Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon"

Transkriptio

1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys Pj. Markku Saarinen Peltomäentie Kihniö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL Vaasa Muistutus Vaskiluodon Voima Oy:n laatimasta Kihniön Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta ( Dnro LSSAVI/ 478/04.08/2010) Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys esittää jäljempänä esitetyin perustein, että Vaskiluodon Voima Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa turpeennostoon hakemuksessa mainitulle alueelle. Pirkanmaan turvevaihekaava otettava huomioon Pirkanmaan turvevaihekaavassa on määritetty alueet, joille turvetuotanto tulee rajata. Kaavassa Sarvineva ympäristöineen on määritelty alueeksi, jonne turvetuotantoa ei ole tarkoituksenmukaista suunnata. Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon V.2011 valmistuneessa "Suostrategiassa" (Työryhmämuistio MMM 2011:1) on laadittu perusteet, joiden mukaan arvioidaan soiden luonnontilaisuutta ja sopivuutta turvetuotantoon. Lupaharkinnassa on perusteltua käyttää Suostrategiassa määriteltyjä periaatteita. Kohosuona Sarvinevan keskiosa on säilynyt käytännössä luonnontilaisena, vaikka laiteita on ojitettu. Suostrategian luonnontilaisuusasteikolla Sarvineva sijoittuu luokkaan kolme. Kolmosluokan kriteerien mukaisesti keidassuon laideosissa voi olla vesitalouden muutoksia mutta sillä ei ole vaikutusta kohosuon ojittamattomaan keskiosaan. Suon keskiosassa ei ole juurikaan kasvillisuusmuutoksia, mutta ojitetulla laiteella puuston määrä on lisääntynyt. Ilmakuvastakin on havaittavissa, että Sarvinevan ojittamattomalla keskiosalla luonnontilaisuus on säilynyt erityisen hyvin. Seutukunnan soista on jo ojitettu valtaosa, Kihniön seudulla peräti 87 % (Suostrategia, karttakuva s.123), mikä lisää merkittävästi vielä ojittamattomien soiden yleistä luontoarvoa. Suostrategian suosituksen mukaan luokan 3 soilla luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei tule sallia kuin erityisissä poikkeustapauksissa. Tällaisia poikkeustapauksia voisivat olla seutukunnan ojittamattomien turvemaiden runsaus (ojitusaste alle 60 %) ja erityisten luontoarvojen puuttuminen. Sarvinevan kohdalla (Kihniössä) seudun ojitusaste on huomattavasti keskimääräistä korkeampi (87 %) ja

2 esimerkiksi linnusto on Sarvinevalla poikkeuksellisen rikas myös hakemuksessa olevien selvitysten mukaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (maaliskuu 2009) mukaan Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Sarvinevan turpeennostosuunnitelma kohdistuu pääosin luonnontilaiselle suon osalle. Sarvineva on Natura-alueiden keskellä Kihniön ainoat ojittamattomat suojellut suot sijaitsevat Sarvinevan ympärillä olevilla Natura-alueilla. Lähimpänä on Pohjasneva etelässä n. 600 metrin etäisyydellä suunnitellusta turpeennostoalueesta, Päretneva-Käskylamminneva lännessä on n. 2.2 km päässä, Murtomaanneva pohjoisessa n. 2.6 km etäisyydellä ja Isoneva idässä n. 3.5 km etäisyydellä. Sarvinevan turpeennosto rikkoisi tämän suokokonaisuuden erämaisen (etelän mittakaavassa) luonteen ja heikentäisi sen ominaispiirteitä ja luonnontilaa merkittävästi. Mm. melu- ja pölyhaitat olisivat huomattavat. Sarvinevan suoluonto Liitteenä olevasta ilmakuvakopiosta on nähtävissä, että reunaluisun ojitus ei ole havaittavasti muuttanut suon ojittamattoman ydinosan luonnontilaa. Tämä on hyvällä tahdolla ymmärrettävissä myös hakijan tekemissä kasvillisuusselvityksissä. Hakemuksessa on sen sijaan vähätelty ellei suorastaan vääristelty luonnontilaisen osan pinta-alaa ja muitakin tietoja. Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on hakemuksen mukaan tehty 36.6 ha:n luonnontilaisella alueella, mutta suunnitelma-aluetta ja ilmakuvaa vertailtaessa on helposti havaittavissa, että hankkeen 107 ha:n kokonaisalasta vähintään puolet sijoittuu suon ojittamattomalle luonnontilaiselle osalle. Sarvinevan luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen avosuon/hyvin harvapuustoisen rämeen kokonaispinta-ala on n. 76 ha, josta reunoja on hankealueen ulkopuolella muiden maanomistajien mailla. Suunniteltu turpeennosto tuhoaisi kokonaan tämän alueen luonnontilan. Hakemussuunnitelmassa kohdassa 7.1 Luonto hakija väittää, ettei hankealueella ole ojittamattomia avosuoalueita. Sekä hankkeen luontoselvityksen muutamat valokuvat että ilmakuva todistavat väitteen vääräksi. Kasvillisuuskartoituksen mukaan luonnontilainen avosuo jakautuu kolmeen suotyyppiin eli oligotrofiseen lyhytkorsirämeeseen (OlLkr), variksenmarjarahkarämeeseen (VaRaR) ja tupasvillarämeeseen (TR). Suotyypitys vaikuttaa epäilyttävän suurpiirteiseltä. Esimerkiksi suon keskiosan vetistä aluetta ei ole erotettu omaksi tyypikseen. Ilmakuvan perusteella on syytä epäillä, että paikalla saattaa olla ravinteikkaampi pohjavesipurkauma, jonka vaikutuksesta siinä saattaisi olla hyvinkin poikkeava kasvillisuus ja olisi siksi pitänyt erottaa omaksi kuviokseen/suotyypikseen. Asia pitää tarkistaa lumettomaan aikaan. Vaikka Sarvinevalla ei olisikaan uhanalaisia suotyyppejä, se ei juuri vähennä sen arvoa. Ojitettujen soiden näin korkea suhteellinen osuus (87 % Kihniön-Parkanon turvemaista) on johtanut siihen, että harvinaisten suotyyppien ohella myös "tavalliset" suotyypit ovat käyneet harvinaisiksi. Sarvinevan linnusto Tuorein uhanalaisuusluokitus ilmentää erityisesti suo- ja kosteikkolintujen ahdinkoa. Yli puolet uhanalaisista, vaarantuneista, silmälläpidettävistä tai taantuneista lajeista ovat suohabitaatista riippuvaisia.

3 Sarvinevan linnusto on alueen karuuden huomioon ottaen poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen. Osin tämä on johtunee Sarvinevan omista olosuhteista, ja osin siitä, että Sarvineva muodostaa yhdessä lähistön suosuojelualueiden kanssa verkoston, jota suolinnusto pystyy hyödyntämään monipuolisesti. Riekko on jo pitkään ollut Pirkanmaalla alueellisesti uhanalainen. Uusimmassa v.2010 uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu koko maassa silmälläpidettäväksi kannan nopean vähenemisen takia. Parin viime vuosikymmenen aikana riekon levinneisyyden eteläraja on siirtynyt noin kaksisataa kilometriä pohjoiseen. Suomen eteläisimmät riekkoesiintymät ovat nykyisin Kihniön-Parkanon-Karvian pohjoisosissa. Yhdessä läheisten Natura-alueiden kanssa Sarvineva muodostaa toimivan ja merkittävän pesimäsoiden verkoston. Riekko kuuluu Sarvinevan vakituiseen pesimälinnustoon vähintään kahden parin voimin. Riekkokannan selviytymisen minimitekijä on riittävän avoin pesimäreviiri ja niiden riittävän tiheä verkosto. Riekko on paikkauskollinen lintu, joka siirtyy enimmillään n. 5 km etäisyydelle syntysuoltaan. Jos pesimäsoiden verkosto katkeaa, erilleen jääneet kannanosat kuolevat ajan mittaan. Riekko elää täällä nyt niin elinalueensa rajalla, että elinvoimaisen kannan säilyminen edellyttää kaikkien jäljellä olevien luonnontilaisten tai niiden kaltaisten suoalojen säästämistä. Kovasti harvinaistuneista soiden linnuista Sarvinevalla pesii mm. liro, kapustarintoja useampikin pari, keltavästäräkki, isokuovi, pikkukuovi, kurki, niittykirvinen, pensastasku jne. Metsähanhestakin on pesimäaikaisia havaintoja niin paljon, että se varsin todennäköisesti pesii Sarvinevan ja ympäröivien Natura-soiden alueella. Metsähanhikanta on muutamien viime vuosien aikana huvennut hälyttävästi koko maassa, myös pohjoisen tunnetuilla hanhisoilla. Tässä tilanteessa etelän pesivästä hanhikannasta on kannettava erityistä huolta. Asutus ja virkistyskäyttö Turpeennosto ei tuo mitään lisäarvoa ympäristön asutukselle. Jokainen uusi turvesuo vähentää kylän asumisviihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Seutukunnalla on jo nyt niin valtava määrä aiemmin avattuja turvesoita, että niiden haitoissa riittää korjattavaa tulevillekin sukupolville. Marjastus on tärkeä osa maaseudun kulttuuriperintöä. Siinä yhdistyvät kestävällä tavalla hyöty että virkistys. Sarvinevan hilla- ja karpalokasvusto tuottavat hyvänä vuotena runsaan sadon. Sarvinevan turpeennoston vesistövaikutukset Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoi-tosuunnitelmassa Kihniänjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee perustaa jo ojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Vesienhoidon ympäristötavoitteena, että vesien tilan heikkeneminen vesienhoitoalueella estetään. Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kihniänjoella tarvitaan rakenteellisia kunnostustoimia sekä ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Kihniänjoki ja sen alapuoliset alueet muodostavat vesistöalueen, joka on rehevöitynyt, ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Turvetuotanto on yksi Kyrönjoen latvavesistöjen olennaisista kuormittajista jo tällä hetkellä. Turvetuotanto aiheuttaa sellaista ravinne-, kiintoaines- ja happamuuskuormitusta, joiden vähentämiseen on alueella pyritty panostamaan Vesienhoitosuunnitelmien mukaan nykykäytäntöjen lisäksi tehtävinkin toimin Kihniänjoen tavoitetila näyttää mahdolliselta saavuttaa vasta 2027 mennessä

4 Pirkanmaan ympäristöministeriön hyväksymässä, mutta valituskäsittelyssä olevaan vaihemaakuntakaavaan (turpeenotto) Kihniänjoen yläosan valuma-alueelle katsottiin tarpeelliseksi osoittaa vesiensuojelua koskeva kaavamääräys tu-1. Sen mukaan sekä vesistövaikutusselvitysten sekä asiantuntija-arvioiden perusteella tulee uutta turvetuotantoa suunniteltaessa kiinnittää erityistä huomiota vesistökuormitukseen sekä kalatalousvaikutuksiin.. Siitä huolimatta, että vedenlaatu on kriittisellä tasolla, Kihniänjoen kalasto on säilynyt monipuolisena tehtyjen koekalastusten perusteella. Myös madetta esiintyy. Uuden turvetuotantoalueen avaaminen ojittamattomalle alueelle aiheuttaa huomattavasti suuremman alapuolisen vesistön kuormituksen kuin turvetuotannon aloittaminen jo ojitetulla suolla. Pintavalutuskentän käytöstä huolimatta vesistöön pääsisi kiintoainetta ja ravinteita. Kiintoainehumuspitoisuuden lisääntyminen sekä happamien purkausten kasvaminen vaikeuttavat kalojen elinolosuhteita ja vaikeuttavat lisääntymistä. Hakemuksessa esitetyt laskennalliset kuormitusarviot perustuvat Pohjois-Suomesta kerättyyn aineistoon, jolloin Länsi-Suomen korkeampi humuskuormittavuus ei näy myöskään ominaislukuihin perustuvassa kuormitusarvioinnissa. Kuormituksen kokonaiskertymä riippuu olennaisesti sateisuudesta ja virtaamista sekä hydrologisista oloista. Suon ensikertainen kuivattaminen tuotantosuoksi lisää huomattavasti kokonaiskuormitusta ja valumavesien määrää. Hakemuksen virtaamatiedot on haettu epäedustavasti. Hakemuksessa esitetyt laskennalliset ominaiskuormitusluvut eivät vastaa turpeennoston aiheuttamaa todellista suo- ja turvekerroskohtaista ravinteiden ja orgaanisten aineiden huuhtoutumista, sillä erot soiden ja suokerrostumien välillä voivat olla 20-kertaisia. Kun erot päästömäärissä ovat todellisuudessa suuria, pitää ympäristölupaprosessissa tapahtuva vesistöhaittojen arviointi tehdä kunkin suon päästötason mukaan. Ominaiskuormitusluvut eivät myöskään kerro todellista suolta karkaavan orgaanisen aineen määrää. Suurin osa turvesoilta ja ojituksista karkaavasta orgaanisesta aineksesta on pieniä partikkeleita ja liukoista humusta, joka ei näy näytteenotossa. Kun humusta ja hienojakoista ainesta ei arvioida kiintoainesta määriteltäessä, kertoo ominaiskuormitusluku vain alle 10 % todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Hakemuksessa kuntoonpanovaiheen kuormitus on virheellisesti ohitettu viittaamalla Pohjois- Suomen tilastoihin. Kuntoonpanovaiheen/tuotannonaikaisen humuskuormituksen kokonaismäärää ei ole mitenkään arvioitu. Vesiensuojelurakenteiden toiminnan tehokkuutta käsitellään osin vanhentunein tiedoin. Ympäristölupahakemuksia tehtäessä toiminnanharjoittajaa velvoittaa parhaan käytettävissä olevan tekniikan tuntemus ja siihen oleellisena osana kuuluu myös niiden tutkimustietojen käyttäminen, joita viimeisimmät tutkimukset tarjoavat. Pintavalutuskenttien toimivuuden erot ovat selkeät. Etukäteistakuuta kentän hyvästä toiminnasta ei voida antaa. Rakennetun pintavalutuskentän toimivuudessa on riskitekijöitä. Pirkanmaan alueella on runsaitten sateitten aikana tapahtunut turvetuotannon kuivatusvesien juoksutusta vesiensuojelurakenteiden ohi alimitoitettujen pumppujen takia. Lisäksi kyseessä on suoalue, jonka peruskuivatus tapahtuu, kun turvetuotanto aloitetaan. Purkuvesien laadun seuraaminen täytyy perustua luotettavasti saatuun tietoon, jossa kentällä nopeasti vaihtuvat olosuhteet ja virtaaman muutokset tulevat huomioiduksi. Tähän tarjoavat jatkuvatoimiset mittausmenetelmät tällä hetkellä parhaan mahdollisuuden. Kahden vuoden harva, muutamaan

5 näytteenottoon perustuva seuranta on täysin riittämätöntä kun tuotantosuo voi kuormittaa vuosikymmeniä ja sen kuormittavuudessa tapahtuu turpeen laadusta, työtekniikoista, työkulttuurista ja hydrologisista tekijöistä johtuvia suuria muutoksia. Suon karkeampi ja säieikkäämpi turve ei tuotannon alussa kuormita niin suuresti kuin maatuneempi ja hienojakoisempi turve tuotannon edetessä. Suon tyhjentyminen kasvattaa kokonaiskuormaa alussa, mutta helposti runsaitten sadekuurojen, karheamisen ja käsittelyn myötä irtaantuva ja hienojakoinen aines kuormittaa tuotannon edetessä. Reunaojat keräävät ympäröivän alueen vesiä, eikä tuotantosuo enää kerää ravinteita niistä. Pölyhaitat leviävät alueelle ja kulkeutuvat valumavesissä reunaojitusta myöten puhdistamattomina alueelta. Tulvaaikoina säännönmukaisesti turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä pääsee reunaojistoon. Lopuksi Sarvinevan turpeennostoon ei pidä myöntää ympäristölupaa. Ydinosaltaan ojittamattomana säilyneen Sarvinevan säilyminen on tärkeää Päretneva-Käskylamminnevan, Pohjasnevan, Isosuon ja Murtomaannevan muodostamalle suokokonaisuudelle. Sarvineva naapurisoineen tarjoaa elinympäristön monille suolajeille, joiden elinpiirin turpeennosto ja metsäojitus ovat kaventaneet tälläkin seudulla lähes olemattomiin. Turpeennosto tuhoaisi Sarvinevan luontoarvot ja vaikuttaisi tuhoisasti alapuolisen vesistön tilaan. Lisäksi katsomme, että avoimesti toimiva nykyaikainen yhteiskunta mahdollistaa ympäristölupahakemusten asettamisen asianosaisten nähtäville tietoverkkoon, niin että niiden sisältöön ja liitteisiin voi yhdenvertaisesti tutustua etäisyyksistä, virastojen aukioloajoista ja henkilöstön ehtivyydestä riippumatta. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n hallituksen valtuuttamina Markku Saarinen Puheenjohtaja Vuorikuja 13, Parkano Arja Pihlaja Sihteeri Ailinkuja 6, Parkano Liitteenä: Ilmavalokuva Sarvinevalta

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa 1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry/ Pj Arja Pihlaja Ailinkuja 6 39700 Parkano arpih@elisanet.fi MUUTOKSEN HAKU 19.1.2014 VAASAN HALLINTO-OIKEUS PL 204 65101 VAASA vaasa.hao@oikeus.fi Tiedoksi: Länsi-ja

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

LSSAVI/185/04.08/2012

LSSAVI/185/04.08/2012 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 0.43 Pj. Markku Saarinen Vuorikuja 3 39700 Parkano markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus Kekkilä

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUUTOKSENHAKU Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Ikaalisten Luonto ry. c/o Maarit Teelmäki Kallinkatu 2 39500 Ikaalinen Virtain

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. 11.7.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista VALITTAJA Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry., Helsinki PROSESSIOSOITE VAATIMUKSET

Lisätiedot

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA 26.1.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirasto PL 69 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/193/04.08/2010.

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri/ Lausunto 16.12.2012 Vesienhoidon yhteistyöryhmä/

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri/ Lausunto 16.12.2012 Vesienhoidon yhteistyöryhmä/ Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri/ Lausunto 16.12.2012 Vesienhoidon yhteistyöryhmä/ Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry/ Huomiota humusvesiin- hanke/ hankevastaava Arja Pihlaja Ailinkuja 6 39700 Parkano arpih@elisanet.fi

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 10.03.2011

Suomen luonnonsuojeluliiton 10.03.2011 Suomen luonnonsuojeluliiton 10.03.2011 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO:LSSAVI/394/04.08/2010

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Ylen Turvekysely, kevät 2012 - vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Vastaajat valitsivat arvionsa väritaulukosta. 1a) Ympäristöarviot huomioivat yksittäisen suon ominaisuudet Yksittäisen suon ominaisuudet

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys

Lisätiedot

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan

Lisätiedot

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 262 65101 VAASA MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Aluksi Mielipiteessämme olemme kiinnittäneet huomiota vain niihin ympäristöohjelmassa

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,

Lisätiedot

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma

Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot...

Lisätiedot

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi

Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 34/2013/1 Dnro LSSAVI/309/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi Vaskiluodon

Lisätiedot

SOIDEN LUONNONTILAISUUSASTEIKON SOVELTAMINEN JA SOIDEN ERITYISET LUONTOARVOT

SOIDEN LUONNONTILAISUUSASTEIKON SOVELTAMINEN JA SOIDEN ERITYISET LUONTOARVOT SOIDEN LUONNONTILAISUUSASTEIKON SOVELTAMINEN JA SOIDEN ERITYISET LUONTOARVOT Työpaja 17.5.2011, Suomen ympäristökeskuksessa Muistio Siht.: Kaisu Aapala ja Aira Kokko (SYKE), Matti Kahra ja Jaana Kaipainen

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Meranevan turvetuotannon ympäristölupa, Perho ja Vimpeli

Meranevan turvetuotannon ympäristölupa, Perho ja Vimpeli Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2014/1 Dnro LSSAVI/33/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2014 ASIA HAKIJA HAKEMUS Meranevan turvetuotannon ympäristölupa, Perho ja Vimpeli Vapo Oy PL 22 40101

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere Ylöjärven Luonto ry. c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A 13 33480 Ylöjärvi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVAhankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa

Vapo Oy. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVAhankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa 6.11.2009 Vapo Oy Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVAhankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista 1 Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA

Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA ASIA: KARVASUON TURVETUOTANTOALUE SEINÄJOELLA; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on tutustunut

Lisätiedot

Klapurinnevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Laihia

Klapurinnevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Laihia 1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 63/2013/1 Dnro LSSAVI/398/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Klapurinnevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi

Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Evijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 197/2012/1 Dnro LSSAVI/195/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 ASIA HAKIJA Lampakannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 29.12.2011 Katariinantori 6 53900 Lappeenranta sposti: saimaa@sll.fi Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 Vaasa sposti: vaasa.hao@oikeus.fi DNRO ESAVI/467/04.08/2010

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016

PÄÄTÖS. Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 PÄÄTÖS Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot