YIT INFRA OY KIILAN KIERTOTALOUSKESKUKSEN YVA-HANKKEEN ILMAPÄÄSTÖJEN SELVITYS. YIT Infra Oy. Raportti Vastaanottaja.

Transkriptio

1 Vastaanottaja YIT Infra Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä YIT INFRA OY KIILAN KIERTOTALOUSKESKUKSEN YVA-HANKKEEN ILMAPÄÄSTÖJEN SELVITYS

2 YIT INFRA OY KIILAN KIERTOTALOUSKESKUKSEN YVA-HANKKEEN ILMAPÄÄSTÖJEN SELVITYS Projekti Kiilan kiertotalouskeskus, Ilmanlaatuvaikutukset Projekti nro Vastaanottaja YIT Infra Oy Asiakirjatyyppi Raportti Versio 1.3 Päivämäärä Laatija Toni Keskitalo Tarkastaja Anne Kiljunen Ramboll Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ P F Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. AINEISTO JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tutkimusalue ja tarkasteltavat vaihtoehdot Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Taustapitoisuudet Leviämismalli Säätiedot Leviämismallien päästölähteet ja toiminta-ajat 7 3. TULOKSET Hengitettävät hiukkaset VE VE1A VE1B VE2A VE2B Typpidioksidi VE VE1A VE1B VE2A VE2B TULOSTEN TARKASTELU 45 1/45

4 1. JOHDANTO Tämä selvitys sisältää YIT Infra Oy:n Kiilan kiertotalouskeskus-hankkeen hiukkas- ja typen oksidipäästöjen tarkastelun. Työ liittyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Ilmanlaatuvaikutusten selvittämiseksi mallinnettiin ilmapäästöjen leviäminen ympäristöön hankealueelle suunnitelluista toiminnoista. Tarkastellut komponentit olivat hengitettävät hiukkaset (PM 10) ja typen oksidit (NO x). Nämä komponentit valittiin tarkasteluun, koska niiden pitoisuuksille ulkoilmassa on annettu terveysperusteisia raja- ja ohjearvoja. Mallinnuksen tuloksena saatiin pitoisuusvyöhykkeet, joita verrattiin kyseisiin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin. 2/45

5 2. AINEISTO JA ARVIOINTIMENETELMÄT 2.1 Tutkimusalue ja tarkasteltavat vaihtoehdot Kiilan kiertotalouskeskus -hanke sijoittuu Vantaalle Seutulan alueelle. Tontti rajoittuu Tuusulan kuntaan. Seuraavassa on esitetty hankkeen sijainti ja mallin laskenta-alue. Kuva 1. Yleiskartta mallinnusalueesta ja hankealueen sijoittumisesta. 3/45

6 Hankkeen YVA:ssa on tarkasteltavana viisi erilaista toteutusvaihtoehtoa. Ne muodostuvat eri tavoin ryhmitellyistä, yhteensä seitsemästä toiminnosta. Toiminnot 1 (alueen louhinta ja kiviaineksen murskaus) sekä 2 (betonijätteiden vastaanotto ja käsittely) ovat mukana kaikissa toteutusvaihtoehdoissa. Lisäksi YVA:ssa tarkastellaan vaihtoehtoa VE0 hankkeen toteuttamatta jättäminen. Taulukko 1. Suunniteltujen toimintojen jakautuminen tarkastelluissa toteutusvaihtoehdoissa. Vaihtoehdot Toiminnot VE VE1A VE1B VE2A VE2B Alueen louhinta kaavan mukaiseen tasoon ja kiviaineksen murskaus 2. Betonijätteiden vastaanotto ja käsittely 1. Alueen louhinta kaavan mukaiseen tasoon ja kiviaineksen murskaus 2. Betonijätteiden vastaanotto ja käsittely 3. Louheen vastaanotto ja käsittely 4. Ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely 1. Alueen louhinta kaavan mukaiseen tasoon ja kiviaineksen murskaus 2. Betonijätteiden vastaanotto ja käsittely 3. Louheen vastaanotto ja käsittely 5. Asfalttijätteen vastaanotto ja käsittely 1. Alueen louhinta kaavan mukaiseen tasoon ja kiviaineksen murskaus 2. Betonijätteiden vastaanotto ja käsittely 5. Asfalttijätteen vastaanotto ja käsittely 6. Asfalttiaseman toiminta 1. Alueen louhinta kaavan mukaiseen tasoon ja kiviaineksen murskaus 2. Betonijätteiden vastaanotto ja käsittely 7. Betoniaseman toiminta 2.2 Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Leviämislaskelmien tuloksia verrattiin ilmanlaadulle annettuihin raja- ja ohjearvoihin. Raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa VNa 79/2017 ja ohjearvot päätöksessä VNp 480/1996. Taulukossa 2 on esitetty Suomessa käytössä olevat terveysperusteiset ilmanlaadun ohje- ja rajaarvot hengitettäville hiukkasille ja typpidioksidille. Taulukko 2. Ilmanlaadun raja- ja ohjearvoja (VNa 79/2017, VNp 480/1996). Aine Raja/Ohje Määrittely Arvo [µg/m 3 ] Hengitettävät hiukkaset (PM10) raja-arvo vuorokausikeskiarvo (saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana) 50 Hengitettävät hiukkaset (PM10) raja-arvo vuosikeskiarvo 40 Hengitettävät hiukkaset (PM10) ohjearvo kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo 70 Typpidioksidi (NO2) raja-arvo tuntikeskiarvo (saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuoden aikana) 200 Typpidioksidi (NO2) raja-arvo vuosikeskiarvo 40 Typpidioksidi (NO2) ohjearvo kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo 70 Typpidioksidi (NO2) ohjearvo kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Taustapitoisuudet Jotta päästöjen vaikutuksista saataisiin kokonaiskuva, mallinnustuloksia tarkasteltiin käyttäen apuna PM 10- ja NO 2-taustapitoisuuksia. 4/45

7 NO 2- ja O 3-taustapitoisuudet saatiin Espoon Luukin ilmanlaadun mittausasemalta. Tämä asema kuvaa taajaman ulkopuolista taustapitoisuutta, joten pitoisuudet kuvaavat todennäköisesti myös tarkastelualueella vallitsevia taustapitoisuuksia kohtalaisen hyvin. PM 10-taustapitoisuutena käytettiin havaintoja Vantaan Tikkurilasta Neilikkatieltä. Tämä asema sijaitsee taajamassa HSY:n kuvaus on vilkasliikenteinen keskus. Mitatut pitoisuudet olivat suuria, ja esimerkiksi maaliskuussa 2015 PM 10-vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ylittyi katupölyn takia. Tämän vuoksi arvioidut pitoisuudet ovat yliarvioita, eikä hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvolle voitu tehdä taustapitoisuustarkastelua. Seuraavassa taulukossa on esitetty käsitellyt taustapitoisuudet. Taulukko 3. Tarkastellut taustapitoisuudet suhteessa raja- ja ohjearvoihin. epäpuhtaus suure pitoisuus [µg/m 3 ] PM10 vuorokausiraja-arvo 21 PM10 vuosiraja-arvo 12 NO2 tuntiraja-arvo 40 NO2 vuosiraja-arvo 4 NO2 tuntiohjearvo 41 NO2 vuorokausiohjearvo Leviämismalli Päästöjen leviämismallinnuksessa käytettiin 3-ulotteista mallia, joka huomioi maastonmuodot, rakennusten aiheuttaman kaasupainuman, kaasujen lämpötilasta johtuvan nosteen ja sääolosuhteet. Mallinnukseen käytettiin U.S. EPA:n AERMOD-mallinnusohjelman versiolla 16216r käyttäen apuna graafista käyttöliittymää AERMOD View Malli on laajalti käytössä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Mallinnettavan alueen koko (neliökilometreistä satoihin neliökilometreihin) ja reseptoripisteiden tiheys suhteutetaan päästöihin ja niiden leviämiseen. Lähialueella sekä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa voidaan käyttää tiheämpää reseptoriverkkoa, minimissään 20 m. Leviämismallin perustana on gaussilainen leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan Gaussin jakauman mukaisesti pysty- ja vaakasuunnassa (Kuva 2). Kuva 2. Päästövanan hajoaminen gaussilaisen leviämisyhtälön mukaan. 5/45

8 Mallissa käytetyt hajontaparametrit ovat tilastollisia ja ne on saatu empiirisesti. Vaaka- ja pystysuunnan standardipoikkeamat luonnollisesti kasvavat, kun etäisyys lähteestä kasvaa. Malli huomioi päästövanan korkeutta laskiessaan päästökorkeuden (H s), päästön virtausnopeuden ja lämpösisällön. Tuulennopeuden oletetaan edustavan savuviuhkan kulkeutumisnopeutta ja se määritetään savuviuhkan keskiakselin korkeudelle (H e). Gaussin vanamallin lisäksi malli sisältää osamalleja esim. päästöjen vaihteluiden ja rakennusten virtaushäiriöiden käsittelemiseksi. Säätietoina mallinnuksissa käytettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman sääaseman (Ilmatieteen laitos, avoin data) säätietoja vuosilta (kappale 2.5). Laskentamalli käyttää epäpuhtauspitoisuuksien leviämisen ja laimenemisen laskennassa meteorologisen tilanteen tuntikeskiarvoja (ulkoilman lämpötila, tuulen nopeus, tuulen suunta, pilvisyys, pilvien korkeus). Laskenta etenee tunnin aika-askeleella, kunnes koko vuoden pituinen säätietojen aikasarja on käyty läpi. Malli lasketaan kolmen vuoden sääaineistolla, ja lopuksi eri vuosien tulokset yhdistetään. Tuloksena saatavat pitoisuudet ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Pitoisuudet kuvaavat pitoisuuksia ilmassa lähellä maan pintaa hengitysilman korkeudella (1,5 m). Leviämismallilla arvioitiin päästöjen leviäminen tarkastelualueelle, jonka koko oli kaikkiaan 6 km 6 km. Mallin laskentapisteet sijoittuivat tälle alueelle siten, että niiden etäisyys toisistaan oli alueen keskellä lähellä 100 metriä ja alueen reunamilla 200 m. Yhteensä mallin laskentapisteitä oli 1169 kpl. Typen oksidien muuttumista ilmakehässä arvoitiin käyttäen AERMODin OLM-algoritmia. Tähän syötettiin arvio NO 2/NO x-suhteesta päästölähteessä 0,25. Tasapainotilan NO 2/NO x-suhteena oli algoritmin oletusarvo 0,90. Otsonin taustapitoisuutena käytettiin tuntidataa Espoon Luukin ilmanlaatuasemalta. 2.5 Säätiedot Mallinnuksessa säätietoina käytettiin Helsinki-Vantaan säähavaintoaseman havaintoaineistoja vuosilta , sekä vastaavan ajanjakson yläilmakehän luotaustietoja Jokioisista. AERMODIA varten säädataa käsiteltiin tarkastelualueen olosuhteisiin meteorologisella prosessorilla (AERMET). Yleisimmät tuulen suunnat jaksolla olivat lounas (12,0 %), etelälounas (10,4 %), länsilounas (9,0 %) ja länsiluode (8,3 %) (Kuva 3). 6/45

9 Kuva 3. Tuulen suuntien jakauma Helsinki-Vantaan lentoaseman sääasemalla Kaavio osoittaa, mistä suunnasta on tuullut. Tyynien havaintojen osuus oli 1,1 %. 2.6 Leviämismallien päästölähteet ja toiminta-ajat Kiertotalouskeskuksen toiminnassa keskeisiä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat sen hiukkasten ja typen oksidien päästöt. Hiukkaspäästöjä muodostuu kaikissa toiminnoissa, ja suurimmiksi päästölähteiksi arvioidaan asfalttiasema ja betoniasema. Lisäksi on tarkasteltu tuulieroosion vaikutusta irtomaiden käsittelyn, betonijätteen käsittelyn ja kiviaineksen käsittelyn kohdalla. Taulukossa 3 on esitetty suunniteltujen toimintojen tuotantomäärät ja toiminta-ajat. Taulukossa 4 on puolestaan esitetty toimintavuorokaudet sekä toimintojen arvioidut vuosipäästöt hengitettäville hiukkasille ja typen oksideille. PM 10-päästömäärien lähteinä käytettiin Yhdysvaltain ympäristöviraston (EPA) julkaisemia AP-42- kertoimia sekä MINERA-hankkeen loppuraporttia. NO x-päästömäärät arvioitiin vastaavien kohteiden päästöjen avulla sekä AP-42-kertoimilla niissä tapauksissa, joissa niitä oli käytettävissä. Typen oksidien muutuntaa arvioitiin käyttäen seuraavia oletuksia: otsonin taustapitoisuus vastaa Espoon Luukin pitoisuuksia, 25 % syntyvästä päästöstä on NO 2:a sekä NO 2:n ja NO x:n pitoisuuksien suhde on tasapainotilassa 0,9. 7/45

10 Kuljetusreitin päästöt arvioitiin Katriinantieltä hankealueelle tien pituuden ollessa 890 m. Päästöt arvioitiin käyttäen VTT:n LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöjä ja tuotantomääristä laskettuja kuljetusmääriä. Päästöt olivat melko pieniä verrattuna toimintojen itsensä päästöihin. Tämän vuoksi kuhunkin toimintoon liittyvien kuljetusten päästöt arvioitiin maksimipäästöinä. Käytetty päästömäärä oli koko kuljetusreitin osalta NO x:lle 12 g/h ja hiukkasille 0,16 g/h. Tästä tulee vuosipäästöksi NO x:lle kg/a ja hiukkasille 0,3 1,0 kg/a. Hiukkaspäästö oli lisäksi kokonaishiukkaspäästö, eli PM 10-päästö oli vain osa tästä. Taulukko 4. Toimintojen tuotantomäärät ja toiminta-ajat (sisältää kuljetukset). numero 1 2 toiminto Alueen louhinta kaavan mukaiseen tasoon ja kiviaineksen murskaus Betonijätteiden vastaanotto ja käsittely tuotantomäärä max t/a t/a 3 Louheen vastaanotto ja käsittely t/a 4 5 Ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely Asfalttijätteen vastaanotto ja käsittely t/a t/a 6 Asfalttiaseman toiminta t/a 7 Betoniaseman toiminta t/a toiminta-ajat arkisin ma pe Murskaus: 6 22 Poraus: 7 22* Rikotus: 7 22* Räjäytykset: 8 18 Kuljetukset: 6 22 Murskaus: 6 22 Kuljetukset: 24 h Murskaus: 6 22 Kuljetukset: 6 22 Käsittely: 6 22 Kuljetukset: 6 22 Murskaus: 6 22 Kuljetukset: päällystyskausi 24 h Päällystyskausi (huhti marraskuu) 24 h Muulloin: 6 22 Poikkeukset: ei vkl Normaali: 5 22 Poikkeukset: läpi vuorokauden Taulukko 5. Toimintojen malleissa käytetyt toimintavuorokaudet sekä hiukkaspäästöt ja typen oksidien päästöt. Luvuissa ovat mukana vain toimintojen päästöt. numero toimintavuorokausia vuodessa toimintojen PM10- päästö [kg/a] toimintojen NOxpäästö [kg/a] (ma pe) (ma pe) (ma pe) (ma pe) (ma pe) (ma pe) (ma pe) Taulukko 6. Eri toteutusvaihtoehtojen mallien päästömäärät. Mukana ovat sekä toimintojen että kuljetusten päästöt. kokonais-pm10- kokonais-noxpäästö [kg/a] vaihtoehto päästö [kg/a] VE VE1A VE1B VE2A VE2B Seuraavassa (Kuva 4) on esitetty mallin lähteiden sijoittuminen alueelle. Lähteiden sijoittuminen perustuu YVA-ohjelmassa esitettyihin toimintojen ohjeellisiin sijainteihin. Suurin päästölähde mallinnuksissa, on asfalttiasema, joka on kuitenkin käytössä vain kesäkaudella. On 8/45

11 epätodennäköistä, että raja-arvojen ylityksiä tapahtuisi, vaikka toimintojen sijainti hankealueella muuttuisi jonkin verran. Kuva 4. Mallien toimintojen sijoittuminen. 9/45

12 3. TULOKSET 3.1 Hengitettävät hiukkaset VE0+ Kuva 5. VE0+: Vuorokausiraja-arvoon 50 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuoden 36. suurin vuorokausiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 10/45

13 Kuva 6. VE0+: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuosikeskiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 11/45

14 Kuva 7.VE0+: Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (kuukauden vuorokausiarvojen toiseksi suurin pitoisuus) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 12/45

15 3.1.2 VE1A Kuva 8. VE1A: Vuorokausiraja-arvoon 50 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuoden 36. suurin vuorokausiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 13/45

16 Kuva 9. VE1A: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuosikeskiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 14/45

17 Kuva 10. VE1A: Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (kuukauden vuorokausiarvojen toiseksi suurin pitoisuus) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 15/45

18 3.1.3 VE1B Kuva 11. VE1B: Vuorokausiraja-arvoon 50 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuoden 36. suurin vuorokausiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 16/45

19 Kuva 12. VE1B: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuosikeskiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 17/45

20 Kuva 13. VE1B: Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (kuukauden vuorokausiarvojen toiseksi suurin pitoisuus) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 18/45

21 3.1.4 VE2A Kuva 14. VE2A: Vuorokausiraja-arvoon 50 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuoden 36. suurin vuorokausiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 19/45

22 Kuva 15. VE2A: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuosikeskiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 20/45

23 Kuva 16. VE2A: Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (kuukauden vuorokausiarvojen toiseksi suurin pitoisuus) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 21/45

24 3.1.5 VE2B Kuva 17. VE2B: Vuorokausiraja-arvoon 50 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuoden 36. suurin vuorokausiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 22/45

25 Kuva 18. VE2B: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (vuosikeskiarvo) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 23/45

26 Kuva 19. VE2B: Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannolliset PM10-pitoisuudet (kuukauden vuorokausiarvojen toiseksi suurin pitoisuus) mallinnuksen mukaan. Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 24/45

27 3.2 Typpidioksidi VE0+ Kuva 20. VE0+: Tuntiraja-arvoon 200 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuoden 19. suurin tuntipitoisuus). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 25/45

28 Kuva 21. VE0+: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuosikeskiarvo). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 26/45

29 Kuva 22. VE0+: Tuntiohje-arvoon 150 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste) Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 27/45

30 Kuva 23. VE0+: Vuorokausiohje-arvoon 70 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 28/45

31 3.2.2 VE1A Kuva 24. VE1A: Tuntiraja-arvoon 200 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuoden 19. suurin tuntipitoisuus). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 29/45

32 Kuva 25. VE1A: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuosikeskiarvo). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 30/45

33 Kuva 26. VE1A: Tuntiohje-arvoon 150 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 31/45

34 Kuva 27. VE1A: Vuorokausiohje-arvoon 70 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 32/45

35 3.2.3 VE1B Kuva 28. VE1B: Tuntiraja-arvoon 200 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuoden 19. suurin tuntipitoisuus). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 33/45

36 Kuva 29. VE1B: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuosikeskiarvo). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 34/45

37 Kuva 30. VE1B: Tuntiohje-arvoon 150 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 35/45

38 Kuva 31. VE1B: Vuorokausiohje-arvoon 70 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 36/45

39 3.2.4 VE2A Kuva 32. VE2A: Tuntiraja-arvoon 200 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuoden 19. suurin tuntipitoisuus). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 37/45

40 Kuva 33. VE2A: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuosikeskiarvo). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 38/45

41 Kuva 34. VE2A: Tuntiohje-arvoon 150 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 39/45

42 Kuva 35. VE2A: Vuorokausiohje-arvoon 70 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 40/45

43 3.2.5 VE2B Kuva 36. VE2B: Tuntiraja-arvoon 200 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuoden 19. suurin tuntipitoisuus). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 41/45

44 Kuva 37. VE2B: Vuosiraja-arvoon 40 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (vuosikeskiarvo). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 42/45

45 Kuva 38. VE2B: Tuntiohje-arvoon 150 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 43/45

46 Kuva 39. VE2B: Vuorokausiohje-arvoon 70 µg/m 3 verrannolliset NO2-pitoisuudet (kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste). Pitoisuus tulkitaan pitoisuuslisänä taustapitoisuuteen. 44/45

47 4. TULOSTEN TARKASTELU Mallinnuksen mukaan Kiilan kiertotalous -hankkeen päästöt eivät aiheuta hengitettävien hiukkasten tai typpidioksidin raja- tai ohjearvojen ylittymistä asuin- tai lomakiinteistöillä. Mallinnuksen mukaisten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on suurin vaihtoehdossa VE2B. Lähteiden sijoittuminen alueelle perustuu toimintojen ohjeellisiin sijainteihin. On epätodennäköistä, että raja-arvojen ylityksiä tapahtuisi asuin- tai lomakiinteistöillä, vaikka toimintojen sijainti hankealueella muuttuisi jonkin verran. Kun taustapitoisuudet otetaan huomioon, niin PM 10- tai NO 2-raja-arvot eivät ylity asuin- tai lomakiinteistöillä. NO 2-ohjearvojen ylittyminen on epätodennäköistä. Vaihtoehdossa VE2B PM 10-vuorokausiohjearvojen ylitystä lähimmillä asuin- ja lomarakennuksilla alueen eteläpuolella ei voida sulkea pois. Tähän ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli lähimmillä taloilla hankealueen eteläpuolella µg/m 3, ja verrannollinen taustapitoisuus saisi siis olla enimmillään µg/m 3. Jyväskylässä RAMBOLL FINLAND OY Toni Keskitalo tutkimuspäällikkö Anne Kiljunen ympäristöasiantuntija 45/45