Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Transkriptio

1 Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu, Hannu Marttila, Teemu Tahvanainen, Reijo Hokkanen, Janne Koti-aho, Björn Klöve Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto, Metsähallitus, Jyväskylän yliopisto

2 Miksi teemme soiden ennallistamista? - Hiilitaseen hallinta - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen - Jokien alivirtaamatilanteiden parantaminen - Vesistökuormituksen pienentäminen -? Palautetaan ainutlaatuinen suoekosysteemi BIODIVERSITEETTI

3 Miksi teemme soiden ennallistamista? - Hiilitaseen hallinta - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen - Jokien alivirtaamatilanteiden parantaminen - Vesistökuormituksen pienentäminen -? Palautetaan ainutlaatuinen suoekosysteemi BIODIVERSITEETTI Mitä se vaatii? Märkyys säilyy ympäri vuoden Veden alkuperä tukee tavoiteltua suoluontoa Turpeen muodostuminen käynnistyy Suoluonto palautuu

4 Seurantaverkosto HYDROLOGINEN SEURANTA Boreal Peatland LIFE - Metsähallitus - 46 suota kaikkinensa - 27 ojitettua/ennallistettua - 19 luonnontilaista verrokkia - Vanhimmat ennallistettu pian 10 vuotta sitten 4 Ravinteikkuus Suotyyppi Käsittely Lukumäärä Vähäraviteiset 23 Keskiravinteiset 14 Ravinteikkaat 6 Korpi 13 Räme 13 Aapa 20 Ojitettu/ennallistettu 27 Luonnontilainen 19 - Vedenlaatu ja määrä - Roudaton kausi - Suoveden seuranta - Valunta 9 kohteelta - Sadanta

5 1. Miten ojien tukkiminen on vaikuttanut suon vesikorkeuksiin 2. Mitä voimme sanoa veden laadusta ennallistetuilla kohteilla 3. Ajatuksia käytännön ennallistamistoimiin

6 Menberu M, Tahvanainen T, Marttila H, Irannezhad M, Ronkanen A-K, Penttinen J, Kløve B Watertable -dependent hydrological changes following peatland drainage and restoration: Analysis of restoration success. Water Resources Research 52 (5): HYDROLOGIA Vesikorkeus ennallistuksessa nousee korkeammalle kuin luonnontilaisella suolla 6

7 Menberu M, Tahvanainen T, Marttila H, Irannezhad M, Ronkanen A-K, Penttinen J, Kløve B Watertable -dependent hydrological changes following peatland drainage and restoration: Analysis of restoration success. Water Resources Research 52 (5): HYDROLOGIA Vesikorkeus ennallistuksessa nousee korkeammalle kuin luonnontilaisella suolla Vesikorkeus on ennen ennallistusta jo hyvin lähellä luonnontilaista aluetta Muutamassa vuodessa vesikorkeus palautuu luonnontilaisen tasolla 7

8 Menberu M, Tahvanainen T, Marttila H, Irannezhad M, Ronkanen A-K, Penttinen J, Kløve B Watertable -dependent hydrological changes following peatland drainage and restoration: Analysis of restoration success. Water Resources Research 52 (5): HYDROLOGIA Vesikorkeus ennallistuksessa nousee korkeammalle kuin luonnontilaisella suolla Vesikorkeus on ennen ennallistusta jo hyvin lähellä luonnontilaista aluetta Muutamassa vuodessa vesikorkeus palautuu luonnontilaisen tasolla Vesikorkeuden näkökulmasta suotuiset olosuhteet rahkasammalelle lisääntyvät 8

9 valuntakerroin HYDROLOGIA Vesikorkeus ennallistuksessa nousee korkeammalle kuin luonnontilaisella suolla Vesikorkeus on ennen ennallistusta jo hyvin lähellä luonnontilaista aluetta Muutamassa vuodessa vesikorkeus palautuu luonnontilaisen tasolla Vesikorkeuden näkökulmasta suotuiset olosuhteet rahkasammalelle lisääntyvät Suon rooli valuma-alueella muuttuu - Varastotila lisääntyy - Valuntaa muodostuu hiukan enemmän - Sateesta aiheutunut korkein valunta pienenee - Vaste sadantaan hidastuu 9

10 Menberu M, Marttila H, Tahvanainen T, Kotiaho J, Hokkanen R, Kløve B, Ronkanen A-K Changes in pore water quality after peatland restoration: Assessment of a large scale, replicated Before-After-Control-Impact study in Finland. Wat. Resour. Res. 53, /2017WR VEDENLAATU Keskimäärin P, N ja DOC laskevat luonnontilaisen tasolle 6 vuodessa HUOM: N=1 seurannan hyvä jatkua 10

11 Menberu M, Marttila H, Tahvanainen T, Kotiaho J, Hokkanen R, Kløve B, Ronkanen A-K Changes in pore water quality after peatland restoration: Assessment of a large scale, replicated Before-After-Control-Impact study in Finland. Wat. Resour. Res. 53, /2017WR VEDENLAATU Suotyypit käyttäytyivät eri tavalla, mutta kaikissa P, N ja DOC pitoisuudet suovedessä laskivat Rämeillä 5 vuoden jälkeen ei oltu saavutettu luonnontilaisen tasoa 11

12 Menberu M, Marttila H, Tahvanainen T, Kotiaho J, Hokkanen R, Kløve B, Ronkanen A-K Changes in pore water quality after peatland restoration: Assessment of a large scale, replicated Before-After-Control-Impact study in Finland. Wat. Resour. Res. 53, /2017WR VEDENLAATU Kasvillisuustyypeistä karut suot saavuttivat luonnontilaisen tason suoveden P, N ja DOC pitoisuuksissa 12

13 Menberu M, Marttila H, Tahvanainen T, Kotiaho J, Hokkanen R, Kløve B, Ronkanen A-K Changes in pore water quality after peatland restoration: Assessment of a large scale, replicated Before-After-Control-Impact study in Finland. Wat. Resour. Res. 53, /2017WR VEDENLAATU Kasvillisuustyypeistä karut suot saavuttivat luonnontilaisen tason suoveden P, N ja DOC pitoisuuksissa 13

14 Menberu M, Marttila H, Tahvanainen T, Kotiaho J, Hokkanen R, Kløve B, Ronkanen A-K Changes in pore water quality after peatland restoration: Assessment of a large scale, replicated Before-After-Control-Impact study in Finland. Wat. Resour. Res. 53, /2017WR VEDENLAATU Kasvillisuustyypeistä karut suot saavuttivat luonnontilaisen tason suoveden P, N ja DOC pitoisuuksissa Ravinteikkuutta ilmentävällä suolla N ja P kierrossa vähemmän suovedessä Ravinteikkaat suot saavat vetensä ympäröivältä mineraalimaalta laimennus efekti Karulla suolla ph rajoittaa N ja P kiertoa suovedessä enemmän ravinteita 14

15 Menberu M, Marttila H, Tahvanainen T, Kotiaho J, Hokkanen R, Kløve B, Ronkanen A-K Changes in pore water quality after peatland restoration: Assessment of a large scale, replicated Before-After-Control-Impact study in Finland. Wat. Resour. Res. 53, /2017WR VEDENLAATU & HYDROLOGIA Drained Restored Pristine Vedenlaatuun vaikutti eniten suon ravinnetaso ja vesikorkeus Ojitetuilla alueilla ilman lämpötila nousi määrääväksi tekijäksi orgaaninen aines hajoaa nopeammin Ennallistus palautti ojitettuja alueita lähemmäs luonnontilaista Liian korkea vesipinta näkyi korkeina P, N ja DOC pitoisuuksina 15

16 Suoveden pitoisuudet indikoivat nopeata vastetta ennallistamiseen syntyykö yksittäisissä tutkimuksissa havaittu kuormitus tukituista ojista ennallistetuilla alueilla? Tulisiko näitä riskialueita huomioida paremmin toimenpiteissä? Liian korkea vesipinta riskinä korkeampiin ravinnepitoisuuksiin suokasvillisuuden palautuminen ojien lähettyvillä ehkä hidastuu ph määräävä tekijä kasvillisuuden ilmentäjänä aineiston perusteella vaikeata saavuttaa/pitää esim. lettokasvillisuuden vaatimuksia Tulisiko suon valuma-alueyhteys huomioida paremmin kunnostuksissa? Ennallistamisen onnistuminen tarkasteltu rahkasammalen näkökulmasta, mutta mitkä vaateet ovat esim. korpisuon puustolle? Tulisiko suotyyppi huomioida selkeämmin vesittämisessä ja esim. ennallistaa korpia myös niiden läpikulkevan noron/puron näkökulmasta? 16

17 Yhteenveto hydrologisista muutoksista 17

18 Kiitos! Kysymyksiä?