Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa"

Transkriptio

1 Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Isokyrö Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Alavus VM Raimo Harjunen Jouko Luukkonen

2 1 Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa Esitämme, että Seinäjoen kaupunki sekä Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat liitetään yhteen vuoden 2017 alusta. Tästä noin asukkaan uudesta kunnasta rakentuisi alueellisesti eheä, yhtenäisestä työssäkäyntialueesta muodostuva elinvoimainen Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus. Mielestämme Lapuan kaupungin tulisi olla osa tätä uutta kuntaa. Myös Kurikan kaupungin ja Jalasjärven kunnan liittymistä kuntaan on syytä harkita. Seinäjoen seutu on ollut seutukuntien välisessä kehitysvertailussa yksi suurimpia voittajia: väkiluku ja työpaikat ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin vertailualueilla. Kasvu on kohdistunut kuitenkin lähes yksinomaan Seinäjoen kaupunkiin. Osa kasvusta on suuntautunut Ilmajoelle, mutta muihin ympäryskuntiin kasvu ei ole ylettynyt. Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella väkiluku on laskenut ja työpaikkojen määrä vähentynyt. Vuoteen 2040 tehdyt ennusteet eivät lupaa käännettä parempaan, pikemminkin päinvastoin. Seinäjoen kaupunkiseudun iso haaste on, kuinka se pystyy tulevina vuosina säilyttämään kilpailukykynsä. Seinäjoki on runsaalla asukkaallaan edelleen suhteellisen pieni kaupunkiseutu. Seudun pienuutta ja yliopiston kaltaisten kilpailutekijöiden puuttumista kompensoitiin 2000-luvun taitteessa tuloksellisesti hyvällä seudullisella yhteistyöllä ja Epanet-korkeakouluverkoston kaltaisilla omaleimaisilla innovaatioilla. Seinäjoen kaupunkiseutu on nyt yhtä vakavan haasteen edessä kuin 1990-luvun lopussa: nykyisellä kuntarakenteella Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima ja kilpailukyky uhkaavat rapautua. Seinäjoki on menettämässä suhteellista kilpailuetuaan kilpailevilla seuduilla tehtyjen ja tulossa olevien kuntaliitosten johdosta. Seinäjoki ei kykene ylläpitämään entisenlaista kasvua myöskään siksi, että sen talous ei kestä palveluihin kohdistuvaa kasvupainetta. Toisaalta ympäryskuntien elinvoima ja edellytykset tarjota palveluita kuntalaisille ehtyvät laskevan väestö- ja työpaikkakehityksen seurauksena. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee seuraavan kahden vuosikymmenen aikana kaikissa selvitysalueen kunnissa. Ei-työikäisten määrä suhteessa työikäisiin nousee %. Joissakin kunnissa eityöikäisiä tulee olemaan enemmän kuin työikäisiä. Kuntalaisten tarvitsemien palveluiden rahoittaminen muuttuu entistäkin haastavammaksi. Kunnat pystynevät tiukalla taloudenpidolla välttämään joutumisen kriisikunnan asemaan vuoden 2020 tienoille. Sen jälkeen ainakin eräät selvitysalueen kunnat joutuvat toteamaan, että niillä ei ole enää taloudellisia edellytyksiä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Tuleva sote-uudistus korostaa kunnan elinvoimatehtävän merkitystä. Käsityksemme on, että Seinäjoen ja sen kehyskuntien yhteistä elinvoimaa ei pystytä vahvistamaan riittävästi kuntien välistä yhteistyötä syventämällä. Tarvitaan kuntaliitosta. Sen tuloksena Etelä-Pohjanmaalla olisi jatkossakin kilpailukykyinen maakuntakeskus, jossa kasvu jakautuisi nykyistä laajemmalle alueelle. Seinäjoki tarvitsee kehyskuntia, kehyskunnat tarvitsevat Seinäjokea ja koko seutu tarvitsee kuntaliitosta. Esitämme parhaat kiitoksemme kaikille selvitystyössämme mukana olleille. Seinäjoella Raimo Harjunen Kuntajakoselvittäjä Jouko Luukkonen Kuntajakoselvittäjä

3 2 SISÄLLYS SELVITYSALUEEN KUNNAT 4 1. KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUKSET Kuntarakennelaki Muut käynnissä olevat kuntia koskevat uudistushankkeet 9 2. SELVITYKSEN PERUSTEET, TAVOITTEET, ORGANISOINTI JA STRATEGINEN PAINOPISTE Perusteet erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiselle Päätös erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta ja sen tavoitteet Selvityksen toimeenpanon organisointi Elinvoiman vahvistaminen selvitystyön strateginen painopiste SELVITYSALUEEN KUVAUS Elinkeinorakenne Väestökehitys Yritystoiminnan ja työllisyyden kehitys Yhdyskuntarakenne, maankäyttö, asuminen ja liikenne Kuntien yhteistyö Kuntien organisaatiot Kuntien konsernirakenteet SELVITYSALUEEN ELINVOIMA JA SEN VAHVISTAMINEN Mitä alueen elinvoima on? Elinvoimapolitiikka seudullisen elinvoiman vahvistajana KUNTIEN PALVELUT JA TALOUS Kuntien taloudellinen tilanne Lähivuosien näkymät Palvelujen ja niiden kustannusten trenditarkastelu Odotekustannukset/ säästöpotentiaalit Rekrytointitarpeet KUNTAJAON MUUTTAMISEN EDELLYTYSTEN JA VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI Nykyisten kuntien nykyisten kuntien tilanteen ja tulevaisuuden näkymien arviointi Vaihtoehtoiset kuntarakennemallit Vaihtoehtoisten kuntarakennemallien analysointi 67

4 7. KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ehdotus kuntajaon muuttamisesta Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta Yhdistymisen vaikutus kuntien yhteistoimintaan Taloudellinen arvio Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteutuminen Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista Ehdotuksen vaikutus seurakuntajakoon Ehdotuksen käsittely kunnissa 83 3 LIITTEET 1 Ehdotus yhdistymissopimukseksi 85 2 Hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmän raportti 93 3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen työryhmän raportti Sivistyspalvelujen työryhmän raportti Teknisten palvelujen työryhmän raportti Selvitystyön työryhmiin osallistuneet 160

5 4 SELVITYSALUEEN KUNNAT ALAVUS Lakeuden portti tultaessa Route 66:n kautta Etelä-Pohjanmaalle Tuurin kyläkauppa: pohjalaista hulluutta parhaimmillaan Julkisivurakentamisen keskittymä Toivo Kuulan ja Pauli Hanhiniemen synnyinkunta Alavus on Lakeuden portti tultaessa etelän suunnasta Suomen Route 66:ä pitkin Etelä- Pohjanmaan lakeuksille. Vuoden 2013 alusta naapurikunnat Alavus ja Töysä yhdistyivät uudeksi noin asukkaan Alavuden kaupungiksi. Alavus on julkisivurakentamisen keskittymä, jolla on usean vuosikymmenen perinteet. Tuurin kyläkauppa tunnetaan kaikkialla Suomessa oivana esimerkkinä siitä, mitä pohjalainen ennakkoluulottomuus ja luova hulluus voivat parhaimmillaan saada aikaan. Alavus on säveltäjä Toivo Kuulan synnyinkunta. Kuulan musiikkiperintöä vaalitaan aktiivisesti monin tavoin. Tänä päivänä Alavus ja musiikki taidetaan kuitenkin useimmiten yhdistää Pauli Hanhiniemeen, joka on syntynyt ja viettänyt nuoruutensa Alavudella. ILMAJOKI Jaakko Ilkan henki elää: Ei oikeutta maassa saa, ken ei itse sitä hanki Talonpoikaiskulttuurin ylläpitäjä ja kehittäjä Alajoen perinnealue: Etelä-Pohjanmaan elävää historiaa Ilmajoen musiikkijuhlat Koskenkorva Ilmajoki on asukkaan kunta, jossa talonpoikia Nuijasodassa johtaneen Jaakko Ilkan henki - ei oikeutta maassa saa, ken ei itse sitä hanki - elää edelleen väkevänä. Ilmajoella vuosisatainen eteläpohjalainen talonpoikaiskulttuuri on elävä osa tätä päivää. Kunnan läpi virtaavaa Kyrönjoki ja sen varrella oleva laaja Alajoen peltoaukea ovat tyypillisintä ja myös hienointa pohjalaista maisemaa. Pääosin Ilkan kentällä kesäkuun alkupäivinä pidettävät Ilmajoen musiikkijuhlat ovat olleet jo vuosien ajan monen suomalaisen oopperan kantaesityksen näyttämönä. Ilmajoen suurin työnantaja on Altia Oy:n Koskenkorvan tehdas.

6 5 ISOKYRÖ Talonpoikaissotien näyttämö: täältä lähdettiin Nuijasotaan, täällä käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen ja ratkaiseva taistelu (Napue) Autokaupan keskus keskellä lakeutta Kunta Etelä-Pohjanmaan valtavirran, Kyrönjoen varrella Ilmari Turjan synnyinkunta Jo kunnan nimi kertoo, mikä sen on synnyttänyt: Kyrönjoki. Vajaan asukkaan Isokyrö on kahden keskuksen, Seinäjoen ja Vaasan, puolivälissä oleva kunta. Se on ollut vuosisatojen saatossa monen sodan näyttämönä. Nuijasoturit lähtivät täältä puolustamaan oikeuksiaan ja tänne heidät tuotiin sodan päätyttyä. Napuella käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen taistelu. Menneistä ajoista kertoo myös yksi maamme vanhimmista harmaakivikirkoista. Tänä päivänä Isokyrö tunnetaan ennen muuta autokaupan keskittymästään. Jos Tervajoelta, ei keskeltä mitään, ei löydy parannusta autokuumeeseen, sitä tuskin löytyy muualtakaan. Teräväkynäinen kirjailija ja lehtimies Ilmari Turja muisti aina korostaa juuriensa olevan Isossakyrössä. KUORTANE Kunta, jossa järvikin paloi Kuortaneen järvi: pohojalaisten Riviera Urheiluopiston ympärille rakentunut liikuntakeskittymä Alvar Aallon ja Heikki Klemetin synnyinkunta Täälläkin sodittiin Suomen sodassa (Ruona) Vajaan asukkaan Kuortane on niin yrittäjähenkinen kunta, että siellä järvikin on saatu palamaan. Tämä tervapoltosta muistuttava tapahtuma on ikuistettu kunnan vaakunaankin. Tervanpoltto on ollut niin Kuortaneella kuin muissakin Etelä-Pohjanmaan kunnissa alkuna tämän päivän vireälle yrittäjyydelle. Luonnonkaunis Kuortaneen järvi hiekkarantoineen on pohjalaisten Riviera. Järven rannalla sijaitsevan Kuortaneen Urheiluopiston ympärille on rakentunut monipuolinen ja kansainvälisesti tunnustettu huippu-urheilun, työhyvinvoinnin ja liikunnan valmennus-, tutkimus- ja koulutuskeskittymä. Ulkomailla ehkä tunnetuin suomalainen, Alvar Aalto, syntyi Kuortaneella. Myös kuorolaulun ja raittiusaatteen tulisieluisena edistäjänä tunnetun Heikki Klemetin juuret ovat Kuortaneella.

7 6 SEINÄJOKI Kurakauppalasta yhdeksi maan vetovoimaisimmaksi keskukseksi Frami, yliopistokeskus Aalto-keskus Rytmimusiikin kotipesä (Provinssi, Rytmikorjaamo) Tangon pääkaupunki (Tangomarkkinat) Erinomainen logistinen sijainti vain satama puuttuu (toistaiseksi) Seinäjoki on kasvanut kuntaliitoksilla (Peräseinäjoki v sekä Nurmo ja Ylistaro v. 2009) noin asukkaan kaupungiksi. Sen kehitys 1950-luvun kurakauppalasta yhdeksi 2000-luvun vetovoimaisimmaksi maakuntakeskukseksi on ollut huikaiseva. Keskeinen tekijä menestykseen on ollut koko maakunnan kaikkien toimijoiden yhteinen sitoutuminen maakuntakeskukseksi nousseen Seinäjoen tutkimus- ja koulutuspalveluiden kehittämiseen. Seinäjoella on ainutlaatuisen hyvä logistinen sijainti. Tätä etua ovat menetyksellä hyödyntäneet niin elintarvikejalostuksen suuryritykset kuin erilaisten tapahtumien järjestäjätkin. Alvar Aallon suunnittelema, ainoa kokonaisuudessaan toteutettu kaupunkikeskus, tunnetaan laajalti maailmalla, erityisesti Japanissa. Suomessa se tunnetaan heikommin. Seinäjoki on yksi tangon pääkaupungeista (Tangomarkkinat) ja rytmimusiikin kotipesä (Provinssi, Rytmikorjaamo).

8 7 1. KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUKSET 1.1. KUNTARAKENNELAKI Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti hallitusohjelmassaan toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta voi myös vastata tuloksellisesta elinkeinopolitiikasta ja kehittämistyöstä sekä vastata tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman kirjaus johti entisen kuntajakolain korvaamiseen uudella kuntarakennelailla (478/2013), joka tuli voimaan heinäkuussa Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita (2 ) sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelain 1 a -luvussa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä

9 8 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Selvitysalueen kunnista ainoastaan Seinäjoki ylittää asukkaan rajan. Vuonna 2013 alle 1- vuotiaita oli alle 50 Kuortaneella (30), Isossakyrössä (51) tämä raja-arvo ylittyy niukasti. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Selvitysalueella tämä peruste täyttyy Ilmajoella (66,2 %) ja Isossakyrössä (66,9 %). Seinäjoen työssäkäyntialueella kuntien tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos niiden työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Tämä peruste täyttyi vuoden 2011 tilastotietojen mukaan Ilmajoella (37 %). Kuntarakennelain 4 d mukaan kuntien on selvitettävä yhdistymistä yhdessä, jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen. Tämä velvoittaa Ilmajoen selvittämään yhdistymistä nimenomaan Seinäjoen kanssa. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tämä peruste ei täyty Seinäjoen kaupunkiseudulla. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Yksikään selvitysalueen kunta ei täytä yllä mainittuja raja-arvoja.

10 Seuraavassa taulukossa on esitetty punaisella selvitysalueella täyttyvät kriteerit. 9 ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI Väestöpohja < as < 50 alle 1 v Työpaikkaomavaraisuus < 80 % Työssäkäynti > 25 % keskuskaup. 96,8 % 8 % 66,2 % 37 % 66,9 % 14 % 91,2 % 12 % 111,9 % 82 % Yhdyskuntarakenne * Talous (6 kriteeriä) 2/6 2/6 1/6 2/6 1/6 Alavus, Ilmajoki, Isokyrö ja Kuortane ovat siten kuntarakennelain mukaisesti velvoitettuja tekemään kuntajakoselvityksen ja kunnista Ilmajoki nimenomaan Seinäjoen kanssa. 1.2 MUUT KÄYNNISSÄ OLEVAT KUNTIA KOSKEVAT UUDISTUSHANKKEET Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muun muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuvat muutostarpeet. Uudistuksella pyritään myös vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja valmistelujaostot (toimielimet ja johtaminen - jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto sekä kunnat ja markkinat -jaosto). Niiden toimikausi päättyi huhtikuussa 2014, minkä jälkeen luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausunnoille. Lausuntoaika päättyi Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi annettiin eduskunnalle Kuntalain uudistuksessa on ollut esillä mm. seuraavia asioita: Kunnan toiminnan ohjaaminen kokonaisuutena Asukkaiden osallistumismahdollisuudet ja lähidemokratia Alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen Sähköisten kokousten mahdollistaminen Kunnan takausten rajoittaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli ns. sote-uudistuksen tarkoituksena on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sote-uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut, jotta palveluiden integraatio toteutuu. Kuntalaisten lähipalvelut varmistetaan uusilla toimintamalleilla ja kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle.

11 10 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on valmisteltu koko vaalikausi. Viimeisessä vaiheessa hallitus- ja oppositiopuolueet sopivat hankkeen peruslinjauksista. Tarkoitus on järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Etelä-Pohjanmaa kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan (TaYS) erityisvastuualueeseen. Sote-alueen hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että sote-alueen väestömäärä painotetaan ikärakenteella ja sairastavuudella. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt työn sote-palveluiden rahoituksen uudistamiseksi ja tätä työtä tullaan hyödyntämään myös sote-alueiden rahoitusmallin jatkokehittelyssä. Jatkovalmistelua varten nimettiin parlamentaarinen ohjausryhmä. Sen valmistelema järjestämislakiluonnos oli lausunnoilla saakka. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle Se on tarkoitus hyväksyä vielä tällä vaalikaudella niin, että se tulisi voimaan kesällä Lakiehdotus perustuu puolueiden puheenjohtajien sopimaan perusmalliin, jonka mukaan maahan tulee 5 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskuntayhtymää. Samalla vahvistetaan, että palveluiden tuottajaorganisaatioita on enintään 19. Tuottamisvastuu voi olla vain kuntayhtymällä tai kuntien yksimielisesti sopimalla vastuukunnalla. Tuottajan on vastattava ehkäisevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista ja muista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista yhtenä kokonaisuutena. Keskisellä sote-alueella tuottajia voi olla enintään 3. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Etelä-Pohjanmaalle syntyy yksi kuntayhtymäpohjainen sote-tuottajaorganisaatio. Tavoitteena on, että uudet sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat alueet aloittavat toimintansa vuoden 2016 alusta ja järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2017 alusta. Lakiehdotuksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan kuntakohtaisella rahoitusosuudella, joka määräytyy kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Lakiehdotuksen yhteydessä julkaistujen kuntakohtaisten laskelmien mukaan selvitysalueen kaikkien kuntien rahoitusosuus nousisi nykyisestä. Valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistustyö käynnistyi kesällä Järjestelmää selkeytetään ja vahvistetaan, jotta peruspalvelujen järjestäminen voidaan turvata kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on muun muassa poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tuli tarkastella muun muassa perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Selvitysmies Arno Miettisen alustava luonnos hallituksen esitykseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta annettiin helmikuussa Kunnat antoivat lausuntonsa mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen annettavaksi eduskunnalle, joka hyväksyi sen lopullisesti Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistukseen sovelletaan viiden vuoden siirtymäaikaa, millä tasoitetaan kuntakohtaisia muutoksia. Valtionosuusjärjestelmästä poistuvat nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään

12 11 ja poistetaan päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrastuksia, joista on aiheutunut ongelmia kuntien yhdistämiselle. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Ikäryhmitys perustuu pääosin nykyisiin ikäluokituksiin. Uudessa järjestelmässä otetaan kuitenkin käyttöön uusi vuotiaiden ikäryhmä. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Terveydenhuollossa sairastavuuskertoimen kustannustekijöinä otetaan huomioon keskeiset erityiskorvattavat sairaudet, joista kullekin määritetään niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet. Lisäksi terveydenhuollon kustannustekijänä käytetään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten painokerrointa. Vanhustenhuollon kustannustekijöinä sairastavuuskertoimessa otetaan huomioon vanhusikäluokille tyypilliset erityiskorvattavat sairaudet, joille kullekin määritetään niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella erilliset painokertoimet. Sairastavuuskertoimen sosiaalihuollon kustannustekijänä otetaan huomioon pelkästään alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten painokerroin. Sairastavuuden painoa valtionosuusperusteena korotetaan ja ikärakenteen painoa pienennetään. Muina laskennallisina valtionosuusperusteina otetaan käyttöön työttömyys, vieraskielisyys, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheys ja koulutustausta. Kriteerien toisena valtionosuusperusteena käytetään syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja korotetaan 100 prosenttiin. Tasauslisä on 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Tasausvähennystä alennetaan niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa otetaan lisäksi uutena huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverosta. Selvitysalueen kunnat ovat kaikki ns. voittajakuntia valtionosuusmuutoksessa. Samaan aikaan valtion talouden tasapainottamiseksi on tehty leikkauksia kuntien valtionosuuksiin tällä vaalikaudella yhteensä vuositasolla noin 1,5 mrd. Seuraavassa kuvassa on esitetty leikkausten toteutuminen vuosittain.

13 12 Yhteenlaskettuna valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset, järjestelmän muutos ja sote-alueiden rahoitusosuuksien muutokset vaikuttavat/ovat vaikuttaneet selvitysalueen kunnissa seuraavasti: Valtionosuusleikkaukset yht /as Valtionosuusmuutos /as Soterahoitus 2017 (enn.tieto) /as Yhteensä /as Yhteensä Paine vero- %:iin Alavus ,39 Ilmajoki ,81 Isokyrö ,19 Kuortane ,07 Seinäjoki ,33 Yhteensä Valtionosuusleikkauksista suurin osa on jo toteutunut ja huomioitu kuntien vuoden 2015 talousarviossa. Valtionosuuden muutoksesta 50 /as on myös toteutunut jo vuonna Kuntien tehtävien arviointi Jyrki Kataisen hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ( ), että kuntien toimintamenoihin tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä vuoden 2017 tasolla tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Hallitus hyväksyi päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Sen mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään, toimintaa tehostetaan ja maksuperusteita tarkistetaan siten, että toimenpiteiden kokonaisvaikutus kuntatalouteen on vuoteen 2017 mennessä yhteen-

14 sä miljoonaa euroa. Ohjelman toimenpiteet edellyttävät sekä lainsäädännön muutoksia että kuntien päätöksiä. 13 Ministeriön jatkovalmistelu ei ole kuitenkaan johtanut merkittävään läpimurtoon kuntien tehtävien vähentämisessä ja näyttää siltä, että hanke käytännössä kuivuu kasaan. Sen sijaan näyttää siltä, että tehtäviä ja kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä on tulossa lisää. Hallitus on päättänyt myös, että vuoden 2014 alussa käynnistetään paikallisia kokeiluja kuntien tehtävien vähentämiseksi. Valtiovarainministeriö käynnisti loppuvuodesta 2013 haun, jossa kunnat saivat hakeutua kuntakokeiluun. Syyskuussa 2014 kokeiluun nimettiin 16 kuntaa tai kuntaryhmää eli yhteensä 56 kuntaa. Kokeilussa on seuraavat 6 toimintamallia: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelut, kuntien toiminnan valvonta, asumispalvelut, kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu. Mukana ei ole yhtään Seinäjoen selvitysalueen kuntaa. Onttoutuva kunta Tutkija Anni Jäntti on luonut käsitteen onttoutuva kunta. Hän kuvaa käsitteellä sitä uudenlaista kuntaa, joka syntyy sen jälkeen, kun merkittävä osa kunnan palvelutehtävistä siirtyy soteuudistuksen myötä nykyistä isompiin rakenteisiin ja osa tehtävistä ulkoistetaan tai muuttuu liikelaitoksen muodossa tuotettavaksi. Selvitystyön kuluessa on pohdittu useaan kertaan sitä, jääkö kunnalle jatkossa mitään merkittäviä tehtäviä ja onko kuntarakenteen uudistamiselle enää tarvetta tämän onttoutumiskehityksen johdosta. Onttoutuvallekin kunnalle jää merkittäviä tehtäviä. Kunnan rooli asukkaiden identiteetin perustana olevana yhteisönä ja alueen toimijaverkoston osana säilyvät jatkossakin. Sen tulee edistää kuntalaisten hyvinvointia ja vahvistaa paikallista toimeliaisuutta. Uuden kunnan tehtävissä paikallisen elinvoiman vahvistaminen ja elinympäristön kehittäminen saavat entistä keskeisemmän aseman. Uusikin kunta on monitoimialainen konserni. Konsernissa korostuvat rajallisten resurssien oikea kohdentaminen sekä palvelujen johtaminen ja kehittäminen. Uuden kunnan yksi haastavimmista tehtävistä on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kunnan on tarjottava kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin muutenkin kuin vain edustuksellisen demokratian kautta. Ne samat tavoitteet, elinvoiman vahvistaminen ja terveestä kuntataloudesta huolehtiminen, jotka tänä päivänä haastavat kuntarakenteen uudistamiseen, pysyvät ja jopa vahvistuvat jatkossa. Tarve kuntarakenteen uudistamiselle ei häviä.

15 14 2. SELVITYKSEN PERUSTEET, TAVOITTEET, ORGANISOINTI JA STRATEGINEN PAINOPISTE 2.1. PERUSTEET ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN TOIMITTAMISELLE Valtiovarainministeriö käynnisti keväällä 2014 kuntarakennelain 15 :n perusteella valmistelun erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta Seinäjoen kaupunkiseudulla. Seinäjoen kaupunkiseudulla tässä yhteydessä tarkoitetaan Alavuden, Kauhavan, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkeja sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven ja Kuortaneen kuntia. Kuntarakennelain 4 :ssä määritellyistä selvitysperusteista palveluiden edellyttämä väestöpohjaperuste täyttyy Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnissa sekä Alavuden, Kauhavan, Kurikan ja Lapuan kaupungeissa. Jalasjärven kunta on selvitysvelvollinen myös taloudellista tilaa koskevan perusteen vuoksi. Ilmajoen kunta täyttää lisäksi työssäkäyntiä ja työpaikkaomavaraisuutta koskevan selvitysperusteen. Kun kunta muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen Seinäjoen kaupungin kanssa, tulee Ilmajoen ja Seinäjoen selvittää yhdistymistä yhdessä. Isonkyrön kunta osallistuu valtiovarainministeriön tekemän päätöksen mukaisesti Vaasan kaupunkiseudun erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kunta on kuitenkin ilmoittanut osallistuvansa myös vastaavaan Seinäjoen kaupunkiseudun selvitykseen. Keväällä 2013 hallitus totesi osana kehyskannanottoaan, että se varautuu asettamaan suurimmille kaupunkiseuduille erityiset kuntajakoselvittäjät vielä saman vuoden aikana hallitus linjasi, että niille kaupunkiseuduille, joissa ei ole käynnistynyt kehyskannanotossa tarkoitettua kuntajakoselvitystä, varaudutaan asettamaan aikaisemman päätöksen mukaisesti erityiset kuntajakoselvittäjät kevään 2014 aikana. Seinäjoen kaupunkiseutu oli yksi niistä neljästä kaupunkiseudusta, jolla selvitystyö ei ollut alkanut. Kun kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet täyttyivät kaikkiaan kahdeksan Seinäjoen kaupunkiseudun kunnan kohdalla, kun kuntarakennelain edellyttämä Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin välinen selvitys ei ollut käynnistynyt ja kun hallituksen kehyslinjauksessaan tarkoittama kuntajakoselvityskään ei ollut alkanut, katsoi valtiovarainministeriö perustelluksi käynnistää erityisen kuntajakoselvityksen Seinäjoen kaupunkiseudulla PÄÄTÖS ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN TOIMITTAMISESTA JA SEN TAVOITTEET Valtiovarainministeriö pyysi kuntarakennelain 15 :n mukaisesti lausuntoa Alavuden, Kauhavan, Lapuan, Kurikan ja Seinäjoen kaupungeilta sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnilta erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kuntajakoselvitykseen olivat valmiita lähtemään Alavus, Isokyrö ja Seinäjoki. Kuortaneen kanta jäi avoimeksi. Ilmajoen kunta ilmoitti, että se ei osallistu selvitykseen millään tapaa. Myös Jalasjärvi, Kauhava ja Lapua ilmoittivat, että ne eivät halua osallistua esitettyyn selvitykseen, vaan selvittävät kuntajakoa ensisijaisesti muiden kuin ministeriön esittämien kuntien kanssa. Kurikka ilmoitti, että se ei osallistu selvitykseen, koska on hyväksynyt yhdistyssopimuksen Jalasjärven kanssa. Uudessa kunnassa

16 15 ylittyy selvityksen toimittamisen yhtenä perusteena oleva palvelujen edellyttämä asukkaan väestöpohja. Kunnilta pyydettiin myös kannanottoa kuntajakoselvittäjiksi esitetyistä henkilöistä, Raimo Harjusesta ja HTM, MBA Jouko Luukkosesta. Ilmajoen kunta oli ainoa, joka vastusti esitettyjä kuntajakoselvittäjiä. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien sekä Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien välillä. Ilmajoen kunnan tuli päätöksen mukaan selvittää yhdistymistä yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa kuntarakennelain 4 :n tarkoittaman työssäkäyntiperusteen täyttymisen vuoksi. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityksen kohteena olevat kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvitystyö tuli aloittaa ja päättyä viimeistään Erityisen kuntajakoselvityksen keskeinen ero vapaaehtoisiin kuntajakoselvityksiin on se, että siinä selvitetään kuntien yhdistymisen edellytyksiä, sen etuja ja haittoja. Sen tavoitteena ei ole tuottaa tietoa kuntien välisen yhteistyön syventämiseksi, mikä on usein vapaaehtoisissa kuntajakoselvityksissä kuntaliitosten vaihtoehtona selvitettävä mahdollisuus SELVITYKSEN TOIMEENPANON ORGANISOINTI Valtiovarainministeriön määrääminä kuntajakoselvityksessä toimivat maakuntaneuvos Raimo Harjunen ja HTM, MBA Jouko Luukkonen. Selvityksen toimeenpanon keskeisenä periaatteena on ollut avoimuus sekä tiivis vuorovaikutus kuntien ja kaupunkiseudun eri toimijoiden kanssa. Selvitystyötä on esitelty kunnanhallituksille. Kuntien verkkosivuilla on ollut ajantasaista tietoa selvitystyön etenemisestä. Tiedotusvälineitä on informoitu selvitystyön eri vaiheista. Erityisesti maakunnan valtalehti Ilkka ja Yle-Pohjanmaa ovat seuranneet aktiivisesti selvitystyötä. Selvitysalueen yrityksiä on haastettu osallistumaan selvitystyöhön. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ei järjestönä ole halunnut ottaa kantaa kuntarakenteeseen. Järjestön paikallisyhdistykset ovat kuitenkin olleet mukana valmistelussa. Seinäjoen Yrittäjät järjesti jäsenilleen verkkokyselyn, jolla kartoitettiin jäsenyritysten näkemyksiä kuntajaosta. Kyselyyn vastasi kymmenkunta yrittäjää. Vastauksissa korostettiin Seinäjoen ja Ilmajoen kuntaliitoksen tärkeyttä. Isonkyrön, Kuortaneen ja Alavuden yrittäjiä kuultiin erikseen järjestetyissä tapaamisissa. Olemme tavanneet työmme aikana kaksi kertaa hallinto- ja kuntaministeri Paula Risikon. Työn kuluessa on tavattu myös Vaasan seudun kuntajakoselvittäjät. Lisäksi olemme tavanneet lukuisia muita alueen vaikuttajia sekä selvitysalueen seurakuntien kirkkoherrat. Yksi on kuitenkin ollut valmistelusta poissa, Ilmajoki. Olemme tavanneet kaksi kertaa Ilmajoen kunnan johtavat virkamiehet. Kunta on myös pääosin toimittanut siltä pyydetyt kunnan taloutta ja toimintaa koskevat tiedot. Millään muulla tapaa kunta ei ole osallistunut selvityksen valmisteluun. Keskeiset luottamushenkilöt eivät pyynnöistä huolimatta ole suostuneet henkilökohtaisiin tapaamisiin eivätkä järjestämään mahdollisuutta esitellä selvitystyötä kunnanhallitukselle. Ilmajoen osuus tässä selvityksessä on siis kokonaan hankkimiemme tietojen ja niistä tekemiemme johtopäätösten tulosta.

17 16 Selvitystyön poliittisesta ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä. Ohjausryhmän ovat muodostaneet kolme edustajaa kustakin kunnasta, kuntajohtajat ja yksi henkilöstön edustaja jokaisesta kunnasta. Henkilöstön edustuksessa on huomioitu kaikkien henkilöstöjärjestöjen tasapuolinen edustus, Kuntajohtajien muodostama työvaliokunta on toiminut johtoryhmälle asioita valmistelevana toimielimenä. Ohjausryhmän ja työvaliokunnan vetovastuu on ollut kuntajakoselvittäjillä. Ohjausryhmän ja työvaliokunnan kokouksia on pidetty Ilmajokea lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Jokaisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen on tiedotusvälineille annettu tiedote selvityksen etenemisestä. Toimialakohtaista valmistelutyötä on tehty neljässä työryhmässä: (1) hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmä, (2) sivistyspalveluiden työryhmä, (3) sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä sekä (4) teknisten palveluiden työryhmä. Elinvoimaa, kilpailukykyä, maankäyttöä ja demokratiaa koskevat asiat on valmisteltu työvaliokunnassa. Toimialatyöryhmissä on ollut 1-2 viranhaltijaa ja yksi henkilöstön edustaja jokaisesta kunnasta. Työryhmien puheenjohtajina ovat toimineet kuntien edustajat. Kuntajakoselvittäjinä olemme osallistuneet kaikkien työryhmien työhön. Kuntajakoselvittäjinä järjestimme kuntalaiskuulemiset kaikissa selvitysalueen kunnissa seuraavasti: - Ma klo 17 Seinäjoen kaupungintalolla (paikalla 14 henkilöä) - Ma klo 19 Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla (paikalla 37 henkilöä) - Ti klo 17 Alavuden kaupungintalolla (paikalla 46 henkilöä) - Ti klo 19 Kuortaneen kunnanvirastolla (paikalla 30 henkilöä) - Ke klo 18 Isonkyrön virastotalolla (paikalla 23 henkilöä) Kuntalaistilaisuuksista ilmoitettiin Ilkka-lehdessä ja joissakin kuntien omissa tiedotuslehdissä/ paikallislehdissä. Kuntalaistilaisuuksissa ja niistä kertovissa lehti-ilmoituksissa kerrottiin myös, että selvittäjille voi antaa vapaamuotoisia kannanottoja selvitykseen sähköpostitse saakka. Kannanottoja tuli noin 10 kpl. Kuntalaistilaisuuksissa kannanotot mahdollisiin kuntaliitoksiin ovat olleet pääosin kielteisiä. Sen sijaan selvittäjille saapuneet sähköpostikannanotot ovat olleet pääosin liitoksille myönteisiä. Selvitystä varten avattiin oma www-sivu Seinäjoen kaupungin www-sivuille. Sivu linkitettiin kaikkien kuntien www-sivuille (Ilmajokea lukuun ottamatta). Sivuilla on julkaistu laajasti selvitykseen liittyvää materiaalia ja tiedotteita ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN SELVITYSTYÖN STRATEGINEN PAINOPISTE Kuntaliitoksilla on kahdenlaisia tavoitteita. Liitoksilla voidaan yhtäältä vahvistaa liitoskuntien yhteistä elinvoimaa ja kilpailukykyä. Liitosten tavoitteena voi toisaalta olla myös pelastaa taloudellisessa ahdingossa oleva kunta. Elinvoimaa voidaan kuntaliitoksella vahvistaa, mikäli liittyvien kuntien talous on tai on korjattavissa siihen kuntoon, että elinvoima-asiat voidaan nostaa talouden tervehdyttämistarpeiden edelle kuntaliitoksen painopisteenä. Kaikilla selvityksen kohteena olevilla kunnilla on tällä hetkellä haasteita taloutensa tasapainottamisessa. Kunnat ovat kuitenkin nämä haasteensa hyvin tiedostaneet ja talouden sopeutustoimenpiteisiin on tartuttu ripeästi. On kaikki syyt olettaa, että kunnat kykenevät tasapainottamaan talouttaan omin voimin siinä määrin, että sitä ei tarvitse nostaa mahdollisten kuntaliitosten ykköstavoitteeksi.

18 17 Näin selvitystyön strategiseksi painopisteeksi voidaan nostaa sen selvittäminen, voidaanko kuntaliitoksilla vahvistaa Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Elinvoiman vahvistamisen ohella tulee kuitenkin myös selvittää, millä tapaa kuntaliitokset voivat vahvistaa kuntien taloutta ja mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Vahva elinvoima ja terve kuntatalous kulkevat käsi kädessä: kunnan elinvoima on edellytys tasapainoiselle kuntataloudelle ja ilman kunnossa olevaa taloutta ei voi olla elinvoimaakaan.

19 18 3. SELVITYSALUEEN KUVAUS 3.1 ELINKEINORAKENNE Elinkeinorakenne (%) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Koko maa Seinäjoen elinkeinorakenne vastaa koko maan elinkeinorakennetta. Muissa kunnissa alkutuotannon osuus on monikertainen koko maahan verrattuna. Näissä kunnissa alkutuotantovaltaisuuden seurauksena palvelujen osuus on selvästi pienempi kuin maassa keskimäärin. Jalostuksen osuus elinkeinorakenteessa on kaikissa kunnissa lähellä maan keskimäärää VÄESTÖKEHITYS Koko väestön kehitys

20 Pidemmän aikavälin väestökehitys 19 Koko väestö Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalueen väestö on kasvanut 2000-luvulla noin asukkaalla. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ja jopa voimistuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan selvitysalueella asuisi vuonna 2040 noin asukasta. Se olisi asukasta enemmän kuin tänä päivänä. Väestönkasvu olisi saman verran kuin Alavudella ja Kuortaneella on tänä päivänä asukkaita. Väestökehitys on edennyt ja sen ennustetaan etenevän selvitysalueen eri kunnissa hyvin eritahtisesti. Seinäjoella ja Ilmajoella väestö kasvaa. Alavudella ja Kuortaneella väki vähenee. Isossakyrössäkin väkiluku on vähentynyt 2000-luvulla, mutta sen ennustetaan pysyvän nykytasolla tästä eteenpäin. Ennusteen mukaan Seinäjoella väestönkasvu olisi v noin ihmistä eli 27 %. Ilmajoen väestön kasvu samana ajanjaksona olisi noin ihmistä eli 16 %. Alavudella väestön ennustetaan vähenevän runsaalla 1.000:lla eli 9 %:lla. Kuortaneella väestön väheneminen olisi kaikkein suurinta, runsaat 700 eli 18 %.

21 20 Muuttoliike Selvitysalue Seinäjoki ja Ilmajoki ovat saaneet maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa luvulla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Miltei puolet selvitysalueen väestönkasvusta selittyy muuttovoitolla. Seinäjoen seutu onkin Oulun ja Jyväskylän seutujen jälkeen eniten maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa 2000-luvulla saanut seutukunta. Suurin muuttovoitto on ollut Seinäjoella, + 10 % eli asukasta. Ilmajoen muuttovoitto on ollut + 2 % eli 202 asukasta. Suurin muuttotappio on ollut Kuortaneella - 11 % eli 487 asukasta. Alavuden muuttotappio on ollut 7 % eli 883 asukasta ja Isonkyrön 6 % eli 314 asukasta. Seinäjoella luonnollista väestönlisäystä on 2000-luvulla ollut noin (+ 8 %) seinäjokisen verran. Alavudella luonnollinen väestönlisäys on ollut 90 (+ 1 %), Isossakyrössä 50 (+ 1 %) ja Ilmajoella 10 (+- 0 %). Kuortaneella sen sijaan luonnollinen väestökehitys on ollut laskeva runsaan 120 (- 3 %) asukkaan verran.

22 Pidemmän aikavälin väestökehitys Ikäryhmittäinen väestökehitys Nuoret Nuorten ikäluokkien kehitys , lkm/% Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Alle kouluikäiset -109/13 +69/7 +5/1-72/ / v Peruskouluikäiset -149/ /23 +1/0-62/ / v Toisen asteen kou- -84/ /30 +7/4-23/ /27 lutuksen ikäiset v Nuorten ikäryhmien ennustettu väestökehitys vuoteen 2040 on hyvin samanlainen kuin koko väestön ennustettu kehitys selvitysalueella. Seinäjoella ja Ilmajoella nuorten määrä kasvaa. Alavudella ja Kuortaneella laskee ja Isossakyrössä pysyy likimain ennallaan. Seinäjoen ja Ilmajoen nuorten määrän kasvu kaikissa ikäryhmissä on ripeämpää kuin maassa keskimäärin. Nuorten ikäluokkien ennustettu kehitys jatkaa jo 2000-luvun alussa alkanutta kehitystä. Poikkeuksen muodostaa Ilmajoki. Siellä nuorten määrä kaikissa ikäluokissa laski 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen loppupuolelle asti. Sen jälkeen nuorten määrä kääntyi kasvuun. Työikäinen väestö Työikäiset ( vuotiaat) Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

23 Pidemmän aikavälin väestökehitys 22 Työikäisen väestön ennustetaan kasvavan Seinäjoella v runsaalla 6.200:lla eli 17 %. Ilmajoellakin työikäisten määrä kasvaa, mutta Seinäjokeen verrattuna selvästi vähemmän, vajaat 500 eli 7 %. Alavudella ja Kuortaneella työikäisten määrän ennustetaan laskevan neljänneksellä, Alavudella 1.650:llä ja Kuortaneella 550:llä. Isossakyrössä, jossa nuorten määrän ennustetaan pysyvän ennallaan, työikäisten määrä sen sijaan näyttäisi laskevan miltei 400:lla eli 14 %. Vanhusväestö 75+ vuotiaat Koko maa Seinäjoen sa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Vanhusväestön, yli 75-vuotiaiden, ennustetaan kasvavan tulevina vuosina selvitysalueella nopeasti. Kasvu kiihtyy erityisen jyrkkään nousuun vuoden 2020 tienoilla. Seinäjoella vanhusväestön ennustetaan kasvavan v noin 146 %, Ilmajoella 78 %, Isossakyrössä 68 % ja Alavudella 67 %. Kuortaneella vanhusväestön kasvu olisi kaikkein vähäisintä, 18 %. Seinäjoella kasvun ennustetaan olevan nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Muissa kunnissa kasvu jää keskimääräistä hitaammaksi.

24 Pidemmän aikavälin väestökehitys vuotiaat, osuus koko väestöstä, % Koko maa 4,1 % 4,9 % 5,5 % 5,7 % 6,0 % 6,6 % 7,3 % 7,9 % 8,3 % 9,1 % 9,9 % 11,9 % 13,4 % 14,5 % 15,3 % 15,8 % Seinäjoen sa. 4,1 % 4,8 % 5,4 % 5,7 % 6,2 % 7,1 % 7,8 % 8,3 % 8,6 % 9,1 % 9,5 % 11,4 % 12,7 % 14,0 % 14,7 % 15,1 % Alavus 4,9 % 5,4 % 6,0 % 6,4 % 6,8 % 8,4 % 9,7 % 10,7 % 11,4 % 12,3 % 13,0 % 15,4 % 17,3 % 19,4 % 20,3 % 20,9 % Ilmajoki 4,1 % 4,9 % 5,6 % 6,0 % 6,9 % 7,9 % 8,9 % 9,1 % 9,1 % 8,9 % 8,8 % 10,5 % 11,9 % 12,9 % 13,6 % 14,0 % Isokyrö 6,2 % 7,3 % 8,2 % 8,0 % 8,8 % 9,8 % 10,4 % 11,0 % 11,0 % 11,9 % 12,3 % 14,6 % 15,9 % 17,5 % 18,2 % 18,7 % Kuortane 4,8 % 6,3 % 7,4 % 8,5 % 9,2 % 10,3 % 11,6 % 13,2 % 14,5 % 15,2 % 15,6 % 17,9 % 19,5 % 20,6 % 20,7 % 21,0 % Seinäjoki 3,5 % 4,1 % 4,7 % 4,8 % 5,2 % 6,0 % 6,6 % 6,9 % 7,2 % 7,9 % 8,5 % 10,3 % 11,6 % 12,8 % 13,5 % 14,0 % Vanhusväestön osuuden ennustetaan nousevan kaikissa selvitysalueen kunnissa. Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella vanhuksia koko väestöstä olisi vuonna 2040 noin 20 %. Seinäjoella ja Ilmajoella heidän osuutensa olisi vajaat 15 %. Seinäjoella ja Ilmajoella vanhusten osuus väestöstä näyttäisi jäävän pienemmäksi kuin maassa keskimäärin. Muissa kunnissa se nousee yli maan keskiarvon Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde on ei-työikäisen ja työikäisen väestön suhdeluku. Se kuvaa, minkä verran työikäisellä väestöllä on huolettavanaan ei-työikäisiä. Mitä isompi suhdeluku on, sitä isompi taakka ei-työikäisen väestön palveluiden rahoittamiseksi työikäisillä on. 1,2 HUOLTOSUHDE ,8 0,6 0,4 0,2 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Koko maa

25 24 Tällä hetkellä huoltosuhde on kaikissa kunnissa vielä kohtuullinen. Tosin vain Seinäjoella se on maan keskitasoa. Muissa kunnissa huoltosuhde on keskimääräistä huonompi. 100 työikäisellä on noin huolettavaa. Huoltosuhde kuitenkin heikkenee tulevina vuosina. Työikäisen väestön rahoitettavaksi tulee entistä useamman ei-työikäisen palvelut. Vuonna 2032 Alavudella, Isossakyrössä ja Kuortaneella ei-työikäisiä ennustetaan olevan enemmän kuin työikäisiä. 100 työikäisellä tulee olemaan huolettavaa. Seinäjoella ja Ilmajoella työikäisiä on vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin enemmän kuin ei-työikäisiä. Jatkossa vain Seinäjoella huoltosuhteen ennakoidaan olevan maan keskitasoa parempi. Muissa kunnissa ero maan keskitasoon kasvaa nykyisestä Väestökehitys ja kunnan elinvoima Väestökehitys on kunnan elinvoiman peruspilareita. Se määrittelee väestön palvelutarpeet. Työikäisen väestön kehitys ennakoi kunnan verotulojen ja siten myös palveluiden rahoituspohjan kehitystä. Muuttotase kertoo kunnan vetovoimasta niin yritysten sijoittumispaikkana kuin potentiaalisena muuttokohteena. Ennakoidun väestökehityksen vaikutuksen kuntien elinvoiman kehitykseen voi tiivistää seuraavasti: Alavus Väestökehitys heikentää elinvoimaa: Koko väestön, nuorten ja työikäisten määrä laskevat. Muuttotappio on ollut iso ja toteutunut väestön väheneminen selittyy pitkälti sillä. Pientä väestön luonnollista lisäystä on kuitenkin ollut. Vanhusväestön määrä kasvaa ja osuus väestöstä nousee suuremmaksi kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde heikkenee selvästi. Ilmajoki Väestökehitys vahvistaa elinvoimaa: Koko väestön, työikäisten ja erityisesti nuorten määrä nousevat. Saanut jonkin verran muuttovoittoa, mikä selittää toteutuneen väestökasvun. Väestön luonnollista lisääntymistä ei juuri ole ollut, mutta se on todennäköisesti kasvamassa. Vanhusväestön määrä kasvaa, mutta sen väestöosuus jää alle maan keskimäärän. Huoltosuhde heikkenee jonkin verran. Isokyrö Väestökehitys heikentää jonkin verran elinvoimaa: Koko väestön ja nuorten määrä pysyvät ennallaan. Työikäisten määrä laskee. Kokenut muuttotappiota, mikä paljolti selittää luvun alun väestön vähenemisen. Väestön pientä luonnollista lisäystä on ollut. Vanhusväestön määrä kasvaa enemmän kuin maassa keskimäärin. Huoltosuhde heikkenee. Kuortane Väestökehitys heikentää merkittävästi elinvoimaa: Koko väestön, nuorten ja työikäisten määrän väheneminen sekä muuttotappio ovat selvitysalueen suurinta. Väestön luonnollinen kehitys ainoana selvitysalueella on ollut laskeva. Vanhusväestön lisäys tulee olemaan selvitysalueen pienintä väestön kokonaismäärän laskusta johtuen. Huoltosuhde heikkenee. Seinäjoki Väestökehitys vahvistaa merkittävästi elinvoimaa: Koko väestö, nuoret ja työikäinen väestö kasvavat voimakkaasti. Selvitysalueen suurin muuttovoitto ja väestön luonnollinen lisäys. Vanhusväestön määrä kasvaa, mutta osuus jää alle maan keskiarvon. Huoltosuhde heikkenee jonkin verran.

26 YRITYSTOIMINNAN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS Yrityskannan ja työpaikkojen kehitys Yrityskanta Yritysten lukumäärän kehitys Muutos, lkm/% Alavus /7 Ilmajoki /30 Isokyrö /9 Kuortane /19 Seinäjoki /20 Selvitysalue /18 Yritysten lukumäärä on kasvanut v kaikissa selvitysalueen kunnissa. Suurinta kasvu on ollut Ilmajoella (30 %) ja pienintä Alavudella (7%). Koko selvitysalueen kasvu on ollut jonkin verran alle koko maan kasvun, joka oli 22 %. Yrityskannan uusiutuminen Yrityskannan uusiutuminen: alk.+lop./yrityskanta % Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane 15 9 Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Yritystoiminnan dynaamisuuden mittarina käytetään yritystoiminnan uusiutumista. Sitä mitataan alkaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän suhteella yritysten kokonaismäärään. Mitä isompi suhdeluku on, sitä uusiutumiskykyisempää ja siten myös kilpailukykyisempää yritystoiminta on. Tunnusluku on itse asiassa yritystoiminnan luonnollisen tuhon mittari. Etelä-Pohjanmaa tunnetaan syystäkin yritysmaakuntana. Tämä maine perustuu yritysten suureen lukumäärään. Yksi merkittävä heikkous maakunnan yrityskannassa kuitenkin on: sen uusiutuminen

27 26 on Manner-Suomen hitainta. Selvitysalueella tätä heikkoutta ei erityisemmin ole. Sen yrityskanta uusiutuu vain hivenen keskimääräistä hitaammin. Kuntien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja. Alavudella ja Kuortaneella yrityskannan uusiutuminen näyttäisi olevan muita kuntia hitaampaa. Myös Isossakyrössä uusiutuminen saattaa olla laskussa. Edellä olevassa yrityskannan kehityksen tarkastelussa kohteena ovat varsinaiset yritykset eli yritykset, jotka ovat arvonlisävelvollisia tai jotka toimivat työnantajina. Jos tarkasteluun otetaan mukaan kaikki yrittäjät, myös yksin toimivat ammatinharjoittajat ja maatalousyrittäjät, kuva muuttuu. Näin tarkasteltuna vain Seinäjoella on ollut 2000-luvulla yritystoiminnan kasvua. Muissa se on laskenut jonkin verran. Työpaikat Työpaikat Selvitysalue Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut vahvasti Seinäjoella (+ 23 %) ja jonkin verran Ilmajoella (+ 3 %). Muissa kunnissa se on laskenut. Isoin lasku on ollut Kuortaneella (- 10 %).

28 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten org. toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä 27 Työpaikat toimialan (TOL 2008) mukaan Työpaikat (=työssäkäyvät) toimialan mukaan, muutos Seinäjoen selvitysalue Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013 Viime vuosien työpaikkakehityksestä voi nostaa esiin seuraavia erityispiirteitä: Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet kaikissa kunnissa alkutuotannon rakennemuutoksen seurauksena. Viljelty peltopinta-ala ja kotieläintuotanto ovat kuitenkin pysyneet entisessä laajuudessaan tilakoon suurenemisesta johtuen. Vuodesta 2008 teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet kaikissa kunnissa ja kaupan alan työpaikat Seinäjokea lukuun ottamatta muissa kunnissa. Väestön ikääntyminen on vaikuttanut terveys- ja sosiaalialan työpaikkojen lisääntymiseen kaikissa kunnissa. Hallinnon ja tukipalvelutoiminnan työpaikat ovat lisääntyneet kaikissa kunnissa. Seinäjoen vahvistuva asema maakuntakeskuksena on johtanut julkisen hallinnon, koulutuksen sekä tekniikan ja rakennusalan työpaikkojen kasvuun. Suurimmat työpaikkamenetykset ovat v kohdanneet Alavutta. Sieltä on hävinnyt runsaat 150 teollista työpaikkaa ja runsaat 100 kaupan alan työpaikkaa. Osa teollisuuden työpaikkamenetyksistä on myöhemmin saatu takaisin. Myös Ilmajoen miltei 200 teollisuuden työpaikan väheneminen on huomattava.

29 Työllisyyden kehitys Työttömyys Työttömyys Selvitysalue Selvitysalueen työttömyysaste ei ole heikentynyt yhtä nopeasti kuin maassa keskimäärin Työttömyysasteiden erot ovat kuntien välillä suuria Lähde: Työnvälitystilasto (TEM) Vuoden 2013 kuntajako Työllisyystilanne on ollut pitkään niin selvitysalueella kuin koko Etelä-Pohjanmaan maakunnassakin parempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnan pk-yritykset ovat sopeutuneet suhdanteiden muutoksiin ketterämmin kuin suuret yritykset. Työttömyys lähti selvitysalueella kasvuun talouden taantuman seurauksena v kuten koko maassa. Kun työttömyys oli ennen käännettä muuta maata alemmalla tasolla ja kun se on kasvanut samaa tahtia yleisen työttömyyden kasvun kanssa, on se edelleen alle maan keskitason. Kuntien väliset erot työttömyydessä ovat varsin isoja. Paras työllisyystilanne on Kuortaneella ja siellä myös työttömyyden kasvu on ollut hitainta. Tämä johtuu kuitenkin todennäköisesti ainakin osaksi työvoiman tarjonnan pienenemisestä. Korkein työttömyys on Seinäjoella. Sielläkin se on kuitenkin pienempi kuin muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa yleensä. Isossakyrössä työttömyys on kasvanut erityisen voimakkaasti. Kasvu on ollut 3,4 prosenttiyksikköä vuodesta Pitkäaikaistyöttömyys on kaikissa kunnissa alle maan keskimäärän. Sen kasvu 2000-luvun taantuman aikana on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Kuntien välillä ei ole merkittäviä eroja pitkäaikaistyöttömyydessä.

30 29 Työlliset Työlliset Selvitysalue Työllisten suhteellinen lisäys on ollut suurinta Seinäjoella ja Ilmajoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut Seinäjoella (+ 20 %) ja Ilmajoella (+ 10 %). Isossakyrössä se on pysynyt ennallaan. Alavudella työllisten määrä on laskenut 3 %:lla. Erityisen iso on työllisten määrän lasku ollut Kuortaneella (- 13 %). Työllisten määrän kehitys näyttäisi olevan suurimmaksi osin seurausta työikäisten määrän muutoksista. Työllisyysaste on pysynyt samalla tasolla tarkasteluajanjaksolla Työssäkäynti ja työpaikkaomavaraisuus Työssäkäynti

31 30 Vaasa PENDELÖINTI 2011 Lapua 67 % 91 % 66 % 2% 37% % Ao. kunnan kohdalla työpaikkaomavaraisuus Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Lähde Tilastokeskus 8 % 1 % % Selvitysalueen kunnista käy noin henkilöä työssä Seinäjoella ja noin henkilöä käy Seinäjoelta työssä naapurikunnissa. Erityisen tärkeä työllistäjänä Seinäjoki on Ilmajoelle. Useamman kuin joka kolmannen ilmajokisen työpaikka on Seinäjoella. Joka neljäs isokyröläinen käy työssä Vaasassa. Pendelöinti myös Seinäjoen suuntaan Isostakyröstä on varsin suurta, 14 prosenttia. Selvitysalueen ulkopuolisista kunnista Lapua on osa Seinäjoen työssäkäyntialueen ydintä. Kuortaneelta kunnan ulkopuolinen työssäkäynti suuntautuu likimain yhtä vahvana Alavuden ja Seinäjoen suuntiin. 40 % 35 % 30 % 25 % PENDELÖINTI SEINÄJOELLE 2001 JA % 37 % % 15 % 10 % 5 % 5 % 8 % 9 % 14 % 6 % 12 % 0 % Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoen merkitys selvitysalueen työpaikkakeskittymänä on vahvistunut 2000-luvulla.

32 31 Työpaikkaomavaraisuus TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS Seinäjokea lukuun ottamatta työpaikkaomavaraisuus jää alle 100 %:n Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako Selvitysalueen kunnissa työpaikkaomavaraisuus on pysynyt 2000-luvulla jokseenkin samalla tasolla Ilmajokea ja Isoakyröä lukuun ottamatta. Ainoastaan Seinäjoella työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Erityisen riippuvia kunnan ulkopuolisista työpaikoista ovat Ilmajoki ja Isokyrö. Isonkyrön työpaikkaomavaraisuuden lasku selittyy työpaikkojen määrän vähenemisellä. Ilmajoella työpaikkaomavaraisuutta on laskenut se, että kunta on muuttunut entistä selvemmin Seinäjoella työssä olevien ja sinne työhön muuttavien asuinkunnaksi. Alavudella työpaikkaomavaraisuus on pysynyt selvitysalueen toiseksi korkeimpana yli 95 %:ssa. Kunta onkin miltei omavarainen työpaikkojen suhteen, Työpaikkojen väheneminen ja työvoiman tarjonnan supistuminen ovat edenneet siellä samaa tahtia. Näin työpaikkaomavaraisuus on pysynyt liki ennallaan. Kuortaneen työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2006 jälkeen yli 90 %:n. Siellä työpaikat ovat vähentyneet, mutta työvoiman tarjonta on vähentynyt vielä enemmän. Näin työpaikkaomavaraisuus on voinut kasvaa Yritystoiminnan ja työllisyyden kehitys sekä kuntien elinvoima Yritystoiminnan ja työllisyyden 2000-luvun kehityksen vaikutusta kunnan elinvoimaan voidaan arvioida seuraavasti: Alavus: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on heikentynyt jonkin verran. Ilmajoki: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on vahvistunut, mutta myös riippuvuus Seinäjoen kehityksestä on kasvanut. Isokyrö: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on heikentynyt jonkin verran. Kuortane: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on heikentynyt jonkin verran.

33 32 Seinäjoki: Yritystoiminnasta ja työllisyydestä syntyvä elinvoima on vahvistunut merkittävästi ja asema selvitysalueen veturina on vahvistunut YHDYSKUNTARAKENNE, MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE Yhdyskuntarakenteen kehitys selvitysalueella SYKE: Kaupunkiseutujen rajaus Tällä hetkellä selvitysalueen kunnilla on vielä toisistaan selvästi erottuvat yhdyskuntarakenteet. Ainoastaan Ilmajoen Ahonkylä on lähes kiinni Ilmajoen ja Seinäjoen rajassa. Kun Ahonkylä ja Alakylä Seinäjoen puolella ovat nopeasti kasvavia alueita, tulevat Ilmajoen ja Seinäjoen yhdyskuntarakenteet ennen pitkää kasvamaan tällä kohdalla yhteen.

34 Suomen Ympäristökeskuksen kokonaistarkastelussa (SYKE: Yhdyskuntarakenteen toiminnaliset alueen, 2012) selvitysalueelta on hahmotettu seuraavat toiminnalliset alueet: 33 SYKE: Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet SYKEn määrittelyn mukaan samaan toiminnalliseen alueeseen selvitysalueen kunnista kuuluisivat Seinäjoki ja Ilmajoki sekä Sydänmaan alue Alavudelta. Tähän toiminnalliseen alueeseen kuuluisi selvitysalueen ulkopuolelta Lapua, Kurikka ja Jalasjärvi. Isokyrö sijoituu SYKEn tarkastelussa Vaasa keskeiseen toiminnalliseen alueeseen. Kuortane puolestaan olisi osa Alavuden, Ähtärin ja Soinin ohella Kuusiokunniksi kutsuttua toiminnallista aluetta.

35 34 Asutuksen sijoittuminen taajamissa ja kylissä 2012 Taajamissa asuvien osuudet % Alavus 49,7 53,3 57,9 Ilmajoki 76,8 80,7 85,1 Isokyrö 54,9 64,5 68,0 Kuortane 29,6 37,8 40,4 Seinäjoki 81,5 85,3 89,9 Asutuksen keskittyminen taajamiin on vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Ainoastaan Kuortaneella alle puolet väestöstä asuu taajamien ulkopuolella. Vahvinta taajamoituminen on Seinäjoella ja Ilmajoella. Kuntarakenneselvityksen kannalta kiintoisinta on asutusrakenteen kehitys kuntien raja-alueilla. Seuraavanlaisia havaintoja on tässä suhteessa tehtävissä: Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla Ilmajoen Ahonkylän taajama on vahvistunut. Myös Rengonharjun alueella kuntarajan läheinen asutus on kasvanut. Isonkyrön ja Seinäjoen Ylistaron alueen taajama-asutus on kasvamassa yhteen Vt 18:n varrella. Alavuden ja Kuortaneen välillä on lähes yhtenäinen Kt 66:n suuntainen kylänauha Alavuden ja Seinäjoen rajalla Kouran ja Sydänmaan välinen asutus on vahvistunut. Seinäjoen ja Kuortaneen välillä ei ole asutukseen liittyvää yhteyttä.

36 35 Selvitysalueen ulkopuolelta näkyy Seinäjoen ja Lapuan asutuksen olevan kasvamassa yhteen Kt 67:n suuntaisesti. Samoin tekee Ilmajoen ja Kurikan asutus Kt 67:n toisessa päässä. Toistaiseksi edellä esitellyillä raja-alueilla ei ole törmätty merkittäviin ongelmiin maankäytössä. Kun tämä kuntarajat ylittävä taajamoituminen luultavasti vahvistuu jatkossakin, nousevat kuntarajat väistämättä jossakin vaiheessa ainakin jonkinasteisiksi hidasteiksi tälle kehitykselle. Kun tämä kehitys lisäksi etenee seudun vahvimman kasvukäytävän suuntaisesti, muodostuu taajamoitumisen esteistä myös koko seudun elinvoiman kasvun esteitä Kuntarakenteen vaikutus maankäyttöön Seinäjoen seudun kuntien maapolitiikan yhteistyön haasteet liittyvät kuntien eroihin asukasmäärissä, ikärakenteissa, muuttovoitossa/tappiossa ja elinkeinorakenteissa. Yhtenevät maapoliittiset tavoitteet ja toimintatavat ovat kuitenkin edellytys koko seudun menestykselle. Maapolitiikka kytkeytyy seudun asunto- ja elinkeinopolitiikkaan. Kuntien välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä tulisi suunnata kilpailuun seutujen välillä. Nykyisellä kuntarakenteella seudullista näkökulmaa asiaan ei useinkaan löydy, vaan jokainen kunta edistää omaa etuaan ja kilpailee muiden kuntien kanssa maapoliittisia ratkaisuja tehdessään. Mikäli Seinäjoen kaupunkiseutu olisi yksi kunta, pakottaisi se katsomaan seutukunnan kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan ja seudullisesta näkökulmasta todennäköisesti järkevöittäisi ja yhtenäistäisi maapolitiikkaa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että uudessa kunnassa otettaisiin käyttöön maankäytössä heti liitoksen jälkeen yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit. Uuden kuntarakenteen edut maapolitiikassa: raakamaavarannon ja kaavavarannon monipuolistuminen mittakaavaetu: vahvemmat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit järkevä seudullinen ohjaus: kokonaisuuden tarkastelu ilman kuntarajoja maanomistajien yhdenvertaisuus eri kuntien alueella lisääntyy, kun yhtenäisellä maapolitiikalla kuntien väliset erot vähenevät maapolitiikan hyvät käytänteet käyttöön, toisilta oppiminen kysyntää vastaava tonttitarjonta kestävän kuntatalouden ehdoilla Uuden kuntarakenteen haasteet maapolitiikalle: Päättäjien voimasuhteiden vaikutus maapolitiikkaan Yhteisten toimintamallien löytämisen vaikeus, erilaiset yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet, huonot kompromissit byrokratia: asioiden joustava hoito vaikeutuu kuntakoon kasvaessa laajat hallinnoitavat alueet vähillä henkilöstöresursseilla kuntakeskusta kaukaisimpien alueiden kuihtuminen Yksi uuden maapolitiikan kiintoisa yksityiskohta on se, mitä tapahtuisi maan hinnalle. Hintakehityksen ennakointi on vaikeaa. Yhtäältä raakamaavarannon lisääntyminen voi painaa tonttihintoja alas. Toisaalta keskusalueen kehyskuntia korkeampi maan hinta voi vetää maan hintaa ylöspäin kehyskunnissa.

37 Kuntarakenteen vaikutus asumiseen Seinäjoen kaupunkiseudun ja aivan erityisesti sen kehyskuntien iso haaste elinvoiman säilyttämisessä ja vahvistamisessa on se, kuinka vetovoimainen alue on asuinympäristönä. Seudun tulisi tarjota niin hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet asumiseen, että se yhtäältä pystyisi patoamaan poismuuttoa maakunnasta ja toisaalta saisi houkuteltua erityisesti työikäisiä muuttajia maakunnan ulkopuolelta. Seinäjoen seudun kattava iso kunta olisi nykyisiä kuntia vetovoimaisempi asuinympäristö. Siellä olisi monipuolisemmat mahdollisuudet asumiseen kuin, mitä Seinäjoki tai sen kehyskunnat yksinään tänä päivänä kykenevät tarjoamaan. Myös työn ja asumisen erilaisille yhdistelmille tarjoutuisi uusia vaihtoehtoja. Erityisryhmien asumisen järjestämiseen olisi isolla kunnalla pientä kuntaa paremmat edellytykset. Koska asumisen valinnat ovat myös liikkumisen ja kulutustapojen valintoja, on kuntatalouden kannalta tärkeää, miten hyvin nykyisen palveluverkon vahvuudet pystytään hyödyntämään. Mahdollisuudet olemassa olevien palveluiden käytön tehostamiseen ovat erityisesti kuntien rajoilla sijaitsevilla asuntoalueilla. Erityisen haasteen kuntien asuntopolitiikalle asettaa kasvavan vanhusväestö (+75 v) asumisen järjestäminen. Vanhusväestön kasvu pysyy kohtalaisen maltillisena vuoden 2020 tienoille, mutta kiihtyy siitä eteenpäin hyvin nopeasti. Vanhusväestön asumisratkaisuissa tulisi löytää toimiva ja kustannustehokas tapa yhdistää mahdollisuus jatkaa mahdollisimman pitkään kotona asumista helposti saavutettavissa oleviin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Isossa kunnassa on tässä suhteessa pientä kuntaa enemmän erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja Kuntarakenteen vaikutus liikenteelle Selvitysalueella, kuten koko Etelä-Pohjanmaalla, ihmisten liikkuminen perustuu kävely- ja pyöräilyetäisyydellä olevia kohteita lukuun ottamatta pääosin yksityisautoiluun. Seinäjoella on kyllä kaupungin sisäistä julkista liikennettä ja myös kuntien välillä on julkisia yhteyksiä. Niiden merkitys yksityisautoiluun verrattuna on kuitenkin vähäinen. Kestävän kehityksen näkökulmasta olisi suotavaa, että yhdyskuntarakenne kehittyisi siihen suuntaan, että yksityisautoilun keskeinen rooli liikkumisessa voisi pienentyä. Tämä tarkoittaisi asutuksen tiivistymistä kuntakeskuksiin ja keskusten ulkopuolella olemassa olevien kulkuväylien varteen. Tämä puolestaan vaatisi mahdollisuutta kuntarajat ylittävään maankäytön ja asumisen suunnitteluun. Asutusta tulisi voida ohjata entistä enemmän kokonaissuunnittelua pirstovan poikkeuslupamenettelyn sijasta kaavoituksella luvulla poikkeusluvalla toteutettuja rakennushankkeita on ollut Seinäjoella vuosittain Muissa kunnissa lukumäärä on jäänyt alle kymmenen. Määrät ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla. Yksi konkreettinen seuraus isosta kuntaliitoksesta olisi se, että tällä hetkellä ELY-keskuksen hankkima kuntien välinen julkinen liikenne muuttuisi kunnan sisäiseksi liikenteeksi. Liikenteen ylläpidolle välttämätön julkinen tuki siirtyisi valtiolta uuden kunnan maksettavaksi. Ison kunnan eduksi liikenteen järjestämisessä voidaan laskea se, että kunnan ammattitaito koulu-, vammais- ja muiden erityiskuljetusten hankkijana vahvistuisi.

38 KUNTIEN YHTEISTYÖ Kunnilla on toimialoittain yhteistyötä seuraavasti: Hallinto- ja tukipalvelut - Seinäjoki hoitaa koko Etelä-Pohjanmaan pelastuspalvelut - Seinäjoki hoitaa Seinäjoen, Ilmajoen, Isonkyrön, Kuortaneen ja Lapuan maaseutuhallinnon palvelut. Alavus hoitaa Alavuden ja Ähtärin maaseutuhallinnon palvelut. - Ilmajoen, Isonkyrön, Seinäjoen lomituspalvelut hoitaa Jalasjärven kunta. Alavus hoitaa Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin lomituspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluissa kunnat jakaantuvat kolmeen eri yhteistoiminta-alueeseen. Niiden toiminnat kattavat pääosin vain perusterveydenhuollon palvelut. Toimijoittain palvelujen sisällöt ovat: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) - Perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, päihdehuolto - Muut sosiaalipalvelut kunnissa Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK(Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka) - Terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja Kurikan sosiaalipalvelut - Ilmajoen sosiaalipalvelut (pl. vanhuspalvelut) kunnassa Seinäjoki, vastuukuntana myös Isonkyrön perusterveydenhuolto - Isonkyrön sosiaalipalvelut kunnassa Näiden lisäksi kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on sosiaali- ja terveyspalveluissa mm. seuraavaa yhteistyötä: - Kehitysvammaisten erityishuolto: Kaikki kunnat kuuluvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään, jonka jäseninä on kaikkiaan 32 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kuntaa. Kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten laitos- ja muita palveluita. Kuntayhtymän tarpeellisuudesta erillisenä organisaationa on käyty keskustelua alueella. - Sosiaaliasiamies: Isonkyrön kunta ostaa sosiaaliasiamiehen palvelut Vaasasta ja muut kunnat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. - Ympäristöterveydenhuolto: Seinäjoen kaupunki järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut Seinäjoelle, Alavudelle, Isollekyrölle, Kuortaneelle ja 8 muulle kunnalle. Ilmajoen kunnalle ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestää peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK. - Sosiaalipäivystys: Isonkyrön kunta ostaa sosiaalipäivystyksen Vaasasta ja muille kunnille sen järjestää Seinäjoki. - Isonkyrön kunta ostaa A-klinikkapalvelut Vaasasta. - Työpajatoiminta: Isonkyrön kunta ostaa työpajapalvelut Vaasasta, Ilmajoella ja Seinäjoella on yhteinen KaksKättä työpaja Oy, Alavudella ja Kuortaneella on osittain yhteinen työpaja. Sivistyspalvelut - Kunnilla on joitakin yksittäisiä päivähoidon ostopalvelusopimuksia. - Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Sedu.

39 38 - Alavus (Lakeudenportin kansalaisopisto) hoitaa vastuukuntana myös Ähtärin ja Kuortaneen kansalaisopistopalvelut. Isollekyrölle kansalaisopistopalvelut tuottaa Vaasan kaupungin Vaasaopisto. Tekniset palvelut - Jätehuollossa kaikki selvitysalueen kunnat Isoakyröä lukuun ottamatta ovat osakkaina Lakeuden Etappi Oy:ssä. Isokyrö on osakkaana Stormossen Oy:ssä. Molemmat yhtiöt ovat osakkaina WestEnergy Oy:ssä, jolla on jätteenpolttolaitos Mustasaaressa. - Ilmajoki hoitaa Lakeuden Etappi Oy:n ja Vaasan kaupunki Stormossen Oy:n toimialueen jätelautakunnan tehtävät KUNTIEN ORGANISAATIOT Selvitysalueen kunnissa on seuraavat keskeiset luottamustoimielimet: Vapaa-aikaltk (9) Nuoriso- ja liikuntaltk Vapaa-aikaltk (8); lakkaa 2015 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Kaupunginhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kaupunginhallitus (13) (10) (11) (10) (10) Tarkastusltk (5) Tarkastusltk Tarkastusltk (4) Tarkastusltk (5) Tarkastusltk (8) Keskusvaaliltk (5) Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk (5) (5) (5) Perusturvaltk (9) Perusturvaltk Perusturvaltk (8) Perusturvaltk (7) Sosiaali- ja terveysltk (13) Perusterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (Isokyrö) Seinäjoen työterveys jhtk (11) Sivistysltk (9) Sivistysltk Sivistysltk (8) Sivistysltk (7) Varhaiskasvatus- ja koulutusltk (13) Kulttuuriltk (13) Liikuntaltk (13) Nuorisoltk (13) Tekninen ltk (9) Tekninen ltk Tekninen ltk (8) Tekninen ltk (7) Tekninen ltk (13) Ympäristöltk (9) Ympäristöltk Ympäristöltk (8) Kansalaisopiston jhtk (5, Alavus, Kuortane, Ähtäri) Lakeuden jäteltk (kuntien yhteinen) Tukipalvelultk (8); lakkaa 2015 Ympäristöltk (7) Ympäristöltk (13) EP pelastuslaitoksen jhtk (12, kuntien yhteinen) Asukasltk (13) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (11, kuntien yhteinen) Kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden perusrakenne on hyvin samantyyppinen. Seinäjoella on lukumääräisesti muita enemmän lautakuntia sekä muutama liikelaitoksen johtokunta. Pelastuslaitoksen johtokunta (Seinäjoki) sekä lakeuden jätelautakunta (Ilmajoki) ovat kuntien yhteislautakuntia ja niissä on mukana myös muita kuin selvitysalueen kuntia. Muita erikoisuuksia ovat Seinäjoen asukaslautakunta ja Isonkyrön tukipalvelulautakunta. Isonkyrön kunta lakkauttaa erilliset vapaaaikalautakunnan ja tukipalvelulautakunnan vuoden 2015 alusta.

40 39 Myös kuntien viranhaltijaorganisaatiot ovat hyvin samantyyppisiä ja perustuvat perinteiseen osastojakoon. Ns. elinkaarimalliin perustuvia organisaatioita kunnissa ei ole. Seuraavassa on kuvattu kuntien toiminnallinen osastojako ja keskeiset viranhaltijat. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Hallinto- ja kehityspalvelut Kehitysjohtaja Hallintopäällikkö Hallinto- ja talousosasto Hallinto- ja talousjohtaja Hallintopalvelut Hallintojohtaja Hallinto-osasto Hallintojohtaja Elinkeinojohtaja Talouspalvelut Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaalijohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri Ympäristöosasto Tekninen johtaja Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö Kehittämisjohtaja Rahoitusjohtaja Sosiaali- ja terveyskeskus Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyskeskus Toimialajohtaja Tekniikkakeskus Toimialajohtaja Isonkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt lakkauttaa sivistystoimenjohtajan viran ja perustaa tilalle johtavan rehtorin viran. Rehtori toimii myös sivistysosaston päällikkönä. Hallinto- ja tukipalvelujen organisointia on kuvattu hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmän raportissa (liite). Selvitysalueen kunnissa nämä toiminnot on pitkälti hoidettu kunnan omana työnä eikä niitä ole laajasti yhtiöitetty tai ulkoistettu. Muita toimintoja on kuvattu toimialatyöryhmien raporteissa (liitteinä) KUNTIEN KONSERNIRAKENTEET Selvitysalueen kunnat ovat jäseninä seuraavissa kuntayhtymissä ja niiden osuudet peruspääomista ovat: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä EP sairaanhoitopiiri 5,23 5,55 2,35 2,59 23,68 39,40 EP Liitto 6,17 5,86 2,17 29,47 43,67 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 5,29 5,20 1,30 2,18 17,21 31,18 Seinäjoen koulutusky 2,49 7,97 0,92 1,51 49,49 62,38 Kuusiokuntien terveysky 57,15 22,23 79,38 JIK peruspalveluliikelaitosky 33,33 33,33 Pohjanmaan liitto 2,57 2,57

41 40 Kunnittain on tytäryhteisöjä seuraavasti: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Kiinteistöyhtiöt Kehittämisyhtiöt Kunnallistekniset yhtiöt K Oy Alavuden Vuokraasunnot Alavuden Kehitys Oy As Oy Eevanraitti K Oy Alavus Fasadi K Oy Tuurin Tietotalo Ilmajoen Vuokratalot Oy Palonkortteeri Oy K Oy Ilmajoen Virastotalo Isonkyrön Asuntovuokraus Oy K Oy Kuortaneen Vuokratalot K Oy Kuortaneen Koulumaja Eelan Laajennus Oy K Oy Itikanmäen Teollisuustalo (58 %) K Oy Seinäjoen Animwest K Oy Myllypuistokoti K Oy Seinäjoen Palvelutalot (91 %) K Oy Seinäjoen Tenavakoti (50 %) K Oy Ylistaron Päivölä (76 %) K Oy Jalostajantie K Oy Marttilankortteeri Sevas Oy Katajalaakson Palvelutalo Oy (78 %) Into Seinäjoki Oy (89 %) Isonkyrön Lämpö Oy Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %) Lakeuden Vesi Oy (63 %) Seinäjoen Energia Oy Muut yhtiöt ja säätiöt Alavuden Jäähalli Oy Finn Töysä Oy A-Pesu Oy K Oy Kuortaneen Jäähalli (50 %) Kuortaneen Golfhalli Oy (50 %) EP Musiikkiopiston kannatus Oy (66 %) EP Ravikatsomo Oy (54 %) Rytmikorjaamo Oy (43 %) SeiLab Oy Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy (65,54 %) Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry (67 %) Seinäjoki Areena Oy (92 %) Seipark Oy Rengonharju-säätiö EP korkeakoulusäätiö Seinäjoki on tulouttanut konserniyhtiöistä vuosittain noin milj., josta noin 10 milj. tulee Seinäjoen Energia Oy:ltä. Muilla kunnilla ei ole merkittäviä tuloutuksia tytäryhteisöiltä. Alavus on yhtiöittämässä kaukolämpötoimintaa, joka on tähän saakka ollut kaupungin liikelaitos. Tavoitteena on, että yhtiö tulouttaa kaupungille vuosittain. Kuortaneella on valmistelussa vuokrataloyhtiöiden fuusio.

42 41 4. SELVITYSALUEEN ELINVOIMA JA SEN VAHVISTAMINEN 4.1. MITÄ ALUEEN ELINVOIMA ON? Klusterit selvitysalueen elinvoiman lähteinä Klusteritutkijoiden (mm. Michael Porter) sekä kaupunkimaantieteilijä Mari Vaattovaaran ja kaupunkisosiologi Matti Kortteisen mukaan alueiden elinvoima ja kilpailukyky eivät perustu hallinnollisiin rakenteisiin. Alueiden kilpailukyky syntyy siitä, että ne ovat tunnistaneet omat kilpailukykyisimmät klusterinsa ja ovat kyenneet sitouttamaan kaikki paikalliset toimijat (yritykset, julkinen hallinto, kolmas sektori) näiden klustereiden kehittämiseen. Klusterit ovat lähes aina seudullisia; harvoin jos koskaan yhden kunnan sisälle jääviä. Hallinnon rooli tässä klusterien kehittämisessä on organisoida kehittämiseksi tarvittava kehittämistyö. Selvitysalueen ylivoimaisesti vahvin klusteri on elintarvikeklusteri. Klusterin toimijoita on Seinäjoella (Seamk, Yliopistokeskus, Foodwest, Mavi, Ely, Atria, Valio), Ilmajoella (Seamk ja Altia) ja Kuortaneella (Urheiluopisto). Lisäksi kaikissa kunnissa on vahvaa alkutuotantoa. Toiseksi vahvaksi klusteriksi on nousussa matkailu- ja tapahtumaklusteri. Selkeästi tunnistettavia klusterin osia ovat ainakin Seinäjoen tapahtumat (Tangomarkkinat, Provinssi), Aalto-keskus, Rytmikorjaamo, Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa ja Ilmajoen musiikkijuhlat Kehityskäytävät selvitysalueen elinvoiman rakenteina Fyysisesti kuntien elinvoima, yritystoiminta ja asutus, selvitysalueella keskittyy valtaväylien suuntaisille kehityskäytäville. Vahvin kehityskäytävä kulkee Kt 67/Vt 19 suunnassa. Selvitysalueella se ulottuu Ilmajoelta Seinäjoelle. Kehityskäytävän alkupäänä on selvitysalueen ulkopuolinen Kauhajoki-Kurikka-Ilmajoki - osuus. Sen loppupääkin jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle Seinäjoki-Lapua-Kauhava -osuutena. Tälle kehityskäytävälle on keskittynyt pääosa selvitysalueen elintarvikeklusterista. Toinen kehityskäytävä alkaa Isostakyröstä Vt 18:na ja jatkuu Seinäjoen Ylistaron kautta Seinäjoen kantakaupunkiin. Sieltä se jatkuu Kuortaneen kautta Alavudelle. Tämän kehityskäytävän yksi osa on Vaasan ja Seinäjoen välinen ratayhteys. Myös Vaasan lentoasema voidaan liittää tähän kehityskäytävään. Tämän kehityskäytävän Isonkyrön ja Seinäjoen välisellä osuudella on yhtenäistä asutusta ja jonkin verran pk-yritystoimintaa. Seinäjoen ja Kuortaneen välisellä osuudella ei ole sen enempää asutusta kuin yritystoimintaakaan. Kuortaneen ja Alavuden välillä on asutusta. Kolmanneksi ainakin potentiaaliseksi kehityskäytäväksi voidaan nimetä Kt 66:n osuus Alavuden, Kuortaneen ja Lapuan välillä Selvitysalueen elinvoima kilpailukykytekijänä alueiden välisessä kilpailussa Seudullinen elinvoima tutkitaan usein kyvyksi kilpailla menetyksellisesti muiden alueiden kanssa. Mitkä ovat ne seudut, joiden kanssa Seinäjoen seudun tulisi kyetä kilpailemaan yrityksistä, asukkaista sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksista? Pahimmaksi ja läheisimmäksi kilpailukumppaniksi on koettu Vaasan seutu. Sen kanssa kilpaa on käyty lähinnä julkisen sektorin työpaikoista. Yksityiselle sektorille kummallekin alueelle on kehittynyt selkeästi toisistaan erottuvat profiilit (Vaasalle energiaklusteri ja Seinäjoelle elintarvikekluste-

43 42 ri). Näin alueet eivät kilpaile samoista yrityksistä. Myöskään kilpailua asukkaista ei ole. Korkeakoulutoiminnassa kaupungeilla on niin ikään eri profiilit. Vaasassa on kehittyvä tiedekorkeakoulu ja alueen yritysrakennetta vastaavat ammattikorkeakoulut. Seinäjoki on panostanut yliopistokeskuksessa elinkeinoelämää palvelevan soveltavan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Vaasan yliopisto on vahvasti läsnä Seinäjoen korkeakoulutoiminnassa. Vaasan ja Seinäjoen seudut tulisi nähdä kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa pikemmin toistensa liittolaisina kuin kilpailijoina. Tätä liittolaisuutta tulisi vahvistaa kehittämällä kaupunkien välisiä liikenneyhteyksiä. Sähköistetty Seinäjoki-Vaasa rata on jo nyt lisännyt junavuoroja kaupunkien välillä. Rengonharjun lentokentän reittiliikenteen loputtua Vaasan lentokenttä on muodostumassa Seinäjoenkin lentokentäksi. Seinäjoen ja Vaasan seutujen liittosuhdetta on omiaan vahvistamaan se, että kummankin alueen valtalehdillä on sama omistaja. Vaikka omistaja ei määrääkään lehtien journalistisesta sisällöstä, ei ole ollut vaikeaa huomata, että Vaasan ja Seinäjoen kilpailuasetelman korostaminen ei kuulu lehtien agendalle. Vaasan ohella Seinäjoen seudun potentiaalisia kilpailijoita voisivat olla Kokkolan, Jyväskylän ja Tampereen kaupunkiseudut. Kokkolan kanssa Seinäjoki ei kilpaile sen enempää yrityksistä kuin asukkaistakaan. Liittolaiseksikaan Kokkolasta ei juuri ole, koska kaupungeilla ei ole juuri mitään tarjottavaa lisää toistensa korkeakoulutarjontaan. Jyväskylä on Keski-Suomen keskuskaupunki eikä Seinäjoki ole sen kannalta minkäänlainen kilpailija. Huonot liikenneyhteydet kaupunkien välillä eivät houkuttele liittoutumaankaan. Tampere on ajallisesti lähellä Seinäjokea niin junalla kuin autollakin. Kaupunkien välinen yhteistyö on monipuolistunut vuosien varrella. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat Seinäjoen yliopistokeskuksen tärkeitä toimijoita. Sote-ratkaisussa Etelä-Pohjanmaa tullee kuulumaan Tampereen kanssa samaan sote-alueeseen. Tampere onkin noussut Seinäjoen kaupunkiseudun tärkeäksi yhteistyökumppaniksi elinvoiman kehittämistyössä. Kun Seinäjoen ja Vaasan välinen kilpailu on siirtymässä historiaan, voi Seinäjoen kaupunkiseutu keskittyä jatkossa entistä enemmän vahvistamaan kilpailukykyään oikeilla liittolaisilla kilpakumppanien tunnistamisen sijaan. Tampere tulee olemaan jatkossakin tärkeä yhteistyökumppani. Vaasa voisi olla jopa liittolainen kilpailussa suurten keskusalueiden kanssa ELINVOIMAPOLITIIKKA SEUDULLISEN ELINVOIMAN VAHVISTAJANA Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kolehmaisen mukaan kunnan elinvoimapolitiikka voi olla kolmenlaista: 1. Yleisellä elinvoimapolitiikalla pidetään huolta yleisistä kehittämisedellytyksistä kuten pitkäjänteisestä kaavoituksesta ja maanhankinnasta, tie- ja tietoliikenneyhteyksistä, perus- ja lähipalveluista, elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten vahvistamisesta (toimitilat, tutkimus- ja koulutuspalvelut, yrityspalvelut). Tätä kokonaisuutta kutsutaan MALPEpolitiikaksi (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot). 2. Kohdennetulla elinvoimapolitiikalla tuetaan alueelle omaleimaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erotteleviksi vahvuuksiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aluetta profiloivien klustereiden kehittämistä, perustason ylittävien kuntapalveluiden kehittämistä tai vaikkapa omaleimaisten asumisratkaisujen tarjoamista. 3. Kokeileva elinvoimapolitiikka pyrkii tunnistamaan uusia ja yllättäviä kehittymismahdollisuuksia. Sillä yritetään tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin jo siinä vaiheessa, kun ne

44 43 ovat vielä vain hentoja ituja tulevaisuudesta. Kokeileva elinkeinopolitiikka nimensä mukaisesti kokeilee ja ottaa tietoisesti riskejä Operatiivinen ja strateginen elinvoimapolitiikka Kuntien elinvoimapolitiikkaa voidaan tarkastella myös sen aikajänteen mukaan. Vuoden parin päähän ulottuva operatiivinen elinvoimapolitiikkaa keskittyy yritysten akuuttien palvelutarpeiden hoitamiseen. Maankäytön suunnittelussa painottuvat yritysten toimitilatarpeet. Siinä ei oteta huomioon koko seudun yhteistä etua, vaan oman kunnan hyötyjen optimointi on päällimmäinen asia. Usein kuntien operatiiviseen elinvoimapolitiikkaan sisältyy myös kilpailu hyvistä veronmaksajista. Omaa etua maksimoiva operatiivinen elinvoimapolitiikka ei ole suinkaan vain keskusalueen ympäryskuntien työkalupakissa. Yhtä hyvin keskuskunta voi toimia itsekkäästi vain omaa etuaan ajaen. Operatiivisen elinvoimapolitiikan vaihtoehto on strateginen elinvoimapolitiikka. Siinä suunnitellaan ja toteutetaan koko seudun elinvoimaa ainakin 10 vuoden aikajänteellä vahvistavia kehittämistoimenpiteitä. Yhden kunnan hyötyjen optimoinnin sijasta tavoitteena on maksimoida seudun kaikkien kuntien yhteinen etu. Operatiivinen elinvoimapolitiikka on toimintaa, joka voidaan tarvittaessa ulkoistaa. Strateginen elinvoimapolitiikka on sellaista kunnan perustoimintaa, joka on syytä pitää kunnan omissa käsissä Millaista on ollut selvitysalueen tähänastinen elinvoimapolitiikka? Voi perustellusti todeta, että selvitysalueen tähänastinen elinvoimapolitiikka on ollut lähinnä kuntakohtaisesti toteutettua operatiivista yleistä elinvoimapolitiikkaa. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinopolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa ei ole tehty seudullisella tasolla. Myös elinvoimapolitiikan aikajänne on jäänyt lyhyeksi. Ainoastaan Seinäjoella on ollut resursseja pidemmän aikavälin elinvoimapolitiikan suunnitteluun. Seinäjoen kaupunkiseudulta puuttuu nykyiset kuntarajat ylittävä strateginen, pitkän aikavälin elinvoimapoliittinen suunnitelma. Tekesin INKA-ohjelmaan kuuluva biotalous-ohjelma, jossa Seinäjoki on mukana, on tällä hetkellä ainoa kohdennettuun elinvoimapolitiikkaan luettavissa oleva toimenpideohjelma. Selvitysalueen seudullisen elinvoimapolitiikan vaatimattomaan tasoon on kaksi toisiinsa liittyvää syytä: Ne resurssit, joilla elinvoimapolitiikka voidaan suunnitella ja toteuttaa, ovat kunnissa Seinäjokea lukuun ottamatta varsin vaatimattomat. Tällä hetkellä kehyskunnissa elinkeinoasiamies on usein kunnanjohtajan ohella ainoa elinvoiman kehittäjäresurssi. Koska elinvoiman kehittäminen muuttuu entistä osaamisintensiivisemmäksi, se vaatii tuekseen korkeatasoisia tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluita. Tällaisia kehitysympäristöjä syntyy vain sellaisiin riittävän suuriin keskuksiin, joista löytyy vähintään ammattikorkeakoulutasoisia palveluja. Selvitysalueella ja koko Etelä-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa Seinäjokea.

45 44 Elinvoimapolitiikan toimijat selvitysalueella Vaasa Startia VASEK Oy Isokyrö Seinäjoki Kuortane Pro Agria Into Seinäjoki Oy Rytmikorjaamo ELY Yritys Suomi Elinkeinotoimi Urheiluopisto Ilmajoki Yliopistokeskus LifeIT Oy Foodwest Oy EP Liitto Alavus Elinkeinotoimi SEAMK SEAMK Neuvoa antava EP Matkailu Oy Alavuden Kehitys Oy Fasadi Oy Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen Elinvoimapolitiikan resurssien keskittymistä Seinäjoelle kuvaa hyvin yllä oleva kuva. Kuvasta selviää, että Isokyrö on ulkoistanut yritysneuvonnan vaasalaisille toimijoille. Muissa kunnissa tämä yritysten perusneuvonta on pidetty kunnan omana palveluna. Toisaalta on huomattava, että innovaatiotoimijoiden olemassaolon perusedellytys on se, että niillä on asiakkaita, joille ne voivat osaamistaan siirtää. Etelä-Pohjanmaalla nämä asiakkaat, yritykset, ovat pitkälti myös muualla kuin Seinäjoella. Näin Seinäjoella olevat innovaatiotoimijat ja maakunnan yritykset tarvitsevat toisiaan ja molempien menetys lepää mutkattoman keskinäisen yhteistyön varassa Millaiseen elinvoimapolitiikkaan selvitysalueella olisi mahdollisuutta ja tarvetta? Löydettävä uudelleen usko yhteisen tekemisen voimaan Selvitysalueella tulisi nostaa selkeästi elinvoimapolitiikan tavoitetasoa. Tavoitteena tulisi olla sellainen strateginen elinvoimapolitiikka, jossa on selvästi nähtävissä kuntarajat ylittävää yleistä MALPE-elinvoimapolitiikkaa, avainklustereille keskittyvää kohdennettua elinvoimapolitiikkaa sekä harkitusti riskiä ottavaa kokeilevaa elinvoimapolitiikkaa potentiaalisten kasvuklustereiden vahvistamiseksi. Tällaiseen elinvoimapolitiikan loikkaan on hyvät edellytykset. Alueella on sen avaintoimialoja tukevat korkeatasoiset tutkimus- ja koulutusresurssit. Siellä on kyetty rakentamaan ainutlaatuinen Epanet-tutkimusverkosto luvun alkuvuosilta on näyttöä siitä, että silloin, kun kaikki toimijat yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa reviirirajat ylittävään yhteistyöhön, saadaan myös tuloksia aikaan. Tästä on vakuuttavana näyttönä koko Etelä-Pohjanmaan nousu auringonlaskun maakunnasta yhdeksi maan vetovoimaisimmaksi alueeksi. Kirkkaimpana tämä kehitys näkyy Seinäjoen kaupunkiseudun kehityksessä.

46 45 Tällä hetkellä ikävä kyllä näyttää siltä, että uskoa ja luottamusta siihen, että 2000-luvun alun kaltainen koko seudun yhteinen ponnistus elinvoiman vahvistamiseksi voitaisiin tehdä, ei ole. Selkeä näkemys kuntien yhteisestä elinvoimasta puuttuu. Monessa asiassa on palattu vuosien takaiseen Seinäjoen ja muun maakunnan vastakkainasetteluun. Kun elinvoimasta keskusteltaessa pitäisi puhua siitä, kuinka Seinäjoen seutu voi menestyä kilpailussa suurten yliopistopaikkakuntien kasvukeskusten kanssa, puhutaankin siitä, kuinka Seinäjoki imee maakunnan muiden kuntien elinvoimaa. Luottamus yhteisen tekemisen voimaan on palautettava. Luottamus ei synny pelkillä puheilla. Myös ja ennen muuta vaaditaan tekoja. Selvitysalueen kuntien välillä näyttää olevan sitä enemmän luottamusta, mitä enemmän niillä on myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä. Isonkyrön ja Seinäjoen välille on syntynyt keskinäisen luottamuksen side onnistuneesta yhteistyöstä terveyspalveluiden tuottamisessa. Toisaalta Ilmajoen kielteinen suhtautuminen liitosselvityksiin Seinäjoen suuntaan tuntuu saavan lisäpontta vähäisestä yhteistyöstä. Hyvä alku luottamuksen palauttamiselle voisi olla yhteisen strategisen elinvoimapoliittisen ohjelman laatiminen. Sen valmistelun yhteydessä kunnat näkisivät, mitkä ovat niitä yhteisiä elinvoimakysymyksiä, joiden ratkaisemisessa ne tarvitsevat toisiaan. Suotavaa olisi, että tällaisen strategian valmisteluun osallistuisivat selvitysalueen ulkopuolisista kunnista ainakin Lapua sekä mielellään myös Kurikka ja Jalasjärvi. Strategiassa tulisi löytää kaikkia yhdistävä ja innostava iso tavoite. Tavoite, jossa ei haluta olla hyvä vaan paras. Strategisen elinvoimapolitiikan työstäminen voitaisiin aloittaa alueen elinvoimapolitiikan SWOTanalyysilla. Vahvuudet Heikkoudet - Myönteinen väestö- ja työpaikkakehitys - Elinvoiman kehitys Seinäjoen varassa - Elintarvike- ja matkailuklusteri - Ei yhteistä elinvoimastrategiaa - Hyvä logistinen sijainti - Riittämätön keskinäinen luottamus - Omaleimainen innovaatiojärjestelmä - Pienillä kunnilla pienet kehittämisresurssit - Monipuoliset työ- ja asumismahdollisuudet - Kuntien talous ahdingossa - Tunnustettu yritysmyönteisyys - Keskusalueena enintään keskikokoa Mahdollisuudet Uhat - Kehityskäytävien vahvistaminen - Suuret keskusalueet jyräävät - Rengonharjun alueen hyödyntäminen - Kuntataloutta ei saada tasapainoon - Liittoutuminen Vaasan alueen kanssa - MALPE-osaoptimointi jatkuu - Potentiaaliset uudet kasvuklusterit - Innovaatiorakenteiden rahoitus pettää - Julkisten palvelujen, hankintojen ja investointien hyödyntäminen - Yhteisöllisyyden vahvistaminen Päästäänkö strategiseen elinvoimapolitiikan tavoitteisiin kuntien syvenevällä yhteistyöllä vai tarvitaanko kuntarakenteen muutosta? Kuntien välisen yhteistyön syventäminen esitetään usein kuntaliitosten vaihtoehdoksi. Yhteistyön ehkä suurin heikkous on se, että siinä ei välttämättä nosteta ratkaistaviksi asioita, joista tiedetään oltavan erimielisiä ja joissa kuntien tavoitteet ovat vastakkaisia. Elinvoiman vahvistamisen kannalta tärkeimmät, mutta myös vaikeimmat asiat eivät edes tule yhteiseen käsittelyyn. Strategisen elinvoimapolitiikan ytimeen kuuluvat MALPE-asiat ovat kaikki tällaisia. On sinänsä täysin ymmärrettävää, että kunnan voi olla vaikea hyväksyä esimerkiksi sellaista maankäytön tai elinkeinopolitiikan

47 46 ratkaisua, joka näyttäisi olevan lyhyellä aikavälillä kunnan etujen vastainen ja jonka hyödyt tulisivat esiin vasta ajan kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun on löydettävä tapa, jolla se käsittelee ja ratkaisee elinvoimapolitiikan keskeisiä kysymyksiä yli kuntarajojen. Näyttää siltä, että erityisesti elinkeinopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä vaikeimmin yhteiseen pöytään tuotavia. Maankäytön ja asumisen haasteita ei kovin pitkään voida enää ratkoa kuntakohtaisesti: Seinäjoen ja Ilmajoen kasvu ja toisaalta Kuortanetta, Ísoakyröä ja Alavutta uhkaava elinvoiman ehtyminen pakottavat kuntarajat ylittäviin päätöksiin. Taloutensa tasapainottamisessa taistelevat kunnat saisivat merkittävästi enemmän vaihtoehtoja ja liikkumavaraa palvelujensa turvaamiseen, mikäli sopeutusta tehtäisiin ison kunnan puitteissa. Liikenteessä iso kunta olisi vahva edunvalvoja vaikkapa väylähankkeissa. Eräs syy siihen, että kunnollista tieyhteyttä Jyväskylään ei ole vuosikausien yrittämisestä huolimatta saatu aikaan, voi olla se, että hankkeella ei ole ollut riittävän leveäharteista puolestapuhujaa. Käsityksemme on, että kuntien syvenevälläkään yhteistyöllä ei saavuteta niitä tuloksia, joita kuntarajat ylittävällä strategisella elinvoimapolitiikalla tavoitellaan. Tarvitaan muutosta kuntarakenteeseen.

48 47 5. KUNTIEN PALVELUT JA TALOUS 5.1. KUNTIEN TALOUDELLINEN TILANNE Verotettavat tulot Kaikissa selvitysalueen kunnissa kuntalaisten verotettavat tulot ovat alle maan keskiarvon. Tulot ovat korkeimmat Seinäjoella, mutta sekin jää alle valtakunnan keskiarvon. Alhaisimmat tulot ovat Alavudella ja Kuortaneella. Veroprosentit Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien vuodelle 2015 vahvistamat veroprosentit: Kunnan tulovero-% Yleinen kiinteistövero Vakituisten asuntojen kiinteistövero Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero Alavus 20,75 0,90 0,40 1,00 Ilmajoki 20,25 0,90 0,50 0,90 Isokyrö 21,50 0,92 0,65 1,10 Kuortane 21 0,90 0,45 1,05 Seinäjoki 21 1,40 0,55 1,15 Etelä- 21,07 1,14 0,52 1,08 Pohjanmaa Koko maa 19,84 0,99 0,46 1,07 Selvitysalueen kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat Ilmajoen 20,25:stä Isonkyrön 21,50:een. Kaikilla kunnilla vero-% on korkeampi kuin maassa keskimäärin.

49 Kuntien kiinteistöveroissa on jonkin verran eroja. Yleinen kiinteistövero on muilla kunnilla likipitäen samalla tasolla, mutta Seinäjoella se on huomattavasti muita korkeampi. Myös vakituisten asuntojen kiinteistöveroissa on vaihtelua Alavuden 0,40:stä Isonkyrön 0,65:een, Seinäjoki on tässä selvitysalueen keskitasoa. Yleisesti ottaen kiinteistöverot ovat maan keskitasoa, paitsi Seinäjoen yleinen kiinteistövero ja Isonkyrön vakituisten asuntojen kiinteistövero ovat selvästi yli keskiarvon. Tulot tulolajeittain Verotulojen osuus kunnan tuloista on suurin Seinäjoella ja Ilmajoella. Seinäjoella valtionosuuksien osuus on selvästi muita pienempi, kun taas Alavudella ja Kuortaneella valtionosuuksien osuus on verotuloja korkeampi. Toimintakate KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liiketoimintaa, /as, deflatoitu Koko maa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus /as Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa

50 49 Selvitysalueen kuntien toimintakatteet (käyttötalous yhteensä) vaihtelevat Ilmajoen :sta/as Kuortaneen :oon/as. Ilmajoen lisäksi Seinäjoki (5.155 /as) alittaa maan keskiarvon. Toimintakatetta on analysoitu toiminnoittain työryhmien raporteissa (liitteet). Tilikauden tulos Selvitysalueen kuntien tilikauden tulokset ovat heikentyneet merkittävästi vuosina Kaikki kunnat tekivät alijäämää vuonna Ennakkotietojen mukaan kaikki kunnat ovat kuitenkin parantamassa tulostaan vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kertyneet yli/alijäämät

51 50 Kaikilla selvitysalueen kunnilla on viime vuosien alijäämistä huolimatta vielä ylijäämää taseessa. Kaikki jäävät kuitenkin maan keskiarvon alapuolelle. Ylijäämä on suurin Isossakyrössä (918 /as) ja pienin Kuortaneella (259 /as). Lainakanta Selvitysalueen kuntien lainakannat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Korkein lainakanta on Ilmajoella (3.398 /as) ja se myös ylittää maan keskiarvon. Kuortane on ollut pitkään velaton, mutta nyt sen lainakanta on /as.

52 51 Omavaraisuusaste Lainakannan nousun myötä kuntien omavaraisuusasteen ovat laskeneet. Ilmajoki (45 %) alittaa jo 50 %:n rajan ja muut kunnat lähestyvät sitä. Konsernilainat Myös konsernin lainakannat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina, mutta Seinäjokea (6.388 /as) lukuun ottamatta ne ovat vielä maan keskiarvon alapuolella. Tyypillisesti isojen kaupunkien konsernilainat ovat muita kuntia korkeampia, koska niiden konsernirakenteet ovat laajemmat keskuskaupungeille tyypillisten toimintojen (mm. ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset ja pysä-

53 52 köintitalot) vuoksi. Sen vuoksi keskuskaupungin ja kehyskuntien konsernilainojen määrää ei voi oikein keskenään vertailla. Kuntien kokoon nähden Ilmajoen ja Alavuden konsernilainojen määrät ovat korkeahkot. Ns. kriisikuntakriteerit Valtioneuvoston asetuksessa (205/2011) on määritelty kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvot eli ns. kriisikuntakriteerit. Kriteerien täyttyessä kunnassa käynnistetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukainen arviointimenettely. Tällainen kunta voidaan myös kuntarakennelain 18 :n mukaan liittää toiseen kuntaan vastustuksestaan huolimatta. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan kriisikuntakriteerit täyttyivät selvitysalueen kunnissa seuraavasti: KRITEERI RAJA- ARVO ALAVUS ILMA- JOKI ISO- KYRÖ KUOR- TANE SEINÄ- JOKI Vuosikate /as < Tulovero-% (suluissa 2014) 19,88 (20,24)19,75 (20,75)19,75 (19,75) 20,5 (21) 20 (21) 19,75 (21) Lainamäärä /as Kertynyt alijäämä /as < Omavaraisuusaste % < 50 % 49,8 44,9 56,3 60,9 52,3 Suhteellinen velkaantuminen > 50 % 50,3 67,9 39,1 38,1 63,0 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ Kriteereistä täyttyy jokaisessa kunnassa 1 2, joten vaara joutua ns. kriisikunnaksi ei ole akuutti. Haastavin tilanne on Kuorteneella, jossa tilikauden tulos vuonna 2013 oli erittäin heikko ja jo vuosikate oli negatiivinen. Jos tuloskunto ei kohene, lisää kriteereitä alkaa täyttyä varsin nopeasti LÄHIVUOSIEN NÄKYMÄT Kuntien vuosien taloussuunnitelman sekä vuosille arvioitujen investointien yhteismäärät ovat:

54 INVESTOINNIT V , Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä Yhteensä selvitysalueen kunnilla on edessä seuraavan 10 vuoden aikana noin 360 milj. investoinnit. INVESTOINNIT V /AS/V Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä Asukasta kohti laskettuna suurimmat investointipaineet ovat Alavudella, Isollakyröllä ja Seinäjoella. Kuortanetta lukuun ottamatta paine on huomattava ja edellyttää kunnilta vahvaa tuloskuntoa, jotta investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta kohtuuttomasti. Kuntien vuoden 2015 talousarvioiden perusteella on arvioitu niiden talouskehitystä vuoteen 2017 saakka. Perustana on käytetty valtion vuoden 2015 talousarvion mukaisia ennusteita kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä. Laskelmassa on otettu huomioon myös sote-

55 uudistuksen rahoitusosuuksien muutos hallituksen julkaiseman laskelman mukaisesti vuoden 2017 osalta (- 50 /as). 54 Näillä arvioilla kuntien talous ja ns. kriisikuntakriteerien täyttyminen näyttää vuonna 2017 seuraavalta: ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI SELVITYSALUE Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Investoinnit, netto Rahoitusjäämä KRIISIKUNTAMITTARIT Vuosikate /as (< 0) Vero-% (> 20,34) 20,75 20,25 21,50 21,00 21,00 Lainakanta /as (> 3289) Kertynyt alijäämä /as (< 0) Omavaraisuusaste, % (< 50) 46,5 % 42,9 % 39,0 % 56,2 % 42,0 % 42,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % (> 50) 51,5 % 66,7 % 56,2 % 37,1 % 72,5 % 66,3 % Täyttyviä kriteereitä Kaikki kunnat ovat vaarassa painua alijäämäiseksi. Tämän välttäminen edellyttää talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Myös velkamäärä on nousussa ja täyttyvien kriisikuntakriteerien määrä uhkaa lisääntyä PALVELUJEN JA NIIDEN KUSTANNUSTEN TRENDITARKASTELU Tilastokeskuksen ikäryhmittäisen väestöennusteen perusteella on laskettu, miten selvitysalueen kunnissa kunnallisten palveluiden tarpeet kehittyvät lähivuosina.

56 55 Alavudella palveluiden tarve näyttäisi olevan laajasti laskeva, mutta vanhusten palvelujen tarve kasva merkittävästi 2020-luvulla. Muissa palveluissa järjestelmää pitäisi sopeuttaa. Ilmajoella kaikkien palveluiden tarve näyttää lisääntyvän tulevaisuudessa, vanhusten palvelujen tarve vähän viiveellä 2020-luvulla. Muuttoliike lisää painetta päivähoito- ja koulupalveluihin.

57 56 Isossakyrössä palvelujen tarpeen muutos näyttää olevan kaikkein vähäisin. Vanhuspalveluissa paine kasvaa 2020-luvulla. Kuortaneen kehitys näyttää olevan laskeva, mikä näkyy kaikkien palvelujen tarpeen laskuna. Tämä edellyttää ja mahdollistaa palvelujen sopeuttamisen.

58 57 Seinäjoella ennuste kertoo hyvin, miten muuttoliike ja kaupungin kasvu vaikuttaa palveluiden tarpeeseen. Kaikkien palveluiden osalta tarpeet ovat kasvavat. Edellä kuvatut kuntien palvelutarpeen muutokset edellyttävä kunnilta toimintojen kehittämistä ja toisaalta sopeuttamista ja samalla myös palveluiden tuottavuuden nostamista. Mikäli näin ei tapahdu ja sopeuttaminen tapahtuu vain kunnan tuloverotuksen kautta, se johtaa kestämättömään nousuun kuntien veroprosenteissa. Mikäli näin tapahtuu, vero-%:t nousevat kunnissa seuraavasti: 30 PAINE VERO-%:IIN Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue

59 ODOTEKUSTANNUKSET/ SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Selvitysalueen kunnista on tehty FCG Konsultointi Oy:n kehittämä odotekustannuslaskelma. Laskelmassa on käytetty pohjana vuosien 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien kustannuksia on vertailtu toiminnoittain joko /as, /yli 75-vuotias, /oppilas tai muulla toiminnoittain kohdistetulla tavalla. Jokaiselle kunnalle on haettu 18 vastaavankokoista ja ikärakenteeltaan samantyyppistä vertailukuntaa. Ao. kunnan kustannuksia on verrattu toiminnoittain aina vertailuryhmän 4. edullisimman kunnan kustannuksiin (odotekustannus). Erotuksena syntyy laskennallinen säästöpotentiaali. Laskentatapa antaa nopeasti yleiskuvan kustannuseroista, mutta sen tulkinnassa tulee ottaa huomioon lukuisia reunaehtoja. Toiminnoittain tarkasteltuna säästöpotentiaalia löytyy kuitenkin kaikista kunnista. Kunnittain voidaan erottaa seuraavat erityiset säästöpotentiaalit. Tarkastelusta on tässä jätetty ulkopuolelle yleishallinto, koska kokemus on osoittanut, että siltä osin tilastot eivät ole vertailukelpoisia. Suurimmat säästöpotentiaalit ovat Seinäjoella, erityisesti perusopetuksessa, erikoissairaanhoidossa yhdyskuntapalveluissa ja vanhuspalveluissa. Alavudella säästöpotentiaalia on perusterveydenhuollossa, mutta erikoissairaanhoidon potentiaali on negatiivinen. Tämä kertoo perusterveydenhuoltoon painottuvasta palvelurakenteesta, mutta kokonaisuudessa terveyspalveluissa ja myös vanhuspalveluissa on löydettävissä säästöpotentiaalia. Myös Ilmajoella on löydettävissä merkittävää säästöpotentiaalia varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja erikoissairaanhoidossa. Kuortaneella säästöpotentiaalia löytyy erityisesti perusopetuksessa ja perusterveydenhuollossa. Kaikkein pienimmät säästöpotentiaalit ovat Isossakyrössä. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 ODOTEKUSTANNUKSET/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI milj Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Pth:n avohoito pl. Hammash. Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Yhdyskuntapalvelut 2,0 1,0 0,0-1,0 ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI -2,0 Odotekustannus on laskettu 18 samantyyppisen kunnan luvuista siten, että odotekustannus on 4. edullisimman kunnan taso. Erotus tähän on laskennallinen säästöpotentiaali. Lähde: FCG Oy

60 REKRYTOINTITARPEET Selvitysalueen kunnat ovat toistaiseksi saaneet varsin hyvin koulutettua työvoimaa. Joistakin erityisammattiryhmistä on ajoittain pulaa, mutta pääosin rekrytoinneissa on onnistuttu. Tätä selittää pitkälti Seinäjoen hyvä koulutustarjonta ja alueen vetovoima asuinalueena. Selvitysalueen kuntien ja yhteistoiminta-alueiden henkilöstön kokonaismäärä on noin Siitä siirtyy lähivuosina eläkkeelle noin 200 henkilöä vuodessa, mikä on 10 vuoden aikana yhteensä noin 37 % kokonaishenkilöstöstä. Työvoiman tarjonta maassamme supistuu jo nyt ja supistuminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Kuntien tulee varautua siihen, että työvoiman saanti ei jatkossa ole yhtä helppoa kuin, mitä se on tähän asti ollut. Ensimmäiseksi vaikeutuu erityisosaajien saanti ja 2020-luvulla myös sosiaali- ja terveyspalveluiden perushenkilöstön rekrytointi. Kunnat eivät tulevaisuudessa löydä työntekijöitä entiseen tapaan lähialueeltaan, vaan rekrytointi on ulotettava koko maahan ja maan ehkä rajojen ulkopuolellekin. Tämän saman haasteen edessä ovat maan kaikki kunnat. Kunnan omien rekrytointitarpeiden rinnalla sen on kannettava vastuuta siitä, että kunta on vetovoimainen rekrytoitaessa työvoimaa yksityisen sektorin työpaikkoihin. Yksityisen sektorin rekrytointi muuttuu samalla tapaa kilpailuksi osaavasta työvoimasta kuin kuntien rekrytointi sen omiin tehtäviin. Kokemus on osoittanut, että iso kunta on pientä kuntaa kilpailukykyisempi rekrytoija. Esimerkiksi Seinäjoella ei kuntaliitosten jälkeen ole enää ollut ongelmia erityisopettajien rekrytoinnissa. Myös isossa kunnassa toimivan yrityksen on helpompi rekrytoida avainhenkilöitä kuin pienessä kunnassa toimivan. Rekrytointia isossa kunnassa helpottaa se, että siellä on pientä kuntaa todennäköisemmin töitä molemmille puolisoille, siellä on mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa ja edetä työuralla. Iso kunta tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet työn ja asumisen yhdistämiseen. Samaan aikaan kuntien väestökehityksen perusteella laskettu palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Mikäli kuntien toimintojen tuottavuus ei kohene, henkilöstön lisäystarve on reilut

61 900 henkilöä vuoteen 2029 mennessä. Mikäli tuottavuutta kyetään nostamaan 0,5 % vuodessa, lisäystarve putoaa alle puoleen eli alle 400:aan. Tämän tuottavuuskehityksen merkitys pelkästään henkilöstökustannuksissa on vuoden 2029 tasossa noin 24 milj. /v. 60 Rekrytointitarve ja eläköityminen vaihtelevat merkittävästi henkilöstöryhmittäin. Suurin lisäystarve on hoitohenkilöstössä, jossa eläköitymisaste on lähellä keskiarvoa. Seuraavassa kuviossa on esitetty tarpeen muutos ja eläköityminen henkilöstöryhmittäin (0,5 % tuottavuuden nousu vuodessa).

62 61 Tarpeen kasvun ja eläköitymisen yhtälö korostaa kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tuottavuuden kohottamistarvetta ja rekrytoinnissa onnistumista. Onnistunut rekrytointi taas edellyttää alueen onnistumista sekä työnantajina että vetovoimaisena asuinalueena. Kunnittain (ilman yhteistoiminta-alueita) henkilöstötarve ja eläköityminen vuoteen 2029 mennessä vaihtelevat seuraavasti: Henkilöstö 2013 Eläköityy v mennessä Henkilöstön lisäystarve, jos tuottavuus ei nouse Henkilöstön lisäystarve, jos tuottavuus nousee 0,5 %/v Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki

63 62 6. KUNTAJAON MUUTTAMISEN EDELLYTYSTEN JA VAIHTOEHTO- JEN ARVIOINTI Kuntarakennelain 2 mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Saman lain 4 mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta NYKYISTEN KUNTIEN TILANTEEN JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN ARVI- OINTI Seuraavassa on analysoitu, miten nykyiset kunnat ja niiden tulevaisuuden näkymät vastaavat kuntarakennelain 2 mukaisia kuntarakenteen kriteerejä. Alavus Alavus on 2000-luvulla menettänyt väestöä lähes henkeä ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku jatkaa laskua noin 0,3 % vuosivauhdilla. Sekä nuorten että työikäisten määrä laskee, sen sijaan vanhusten määrä nousee noin 67 %. Väestönlasku selittyy pitkälti muuttoliikkeellä. Väestöennusteeseen perustuva palvelujen tarve kasvaa vuoteen 2029 mennessä vanhuspalveluissa 24 %, kun vastaavasti lasten ja nuorten palveluiden tarve vähenee. Työpaikkojen määrä on Alavudella laskenut 2000-luvulla noin 200:lla. Vuosina yritysten määrä on lisääntynyt 53:lla (7 %). Työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin pysynyt liki 100 %:ssa, koska työvoiman tarjonta on supistunut samaa tahtia kuin työpaikat ovat vähentyneet. Työttömyysaste on keskimääräistä alhaisempi. Alavus muodostaa lähikuntien (Ähtäri, Kuortane ja Soini) kanssa oman työssäkäyntialueen ja toiminnallisen alueen, johon Ähtäriä lukuun ottamatta muut kunnat lukeutuvat kuitenkin aika löyhästi. Alavuden ja Töysän kuntaliitos vuoden 2009 alusta on vahvistanut alueen kuntarakennetta. Tulevaisuudessa kaupungin elinvoima uhkaa ehtyä ja kasvavan vanhusväestön palvelujen järjestäminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä. Tuurin matkailukaupallinen keskus on alueen elinvoimalle erittäin tärkeä. Alavuden kaupungin talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan aika lähellä maan keskiarvoa. Lähivuosina kaupungin talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina , ns. kriisikuntamittareista 3/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 2/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 1-2 milj..

64 63 Ilmajoki Ilmajoen kunnan asukasluku on 2000-luvulla noussut noin 200 hengellä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nousu jatkuu noin 0,5 % vuosivauhdilla. Väestö kasvaa kaikissa ikäryhmissä, nopeimmin vanhusten ikäluokassa. Väkiluvun kasvu tulee muuttoliikkeestä ja Seinäjoella työssäkäyvästä väestöstä. Väestönkasvu merkitsee myös kunnallisten palvelujen tarpeen kasvua kaikissa palveluissa, vanhustenpalveluissa tarve alkaa nousta 2020-luvulla. Työpaikkojen määrä on Ilmajoella kasvanut 2000-luvulla noin 100:lla. Vuosina yritysten määrä on kasvanut 181:llä (30 %). Työttömyysaste on pysynyt kohtuullisena. Ilmajoen työpaikkaomavaraisuus on laskenut noin 66 %:iin, kun noin 37 % työssäkäyvistä käy töissä Seinäjoella. Pendelöinti Seinäjoelle on lisääntynyt 2000-luvulla noin 7 %-yksikköä. Kunta on selvästi osa Seinäjoen työssäkäyntialuetta ja toiminnallista aluetta ja erittäin riippuvainen Seinäjoen elinvoimasta. Kunnalla on suuri haaste vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin. Ilmajoen kunnan talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan aika lähellä maan keskiarvoa. Vero-% on selvitysalueen alhaisin, mutta lainamäärä on korkeahko. Lähivuosina kunnan talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina , ns. kriisikuntamittareista 3/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 2/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 1-2 milj.. Isokyrö Isonkyrön kunnan asukasluku on 2000-luvulla laskenut reilulla 300 hengellä, mistä suuri osa johtuu muuttotappiosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön määrä pysyy jatkossa nykyisellä tasolla. Vanhusten määrä kasvaa n. 68 %, lasten ja nuorten määrä pysyy ennallaan, mutta työikäisten määrä laskee 14 %. Väestökehitys merkitsee kunnallisten palvelujen tarpeen kasvua erityisesti vanhustenpalveluissa 2020-luvulla. Työpaikkojen määrä on Isossakyrössä laskenut 2000-luvulla noin 100:lla. Vuosina yritysten määrä on kasvanut 30:llä (9 %). Työttömyysaste on pysynyt kohtuullisena, mutta on nousussa. Isonkyrön työpaikkaomavaraisuus on laskenut noin 67 %:iin. 25 % työssäkäyvistä käy töissä Vaasassa ja 14 % Seinäjoella. Kunta on toisaalta osa Vaasan työssäkäyntialuetta ja toiminnallista aluetta, mutta toisaalta palveluiden ja kaupan asioinnin osalta sekä kulttuurillisesti suuntautunut Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaahan. Kunnan oma elinvoima on hiipumassa ja se on riippuvainen Vaasan ja Seinäjoen elinvoimasta. Sillä on suuri haaste vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin. Isonkyrön kunnan talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan kohtuullinen. Vero-% on selvitysalueen korkein, mutta lainamäärä maan keskitason alapuolella ja taseessa on ylijäämää. Lähivuosina kunnan talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina , ns. kriisikuntamittareista 3/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 1/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 1 milj.. Kuortane Kuortaneen kunnan asukasluku on 2000-luvulla laskenut noin 600 hengellä, mistä suuri osa johtuu muuttotappiosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasku jatkuu noin 0,7 % vuosivauhdilla. Vanhusten määrä kasvaa n. 18 %, mutta kaikissa muissa ikäluokissa väkiluku laskee. Väestökehitys merkitsee myös kunnallisten palvelujen tarpeen laskua. Työpaikkojen määrä on Kuortaneella laskenut 2000-luvulla noin 150:lla. Vuosina yritysten määrä kasvoi 50:llä (19 %). Työttömyysaste on pysynyt matalana. Kuortaneen työpaikkaomavaraisuus on noin 91 %. Korkean työpaikkaomavaraisuuden selittää se, että Kuortaneella huo-

65 64 nosta väestökehityksestä johtuen työvoiman tarjonta on vähentynyt enemmän kuin työpaikat. Kunnan työssäkäyvästä työvoimasta noin 14 % (207 henkilöä) käy töissä Alavudella ja noin 12 % (181 henkilöä) Seinäjoella. Kunta ei ole selvästi osa Seinäjoen eikä Alavuden työssäkäyntialuetta ja toiminnallista aluetta. Kunnan oma elinvoima on pahasti ehtymässä ja jatkossa se on entistä riippuvaisempi Seinäjoen elinvoimasta. Kunnan merkittävin elinvoiman luoja on Kuortaneen Urheiluopiston ympärille syntynyt liikunta- ja hyvinvointipalveluiden keskittymä, mutta sen kehittäminen tarvinnee tulevaisuudessa suuremman kunnan resursseja. Kuortaneen kunnan talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan selvitysalueen heikoin ja uhkaa kriisiytyä. Taseen mittarit ovat vielä kunnossa, mutta tuloskunto on ollut viime aikoina heikko, tosin ennakkotietojen mukaan parantunut merkittävästi vuonna Lähivuosina kunnan talous kiristyy heikon tuloskunnon ja valtionosuusleikkausten vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina , ns. kriisikuntamittareista 2/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 2/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla vajaa 1 milj.. Seinäjoki Seinäjoen asukasluku on 2000-luvulla noussut noin hengellä ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku jatkaa nousua lähes 1 % vuosivauhdilla. Väestö kasvaa kaikissa ikäluokissa, eniten vanhusten ikäluokassa (noin 146 %). Väestönkasvusta noin puolet on syntyvyyden enemmyyttä ja puolet muuttoliikkeestä johtuvaa. Väestöennusteen perustuva palvelujen tarve kasvaa kaikissa palveluissa. Työpaikkojen määrä on Seinäjoella kasvanut 2000-luvulla noin 5.400:lla. Vuosina yritysten määrä kasvoi 630:llä (20 %). Työpaikkaomavaraisuus on noin 110 %. Työttömyysaste on alhaisempi kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa, mutta nousussa. Seinäjoki onkin selvästi koko maakunnan elinvoiman veturi. Seinäjoen, Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitokset ovat vahvistaneet sen asemaa ja kehittymisedellytyksiä. Kaupungin kehittymisedellytykset ovat hyvät myös tulevaisuudessa, mutta se edellyttää myös muun maakunnan sitoutumista maakunnan veturin kehittämiseen. Kaupungin haasteita tulevat olemaan ammattitaitoisen työvoiman saanti ja kasvavat palvelutarpeet. Seinäjoen kaupungin talous on vuoden 2013 tilinpäätöslukujen mukaan aika lähellä maan keskiarvoa. Lähivuosina kaupungin talous kiristyy mm. valtionosuusleikkausten ja isohkojen investointien vuoksi. Jos taloutta ei onnistuta tasapainottamaan vuosina , ns. kriisikuntamittareista 5/6 täyttyy vuonna 2017 (vuonna 2013 täyttyi 1/6). Tasapainottamistarve on vuositasolla noin 13 milj..

66 VAIHTOEHTOISET KUNTARAKENNEMALLIT Selvitysalueen kuntarakenteen kehittämiselle on hahmoteltu seuraavat erilaiset kuntarakennevaihtoehdot: Seutukaupunki Nauhakaupunki Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 8 milj.. Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 5 milj.. Työssäkäyntikaupunki Ydinkaupunki Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 6 milj.. Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 3,5 milj..

67 66 Kyrönmaan kaupunki Maaseutukaupunki Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 3,5 milj.. Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 2 milj.. Urheilukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Asukkaita yhteensä noin Yhdistymisavustus yhteensä 3,5 milj.. Tässä vaihtoehdossa muodostettaisiin erikseen seutukaupunki, jonka tehtävinä voisivat olla mm. maankäyttö, elinvoima, asuntopolitiikka ja liikenne. Se voisi toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Sillä olisi verotusoikeus ja sille voitaisiin siirtää myös nykyisiä valtion tehtäviä. Seutukaupunkiin voisi liittyä myös muita kuin selvitysalueen kuntia. Seutukaupungin alaisuuteen jäisivät peruskunnat, jotka vastaisivat itsenäisesti mm. varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta ja muista lähipalveluista sekä lähidemokratian toteutumisesta.

68 VAIHTOEHTOISTEN KUNTARAKENNEMALLIEN ANALYSOINTI Seuraavassa tarkastellaan selvitysalueelle hahmoteltuja eri kuntarakennemalleja kuntarakennelain 2 ja 4 edellytysten mukaisesti. Kunkin edellytyksen kohdalla on lisäksi arvioitu vaihtoehtojen suhdetta nykytilanteeseen 5-portaisella asteikolla (++, +, +/-, -, --). Kunnan elinvoimaisuus (KRL 2 ) Parantaako muutos alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia (KRL 4 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Mahdollistaa laajasti voimien Ymmärretäänkö, että yhteisen ++ kokoamisen yhteisen elinvoiman elinvoiman vahvistami- edistämiseksi. nen on sekä keskuskaupungin että kehyskuntien etu? Yhteisen elinvoiman kannalta mukana tulisi olla myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi) Heikentääkö Alavuden asemaa maakunnan osakeskuk- Vahvistaa edellytyksiä edistää alueella yhteistä elinvoimaa. Nauhakaupunki Mahdollistaa kehityskäytäväajattelun mukaisen kehittämistoiminnan. Ydinkaupunki Kokoaa yhteen maakuntakeskuksen elinvoiman kannalta keskeisiä osia. Mahdollistaa Rengonharjun alueen logistisen aseman hyödyntämisen. Kyrönmaan kaupunki Vahvistaa Seinäjoki Vaasa akselin kehittämismahdollisuuksia. Urheilukaupunki Tuo vahvuutta Kuortaneen urheilukeskittymän kehittämi- Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto seen. Vahvistaa Alavutta maakunnan elinvoimaisena osakeskuksena. Mahdollistaa laajasti voimien kokoamisen yhteisen elinvoiman edistämiseksi. sena? Ymmärretäänkö, että yhteisen elinvoiman vahvistaminen on sekä keskuskaupungin että kehyskuntien etu? Yhteisen elinvoiman kannalta mukana tulisi olla myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi) Elinvoiman kannalta keskeisiä osia jää puuttumaan. Jääkö uusi kaupunki liian heikoksi? Yhteisen elinvoiman kannalta mukana tulisi olla myös Lapua. Elinvoiman kannalta keskeisiä osia jää puuttumaan. Elinvoiman kannalta keskeisiä osia jää puuttumaan. Tuoko riittävästi uutta voimaa Kuortaneen urheilukeskittymän kehittämiseen? Antaako riittävän selvän mandaatin elinvoiman kehittämistyöhön? /- + +/- ++

69 68 Kunnan alueellinen eheys (KRL 2 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Muodostaa lähtökohtaisesti Alueellinen eheys edellyttäisi, + alueellisesti ehyen kokonaisuuden. että mukana olisivat myös ainakin Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Alavuden kannalta rikkoo Muodostaa alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Sinänsä alueellisesti ehyt kokonaisuus. Muodostaa alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Sinänsä alueellisesti ehyt kokonaisuus. Sinänsä alueellisesti ehyt kokonaisuus. Muodostaa alueellisesti ehyen kokonaisuuden. Muodostaa lähtökohtaisesti alueellisesti ehyen kokonaisuuden. yhteyden Ähtärin suuntaan. Alueellinen eheys edellyttäisi, että mukana olisivat myös ainakin Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Alueellisesti ehyestä kokonaisuudesta puuttuu oleellisia osia. Alueellinen eheys edellyttäisi, että mukana olisi myös Lapua. Alueellisesti ehyestä kokonaisuudesta puuttuu oleellisia osia. Alueellisesti ehyestä kokonaisuudesta puuttuu oleellisia osia. Olisi alueellisesti ehyempi, jos mukana olisi myös Ähtäri. Kuortaneen osalta kehittämisen suunta on enemmän Seinäjoelle kuin Alavudelle. Hajottaako kaksiportaisuus alueellista eheyttä? /- + +/- + Kunnan yhdyskuntarakenteellinen toimivuus (KRL 2 ) Parantaako muutos alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta (KRL 4 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Mahdollistaa kaupunkiseudun Yhdyskuntarakenteen kan- + yhdyskuntarakenteen nalta olisi parempi, jos mu- pitkäjänteisen kehittämisen. kana olisi myös Lapua. Yhdyskuntarakenteellisesti Alavus on oma kokonaisuu- Mahdollistaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisen kehittämisen. Tuo asiantuntemusta nykyisten pienten kuntien kaavoitukseen. Mahdollistaa erityisesti Ahonkylän, Munakan ja tensa. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Lapua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta oleellisia osia jää puuttumaan. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mu- ++ +/- ++

70 69 Kyrönmaan kaupunki Rengonharjun kehittämisen osana yhteistä kaupunkirakennetta. Tuo asiantuntemusta nykyisten pienten kuntien kaavoitukseen. kana olisi myös Lapua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta oleellisia osia jää puuttumaan. +/- Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Tuo asiantuntemusta nykyisten pienten kuntien kaavoitukseen. Mahdollistaa alueen kehittämisen maaseutumaisena kokonaisuutena. Mahdollistaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkäjänteisen kehittämisen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta oleellisia osia jää puuttumaan. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Ähtäri. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi parempi, jos mukana olisi myös Lapua. +/ Kunta vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä (KRL 2 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Alueen asukkaiden kannalta oleelliset asiat ovat yhden valtuuston päätettävissä. Alueen asukkaiden kannalta oleelliset asiat ovat yhden valtuuston päätettävissä. Alueen asukkaiden kannalta oleelliset asiat ovat yhden valtuuston päätettävissä. Kokoaa alueen peruspalvelujen yhteistyöorganisaatioita uuden kaupungin suoraan alaisuuteen ja päätösvaltaan. Laajaa aluetta koskevat asiat ovat koko alueen asukkaiden valitsemien päättäjien käsissä. Omaa lähiyhteisöä koskettavista asioista päätetään lähellä. Haitat/riskit Voi heikentää pienten kuntien asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää pienten kuntien asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää pienten kuntien asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää Ilmajoen asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää Isonkyrön asukkaiden osallisuuden tunnetta. Voi heikentää Kuortaneen asukkaiden osallisuuden tunnetta. Kuortaneen suuntautuneisuus Seinäjoelle voi heikentää osallisuuden tunnetta uudessa kunnassa. Onko järjestelmä liian vaikeasti ymmärrettävä tavalliselle kansalaiselle? Jääkö lähikunnan päättäjille riittävän motivoivia tehtäviä?

71 70 Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta (KRL 2 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Alue muodostaa työssäkäyntialueen Alavus ja Ähtäri muodosta- + (Alavutta lukuun ottavat oman työssäkäyntialu- matta). eensa. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Lapua ja Kurikka Alue muodostaa työssäkäyntialueen. Alue muodostaa työssäkäyntialueen ytimen. Alue muodostaa löyhän työssäkäyntialueen. Alue muodostaa työssäkäyntialueen (Alavutta lukuun ottamatta). (ml. Jalasjärvi). Työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Alue ei muodosta selkeää työssäkäyntialuetta. Alue ei muodosta selkeää työssäkäyntialuetta. Alue ei muodosta selkeää työssäkäyntialuetta. Kuortaneen osalta työssäkäynti jakaantuu tasaisesta Alavudelle ja Seinäjoelle. Työssäkäyntialueeseen kuuluu myös Ähtäri. Alavus ja Ähtäri muodostavat oman työssäkäyntialueensa. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi) /- + +/- + Kunta muodostuu muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta (KRL 2 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Alue muodostaa toiminnallisen Toiminnalliseen kokonaisuu- + kokonaisuuden. teen kuuluisivat myös Lapua Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluisivat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). Toiminnallinen kokonaisuus olisi selkeämpi, jos mukana olisi muitakin alueen kuntia, ainakin Ilmajoki ja Lapua. Ydinkaupunki Alue muodostaa toiminnallisen Toiminnalliseen kokonaisuu- ++ kokonaisuuden. teen kuuluisi myös Lapua. Kyrönmaan kaupunki Alue muodostaa toiminnallisen Toiminnallinen kokonaisuus + kokonaisuuden. Kunnilla on yhteistyötä mm. terveyspalveluissa. olisi selkeämpi, jos mukana olisi muitakin alueen kuntia, ainakin Ilmajoki ja Lapua. Urheilukaupunki Alue muodostaa toiminnalli- Toiminnallinen kokonaisuus

72 71 Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto sen kokonaisuuden. Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Kunnilla on laajaa yhteistyötä. Alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. olisi selkeämpi, jos mukana olisi muitakin alueen kuntia, ainakin Ilmajoki ja Lapua. Kuortaneen suuntautuneisuus Seinäjoelle ei tee toiminnallisesta kokonaisuudesta yksiselitteistä. Toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluisivat myös Lapua ja Kurikka (ml. Jalasjärvi). + + Kunnalla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytyksen vastata kunnan palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä omasta palvelutuotannosta (KRL 2 ) Parantaako muutos kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä (KRL 4 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Alueen keskeiset kunnalliset Paikallis- ja asiakastuntemus ++ palvelut ovat samalla organisaatiolla, voi heikentyä. mikä parantaa mer- Palkkojen harmonisointi voi kittävästi sen edellytyksiä tuoda lisäkuluja arviolta 1 4 vastata niistä. milj. /v. Alueen keskeiset kunnalliset palvelut ovat samalla organisaatiolla, mikä parantaa merkittävästi sen edellytyksiä vastata niistä. Kunta on nykyisiä pieniä kuntia vahvempi huolehtimaan kunnallisista palveluista Alueen keskeiset kunnalliset palvelut ovat samalla organisaatiolla, mikä parantaa merkittävästi sen edellytyksiä vastata niistä. Kunta on nykyistä Isoakyröä vahvempi huolehtimaan kunnallisista palveluista Kunta on nykyistä Kuortanetta vahvempi huolehtimaan kunnallisista palveluista Kunta pystyy nykyisiä kuntia paremmin vastaamaan kunnallisista palveluista ilman ylikunnallisia organisaatioita. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät toiminnot saadaan nykyistä vahvemmalle toimijalle. Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä. Palkkojen harmonisointi voi tuoda lisäkuluja. Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä Paikallis- ja asiakastuntemus voi heikentyä Kunta jää vielä kohtuullisen pieneksi. Kunnallisten toimintojen jakaminen kahdelle tasolle voi tuoda mukanaan uusia ongelmia

73 72 Parantaako muutos alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita (KRL 4 ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Edut/mahdollisuudet Haitat/riskit Arvio Kunnallisia palveluita (päivähoito, Voi kiihdyttää palvelujen ++ terveyspalvelut ym) keskittymistä. voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Vahvistaa Seinäjoen asemaa vetovoimaisena maakuntakeskuksena, mikä voi parantaa myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Vahvistaa Seinäjoen asemaa vetovoimaisena maakuntakeskuksena, mikä voi parantaa myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Kunnallisia palveluita (päivähoito, terveyspalvelut ym) voidaan käyttää yli nykyisten kuntarajojen. Vahvistaa Alavuden seudun palveluja ja elinolosuhteita. Vahvistaa Seinäjoen asemaa vetovoimaisena maakuntakeskuksena, mikä voi parantaa myös kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita. Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä. Voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä

74 73 Yhteenveto Yhteensä Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Kaksiportainen kuntahallinto Elinvoima Alueellinen eheys Yhdyskuntarakenne Itsehallinto Työssä säkäyntialue Toiminn. kokonaisuus Voimavarat Palvelut / /- +/- +/- - +/ / /- +/ /

75 74 7. KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1. EHDOTUS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA Kuntajakoselvittäjinä ehdotamme, että selvitysalueella toteutetaan kuntien yhdistyminen kuntarakennelain 3 :n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti lakkauttamalla Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat ja yhdistämällä ne Seinäjoen kaupunkiin alkaen. Alavuden kaupungin osalta emme ehdota kuntajaon muuttamista. Ehdotamme, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistynyt kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Seinäjoen kaupunki kuuluu vuonna Samalla toteamme, että Seinäjoen kaupunkiseudun alueellisen eheyden, elinvoiman ja asukkaiden palveluiden turvaamiseksi myös Lapuan liittyminen uuteen kuntaan olisi tarpeellista. Myös Kurikan ja Jalasjärven liittämistä uuteen kuntaan olisi syytä harkita. Johtopäätöksemme on, että Seinäjoki, Ilmajoki, Kuortane ja Isokyrö tulisi liittää yhteen. Tämä vaihtoehto täyttää parhaiten esillä olleista vaihtoehdoista kuntarakennelaissa määritellyt edellytykset kuntajaon muuttamiseksi. Katsomme, että näin syntyisi Seinäjoen kaupunkiseudulle elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Yhdistyminen tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen elinvoima ja kilpailukyky muiden kasvukeskusten kanssa on rapautumassa. Tarvitaan kuntarajat ylittävää suunnittelua ja päätöksentekoa maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämiseksi. Kuntien välisellä yhteistyöllä tämän MALPE-päätöksenteon esteitä ei raivata pois. Siihen tarvitaan kuntaliitosta. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Kunnissa tulee olemaan kahden vuosikymmen kuluttua 100 työikäisellä noin ei-työikäistä enemmän huollettavanaan kuin nyt. Selvitysalueen kunnat tulevat kohtaamaan väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvat haasteet palveluidensa turvaamisessa vuoden 2020 tienoilla. Yhtenä kuntana ne voisivat ottaa nämä haasteet vastaan hallitummin kuin jokainen erikseen. Vielä olisi 5-6 vuotta aikaa vahvistaa yhteistä elinvoimaa ja siten myös kuntien taloudellista pohjaa ja välttää muutoin edessä oleva palveluiden pakkosopeuttaminen. Uusi kunta rakentuisi ydinkeskustasta sekä Isonkyrön ja Kuortaneen kehyskunnista. Ydinkeskustan muodostaisivat Kantaseinäjoki ja siihen liittyneet Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kunnat sekä Ilmajoki. Asukkaita kunnassa olisi noin Seinäjoen kaupunkiseudun ydinalueen ulkopuolelle jäisi edelleen tästä selvitystyöstä pois jätetty Lapuan kaupunki. Lapua on kuitenkin osa Seinäjoen kaupunkiseudun ydinaluetta. Sen työssäkäyvistä v kävi Seinäjoella työssä 21 % (1298). Kt 67 kehityskäytävänä yhdistää Lapuan ja Seinäjoen asutusta ja elinkeinotoimintaa toisiinsa. Seinäjoen kaupunkiseudun alueellisen eheyden, elinvoiman ja asukkaiden palveluiden turvaamiseksi myös Lapuan liittyminen uuteen kuntaan olisikin tarpeellista.

76 75 Selvitysalueen ulkopuolisista kehyskunnista myös Kurikan ja Jalasjärven liittymistä uuteen kuntaan olisi syytä harkita. Kurikka on luonnollinen osa Kt 67:n kehityskäytävää ja Jalasjärvi Vt 19:n kehityskäytävää. Lapuan, Kurikan ja Jalasjärven liittäminen ehdotettuun uuteen kuntaan olisi SYKE:n v 2012 toiminnallisista alueista tekemän selvityksen mukainen ratkaisu. Mikäli Lapua, Kurikka ja Jalasjärvi olisivat mukana uudessa kunnassa, nousisi sen asukasluku vajaaseen :een. Kuortaneen kohdalla Seinäjokeen liittymisen rinnalla harkittu liitosvaihtoehto oli liitos Alavuden kanssa. Kuortaneen väestö- ja työpaikkakehitys näyttää sellaiselta, että kovin pitkään se ei pysty jatkamaan itsenäisenä kuntana. Kunnan elinvoima on pahasti ehtymässä. Kuortane ei kuitenkaan saisi kovin paljoa uuttaa elinvoimaa liittymisestä toiseen varsin maaseutumaiseen kuntaan. Kuortaneen elinvoiman elpymismahdollisuudet ovat pitkälti Kuortaneen Urheiluopiston ympärille muodostuneen liikunta- ja hyvinvointipalvelujen keskittymän kehityksen varassa. Sen kehittymisen kannalta Seinäjoki on oikea liittymissuunta. Seinäjoelta löytyy niin mahdollisuutta investointien vaatimien taloudellisten riskien kantamiseen kuin yhteistyökumppaneita ja näkyvää tukea keskuksen markkinoinnille. Ilmeisesti myös enemmistö kuntalaisista ja kuntapäättäjistä pitää Seinäjokea Alavutta parempana liitoskumppanina. Selvitysalueen kunnista Alavus ei kuulu nyt liitettäviksi esitettävien kuntien joukkoon. Työssäkäynti sieltä Seinäjoelle on pienempää kuin muista kunnista, 8 % (207). Seinäjoen ja Alavuden kuntakeskusten väli on sekin varsin pitkä, yli 50 kilometriä. Alavutelaiset itse eivät koe kuuluvansa Seinäjoen kanssa samaan toiminnalliseen alueeseen. Alavus on jatkossakin yksi Etelä-Pohjanmaan seutukeskuksista. Vaikka Alavudella asetetaan ykköstavoitteeksi hoitaa kunnialla päätökseen tuore liitos Töysän kunnan kanssa, saa myös liitos Kuortaneen kanssa siellä kannatusta. Alavudella nähdään, että Etelä- Pohjanmaan kaakkoiskulmalla tarvitaan vahvaa seudullista peruskuntaa. Tämä olisi koottavissa parhaiten alavutelaisten näkemyksen mukaan Alavuden, Ähtärin, Soinin ja Kuortaneen kuntaryhmästä. Isokyrö kuuluu maakuntajaossa selvitysalueen muista kunnista poiketen Pohjanmaan maakuntaan. Maantieteellisesti kunta on jokseenkin tarkalleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä. Kunnasta käydään poikkeuksellisen paljon työssä kunnan ulkopuolella. Vilkkainta työssäkäynti on Vaasan suuntaan (25 %/453), mutta myös Seinäjoella työssäkäynti on merkittävää (14 %/207). Vaasassa käydään työssä pääasiassa ABB:n ja Wärtsilän kaltaisissa teollisuuslaitoksisssa, Seinäjoella palvelu- ja hoitoalan tehtävissä. Asioinnin eroja kahden keskuksen välillä isokyröläiset itse kuvaavat: rahat haetaan Vaasasta ja ne käytetään Seinäjoella. Vt 18 ja Vaasa-Seinäjoki rata yhdistävät Isonkyrön Vaasaan ja Seinäjokeen. Molempiin suuntiin on lähes yhtenäinen asutus. Vaasan seudun erityisessä kuntajakoselvityksessä Isoakyröä esitetään kymmenen kunnan monikuntaliitoksen yhdeksi osaksi. Katsomme, että on olemassa vahvat perustelut myös sille, että Isokyrö olisi osa ehdottamaamme uutta Seinäjoen kaupunkiseudun kuntaa. Perusterveydenhuollon palvelut isokyröläisille tuottaa Seinäjoki, asiointi Seinäjoelle on vilkasta ja kasvavaa, Isonkyrön ja Seinäjoen välillä on yhtenäinen asutus. Kulttuurisesti Isokyrö on suomenkielistä Etelä-Pohjanmaata.

77 SUUNNITELMA HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ PAL- VELUJEN TUOTTAMISESTA Uuden kunnan organisaatio Yhdistymishallitus valmistelee ja vahvistaa uuden kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot heti yhdistymispäätöksen jälkeen. Organisaation pohjana voidaan käyttää Seinäjoen kaupungin nykyistä organisaatiota, johon muiden kuntien organisaatiot sulautetaan. Yhdistymishallitus voi harkita myös kokonaan uudentyyppisen organisaation muodostamista. Yhdistymishallituksen tulee valmistella koko organisaatiota koskeva henkilöstösuunnitelma. Uuden kunnan viranhaltijaorganisaation johto (johtoryhmä-, tulosalue- ja tulosyksikkötason tehtävät) nimetään kokonaisuudessaan uudelleen kuntien nykyisestä henkilöstöstä. Yhdistymishallitus päättää ensin organisaation ja tarvittavat virat, minkä jälkeen ne täytetään sisäisellä haulla. Uuden kunnan kaupunginjohtajaksi tulee nykyinen Seinäjoen kaupunginjohtaja, Muiden kuntien kunnanjohtajat sijoitetaan johto-organisaatioon yhdistymishallituksen päätöksellä johtoryhmätasoisiin tehtäviin. Hallintopalvelut Uuden kunnan keskushallinto sijoittuu Seinäjoelle, pääosin kaupungintalolle, josta hoidetaan päätöksentekoon liittyvät prosessit tukitoimintoineen. Myös taloushallinto, ml. kirjanpito ja palkanlaskentatehtävät keskitetään Seinäjoelle. Lakkautettavien kuntien alueelle perustetaan yhteispalvelupisteet lähtökohtaisesti kirjastojen yhteyteen. Ruokapalvelutehtävät henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Ruokapalvelut tulosyksikköön. Ruokapalveluiden tehostamista mm. keittiöverkon tarkastelua tulee jatkaa uudessa kunnassa. Siivouspalvelut henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Siivouspalvelut tulosyksikköön. Maaseututoimi ja maaseutuelinkeinoviranomaiset siirretään Seinäjoen kaupunginkanslian alaisuuteen. Toimipisteet säilytetään ao. kunnissa, ellei sähköinen asiointi poista toimipisteen tarvetta. Elinkeinojen kehittämistehtävät siirretään Into Seinäjoki Oy:lle. Tietohallintohenkilöstö siirtyy kaikki yhteisen tietohallinnon alaisuuteen. Sähköisen asioinnin kehittäminen on yksi uuden kunnan kaikkien toimintojen kehittämisen painopistealue. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen uudessa kunnassa vaikuttaa ratkaisevasti, miten valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus etenee. Mikäli eduskunta hyväksyy uudistuksen, Etelä-Pohjanmaalle syntyy maakunnallinen sote-kuntayhtymä, johon kuntien ja yhteistoiminta-

78 77 alueiden nykyinen sote-henkilöstö siirtyy. Tällöin nykyiset yhteistoiminta-alueet (JIK ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä lakkaavat. Mikäli maakunnallista sote-kuntayhtymää ei synny, uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut organisoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi Seinäjoen kaupungin organisaatioon. Tässäkin tapauksessa JIK lakkaa ja Kuortaneen kunta eroaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä. Uudessa kunnassa voidaan harkita palveluiden sisäistä organisointia esim. elinkaarimallin mukaisesti. Samalla tulee määritellä alueen olosuhteisiin soveltuvat lähipalvelut ja seudulliset palvelut. Organisaatio tulee muodostaa siten, että se mahdollistaa hoito- ja palveluketjujen saumattomuuden ja oikea-aikaisuuden, jolloin terveyshyödyn ja palvelun vaikuttavuuden näkökulma nousee nykyistä näkyvämmäksi. Tämä edellyttää myös asiakkaiden palautteen (mm. asiakaskyselyt) ja osallisuuden uudenlaista huomioimista. Sivistyspalvelut Uudessa kunnassa sivistyspalvelujen johto yhdistetään ja keskitetään Seinäjoelle. Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan sivistyspalveluiden palveluverkon muodostamisen periaatteet. Yhdistymishallitus harkitsee Ylistaron lukion yhdistämistä Kyrönmaan lukioon. Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen kuntaliitoksella ei ole vaikutusta. Tekniset palvelut Uudessa kunnassa teknisten palvelujen organisaatiot yhdistetään. Uuden kunnan kiinteistöt kartoitetaan ja tarpeettomista tiloista luovutaan. Uuden kunnan kaavoitustehtävät hoidetaan keskitetysti. Yhdistymishallitus vahvistaa uudelle kunnalle kaavoitusohjelman, jossa otetaan huomioon myös nykyisten kuntakeskusten kehittämistarpeet. Kuntien konserniyhtiöt Konsernin tytäryhtiöissä kuntaliitos mahdollistaa uudelleenorganisoinnin. Lukuiset erilliset vuokrataloyhtiöt fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi. Myös osa muista kiinteistöyhtiöistä voidaan fuusioida joko erilliseksi yhtiöksi tai Into Seinäjoki Oy:n kanssa. Erityisesti Seinäjoen kaupungin omistamiin lukuisiin erillisyhtiöihin (esim. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy) kuntaliitoksella sen sijaan ei ole vaikutusta vaan ne jatkavat toimintaansa entiseen tapaan. Joissakin yhtiöissä uuden kunnan omistusosuus nousee joko liittyvien kuntien tai esim. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistusosuuden kautta. Isonkyrön Lämpö Oy fuusioidaan Seinäjoen Energia Oy:hyn YHDISTYMISEN VAIKUTUS KUNTIEN YHTEISTOIMINTAAN Uuden kunnan asema maakunnan kuntayhtymissä vahvistuu, kun liittyvien kuntien peruspääomaosuudet yhdistyvät. Uuden kunnan osuus nousee Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä 59,89 %:iin,

79 78 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 34,17 %:iin, Etelä-Pohjanmaan liitossa 37,5 %:iin ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä 25,89 %:iin. Isonkyrön osuus Pohjanmaan liitosta jouduttanee purkamaan. Kuntaliitos ei kuitenkaan varsinaisesti vaikuta näiden kuntayhtymien toimintaan. Uuden kunnan syntyminen merkitsee Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän ja Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n purkautumista. Näiden rooli on joka tapauksessa muuttumassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus etenee hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaisesti ja Etelä-Pohjanmaalle syntyy yksi maakunnallinen sote-tuottajakuntayhtymä. Kuntaliitos ja JIK:n purkautuminen merkitsee Ilmajoen ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämistä jatkossa osana Seinäjoen palveluita. Muilta osin kuntaliitos ei vaikuta ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämistapaan. On mahdollista, että myös nämä palvelut siirtyvät uudelle maakunnalliselle sote-tuottajakuntayhtymälle. Isonkyrön kunnalla on yhteistyötä joissakin sosiaalitoimen palveluissa (sosiaaliasiamies, sosiaalipäivystys, A-klinikka, työpajapalvelut) Vaasan kanssa. Näiden osalta sopimukset irtisanotaan ja palvelut järjestetään jatkossa Seinäjoelta (uusi maakunnallinen sote-tuottajakuntayhtymä) tai Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Yhdistyminen ei vaikuta Seinäjoen kaupungin hoitamien Etelä-Pohjanmaan pelastuspalvelujen toimintaan. Sote-tuottajakuntayhtymän syntyessä voidaan harkita tehtävien siirtämistä kaupungilta sote-tuottajakuntayhtymälle. Yhdistyminen ei vaikuta maaseutuhallinnon palvelujen yhteistoiminta-alueisiin. Lomituspalvelujen yhteistoiminta-alueista tulee neuvotella Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa. Nykyiset yhteistoiminta-alueet muuttuvat joka tapauksessa, koska Jalasjärvi (vastuukunta Jalasjärven, Ilmajoen, Isonkyrön ja Seinäjoen lomituspalveluissa) liittyy Kurikkaan. Alavuden ja Kuortaneen yhteinen työpaja voinee jatkaa kuntaliitoksesta huolimatta kuntien nykyisten sopimusten mukaisesti. Vaihtoehtoisesti Kuortaneen työpaja voidaan yhdistää uuden kunnan työpajojen verkkoon. Kuortaneen ja Isonkyrön sopimukset kansalaisopistotoiminnasta Alavuden ja Vaasan kanssa irtisanottaneen ja palvelut järjestää jatkossa uusi kunta. Myös Ilmajoki-opisto yhdistetään Seinäjoen kansalaisopistoon. Kuntaliitos ei vaikuta kuntien yhteistyöhön jätehuollon yhtiöissä (Lakeuden Etappi Oy ja West- Energy Oy:ssä) muutoin, mutta Isonkyrön osalta on syytä harkita siirtymistä Stormossen Oy:stä Lakeuden Etappi Oy:hyn. Ilmajoen kunnan hoitama Lakeuden Etappi Oy:n alueen kuntien yhteinen jätelautakunta siirtyy uuden kunnan alaisuuteen. Isonkyrön kunta ostaa elinkeinopalvelut tällä hetkellä Vaasasta. Uuden kunnan syntyessä palvelut tuottaa myös Isonkyrön alueella Into Seinäjoki Oy. Kaiken kaikkiaan kuntaliitos vähentää tarvetta kuntien keskinäisille sopimuksille ja selkeyttää kuntalaisten näkökulmasta palvelujen tuottamissuuntia.

80 TALOUDELLINEN ARVIO Kuntien hallintojen yhdistämisellä on saavutettavissa noin 1,0 milj. vuotuiset säästöt, kun organisaatiot yhdistetään ja niitä ohennetaan luonnollisen poistuman kautta. Selvityksen hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmän arvion mukaan nykyisestä noin 150 hallinnon henkilötyövuodesta voidaan vähentää noin 25 htv (jos kaikki 5 kuntaa yhdistettäisiin), kun toiminnot yhdistetään ja keskitetään. Esitettävän 4 kunnan yhdistymisessä vähennys on arviolta noin 20 htv. Uudessa kunnassa tulee toteuttaa henkilöstön palkkojen harmonisointi. Se voidaan toteuttaa vaiheittain. Selvityksen hallinto-, henkilöstö- ja taloustyöryhmä on arvioinut, että harmonisoinnin aiheuttma kustannus on noin 0,8 3,8 milj. /v. Laskelma on vain suuntaa antava, koska liitoksen toteutuessa tehtävät ja palkkaus joudutaan käymään läpi palkkahinnoittelukohdittain ja henkilöittäin. Todennäköisesti sen aiheuttama kustannus on lähempänä arviovälin ala- kuin ylärajaa. Harmonisointi tulee toteuttaa laatimalla uusi palkkausjärjestelmä tehtävien vaativuuden perusteella. Yhdistymishallituksen tulee vahvistaa palkkausjärjestelmän perusteet sekä aikajänne, jolla harmonisointi toteutetaan. Tällä hetkellä kunnilla on käytössään hyvinkin erilaisia tietojärjestelmiä. Uudessa kunnassa järjestelmät tulee harmonisoida. Harmonisointi tuo aikanaan kustannussäästöjä yhteishankintojen sekä keskitetyn ylläpidon ja kehittämistyön tuloksena. Kustannussäästön suuruutta on ennakkoon vaikea arvioida. Kun kehyskunnissa hoidetaan tällä hetkellä tietohallintoasioita paljolti jonkin substanssityön ohessa, vapauttaa tehtävien keskittäminen vain ICT-tehtäviin erikoistuneille henkilöille resursseja varsinaiseen substanssityöhön. Keskittäminen ei välttämättä tarkoita tekijöiden fyysistä kokoamista samaan paikkaan. Tehtäviä voidaan hoitaa hajautetustikin. Selvitystä varten laaditut odotekustannuslaskelmat (luku 5.4) osoittavat, että nykyisten kuntien toiminnoissa on yhteensä noin 31 milj. säästöpotentiaalit, josta suuri osa (noin 24 milj. ) tulee Seinäjoen kaupungin toiminnoista. Potentiaalista noin 17 milj. tulee muista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista (tästä noin 13 milj. Seinäjoelta). Potentiaalit ovat pienimpiä Isonkyrön kunnan osalta. Uuden kunnan strategisena tavoitteena tulee olla em. säästöpotentiaalien hyödyntäminen toimintojen tuottavuutta parantamalla. Uusi kunta saa kuntarakennelain mukaista yhdistymisavustusta yhteensä 6 milj., josta vuonna 2017 maksetaan 40 % (2,4 milj. ) ja vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin 30 % (1,8 milj. ) ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET SEKÄ LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN Toimiva lähidemokratia: kuntaliitoksen hyväksyttävyyden perusedellytys Kaikkein useimmiten kuultu kysymys kuntalaisten kuulemistilaisuuksissa oli: Jos meidän kuntamme liitetään Seinäjokeen, kaikki palvelut keskitetään Seinäjoelle ja meillä ei ole enää mitään mahdollisuutta vaikuttaa uuden kunnan päätöksiin. Sama kysymys esitetään luultavasti kaikkien kuntajakoselvitysten yhteydessä. Taustalla on ymmärrettävä huoli lähipalveluiden säilymisestä. Paikallinen elinvoima, lähipalvelut ja lähidemokratia muodostavat kuntaliitoksen hyväksyttävyyden perustan. Ellei uuden kunnan kaikissa liitoskunnissa kyetä turvamaan paikallista elinvoimaa, ei ole edellytyksiä myöskään tuottaa lähipalveluita. Toimivalla lähidemokratialla kuntalaiset saadaan in-

81 80 nostumaan oman kylänsä elinvoiman vahvistamisesta ja lähipalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Edustuksellinen demokratia pohja kunnallisessa päätöksenteossa on ohenemassa useastakin syystä: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on laskenut jo pidemmän aikaa Kuntakoon kasvaessa äänestysinto laskee Valtuutettujen määrä uudessa kunnassa kuntaliitoksen jälkeen on pienempi kuin yhdistyneissä kunnissa ennen kuntaliitosta Kuntaliitoksen jälkeen uudessa kunnassa on entistä enemmän kuntakeskuksesta etäällä olevia alueita Ehdottamamme uuden kunnan elinvoiman säilymisen ja vahvistumisen edellytys on se, että liitoksen jälkeen entisten kuntakeskusten ja kylien asukkaat kokevat aidosti voivansa vaikuttaa uuden kunnan päätöksentekoon, ottaa vastuuta oman lähialueensa elinvoiman vahvistumisesta ja osallistua lähipalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Kyse on siitä, kuinka turvataan kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen uudessa kunnassa Vaihtoehtoja lähidemokratian toteuttamiselle uudessa kunnassa Suomessa on toiminnassa runsaat 50 erilaista lähidemokratian toimielintä. Valtaosa niistä on luonteeltaan lähinnä kunnan päättäjien ja asukkaiden vuorovaikutusfoorumeja. Taloudellista päätösvaltaa niillä on harvoin kylätoiminta-avustuksista isommista asioista. Ehdotettu liitosesitys on luonteeltaan strateginen kuntaliitosesitys. Se tarkoittaa sitä, että liitoksen tulisi tuottaa selkeää lisäarvoa kuntien elinvoimalle ja taloudelle: uusi kunta on selvästi enemmän kuin vanhat kunnat yhteensä. Tätä tavoitetta tukemaan myös lähidemokratian toimintamalli tulisi rakentaa. Mallin tulisi olla sellainen, että se korostaa uuden yhteisen kunnan identiteettiä, uusia tapoja toimia ja yhteisen elinvoiman vahvistamista. Näitä tavoitteita ei välttämättä palvele kovin hyvin sellainen lähidemokratia, jossa toimielimiä on jokaisessa liitoskunnassa. Tällainen malli antaisi kotipesän vanhoille kunnille jatkaa elämäänsä ja olisi esteenä uuden kunnan synnylle. Seinäjoen seudun aikaisemmissa kuntaliitoksissa on yhdistymisen alkuvaiheessa perustettu jokaiseen liitoskuntaan oma lähidemokratian toimielin, asukaslautakunta. Ne on ilmeisesti koettu tarpeellisiksi lievittämään oman kunnan katoamisen tuskaa. Niiden toimintaan ja vaikutusmahdollisuuksiin on kuitenkin turhauduttu varsin nopeasti. Niinpä ne onkin korvattu sittemmin yhdellä yhteisellä asukaslautakunnalla. Tuntuu siltä, että nyt ehdotetussa kuntaliitoksessa voitaisiin edetä aikaisemmista kokemuksista viisastuneen suoraan yhteiseen asukaslautakuntaan. Yksi vaihtoehto vanhoja kuntarajoja häivyttäväksi ja strategista kuntaliitosta tukevaksi lähidemokratian malliksi voi olla Salon seudulla kuntaliitoksen alkuvaiheessa toteutettu malli. Siellä lähidemokratiaelimiksi perustettiin tielinjoja seuraavat aluelautakunnat. Ehdotetussa uudessa kunnassa Salon malli tarkoittaisi Ilmajoen-Seinäjoen aluelautakuntaa Kt 67:n suunnassa ja Isonkyrön- Seinäjoen-Kuortaneen aluelautakuntaa Vt 18:n suunnassa. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eivät rajoitu kuitenkaan vain määrämuotoiseen, virallisissa lähidemokratiaelimissä tapahtuvaan vaikuttamiseen. Lähidemokratiaelimissä tapahtuvaa vaikuttamista tehokkaampaa voi monesti olla suora yhteydenotto omaan kunnanvaltuutettuun tai kunnan virkamieheen. Seinäjoen seudulla vireät kyläyhdistyk-

82 81 set saattavat olla virallisia lähidemokratiaelimiä ketterämpiä ja innostavampia vaikutuskanavia. Erikseen järjestetyt keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä kansalaisraadit ovat yksi tapa kuntapäättäjien ja kuntalaisten suoraan vuorovaikutukseen. Se, millaisella lähidemokratian mallilla uudessa kunnassa parhaiten turvataan kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, tulee ratkaista kuntien yhdistymisen valmistelun yhteydessä uuden kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyöllä. Alueellisen toimielimen tehtävät voi määritellä yleisellä tasolla seuraavasti: kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen kunnan osa-alueen kehittäminen lausunnonanto asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin Toimielinten työhön sitoutumista ja niiden uskottavuutta lisää, mikäli niillä on pelkän lausunnonanto- ja aloiteoikeuden lisäksi myös todellista päätösvaltaa oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Esitämme, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteuttaminen uudessa kunnassa valmistellaan yhdistymissopimuksen toimeenpanon yhteydessä kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyönä. Päätöksen alueellisen toimielimen muodosta ja tehtävistä tekee yhdistymishallitus Edustuksellinen demokratia uudessa kunnassa Ehdotetussa uudessa kunnassa olisi valtuutettuja yhteensä 59. Tällä hetkellä kunnissa on yhteensä 134 valtuutettua. Valtuutettujen määrä putoaisi alle puoleen. Edustuksellinen demokratia ohenisi siis melkoisesti. Toimivaa lähidemokratiaa todella tarvitaan uudessa kunnassa. Puolueiden voimasuhteet uudessa kunnassa eivät juuri muuttuisi, mikäli puolueiden kannatus pysyisi samana kuin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. 25 VALTUUSTOJEN POLIITTINEN JAKAUMA Keskusta Kokoomus SDP PS KD Vas Vihreät Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Uusi kunta

83 ARVIO YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAITOISTA Kokonaisuutena voidaan arvioida yhdistymisellä saavutettavan seuraavia etuja ja sen aiheuttavan seuraavia haittoja: Edut Uuden Seinäjoen asema maakuntakeskuksena ja keskusten välisessä kilpailussa vahvistuu. Edunvalvontavoima vahvistuu Uudella Seinäjoella on hyvät mahdollisuudet kumppanuuteen Vaasan kanssa. Uudella kunnalla on nykyisiä kuntia paremmat edellytykset kehittää alueen elinvoimaa. MALPE-osaoptimoinnista voidaan siirtyä seudulliseen strategisen elinvoimapolitiikkaan. Seinäjoen kasvun leviäminen kehyskuntiin elvyttää niiden hiipuvaa väestö- ja työpaikkakehitystä. Uudella kunnalla on erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet hyödyntää toimintojen laskennallinen noin 31 milj. säästöpotentiaali. Kuntien talouden kiristymisestä syntyvän muutospaineen hallittavuus paranee. Iso kunta voi tehdä nykyisen pienen kunnan alueelle sellaisia investointeja, joihin pienen kunnan omat voimavarat eivät riitä. Kuntien hallintojen yhdistämisellä saavutetaan noin 1 milj. vuotuiset säästöt. Tietojärjestelmien harmonisointi tuo säästöä, jonka suuruutta on kuitenkin vaikea ennakoida. Samalla tietojärjestelmien kehittämistyön tasoa voidaan nostaa erityisesti pienten kuntien osalta. Tarve erillisille kuntien yhteistyösopimuksille ja erillisille organisaatioille vähenee. Kuntien ja yritysten kilpailukyky osaavasta työvoimasta paranee. Pienten kuntien organisaatioiden haavoittuvuus poistuu. Iso kunta pystyy pienempiä tehokkaammin hyödyntämään eläköitymistä henkilöstösuunnittelussa. Kunnalle palveluja tai tavaroita tuottavien yritysten (ns. lähiyritysten) markkinat kasvavat. Kuntalaisen arjen hallinta helpottuu, kun kunnallisten palveluiden (esim. lasten päivähoito ja terveyspalvelut) ja vanhempien työssäkäynnin yhdistämiselle tulee uusia mahdollisuuksia. Haitat Kuntaliitos voi johtaa palvelujen keskittymiseen. Hallinnon etääntyessä paikallistuntemus heikkenee. Isossa kunnassa hallinto voi byrokratisoitua. Kuntalaisten mahdollisuus ja halukkuus osallistua kunnalliseen päätöksentekoon heikkenee, kun luottamushenkilöpaikat vähenevät. Kuntien henkilöstön palkkojen harmonisoinnin aiheuttama kustannusvaikutus on 0,7 3,8 milj. /v (todennäköisesti lähempänä arvion alarajaa). Uusi kunta voi olla liian iso asiakas osalle lähiyrityksiä.

84 EHDOTUKSEN VAIKUTUS SEURAKUNTAJAKOON Kirkkolain 3 luvun 3 mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti tai kielellisellä perusteella, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus. Kirkkolain 11 luvun 1 mukaan saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Selvitysalueen kuntien alueella evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntajako noudattaa nykyistä kuntajakoa eli alueella toimivat Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön, Kuortaneen ja Seinäjoen seurakunnat. Seinäjoen seurakunta muodostuu neljästä alueesta: Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kappeliseurakunnista sekä Seinäjoen alueseurakunnasta. Töysän seurakunta liittyi Alavuden seurakuntaan Töysän alueella on oma kappalainen ja alueneuvosto. Mikäli tekemämme ehdotus kuntajaon muuttamisesta hyväksytään, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen seurakuntien tulee kirkkolain mukaisesti joko liittyä yhteen Seinäjoen seurakunnan kanssa tai muodostaa tämän kanssa seurakuntayhtymä EHDOTUKSEN KÄSITTELY KUNNISSA Jätämme ehdotuksemme kuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Kuntarakennelain 5 mukaan esityksen kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle. Kuntarakennelain 7 2 mom mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Kuntarakennelain 18 mukaan valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Kuntarakennelaissa säädetyn menettelyn toteutumiseksi esitämme, että ehdotus kuntajaon muuttamiseksi käsitellään kunnissa seuraavasti: Ma Kunnan/kaupunginhallitukset merkitsevät ehdotuksemme tiedoksi ja päättävät asettaa sen julkisesti nähtäville, jolloin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, varataan tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta.

85 84 Ma Pe Ehdotus pidetään julkisesti nähtävillä ja siitä julkaistaan kuulutus siten, kuin kunnalliset ilmoituksen kunnassa julkaistaan. Ma Kunnan/kaupunginhallitukset antavat lausunnon ehdotuksesta annetuista huomautuksista ja tekevät ehdotuksen kunnan/kaupunginvaltuustoille. Ma Kunnan/kaupunginvaltuustot käsittelevät yhdistymisehdotuksen ja mikäli ehdotus hyväksytään, tekevät valtioneuvostolle yhteisen ehdotuksen kuntajaon muuttamiseksi.

86 85 LIITE 1 KUNTARAKENNELAIN 8 :N MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS Ilmajoen kunta Isonkyrön kunta Kuortaneen kunta Seinäjoen kaupunki

87 86 Sopimuksen osapuolet: Ilmajoen kunta Isonkyrön kunta Kuortaneen kunta Seinäjoen kaupunki 1. Sopimuksen tarkoitus Tämä asiakirja on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien sekä Seinäjoen kaupungin yhdistymisestä. Tähän yhdistymissopimukseen on kirjattu tärkeät asiakohdat, jotka ovat välttämättömiä ohjaamaan yhdistyneen kunnan valmistelua vuosina ja yhdistyneen kunnan toimintaa vuosina sekä sellaiset pidemmälle ulottuvat strategiset linjaukset, joilla on merkitystä yhdistymissopimuksen jälkeiseen aikaan. 2. Yhdistymisen toteuttamistapa ja ajankohta Kuntien yhdistyminen toteutetaan kuntarakennelain 3 :n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti lakkauttamalla Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat ja yhdistämällä ne Seinäjoen kaupunkiin alkaen. Yhdistymisen tuloksena syntyneestä kunnasta käytetään tässä sopimuksessa nimitystä yhdistynyt kunta. Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistynyt kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Seinäjoen kaupunki kuuluu vuonna Tämä sopimus sitoo osapuolia kuntarakennelain mukaisena yhdistymissopimuksena valtuustojen tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Yhdistynyt kunta aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. 3. Yhdistyneen kunnan nimi ja vaakuna Yhdistyneen kunnan nimeksi tulee Seinäjoki. Yhdistynyt kunta käyttää kaupunki-nimitystä. Yhdistyneelle kunnalle valitaan uusi vaakuna, jonka vahvistaa yhdistymishallitus. Ennen vaakunan vahvistamista siitä pyydetään kuntalain 6 mukaisesti kansallisarkiston lausunto. 4. Yhdistymisen edellytykset Osapuolet katsovat kuntajakoselvittäjien ehdotuksen mukaisesti, että kuntien yhdistyminen on kuntarakennelain 2 :n mukaisten kuntajaon yleisten kehittämistavoitteiden mukaista ja että yhdistyminen täyttää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Yhdistynyt kunta muodostuu yhdestä alueesta ja on toiminnallisesti ja taloudellisesti elinvoimainen kokonaisuus.

88 87 Yhdistynyt kunta on kielellisesti yhdenmukainen alue. Kaikki yhdistyvät kunnat ovat suomenkielisiä. 5. Yhdistymisen tavoitteet Yhdistymisen tavoitteena on vahvistaa Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimaa sekä järjestää ja tuottaa yhdistyneen kunnan alueelle kustannustehokkaat ja asukkaiden tarpeita vastaavat palvelut. 6. Yhdistyneen kunnan kuntastrategia Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan kuntastrategian. Strategian hyväksyy uuden kunnan uusi valtuusto vuonna Yhdistyvän kunnan strategisia kehittämiskohteita ovat: Elintarvikeklusteri Matkailu- ja tapahtumaklusteri Kuortaneen liikuntakeskittymä Rengonharjun alue Seinäjoki logistiikan solmukohtana Seinäjoen kaupunkikeskusta Korkeakoulutoiminta Seinäjoen ja Vaasan kumppanuus 7. Yhdistyneen kunnan valmistelu Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistyneen kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallituksen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa yhdistyneen kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes yhdistyneen kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä yhdistynyttä kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä yhdistynyttä kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä.

89 88 Edellä olevaa periaatetta sovelletaan heti, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 17 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Jäsenet jakaantuvat kunnittain: Ilmajoki 4, Isokyrö 2, Kuortane 2 ja Seinäjoki 9. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon yhdistyneen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Paikat jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Keskusta 6, Kokoomus 5, SDP 3, Perussuomalaiset 2 ja Kristillisdemokraatit 1. Valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen käynnistetään välittömästi neuvottelut yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten jakamisesta kuntien ja puolueiden kesken. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustajat valitaan pääsopijajärjestöjen ehdotuksen perusteella. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kunnanjohtajien tiimi. Tämän kunnanjohtajatiimin puheenjohtajana toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan Ilmajoen kunnanjohtaja. Yhteistyö yhdistyvien kuntien valtuustojen kanssa Yhdistyvien kuntien valtuustoille pidetään kerran vuodessa valtuustojen yhteistapaaminen, jossa raportoidaan yhdistymishallituksen valmistelutyöstä ja käsitellään teemoittain yhdistyneen kunnan elinvoiman, palveluiden ja talouden kysymyksiä. 8. Yhdistyneen kunnan hallinto Yhdistyneen kunnan organisaatiorakenne Yhdistymishallitus vahvistaa uuden kunnan organisaatiorakenteen. Yhdistymisen voimaantulon jälkeen yhdistyneessä kunnassa noudatetaan Seinäjoen kaupungin sääntöjä kuntarakennelain 33 :n mukaisesti. Kuntarakennelain 33 :n 2 momentin mukaisesti kunnalliset säännöt on tarkistettava uutta kuntajakoa vastaavaksi viipymättä. Yhdistyneen kunnan valtuuston muodostaminen Alueellisen edustavuuden turvaamiseksi ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan kunnanvaltuuston koko on 59 valtuutettua. Tämän jälkeen siirrytään tuolloin voimassa olevan kuntalain edellyttämään valtuuston kokoon.

90 89 Mikäli kuntalakia muutetaan hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaisesti ja seuraavat kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017, muodostetaan yhdistetty valtuusto väliseksi ajaksi kuntarakennelain 24.3 mukaisesti siten, että siihen tulee kunnittain jäseniä seuraavasti: Ilmajoki 19, Isokyrö 8, Kuortane 6 ja Seinäjoki 51, yhteensä 84 jäsentä. Yhdistyneen kunnan hallituksen kokoonpano Yhdistyneen kunnan kaupunginhallituksen jäseneksi valitaan ensimmäisen täyden vaalikauden ajaksi vähintään yksi jäsen ja varajäsen jokaisesta liittyvästä kunnasta. Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 30 :ssä ja 8 :ssä. Yhdistyneen kunnan kunnanjohtajana toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja. Muiden kuntien kunnanjohtajat siirtyvät uuden kunnan palvelukseen johtoryhmätasoisiin tehtäviin, jotka määritellään vuoden 2015 loppuun mennessä. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen sekä lähidemokratia Kuntien yhdistyessä on tärkeää turvata kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteuttaminen uudessa kunnassa valmistellaan yhdistymissopimuksen toimeenpanon yhteydessä kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyönä. Päätöksen alueellisen toimielimen muodosta ja tehtävistä tekee yhdistymishallitus. Osallistumista varten kuntaan perustetaan uuden kuntalain mukaiset vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto. 9. Henkilöstö Henkilöstön asema vuosina Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukaan liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien henkilöstö siirtyy Seinäjoen kaupungin palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee molempia kuntajaon muutoksessa mukanaolevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy Seinäjoen kaupungin palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä.

91 90 Siirtymävaiheen yhteistoiminta Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojeluyhteistoiminta järjestetään Seinäjoen kaupungin periaatteiden mukaisesti. Kuntien yhdistymispäätösten ja yhdistymisen voimaantulon väliseksi ajaksi muodostetaan yhdistyvien kuntien yhteinen yhteistoimintaelin. Henkilöstösuunnitelma Yhdistymishallitus vahvistaa uuden kunnan henkilöstösuunnitelman mennessä. Henkilöstösuunnitelman tulee sisältää siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelman sekä avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttölupamenettelyn. Henkilöstösuunnitelma valmistellaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Kunnat sitoutuvat noudattamaan em. henkilöstösuunnitelmaa omissa rekrytoinneissaan ennen yhdistymisen voimaantuloa. Muista kunnista siirtyvän henkilöstön sijoittamisessa Seinäjoen kaupungin palvelukseen on lähtökohtana se, että henkilö jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Johdon ja esimiesten sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön tehtävien tarve yhdistyneessä kunnassa arvioidaan ja henkilöstö sijoitetaan yhdistyneen kunnan tarpeiden mukaisesti. Kaikki johtoryhmä-, tulosalue- ja tulosyksikköjohtajatason tehtävät täytetään sisäisellä haulla. Niitä henkilöitä, joiden tehtävä muuttuu, kuullaan heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin heitä ryhdytään sijoittamaan organisaatioon. Palkkojen harmonisointi Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnista siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan Seinäjoen kaupungin palkkausjärjestelmien ja palkkarakenteen mukaisiksi yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana eli vuoden 2019 loppuun mennessä. Siirtymäkaudesta ja palvelussuhteiden yhdenmukaistamisesta neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kenenkään palkkaedut eivät yhdenmukaistamisen johdosta huonone. Palkkojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla arviolta noin 0,7 3,8 miljoonaa euroa. Muut henkilöstöedut Kuntien yksipuolisiin päätöksiin perustuvat henkilöstöpalvelut, työaikajärjestelyt, työpaikkaruokailu, työterveydenhuolto ja muut vastaavat järjestelyt eivät siirry, vaan niistä päättää yhdistynyt kunta. 10. Palvelut Yhdistyneen kunnan palveluiden järjestämisessä noudatetaan yhdistymisselvityksen luvun 7.2 mukaista suunnitelmaa hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta.

92 Talous Yhdistyneen kunnan tavoitteena on pitää kuntatalous tasapainossa, jotta kunnalla on taloudelliset edellytykset elinvoiman, asumisen edellytysten sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla. Tavoitteena on kuntajakoselvitysraportissa tehtyjen laskelmien pohjalta saavuttaa noin 31 miljoonan euron säästöt hyödyntämällä mm. odotekustannuslaskelman säästöpotentiaalia. Tavoitteen toteuttamiseksi laaditaan tuottavuusohjelma ja toimialoittain yksikkökohtaiset toteutusohjelmat, joilla mm. kehitetään palvelutuotantoa, hyödynnetään eläkepoistumaa ja vähennetään toimitilojen määrää. Taloudenhoito ennen kuntien yhdistymistä Kunnat hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityspäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Mikäli vuoden 2015 aikana kunnassa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen koko siirtymävaiheen ajan. Talouden hoitoon liittyy myös yhdistymissopimuksen mukaiset henkilöstöhallinnon yhteiset periaatteet. Yhdistymisavustuksen käyttö Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 6 miljoonaa euroa kuntarakennelain 43 :n 1 momentin mukaisesti. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 prosenttia (2,4 miljoonaa ) ja toisena ja kolmantena vuotena 30 prosenttia (1,8 miljoonaa /v). Yhdistymisavustus käytetään yhdistymisestä aiheutuvien siirtymävaiheen kustannusten kattamiseen, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen tähtääviin hankkeisiin ja investointeihin sekä uuden kunnan talouden tasapainottamiseen. Avustuksesta enintään 10 % käytetään yhdistymishallituksen/ kaupunginhallituksen hyväksymiin paikallisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin edellyttäen, että hankkeet täyttävät kuntarakennelain 42a mukaiset ehdot. Koska yhdistymisavustus maksetaan yhdistyneelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina kirjataan erikseen kunkin kunnan kirjanpitoon. Yhdistyneen kunnan taloudenhoidon periaatteet Yhdistyneen kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino.

93 92 Yhdistyneen kunnan tulovero-% ja kiinteistövero-%:t määritellään siten, että yhdistynyt kunta kerää ensimmäisenä vuonna verotuloja vähintään saman verran kuin mitä kunnat keräisivät yhteensä erillään toimien. Yhdistyneen kunnan lainamäärän kasvu on saatava katkaistua ensimmäisen täyden valtuustokauden loppuun mennessä. Yhdistyneen kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan. Maksut ja taksat määritellään vuoden 2017 talousarviossa. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu tapahtuu kiinteässä yhteistyössä siten, että toimenpiteillä voidaan mahdollisimman taloudellisesti kehittää kokonaisvaltaisesti toimivaa palvelurakennetta. Vuoden 2017 talousarvion valmistelu tapahtuu osana Seinäjoen kaupungin talousarvioprosessia, johon muiden kuntien edustajat yhdessä sovittavin osin osallistuvat. Vuonna 2017 hyväksyttävässä yhdistyneen kunnan strategiassa tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin. Omaisuus, velat ja velvoitteet Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n säännöksen mukaisesti Seinäjoen kaupungille. Hankinnat Yhdistyneen kunnan hankinnoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan myös pienten yritysten mahdollisuus tehdä tarjouksia jakamalla hankintoja tarjouspyynnössä pienempiin osiin. 12. Yhdistymisen muut järjestelyt Kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. Yhdistynyt kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut uutta kuntajakoa vastaavaksi lukien. Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee Seinäjoen kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti. 13. Yhdistymissopimuksen ja yhdistymisen arvioinnin toteutus Yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana ( ) toteutetaan ulkoinen arviointi vuoden välein ja tehdään arvioinnin perusteella tarvittavat muutokset.

94 93 LIITE 2 HALLINTO-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSTYÖRYHMÄ 1. TOIMINTOJEN KUVAUS Organisaatiot Selvitysalueen kunnissa on seuraavat keskeiset luottamustoimielimet: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Kaupunginhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kaupunginhallitus (13) (10) (11) (10) (10) Tarkastusltk (5) Tarkastusltk Tarkastusltk (4) Tarkastusltk (5) Tarkastusltk (8) Keskusvaaliltk (5) Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk Keskusvaaliltk (5) (5) (5) Perusturvaltk (9) Perusturvaltk Perusturvaltk (8) Perusturvaltk (7) Sosiaali- ja terveysltk (13) Perusterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (Isokyrö) Seinäjoen työterveys jhtk (11) Sivistysltk (9) Sivistysltk Sivistysltk (8) Sivistysltk (7) Varhaiskasvatus- ja koulutusltk (13) Vapaa-aikaltk (9) Nuoriso- ja liikuntaltk Vapaa-aikaltk (8) Kulttuuriltk (13) Liikuntaltk (13) Nuorisoltk (13) Tekninen ltk (9) Tekninen ltk Tekninen ltk (8) Tekninen ltk (7) Tekninen ltk (13) Ympäristöltk (9) Ympäristöltk Ympäristöltk (8) Ympäristöltk (7) Ympäristöltk (13) EP pelastuslaitoksen jhtk (12, kuntien yhteinen) Kansalaisopiston jhtk (5, Alavus, Kuortane, Ähtäri) Lakeuden jäteltk (kuntien yhteinen) Tukipalvelultk (8) Asukasltk (13) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintajaosto (11, kuntien yhteinen) Kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden perusrakenne on hyvin samantyyppinen. Seinäjoella on lukumääräisesti muita enemmän lautakuntia sekä muutama liikelaitoksen johtokunta. Pelastuslaitoksen johtokunta (Seinäjoki) sekä lakeuden jätelautakunta (Ilmajoki) ovat kuntien yhteislautakuntia ja niissä on mukana myös muita kuin selvitysalueen kuntia. Muita erikoisuuksia ovat Seinäjoen asukaslautakunta ja Isonkyrön tukipalvelulautakunta. Isonkyrön kunta lakkauttaa erilliset vapaaaikalautakunnan ja tukipalvelulautakunnan vuoden 2015 alusta.

95 94 Myös kuntien viranhaltijaorganisaatiot ovat hyvin samantyyppisiä ja perustuvat perinteiseen osastojakoon. Ns. elinkaarimalliin perustuvia organisaatioita kunnissa ei ole. Seuraavassa on kuvattu kuntien toiminnallinen osastojako ja keskeiset viranhaltijat. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Hallinto- ja kehityspalvelut Kehitysjohtaja Hallintopäällikkö Hallinto- ja talousosasto Hallinto- ja talousjohtaja Hallintopalvelut Hallintojohtaja Hallinto-osasto Hallintojohtaja Elinkeinojohtaja Talouspalvelut Talousjohtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaalijohtaja Sivistysosasto Sivistystoimenjohtaja Tekninen osasto Tekninen johtaja Perusturvapalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Tekniset palvelut Tekninen johtaja Maankäyttöinsinööri Ympäristöosasto Tekninen johtaja Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö Kehittämisjohtaja Rahoitusjohtaja Sosiaali- ja terveyskeskus Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyskeskus Toimialajohtaja Tekniikkakeskus Toimialajohtaja Isonkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt lakkauttaa sivistystoimenjohtajan viran ja perustaa tilalle johtavan rehtorin viran, joka toimii myös sivistysosaston päällikkönä. Konsernit Selvitysalueen kunnat ovat jäseninä seuraavissa kuntayhtymissä ja niiden osuudet peruspääomista ovat: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Yhteensä EP sairaanhoitopiiri 5,23 5,55 2,35 2,59 23,68 39,40 EP Liitto 6,17 5,86 2,17 29,47 43,67 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 5,29 5,20 1,30 2,18 17,21 31,18 Seinäjoen koulutusky 2,49 7,97 0,92 1,51 49,49 62,38 Kuusiokuntien terveysky 57,15 22,23 79,38 JIK peruspalveluliikelaitosky 33,33 33,33 Pohjanmaan liitto 2,57 2,57

96 95 Kunnittain on tytäryhteisöjä seuraavasti: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Kiinteistöyhtiöt Kehittämisyhtiöt Kunnallistekniset yhtiöt K Oy Alavuden Vuokraasunnot Alavuden Kehitys Oy As Oy Eevanraitti K Oy Alavus Fasadi K Oy Tuurin Tietotalo Ilmajoen Vuokratalot Oy Palonkortteeri Oy K Oy Ilmajoen Virastotalo Isonkyrön Asuntovuokraus Oy K Oy Kuortaneen Vuokratalot K Oy Kuortaneen Koulumaja Eelan Laajennus Oy Frami Oy (87 %) K Oy Itikanmäen Teollisuustalo (58 %) K Oy Seinäjoen Animwest K Oy Myllypuistokoti K Oy Seinäjoen Palvelutalot (91 %) K Oy Seinäjoen Tenavakoti (50 %) K Oy Ylistaron Päivölä (76 %) Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy Isonkyrön Lämpö Oy Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %) Into Seinäjoki Oy Lakeuden Vesi Oy (63 %) Seinäjoen Energia Oy Muut yhtiöt Alavuden Jäähalli Oy Finn Töysä Oy A-Pesu Oy K Oy Kuortaneen Jäähalli (50 %) Kuortaneen Golfhalli Oy (50 %) EP Musiikkiopiston kannatus Oy (66 %) EP Ravikatsomo Oy (54 %) Katajalaakson Palvelutalo Oy (78 %) Rytmikorjaamo Oy (43 %) SeiLab Oy Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy (54 %) Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry (67 %) Sevas Oy Seinäjoki Areena Oy (92 %) Seipark Oy Rengonharju-säätiö EP korkeakoulusäätiö Seinäjoki on tulouttanut konserniyhtiöistä vuosittain noin milj., josta noin 10 milj. tulee Seinäjoen Energia Oy:ltä. Muilla kunnilla ei ole merkittäviä tuloutuksia tytäryhteisöiltä. Alavus on yhtiöittämässä kaukolämpötoimintaa, joka on tähän saakka ollut kaupungin liikelaitos. Tavoitteena on, että yhtiö tulouttaa kaupungille vuosittain. Kuortaneella on valmistelussa vuokrataloyhtiöiden fuusio.

97 96 Talous- ja palkkahallinto Kaikissa selvitysalueen kunnissa hoidetaan talous- ja palkkahallinnon tehtävät omana toimintana eikä niitä ole ulkoistettu tai hoideta kuntien välisenä yhteistyönä. Seinäjoen kaupunki hoitaa myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kirjanpitopalvelut. Tehtävien henkilövahvuudet ovat: Taloushallinto Palkkahallinto Muu toimistohenkilöstö Alavus 4 4,5 6 Ilmajoki 4 5,5 7 Isokyrö 2 1,5 4 Kuortane 2 1,5 3 Seinäjoki EPSHP Tietohallinto- ja ICT-palvelut Selvitysalueen kunnat järjestävät tietohallintoon liittyvät ICT-palvelut pääosin omana työnä. Teknisen toimintaympäristön osalta yhteistyötä tehdään useiden toimittajien kanssa. Valtakunnallisella tasolla on esim. hankintayhteistyö KL-Kuntahankintojen kanssa merkittävää. Alavudella ja Kuortaneella (+ Ähtärillä) on yhteistyötä mm. Kuusiokuntien runkoverkon puitteissa. Kuntien väliset yhteistyöratkaisut (mm. Isonkyrön terveyspalvelut, pelastuslaitos, ympäristöterveydenhuolto, maaseututoimi) pitävät tyypillisesti sisällään myös tietohallinnon mukaan lukien tietojärjestelmät. Kaikilla kunnilla tietohallinto- ja ICT-palvelut on pääosin organisoitu keskitetysti keskushallinnon alaisuuteen. Tietohallinto- ja ICT-palvelujen volyymit ovat: Henkilöstö Työasemia Käyttäjiä Kulut /v (ml. oppilaat) Alavus Ilmajoki 2 Isokyrö Kuortane Seinäjoki

98 97 Kuntien keskeiset tietojärjestelmät ovat: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki ProEconomica PegasosHeha, Basware ProEconomica Pegasos Heeros Raindance Populus Kuntatoimisto EP-Potti / Alue- Effica ei ole Dynasty Kuntatoimisto TWeb Sali Alue- Effica Alue- Effica Alue- Effica ProConsona Effica ProConsona ProConsona Abilita Effica Talous- ja palkkahallinto ProEconomica Populus Kokousjärjestelmä Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Wilma Kurre Primus Kurre MultiPrimus Wilma MultiPrimus Kurre Wilma ProCapita Aurora Tekniset palvelut Factamap Kuntanet Rakennusvalvonta Karttaliittymä Vesikanta KuntaNet Rakennusvalvonta Karttaliittymä Vesikanta Trimble Locus Bentley Kuntien mahdollisessa yhdistymisessä keskeiset tietojärjestelmät yhdistetään, mikä aiheuttaa jonkin verran fuusiokustannuksia. Aikaisempien liitosten kokemukset ovat osoittaneet, että samassa yhteydessä tietojärjestelmien hyödyntämisaste nousee liittymistä edeltävästä tasosta. Ravintopalvelut Kaikki kunnat tuottavat ravintopalvelut omana työnä. Ilmajoki tuottaa ravintopalvelut myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n Ilmajoella oleville yksiköille ja Alavus 6tk:n pääterveysasemalle. Valmistuskeittiöitä Jakelukeittiöitä /suorite Alavus ,23 Ilmajoki 3,01 Isokyrö 2 3 3,50 Kuortane ,16 Seinäjoki ,84 Kunnissa on varsin runsaasti valmistuskeittiöitä, mikä todennäköisesti nostaa niiden ateriahintaa. Alavudella valmistuskeittiöiden määrä pudonnee lähivuosina 2 4:ään. Siivouspalvelut Kaikki kunnat tuottavat siivouspalvelut omana työnä. Alavudella (ent. Töysän kunnan kiinteistöt) ja Isossakyrössä (uimahalli) on myös ulkoistettua siivousta. Ilmajoki tuottaa siivouspalvelut myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n Ilmajoella oleville yksiköille ja Seinäjoki eräille kaupunkikonsernin yhtiöille sekä joillekin koulutuskuntayhtymän oppilaitoksille.

99 98 Siivouspalvelujen kustannukset vaihtelevat kunnittain: /siivousm 2 /v Alavus 22,20 Ilmajoki Koulut 25,32 Muut 31,20 JIK 29,88 Isokyrö 25 Kuortane 28,70 Seinäjoki 27,48 Kuntayhteistyö Kunnilla on työryhmän toimialaan kuuluvissa toiminnoissa yhteistyötä seuraavasti: - Seinäjoki hoitaa koko Etelä-Pohjanmaan pelastuspalvelut - Seinäjoki hoitaa Seinäjoen, Ilmajoen, Isonkyrön, Kuortaneen ja Lapuan maaseutuhallinnon palvelut - Alavus hoitaa Alavuden ja Ähtärin maaseutuhallinnon palvelut - Ilmajoen, Isonkyrön, Seinäjoen lomituspalvelut hoitaa Jalasjärven kunta - Alavus hoitaa Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin lomituspalvelut - Ilmajoki hoitaa Lakeuden Etappi Oy:n toimialueen jätelautakunnan tehtävät. Kaikki selvitysalueen kunnat Isoakyröä lukuun ottamatta kuuluvat Lakeuden Etappi Oy:hyn. Hankinnat Selvitysalueen kunnista ainoastaan Seinäjoen kaupungilla on erillinen hankinta- ja varastotoimi. Muilla kunnilla ao. viranhaltijat tekevät hankintoja osana muita tehtäviään. Seinäjoen kaupungin hankinta- ja varastotoimen henkilöstövahvuus on yhteensä 10,5 htv ja se käsittelee vuosittain noin hankintatoimeksiantoa, joiden yhteenlaskettu arvo oli vuonna 2013 noin 35 milj.. Hankintatoimi tuottaa palveluja kaupunkikonsernille ja lisäksi mm. Seinäjoen seudun hankintarenkaalle (jäseninä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat, Kurikan ja Lapuan kaupungit, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen seurakunta ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy). Hankintatoimi vastaa kaupungin tavara- ja palveluhankinnoista, Tekniikkakeskus hankkii urakat ja tekniset suunnittelupalvelut. Hankintoihin liittyy olennaisesti Seinäjoen kaupungin keskitetty varastotoimi, joka toimii yhdessä pisteessä. Varastotoimi tuottaa varastopalveluja kaupunkikonsernille ja lisäksi mm. joillekin hankintarenkaan jäsenille. Toimitukset toteutetaan kaupungin kuljetuskeskuksen kuljetuksina säännöllisen aikataulun mukaan. Varastolla on vuosittain noin 450 asiakasta, noin nimikettä ja noin varastoluovutusta. Alavuden kaupunki tekee hankintayhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: SH-piirin hankintarengas (perusturvan hankintoja sekä elintarvikkeet ja pesuaineet), KL- kuntahankinnat (lämmitysöljy, sähkö, pehmopaperit, oppikirjat ja koulutarvikkeet, puhelimet, tietokoneet ja matkapuhelinoperaattoripalvelut) sekä Kuortane ja Ähtäri (asfalttipäällysteet ja kirjaston hankinnat).

100 99 Isonkyrön kunta kuuluu Vaasan kaupungin hankintarenkaaseen. Kuntahankintojen kautta hankintaan mm. IT -laitteet ja toimistopaperit. Työvoiman saatavuus Selvitysalueen kunnat ovat toistaiseksi kohtuullisen hyvin saaneet henkilöstöä hallinto- ja tukipalveluihin. Selvitysalueen kuntien hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä eläköityy vuoteen 2025 mennessä seuraavasti (lähde: Kuntien eläkevakuutus): Ammattiryhmä Eläköityviä, kpl Eläköityviä, % Toimistotyö % Hallinto- ja tukipalvelut % Ruokapalvelut % Siivous- ja kiinteistohuolto % Pääosassa henkilöstöryhmiä noin joka toinen eläköityy 10 vuoden kuluessa. Tämä merkitsee toisaalta kasvavia rekrytointiongelmia ja toisaalta mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseksi.

101 LIITOKSET VAIKUTUKSET/MAHDOLLISUUDET Selvitysalueen kuntien mahdollinen kuntaliitos vaikuttaisi tai mahdollistaisi toimintojen kehittämistä seuraavasti: Kuntien organisaatiot Kuntaliitoksessa kuntien organisaatiot yhdistetään. Nykyiset organisaatiot ovat hyvin pitkälle samantyyppisiä, jolloin ne ovat helposti yhdistettävissä. Liitoksen yhteydessä voidaan kuitenkin samalla harkita organisaation perusrakenteen uudistamista esim. elinkaarimallin mukaisesti. Tähän vaikuttaa kuitenkin myös se, miten meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus etenee ja vaikuttaa uuden kunnan tehtäviin. Toisaalta liitoksen kanssa yhtäaikainen muun organisaation uudistaminen voi aiheuttaa kaksinkertaisen muutoskitkan ja tehdä muutoksesta liiankin vaativan prosessin. Liittyvien kuntien alueelle voidaan perustaa yhteispalvelupisteet joko nykyisille kunnantaloille tai esim. kirjastojen yhteyteen. Joka tapauksessa kuntien lautakuntarakenne yhdistetään, perusrakenteena voidaan käyttää Seinäjoen kaupungin nykyistä lautakuntarakennetta. Kuntien valtuustojen poliittinen jakauma on vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksen mukaan seuraava: VALTUUSTOJEN POLIITTINEN JAKAUMA Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Keskusta Kokoomus SDP PS KD Vas Vihreät

102 101 Uuden valtuuston voimasuhteet olisivat ns. Seutukaupungissa ja Nauhakaupungissa: 25 POLIITTINEN JAKAUMA UUSISSA KUNNISSA Keskusta Kokoomus SDP PS KD Vas Vihreät Seutukaupunki Nauhakaupunki Liitteenä on luonnokset uuden kaupungin luottamushenkilöorganisaatioksi ja viranhaltijaorganisaatioksi. Konserniorganisaatiot Kuntaliitoksessa uuden kunnan asema maakunnan kuntayhtymissä vahvistuu, kun liittyvien kuntien peruspääomaosuudet yhdistyvät. Seinäjoen ja edes yhden muun kunnan liitoksen toteutuessa uuden kunnan osuus Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä nousee yli 50 %:n, seutukaupunkivaihtoehdossa 62,38 %:iin. Myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (39,40 %), Etelä-Pohjanmaan liitossa (43,67 %) ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (31,18 %) uuden seutukaupungin osuus peruspääomasta nousee merkittävästi. Seutukaupunkivaihtoehdon toteutuminen merkinnee Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän ja Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK:n purkautumista. Konsernin tytäryhtiöissä kuntaliitos mahdollistaisi uudelleenorganisoinnin. Lukuiset erilliset vuokrataloyhtiöt voitaisiin fuusioida yhdeksi yhtiöksi. Myös osa muista kiinteistöyhtiöistä voitaisiin fuusioida joko erilliseksi yhtiöksi tai Into Seinäjoki Oy:n kanssa, johon myös Alavuden Kehitys Oy voitaisiin fuusioida. Erityisesti Seinäjoen kaupungin omistamiin lukuisiin erillisyhtiöihin (esim. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy) kuntaliitoksella sen sijaan ei olisi vaikutusta vaan ne jatkaisivat toimintaansa entiseen tapaan. Joissakin yhtiöissä uuden kunnan omistusosuus nousee joko liittyvien kuntien tai esim. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistusosuuden kautta. Isonkyrön Lämpö Oy voitaisiin fuusioida Seinäjoen Energia Oy:hyn.

103 102 Hallintopalvelut Hallintopalvelujen osalta toimintojen yhdistäminen on ongelmatonta tuotettavien palvelujen samankaltaisuuden vuoksi. Päätösvalmistelu keskittyy luonnollisesti Seinäjoelle, koska siihen kuuluvat keskeisesti kaupunginhallituksen ja -valtuuston yleiset kokoustoiminnan valmistelu- ja sihteeritehtävät, päätösvalmisteluun liittyvät toimistopalvelut sekä arkistotoimi. Sähköistä kokouskäytäntöä on syytä jatkaa ja laajentaa. Yhtenäisen tietojärjestelmän turvin on mahdollista toteuttaa edellä todettuja tehtäviä myös alueellisesti hajautetusti. Monistuskeskus jatkaa toimintaansa Seinäjoella palvellen koko kaupunkikonsernia. Puhelinvaihteiden yhdistäminen vähentää henkilöstön haavoittuvuutta, välitys voi tapahtua eri toimipisteissä. Lakiasiat hoidetaan kaupunginlakimiehen toimesta. Palkanlaskentapalvelut keskitetään Seinäjoen mallin mukaisesti hallintopalvelujen henkilöstöhallinnon tulosyksikköön. Palkkalaskenta jakaantuu tiimeihin; sivistys, sosiaali- ja terveys sekä tekniikka. Myös sovellettavat sopimukset; KVTES, OVTES, TS, TTES ja LS, otetaan huomioon työnjaoissa tiimien kesken siten, ettei osaamisvajetta synny, vaikka joku tiimin jäsenistä olisi pidempään poissa. Tällä tavoin pystytään varmistamaan palkkalaskennan häiriötön toimivuus kaikissa tilanteissa. Palkanlaskennan tiimi voi toimia myös etätiiminä esim. Alavudella. Uudessa kunnassa noudatetaan Seinäjoen kaupungin yhteistoimintajärjestelmää paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Henkilöstön asema on kuntaliitosmallissa turvattu. Tehtäväkokonaisuuksiin saattaa tulla muutoksia kuitenkin siten, että kunkin erityisosaaminen ja motivaatio huomioidaan mahdollisimman tarkkaan. Ruokapalvelut Jos kuntaliitos toteutuu, Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien kaikkien yksiköiden ruokapalvelut henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Ruokapalvelut tulosyksikköön. Ruokapalveluiden tehostamista mm. keittiöverkon tarkastelua tulee jatkaa uudessa kunnassa. Siivouspalvelut Jos kuntaliitos toteutuu Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien kaikkien yksiköiden siivouspalvelut henkilöstöineen siirtyvät Seinäjoen Siivouspalvelut tulosyksikköön. Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut Maaseututoimi ja maaseutuelinkeinoviranomaiset siirretään Seinäjoen kaupunginkansliaan. Toimipisteet säilytetään ao. kunnissa.

104 103 Mikäli liitoksessa on mukana myös Alavus, maaseututoimen yhteistoiminta-alueen jatkosta tulee neuvotella maaseutuviraston sekä Ähtärin kaupungin kanssa. Lomituspalvelujen yhteistoiminta-alueista tulee neuvotella Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa. Nykyiset yhteistoiminta-alueet muuttuvat joka tapauksessa, koska Jalasjärvi (vastuukunta Jalasjärven, Ilmajoen, Isonkyrön ja Seinäjoen lomituspalveluissa) liittyy Kurikkaan. Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen tulosalueen palvelut tuotetaan jatkossakin Seinäjoella vahvistettuna Alavuden, Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kuntien viranhaltijoiden osaamisella. Markkinointiviestinnästä vastaa viestintäpäällikkö. Kuntien nykyiset elinkeinoasiamiehet tmv. siirtyvät Into Seinäjoki Oy:n palvelukseen. Talouspalvelut Kuntaliitosmallissa kuntien kaikki taloushallintojärjestelmät yhdistetään ja muodostetaan yksi taloushallintokokonaisuus. Kuntien taseiden, kirjanpidon, konsernikokonaisuuden ja rahoituksen yhdistämisessä ei nähdä teknisiä ongelmia. Yksi yhteinen toimintaympäristö vähentää ylläpidettäviä järjestelmiä, tekee tarpeettomaksi päällekkäiset ohjelmisto- ja laitteistoinvestoinnit ja tiivistää organisaation osaamista. Organisaation haavoittuvuus vähenee ja henkilöstön erityisosaamista voidaan tehokkaasti hyödyntää. Toiminnallisesti taloushallintopalvelujen tuottaminen voidaan toteuttaa osin hajautetusti. Laskujen sähköisen käsittelyn ja verkkolaskujen laajamittainen käyttöönotto mahdollistaa hajautetun toimintamallin ja henkilöstön sijoittuminen voidaan näin suunnitella tarkoituksenmukaisella tavalla. Taloushallinnon johtaminen kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä parantaa päätöksenteon perustaksi tuotettavan informaation tasoa, vähentää hallinnon kustannuksia ja tehostaa ohjausmekanismeja. Tietohallinto Palvelut tuotetaan yhteisen tietohallinnon toimesta. Seinäjoella toteutetut tietojärjestelmä- ja teknologiset uudistukset ja niihin liittyvä kehitys- ja suunnittelutyö ovat hyödynnettävissä suoraan koko alueella. Erillistä hallinnollista käsittelyä uudistusten hyödyntämiseksi kunkin nykyään erillisen organisaation osalta ei tarvita. Tekniseen toteutukseen ei jää organisatorisia sudenkuoppia ; tietohallintoyhteistyön ulkopuolelle jääneitä osa-alueita, tietohallinnosta on selkeä kokonaisvastuu oman organisaation tietohallintoyksiköllä Yhteinen kunta merkitsee tietohallinnon kannalta tiivistettynä: - yhtenäistä käyttäjäkuntaa; käyttäjätiedot ja niihin liittyvät oikeudet ylläpidetään yhdessä paikassa keskitetysti yhdenmukaisin menettelyin - yhtenäinen tietoliikenne; hallinta ja ylläpito selkeämpää

105 104 - ohjelmistojen käyttöoikeudet omistaa sama organisaatio; taloudelliset etuisuudet ja hallinnolliset etuisuudet - käytössä vain yhdet versiot kustakin sovellusohjelmistosta (esim. Palkkalaskenta), jolloin järjestelmien väliset yhteydet (esim. Palkkalaskenta -> talous- hallinto) vain kertaalleen, ja käyttäjiä voidaan neuvoa vain yhden ohjelmiston ympäristössä - yhtenäiset työasemaympäristöt => yhteiset määrittelyt, hankinnat, ohjelmistojakelutekniikat - ongelmaton yhteisten laiteresurssien käyttö - yhteinen henkilöstö; sijaisuuksien ongelmaton hoitaminen ja joustava sopiminen työn suorittamisesta - luottamuksellisten aineistojen käsittely helpompaa kuin organisaatiorajat ylittävässä mallissa - konsernilisensseillä ja yhteisen infran tehokkaammalla hyödyntämisellä edullisuutta Tietohallinnon tarjoamat toiminnan tehostamismahdollisuudet ovat kytköksissä koko organisaation toimintaan. Tietojärjestelmät ovat kuntien palveluprosessien kiinteä osa. Pitkälle selkiytetty ja keskitetty toiminta tarjoaa aivan toisenlaiset mahdollisuudet tietohallinnon tuottamien keskitettyjen palvelujen hyödyntämiselle kuin hajanainen laajaa tietojärjestelmäkirjoa hyödyntävä malli. Organisaation prosessien virtaviivaistaminen ja keskittämisen hyödyt kertautuvat tietohallinnon tehostumisena. Materiaalihallinto Materiaalitoimen perusorganisaatio on valmiina eikä siihen tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia. Operatiivista toimintaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että eri hankinta- muotoja edustavat hankinnat voidaan toteuttaa kaupungilla käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. Hankintaprosessit seudullisten yhteishankintojen osalta voidaan toteuttaa nykyisen käytännön mukaisesti. Erillishankintojen, erityisesti pienten hankintojen, osalta päästään nykyiseen käytäntöön verrattuna selkeästi tehokkaampaan ja taloudellisempaan käytäntöön, koska pienetkin hankinnat voidaan hoitaa hankintayksikön sopimusten perusteella. Eri yksiköiden tekemät toimittajilta noudot ja erilliset tilaamiset jäävät pois, jolloin hankintatapahtuman kokonaiskustannukset oleellisesti laskevat. Logistiikan kannalta merkittävä muutos kunnan sisäisten hankintojen osalta näkyy maantieteellisen toiminta-alueen oleellisena laajentumisena ja toimituskohteiden lisääntymisenä. Työvoiman saatavuus Keskushallinnon ja tukipalvelujen henkilöstöä on ollut hyvin saatavilla selvitysalueen kunnissa, joten näissä tehtävissä kuntaliitoksella ei ole erityistä vaikutusta henkilöstön saatavuuteen. Toiminnan tehostamismahdollisuudet Edellä esitettyjen toiminnallisten mahdollisuuksien lisäksi kuntaliitos mahdollistaa hallinto- ja tukipalvelujen organisaatioiden keventämisen seuraavasti:

106 105 Keskushallinnon tehtävissä voidaan nykyisistä yhteensä n. 150 htv:stä vähentää n. 25 htv, kun toiminnot yhdistetään ja keskitetään. Kaikki em. vähennykset toteutetaan luonnollisen poistuman kautta. Vähennysten yhteinen taloudellinen vaikutus uuden kunnan toimintamenoissa on noin 1 milj. vuodessa. Lisäksi viiden luottamushenkilöorganisaation korvaaminen yhdellä organisaatiolla vähentää uuden kaupungin luottamushenkilöpalkkioiden kustannuksia yhteensä noin vuodessa nykyiseen tasoon verrattuna. Liitos ns. Maaseutukaupunki-vaihtoehdon mukaisesti Mikäli vaihtoehto Maaseutukaupunki toteutuisi sellaisenaan tai täydennettynä, toimintojen järjestämistapa Alavuden kaupungin osalta olisi vastaavanlainen kuin Seinäjoen ollessa keskuskaupunkina.

107 PALKKOJEN HARMONISOINTI Kuntaliitos tapahtuu ns. liikkeen luovutuksen periaatteella, jolloin henkilöstö siirtyy uudelle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Työnantajalla tulee olla yhtenäinen palkkapolitiikka. Vaativuudeltaan samasta tehtävästä tulee maksaa samaa palkkaa. Kuntaliitostilanteessa eri työnantajilla vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee jonkin verran. Vaihtelua on erityisesti yleisen KVTES:n, teknisten sopimuksen sekä lääkärisopimuksen alaisissa tehtävissä. Sen sijaan opetushenkilökuntaa koskevan OVTES:n alaisissa tehtävissä vaihtelu on pientä, koska palkkaus on tarkemmin sopimustasolla määriteltyä. Kuntaliitoksen yhteydessä uudelle kunnalle tulee laatia uusi palkkausjärjestelmä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Mikäli henkilön aikaisempi palkka (tehtäväkohtainen palkka) on alempi kuin uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka, palkka tulee nostaa uuden järjestelmän mukaiselle tasolle. Tämä voi tapahtua myös asteittain. Mikäli vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, tehtäväkohtainen palkka säilyy ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Ero supistuu tehtäväkohtaisten palkkojen muuten noustessa. Työryhmä on kartoittanut KVTES:n, teknisten sopimuksen ja lääkärisopimuksen alaisten henkilöstöryhmien tehtäväkohtaisten palkkojen erot palkkahinnoittelukohdittain. Kartoituksessa olivat mukana Alavus, Isokyrö, Kuortane, Seinäjoki ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä (6tk). Ilmajoen kunnan tietoja vertailuun ei saatu. Työryhmä laski alustavasti kaksi eri vaihtoehtoa palkkatasojen harmonisoinniksi. Toisessa vaihtoehdossa palkat harmonisoitaisiin aina hinnoittelukohdan ylimpään palkkatasoon ja toisessa Seinäjoen kaupungissa käytössä olevaan palkkatasoon. Näillä vaihtoehdoilla palkkojen harmonisoinnin kustannusvaikutukset olisivat yhteensä ( /v, sis. sivukulut) Ylimmillä palkoilla Seinäjoen palkoilla KVTES Lääkärit Tekniset Yhteensä Suurimmat erot palkoissa on lääkäreillä. Laskelma on vain suuntaa antava, koska liitoksen toteutuessa tehtävät ja palkkaus joudutaan käymään läpi palkkahinnoittelukohdittain ja henkilöittäin.

108 107 LIITTEET Luonnos seutukaupungin luottamushenkilöorganisaatioksi Luonnos seutukaupungin viranhaltijaorganisaatioksi Luonnos kaupunginkanslian organisaatioksi Laskelma kaupunginkanslian henkilöstöt

109 108 Luonnos seutukaupungin luottamushenkilöorganisaatioksi VALTUUSTO 51 jäsentä Tarkastuslautakunta 8 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 13 jäsentä SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALA 1 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 13 jäsentä 2 Kulttuurilautakunta 13 jäsentä 3 Liikuntalautakunta 13 jäsentä 4 Nuorisolautakunta 13 jäsentä 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 13 jäsentä 6 Seinäjoen Työterveys liikelaitoksen johtokunta 11 jäsentä KESKUSHALLINNON TOIMIALA Henkilöstöjaosto 6 jäsentä Kaupunkisuunnittelujaosto 6 jäsentä Asukaslautakunta 13 jäsentä Konserniyhteisöt Kuntayhtymät TEKNISEN TOIMEN TOIMIALA 1 Tekninen lautakunta 13 jäsentä 2 Ympäristölautakunta 13 jäsentä 3 Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta 12 jäsentä 1(1)

110 109 Luonnos seutukaupungin viranhaltijaorganisaatioksi TARKASTUSTOIMI KONSERNIYHTEISÖT SIVISTYSKESKUS 1 Hallinto 1 Varhaiskasvatus 2 Perusopetus 3 Erityispalvelut 4 Lukiokoulutus 5 Kansalaisopisto 6 Kulttuuritoimi 7 Kirjastotoimi 8 Museotoimi 9 Liikuntatoimi 10 Nuorisotoimi Kaupunginjohtaja SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS 11 Hallinto 12 Sosiaalityö 13 Vanhustyö 14 Terveydenhuolto ( 15 Ympäristöterveydenhuolto 16 Seinäjoen Työterveys -liikelaitos 1(1) KAUPUNGINKANSLIA Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Talouspalvelut TEKNIIKKAKESKUS 2 Hallinto 1 Kunnallistekniikka 2 Kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu 3 Kiinteistö- ja mittauspalvelut 4 Tilapalvelut 5 Rakennusvalvonta 6 Ympäristönsuojelu 7 Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitos

111 110 Luonnos kaupunginkanslian organisaatioksi 1(1) KAUPUNGINKANSLIA kaupunginjohtaja HALLINTOPALVELUT kansliapäällikkö KEHITTÄMISPALVELUT kehittämisjohtaja TALOUSPALVELUT rahoitusjohtaja Päätösvalmistelu kansliapäällikkö hallintopäällikkö Henkilöstöhallinto kansliapäällikkö henkilöstöpäällikkö Ruokapalvelut ruokapalvelujohtaja Kaupunkikehittäminen kehittämisjohtaja kehittämispäällikkö (2) Kaupunkisuunnittelu kaavoitusjohtaja Markkinointiviestintä viestintäpäällikkö Taloushallinto rahoitusjohtaja talouspäällikkö Tietohallinto tietohallintojohtaja Materiaalihallinto hankintajohtaja Siivouspalvelut siivouspalvelujohtaja Maaseututoimi maaseutupäällikkö

112 111 Laskelma kaupunginkanslian henkilöstöt HALLINTOHENKILÖSTÖ, mitoitus YHTEENSÄ ESITYS Kansliapäällikkö/Hallintojohtaja 3,6 1 Kehitysjohtaja 1 0 Kaupunginlakimies 1 1 Hallintopäällikkö 1 1 Keskushallinnon toimistohenkilöstö 24,9 17,5 Vahtimestari 1 1 Puhelunvälittäjä 5 3 Palkkahallinto Palvelusuhdepäällikkö 1 1 Henkilöstösihteeri 1 1 Työhyvinvointipäällikkö 1 1 Työsuojelupäällikkö 1 1 Rahoitusjohtaja/Talousjohtaja 2,4 2 Taloushallinto Tietohallinto Kehittämisjohtaja 1 1 Kehittämispäällikkö 2 2 Viestintäpäällikkö 1 1 Viestintäsihteeri 1 1 Viestintäsuunnittelija 1 1 Yhteyssihteeri 1 1 Siivouspalvelujohtaja 1 1 Palvelupäällikkö 6 6 Toimistosihteeri 1 1 Ruokapalvelujohtaja 1 1 Palvelupäällikkö 6 6 Ruokapalvelusihteeri 1 1 Toimistosihteeri 1,5 1,5 Taloussihteeri 1 1 YHTEENSÄ 155,4 129

113 112 LIITE 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 4. TOIMINTOJEN KUVAUS Yhteistoiminta-alueet Kaikki selvitysalueen kunnat, myös Isokyrö, kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Seuraavassa kuvassa on esitetty Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet.

114 113 Yhteistoiminta-alueiden toiminnat kattavat pääosin vain perusterveydenhuollon palvelut. Toimijoittain palvelujen sisällöt ovat: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä: Alavus, Kuortane ja Ähtäri - Perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvola, päihdehuolto - Muut sosiaalipalvelut kunnissa Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK: Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka - Terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja Kurikan sosiaalipalvelut - Ilmajoen sosiaalipalvelut (pl. vanhuspalvelut) kunnassa Seinäjoki, vastuukuntana myös Isonkyrön perusterveydenhuolto - Isonkyrön sosiaalipalvelut kunnassa Kuntien välinen muu yhteistyö Selvitysalueen kunnilla on sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistoiminta-alueiden lisäksi mm. seuraavaa yhteistyötä: - Kehitysvammaisten erityishuolto: Kaikki kunnat kuuluvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään, jonka jäseninä on kaikkiaan 32 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kuntaa. Kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten laitos- ja muita palveluita. Kuntayhtymän tarpeellisuudesta erillisenä organisaationa on käyty keskustelua alueella. - Sosiaaliasiamies: Isonkyrön kunta ostaa sosiaaliasiamiehen palvelut Vaasasta ja muut kunnat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. - Ympäristöterveydenhuolto: Seinäjoen kaupunki järjestää vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon palvelut Seinäjoelle, Alavudelle, Isollekyrölle, Kuortaneelle ja 8 muulle kunnalle. Ilmajoen kunnalle ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestää peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK. - Sosiaalipäivystys: Isonkyrön kunta ostaa sosiaalipäivystyksen Vaasasta ja muille kunnille ne järjestää Seinäjoki. - Isonkyrön kunta ostaa A-klinikkapalvelut Vaasasta - Työpajatoiminta: Isonkyrön kunta ostaa työpajapalvelut Vaasasta, muille kunnilla on omia työpajoja, Alavudella ja Kuortaneella osittain yhteinen työpaja. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen yhteistoiminta-alueiden yhteistyönä on laadittu Eteläpohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Se on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa Suunnitelma ei ole osapuolia sitova, mutta siinä on kuvattu mm. yhteistyö toimijoiden kesken, yhteiset tavoitteet ja vastuut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, terveydenhuollon palveluiden järjestäminen sekä päivystyksen, kuvantamisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut.

115 114 Terveydenhuollon palvelut Seuraavassa taulukossa on kuvattu selvitysalueen kuntien terveyskeskusten keskeiset palvelut: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Lääkärin vastaanotto (päivystys joka päivä 8 22) Lääkärin vastaanotto Lääkärin vastaanotto 4 vuodeosastoa (yht.103 paikkaa, joista noin 20 pitkäaikaisia, 12 psykiatrian ja 22 psykogeriatrian paikkaa) Lääkärin vastaanotto (päivystys ma to 8 22, pe 8 18, pe-ilta ja vkl vuoroviikoin Kurikan kanssa) Vuodeosasto (42 paikkaa) Lääkärin vastaanotto (päivystys joka päivä 8 22) Kaupunginsairaala (5 osastoa, yht. 167 paikkaa) Röntgen Röntgen EP sairaanhoitopiirissä Laboratorio Laboratorio Laboratorion näytteenotto Laboratorion näytteenotto EP sairaanhoitopiirissä Fysioterapia Fysioterapia Fysioterapia Fysioterapia Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hammashuolto Hammashuolto Hammashuolto Hammashuolto Hammashuolto Psykiatrinen erikoissairaanhoito Psykiatrinen erikoissairaanhoito Tk-psykologi Psykiatrian poliklinikka Psykiatrian poliklinikka Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto Seinäjoen Työterveys liikelaitos Perheneuvola Seinäjoen pääterveysasema (Y-talo) sijaitsee Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Keskussairaala tuottaa mm. röntgen- ja laboratoriopalvelut pääterveysaseman käyttäjille. Lisäksi selvitysalueella on seuraavat terveysasemat/ terveyspalvelukeskukset: Töysä (Alavus) Nurmo (Seinäjoki) Peräseinäjoki (Seinäjoki) Ylistaro (Seinäjoki) Lääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Laboratorion näytteenotto Laboratorion näytteenotto Laboratorion näytteenotto Fysioterapia Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola Hammashuolto Hammashuolto Hammashuolto Hammashuolto Työterveyshuolto

116 115 Sosiaalitoimen palvelut Selvitysalueen kunnissa on vanhustenhuollon palveluja seuraavasti: Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Laitospalvelut Omia paikkoja Tehostettu palveluasuminen Omia paikkoja Ostopalvelupaikkoja Vuoro- ja lyhytaikaishoito Omia paikkoja Kotipalvelu Säännöllisiä asiakkaita Palveluseteliasiakkaita Ateriapalveluasiakkaita / Turvapuhelinasiakkaita Omaishoito Asiakkaita Päivätoiminta Kävijöitä/vko Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (STM 2013:11, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi) verrattuna kuntien vanhustenhuollon palvelurakenne oli vuonna 2013 seuraava (% 75 vuotta täyttäneistä): Suositus Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki TK:n vuodeosasto 1,3 0, ,5 Vanhainkoti 2-3 3,5 1,9 4,3 3,8 3,5 Tehostettu palveluasuminen 6-7 7,6 8,6 5,8 6,4 4,4 Omaishoito 6-7 5,6 7,9 7,2 6,4 6 Säännöllinen kotihoito ,2 12,4 11,3 18,5 15, TK + vkoti + teh palv.as. yht , ,1 10,2 9,4 Kotona asuvat , ,9 89,8 90,6 Kunnista Seinäjoella kotona asuvien osuus on lähimpänä valtakunnallista suositusta. Erityisesti Alavudella ja Ilmajoella palvelurakenne on vuonna 2013 ollut liian laitosvaltainen. Kaikissa kunnissa on sen jälkeen tehty työtä palvelurakenteen laitosvaltaisuuden purkamiseksi. Kesä/elokuussa 2014 tilanne onkin jo seuraava:

117 116 Suositus Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki TK:n vuodeosasto 1,0 0,0 Vanhainkoti 2-3 3,3 2,8 3,6 Tehostettu palveluasuminen 6-7 7,7 5,6 6,4 Omaishoito 6-7 6,0 5,8 Säännöllinen kotihoito ,6 14,4 TK + vkoti + teh palv.as. yht ,0 0,0 8,4 10,0 0,0 Kotona asuvat ,0 100,0 91,6 90,0 100,0 Selvitysalueen kunnissa on sosiaalihuollon muita keskeisiä palveluja vuosittain seuraavasti Lastensuojelu Lastensuojeluilmoituksia Huostaanotettuja Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Perhetyö Perheitä työn piirissä Lapsioikeudelliset palvelut Isyys-, elatus- sekä huolto- ja tapaamissopimukset, päätöksiä/v , josta omana toiminta 60 perhettä ja ostopalvelujen piirissä perheitä 15. Toimeentulotuki Asiakaskotitalouksia n Päihde- ja mielenterveyspalvelut Asumispalveluasiakkaita Työ- ja päivätoimintaasiakkaita Päihdehuollon kuntoutusjaksoja Vammaispalvelut Laitosasiakkaita Palveluasumisasiakkaita Työ- ja päivätoimintaasiakkaita Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita

118 117 Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarveindeksit Seuraavassa kaaviossa on esitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten tarveindeksien vaihtelu selvitysalueen kunnissa. 1,600 1,400 1,200 ERILAISET TARVEINDEKSIT VOS 2014 VOS 2015 THL ,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0,000 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki VOS 2104 on valtionosuusjärjestelmässä vuoteen 2014 käytetty sairastavuusindeksi ja VOS 2015 vuodesta 2015 alkaen käytettävä sairastavuusindeksi. Muutoksessa kaikkien selvitysalueen kuntien indeksi nousee, eniten Kuortaneella. Uusi vos-sairastavuusindeksi perustuu THL:n laskelmiin keskeisten kansansairauksien vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. THL:n omissa vertailulaskelmissa käytettävä tarveindeksi perustuu kansainväliseen CHESS:n olosuhde- (kaksikielisyys ja asutusrakenne) ja tarve- (ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema) vakiointilaskelmiin. Seinäjoen kaupungilla kaikki em. tarveindeksit ovat alle 1 eli alle maan keskiarvon. Muilla kunnilla indeksit osoittavat muuta maata korkeampaa palvelutarvetta eli indeksit ovat yli 1:n.

119 Kuntien kustannukset Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä, /as, deflatoitu Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Koko maa 2012 Lähde: Tilastokeskus /as Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Selvitysalueen kunnista Kuortaneen ja Alavuden sosiaali- ja terveyspalveluiden nettomenot ( /as) ovat kaikkein korkeimmat ja ylittävät koko maan keskiarvon. Muilla kunnilla nettomenot jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Kuortaneella ja Alavudella myös nettomenojen kasvu vuosina on ollut kaikkein korkeinta. Ilmajoen ja Seinäjoen nettomenot ovat selvitysalueen kunnista alhaisimmat. Vuonna 2012 Kuortaneen nettomenot ovat olleet poikkeuksellisen korkeat. Vuonna 2013 kulut ovat palautuneet aikaisempien vuosien tasolle.

120 TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT, INDEKSI Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Lähde: THL, tarvevakioidut nettomenot Myös THL:n tarve- ja olosuhdevakioidulla vertailussa Kuortaneen nettomenot ovat yli maan keskiarvon. Tässä vertailussa myös Alavus alittaa maan keskiarvon. Ilmajoen ja Seinäjoen nettomenot ovat myös tällä tavalla vertailtuina alhaisimmat. Pth:n avohoito pl. hammash., /as, deflatoitu Koko maa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus /as Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) nettomenot ovat Kuortaneella ja Alavudella selkeästi selvitysalueen muita kuntia korkeammat. Vain Seinäjoen nettomenot ovat maan keskiarvon alapuolella.

121 Erikoissairaanhoito, /as, deflatoitu Koko maa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus /as Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Sen sijaan erikoissairaanhoidon menot ovat Alavudella kaikkein alhaisimmat ja jäävät maan keskiarvon alapuolelle. Muiden kuntien menot ovat aika lähellä maan keskiarvoa, Isollakyröllä jonkin verran muita korkeammat. Huomionarvoista on, että vuosina erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet (deflatoituina 3,7 %) selvitysalueen kunnissa selvästi maltillisemmin kuin kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden menot (deflatoituina 11,9 %) tai perusterveydenhuollon menot (deflatoituina 11,9 %) Vanhuspalvelut yhteensä, /yli 75 v., deflatoitu Koko maa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus /yli 75 v. Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa

122 Vanhuspalveluissa kaikkien selvitysalueen kuntien nettomenot (suhteessa yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan) ovat maan keskiarvon alapuolella, vaikka edellä kuvatussa vanhustenhuollon palvelurakenteessa onkin vielä parannettavaa STM:n suosituksiin nähden. Alhaisimmat nettomenot ovat Ilmajoella ja Isossakyrössä. Vanhuspalveluissa kuntien nettomenojen kasvu vuosina suhteessa ikäluokkaan on ollut erityisen voimakasta (deflatoituna noin 18,8 %). Toimeentulotuki, /as, deflatoitu Koko maa Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa /as Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Koko maa Lähde: Tilastokeskus Kuntien toimeentulotukimenoissa on huomattavia eroja, mikä selittynee pitkälti niiden erilaisella asutusrakenteella. Tyypillisesti isojen kaupunkien toimeentulotukimenot ovat kaikkein korkeimmat. Myös selvitysalueella Seinäjoen menot ovat kunnista korkeimmat, mutta ne ovat silti maan keskiarvon alapuolella. Alhaisimmat toimeentulotukimenot ovat Kuortaneella. Odotekustannukset Selvitystä varten on selvitysalueen kunnista tehty FCG Konsultointi Oy:n kehittämä odotekustannuslaskelma. Laskelmassa on käytetty pohjana vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoja. Kuntien kustannuksia on vertailtu toiminnoittain joko /as, /yli 75-vuotias, /oppilas tai muulla toiminnoittain kohdistetulla tavalla. Jokaiselle kunnalle on haettu 18 vastaavankokoista ja ikärakenteeltaan samantyyppistä vertailukuntaa. Ao. kunnan kustannuksia on verrattu toiminnoittain aina vertailuryhmän 4. edullisimman kunnan kustannuksiin (odotekustannus). Erotuksena syntyy laskennallinen säästöpotentiaali. Laskentatapa antaa nopeasti yleiskuvan kuntien kustannuseroista, mutta sen tulkinnassa tulee ottaa huomioon lukuisia reunaehtoja. Tällä tavalla arvioituna selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi hahmotettavissa seuraavat säästöpotentiaalit:

123 122 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 PERUSTERVEYDENHUOLTO/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI,MILJ 4,6 2,3 1,8 0,4 0,3 0,6 ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI SELVITYSALUE 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 ERIKOISSAIRAANHOITO/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI, MILJ 5,8 4,8 1,6 0,2 0,0 ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI SELVITYSALUE -0,9 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 VANHUSPALVELUT/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI, MILJ 3,7 1,6 0,2 ALAVUS ILMAJOKI -0,2 ISOKYRÖ -0,2 KUORTANE SEINÄJOKI SELVITYSALUE -4,5

124 123 Työvoiman saatavuus Selvitysalueen kunnat ovat toistaiseksi kohtuullisen hyvin onnistuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön saannissa. Ongelmia on ollut lähinnä psykologien ja sosiaalityöntekijöiden, kuusiokunnissa myös lääkärien saatavuudessa. Mm. sosionomeja ja lähihoitajia on ollut hyvin saatavilla. Muissa henkilöstöryhmissä ongelmia on ollut lähinnä sijaisuuksien ja muiden tilapäisten tehtävien täyttämisessä. Alueen kunnat ja yhteistoimintaorganisaatiot kilpailevat keskenään pätevästä henkilöstöstä. Selvitysalueen kuntien ja yhteistoimintaorganisaatioiden sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöä eläköityy vuoteen 2025 mennessä seuraavasti (lähde: Kuntien eläkevakuutus): Ammattiryhmä Eläköityviä, kpl Eläköityviä, % Lääkärit % Sosiaalityöntekijät ym % Sairaanhoitajat % Terveydenhuollon muu henkilöstö % Perus- ja lähihoitajat % Kodinhoitajat ja avustajat % Suurinta eläköityminen on terveydenhuollon muussa henkilökunnassa (mm. psykologit, sairaankuljettajat, laboratoriohoitajat) sekä kodinhoitajissa ja avustavassa henkilöstössä. Sen sijaan lääkäreiden ja sairaanhoitajien eläköitymisaste on kaikkein pienin. Eläköityminen ja palvelun tarpeen kasvu aiheuttavat yhdessä sen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön rekrytointi tulee olemaan tulevaisuudessa hyvin haastavaa.

125 124 Lähipalvelut seudulliset palvelut Kuntarakenneuudistuksessa hyvin keskeinen merkitys on sillä, kyetäänkö mahdollisessa uudessa kunnassa turvaamaan kansalaisille tärkeät lähipalvelut. Se, mitkä palvelut koetaan lähipalveluiksi, vaihtelee kuitenkin huomattavasti kulloisenkin tilanteen ja kannanottajan mukaan. STM ja Kuntaliitto ovat pyrkineet kuvaamaan kansalaisille tärkeiden palveluiden lähipalvelu-ulottuvuutta seuraavasti: Kuntaliitto ja STM: Lähipalvelujen jaottelu Huomionarvoista on, että tarkastelussa esim. lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto on määritelty seudulliseksi palveluksi ja vuodeosastohoito laajan väestöpohjan palveluiksi. Kansalaisten käsityksissä nämä koetaan usein lähipalveluiksi. Eri palveluiden määrittely lähipalveluiksi, seudullisiksi palveluiksi ja laajan väestöpohjan palveluiksi on käytännön tasolla hyvin vaativa tehtävä. Mm. maantiede, asukkaiden työssäkäynti ja muut olosuhteet vaihtelevat ja vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ja odotuksiin palveluista. Eri puolilla maata ja jopa selvitysalueella olosuhteet voivat johtaa erilaisiin määrittelyihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Useita vuosia valmistelussa ollutta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskeva lakiluonnos on ollut lausunnoilla mm. kunnissa. Parlamentaarinen työryhmä tulee jatkamaan asian valmistelua lähiviikkoina ja tavoitteena on saada lakiehdotus eduskuntaan lähikuukausien aikana niin, että nykyinen eduskunta voisi sen vielä hyväksyä.

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO Aika: Torstai 21.8.2014 klo 14.00 15.45 Paikka: Frami D, kokoustila Siru & Bitti, Tiedekatu 2, Seinäjoki Läsnäolijat:

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Uudet kunnat Sari Raassina Valtiosihteeri 11.10.2013 Lappeenranta Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5 Toteutunut 47,4 49,2 56,1 55,8

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntauudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 1 Lausuntopyynnön liite 1. KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Sisältö 1 Keskeiset ehdotukset... 2 Yleistä... 2 Kuntajaon kehittämistä ja uusien kuntien muodostamista ohjaavat säännökset...

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot