Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa

Transkriptio

1 Yhyressä komiasti eteenpäin vaikka umpihangessa Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys

2 Alavus Lakeuden portti tultaessa Route 66:n kautta Etelä- Pohjanmaalle Tuurin kyläkauppa: pohjalaista hulluutta parhaimmillaan Ovi- ja ikkunateollisuuden keskittymä Toivo Kuulan ja Pauli Hanhiniemen synnyinkunta Ilmajoki Jaakko Ilkan henki elää: Ei oikeutta maassa saa, ken ei itse sitä hanki Talonpoikaiskulttuurin ylläpitäjä ja kehittäjä Alajoen perinnealue: Etelä-Pohjanmaan elävää historiaa Ilmajoen musiikkijuhlat Koskenkorva Isokyrö Talonpoikaissotien näyttämö: täältä lähdettiin Nuijasotaan ja täällä käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen ja ratkaiseva taistelu (Napue) Autokaupan keskus keskellä lakeutta Kunta Etelä-Pohjanmaan valtavirran, Kyrönjoen varrella Ilmari Turjan synnyinkunta Kuortane Kunta, jossa järvikin paloi Kuortaneen järvi: pohojalaisten Riviera Urheiluopiston ympärille rakentunut liikuntakeskittymä Alvar Aallon ja Heikki Klemetin synnyinkunta Täälläkin sodittiin Suomen sodassa (Ruona) Seinäjoki Kurakauppalasta yhdeksi maan vetovoimaisimmaksi keskukseksi Frami, yliopistokeskus Aalto-keskus Rytmimusiikin kotipesä (Provinssi, Rytmikorjaamo) Tangon pääkaupunki (Tangomarkkinat) Erinomainen logistinen sijainti vain satama puuttuu (toistaiseksi) 2

3 YHYRESSÄ KOMIASTI ETEENPÄIN VAIKKA UMPIHANGESSA Nykyisellä kuntarakenteella vai kuntarakennetta muuttamalla? Mahdollistaako kuntien taloudellinen ahdinko kasvua ja kilpailukykyä vahvistavan kuntaliitoksen vai jyrääkö talous elinvoiman? Tähtäin 2030-luvulle Kuntajakoselvittäjät selvittävät, kuntien valtuustot päättävät 3

4 SELVITYSVELVOLLISUUS(KRL 4 b f ) Väestöpohja - < as - < 50 alle 1 v Työpaikkaomavaraisuus < 80 % Työssäkäynti > 25 % keskuskaup. Yhdyskuntarakenne * ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI ,8 % 8 % ,2 % 37 % ,9 % 14 % ,2 % 12 % ,9 % 82 % Talous (6 kriteeriä) 2/6 2/6 1/6 2/6 1/6 Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. HE 31/2013 perusteluien mukaan peruste ei täyty selvitysalueella. Selvitysvelvollisuus täyttyy Ilmajoen selvityssuunta Seinäjoki Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen 4

5 Selvitykseen alun perin suunniteltu alue ja kuntien lausunnot selvitykseen osallistumisesta Evijärvi Selvitykselle myönteinen kanta Kauhava Lappajärvi Vimpeli Selvitykselle kielteinen kanta Selvitykselle neutraali kanta Isokyrö Lapua Alajärvi Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Kurikka Teuva Alavus Ähtäri Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Isojoki

6 SELVITYSALUE Isokyrö Alavus as Ilmajoki as Isokyrö Kuortane as as Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Seinäjoki as Yhteensä as Alavus Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen 6

7 SELVITYSTEHTÄVÄ Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Kuortane ja Seinäjoki tai osa niistä yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Valmiiksi mennessä. 7

8 KUNTAJAON KEHITTÄMISEN TAVOITTEET (KRL 2 ) Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen 8

9 SELVITYKSEN KÄRJET, 1 1. Millaisella kuntarakenteella vahvistetaan Seinäjoen seudun elinvoimaa? Menestyvät yritykset > työpaikat lisääntyvät Vetovoimainen asuinympäristö > lisää työikäisiä muuttajia Toimivat julkiset ja yksityiset palvelut > saatavuus, laatu, kustannustehokkuus Kuntalaisten vaikutusmahdollisuus kunnan päätöksentekoon > toimiva lähidemokratia 9

10 SELVITYKSEN KÄRJET, 2 2. Millaisella kuntarakenteella turvataan terve kuntatalous? Edellytykset tuottaa kuntalaisten tarvitsemat palvelut Edellytykset huolehtia kunnan infrastruktuurista: tiet, vesi, energia, tonttimaa Edellytykset panostaa kunnan kehittämiseen, ei pelkästään hengissä pysymiseen 10

11 Vaasa PENDELÖINTI 2011 Lapua 67 % 91 % 66 % 2% 37% % Ao. kunnan kohdalla työpaikkaomavaraisuus Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Lähde Tilastokeskus 8 % 1 % %

12 TAAJAMAT JA KYLÄT

13 VÄESTÖKEHITYS KUNNITTAIN

14 1,2 HUOLTOSUHDE ,8 0,6 0,4 0,2 0 Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Koko maa 14

15 PAINE VERO-%:IIN Alavus Ilmajoki Isokyrö Kuortane Seinäjoki Selvitysalue Laskettu: - Palvelutarpeiden kasvupaine toteutuu - Palvelurakenteet ja toimintatavat eivät muut - Vain vero-% joustaa 15

16 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 ODOTEKUSTANNUKSET/ SÄÄSTÖPOTENTIAALI milj Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Pth:n avohoito pl. Hammash. Erikoissairaanhoito Vanhuspalvelut Yhdyskuntapalvelut 2,0 1,0 0,0-1,0 ALAVUS ILMAJOKI ISOKYRÖ KUORTANE SEINÄJOKI -2,0 Odotekustannus on laskettu 18 samantyyppisen kunnan luvuista siten, että odotekustannus on 4. edullisimman kunnan taso. Erotus tähän on laskennallinen säästöpotentiaali. Lähde: FCG Oy 16

17 KUNTIEN KOKO KUVA Alavus: Kuusiokuntien keskus, jonka elinvoima ehtymässä Ilmajoki: Seinäjoella työssäkäyvien asuinkunta Isokyrö: Ratkaistava suuntautuuko Vaasaan vai Seinäjoelle, elinvoima ehtyy Kuortane: Elinvoima ehtyy voimakkaasti, valittava Seinäjoki tai Alavus liitossuunnaksi Seinäjoki: Kasvukivuista kärsivä maakunnan veturi Seinäjoen seutu: Elinvoimaltaan kaksijakoinen 17

18 VAIHTOEHDOT ( ) Seutukaupunki Työssäkäyntikaupunki Nauhakaupunki Ydinkaupunki Kyrönmaan kaupunki Urheilukaupunki Maaseutukaupunki Vaihtoehto X Kaksiportainen kunta 18

19 EHDOTUS UUDEKSI KUNNAKSI Isokyrö Yhteensä asukasta Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Yhdistymisavustus 6 milj. Alavus 19

20 SELVITTÄJIEN REUNAHUOMAUTUS Mukana tulisi olla myös Lapua Harkittava myös Kurikka+Jalasjärven mukaantuloa Näistä ei ehdotusta, koska eivät ole selvitysaluetta. 20

21 MIKSI EI ALAVUTTA? Ei kuulu selkeästi selvitysalueen muiden kuntien kanssa samaan toiminnalliseen alueeseen Etäisyys Seinäjoelle 51 km Työssäkäynti Seinäjoelle vielä vähäistä Alavus enemmän osa Kuusiokuntia kuin Seinäjoen seutua Haluaa olla jatkossakin Kuusiokuntien keskus 21

22 MIKSI ILMAJOKI? Elinvoima pitkälti Seinäjoen varassa Työssäkäynti Seinäjoelle 37 % ja kasvaa tulevaisuudessa Kasvaa tulevaisuudessa yhtenäiseksi kaupunkialueeksi Seinäjoen kanssa 22

23 MIKSI ISOKYRÖ? Elinvoima paljolti Seinäjoen ja Vaasan varassa Valittava ennen pitkää liittyminen joko Vaasaan tai Seinäjokeen Kulttuurillisesti osa Etelä-Pohjanmaata Enemmistö isokyröläisistä ilmeisesti asettaa Seinäjoen ykkösvaihtoehdoksi itsenäisenä kuntana jatkamisen jälkeen 23

24 MIKSI KUORTANE? Työssäkäynti samaa tasoa Seinäjoelle ja Alavudelle Tulevaisuudessa Seinäjoen suunta vahvistuu Päättäjien enemmistön esille tuoma suunta Seinäjoki tuo vahvuutta liikuntakeskittymän kehittämiseen Uuden kunnan strateginen kehittämiskohde Keskittymä ratkaiseva Kuortaneen elinvoimalle 24

25 UUDEN KUNNAT ISOT TAVOITTEETT Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman vahvistaminen Pienten kuntien ehtyvän elinvoiman elvyttäminen Kuntatalouden sopeuttamishaasteisiin vastaaminen Kustannustehokkaiden ja asukkaiden tarpeita vastaavien palveluiden tuottaminen 25

26 STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEET Elintarvikeklusteri Matkailu- ja tapahtumaklusteri Kuortaneen liikuntakeskittymä Rengonharjun alue Seinäjoki logistiikan solmukohtana Seinäjoen kaupunkikeskusta Korkeakoulutoiminta Seinäjoen ja Vaasan kumppanuus 26

27 Edut LIITOKSEN EDUT JA HAITAT Uuden Seinäjoen asema maakuntakeskuksena ja keskusten välisessä kilpailussa vahvistuu. Edunvalvontavoima vahvistuu Haitat Kuntaliitos voi johtaa palvelujen keskittymiseen. Hallinnon etääntyessä paikallistuntemus heikkenee. Uudella Seinäjoella on hyvät mahdollisuudet kumppanuuteen Vaasan kanssa. Uudella kunnalla on nykyisiä kuntia paremmat edellytykset kehittää alueen elinvoimaa. MALPEosaoptimoinnista voidaan siirtyä seudulliseen strategisen elinvoimapolitiikkaan. Seinäjoen kasvun leviäminen kehyskuntiin elvyttää niiden hiipuvaa väestö- ja työpaikkakehitystä. Uudella kunnalla on erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet hyödyntää toimintojen laskennallinen noin 31 milj. säästöpotentiaali. Kuntien talouden kiristymisestä syntyvän muutospaineen hallittavuus paranee. Iso kunta voi tehdä nykyisen pienen kunnan alueelle sellaisia investointeja, joihin pienen kunnan omat voimavarat eivät riitä. Isossa kunnassa hallinto voi byrokratisoitua. Kuntalaisten mahdollisuus ja halukkuus osallistua kunnalliseen päätöksentekoon heikkenee, kun luottamushenkilöpaikat vähenevät. Kuntien henkilöstön palkkojen harmonisoinnin aiheuttama kustannusvaikutus on 0,7 3,8 milj. /v (todennäköisesti lähempänä arvion alarajaa). 27

28 Edut LIITOKSEN EDUT JA HAITAT, 2 Kuntien hallintojen yhdistämisellä saavutetaan noin 1 milj. vuotuiset säästöt. Tietojärjestelmien harmonisointi tuo säästöä, jonka suuruutta on kuitenkin vaikea ennakoida. Samalla tietojärjestelmien kehittämistyön tasoa voidaan nostaa erityisesti pienten kuntien osalta. Tarve erillisille kuntien yhteistyösopimuksille ja erillisille organisaatioille vähenee. Kuntien ja yritysten kilpailukyky osaavasta työvoimasta paranee. Pienten kuntien organisaatioiden haavoittuvuus poistuu. Iso kunta pystyy pienempiä tehokkaammin hyödyntämään eläköitymistä henkilöstösuunnittelussa. Kunnalle palveluja tai tavaroita tuottavien yritysten (ns. lähiyritysten) markkinat kasvavat. Kuntalaisen arjen hallinta helpottuu, kun kunnallisten palveluiden (esim. lasten päivähoito ja terveyspalvelut) ja vanhempien työssäkäynnin yhdistämiselle tulee uusia mahdollisuuksia. Haitat Uusi kunta voi olla liian iso asiakas osalle lähiyrityksiä. 28

29 UUSI KUNTA KUNTALIITOKSELLA Ilmajoen, Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat lakkautetaan ja liitetään Seinäjoen kaupunkiin alkaen Uusi kunta samoihin hallintoalueisiin kuin Seinäjoki nykyisin. Yhdistymissopimus voimassa 3 v 29

30 NIMI JA VAAKUNA Kunnan nimeksi Seinäjoki Kunta käyttää kaupunki-nimitystä Uusi vaakuna Yhdistymishallitus vahvistaa Lausunto kansallisarkistolta (kuntalaki 6) 30

31 Koko: 17 Paikkajako kunnittain YHDISTYMISHALLITUS Ilmajoki 4 Isokyrö 2 Kuortane 2 Seinäjoki 9 Paikkajako puolueittain Keskusta 6 Kokoomus 5 SDP 3 PS 2 KD 1 Lisäksi kaksi henkilöstön edustajaa (läsnäolo- ja puheoikeus henkilöstöasioissa) 31

32 UUDEN KUNNAN VALTUUSTO 59 jäsentä Jos uusi kuntalaki hyväksytään, yhdistetty valtuusto, jonka paikat 2012 kunnallisvaalien mukaisesti: Ilmajoki 19 Isokyrö 8 Kuortane 6 Seinäjoki 51 32

33 UUDEN KUNNAN HALLITUS Ensimmäisenä vaalikautena vähintään yksi jäsen ja varajäsen jokaisesta liittyvästä kunnasta. 33

34 LÄHIDEMOKRATIA Valmistellaan yhdistymissopimuksen toimeenpanon yhteydessä kunnan päättäjien ja kuntalaisten yhteistyönä. Päätöksen alueellisen toimielimen muodosta ja tehtävistä tekee yhdistymishallitus. Nimetään vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto 34

35 VIRANHALTIJAJOHTO Uuden kunnan kaupunginjohtajaksi nykyinen Seinäjoen kaupunginjohtaja Muut kunnanjohtajat sijoitetaan yhdistymishallituksen päätöksellä johtoryhmätasoisiin tehtäviin Kaikki johtoryhmä-, tulosalue- ja tulosyksikkötason johtotehtävät täytetään sisäisellä haulla 35

36 HENKILÖSTÖN ASEMA Henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen Lähtökohtana nykyinen tehtävä ja toimipaikka 5 v irtisanomissuoja (kuntarakennel 29) Henkilöstösuunnitelma mennessä Sijoittumissuunnitelma Siirtymävaiheen rekrytointiperiaatteet Palkkojen harmonisointi (0,7 3,8 milj. /v) vuoden 2019 loppuun mennessä Yhteistoiminta Ylimääräiset edut eivät siirry, vaan niistä päättää uusi kunta 36

37 HALLINTO JA PALVELUT Keskushallinto Seinäjoelle Yhteispalvelupisteet kirjastoille Maaseututoimen palvelupisteet säilyvät (ellei sähköinen asiointi poista tarvetta) Elinkeinotehtävät Into Seinäjoki Oy:hyn Ravintopalvelut: keittiöverkoston tarkastelua jatketaan Sote: riippuu sote-uudistuksesta JIK lakkaa ja Kuortane eroaa 6tk:sta Lähi- ja seudullisten palvelujen määrittely Elinkaari-malliin? Isonkyrön erityispalvelut Seinäjoelta 37

38 HALLINTO JA PALVELUT, 2 Sivistyspalvelut: palveluverkon periaatteet Ylistaron lukion yhdistäminen Kyrönmaan lukioon Kansalaisopistotoiminta uuden kunnan alueella yhteen opistoon Kiinteistöjen kartoitus ja tarpeettomista luopuminen Kaavoitus keskitetään Kaavoitusohjelmassa huomioon myös nykyiset kuntakeskukset Sähköinen asiointi painopiste kaikissa toiminnoissa 38

39 YHDISTYMISAVUSTUS Yhteensä 6 milj 2017: 40 % (2,4 milj. ) 2018: 30 % (1,8 milj. ) 2019: 30 % (1,8 milj. ) Käytetään: Siirtymävaiheen kustannuksiin Palvelujen tuottavuutta lisääviin hankkeisiin ja investointeihin Uuden kunnan talouden tasapainottamiseen Enintään 10 % paikallisyhteisöjen hankkeisiin Siirtymävaiheen kulujen kirjaus jo

40 KÄSITTELYAIKATAULU Ma : hallitukset Tiedoksi + nähtäville Ma pe : nähtävillä Mahdollisuus esittää huomautuksia Ma : hallitukset Lausunto huomautuksista Ehdotus valtuustoille Ma : valtuustot Päätös Ehdotus valtioneuvostolle 40

41 LOPPUTEESIT Seinäjoki on kehyskuntiensa elinvoiman veturi Seinäjoki tarvitsee tuekseen elinvoimaisia kehyskuntia Palautettava teoilla kuntien keskinäinen luottamus Seinäjoki ja Vaasa kumppaneiksi keskusten välisessä kilpailussa TTT = tieto + tunne + tahto 41