TIETO, TIETOAINEISTOT JA. kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 TIETO, TIETOAINEISTOT JA TUTKIMUS CSC 40 VUOTTA kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

2 KLASSINEN TIEDON KÄSITE PLATON: Theaitetos-dialogi X tietää että p jos ja vain jos (1) X uskoo että p (2) p on tosi (3) X:llä on perusteita sille että p (1) erottaa tiedon satunnaisista arvauksista, (2) erheestä ja (3) luulosta

3 TIEDON LAJIT ARISTOTELES: tietää että vs. tietää miksi kuvaaminen ja selittäminen tieteellinen menetelmä dialogi, kriittinen kyseleminen ja keskustelu (SOKRATES) tieteellinen päättely, logiikka, argumentaatio, oppikirjat siirtyminen puhekulttuurista kirjalliseen kulttuuriin

4 TUTKIMUS paras tapa perustella tietoa on tieteellinen menetelmään perustuva tutkimus hypoteesit ja niiden koettelu havaintojen ja kokeiden avulla kokeet kysymyksiä luonnolle fallibilismi (PEIRCE): tosiasiatieto on aina epävarmaa, korjattavissa ja tarkennettavissa uusien aineistojen ja teoreettisten näkökulmien kautta

5 TIETEELLINEN KESKUSTELU tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys edellyttävät, että tieteellinen tieto on julkista kirjapaino 1400-luku: tieteelliset monografiat keskiajan yliopistot, kirjapainot, kirjastot, Turun Akatemia luku, Royal Society: tieteelliset aikakausilehdet referee-järjestelmä, peer review: artikkeleiden ennakkotarkistus vertaisarvioinnin avulla julkaisut tieteen tuloksina ja meriitteinä

6 TIETEEN JULKISUUS tiedon synty edellyttää tiedeyhteisön kriittistä keskustelua julkaisuista käytävä vapaa tieteellinen keskustelu aiempien käsitysten korjaaminen tutkimuksen aineistojen ja päätelmien toistettavuus tieteen julkisuusperiaate koskee kerättyjä ja käytettyjä tutkimusaineistoja (data) sovellettuja tutkimusmenetelmiä ja päätelmiä (metodit) tutkimuksen tuloksina syntyviä johtopäätöksiä (julkaistut artikkelit, monografiat)

7 FRANCIS BACON Novum Organon 1620 tieteen induktiivinen menetelmä tieto on valtaa tieto luonnonlaeista, syyn ja vaikutuksen suhteista, antaa meille mahdollisuuden hallita luontoa ja vähentää ja voittaa elämän kurjuuksia ja välttämättömyyksiä soveltavat tieteet, tiedepohjainen teknologia, osaaminen, kehittämistyö 1800-luvun lopussa

8 TIEDON TALLENNUS painotuotteiden tallennus kirjastoihin Aleksandrian kirjasto vapaakappalelaki kirjastoluokitukset, abstraktit, avainsanat, tiedon hakujärjestelmät arkistot dokumentit, rekisterit tieteellisten julkaisujen eksponentiaalinen kasvu noin miljoona referoitua artikkelia vuodessa Julkaisufoorumi: tieteellistä lehteä, 1200 kustantajaa

9 E-SCIENCE tekstin digitaalinen käsittely tietokannat (databases) ja tiedon louhinta (data mining) elektroninen julkaiseminen internet informaatiokanavana dataa tuottavat mittausjärjestelmät hiukkasfysiikka, tähtitiede, ilmastontutkimus, lääke- ja terveystieteet, kielitiede, ihmis- ja yhteiskuntatieteet tieteellinen laskenta (CSC)

10 SÄHKÖISET ARKISTOT data, julkaisut (repositories) pitkäaikaissäilytys metatieto infrastruktuuri Web of Science, Scopus: viittaustiedot yliopistojen julkaisutiedot HY: JULKI, TUHAT OKM, CSC: JURE-hanke

11 OPEN ACCESS OA: julkaisujen vapaa saatavuus sähköisessä muodossa avoin data aikaisemman tutkimuksen tarkistaminen aineistojen käyttö uusiin tutkimuksiin ja sovelluksiin tutkimuksen edistäminen taloudellinen merkitys

12 KV. SUOSITUKSET UNESCO 2003 OECD: Access to Research Data from Public Funding 2007, tietoaineistojen vapaa saatavuus ERC 2007, julkaisujen ja primääriaineistojen tallennus EU:n komissio 2009, viides vapaus, tutkijoiden, tiedon ja teknologian vapaa liikkuvuus

13 SUOMI Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2009 Valtiovarainministeriö: Julkishallinnon tietovarannot VALTASA (valtiotason arkkitehtuurit) Liikenne- ja viestintäministeriö: Julkisen tiedon saatavuus

14 TUTA poikkihallinnollinen työryhmä CSC:n koordinoimana Tutkimuksen tietoaineistot Olennaisen käsikirja päättäjille selvitys kansallisesta ja kv. tilanteesta Tieto käyttöön Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi 2011 suositukset toimenpiteiksi

15 Tutkimuksen tietoaineistot -hanke

16 VISIO Suomessa on selkeä tietopolitiikka, jota yhteiset sähköiset palvelut tukevat. Julkisen sektorin hallinnoimat tietoaineistot sekä julkisen tutkimusrahoituksentuella syntyneet tietoaineistot ovat lainsäädännön ja yhtenäisten käyttöehtojen ohjaamina pääsääntöisesti maksutta yhteiskunnan hyödynnettävissä. Pitkäjänteinen tietoinfrastruktuurin kehittämisen ja ylläpidon rahoitusjärjestelmä takaa, että olemassa olevat ja uudet tietoaineistot kuvaillaan ja ne ovat helposti löydettävissä ja otettavissa käyttöön tietoverkossa olevien palveluiden avulla. Kannustava ja oikeudenmukainen meriittijärjestelmä varmistaa uusien, laadukkaiden tietoaineistojen liittämisen tietoinfrastruktuuriin.