteläpuistoon klo (VE Laaja +-Eteläpuisto) (Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Kunkun Parkki suunnitelma Sito Oy/ Aihio Arkkitehdit Oy). Arvioidut louheenkuljetuksen liikennemäärät ja lasketut päästöt mallissa ovat taulukon 1 mukaiset. Mallinnus tehtiin P-hallien louhinnan aikaisilla liikennemäärillä.

6 ID Taulukko 1. Louheenkuljetuksen liikennemäärät ja päästöt. P-hallien PM louhinnan NOx PM 2.5 PM 2.5 PM työmaatie työmaatie Kuljetukset klo aikana ajon/vrk g/m/vrk g/m/vrk g/m/vrk g/m/vrk g/m/vrk Tyhjät autot- linjat Täydet autot -linjat Linjat täysi+tyhjä yhteensä Linjat täysi+tyhjä yhteensä Linjat täysi+tyhjä yhteensä Huom. Ajotunneleiden louhinnan aikana liikennemäärät ovat n. puolet pienempiä Huom. 80 ajon/vrk kulkee pohjoisosasta Rantatunnelin ja Santalahden kautta Lielahteen Päästöt on laskettu VTT:n Lipasto LIISA-laskentajärjestelmän maansiirtoautojen päästökertoimiin perustuen vuoden 2020 tilanteessa. Katupölykertoimet on huomioitu THL:n Piltti-projektin ja pääkaupunkiseudun Redust-hankkeen tuloksista sekä ajotunneleiden lähialueilla n. 100 metrin etäisyydellä tunneliaukosta ns. louheenkuljetuksen työmaateiden kertoimista. 1 Oletuksena oli, että ajotunneleista kulkeutuu hienojakoista pölyä enemmän ajotunneleiden lähialueille, vaikkakin ajoluiskat aiotaan asfaltoida ja mahdollisesti kattaa mahdollisimman nopeasti töiden aloituksesta. Kertoimissa on huomioitu pölyntorjuntatoimia, kuten kastelua. Muualla kaupungin asfaltoiduilla teillä (esim. Santalahdesta Lielahteen) louheenkuljetuksen oletetaan aiheuttavan vastaavanlaisia hiukkaspäästöjä kuin muukin raskasliikenne. Louhe itsessään on kosteaa eikä erityisesti pölyä. Osan vuotta hiukkaspäästöjä vähentää luminen aika ja sadepäivien lukumäärä Tampereen seudulla. Tehty liikennemallinnus on sellaisen vuorokauden tilanne, jossa työmaiden liikenne on maksimissaan ja maa on sulana ja säätyyppi on kuiva (worst case-tilanne). NOx-päästöjen laskennassa on huomioitu täydet ja tyhjät kuorma-autot sekä yksisuuntaiset ajoreitit. NO 2 /NOx-osuus päästöissä on mallissa 30 %. Otsonipitoisuudet on huomioitu tuntitietoina Tunnelien työkoneiden päästöt Tunnelien ilmanvaihdosta ja työkoneista aiheutuvat päästöt arvioitiin työkoneiden päästöjen mukaisesti. Jokaisessa ajotunnelinpäässä/hallitunnelissa työskentelee kaivuri (teho 100 hv, n kw) lastauskone (325 hv, n. 240 kw) sekä yksi lastattava kuorma-auto (400 hv, n. 298 kw) kerrallaan. Päästöt laskettiin työkoneiden päästöarvioiden mukaan siten, että työkoneet täyttäisivät vähintään 3b. vaiheen päästöraja-arvot (NOx, PM 2.5 ) liikkuville työkoneille (VnA 398/2005). PM 10 -päästöt arvioitiin työmaateiden päästökertoimien mukaisesti (AP-42/Environment Canada) Päästöjen laskennassa huomioitiin nimellisteho, kuormitusaste, käyttötunnit ja päästökertoimet. Tunnelinsuuaukkojen päästöt on esitetty taulukossa 2. 1 Environment Canada, Pits and Quarries Guidance.

7 ID Taulukko 2. Tunnelissa työskentelevien työkoneiden päästöt klo NOx (kg/vrk) PM2.5 (kg/vrk) PM10 (kg/vrk) Päästöt/tunnelinpää klo Tunnelinpäiden asemoimisessa malliin on noudatettu suunnitelmien mukaista korkeusasemointia, joka poikkeaa nykyisistä katutasoista. Hämeenpuisto-Eteläpuisto vaihtoehdossa tunnelin sisään ja ulostuloaukot kalliotunnelin avoleikkauspisteessä ovat riippuen siitä joudutaanko ns. ohuen kalliokaton alue avolouhimaan. Hämeenpuiston maanpinta ko. kohdassa on n. +86 m. Hämeenpuistossa ramppeihin tehdään tunnelin valmistuttua betonikatto-osuus, jonka pituus on n. 195 metriä. Myös Kirkkokadun työtunnelin suu on nykyistä katutasoa alempana. Kirkkokadun tunneli jää valmiissa Kunkun Parkissa ainoastaan huoltotieksi Räjäytyskaasupäästöt Kunkun parkin työmaalla räjäytykset tehdään klo välisenä aikana. Räjäytyksiä on 2-3 kpl/ajotunneliperä, pinta-ala 50 m 2. Hallivaiheessa räjäytyksiä voi olla 4-5 kpl/vrk. Poraus tehdään päiväsaikaan ja sähköhydraulisessa porassa on vesihuuhtelu. Räjäytysten jälkeen tunnelin tuuletus kestää puolesta tunnista tuntiin, ilmanvaihto m 3 /s. Räjäytyksissä käytetään räjähdysaineena Kemiittiä tai Anfoa. Ajotunnelin perän räjähdysainemäärä on n. 450 kg, hallivaiheessa 1200 kg/hallin tunnelinpää. Taulukossa 3 on arvioidut räjäytysten NOx- ja hiukkaspäästöt (PM 10 ja PM 2.5 ), kun räjäytyksiä tehdään 4-5 kpl/vrk iltaisin klo eli hallien louhintavaiheessa (=maksimipäästöt). Räjäytykset kestävät muutamia sekunteja, mutta tuuletuskaasuissa päästö ulos on jaettu tunnin ajalle. Taulukko 3. Räjäytysten päästöt hallien louhintavaiheessa /tunnelinpää. Räjäytykset /vrk/tunnelinpää kg/h hallien louhintavaiheessa (klo 21-22) klo NOx- päästö PM 10 -päästö PM 2.5 -päästö NOx-päästöt on arvioitu ANFOn NOx-ominaispäästöarvoista (Forcit). Suurin osa räjäytyksen NOxpäästöstä on typpimonoksidia (NO 98%). Päästöpisteen ollessa montussa suurin osa typpimonoksidipäästöstä pääsee hapettumaan typpidioksidiksi vasta myöhemmin päästön sekoittuessa ympäröivään ilmaan. Räjäytysten NOx-päästöt mallinnettiin typpidioksidin (NO 2 ) tuntipitoisuuksina tunnelinsuun ympäristössä. Pitoisuuksia verrattiin mm. NO 2 -tuntipitoisuuden raja-arvon lukuarvoon 200 µgno 2 /m 3 ja tiedotus- ja varoituskynnyksen lukuarvoon 400 mgno 2 /m 3. Tiedotus- ja varoituskynnys ylittyy vain, jos mitattu pitoisuus ylittää lukuarvon kolmena peräkkäisenä tuntina (VnA 38/20118 Tiedotus- ja varoituskynnykset). Räjäytysten hiukkaspäästöjä arvioitaessa on sovellettu kanadalaisia kallionräjäytyspäästökertoimia 2, jotka on johdettu US EPAn AP-42 päästökertoimista. Ne ovat samoja kuin Minera-raportissa 3 suositeltavat räjäytysten PM 10 - ja PM 2.5 -kertoimet. Suurin osa räjäytyksissä syntyvästä pölystä on suurikokoista karkeaa pölyä, joka laskeutuu räjäytyksen jälkeen kostean kalliolouheen päälle ja 2 Environment Canada, Pits and Quarries Guidance. 3 MINERA-hankkeen loppuraportti, GTK, Tutkimusraportti 199, 2013

8 ID tunneleihin. Pienempi osa on ns. hengitettävää alle 10 µm:n PM 10 -hiukkasia ja siitä vielä pienempi osa on pienhiukkasia PM 2.5. Räjäytyspölyn leviämistä ja vaikutusaluetta on arvioitu mallintamalla pölypäästöistä ulkoilman hiukkasten PM 10 ja PM 2.5 -tuntipitoisuudet ympäristössä, kun räjäytyksessä syntyvä pöly tuuletetaan tunnin aikana klo tunnelien suuaukkojen kautta ulos. 3. Mallinnustulokset Ilmanlaadun mallinnustuloksia on verrattu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Suomessa voimassa olevat ilmanlaadun vertailuarvot on esitetty liitteessä Louheenkuljetuksen ja tunnelin työkoneiden ilmanlaatuvaikutukset Liitteissä 2-4 on esitetty Kunkun Parkin rakennusvaiheen aiheuttamat ilmanlaadun vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (Liite 2 NO 2, Liite 3 PM 10 ja Liite 4 PM 2.5 ) aluejakaumakuvina vaihtoehdoissa VE LAAJA + Eteläpuisto. Louheenkuljetus suuntautuu tunneliaukoista Eteläpuistoon. Taulukoissa 5-6 on esitetty tunnelissa työskentelevien työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset vuorokausipitoisuuksiin Hämeenpuiston Eteläpuiston ja Kirkkokadun tunnelityömaiden lähialueilla. Sitä kauempana työmaista pitoisuudet ovat taulukoituja arvoja pienempiä (vrt aluejakaumakuvat liitteet 2-4). Taulukoissa on vertailuna muun liikenteen aiheuttamat korkeimmat vuorokausipitoisuudet ko. alueilla vuonna 2011 ja vuoden 2030 ennustetilanteessa taustapitoisuudet huomioituna 4. Nämä pitoisuudet edustavat korkeimpia kaupunkipitoisuuksia ko. kohteissa ilman tunnelityömaata. Muun liikenteen aiheuttamat pitoisuudet ovat todennäköisesti P-hallin rakennusvaiheessa likimain samaa luokkaa kuin 2030 tilanteessa. Työmaat myös rajoittavat jonkin verran kaupunkiliikennettä ko. kohteiden läheisyydessä, mikä voi jonkin verran laskea muun liikenteen aiheuttamia pitoisuuksia. Taulukko 5. Tunneleiden työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vrkpitoisuus) Hämeenpuisto Eteläpuiston työmaatunnelin läheisyydessä. VE LAAJA + Eteläpuisto VE LAAJA + E Hämeenpuisto -Eteläpuisto työmaatunnelin läheisyydessä, n. 100 metrin päähän aukosta Kaupungin muun liikenteen korkeimmat vaikutukset Hämeenpuiston eteläosassa (v ja v. 2030) Työmaa+kaupunkitausta >100 m Vrk-pitoisuus (µg/m 3 ) v (µg/m 3 ) v (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 2.vrk PM 10 2.vrk PM vrk Tamminen T., Tamminen A., Tampereen Ilmanlaatuselvitys 2013, Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 5/2013

9 ID Taulukko 6. Louhinnan työkoneiden ja louheenkuljetuksen vaikutukset ilmanlaatuun (vrkpitoisuus) Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä VE LAAJA + Eteläpuisto VE LAAJA+E Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä, n. 100 metrin päähän aukosta Kaupungin muun liikenteen korkeimmat vaikutukset Kirkkokadun/ Laukontorin ympäristössä (v ja v. 2030) Työmaa+kaupunkitausta >100 m Vrk-pitoisuus (µg/m 3 ) v (µg/m 3 ) v (µg/m 3 ) Yhteensä NO 2 2.vrk PM 10 2.vrk PM vrk Työmaa-aikana tunnelin suuaukkojen välittömässä läheisyydessä ns. "itse työmaamontuissa" Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat nousta vuorokausiohjearvotasoon muu kaupunkitaustapitoisuus huomioituna. Hämeenpuiston eteläpäässä muun liikenteen aiheuttamat ilmanlaatuvaikutukset ovat ohjearvoon verrattuna korkeahkot, koska Ratinansillalta tullessa lähes kaikki liikenne kulkee vielä jakautumatta Hämeenpuiston eteläosassa Tässä Hämeenpuiston eteläosan ramppityömaalla ns. työmaamonttu on muuhun maanpintaan nähden syvällä, metrissä riippuen avoleikkauksen tarpeesta. PM 10 -hiukkasten korkeimmat vuorokausipitoisuudet voivat esiintyä pääasiassa kevätpölyaikaan, jolloin kaupungissa hiukkaspitoisuudet nousevat muutenkin korkeammiksi. Työmaiden vaikutuksia PM 10 -pitoisuuksiin tulee pienentää tehostamalla katujen puhdistusta ja pölynsidontaa työmaaalueiden läheisyydessä. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausipitoisuudet jäävät alle WHO:n vuorokausiohjearvon 25 µg/m 3 työmaa-alueiden läheisyydessä myös muun liikenteen aiheuttama kaupunkitausta huomioituna. Korkeimmat mallinnetut NO 2 -pitoisuudet voivat esiintyä pääasiassa talviaikana inversiotilanteiden aikana, jolloin epäpuhtauksien sekoittuminen muuhun ilmaan ja laimeneminen on tavanomaista huonompaa. Sääolosuhteet vaikuttavat myös hiukkaspitoisuuksiin ja mm. sateisina päivinä hiukkaspitoisuudet ovat matalampia. Kirkkokadun ja Hämeenpuiston työmaan lähialueen puhdistus tulee tehdä huolellisesti joka aamu louheenkuljetuksen päätyttyä, koska lähellä on asutusta. Pölyntorjuntakeinoina tulee työmaa-alueilla käyttää säännöllisesti kostutusta, pölynsidontaa ja puhdistusta. Kunkun Parkin Hämeenpuiston eteläisen rampin (Eteläpuisto) työmaan vaikutus kokonaisuutena Tampereen kaupunki-ilman vuosipitoisuuksiin on pieni. Typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuosipitoisuudet nousevat joitakin mikrogrammoja (2-5 µg/m 3 ) aivan työmaa-alueiden välittömässä läheisyydessä. Pienhiukkasten vuosipitoisuuden nousu jää korkeintaan alle 1 µg/m 3. Muualla kauempana työmaiden ja louheenkuljetusten vaikutukset mahtuvat normaalin vuosittaisen liikenteen ja pitoisuusvaihtelun piiriin. Rakennusvaiheen aikana epäpuhtauksien vuosipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun vuosiraja-arvoja.

10 ID Kunkun Parkin pohjoisen osan louheenkuljetuksen ilmanlaatuvaikutukset VE Laaja + Eteläpuisto vaihtoehdossa Osa Kunkun Parkin rakennusaikaisesta louheenkuljetuksesta vaihtoehdossa VE Laaja + Eteläpuisto on tarkoitus kuljettaa maanalaisen yhteyden kautta Rantatunneliin ja edelleen sieltä Santalahden kautta Lielahteen. Laajan Kunkun Parkin pohjoisosien louhe kuljetetaan tätä kautta ja se on n. 40 % koko louhemäärästä. Louheenkuljetuksen rakennusaikaiset päästöt vapautuvat Rantatunnelin maanalaisiin ramppitunneleihin ja sitä kautta tunnelin ilmanvaihtopiippujen kautta ulos. Ilmanvaihtopiippujen kautta tulevat louheenkuljetuksen NO x - ja hiukkaspäästöt laimenevat merkittävästi ennen maanpintapitoisuuksien muodostumista ulkona eivätkä siten sanottavasti muuta alueen ilmanlaatua. Tunnelin jälkeen Santalahdessa kuorma-autot kulkevat maanpinnalla Lielahteen asfaltoidulla tiellä (80 ajon/vrk, Taulukko 1). Typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuuksiin tämä kuorma-autoliikenne voi aiheuttaa 1-3 µg/m 3 vrk-pitoisuuslisäyksen aivan Rantaväylän lähialueilla. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikutus on tätä pienempi. Maanalaisen työmaatien päästöt voivat kuitenkin aiheuttaa epäpuhtauksien pitoisuustason nousua Rantatunnelissa maanalaisilla rampeilla ja Kunkun Parkin työmaatiellä maan alla. Louheenkuljetuksen päätyttyä aamuisin tulee tarvittaessa likaantuneet tieosuudet tunnelissa pestä, jotta muu liikenne ei kärsi esimerkiksi tunneliin laskeutuvasta pölystä. 3.3 Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset Räjäytykset suoritetaan tunnelityömailla iltaisin klo 21 jälkeen. Itse räjäytykset kestävät muutamia sekunteja, mutta räjäytysten jälkeen tunnelia tuuletetaan räjäytyskaasuista n minuuttia, jonka jälkeen aloitetaan louheenkuljetus pois tunnelista. Liitteissä 5-6 on hallin louhintavaiheen räjäytysten (1200 kg räjähdysainetta/hallin pää) ja sitä seuraavan tuuletuksen aiheuttamat ilmanlaatuvaikutukset tunnelisuuaukkojen ympäristössä epäpuhtauksien lyhytaikaisina tuntipitoisuuksina. Ajotunnelivaiheessa räjähdysainemäärät ovat pienemmät (450 kg/tunnelinperä), jolloin myös räjäytyspäästöt ja ilmanlaatuvaikutukset ovat pienemmät. Kallion räjäytyksissä muodostuu mm. hiilimonoksidia (CO) ja typen oksideja (NOx), joista suurin osa on päästöhetkellä typpimonoksidia (NO). Osa typpimonoksidista hapettuu typpidioksidiksi välittömästi ilmaan sekoittuessaan hiilivetyradikaalien ja otsonin ilmakemian vaikutuksesta. Räjäytysten ja tunnelin tuuletuksen aiheuttamia typpidioksidin tuntipitoisuuksia voidaan verrata ilmanlaadun NO 2 -pitoisuuden tuntiraja-arvoon 200 µg NO 2 /m 3, jossa sallitaan 18 tuntia lukuarvoylityksiä vuodessa tai esimerkiksi typpidioksidipitoisuuden tiedotus- ja varoituskynnyksen lukuarvoon 400 μgno 2 /m 3. Tiedotus ja varoituskynnys ylittyy vain, jos kynnyspitoisuuden ylitys on mitattu kolmen perättäisen tunnin aikana. (VNA 38/2011). Liitteen 5 aluejakaumakuvista nähdään, että NO 2 -tuntipitoisuudet voivat olla räjäytyskaasujen tuuletuksen aikana µgNO 2 /m 3 tunnelien suuaukkojen kohdalla. Typpidioksidin tuntipitoisuuden tiedotus- ja varoituskynnyksen lukuarvo (400 µg NO 2 /m 3 ) ei mallinnuksessa ylittynyt.

11 ID Räjäytyksissä muodostuvista hiukkasista suurin osa on karkeampia hiukkasia, jotka laskeutuvat tunnelissa räjäytyksen jälkeen. Räjäytyksen ja tunnelin tuuletuksen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan µg/m 3 tunnelien suuaukoilla ja pienhiukkasten PM tuntipitoisuudet korkeimmillaan 5-10 µg/m 3. Hiukkasten tuntipitoisuudet on liitteessä 6 aluejakaumakuvina. 4. Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä työssä (ID ) tehtiin lisäselvitys ilmanlaatuosioon Kunkun Parkin rakennusaikaisista ilmanlaatuvaikutuksista Hämeenpuiston Eteläpuiston puoleisen pään ramppivaihtoehdoista (VE Laaja+ Eteläpuisto). Hämeenpuiston Eteläpuiston puoleisen ramppityömaan avotunneliosuus on työmaa-aikana pitkähkö (max 195 m) ja sukeltaa syvälle maan alle Hämeenpuistossa Pyhäjärvenkadun ja Satamakadun välissä (n m riippuen ohuesta kalliokannesta). Kokonaisuutena ramppiyhteyden pituus parkkihalliin on 485 m, josta P-hallin valmistuttua ajoramppeihin rakennetaan katettu betonitunneliosuus avokaivuuosuudelle. Valmistumisvaiheessa sisään- ja ulostulorampit voidaan vielä mahdollisesti jakaa erikseen Hämeenpuiston länsi- ja itäreunoille. Louheenkuljetusvaiheessa kuljetus tapahtuu kuitenkin itäpuolelta. Työssä mallinnettiin rakennusaikaiset ilmanlaatuvaikutukset: louheenkuljetusliikenne ja työkoneiden päästöt sekä räjäytysten lyhytaikaiset tuuletuspäästöt. Johtopäätökset VE Laaja+ Eteläpuisto työmaan ilmanlaadun mallinnuksesta: Tunnelin suuaukkojen välittömässä läheisyydessä n. 100 metriä tunnelinaukoista louheenkuljetuksen työmaan ja hallin työkoneiden päästöjen yhteisvaikutuksesta typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat nousta vuorokausiohjearvotasoon (70 µg/m 3 ) tai sen yli, kun huomioidaan rakennusvaiheen päästöjen lisäksi myös kaupungin muun liikenteen aiheuttamat pitoisuudet. Tämä alue on työmaan lähintä työskentelyaluetta. Työmaan ja louheenajon päästöt muodostuvat yöaikaan. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet eivät ylitä WHO:n vuorokausiohjearvoa 25 µg/m 3. Rakennusvaiheen aikana työmaa-alueiden läheisyydessä epäpuhtauksien vuosipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun vuosiraja-arvoja. Tunnelityömaat (Hämeenpuisto-Eteläpuisto ja Kirkkokatu) aiheuttavat asukkaiden kannalta ilmanlaadun heikkenemistä työmaan lähitalojen kohdalla yöaikaan. Asuintalojen kohdalla ilman epäpuhtauksien (NO 2 ja PM 10 ) vrk-pitoisuudet voivat kohota työmaan vaikutuksesta n µg/m 3. Kokonaisuutena vuorokausipitoisuudet voivat nousta ohjearvotasoon (70 µg/m 3 ) ja ylikin, kun huomioidaan muu liikenne ja kaupunkitausta. Korkeimmat mallinnetut pitoisuudet esiintyvät maanpintatasolla ja erityisesti työmaamontussa. Pitoisuudet laimenevat mitä ylemmäs asuinkerrostalon kerroksissa mennään. Hämeenpuiston Eteläpuiston puoleisen ramppityömaan kohdalla ei ole erityisiä herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja tai senioritaloja. Hämeenpuiston ja Satamakadun kulmassa on koulu, mutta louheenajon vaikutukset keskittyvät yöaikaan. Lisäksi ramppityömaa sukeltaa ko. kohtaa jo maan alle. Etelässä lähellä sijaitsee hotelli, mitä ei kuitenkaan lasketa herkäksi kohteiksi.

12 ID Mallinnus on ns. worst case -vuorokausitilanne, jossa on huomioitu 3 vuoden tuntisääaineisto Tampereella. Sääolosuhteet vaikuttavat pitoisuuksiin. Korkeimmat mallinnetut NO 2 -pitoisuudet voivat esiintyä talviaikana inversiotilanteiden aikana, jolloin epäpuhtauksien sekoittuminen muuhun ilmaan ja laimeneminen on tavanomaista huonompaa. Vastaavasti PM 10 -hiukkasten korkeimmat vuorokausipitoisuudet esiintyvät pääasiassa kevätpölyaikaan, jolloin kaupungissa hiukkaspitoisuudet nousevat korkeammiksi mm. lumen sulaessa. Sateisina päivinä hiukkaspitoisuudet ovat mallinnettuja arvoja matalampia. Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset mallinnettiin tuuletuskaasujen tuntipitoisuuksina. NO 2 - tuntipitoisuudet voivat olla räjäytyskaasujen tuuletuksen aikana tunnelin suuaukkojen läheisyydessä n µgno 2 /m 3. Typpidioksidipitoisuuden varoituskynnyksen lukuarvo 400 µg/m 3 ei ylittynyt. Räjäytyskaasumallinnus tehtiin hallilouhintavaiheen mukaisilla räjäytysainemäärillä (1200 kg/hallinpää), ajotunnelin louhintavaiheessa räjäytysainemäärät ovat pienemmät. Räjäytyksissä muodostuu hiukkasia, joista suurin osa on karkeampaa hiukkasta, joka laskeutuu tunnelissa räjäytyksen jälkeen. Räjäytyksen ja tunnelin tuuletuksen aiheuttamat PM 10 -hiukkasten tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan µg/m 3 ja pienhiukkasten PM 2.5 -tuntipitoisuudet 5-10 µg/m 3. Hiukkasten lyhytaikaisille tuntipitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoja. 5. Suositukset Kunkun Parkin VE Laaja+ Eteläpuisto ilmanlaatuselvityksen suositukset: Kunkun Parkin rakennusvaiheen aiheuttamia PM 10 -hiukkaspitoisuuksia voidaan pienentää tehostamalla katujen puhdistusta työmaa-alueiden läheisyydessä. Säännöllinen puhdistaminen estää tunnelista kulkeutuvan hienoaineksen kertymistä työmaa-alueelle ja siten leviämistä eteenpäin ajoneuvojen mukana liikenneverkossa. Hämeenpuiston Eteläpuiston ramppityömaan sekä Kirkkokadun tunnelityömaan lähialueen teiden puhdistaminen tulee louheenajovaiheessa tehdä päivittäin, koska lähellä on asutusta. Hämeenpuiston Eteläpuiston ajotunnelien avolouhinnan jälkeen työn edetessä hallivaiheeseen tulisi ajoluiskat asfaltoida puhtaanapidon helpottamiseksi. Tällä voidaan vähentää hienoaineksen kulkeutumista ja leviämistä tunnelista maanpäälle louheenajon aikana. Louheenajo keskittyy suunnitelman mukaan yöaikaan, jolloin muuta liikennettä on vähän. Sulan maan aikana tunnelinsuun työmaa-aluetta ja lähiteitä tulee kastella pölyämisen vähentämiseksi. Myös pölynsitomiseen tarkoitettuja kemikaaleja voidaan käyttää. Kuorma-autojen tyhjäkäyntiä työmaa-alueilla tulee välttää. Typpidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä voidaan pienentää vaatimalla uusimpien EURO-päästönormien täyttävien maansiirtoautojen käyttöä näissä työmaakohteissa. Kunkun Parkin pohjoisosan louheenkuljetus suuntautuu Rantatunnelin ja Santalahden kautta Lielahteen. Maanalaisen työmaatien päästöt voivat aiheuttaa pitoisuustason nousua tunnelirampeilla tai Kunkun Parkin työmaatiellä maan alla. Louheenkuljetuksen päätyttyä aamuisin tulee tarvittaessa likaantuneet tieosuudet Rantatunnelissa pestä, jotta muu liikenne ei kärsi esimerkiksi tunneliin laskeutuvasta pölystä.

13 ID Mallinnuksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttavat tekijät Kunkun Parkin ilmanlaatumallinnuksen kokonaisepävarmuuteen vaikuttaa mm. arvioitujen kuormaautojen määrä, ajoneuvokohtaiset päästökertoimet, työmaakoneiden käyttöasteet, käytetyt räjäytysaineet ja räjäytysten ominaispäästötiedot, louhittava materiaali ja sen vaihtelu sekä mm. säätilan vaihtelut. Mallinnuksessa eri tekijät on pyritty huomioimaan nykyisen parhaimman käyttökelpoisen lähdetiedon perusteella. Mallissa on huomioitu myös maaston muoto Maanmittauslaitoksen korkeusmallin mukaan laskentapisteissä. Lisäksi työmaa-aukkojen ja työmaateiden asemointi maanpintaan nähden on tehty Aihio Arkkitehdeiltä saatujen korkeustietojen perusteella. Näin ollen mallilla on pyritty simuloimaan työmaatie ja -tunnelijärjestelyjä mahdollisimman realistisesti. Syvemmällä olevien aukkojen päästö ehtii laimeta maanpinnan tason saavuttaessaan eli se kulkee ns. pitemmän matkan, kuin jos päästö tulisi maanpintatasosta. Työmaatiet on laitettu sukeltamaan nykymaapinnasta tunneliaukon tasoon. Työmaatiellä on mm. hiukkaspäästöt korkeammat kuin muualla tieverkossa, koska tunnelista on oletettu kulkeutuvan pölyä liikenteen mukana, vaikkakin tie pyritään suunnitelmissa asfaltoimaan mahdollisimman nopeasti. Eri tunneliaukot on ympäröivään maanpintaan nähden eri korkeuksilla, mikä näkyy pitoisuustuloksissa lähialueilla. Lisäksi tuulen suunnat ja muu meteorologia suhteessa aukkoihin ja maaston muotoon vaikuttavat eri aukkojen lähellä korkeimpiin mallinnettuihin pitoisuuksiin. Kun päästölähteet on mallissa suunnittelukorkeudessaan, saadaan mallissa todellisuuden kaltainen tilanne mahdollisimman hyvin arvioitua. Tulevaisuudessa mm. sääolosuhteet (tuulisuus, sateisuus, pakkaskaudet) voivat muuttua nykytilanteesta, mikä voi vaikuttaa myös päästöjen sekoittumiseen ja leviämiseen. Lisäksi katualueiden työnaikainen puhtaanapitosykli vaikuttaa hiukkaspitoisuuksiin.

14 ID LIITE 1 Liite1. Ilmanlaadun vertailuarvot - NO2, PM10, PM2.5 Taulukko 1/L1. Ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja typpidioksidille (NO 2 ). Lähde: VNp 480/1996 Aine Ohjearvo, (20 0 C, 1atm) Tilastollinen määrittely 3 kuukauden toiseksi suurin Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 70 µg/m vuorokausiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Typpidioksidi (NO 2 ) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Taulukko 2/L1. Hengittävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typpidioksidin (PM 10, PM 2.5, NO 2 ) ilmanlaadun rajaarvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. NOx:n kriittinen taso on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. Lähde: VNA 38/2011 Aine Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Keskiarvon laskenta-aika 24 tuntia kalenterivuosi Raja-arvo, µg/m 3 * Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 50 µg/m 3 * µg/m 3 - Ajankohta, josta lähtien raja-arvot ovat olleet voimassa kalenterivuosi 25 µg/m tunti kalenterivuosi 200 µg/m µg/m Typen oksidit (NOx=NO+NO 2 ) kalenterivuosi 30 µg/m kasvillisuus *Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa Taulukko 3/L1. Pienhiukkasten (PM2.5) WHO:n ohjearvot. Lähde: Maailman terveysjärjestö, WHO Pitoisuus WHO / PM 2.5 vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 WHO PM 2.5 vuosiohjearvo 10 µg/m 3 Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 38/2011) on esitetty myös typpidioksidipitoisuuden tiedotus- ja varoituskynnys 400 μgno 2 /m 3 (293 K, 101,3 kpa, mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana).

15 ID LIITE 2 Liite 2. Typpidioksidin vuorokausipitoisuudet

16 ID LIITE 3 Liite 3. PM10-hiukkasten vuorokausipitoisuudet

17 ID LIITE 4 Liite 4. PM2.5-hiukkasten vuorokausipitoisuudet

18 ID LIITE 5 Liite 5. Räjäytysten tuuletuskaasujen aiheuttamat NO2-tuntipitoisuudet

19 ID LIITE 6 Liite 6. Räjäytysten tuuletuskaasujen aiheuttamat hiukkasten tuntipitoisuudet (PM10 ja PM2.5)

20 ID LIITE 6

21 ID Enwin Oy