PÄÄTÖS. KSU 2008 Y 193/113 Telefaksi (014) Liike ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö: Topi Kokkila, puh.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh Dnro KSU 2008 Y 193/113 Telefaksi (014) ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee lypsykarjan lisäystä Petäjäveden kunnan Kokkilan tilalla, kiinteistörekisteritunnus LUVAN HAKIJA Otto ja Topi Kokkila Töysänperäntie Petäjävesi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Liike ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö: Topi Kokkila, puh Kokkilan tila, kiinteistörekisteritunnus , sijaitsee Petäjäveden kunnan Kuivasmäen kylässä, osoitteessa Töysänperäntie 185. Tilalla on tällä hetkellä lupahakemuksen mukaan 74 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Lupaa haetaan 132 lypsylehmälle, 70 hieholle ja 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjalle. Näiden yhteenlaskettu laskennallinen lannantuotanto vastaa 182 lypsylehmän lannantuotantoa. Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetus 6, 1 momentti, kohta 10 a. Toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Lupahakemus on tullut vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keski Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan, Dnro KSU 2006 Y 288/131.

2 Tilalla on 13 kappaletta voimassaolevia pellonvuokrasopimuksia yhteensä noin 90 hehtaarista peltoa. 2/18 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään 2007 alkaneelle sopimuskaudelle. Lisätoimenpiteeksi on valittu ravinnetaseet ja lannan levitys kasvukaudella. Alueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kokkilan tilalla on harjoitettu maataloutta yli sata vuotta. Tila sijaitsee Merovenjoen (14.549) valuma alueella. Tilakeskus tai sen pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin Syväharjun I luokan pohjavesialue ( ) on noin 5 kilometrin etäisyydellä tilasta. Uudesta lietealtaasta Hautasen järveen on matkaa noin 500 metriä. Lähin naapuri sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä Kokkilan vanhasta navetasta. Tilalla on vanha, vuonna 1899 rakennettu kivinavetta ja vuonna 2005 rakennettu lämpöeristetty kylmäpihatto. Lietelantamenetelmällä toimiva kivinavetta on makuuparsinavetta, ja sen muuttaminen nuorkarjan pihatoksi on aloitettu. Kuivikelantamenetelmällä toimivassa kylmäpihatossa on pidetty lihanautoja, joiden pito tilalla on lopetettu. Kylmäpihattoon voidaan sijoittaa 20 hiehoa kuivikepohjalla. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 132 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 15 vasikkaa lietelannalla ja 20 hiehoa ja 25 vasikkaa kuivikelantamenetelmällä. Tammikuussa 2008 tilalla on otettu käyttöön uusi pyöreä Robora navetta. Navetassa on 143 lehmäpaikkaa ja vasikkapaikkoja15 kappaletta. Lypsyn hoitaa kaksi lypsyrobottia. Eläinten makuuparret sijaitsevat rakennuksen ulkokehällä ja ruokinta on keskikehällä. Lehmien matka ruokintapöydälle tai lypsylle on korkeintaan 15 metriä. Maito pumpataan robotilta maitohuoneeseen noin 15 metriä. Karkearehua kuljetetaan kiskoilla lehmien eteen. Säilörehun tai appeen kuljettaa ja jakaa akkukäyttöinen kiskovaunu. Väkirehua tarjoillaan lypsyrobotista. Lanta valuu rakennuksen alle lietesäiliöön, josta se pumpataan maanvaraiseen butyylikumisäiliöön. Robotti tekee lannanpoiston navetasta. Navetassa on lietekuilutilavuutta 400 m 3. Hakemuksen mukaan pihaton kuivitetun alueen pinta ala on 72 m 2 ja kuivikkeen paksuus noin 30 senttimetriä. Kuivikepohjan alusta on betonia samoin kuin sen 30 cm korkeat reunat. Lannan ja virtsan imeytykseen käytetään olkea. Kuivikepohjien tyhjennyskertoja on noin 10 vuodessa. Lannan varastointi Tilan 45 m 2 :n kuivalantala on kylmäpihaton yhteydessä. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia. Seinien korkeus on 2,5 metriä. Lantala on kattamaton. Hakijan mukaan tilalle on suunnitteilla rakentaa uusi 80 m 2 :n lantala sekä pyöreän navetan yhteyteen mahdollisesti pieni lantavarasto, johon voidaan tyhjentää kuivikepohjat. Tilalla on tällä hetkellä kaksi betonista kattamatonta lietesäiliötä ja yksi kuminen lieteallas. Lietelanta johdetaan vanhasta kivinavetasta vapaavalutteisesti vuonna 1976 rakennettuun lietesäiliöön. Säiliö on altapäin täytettävä ja sen tilavuus on

3 3/ m 3. Tilalla on lisäksi 650 m 3 :n suuruinen vuonna 1994 rakennettu lietesäiliö, jota on vahvistettu vuonna 2004 "liimaamalla" uusia elementtiä osaan vanhoista elementeistä. Ympäristökeskukselle on toimitettu ulkopuolisen tekemä päivätty todistus betonisäiliöiden kuntotarkastuksesta. Butyylikumiallas on m 3 :n suuruinen Trelleborgin valmistama "Värnamoallas". Allasmateriaalille on annettu maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntä , Dnro 4484/44/2006. Allas on itse asennettu paikalle yhtenäisenä tehtaalla vulkanoimalla saumattuna kappaleena. Allas on suorakaiteen muotoinen. Altaan yläreunan leveys on 29,6 metriä ja yläreunan pituus 45,15 metriä, pohjan leveys on 20,0 metriä ja pohjan pituus 35,55 metriä. Altaan syvyys on 4 metriä ja reunojen luiskakaltevuus on 40 astetta. Pohjustuksessa on käytetty Jämsänkosken tehtaiden tuhkaa noin 0,5 metrin paksuudelta routimisen ja esim. pienien kivien aiheuttaman rikkoutumisen estämiseksi. Liete pumpataan navetasta altaaseen repijäpumpun kautta, jolloin liete saadaan hienojakoiseen muotoon. Hakijan kertoman mukaan altaassa ei ole erillistä vahvistelaattaa sekoitusta varten, vaan pumpunpää on suojattu niin, ettei altaan rikkoutumista pääse tapahtumaan. Altaan alle on asennettu salaojitus, joka on varustettu näytteenottokaivolla. Allas on ankkuroitu reunoiltaan maalla ja kivillä sekä aidattu. Lannan levitys Lupahakemuksen mukaan tilan käytettävissä on lannan levitykseen soveltuvaa peltoa 112 hehtaaria, josta omaa on 22 hehtaaria ja vuokrapeltoa 90 hehtaaria. Suurin osa pelloista sijaitsee noin kolmen kilometrin ja kauimmaiset alle kymmenen kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Hakemuksen mukaan lannasta levitetään 60 % viikkojen aikana, 30 % viikoilla ja 10 % viikkojen aikana. Hakijan mukaan lietelannan levityksen hoitaa urakoitsija 15 m 3 :n lietevaunulla ja letkulevittimellä. Tilalle tullaan hankkimaan jatkossa oma lietevaunu. Kuivalanta muokataan itse lautasmuokkaimella peltoon. Säilörehu Säilörehua tehdään esikuivattuna noin tonnia vuodessa. Rehu pyöröpaalataan "tuubeihin". Pilaantunut säilörehu varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään peltoon. Hakijan kertoman mukaan tilalle tullaan rakentamaan säilörehulle uusi laakasiilo lähi vuosina. Laskennallisesti puristenestettä syntyy noin 100 m 3. Talous ja jätevedet Vesi tilalle hankitaan omasta lähdekaivosta, joka on noin 500 m:n etäisyydellä tilasta. Tilalla voidaan käyttää myös kunnan vettä. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvedet, 500 l ja eläinsuojan muut pesuvedet, 100 l, johdetaan lietesäiliöihin samoin kuin pihaton saniteettivedet. Lisäksi asuinrakennuksen talousjätevedet on johdettu lietesäiliöön. Hakijan mukaan tilalla asuu viisi henkilöä. Polttoaineet ja muut kemikaalit Tilalla on kaksi lukituksella ja laponestolla varustettua polttoainesäiliötä, l ja l. Säiliöt ovat maapohjalla. Toiminnanharjoittajan kertoman mukaan säiliöt tullaan sijoittamaan vuonna 2009 polttoainekatokseen ja varustamaan pumpulla. Muita öljytuotteita tilalla on enintään l, jotka säilytetään betonipohjaisessa pajarakennuksessa. Rehunteossa tarvittavaa AIV liuosta hankitaan vain kulloinkin tarvittava määrä.

4 4/18 Laiduntaminen Lupahakemuksen mukaan tilalla laidunnetaan 70 hiehoa ja 20 vasikkaa noin 4 kuukautta vuodessa. Laidunalaa on noin 10 hehtaaria. Eläimille annetaan laitumelle lisäruokaa satunnaisesti ja juotto tapahtuu liikuteltavasta juoma astiasta. Eläimet ovat ulkona myös öisin. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Hakijan kertoman mukaan tilalle tullaan rakentamaan asfaltoitu ja aidattu jaloittelutarha. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Hakemuksen mukaan laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa kiloa vuodessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksen mukaan tavoitteena on rakentaa biokaasulaitos. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Liikenne Maitoauto noutaa maidon joka toinen päivä. Teollisuusrehua toimitetaan tilalle kaksi kertaa kuukaudessa. Normaalia enemmän liikennettä on rehunajon ja lannanlevityksen yhteydessä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla syntyvät jätteet on esitetty seuraavassa taulukossa Jätenimike Määrä Käsittely/ hyödyntäminen Toimituspaikka kuolleet eläimet 5 t/v raatokeräys Honkajoki Oy ongelmajätteet 0,5 t/v jäteasema Petäjävesi sekajäte 4,8 t/v kunnallinen jätehuolto Mustankorkea Oy muovi keräys Kuusakoski Oy TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan lypsykarjataloudessa ei ole merkittäviä ympäristöriskejä, koska tilan läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä eikä pohjavesialueita. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Polttoainevarastot tullaan sijoittamaan katettuun asianmukaiseen tilaan vuoden 2009 aikana. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Rambol Finland Oy:n maaperätutkimuksilla sekä kumikalvoaltaan asennusohjeilla. Tarkka asemapiirros, lisätietoa lietealtaasta sekä yhteenveto peltoaloista on toimitettu

5 Lupahakemuksesta tiedottaminen 5/18 Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Petäjäveden kunnan virallisella ilmoitustaululla välisenä aikana sekä Keski Suomen ympäristökeskuksessa Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaista Petäjävesi lehdessä Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Petäjäveden kunnanvirastossa sekä Keski Suomen ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :ien mukaan niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee päivätyllä kirjeellä, Dnro KSU 2008 Y 193/113. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Tilalle on tehty hakemukseen liittyvä tarkastuskäynti Tarkastuskäynnin muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Petäjäveden kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyslautakunnalta päivätyllä kirjeellä. Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä, Ympäristöterveyslautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Lantasäiliöiden tilavuuden, lannan levitykseen varatun peltoalan määrän ja eläinsuojan mitoituksen tulee täyttää eläinmäärät huomioon ottaen niille asetetut vaatimukset. Lietelannan säilytys, kuljetus ja levitys sekä laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi sekä huolehtia siitä, että vesistöjen ja pohjavesien laadun heikentymistä ei pääse syntymään. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen läheisyyden ympärille tulee jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet. Mahdollisesti pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei lietelantaa tai puristerehua tulisi levittää lainkaan. Petäjäveden kunta, ympäristölautakunta, Lausunnossa todetaan, että tarkka eläinmäärä on oltava tiedossa mitoitettaessa lannan varastointitiloja ja laskettaessa laidunnukseen tarvittavaa peltoalaa. Lannan varastointitilan tulee olla mitoitukseltaan sellainen, että sinne mahtuu 12 kk:n aikana kertynyt lanta ja varastoiden tulee olla vesitiiviitä. Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain ja lantavarastot tulee pitää sellaisessa kunnossa, että valumia ympäristöön ei pääse syntymään. Lantavarastojen ympäristö ja tiet, joita käytetään lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti ympäristöön joutuneesta lannasta. Lannan levitykseen sopivaa peltoa tulee olla riittävästi eläinyksikköä kohden. Tilalla tehtävä kirjanpito (mm. lannan määrä, levityspaikat ja ajankohdat, eläinmäärän muutokset sekä lannan varastointitilojen, peltolohkojen tms. muutokset) tulee toimittaa vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle samassa yhteydessä kuin Keski Suomen ympäristökeskukselle. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille (betoniselle) alustalle tai suoja altaaseen maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säiliöt on tarkastettava säännöllisesti.

6 6/18 Säilörehun varastoinnissa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei mahdollisesti muodostuvista puristenesteistä aiheudu pinta ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Mikäli puristenesteitä muodostuu, ne tulee ohjata puristenestesäiliöön tai lietesäiliöön. Eläinsuojan wc vedet ja asuinrakennuksen wc vedet tulisi johtaa umpisäiliöön tai käsitellä talousjätevesiasetuksen (542/2003) vaatimukset täyttävällä tavalla. Lietesäiliö/saostussäiliö ei yksinään ole riittävä jätevesien käsittelymenetelmä. Kiinteistön jätevesijärjestelmä tulee olla asetuksen vaatimukset täyttävä mennessä. Petäjäveden kunnanhallitus Kunnanhallitus ei ole antanut ympäristölupahakemuksesta lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty muita mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Lupaviranomainen on kirjeellä , Dnro KSU 2008 y 193/113, varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakijat eivät ole antaneet erillistä vastinetta. Keski Suomen ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemukseen liittyvät asiakirjat sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Otto ja Topi Kokkilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen ja saatujen lisäselvitysten mukaisesti laajennettavalle toiminnalle tilalla Kokkila, RN:o 6:41, Petäjäveden kunnan Kuivasmäen kylässä. Laajennus tulee toteuttaa ja toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitetyn mukaiselle eläinmäärälle, lupamääräys 1. Lannan varastoinnista, käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä sekä lannan levitykseen soveltuvien peltoalojen riittävyydestä on annettu lupamääräykset 2, 3, 4 ja 5. Pohjavesialueiden ja vedenhankintaan soveltuvien kaivojen ja lähteiden pilaantumisvaaran estämiseksi on annettu lupamääräys 6. Säilörehun käsittelyä koskee määräys 7, polttoainesäiliöitä määräys 10 ja laiduntamista määräys 11. Eläinsuojan jätevesien johtamisesta on annettu lupamääräys 9. Kiinteistön muita jätevesijärjestelmiä koskevien määräysten anto ei kuulu ympäristöluvan piiriin. Tilalla tehtävän kirjanpidon ilmoittaminen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on otettu huomioon määräyksessä 18.

7 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 7/18 Toiminnan laajuus 1. Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle, joka on 132 lypsylehmää, 70 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinmäärää voidaan kuitenkin muuttaa kulloisenkin tuotantotilanteen mukaan, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi ja käsittely 2. Tilan lantavarastojen ja eläinsuojien pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten rakennettu, ettei missään tilanteessa lantaa pääse valumaan ympäristöön. Tilan käytettävissä tulee olla eläinmäärän lisäyksen jälkeen laskennallisesti niin paljon lannan säilytystiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana syntyvä lanta eli luvanmukaiselle eläinmäärälle laskettuna lietelantatilavuutta laajennuksen jälkeen tulee olla vähintään m 3 (sisältää lietelannan m 3, pesuvedet 600 m 3, puristenesteen 100 m 3, nykyisten betonisten lietesäiliöiden sadevedet noin 110 m 3, kumikalvoaltaan sadevedet noin 350 m 3 sekä asumisessa syntyneet jätevedet noin 274 m 3 ). Kuivalantatilavuutta tulee olla laskennallisesti laajennuksen jälkeen vähintään 400 m 3 (ilman sadevesiä). Kattamattomaan lantalaan tulee varata tilavuutta 0,1 m 3 /m 2 sadevesiä varten. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. Tilalle on hankittava lisää kuivalannan varastointitilavuutta vähintään 266 m 3 vuoden 2009 loppuun mennessä. Kuivalantavarastojen yhteenlaskettujen tilavuuksien on vastattava syntyvää lantamäärää. Rakennettavan kuivalantalan pohja ja leikkauspiirustukset on esitettävä ympäristökeskukselle ennen lantalan rakentamista. Sekä rakennettava että vanha kuivalantala on katettava vuoden 2009 loppuun mennessä kiinteällä katteella Kumikalvoallas ja vanhat betoniset lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella tyhjennyksen jälkeen ja viimeistään mennessä. Lietesäiliöt on pidettävä katettuina. Katekerroksen paksuus on jatkuvasti oltava vähintään 10 cm. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys altaassa tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Katteen kuntoa ja paksuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle millaista katemateriaalia tullaan käyttämään ennen lietevarastojen kattamista. Toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma mahdollisuudesta kattaa lietesäilöt ja kumikalvoallas tarvittaessa kiinteällä katteella, viimeistään kuitenkin lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. (YSL 4, 7, 8, 43, 46 ja 55 :t, NaapL 3 ja 17 :t) 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden rakenteiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Kumikalvoaltaan vuosittaisista tyhjennyksistä on ilmoitettava etukäteen Keski Suomen ympäristökeskukselle mahdollisen tarkastuksen suorittamiseksi. Altaan kuntotarkastus on tehtävä ulkopuolisen tarkastajan toimesta tulevan kesän (2009) tyhjennyksen yhteydessä. Tarkastukselle tulee pyytää mukaan ympäristökeskuksen valvontaviranomainen. Ulkopuolisen tarkastajan on laadittava tarkastusraportti, joka on toimitettava ympäristökeskukselle loppuun mennessä.

8 Raportin perusteella voidaan antaa allasta koskevia lisämääräyksiä. (YSL 7, 8, 43, 46, 55 ja 83 :t) 8/18 4. Lantavarastojen tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten haju tai meluhaittaa. Lannan varastointi, käsittely ja kuljetus on tapahduttava siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön. Erityisesti on huolehdittava että lannan käsittelyyn ja kuljetukseen käytettävä kalusto on asianmukaista ja huollettua. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä puhtaina ja meluhaitat on minimoitava. Ympäristöön joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lanta on mullattava mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Lannan levitys ja käsittely on kielletty yleisinä pyhä ja juhlapäivinä sekä levityksen vaikutuspiirissä olevissa kohteissa pidettävien erilaisten juhlatilaisuuksien aikana. Lannan levitys sunnuntaisin ei myöskään ole suotavaa. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. (YSL 7, 8 ja 43 :t, JäteL 19 ja 20 :t, NaapL 17, VNa 931/2000) 5. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että tilalla on aina riittävästi käytössään lannanlevitykseen sopivaa peltoa eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohti. Hakemuksen mukainen eläinmäärä laajennuksen jälkeen vaatii peltoa maksimimäärälle laskettuna vähintään 111 hehtaaria. Jos peltoalavaatimukset muuttuvat, peltoalojen riittävyyttä voidaan tarkastella valvonnan yhteydessä. Lisäksi peltoa tarvitaan valtaojien ja vesistöjen suojakaistoja varten. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (nk. sivutuoteasetus) vaatimukset täyttyvät. (YSL 5, 42 ja 43 :t, EY:n asetus 1774/2002) 6. Lietelantaa tai puristenesteitä ei saa levittää luokitetulle pohjavesialueella sijaitseville pelloille (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen reunavyöhykkeelle) eikä kuivikelantaa varsinaiselle pohjaveden muodostusalueelle. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien kaivojen tai lähteiden ympärille on jätettävä metriä leveä suojakaista maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Samoin vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille on jätettävä vähintään 10 metrin suojakaista, jolle lantaa ei levitetä. Lannan syyslevitystä tulisi välttää. (YSL 4, 7, 8 ja 43 :t, VNa 931/2000) Säilörehu 7. Säilörehun varastoinnissa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei puristenesteistä aiheudu maaperän eikä pinta tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Säilörehua pyöröpaalattaessa paalit on avattava sisätiloissa tiiviillä alustalla, jolta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen ja käyttää lannan seassa lannoitteena. Hakemuksen mukaisesta rehumäärästä syntyy laskennallisesti vuosittain noin 100 m 3 puristenestettä. Suunnitelma tilalle mahdollisesti rakennettavasta uudesta rehuvarastosta on esitettävä Keski Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen rakentamista.

9 9/18 Pilaantunut säilörehu tulee käsitellä asianmukaisesti kyntämällä se suoraan peltoon tai kompostoimalla se ennen peltoon kyntämistä tiiviillä vettä läpäisemättömällä alustalla, jolla puristeneste voidaan käsitellä hallitusti. (YSL 7, 8, 43, 46 ja 55 :t, VNa 931/2000) Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet 8. Toiminta tilalla tulee järjestää niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Ongelmajätteet (esim. loisteputket, akut, jäteöljyt, lääkkeet, vanhentuneet torjunta aineet ym.) on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden vastaanotto ja/tai käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet ja kemikaalit on säilytettävä tiivispohjaisessa lukittavassa tilassa ja niiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeessa annettuja ohjeita. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet (esim. paperi, pahvi, muovi ja romumetalli) tulee kerätä erilleen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa mahdollisimman pian käsiteltäväksi luvansaaneeseen eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan tilalla, varastoinnin on tapahduttava asianmukaisesti, peitettynä, haittaeläimiltä suojattuna, tiivispohjaisella alustalla niin, ettei varastoinnista aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jos varastointiaika on normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) pidempi, varastointi ja käsittely on järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 45 :t, JäteL 4, 6, 12, 15, 19 ja 51 :t, EY:n asetus 1774/2002) 9. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava hakemuksen mukaisesti lietesäiliöön. Eläinsuojan wc vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Tieto valittavasta wc vesien käsittelystä ja käsittelyn toteuttamisen aikataulusta tulee esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle mennessä. Wc vesien käsittelyjärjestelmä tulee kuitenkin toteuttaa viimeistään mennessä. (YSL 8, 42 ja 43 :t) 10. Polttoainesäiliöt on sijoitettava tiivispohjaiseen suoja altaalla varustettuun katettuun tilaan tai ne on korvattava kaksoisvaippasäiliöihin mennessä. Suoja altaan tilavuuden on vastattava vähintään säiliöiden tilavuutta. Säiliöt on varustettava ylitäytön ja laponestolaitteilla. Onnettomuus ja vahinkotilanteita varten polttoainesäiliöiden läheisyydessä on aina oltava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta. Polttoainesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Vastuu vuotavasta säiliöstä ja aiheutetusta vahingosta kuuluu säiliön omistajalle. (YSL 7, 8 ja 43 :t) Laiduntaminen 11. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa maaperän eikä pohja tai pintaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumena käytetyn maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumelle johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyt lanta on voitava helposti poistaa. Mikäli tilalle rakennetaan erillinen jaloittelutarha, se on toteutettava niin, ettei pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä Keski Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen rakentamista. (YSL 7, 8, 43, 45 ja 55 :t)

10 10/18 Yleinen siisteys 12. Tilan ja eläinsuojien ympäristöt on pidettävä siistinä. Alueelle varastoitavat eläinten rehut, kemikaalit, kaikenlaiset jätteet sekä poltto ja voiteluaineet on varastoitava asianmukaisesti ja niitä on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa eikä myöskään maaperän tai pohja tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen välttämiseksi. (YSL 7, 8 ja 43 :t, YSA 19, JäteL 19 ja 20 :t) Paras käyttökelpoinen tekniikka 13. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa taloudellisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43 :t, YSA 37 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Mahdollisista häiriö tai poikkeustilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma, joka koskee varautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin ja se on toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle mennessä. (YSL 5, 7, 8, 43 ja 62 :t, YSA 30 ) Toiminnan lopettaminen 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräilyyn. (YSL 43, 81 ja 90 :t, YSA 30 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 16. Kumikalvoaltaan salaojitukseen liittyvästä tarkastuskaivosta on otettava vesinäytteet asiantuntijan toimesta ja analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteet on otettava kerran vuodessa ainakin kolmen vuoden ajan ennen altaan tyhjentämistä. Näytteistä on määritettävä kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori sekä lämpökestoiset koliformiset (ulosteperäiset) bakteerit. Tulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Keski Suomen ympäristökeskukselle sekä Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Analyysitulosten perusteella valvontaviranomainen ratkaisee päästötarkkailun jatkon. (YSL 43, 46 ja 55 :t) 17. Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojan, lanta ja rehuvarastojen rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai vikoja, jotka voivat johtaa päästöjen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet.

11 Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 5, 22, 43, 46 ja 83 :t) 11/18 RATKAISUN PERUSTELUT 18. Kirjaa on pidettävä myös vuosittain muodostuvan lannan määrästä, levityspaikoista ja levitysajankohdista, kuolleiden eläinten määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä mahdollisista muutoksista eläinmäärissä, lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa, pellon vuokrasopimuksissa ja lannanluovutussopimuksissa. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Petäjäveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kirjaa on pidettävä jätteiden käsittelystä (lajit, määrät, toimituspaikat). Jätekirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 5, 22, 46 ja 83 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t) Muut ohjeet Lannan ja säilörehun puristenesteen varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Tilalla tehtävissä rakentamistöissä on noudatettava maa ja metsätalousministeriön asetusta tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suojauksista (nro 100/2001) siltä osin kuin se koskee lypsykarjarakennuksia Lupaharkinnan perusteet Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvanmyöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudattaen lupamääräyksiä toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. (YSL 42 ) Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennalta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksiä on annettu mm. lantavarastoista, lannan käsittelystä ja levityksestä, suojakaistoista, jätteistä, yleisestä siisteydestä, poikkeuksellisista tilanteista ja toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta. Lisäksi lupaviranomainen toteaa, että tila sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Laajennuksen ei voida katsoa

12 lisäävän merkittävästi ympäristöhaittoja eikä aiheuttavan naapuristolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 12/18 Ympäristöluvan, KSU 2006 Y 288/131, joka on myönnetty , yhteydessä on esitetty suunnitelma, jonka mukaan tilalle rakennetaan betoninen, kattamaton ja altapäin täytettävä m 3 :n lietesäiliö. Tästä poiketen tilalle on kuitenkin rakennettu m 3 :n kumikalvoallas, jonka rakentamisessa on poikettu yleisestä ohjeistuksesta (esim. altaan syvyys, suojalaatat, kaasuputket). Tämän johdosta tässä päätöksessä on annettu määräyksiä, jotka koskevat lieteallasta. Määräyksillä pyritään selvittämään altaan käyttökelpoisuus, kestävyys, vesitiiveys ja estämään altaasta mahdollisesti johtuvat ympäristöhaitat. Saatavien selvitysten perusteella on mahdollista antaa kumikalvoallasta koskevia lisämääräyksiä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät voivat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevan yhteenlasketun eläinyksikkömäärän (1062) puitteissa. Yhteenlaskettu lannantuotanto ei saa ylittää hakemuksen mukaisen eläinmäärän laskennallista lannantuotantoa. Eläinyksikkökertoimet on määritetty ympäristöministeriön päivätyssä kirjeessä (Dnro YM4/401/2002). (Lupamääräys 1) Lupamääräys rakenteiden tiiveydestä on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tai varastoinnista ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen (931/2000, nitraattiasetus) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisesti. Lantavarastojen tilavuuden tulee nitraattiasetuksen mukaisesti vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Tällä hetkellä lantakourut mukaan lukien tilalla on lietelantatilavuutta m 3, joten sen voidaan katsoa olevan riittävä. Lietelantatilavuuteen otetaan huomioon myös jätevedet, puristenesteet ja avoimien lietesäiliöiden sadevedet. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen, jonka mukaan arvioidaan esikuivatun rehun kyseessä ollessa puristenesteitä kertyvän 0,05 m 3 rehutonnia kohti. Johdettaessa lietesäiliöön asumisessa syntyneitä jätevesiä, tulee nekin huomioida mitoituksessa (150 l/ asukas/ vrk). Lähtökohtaisesti lietesäiliöt on tarkoitettu eläinsuojassa ja sen oheistoiminnoissa muodostuville jätevesille ja asumajätevesien käsittely pitää hoitaa muulla tavoin. Tilalla on kuivalantatilavuutta tällä hetkellä noin 134 m 3, joten tilalle on hankittava lisää kuivalannan varastointitilavuutta. Kattamattomissa kuivalantaloissa on myös otettava huomioon sadevedet. Määräys lietevarastojen kattamisesta vähintäänkin kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen ja ravinteiden sekä kasvihuonekaasujen haihtumisen estämiseksi. Kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa katemateriaalin paksuus ja eheys. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Määräys esittää tieto käytettävästä katemateriaalista on annettu tiedonkulun varmistamiseksi. Sadevedet lisäävät mm. lietelannan määrää ja kuivikelannan liettymistä. Sadevesien pääsy lietevarastoihin voidaan estää kiinteällä katteella. Määräys suunnitelman laatimisesta lietelantaloiden kiinteästä kattamisesta on annettu mahdollisesta tulevan kattamisvelvoitteen vuoksi. Rakennetta

13 van kuivalantalan piirustusten esittämisestä on annettu määräys varmistamaan tilavuuden riittävyys ja lantalan oikeanlainen rakenne. (Lupamääräys 2) 13/18 Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena ja samalla varmistetaan, ettei vuotoja tai muita päästöjä maaperään tai pohjavesiin pääse syntymään. Tarkastuksessa havaitaan myös mahdolliset syöpymät ja murtumat, jolloin korjaustoimenpiteet voidaan aloittaa välittömästi. Koska kumikalvoallas on asennettu ilman asennusaikaista viranomaisvalvontaa, on edellytetty ulkopuolisen asiantuntijan tekemää tarkastusta altaan ollessa tyhjä. Tarkastuksesta laaditun raportin perusteella voidaan havaituista mahdollisista puutteista ja asennuksessa tapahtuneista virheistä antaa lisämääräyksiä (esim. betoniset suojalaatat, kaasuputket, altaan syvyys, läpiviennit jne.). (Lupamääräys 3) Mikäli lantaa joutuu ympäristöön varastoinnin, tyhjennyksen, kuormauksen tai kuljetuksen aikana, on ympäristö siistittävä välittömästi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää oikeanlaisilla levitysmenetelmillä ja mahdollisimman nopealla multauksella. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää välttämällä toimintoja ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei tapahdu maaperän tai pohjavesien pilaantumista tai pilaantumisvaaraa. (Lupamääräys 4) Lupamääräyksen tarkoitus on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia eikä yliannostusta synny. Lannan levitykseen tulee olla hehtaari puoltatoista (1,5) lypsylehmää, hehtaari neljää (4) hiehoa ja hehtaari kahdeksaa (8) alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Vähimmäispinta alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien fosforilannoitus tarpeeseen ympäristöministeriön tämän hetkisen kotieläintalouden ympäristösuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. Tilalla on lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa yhteensä 112 hehtaaria (omaa 22 ha ja vuokrapeltoa 90 ha), joten mainitulla tarkkuudella peltoalan voidaan katsoa vielä olevan riittävä. (Lupamääräys 5) Lannan käyttö luokitetulla pohjavesialueella, varsinkin varsinaisella muodostumisalueella, aiheuttaa pilaantumisriskin, joten lannan käyttöä pohjavesialueella ei voida hyväksyä. Lannan käsittelyä ohjataan lähinnä nitraattiasetuksella sekä ympäristöministeriön ohjeella kotitalouden ympäristönsuojelusta. Tavoitteena on suojella maaperää, pohja ja pintavesiä sekä levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja (kaivot, lähteet). Nitraattiasetuksen liitteessä 3 on annettu suositus vähintään 10 metrin suojavyöhykkeestä valtaojien ja vesistöjen läheisyyteen sekä metrin suojavyöhyke talousveden ottopaikkojen ympärille. Tilan vesi otetaan omasta lähdekaivosta, joten vähintään 50 m:n suojavyöhyke on tarpeen. Lanta tulisi ensisijaisesti levittää keväällä tai kesäaikana lannoitusvaikutuksen varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Mikäli syyslevitystä joudutaan tekemään, on otettava huomioon nitraattiasetuksessa mainitut vähäisemmät levitysmäärät. (Lupamääräys 6) Nitraattiasetus edellyttää puristenesteen talteenottoa. Puristenesteen korkean ravinnepitoisuuden vuoksi se tulee levittää lannan seassa pellolle lannoitteeksi. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa, joten sen varastointi ja jatkosijoitus on tehtävä asianmukaisesti. Ravinteiden pääsy pohjavesiin ja vesistöihin tulee kaikin tavoin estää. (Lupamääräys 7)

14 14/18 Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ongelma ja muiden jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn ja niiden oikeanlainen säilyttäminen vähentää niistä aiheutuvia haittoja ja riskejä. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain mukaan, mikäli se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuva ihmisten terveyteen kohdistuva vaara kuten maaperän ja pinta tai pohjaveden pilaantuminen. Koska maa ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksen mukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat. (Lupamääräys 8) Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan paljon orgaanista ainesta ja fosforia eikä niitä voida laskea sellaisenaan ympäristöön. Ilmoitusvelvoite on annettu valvonnan helpottamiseksi. (Lupamääräys 9) Polttoaineiden varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Vastuu vuotavasta säiliöstä kuuluu sen omistajalle. Nestemäisten kemikaalien ja ongelmajätteiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopiviin imeytysaineisiin. (Lupamääräys 10) Laiduntamista koskeva lupamääräys on annettu siitä aiheutuvien haitallisten vaikutusten syntymisen ehkäisemiseksi. Laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Määräys esittää mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma ympäristökeskukselle, on annettu tiedonkulun turvaamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Myös jaloittelualueisiin liittyy suuri ravinteiden huuhtoutumisriski vesiin ja maaperään. (Lupamääräys 11) Jätelain roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettuja koneita tms. siten, että niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyvyyden vähenemistä. Haittaeläinten torjunta on tärkeää hygienian ja yleisen viihtyvyyden vuoksi. (Lupamääräys 12) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Lupamääräys antaa mahdollisuuden velvoittaa toiminnanharjoittaja ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (Lupamääräys 13) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoutumiset ja öljyvahingot. Erityisesti on huomioitava kumikalvoaltaan mahdollinen rikkoutuminen sen suuren koon vuoksi. Pelastus ja turvasuunnitelman laatiminen edesauttaa tiedostamaan

15 mahdolliset riskit ja oikeanlaisen toiminaan vahinkotilanteissa sekä minimoimaan mahdolliset ympäristövahingot. (Lupamääräys 14) 15/18 Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulut. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 15) Vesinäytteiden tarkkailuvelvoite mahdollistaa kumikalvoaltaan vuototilanteessa vuodon varhaisen toteamisen. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi näytteenotto ja analysointi on edellytetty suoritettavan asiantuntijan toimesta. (Lupamääräys 16) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta, laajuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja että lantaa voidaan levittää pelloille asianmukaisesti sekä että pellot ovat sellaisia, että lantaa voi levittää niille aiheuttamatta kohtuutonta kuormitusta. (Lupamääräys 17 ja 18) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uutta lupaa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Keski Suomen ympäristökeskukselle mennessä, mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu oleellista muutosta. Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessaan esittää lupamääräyksen 2 mukainen selvitys, ellei sitä ole aikaisemmin vaadittu esitettäväksi. Lisäksi on esitettävä selvitys ympäristökuormitusta muuttaneista toimenpiteistä. (YSL 55 ) Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Keski Suomen ympäristökeskuksen , Dnro KSU 2006 Y 288/131, myöntämän ympäristöluvan. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Mikäli asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan toimintaa jatkaa keskeytyksettä voimassaolevan lupapäätöksen lupamääräysten mukaisesti. Nykyistä laa

16 jempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) 16/18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000), 4, 5, 7, 8, 22, 28, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000), 1, 6, 19, 30 ja 37 :t Jätelaki (JäteL, 1072/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920), 3 ja 17 :t Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY 1774/2002) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992), jonka 4 :n kohdan 3 mukaan hakemuksesta tehtyjen päätösten tulee olla maksullisia. Maksun suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, maksu on euroa. Toiminnan oleellista muuttamista (YSL 28 mom. 3) koskevan luvan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukonmukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Keski Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Petäjäveden kunnan ja Keski Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupapäätöksen antamisesta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy Ympäristönsuojelulain 97 :n mukaan muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ympäristöluvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveydentai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja, jonka toimialueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät sekä sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella ympäristövaikutukset ilmenevät, vaikutus

17 alueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ne viranomaiset, joiden tehtävä on valvoa yleistä etua. 17/18 Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Tarkastaja Rea Salminen JAKELU Päätös Otto ja Topi Kokkila Töysänperäntie Petäjävesi Jäljennös päätöksestä Petäjäveden kunnanhallitus Petäjäveden ympäristölautakunta Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Suomen TE keskus/ maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti: Tieto päätöksen antamisesta (kuulutus) Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Nitraattiasetus, vain hakijalle

18 18/18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Keski Suomen ympäristökeskukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antamispäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: Keski Suomen ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle, asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Valituskirjelmän voi myös omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on toimitettava perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen Keski Suomen ympäristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille edellä mainitussa ajassa. Keski Suomen ympäristökeskuksen postiosoite on PL 110, JYVÄSKYLÄ ja käyntiosoite Ailakinkatu 17, Jyväskylä sekä puhelinvaihde ja telefax (014) Sähköpostiosoite: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Maksua on tarkistettu Valtioneuvoston asetuksella 924/2008. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto oikeus muuttaa Keski Suomen ympäristökeskuksen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.