5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2009-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Varpaisjärven kunnan Kärsämäen kylän Ruostepuro-tilalla (kiinteistötunnus ) sijaitsevan Jarmo ja Satu Korhosen eläinsuojan toiminnalle. 2 HAKIJA Jarmo ja Satu Korhonen Paasikoskentie KORPIJÄRVI 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan Korhosten eläinsuojaa laajennetaan rakentamalla nykyisen navetan viereen uusi navetta. Eläinsuojassa on nykyisin 54 lypsylehmää, 25 hiehoa, 25 lihanautaa ja 29 nuorkarjaa < 6kk. Laajennuksen jälkeen eläinmäärä on 150 lypsylehmää, 137 hiehoa ja 30 nuorkarjaa < 6kk (1312 eläinyksikköä). Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle (Dnro PSA-2002-Y / Maatalousyhtymä Ahonen & Korhonen). Tilalla on tapahtunut sukupolvenvaihdos Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Varpaisjärven kunnan Kärsämäen kylässä, Ruostepuro-tilalla (kiinteistötunnus ). Talouskeskuksen ympäristössä on peltoja ja metsää. Navetan ja asuinrakennuksen välissä kulkee Paasi-

2 koskentie. Lähin muu asuinrakennus on noin 400 metrin päässä. Uusi navetta rakennetaan vanhan navetan viereen, sen itäpuolelle. 2/12 Lähistöllä ei ole maisema- eikä luonnonsuojelukohteita. Tiilikkajoen vanha uoma on lähimmillään sadan metrin päässä karjarakennuksesta. 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Uuden navetan ja lietealtaiden rakentaminen alkaa keväällä Laajennettu toiminta aloitetaan Tilan yhteydessä olevat nykyinen navetta, kaksi lietesäiliötä, rehuvarastot, rehusiilot ja konevarasto jäävät edelleen käyttöön. Nykyinen navetta jää pienille vasikoille ja hiehoille ja poikima- ja hoitokarsinat rakennetaan siihen. Tällöin vanhassa navetassa on paikat 30 vasikalle ja 63 hieholle sekä 10 poikima-hoitokarsinaa. Lisäksi sinne jää 5 hoitopartta, jotka on tarkoitettu tilapäiskäyttöön, jos on tarve hoitaa useampia eläimiä kerralla. Uusi ja vanha navetta on tarkoitus yhdistää yhdyskäytävällä eläinten kuljetuksen helpottamiseksi. Uudessa navetassa on paikat 150 lypsylehmälle ja 74 hieholle. Vasikoiden makuualue jää kuivalannalle ja ruokkima-alue lietelannalle. Kuivalantalan koko on 54 m 3 ja kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Uuteen navettaan tulee lietelantajärjestelmä. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan 4000 m 3 :n kuminen lieteallas. Toinen kuminen 1100 m 3 :n lieteallas sijoitetaan noin 300 metrin päähän navettarakennusten taakse etäsäiliöksi. Käyttöön jäävät myös nykyisen navetan yhteydessä olevat 1400 ja 250 m 3 :n betoniset lietesäiliöt. Käytettävissä on lisäksi 700 m 3 :n, :n ja 500 m 3 :n sopimussäiliöt, jotka ovat kilometrin päässä tilakeskuksesta. Omaa lietesäiliötilavuutta on käytettävissä 6750 m 3 ja sopimussäiliö tilavuutta 1600 m 3. Lietekuilujen tilavuudeksi tulee 350 m 3. Lietealtaat eivät ole katettuja, eikä uusia altaita ole tarkoitus tässä vaiheessa kattaa. Kaikkien altaiden ympärillä on suojaverkot ja uusien altaiden ympärille rakennetaan myös sellaiset. Lietelannan levitykseen tilalla on käytettävissä peltoa yhteensä 186,48 ha, josta omaa 61,54 ha, vuokrapeltoa 56,08 ha ja sopimuspeltoa 68,86 ha. Eläimiä ei laidunneta uuden navetan ollessa toiminnassa, eikä eläimille ole suunniteltu jaloittelutarhaa. Uudessa navetassa syntyy jätevesiä 600 m 3 vuodessa ja wc vesiä 5 m 3. Wc vedet johdetaan umpisäiliöön, jonka kiinteistöhuolto tyhjentää kaksi kertaa vuodessa ja toimittaa jätevedet Varpaisjärven kunnan jätevedenpuhdistamolle. Muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua 2000 tonnia laakasiiloihin ja 300 tonnia pyöröpaaleihin. Puristeneste johdetaan siiloista umpikaivoihin ja siitä edelleen lietesäiliöön. Säilörehun teossa käytetään AIV-happoa. Pyöröpaalirehut varastoidaan muovitettuina pelloilla siten, että pyritään välttämään varastointia valtaojien ja vesistöjen vieressä. Syöttöön tullessa paalit avataan siilossa, joten paalista mahdollisesti tulevat puristenesteet valuvat umpisäiliöön.

3 3/12 Polttoöljy varastoidaan kahdessa 2000 litran säiliössä. Säiliöt on sijoitettu katettuun, valuma-altaalla varustettuun varastoon. Säiliöt on varustettu laponestolla. Polttoainesäiliöiden tankkausletku on varustettu ylitäytön estolla. Muita öljytuotteita on enimmillään 400 litraa varastossa, jossa on betonilattia. Väkilannoitteet 60 tonnia vuodessa varastoidaan konehallissa suursäkeissä ja AIV-hapot 8000 litraa ulkona säiliössä. Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden ylijäämät noin 10 litraa säilytetään konehallissa. Pesuaineet ovat navetassa niille kuuluvilla paikoilla. Rehujätteet ja pilaantuneet rehut 35 m 3 varastoidaan kuivikelannan kanssa betonisessa lantalassa ja levitetään sieltä peltoon. Jätemuovit, suursäkit yms. varastoidaan siiloissa/konehallissa ja toimitetaan sieltä jätteenkeräykseen / muovi- ja suursäkki keräykseen. Ongelmajätteet varastoidaan betonipohjaisessa konevarastossa ja toimitetaan sieltä ongelmajätekeräykseen kaksi kertaa vuodessa. Metalliromu varastoidaan ulkona yhdessä paikassa ja toimitetaan sieltä kerran vuodessa keräykseen. Käytetyt renkaat menevät yleensä suoraan rengasliikkeiden kierrätykseen. Kuolleiden eläinten ruhot varastoidaan keräilyä varten kiinteäpohjaisessa varastossa ja tiiviisti peitettynä. Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero 1) Määrä Käsittely Metalliromu ,5 t Kuusakoski Oy, Iisalmi Käytetyt renkaat ,2 t Vianor Oy, Iisalmi Ongelmajätteet*; akut loisteputket jäteöljy torjunta-aineet * * * * 0,3 t Ekokem Oy, Iisalmi, kiertävä keräys Sakokaivolietteet ,54 t Varpaisjärven puhdistamolle Rehujäte m 3 Kompostoituna pellolle Lietelanta m 3 Varastointi säiliöissä ja levitys peltoon Kuivikepohja m 3 Kompostoituna peltoon Yhdyskuntajäte t Peltomäen kaatopaikalle Puristeneste m 3 Levitetään peltoon Kuolleet eläimet kpl Raadon keräys Honkajoelle 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus Tilalla on Korpisen vesiosuuskunnan vesi. 5.5 Arvio ympäristövaikutuksista Lannan levitys, siirto ja varastointi aiheuttavat jonkin verran hajuhaittoja ja päästöjä ilmaan. Lietteen levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja minimoidaan pyrkimällä multaamaan liete välittömästi levityksen jälkeen. Multaavan lietteen levityslaitteen ostoa on myös harkittu. Varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja vältetään täyttämällä lietesäiliöt altapäin, mutta lietteen siirrosta säiliöstä toiseen tulee lieviä hajuhaittoja hetkellisesti Maatalouden normaalissa toiminnassa syntyy jonkin verran melua, mutta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa lähellä asuville. Maatilan sijaitsee maatalousalueella, joten melu ei ole mitenkään epätavallinen. Suurimmat meluhaitat syntyvät kevättöiden ja rehunteon

4 aikaan, jolloin traktoriliikenne on vilkkainta. Asutuksen läheisyydessä pyritään välttämään työskentelyä yöllä. 4/12 Karjarakennuksesta ilmanvaihdon mukana syntyvät hajuhaitat eivät ole merkittäviä eikä meluhaittaa myöskään karjarakennuksesta ole. 5.6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista häiriötilanteissa Toiminnan riskejä ovat tulipalot, lantavarastojen vuodot, polttoöljyvuodot ja eläintaudit. Palokuormaa vähennetään yleisellä siisteydellä. Navetta varustetaan hälytysjärjestelmällä. Kaikki koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja suojarakenteet paikoillaan. Kaikki tulityöt tehdään siihen tarkoitukseen varatussa tilassa ja jos tulitöitä tehdään muualla, varataan riittävästi sammutuskalustoa lähelle. Ensisammutuskalusto pidetään kunnossa. Varpaisjärven kunta kustantaa kaikille tiloille kunnassa pelastussuunnitelman vuoden 2010 aikana. Tieyhteys on navetan ympäri ja kaikki hätäpoistumistiet pidetään vapaina Lietesäiliöt ja lantavarastot on tehty ja tullaan tekemään hyväksytyistä materiaaleista ja rakennusohjeiden mukaan. Lantavarastojen kunnon tarkkailu tehdään aina säiliön tyhjennyksen yhteydessä ja muulloinkin tarkkaillaan mahdollisia vuotoja ja vaurioita rakenteissa. Jos lantavaraston rakenteissa sattuu vakava onnettomuus, valumat rajataan kaivinkoneella. Polttoainevuotojen varalta säiliöitä tarkkaillaan jatkuvasti. Vuodot imeytetään imeytysaineeseen, jota on varastossa. Vuodoista ilmoitetaan palokunnalle. Navetassa on hygieniaeteinen ja turhia vierailuja navettaan vältetään. Lintujen ja jyrsijöiden pääsy navettatiloihin pyritään estämään verkoilla. Eläintautitapauksissa vaarasta ilmoitetaan kunnan eläinlääkärille, meijerille ja teurastamolle ja noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varpaisjärven kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Varpaisjärven kunnanvirastossa kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Matti ja Liisa -lehdessä Hakemuksen vireilläolosta on päivätyllä kirjeellä tiedotettu naapurikiinteistöjen haltijoille. 6.2 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varpaisjärven kunnanhallitukselta, ympäristölautakunnalta ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta. Ympäristölautakunta Eläinsuojan ja rehu- ja lantavarastojen rakenteiden tulee olla tiiviitä niin, että niistä ei pääse valumia maaperään tai vesistöön. Lietelannan siirrossa ja kuljetuksessa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, että lietettä ei leviä ympäristöön tai esim. maantielle. Tarvittaessa tiet on puhdistettava, Uusien lietesäiliöiden salaojat on varustettava hakemuksen mukaisesti tarkastuskaivoilla ja säiliöiden tiiveyttä on tarkkailtava niistä.

5 5/12 Kuivalantalan varastotilavuuden riittävyys on varmistettava. Nykyisen eläinsuojan WC-jätteiden osalta on huomioitava maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston antama ohje WC-lietteiden peltoon levittämisestä. Varpaisjärven kunnanhallitus Kunnanhallitus suhtautuu hakemukseen myönteisesti, eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Lapinlahden, Varpaisjärven, Nilsiän ja Rautavaaran ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue , terveysvalvonnan johtaja Eläinten pito ja siirtely sisältävät aina eläintautien leviämisriskin. Ajoreitit rehun, eläinten ja lannankuljetusten osalta tulee pyrkiä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään. Kuolleiden eläinten poistoon navetan eri osista tulee olla selkeä suunnitelma. Raadoille on oltava tiivispohjainen säilytyspaikka noutoa varten. Raadot on suojattava siten, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse niihin. Haudata saa vain kuolleena syntyneet ja luodut vasikat sekä mahdolliset kotitarveteurastuksen teurasjätteet. Hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteitä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Jätteet on haudattava vähintään yhden metrin syvyyteen ja ne on peitettävä välittömästi. Hautaamisen yhteydessä eläinjäte on taudinaiheuttajien tuhoamiseksi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella. Eläinjätettä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Kaiken eläinjätteen hautaamisesta on pidettävä kirjaa ja kotitarveteurasjätteen hautaamisesta on tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. 6.3 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. 6.4 Tarkastukset ja neuvottelut Hakijoiden tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. 6.5 Hakijoiden vastine Hakijoille on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakijat eivät ole jättäneet vastinetta. 7 RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Jarmo ja Satu Korhosen eläinsuojien toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Kumottava päätös Tällä päätöksellä kumotaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antama ympäristölupa (Dnro 0601 Y ).

6 7.2 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Hakemuksen mukaan sakokaivolietteitä ei levitetä peltoon, vaan toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kuivalantalan tilavuus riittää laskelmien mukaan kuivikepohjan kertatyhjennyksestä syntyvän jätteen ja pilaantuneen rehun vuosikertymän käsittelyyn. Muut lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. 7.3 Lupamääräykset 6/ Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet Eläinsuojan ja lietelantasäiliöiden rakenteiden tulee olla tiiviit. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Lantalan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lantaloiden kuormausalueiden tulee olla tiiviit. (YSL 43 ) Perustelu: Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi tai ne tulee muuten asentaa niin, että aistinvarainen arviointi tai näytteenotto on mahdollista tehdä Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maa-

7 7/12 perän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 )

8 Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) Perustelu: Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8/12 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pö-

9 lystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 9/12 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Lähimpään naapuriin on matkaa uudesta navetasta ja lietesäiliöstä noin 400 metriä. Ympäristössä olevilla tiloilla on myös karjaa. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa noin 186 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 157 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 8700 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 7000 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään kiinteäpohjaisessa varastossa ja tiiviisti peitettynä. Polttoainesäiliöt ovat katetussa, valuma-altaalla varustetussa varastossa. Säiliöt on varustettu laponestolla. Tankkausletku on varustettu ylitäytön estolla. Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta, ilmoitetaan ympäristönsuojeluviran-

10 omaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. 10/12 Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)

11 11/12 Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ). 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 1565 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 3130 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevasta päätöksestä peritään puolet maksutaulukon mukaisesta maksusta. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ossi Tukiainen Ympäristöinsinööri Helka Markkanen 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Jarmo ja Satu Korhonen Varpaisjärven kaupunginhallitus Varpaisjärven ympäristölautakunta Lapinlahden, Varpaisjärven, Nilsiän ja Rautavaaran ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Varpaisjärven kunnanhallituksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus Eläinsuojan käyttötarkkailu lomake

12 VALITUSOSOITUS 12/12 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, Kuopio Postiosoite: PL 1049, Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: Asiakaspalvelu: Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo ). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.