Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Vastaajat valitsivat arvionsa väritaulukosta. 1a) Ympäristöarviot huomioivat yksittäisen suon ominaisuudet Yksittäisen suon ominaisuudet kuten sijainti, koko ja eri turvekerrosten huuhtoutumisriski, sekä alapuolisen vesistön ominaisuudet huomioidaan hyvin suon vesistövaikutuksia arvioitaessa. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Ympäristölupahakemuksessa arvioidaan tuotantosuon kuormitus ja sen vaikutus alapuoliseen vesistöön. Arviot perustuvat kuormitustarkkailuaineistoihin koko Suomesta tuotantosoiden osalta vuosilta Kuntoonpanovaiheen tarkkailuaineisto on koottu vuosilta Arviot on laadittu eri vesiensuojelumenetelmille. Parhaan vesiensuojelutekniikan omaavien soiden määrä on sen jälkeen kasvanut, joten arviointi on hyvä päivittää. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 8-4 [perustelu] Turvetuotannon kuormituksen seurantaverkko on alueellisesti kattava, vesistöjen tilasta on hyvin tietoa ja näihin molempiin kiinnitetään huomiota turvetuotannon ympäristölupien käsittelyssä Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-3 [perustelu] soita ei kovin hyvin yksilöidä arvioinnissa vaan tavallisesti suot arvioidaan keskimääräisesti, oma mielipide Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-4 [perustelu] Suon ominaisuuksia ei oteta käytännössä mitenkään huomioon lupaprosesseissa, alapuolisen vesistön ominaisuudet ovat yleensä tarkastelussa varsin hyvin mukana Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Arviot perustuvat keskiarvoihin, ns. ominaiskuormitukseen. Kerroskohtaisia eroja ei huomata ollenkaan. 1b) Ympäristöarviot huomioivat erilaiset sääolosuhteet ja tuotantovaiheet Koko turpeennoston aikaiset rankkasateet ja tulvahuiput otetaan huomioon ympäristöarvioissa, kuten myös päästöjen vaihtelu eri tuotantovaiheissa. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Ympäristöluvassa on arvioitu sekä kunnostus- että tuotantovaiheen kuormitus. Lisäksi kuormitus arvioidaan eri vesiensuojelumenetelmillä. Monivuotisten seurantojen perusteella kenttien vesiensuojeluratkaisut on mitoitettu tulvahuipuille ja rankkasateille. Jatkuvatoimisella virtaamanmittauksella on saatu kattavasti tietoa rankkasateiden ja tulvahuippujen aiheuttamasta virtaaman ja kuormituksen lisäyksestä. Tulvahuippujen ja rankkasateiden aikaan myös näytteenotto on tiheämpää. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] Rankkasateiden ja tulvakausien kuormituksen seurannasta ei aina ole riittävästi tietoa. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] keskimääräisyys ei ota huomioon

2 merkittäviä huipputilenteita Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] Vain keskimääräisiä ominaiskuormitusarvoja otetaan huomioon luvituksessa. Ääri-ilmiöitä, jotka usein aiheuttavat suurimman osan turvekenttien vesistökuormituksesta, ei oteta lainkaan huomioon. Olen nähnyt vaikutusten tarkkailuraportin, jossa sateiseen aikaan otettu näyte jätettiin huomioon ottamatta epätyypillisenä. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Rankkasateiden virtaamahuiput jäävät huomioimatta ominaiskuormituslukuihin perustuvissa arvioissa. Tuotantovaihetta ei huomioida kun vesinäytteitä tarkkailuissa otetaan - eikä tarkkailu sinänsä muuta olemassa olevaa lupaa, eli suurikaan päästö ei vaikuta toimintaan (teoriassa voi vaikuttaa seuraavan luvan saantiin samalla vesistöalueella) 1c) Ympäristöarviot huomioivat kaikki vesistöhaitat Ympäristöarvioissa arvioidaan kaikkia turpeennoston alapuolisiin vesistöihin aiheuttamia haittoja. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Ympäristöluvassa tarkastellaan vastaanottavan vesistön laatua, vesistön kokonaiskuormituksen määrää ja turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen osuutta siitä. Turvetuotanto vaatii ympäristöluvan ja sen aiheuttamaa kuormitusta ja vaikutuksia mitataan järjestelmällisesti. Turvetuotannon ympäristölupaan liittyvissä päästö- ja vesistötarkkailuissa määritetään aina typpi, fosfori, kiintoaine, humus (CODMn) ja ph. Lisäksi tehdään lupaehtojen mukaisesti vaikutustarkkailua kuten kalataloudellista tarkkailua ja biologista tarkkailua: pohjaeläin- ja kasviplankton tarkkailua, vesikasvillisuuden tarkkailua sekä perifyton-ja piilevätarkkailua. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 7-4 [perustelu] Turvetuotannon vesistöissä aiheuttamia liettymishaittoja ei seurata vesistövaikutusten velvoitetarkkailuissa. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-3 [perustelu] eipä juuri oteta huomioon Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Ks. edellä Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Kiintoaines ei kuvaa orgaanisen aineen kokonaispäästöä. Luvassa kiintoaine on mitattava asia. Jälkivalvonnassa mitataan hapenkulutusta CODmn-arvolla, jossa muukin org.aines periaatteessa näkyy, mutta se ei enää vaikuta jo aloitettuun toimintaan. 1d) Ympäristöarviot ovat kansalaisille helposti ymmärrettäviä Ympäristöarvion lukemalla tavallisen kansalaisen on helppo ymmärtää turpeennostoalueen vaikutukset omaan lähiympäristöönsä. Mia Suominen Vapo [arvio] 7-4 [perustelu] Ympäristöarviot, etenkin kuormitukseen liittyen, ovat ammattilaistekstiä esim. järven valuma-alue, pitoisuus mg/litra tai kuormitus kg/ha/vuosi tai CODMn eli kemiallisen hapenkulutuksen määrä, joka kuvaa orgaanisen aineksen kokonaismäärää. Näitä tulisi saada helpommin ymmärrettävään muotoon.

3 Kansalaisten on myöskin vaikea suhteuttaa turvetuotannosta tulevan kuormituksen määrää järven kokonaiskuormituksesta, sillä vesistökuormitus muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta erittelemättä niiden suuruusjärjestystä: metsätalous,, turvetuotanto, maatalous, luonnonhuuhtouma, kalankasvatus, turkistarhaus, yhdyskunnat, teollisuus, haja-asutus, virkistyskäyttö, kaatopaikat, ojitus ja perkaus. Vesiensuojelussa tarvitaan vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-4 [perustelu] Limnologian ja vesikemian yleinen tuntemus on melko heikkoa. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-4 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] ei tavallisella kansalaisella ole edellytysiä hahmottaa tätä problematiikkaa Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Ominaiskuormitusluvut eivät kerro keskimääräiselle kansalaiselle yhtään mitään mitkä ovat konkreettiset vaikutukset. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Kysymystulva on loppumaton... Vaikutuksia ei tunnu ymmärtävän viranomainenkaan, saati kansalainen. 1-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa päästöjen ja niiden aiheuttamien haittojen arviointia? Mia Suominen Vapo Vesistöjä kuormittavat monet tahot, joten toimenpiteiden tehokkaan suuntaamisen mahdollistamiseksi tarvittaisiin alueellisia esimerkkejä mittaukseen perustuvista koko valuma-alueen kattavista tarkasteluista, joissa huomioidaan kaikkien maankäyttömuotojen aiheuttama kuormitus. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Tällä hetkellä tarpeen olisi käynnistää erityisesti turvetuotannon aiheuttamien liettymishaittojen seuranta. Tätä tarkoitusta varten tulisi kehittää menetelmiä. Björn Klöve Oulun yliopisto Jatkuvatoiminen mittaus ja aineiston mallinnusta muutamalla suolla sen sijaan, että mitataan lukuisien soiden päästöjä harvaan. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus luoda kriteerit tehdä säädökset luoda hyvät käytännöt Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien kuormituspiikkien huomioon ottaminen luvituksessa. Tarkoittaisi ympäristöluvan saamisen huomattavaa tiukentumista. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Kaikki orgaaninen aines ja suokohtaiset erot huomioiden luvanmyöntämisen pohjatiedoksi. Arviointi vesistöaluekohtaisesti ja luvan saisi vain jos vesistö päästön kestää ja vain niin monelle suolle kuin kestokyky sallii. Arvioimattomille soille ei luvanmyöntämisen pidä olla mahdollista (GTKlla tiedot n suosta). OSA 2 PÄÄSTÖJEN MITTAUS 2a) Vesistöpäästöjä mitataan ajallisesti ja maantieteellisesti tiheästi Nykyjärjestelmä antaa luotettavat tiedot kaikkien turpeennostosoiden todellisista vesistöpäästöistä. Mittauksissa

4 havaitaan luotettavasti kullekin suolle osuvien rankkasateiden ja suurien kevättulvien aiheuttamat päästöt. Mia Suominen Vapo [arvio] 8-4 [perustelu] Viranomaisten hyväksymät tarkkailuohjelmat kattavat koko maan ja kaikki suot. Kaikkia soita tarkkaillaan lupakauden aikana. Osa soista on intensiivitarkkailussa, osaa tarkkaillaan harvemmin. Näytteitä otetaan kevättulvan aikaan kerran viikossa ja sen jälkeen kerran kahdessa viikossa vuoden loppuun saakka. Rankkasadejaksoilla otetaan lisänäytteitä. Jatkuvatoimisen virtaamanmittauksen avulla veden määrästä saadaan todellinen tieto. Soiden kuormitustiedot ovat julkisia ja löytyvät ympäristöviranomaisen rekisteristä (VAHTI). Nykyisissä vesienkäsittelymenetelmissä pystytään huomioimaan tulvat. Virtaamansäätöpadoilla hidastetaan veden virtausnopeutta tulvatilanteessa. Myös laskeutusaltaat mitoitetaan siten, että rankat vesisateet ja tulvatilanteet on huomioitu. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle tai kosteikolle painovoimaisesti tai pumppaamalla. Pumppaamot mitoitetaan niin, että virtaamat hallitaan kaikissa tilanteissa. Pumppaamo pystyy pumppaamaan pintavalutuskentälle vettä vain tuottonsa verran. Mikäli turvetuotantoalueella on enemmän vettä, varastoituu se tuotantoalueen ojastoihin ja altaisiin, josta se pikku hiljaa pumpataan vesiensuojelurakenteelle. Häiriötilanteet ilmoitetaan aina valvovalle viranomaiselle Vapo on asentanut ensimmäiset 7 jatkuvatoimisesti turvevesien laatua mittaavaa laitteistoa täydentämään ennestään 2 viikon välein tehtävää mittausta. Mittaustulokset tulevat julkisesti nähtäville nettiin Vapon sivuille. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 8-4 [perustelu] Päästöjä tarkkaillaan melko tiheällä alueellisella verkolla. Tämän seurannan perusteella saadaan turvetuotannon kuormituksesta sellaista oikean tason tietoa, joka auttaa suhteuttamaan sen kuormitusosuuden vesistöihin kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Esimerkiksi maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen alueellisesta jakautumasta on paljon vähemmän tietoa, vaikka niiden kuormitusosuus kokonaiskuormituksesta on huomattavasti turvetuotantoa suurempi. Tarkentamisen varaa turvetuotannon päästöjen tarkkailussa on kyllä rankkasateiden ja tulvakausien aikoina. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-5 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] ei anna Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] Ks. osan 1 perustelut Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-5 [perustelu] Jälkikäteen päästötarkkailussa saadaan kohtuullisesti tietoa kerättyä, mutta jatkuvatoimisia mittareita on erittäin vähän ja siksi rankkasateiden ja vastaavien ongelmat jäävät pääosin piiloon. 2b) Päästömittaukset huomioivat kaikki haitalliset aineet Nykyjärjestelmä antaa luotettavat tiedot kaikista niistä aineista, jotka haittaavat alapuolisia vesistöjä. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Näytteistä analysoidaan lähtevän veden kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja humus CODMn arvona. Lisäksi laajennettuun tarkkailuun kuuluvat nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori ja rauta. Kaikista yllä mainituista aineista voidaan laskea vuoden kokonaiskuormitus. Kiintoaineesta analysoidaan tarvittaessa myös epäorgaanisen ja orgaanisen aineiden osuudet (hehkutusjäännös

5 ja hehkutushäviö). Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 9-4 [perustelu] Kuormitustarkkailuissa on mukana kaikki vesistöjä kuormittavat aineet: kiintoaine ja sen eri muodot, orgaaniset aineet, rauta ja ravinteet sekä myös ph-arvo. Orgaanisten aineiden osalta ottaisin kyllä mukaan kemiallisen hapenkulutuksen (CDDMn) ohella/sijasta orgaanisen kokonaishiilen (TOC) ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) mittaukset. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 9-5 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] miten se voisikaan Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Hienojakoinen orgaaninen kiintoaines jätetään kokonaan huomioon ottamatta, samoin pääosin liuennut orgaaninen aines. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-5 [perustelu] Jälkikäteen saadaan kohtuullinen käsitys CODmn:n avulla myös orgaanisen aineen kokonaispäästöstä, mutta se ei vaikuta lupapäätökseen. Humusaineiden vaikutukset (mm. bakteeriravintoverkon kautta ja pohjien liettymisessä) ovat vasta alkaneet selvitä muille kuin pienelle asiantuntijajoukolle. 2c) Kiintoainemittaukset antavat todelliset päästölukemat Mittalaitteet ottavat talteen yli 1,4 mikrometrin kokoiset kiintoaineet. Kiintoaineen alaraja on 0,45 mikrometriä (ymparisto.fi). Väliin jääviä 0,45-1,4 mikrometrin raekokoa olevia kiintoaineita on niin vähän, että niiden huomioiminen ei muuttaisi mittaustuloksia. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-3 [perustelu] Kiintoaineen osalta käytetään suodattimia, joiden huokoskoko on 1,2 mikrometriä (yksi tuhannesosamillimetristä). Suodatinten käyttöä voidaan pitää varsin riittävänä, koska sillä saadaan tutkittavasta vedestä kaikki kiintoainepartikkelit, jotka ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin bakteerit. Lisäksi menossa olevassa Sulka-hankkeessa selvitetään suodattimen huokoskoon vaikutusta kiintoaineksen määrään. Sulka- hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia vesiensuojelumenetelmiä turvetuotannolle Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 8-4 [perustelu] Tällä hetkellä tarkkailuissa käytettävällä lasikuitusuodatinpaperilla (Whatman GF/C, huokoskoko 1,2 um)) saadaan vedestä poistettua kaikki kiintoaine. Kun huokoskokoa pienennetään, alkaa ruskeasta rautapitoisesta vedestä todennäköisesti pidättyä suodatinpaperille entistä enemmän rautapitoisia humusainekolloideja. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 6-5 [perustelu] Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] kiintoaineet ovat vain osa muutenkin. Suuri osa ilmiöstä on liuennneena Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] Mitä ilmeisimmin hienojakoista kiintoainetta on enemmän kuin karkeampaa mitattavaa ainetta. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-4 [perustelu] Mittarajaa pienemmän orgaanisen aineen osuus on tutkimuksen mukaan jopa 90% orgaanisen aineen kokonaispäästöstä. Pääosa siitä lienee liukoista humusta, mutta epäilemättä myös 1,4 ja liukoisuuden väliin jäävälläkin osuudella on merkitystä.

6 2-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa päästöjen mittausta? Mia Suominen Vapo Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Automaattinen kiintoainepäästöjen seuranta tulvakausina ja ranbkkasateiden aikana. Pohjien liettymisen seuranta menetelmä käyttöön kuormituksen vaikutusalueella. Björn Klöve Oulun yliopisto Sameuden jatkuvatoiminen mittaus täydennettynä muutamala vesinäytteillä antaa hyvän kun kiintoainepäästöstä. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus online mittaus Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 0,45 mikrometrin suodattimen käyttö kiintoainetta tutkittaessa sekä liuenneen orgaanisen aineksen nykyistä parempi mittaaminen. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Orgaanisen aineen kokonaismäärä lupapäätösten perustaksi. OSA 3 VESIENSUOJELURAKENTEET 3a) Vesiensuojelu poistaa turpeennoston vesistövaikutukset Käytössä olevien parhaiden mahdollisten (B.A.T., best available technique) vesiensuojelumenetelmien avulla suon vaikutukset alapuoliseen vesistöön koko turpeennostoprosessin (kunnostusvaiheineen) aikana ovat yhtä pienet kuin jos suo olisi jätetty luonnontilaiseksi tai mahdollisten metsäojitusten annettu kasvaa umpeen. Mia Suominen Vapo [arvio] 8-4 [perustelu] Luonnontilaisen suon kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn, kuvaa humuksen määrää) keskiarvo on 38 mg/litra, kun se pintavalutuskentällisellä tuotantosuolla on keskimäärin 41 mg/litra. Turvesoiden humuskuormitukset ovat keskimäärin samoja tai lievästi suurempia kuin luonnontilaisilta suovaltaisilta alueilta lähtevässä vedessä. Tämä perustuu vuosina koottuihin humusarvoihin (CODMn) 110:ltä turvesuolta ja niiden yläpuolisilta tarkkailupisteiltä. Kun vesienkäsittelyjärjestelmät rakennetaan parhaan tekniikan mukaan, turvetuotannon vesienkäsittelyjärjestelmistä alapuoliseen vesistöön lähtevä vesi on parhaimmillaan lähellä luonnonsoiden valumavesien laatua. Luonnontilaisten soiden ja vanhojen metsäojitettujen alueiden vesistökuormituksesta olisi kuitenkin hyvä olla enemmän mitattua tietoa. Turvetuotannon ympäristöluvassa määritellään alueelle tehtävät vesiensuojelurakenteet. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaisesti turvetuotantoalueilla BAT määritellään aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen erityisolosuhteet ja jäljellä oleva käyttöaika. Vesien käsittely pintavalutuksella tai kemiallisella puhdistuksella on aina parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotannon kuivatusvedet ovat luonnonvesiä, joille toimivat hyvin luonnonmukaiset vesienkäsittelymenetelmät kuten pintavalutuskentät ja kosteikot. Lietesyvennykset, lietteenpidättimet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätö kuuluvat turvetuotantoalueen perustason vesienkäsittelyyn. Vesi puhdistuu niissä ennen pintavalutusta ja

7 kosteikkoja. Vapo on asettanut oma-aloitteisesti tavoitteekseen, että kaikki tuotantosuot rakennetaan parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Koskaan kuormituksesta ei päästä täysin eroon. Sen tasoa voidaan kuitenkin vesiensuojelutekniikalla merkittävästi vähentää. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 7-5 [perustelu] Tätä arviontia vaikeuttaa jonku verran luotettavan vertailuaineiston puute. Luonnontilaisilta soiden ravinnehuuhtoumista on varsin vähän tietoa, mutta pitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin turvesoilta. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] siis pitäisi poistaa mutta kun ei poista Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] BAT ei lähimainkaan riitä korjaamaan päästöjä talteen erityisesti lumensulamiskautena ja rankkojen kesäsateiden yhteydessä. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Roskaa. Pintavalutus (BAT) pääsee parhaillaankin vain noin 50% puhdistustehoihin, eikä saa osaa aineista ollenkaan kiinni (humus voi lisääntyäkin). Kemikalointi (myös BAT) voidaan tehdä monella tavalla, mutta toistaiseksi ei näyttäisi toimivan juuri pintavalutusta paremmin - mutta tietoa eri menetelmistä on vähän, eikä kemikalointia vielä juurikaan edes tehdä. 3b)Ojittamattoman suon pintavalutuskenttä toimii ympäri vuoden Luonnontilaisille tai ojittamattomille soille perustetut pintavalutuskentät toimivat hyvin myös kovien rankkasateiden ja lumien sulamisen aikaan. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-3 [perustelu] Pintavalutuskentän mitoituksessa huomioidaan suuret valumatilanteet. Pintavalutuskentälle tulevan veden määrää voidaan säätää virtaamansäätöratkaisuilla. Ojittamattomalle suolle suunniteltu pintavalutuskenttä on useimmiten optimaalisin ratkaisu, jolloin se poistaa hyvin kiintoainetta ja ravinteita. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Jossakin määrin näillä pintavalutuskentillä no onnistuttu vähentämään kiintoainekuormitusta. Näiden vesiensuojelurakenteiden puhdistustulokset ovat heikoimmillaan silloin, kun kentälle tulevat vesimäärät ovat suurimmillaan. Tällöin puhdistettava vesi suurelta osin vain virtaa nopeasti kentän yli eikä pääse kontaktiin lentän vettä puhdistavan turpeen kanssa. Tulvakausinakin kuitenkin kiintoainetta pidättyy jonkin verran kentälle sedimentoitumalla ja sammalkerrokseen siivilöitymällä. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-5 [perustelu] Tästä asiasta voisi olla enemmän tietoa. Toimintaa vaikuttaa virtaama (viipymä) ja tuleva pitoissu (eli kun veden ravinne ja kiintoaine pitoisuus, ovat poistumat vastaavasti ovat hyviä) Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] jäässä ne ei pidätä mitään ja rankkasateiden aikna ne ei ehdi pidättä. lisäksi ne eivät ole ikuisia Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Pintavalutuskentistä menee kiintoainesta läpi erityisesti kovien rankkasateiden yhteydessä. Pintavalutuskentät eivät myöskään ole ikuisia, ajan myötä niiden kyky pidättää kiintoainesta ja liuenneita aineksia heikkenee.

8 Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-4 [perustelu] Tutkimustietoa on vasta vähän, mutta joka tapauksessa vaihtelu on suurta, eivätkä pintavalutuskentät aina toimi hyvin. Luonnontilaisenkin pohjan puhdistusteho riippuu mm. turpeen laadusta ja tietysti kentän koosta suhteessa kaivuualaan. Kevättulvan virtaamia ei mikään kenttä ehdi suodattaa. 3c)Ojitetun suon pintavalutuskenttä toimii ympäri vuoden Ojitetuille soille perustetut pintavalutuskentät toimivat hyvin myös kovien rankkasateiden ja lumien sulamisen aikaan. Mia Suominen Vapo [arvio] -3 [perustelu] Pintavalutuskentän mitoituksessa huomioidaan suuret valumatilanteet. Pintavalutuskentälle tulevan veden määrää voidaan säätää virtaamansäätöratkaisuilla. Pintavalutuskenttä saadaan hyvin toimivaksi myös ojitetulle suolle, kun estetään oikovirtausten muodostuminen ja huolehditaan veden tasaisesta jakautumisesta kentälle. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] Pidättävät kyllä kiintoainetta ja poistavat epäorgaanista typpeä. Rautaa, fosforia ja humusta voi kuitenkin huuhtoutua kentältä. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-5 [perustelu] Tästä asiasta voisi olla enemmän tietoa. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] sama kuin edellä, ja ojitettu suo ei voi toimia pintavalutuskenttänä jos ojaverkko toimii, Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] Ojitetulle suolle perustetut pintavalutuskentät toimivat huonosti, sellaisia ei pitäisi käyttää ollenkaan. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Ne eivät yleensä toimi normaalioloissakaan hyvin. Maatunut turvelaatu ja ojapainanteet estävät kunnollisen puhdistustuloksen. 3d) Vesiensuojelurakenteet ovat hyvässä kunnossa Turveteollisuuden toimijat pitävät vesiensuojelurakenteet hyvässä kunnossa ja tarkkailevat sekä huoltavat niitä säännöllisesti. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Turvetuotannon vesiensuojelu suunnitellaan huolellisesti. Ympäristöluvassa määritellään vesiensuojelurakenteet ja ympäristöviranomaiset tarkastavat ne säännöllisesti. Lisäksi kesällä 2011 kaikilla Vapon turvetuotantoalueilla tehtiin ympäristötarkastukset omavalvontana. Niiden tekemistä varten palkattiin erikseen 23 kesätyöntekijää. Vastaavat tarkastukset tehdään myös kesällä Tämän lisäksi urakoitsijat tarkastavat turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet kahden viikon välein. Näillä vapaaehtoisilla toimilla Vapo haluaa varmistaa vesiensuojelurakenteiden toimivuuden ja hyvän ympäristönhoidon tilan kaikilla tuotantoalueilla. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 9-4 [perustelu] Toivottavasti toimivat ympäristöluvassa asetettujen ehtojen mukaisesti. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 9-4 [perustelu]

9 Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-3 [perustelu] eivät pidä Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Olen nähnyt runsaasti konkreettisia esimerkkejä huonossa kunnossa olevista hoitamattomista vesiensuojelurakenteista. Niistä löytyy kuvia myös esim. turveurakoitsijoiden nettisivustolta Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Kolme tuoretta selvitystä osoittavat, että puutteita vesiensuojelurakenteissa on lähes jokaisella turvesuolla. Edes lupamääräyksi ei noudateta läheskään riittävästi. 3e) Turveteollisuus antaa todenmukaisen kuvan vesienpuhdistusmenetelmien tehokkuudesta Turveteollisuuden esitteessä on arviot kaikkien vesistöjen kannalta oleellisten päästöjen vähenemistä ja ilmoitetut lukemat ovat luotettavia. at_22_12_2009.pdf Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Kerromme avoimesti toimintamme ympäristövaikutuksista ja kehitämme toimintaamme yhteistyössä paikallisten asukkaiden, asiakkaidemme, viranomaisten sekä muiden sidosryhmiemme kanssa. Vesienpuhdistusmenetelmien tehokkuuden arviointi perustuu pitkäaikaisiin ympäristöviranomaisen rekisterissä oleviin päästötarkkailutuloksiin (VAHTI) sekä tutkimustietoon. Toimintaamme ohjaa uusi ympäristöstrategia 2020, jossa erityinen painopistealueemme on omaehtoinen ja systemaattinen vesistökuormituksen minimointi ja valvonta. Tavoitteenamme on käyttää vesiensuojelussa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) 100 % soistamme vuoden 2014 loppuun mennessä. Olemme myös aktiivisesti kehittämässä uusia, innovatiivisia vesiensuojelumenetelmiä turvetuotantoon (esim. Sulka, TASO). Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] - [perustelu] Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 8-5 [perustelu] Turvetuonnnon kuormitus on luonteeltaan hajakuormitusta, jolloin puhdistusteho monissa vesiensuojeluratkaisuissa (prosentteina ilmaistuna) vaihtelee välillä 0-100%. Joskus poistumat voivat olla negatiivinen johtuen näytteenoton virheistä. Tämä ei (reduktioprosentti) ei siis aina kuvaa poistuman tehokkuutta. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-4 [perustelu] propagandaa Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Turveteollisuus paitsi kaunistelee asioita, myös valehtelee suoraan Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Esim. lietekuoppien ja heketuspatojen yms "perustason" vesiensuojelutoimien puhdistusteho on "kansalaistarkkailussa" osoitettu olevan 0. Vesi puhdistuslaitteiden ylä ja alapuolella on identtistä. 3-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa vesiensuojelua? Mia Suominen Vapo Tuloksellinen vesiensuojelu on yhteistyötä, koska vesistöjä kuormittavat monet tahot. Hyvä työväline vesien tilan parantamiseen ovat ELY-keskusten laatimat ja valtioneuvoston hyväksymät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmineen, joissa

10 huomioidaan kaikki vesistöjä kuormittavat lähteet. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Björn Klöve Oulun yliopisto Kosteikot ja pintavalutuskentät sekä virtaaman säätö joko putkilla, altailla tai pumpuilla. Poistumien laskenta ja arvionti olisi tehtävä käyttäen siihen soveltuvia malleja eikä reduktiolaskelmia. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus teettää se ulkopuolisilla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus Turpeennoston lopettaminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Ainoa toimiva näyttää olevan lopettaa turpeen poltto ja sitä myötä myös turpeen kaivaminen. OSA 4 VIRANOMAISTOIMINTA 4a) Viranomaisilla on riittävästi henkilökuntaa ja aikaa turpeennostosoiden valvontaan. Mia Suominen Vapo [arvio] 8-3 [perustelu] Viranomaiset toimivat resurssiensa puitteissa ja valvovat ympäristöluvan ehtoja. Esim. vuonna 2011 valvova viranomainen suoritti ympäristölupiin liittyvät viralliset tarkastukset 134 tuotantosuolla Vapon noin 400:sta tuotantosuosta. Sen lisäksi Vapo toteutti vapaaehtoiset ympäristötarkastukset kaikilla tuotantosoilla. Myös ympäristösertifikaatti(iso14001) edellyttää säännöllistä seurantaa. Tulevana kautena viranomaistarkastusten ja ympäristötarkastusten lisäksi kaikkien soiden vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus tarkastetaan noin 2 viikon välein. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-4 [perustelu] Käsitykseni mukaan tätä henkilökuntaa on aivan liian vähän henkilöä/vesienhoitoalue Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] - [perustelu] En osaa sanoa Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] ei ole ja aluehallinnon ympäristötoimen alasajo pahentaa tilannettä entisestään Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 5-5 [perustelu] Viranomaisilla (ELYt) on aivan riittämättömästi väkeä turpeennoston valvontaan Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 5-4 [perustelu] Vähennykset valtionhallinnon henkilöstössä ovat kohdistuneet kohtuuttomalla tavalla ympäristöhallintoon. Vikaa on silti viranomaisissakin. Vesistöpäästöihin ei ole kiinnitetty huomiota ollenkaan riittävällä teholla aiemminkaan. 4b) Viranomaisilla on tehokkaat keinot puuttua turpeennostoon, mikäli siinä on huomautettavaa. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaan puuttumisen tarvittaessa. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 9-4 [perustelu] Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 9-2 [perustelu] Turpeennosto vaatii luvan, joten vaatimuksia

11 voidaan esittää mm. vesiensuojelulle. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] ei ole koska ympäristönsuojelulaki on hampaaton Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Periaatteessa keinoja olisi puuttua esim. puutteelliseen vesiensuojeluun, mutta käytännössä ei turvesoita määrätä koskaan toimintakieltoon, vaikka lupaehtoja rikotaan räikeästi lukuisissa tapauksissa. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 6-4 [perustelu] Periaatteessa keinoja voisi ollakin, mutta niitä ei ole käytetty. 4c) Jos vesistön tila huononee, syy selvitetään ja vika korjataan Jos vesistössä huomataan ongelmia, asukkaiden ei tarvitse osoittaa aiheuttajaa ja etsiä parannuskeinoja. Viranomaiset yhdessä alueen maa- ja metsätalouden sekä turveteollisuuden toimijoiden kanssa selvittävät ripeästi ongelman lähteen ja hoitavat asiat kuntoon. Mia Suominen Vapo [arvio] 9-4 [perustelu] Viranomainen selvittää vesistöjen tilaa koskevat ilmoitukset ja arvioi mahdolliset jatkotoimet. Valtioneuvoston hyväksymissä ja ELY-keskusten laatimissa alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu kaikkien vesistöjen ekologinen tila ja lisätoimenpidetarpeet vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Nykyiset ohjelmat ulottuvat vuoteen 2015 ja ne tarkistetaan kuuden vuoden välein. Suunnitelma on perusta vesienhoitoalueen vesiensuojelulle. Se sisältää yhteisen näkemyksen koko vesienhoitoalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Yhteistyöryhmään on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri eturyhmien edustus. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus [arvio] 7-4 [perustelu] Viranomaisten tehtävänä on syiden selvittäminen ja tämä kyllä varmaan aloitetaan nopeasti. Ongelman lähde selviää nopeasti. Parannuskeinojen toteuttaminen kuitenkin vie aikaa, koska se useimmiten aiheuttaa lisäkustannuksia, joille pitää löytää maksaja. Björn Klöve Oulun yliopisto [arvio] 7-4 [perustelu] Vesistöjen tilaa seurataan mm. velvoitetarkkailussa ja vesipuitedirektiivi vaatii periaatteessa toimia, jos vesien tila on huono. Usein syy heikkoon veden laatuun voi olla monimutkainen. Maatalous ja metsätalous ei vaadi lupaa, joten on vesiensuojelu perustuu usein maanomistajien vapaehtoiseen toimintaan. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus [arvio] 4-5 [perustelu] siis kirjeitä joulupukille Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus [arvio] 6-5 [perustelu] Resurssipulan takia asioita ei selvitetä. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto [arvio] 4-5 [perustelu] Mitään ei tapahdu ilman kansalaisten aktiivista vaikuttamista. Sekään ei aina riitä, vaan asiat hautautuvat, ellei niitä nosteta yhä uudelleen ja uudelleen esille. Viranomainen saisi kyllä olla aktiivisempi. 4-Extra: Mikä olisi mielestäsi paras keino parantaa viranomaisten toimintakykyä? Mia Suominen Vapo Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus Viranomaisten käytössä olevien resurssien

12 lisääminen Björn Klöve Oulun yliopisto Toimenpiteitä on varmasti useita. Kaikkia maankäyttömuotoa koskevat ympäristötuet ja verot voisivat olla menetelmiä (ohjauskeinoja), jolla suojelua kohdennetaan paremmin ongelma-alueille. Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskus antaa hyvät säädökset resurssoida toiminta parantaa koulutusta Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus Resurssien lisääminen ja ympäristönsuojelulain tiukentaminen. Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto Resurssilisäyksen lisäksi pitäisi peruuttaa aluehallintouudistus, jossa ELYjen ympäristöosaston itsenäisyys poistui. Nyt ELYt toimivat TEMin alla ja elinkeinojen edistämisen etu menee ohi ympäristöstä ja yleisten etujen valvonnasta. Muutos tarvitsee myös kansalaispainetta. Jos ihmiset laajasti vaativat, poliitikot niin tekevät. Niin kauan kuin sosiaalinen hyväksyntä on ympäristön pilaajien puolella, ei hyvälle tasolle vesiensuojelussa päästä.

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset Turvetuotanto ja vesistövaikutukset ESITTEEN TERMISTÖN LÖYDÄT TAKAKANNEN ALTA Vesiensuojelu on oleellinen osa nykyaikaista turvetuotantoa Suomen tuhansien järvien tyyppi ja vedenlaatu vaihtelevat. Osa

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8. Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon

Lisätiedot

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,

Lisätiedot

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila, Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Riku Eskelinen, Katharina Palmer, Björn Klöve Vesi-

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Liukoiset humusaineet valumavesissä, Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus,

Liukoiset humusaineet valumavesissä, Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus, Liukoiset humusaineet valumavesissä, indikaattorit, vesienpuhdistusmenetelmät Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus, Huomiota humusvesiin -seminaari, 14.4.20124 Mistä humusta tulee vesistöihin? Suomen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta

Lisätiedot

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät TASO-hankkeen julkaisujen esittelytilaisuus 9.5.2012 Jyväskylässä Kaisa Heikkinen FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus TASO- hankkeen julkaisu Turvetuotannon

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen kuvat: Hilkka Heinonen Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin

Lisätiedot

Turpeenoton vesistövaikutukset

Turpeenoton vesistövaikutukset Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari Jyväskylä 16.-17.4.2012 Turpeenoton vesistövaikutukset Prof. emer. Pertti Eloranta Miksi ongelmia? Ongelmat alkoivat jo 1960-luvulla, kun usein pelkästään työllistämisen

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

LSSAVI/185/04.08/2012

LSSAVI/185/04.08/2012 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 0.43 Pj. Markku Saarinen Vuorikuja 3 39700 Parkano markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus Kekkilä

Lisätiedot

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kunnosta lähivetesi -koulutus Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAISTA VESISTÄ KILPAILUETUA Vesiensuojelutarpeet koskevat kaikkea maankäyttöä. Vesienkäsittely voi olla tuottavalle toiminnalle välttämätöntä tai sillä on saavutettavissa tuottavuuden

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu

Turvetuotannon vesiensuojelu Turvetuotannon vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Heta Latvala 28.5.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristövastuualue Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot