Viestintävirasto Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus 2/2015

2 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2

3 Sisällys Esipuhe Teleyritysten tulojen ja investointien kehitys Liikevaihdon kehitys Liittymää kohti saadut tulot (ARPU) Investoinnit Kiinteiden laajakaistaliittymien hintojen sekä tilaajavuokrien kehitys Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat laskeneet viime vuosina Tilaajayhteysvuokrien ja -markkinan kehitys vuosina Suomalaisten käyttötottumukset sähköisissä viestintäpalveluissa Jo yli 90 prosentilla suomalaisista käytössään nettiliittymä Matkapuhelimen käyttö monipuolistuu Audiovisuaalisten palvelujen käytön kehitys Audiovisuaalisia sisältöjä katsotaan yhä useammin netistä Televisio-ohjelmissa ääni- ja tekstitysvelvoite Taajuuksien käytön kehitys Television lähetystaajuuksissa muutoksia Viestintävirasto myöntänyt ensimmäiset pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat Taajuustalkoot-palvelu poistaa 4G-verkkojen aiheuttamat antenni-tv:n häiriöt Radiohäiriöiden kohteet ja aiheuttajat Meriradiotaajuuksilla Viestintäverkkojen toimivuus ja haittaohjelmahavainnot Toimialakatsaus 2/2015 3

4 6.1 Suomessa maailman puhtaimmat viestintäverkot Viestintäverkoissa vain vähän vikatilanteita alkuvuonna HAVARO-järjestelmän vakavat havainnot Viestintävirasto mukana uudessa tunnistushankkeessa Postimarkkinoiden kehitys Kirjelähetysten määrä laski viime vuonna peräti 10 prosenttia Kasvava verkkokauppa lisää lähetettyjen pakettien määrää Kuviot Toimialakatsaus 2/2015 4

5 Esipuhe Internet on osa lähes kaikkien meidän arkeamme. Ensimmäistä kertaa yli 90 prosentilla suomalaisista on laajakaistaliittymä. Tämä historiallisen korkea luku sekä moni muu palvelujen käyttäjien tottumuksista ja niiden muutoksista kertova tieto paljastuu Viestintäviraston tuoreimmasta ja samalla vuoden 2015 toisesta toimialakatsauksesta. Toimialan muutokset ja käyttäjien kokemukset tulee huomioida myös tulevaa sääntelyä kehitettäessä. Euroopan komissio on aloittanut EU-lainsäädännön uudistamisen, mikä tähtää yhtenäisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin vuoden 2020 jälkeen. Lainsäädännön kehittämisessä ja siihen vaikuttaessa tulee pohtia sitä, millaisessa digitaalisessa maailmassa haluamme olla ja elää, millaisiin seiniin me digitaalisten palvelujen käyttäjät törmäämme ja miten nuo seinät tehokkaimmin murretaan. Aina vastaus ei ole entistä tiukempi sääntely. Selvää on, että käyttäjät haluavat ja tarvitsevat toimivat nettiyhteydet ja kaikilla on oltava oikeus laajakaistaan. Kuluttajatutkimukset ja niiden tulokset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden ratkaisuihin ja myös sääntelyvalintoihin. Siten kuluttajien tottumuksista tehtävät johtopäätökset on tärkeää saada osaksi julkista keskustelua. EU-lainsäädännön uudistamisessa tulee muistaa, ettei aikaisintaan reilun viiden vuoden päästä voimaan tulevalla sääntelyllä ratkaista nykypäivän vaan tulevaisuuden ongelmia. Muutoin valmistellaan jo syntyessään vanhaksi jääneitä artikloja ja pykäliä, eivätkä ne auta seuraavien vuosikymmenten haasteissa. Jotta suomalaisille käyttäjille on tulevaisuudessakin tarjolla monipuolisia, toimivia ja edullisia viestintäpalveluja, markkinoilla tarvitaan useita palvelujen tuottajia eli kilpailevaa tarjontaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kiinteiden verkkojen kilpailua ei synny itsestään vaan verkkoon pääsyn sääntelyä tarvitaan jatkossakin. Sitä vastoin nykydirektiivien mukaisia sääntelykeinoja ja -prosesseja pitää tarkastella kriittisesti ja yleisesti EU-lainsäädännön uudistamisen pitää johtaa sääntelyn purkamiseen: luotetaan yleiseen kuluttajansuojan sääntelyyn ja otetaan erityissääntelyn sijasta pääsäännöksi yleinen kilpailuvalvonta. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei tulevaisuus ole vielä tätä päivää. Ennen kuin sääntelyä voidaan purkaa, ratkomme tämän päivän ongelmia nyt käytössä olevin keinoin. Viestintävirasto tekee parhaansa, että kaikilla suomalaisilla olisi käytettävissään turvalliset, toimivat ja edulliset nettiliittymät. Käyttäjinä hyödymme eniten silloin kun meillä on vapaus valita, keneltä palvelut ostamme. Tässä toimialakatsauksessa pureudutaan kuluttajatutkimuksen tulosten lisäksi muun muassa sähköisen viestinnän markkinoiden tulo- ja investointitietoihin, taajuuksien ajankohtaisiin asioihin sekä postimarkkinoiden muutoksiin. Seuraava katsaus julkaistaan jo tämän vuoden syksyllä. Aurinkoisia lukuhetkiä sinne, missä sitten kesäpäiviä - toivottavasti hyvien nettiyhteyksien päässä - vietätkin! Helsingissä Marja Lehtimäki Apulaisjohtaja Markkinat Viestintävirasto Toimialakatsaus 2/2015 5

6 1 Teleyritysten tulojen ja investointien kehitys Viestintävirasto keräsi vuoden 2014 telealan tulo- ja investointitiedot entistä laajemmalta joukolta yrityksiä, kun tiedonkeruu ulotettiin myös uudemmille yrityksille. Kun vuonna 2013 tilastoihin sisältyi noin 60 yrityksen tiedot, niin vuoden 2014 osalta mukana on jo lähes 80 telealan toimijaa. Tiedonkeruuseen on nyt saatu mukaan erityisesti liittymämäärältään pienempiä kiinteän verkon toimijoita, kuten osuuskuntia, jotka organisoivat valokuituyhteyksien rakentamista haja-asutusalueilla. Siten erityisesti kiinteän verkon investoinneista saadaan nyt aiempaa kattavampi kuva. Tietojen voidaan arvioida kattavan liittymämääräisesti mitattuna yli 99 prosenttia toimialasta ja antavan siten tarkan kuvan sen taloudellisesta kehittymisestä. Jotta viime vuonna tapahtunutta kehitystä voidaan arvioida johdonmukaisesti, uusia yrityksiä ei ole laskettu vielä vuoden 2014 osalta kokonaislukuihin, joskin niiden määrät tuodaan erikseen esille. 1.1 Liikevaihdon kehitys Vuonna 2014 Suomessa toimivien teleyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,6 miljardia. Summa on noin 2 prosenttia pienempi edellisvuoteen verrattuna. Näiden lisäksi tiedonkeruuseen ensimmäistä kertaa sisältyneiden uusien yritysten liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa ja muodosti hieman alle 2 prosenttia koko telealan liikevaihdosta. vuonna Liikevaihto laski vuonna 2014 edeltävään vuoteen verrattuna 3 prosenttia. Laskua selittää kiinteästä verkosta saatujen tulojen vähentyminen 9:llä ja matkaviestinverkon tulojen 2 prosentilla. Matkaviestinverkon osuus kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 yli 54 prosenttia. Kiinteä televerkko muodostaa 35 prosenttia teletoiminnan liikevaihdosta. Kohdeviestinnästä poiketen TV-toiminnan tulot ovat kasvaneet. TV- ja radiotoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 yli 10 prosenttia ja osuus on kasvanut viime vuosina yli kymmenyksellä vuosittain. TV- ja radiotoiminnan osuuden nopeaan kasvuun on vaikuttanut erityisesti IPTVliittymien määrän nopea kasvu. IPTVliittymät ovat pääosin kaapeli-tv-liittymien kaltaisia liittymiä, joissa vastaavia tvlähetyksiä vastaanotetaan internetyhteyden kautta. Vuoden 2014 aikana IPTV-liittymien määrä lisääntyi liittymällä ja vuoden 2011 lopun tilanteeseen verrattuna IPTV-liittymien määrä on jo kaksinkertaistunut. Matkaviestinverkon ja kiinteän televerkon toiminta voidaan jakaa edelleen vähittäisja tukkupalveluihin. Vähittäispalveluja ovat kuluttaja-, yritys- ja yhteisöasiakkaille myydyt telepalvelut kuten puhelu- ja laajakaistapalvelut. Tukkupalvelut taas ovat yritysten toisilleen myymiä palveluja, joita käytetään edelleen muiden telepalvelujen tarjoamiseen. Teletoiminnan osuus liikevaihdosta oli noin 74 prosenttia, mikä on lähes sama kuin Liikevaihto (miljoonaa euroa) Muutos Teleyritysten yhteenlaskettu liikevaihto % Tulot teletoiminnasta yhteensä % Tulot matkaviestinverkosta % Tulot kiinteästä televerkosta % Tulot TV- ja radiotoiminnasta % Tulot muusta toiminnasta % Kuvio 1 Teleyritysten liikevaihto Toimialakatsaus 2/2015 6

7 Vähittäispalvelujen liikevaihto pieneni viime vuonna 3 prosentilla ja oli yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Matkaviestinverkon palvelut muodostavat 60 prosenttia vähittäispalvelujen liikevaihdosta ja kiinteän verkon palvelut noin 40 prosenttia. Kiinteässä verkossa tiedonsiirtopalvelut muodostavat suurimman osan vähittäistuloista. Matkaviestinpalveluissa puhe- ja viestipalvelut muodostavat vielä yli puolet vähittäistuloista, mutta osuus on pienentynyt vuosittain samalla, kun matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen merkitys on kasvanut. Tukkupalvelujen liikevaihto on laskenut viime vuosina tasaisesti vuosittain. Tukkupalvelujen liikevaihto oli viime vuonna lähes 600 miljoonaa euroa ja liikevaihto pieneni vuoteen 2013 verrattuna noin 10 prosenttia. Huomion arvoista on, että matkaviestinverkon liikevaihdon lasku selittyy kokonaan tukkutulojen vähentymisellä, sillä vähittäistulot ovat kasvaneet hieman. Sen sijaan kiinteässä verkossa tulojen lasku on ollut merkittävää juuri vähittäismarkkinoilla, missä osa vähentymisestä on kyetty mahdollisesti korvaamaan TV-palveluista saaduilla tuloilla. Kuvio 3 Teletoiminnan liikevaihdon jakautuminen palveluittain vuonna 2014 Kuvio 2 Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon toiminnan vähittäis- ja tukkutulot Toimialakatsaus 2/2015 7

8 Suomalaisilla telemarkkinoilla Elisa, Telia- Sonera ja DNA ovat selkeästi suurimmat toimijat. Vuonna 2014 niiden yhteenlaskettu liikevaihto muodosti lähes koko matkaviestinverkon liikevaihdon. Kiinteässä verkossa kolmen suurimman yhteenlaskettu osuus on noin neljä viidesosaa ja TV-ja radiotoiminnan liikevaihdosta reilut kaksi kolmasosaa. Suurten yritysten lisäksi Suomessa toimii 24 Finnet-ryhmäksi liittoutunutta alueellista teleyritystä sekä joukko muita itsenäisiä teleyrityksiä. Kokonaisuutena tarkasteltuna TeliaSonera on suurin toimija 35 prosentilla kahden prosentin erolla toisena olevaan Elisaan. DNA on kolmanneksi suurin 21 prosentin osuudella teletoiminnasta ja muut toimijat mukaan lukien Finnet-ryhmä muodostavat yhteensä 11 prosentin osuuden markkinoista. 1.2 Liittymää kohti saadut tulot (ARPU) Yhdistämällä tulotietoihin Viestintäviraston vuodelta 2014 keräämät liittymämäärätiedot voidaan laskea yhden kotitalousasiakkaan teleyrityksille keskimäärin tuoma tulovirta vuoden aikana (average revenue per user, ARPU). Tässä tarkastelussa on huomioitu kaikki lähes 80 telealan yritystä, jotka olivat mukana vuoden 2014 tulotietojen tiedonkeruussa. Koska kyseisten yritysten liittymämäärät ovat mukana Viestintäviraston markkinatiedoissa, on tarkoituksenmukaista huomioida myös niiden tulot AR- PU-laskennassa. Koska erilaisten liittymien käyttö poikkeaa toisistaan, ARPU:ja on syytä tarkastella liittymätyypeittäin. On huomioitava, että kiinteän verkon liittymät ovat usein koko kotitalouden käytössä, kun taas matkaviestinverkon liittymät ovat henkilökohtaisia eli niillä on usein vain yksi käyttäjä. Kiinteän verkon liittymät voidaan jakaa laajakaista- ja puheliittymiin. Sen sijaan matkaviestinverkon liittymien suhteen tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Vaikka myös matkaviestinverkossa on pelkästään puhe- tai tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja liittymiä, on suurimmasta osasta liittymiä kuitenkin mahdollista käyttää molempia palveluja. Tämän vuoksi matkaviestinliittymiä on mielekästä tarkastella yhtenä kokonaisuutena ARPU:ja laskettaessa. Kuvio 4 Teletoiminnan liikevaihdosta lasketut markkinaosuudet vuonna 2014 Vuonna 2014 matkaviestinverkon tulot yhtä kotitalouden käytettävissä olevaa liittymää kohden olivat 140 euroa. Kiinteän verkon tiedonsiirtoliittymälle ARPU oli 203 euroa ja lankapuhelinliittymälle 217 euroa. Kiinteän verkon ARPU on laskenut merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sekä matkaviestinverkon palveluissa että kiinteän verkon puhelinpalveluissa yhden kotitalousasiakkaan teleyritykselle tuoma tulo on hieman kasvanut. Matkaviestinverkossa ARPUn kasvua selittää palvelujen monipuolistuminen. Teleyrityksiltä kerätyt tulotiedot eivät sisällä veroja, joten kuluttajien keskimäärin maksaman hinnan laskemiseksi tulee näihin lisätä veron osuus. Kuluttajahintoja esitetään tarkemmin seuraavassa toimialakatsauksessa. Toimialakatsaus 2/2015 8

9 1.3 Investoinnit Koko toimialan investoinnit olivat viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa. Näistä teletoiminnan, eli kiinteän ja matkaviestinverkon sekä TV- ja radiotoiminnan investointien määrä oli 525 miljoonaa euroa. Teletoiminnan investoinnit laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia. Noin 45 prosenttia teletoiminnan investoinneista kohdistui kiinteään verkkoon, saman verran matkaviestinverkkoon ja loput noin 10 prosenttia TV- ja radiotoimintaan. Teletoiminnan investoinneissa erityisesti matkaviestinverkon investoinnit laskivat viime vuonna. Matkaviestinverkon kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2014 yhteensä 235 miljoonaa euroa ja määrä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin vuonna Vuonna 2013 investoinneissa painottuivat matkaviestinverkon investoinnit, minkä taustalla olivat muun muassa valtakunnallisten matkaviestinverkon operaattoreiden merkittävät investoinnit uusiin LTEverkkoihin. Kun jo yli 95 prosenttia suomalaisista asuu 4G-verkon kuuluvuusalueella, investoinnit ovat hidastuneet ainakin toistaiseksi. Monet investoinnit tukevat sekä kiinteää että matkaviestinverkkoa, mikä tulee huomioida tarkasteltaessa näiden keskinäistä kehitystä. Kiinteään verkkoon investoitiin viime vuonna 235 miljoonaa euroa, ja tässä kasvua edellisvuoteen oli noin 7 prosenttia. Kiinteän verkon investointeja nostaa erityisesti panostaminen uuteen valokuitutekniikkaan. Investoinnit TV- ja radiotoimintaan olivat viime vuonna noin 55 miljoonaa euroa ja määrä laski noin 8 prosenttia edellisvuodesta. Investointeja tarkastellessa tulee muistaa, ettei luvuissa ole mukana tiedonkeruuseen ensimmäistä kertaa osallistuneita uusia telealan toimijoita. Näiden toimijoiden liiketoiminta painottuu vielä hyvin voimakkaasti erityisesti kiinteän verkon investointeihin, joita oli yli 70 miljoonaa euroa. Investointiasteet Teletoiminta on investointi-intensiivinen ala, jossa käytössä olevaa teknologiaa korvataan tai päivitetään nopealla tahdilla. Yhteiskunnan näkökulmasta alan investoinnit turvaavat kilpailukykyisten telepalvelujen tarjonnan myös tulevaisuudessa. Viime vuosina merkittäviä investointeja ovat vaatineet muun muassa matkaviestinverkon uuden teknologian LTE-verkot sekä kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelujen osalta valokuituyhteyksien rakentaminen. Vuonna 2014 investointien suhde kokonaisliikevaihtoon eli kokonaisinvestointiaste oli noin 13 prosenttia. Tässä oli laskua vajaa prosentti edellisvuodesta. Teletoiminnan investointiaste, eli teletoimintaan tehtyjen investointien suhde siitä saatuihin tuloihin, oli 15,5 prosenttia, missä laskua oli noin puoli prosenttiyksikköä Muutos Investoinnit yhteensä % Investoinnit teletoimintaan yhteensä % Investoinnit kiinteään televerkkoon % Investoinnit matkaviestinverkkoon % Investoinnit tv- ja radiotoimintaan % Muut investoinnit % Kuvio 5 Teletoimialan investoinnit Toimialakatsaus 2/2015 9

10 Kuvio 6 Teletoimialan investointiasteet Kiinteän verkon investointiaste oli lähes 20 prosenttia ja nousua edellisvuodesta oli yli 3 prosenttiyksikköä. Matkaviestinverkon investointiaste oli noin 13 prosenttia, joka oli yli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. TV- ja radiotoiminnan investointiaste laski lähes viisi prosenttiyksikköä ja oli viime vuonna noin 16 prosenttia. Jos investointiastetta tarkastellessa huomioidaan uudet, tiedonkeruuseen ensimmäistä kertaa osallistuneet yritykset, niin kokonaisinvestointiaste osoittaa lievää kasvua, ja kiinteän verkon investointiaste jopa merkittävää kasvua. Toimialakatsaus 2/

11 2 Kiinteiden laajakaistaliittymien hintojen sekä tilaajavuokrien kehitys Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat ovat kehittyneet viime vuosina kuluttajan kannalta edullisempaan suuntaan. Keväällä 2015 Viestintävirasto asetti tilaajayhteyksien hinnoista enimmäismäärät viidelle suurimmalle huomattavan markkinavoiman yhtiölle. Näillä päätöksillä Viestintävirasto velvoitti yrityksiä alentamaan tukkuhintojaan kustannussuuntautuneelle tasolle. 2.1 Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat laskeneet viime vuosina Viestintävirasto kerää säännöllisesti hintatietoja teleyritysten julkisista hinnastoista. Hinnastohinnat antavat suuntaa-antavan kuvan todellisesta hintatasosta sekä ennen kaikkea sen yleisestä kehityksestä. Niiden avulla voidaan myös luotettavimmin arvioida alueellisia ja nopeusluokkien välisiä eroja. Hinnat eivät sisällä esimerkiksi erilaisia tarjouksia. Tarjousten vaikutusta puolestaan voidaan arvioida kuluttajatutkimuksella kerättyjen tietojen avulla. Kun kiinteän laajakaistaliittymän keskimääräinen hinnastohinta oli keväällä 2015 yhteysnopeudesta riippuen euroa kuukaudessa, niin kuluttajilta kysyttyjen kysymysten perusteella keskimääräiseksi kuukausihinnaksi voidaan arvioida samana aikana 26 euroa. Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnastohinnat ovat laskeneet viime vuosina kaikissa nopeusluokissa. Merkittävimmin hinnat ovat laskeneet yhteysnopeudeltaan megan liittymissä, joiden hinnat laskivat vuoden takaiseen verrattuna keskimäärin 7 prosenttia. Laajakaistaliittymien hinnoissa on alueellisia eroja erityisesti hitaammissa yhteysnopeuksissa, joiden keskimääräiset hinnat ovat pääkaupunkiseudulla hieman muuta maata keskimäärin alhaisemmat. Nopeissa, megan liittymissä alueellista hintaeroa ei sen sijaan käytännössä ole. Vuoden 2015 tiedot on kerätty huhti- ja toukokuun aikana. Kuvio 7 Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnastohinnat Toimialakatsaus 2/

12 2.2. Tilaajayhteysvuokrien ja - markkinan kehitys vuosina Suomessa suuri osa kiinteistöistä on liitetty televerkkoon ainoastaan yhdellä kiinteällä yhteydellä. Vuokraamalla näitä tilaajayhteyksiä toisiltaan teleyritykset voivat tarjota esimerkiksi kuluttajille liittymiä myös oman verkkonsa ulkopuolella ja luoda näin tarjonnallaan valinnanvaraa käyttäjille. Tilaajayhteyksien vuokraamista koskevilla tukkumarkkinoilla on huomattavan markkinavoiman (HMV) asema yhteensä 24 teleyrityksellä. Näistä viidelle markkinoiden kannalta merkittävimmälle yritykselle eli Anvia Telecom Oy:lle, DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Lounea Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle asetettu velvollisuus vuokrata sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksiä kustannussuuntautuneeseen hintaan. Muiden HMV-yritysten on vuokrattava tilaajayhteyksiä syrjimättömin ehdoin ja syrjimättömään hintaan. Viestintävirasto selvitti vuonna 2014 viiden suurimman HMV-yrityksen tilaajayhteystuotteiden hinnoittelua. Viestintävirasto esitti lokakuussa 2014 näkemyksensä tilaajayhteystuotteiden kustannussuuntautuneesta hintatasosta ja hintojen arvioinnin periaatteista. Koska yritykset eivät alentaneet hintojaan Viestintäviraston esittämälle tasolle oma-aloitteisesti, Viestintävirasto ryhtyi asiassa valvontatoimenpiteisiin. Metallijohtimisen tilaajayhteyden kuukausivuokran mediaani nousi vuoden 2014 toukokuusta vuoden 2015 toukokuuhun 2 prosenttia, ja oli vuoden 2015 toukokuussa 12,85 euroa/kk. Vastaavana aikana kytkentämaksun mediaani laski 4 prosenttia 100,39 euroon. Kuukausimaksut vaihtelevat välillä 9,19 20,10 euroa/kk, ja kytkentämaksut 75 ja 161,46 euron välillä. Metallijohtimisen tilaajayhteyden mediaanihintojen nousu johtuu siitä, että kaksi teleyritystä korotti tilaajayhteyden kuukausivuokria 8 18 prosenttia vuoden 2014 toukokuun hintoihin verrattuna. Tarkasteluajanjaksolla yksikään yrityksistä ei alentanut kuukausimaksujaan, ja yksi yritys alensi kytkentämaksuaan 5 prosenttia. Valokuitutilaajayhteyden (yksi kuitu) kuukausivuokran mediaani pysyi ennallaan vastaavana aikana 140,00 eurossa/kk, ja kytkentämaksun mediaani nousi 1 prosentilla 282,50 euroon. Kuukausimaksut vaihtelevat välillä euroa/kk, ja kytkentämaksut 163 ja 735 euron välillä. Vuoden takaisiin hintoihin verrattuna vuoden 2015 toukokuussa valokuitutilaajayhteyksien (yksi kuitu) kytkentämaksut olivat alentuneet viidellä teleyrityksellä 3 56 prosenttia. Kuukausimaksuja oli alentanut neljä yritystä prosenttia. Tarkastelujaksolla vain yksi yritys korotti valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuja ja korotus oli 37 prosenttia. Huhtikuussa 2015 Viestintävirasto antoi päätökset tilaajayhteyksien hintojen enimmäismääristä viidelle suurimmalle HMVyhtiölle. Näillä päätöksillä Viestintävirasto velvoitti yrityksiä alentamaan tukkuhintojaan kustannussuuntautuneelle tasolle. Metallijohtimisen tilaajayhteyden kuukausivuokra saa olla enintään 10,70 euroa ja kytkentämaksu 85 euroa, ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 57 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokra saa olla enintään 75,50 euroa ja kytkentämaksu 131 euroa. Päätösten johdosta viiden suurimman HMV-yrityksen metallijohtimisten tilaajayhteyksien hintojen odotetaan alenevan keskimäärin 24 prosenttia ja valokuitutilaajayhteyksien hintojen odotetaan alenevan keskimäärin 43 prosenttia. Toimialakatsaus 2/

13 Kustannussuuntautuneessa hinnoittelussa havaitut puutteet vahvistavat entisestään tarvetta hintojen sääntelylle. Nykyinen, pääosin jälkikäteiseen valvontaan perustuva sääntely on tehotonta ja vie aikaa, koska Viestintävirasto joutuu kyseenalaistamaan teleyritysten asettamat hinnat tapauskohtaisesti. Yrityksillä ei ole halua tai syytä asettaa hintojaan oma-aloitteisesti lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle, eikä jälkikäteen todetusta kohtuuttomasta hinnoittelusta seuraa yrityksille sanktioita. Aikaisemman hintavalvonnan yhteydessä havaitut yritysten verkkojaan koskevat puutteelliset tiedot vaikeuttavat todennäköisesti jatkossakin hinnoittelun valvontaa tähän saakka käytetyillä malleilla, jotka perustuvat teleyritysten toimittamiin tietoihin. Vuoden 2014 lopussa virasto käynnisti esiselvityksen, jossa arvioidaan miten Euroopan komission antama suositus syrjimättömyydestä ja kustannuslaskentamenetelmistä soveltuisi kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden arviointiin ja hinnan määrittämiseen Suomessa. Työssä pyritään selvittämään millainen olisi Suomen markkinoille parhaiten soveltuva teoreettisesti tehokkaan toimijan kustannuksiin perustuva niin sanottu bottom up LRIC+ - hinnoittelumalli. Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon mahdollistaman LRIC-mallin uskotaan auttavan hintasääntelyä merkittävästi tulevaisuudessa. Toimialakatsaus 2/

14 3 Suomalaisten käyttötottumukset sähköisissä viestintäpalveluissa Viestintävirasto teetti keväällä 2015 vuosittaisen kuluttajatutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksia. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis- ja huhtikuun aikana, ja otos edustaa vuotiaita Manner- Suomen asukkaita. Kyselyyn vastasi 3000 henkilöä. Vastaava tutkimus on toteutettu myös keväällä 2014 sekä syksyisin Jo yli 90 prosentilla suomalaisista käytössään nettiliittymä Tutkimuksen mukaan jo 92 prosentilla suomalaisista on käytössään internetliittymä. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja vuoteen 2014 verrattuna kasvua oli 3 prosenttiyksikköä. Alle 54-vuotiailla internetyhteys on lähes jokaisella, mutta yli 55- vuotiaista joka viidennellä ei ole käytössään internetyhteyttä. Puhekäytössä oleva matkapuhelin puuttuu vain muutamalta prosentilta suomalaisista ja osuus on sama kaikissa ikäryhmissä. Lankapuhelin on käytössä enää 9 prosentilla suomalaisista. Yleisimmin lankapuhelinta käyttävät vuotiaat, joilla lankapuhelin on vielä joka viidennellä. Erityisesti matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien eli mobiililaajakaistojen määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Jo 70 prosentilla suomalaisista on käytössään mobiililaajakaista. Kuluttajatutkimukseen 2014 verrattuna kevääseen 2015 mennessä mobiililaajakaistojen yleisyys kasvoi 6 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna mobiililaajakaistaa käyttävien määrä on kaksinkertaistunut. Kiinteitä internetyhteyksiä on sen sijaan ollut koko 2010-luvun yli 60 prosentissa kotitalouksista ja keväällä 2015 kiinteä internetyhteys oli käytössä yhteensä 64 prosentilla. Kiinteän nettiliittymän omistavien osuus on kasvanut vuodessa 2 prosenttiyksikköä, mitä tukee myös Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämät liittymämäärätiedot, joiden mukaan liittymämäärä on kasvanut suunnilleen saman verran. Yhä useammalla suomalaisella on siis nykyään käytössään sekä kiinteä että mobiililaajakaista, kun jo yli 40 prosentilla suomalaisista on käytössään molemmat nettiyhteydet. Pelkkää mobiililaajakaistaa käyttävien Kuvio 8 Suomalaisten käytössä olevat internetliittymät Toimialakatsaus 2/

15 Kuvio 9 Millä laitteilla suomalaiset käyttävät mobiililaajakaistaa osuus on jo 28 prosenttia. On nähtävissä, että lähitulevaisuudessa kaikkiin matkaviestinverkon liittymiin sisältyy tiedonsiirtopalvelu. Pelkkää kiinteää nettiliittymää käyttää enää reilu viidennes suomalaisista. Mobiililaajakaistan käyttövarmuuden ja tiedonsiirtonopeuden kehittyminen on todennäköisesti saanut osan kuluttajista siirtymään kiinteästä liittymästä pelkkään mobiililaajakaistaan. Mobiililaajakaista on vahvistanut asemaansa suomalaisten käytössä, kun yli 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista on sitä mieltä, että tulisi toimeen pelkällä mobiililaajakaistalla. Osuus on kasvanut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, ja ensimmäistä kertaa hienoisesti suurempi osuus oli sitä mieltä, että tulisi toimeen pelkällä mobiililaajakaistalla. Silti kiinteä nettiliittymä on edelleen tärkein nettiliittymä keskimäärin yli puolelle vastaajista vuotiaiden ikäryhmässä mobiililaajakaista on jo kivunnut tärkeimmäksi liittymäksi, mikä voi antaa osviittaa tulevasta kehityksestä. Kuluttajatutkimuksen tuloksia tukevat myös tuoreen kansainvälisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries - tilastojulkaisun tiedot, joiden mukaan- Suomessa on eniten mobiililaajakaistoja Pohjoismaihin ja Baltiaan verrattuna. Suomessa myös käytetään mobiilidataa eniten, ja siirretyn mobiilidatan määrä kasvaa Suomessa muita maita nopeammin. Mobiililaajakaistaa käytetään Suomessa yhä useammin älypuhelimen ja tabletin kautta. Jo kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää mobiililaajakaistaa kännykällä, ja yli kolmannes tabletilla. Samaan aikaan mobiililaajakaistan käyttö kannettavalla tietokoneella on laskenut merkittävästi, tosin edelleen yli puolet käyttää sitä myös kannettavalla tietokoneella. Mobiililaajakaistan suomalaiset ovat hankkineet käyttääkseen internetiä paikasta riippumatta. Myös mobiililaajakaistan hankkiminen osana palvelupakettia esimerkiksi yhdessä kiinteän laajakaistaliittymän kanssa on yleistynyt viime vuosina, mikä viittaa siihen, että operaattoreiden tuotteistusmalleissa on tapahtunut muutoksia. Kansainvälisesti verraten Suomi ei ole Pohjoismaiden kärkeä huippunopeiden nettiyhteyksien saatavuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa nopeiden, yli 30 Mbit/s yhteyksien määrä asukasta kohden on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin varsin tyytyväisiä nettiliittymänsä nopeuteen, kun 80 prosenttia kokee nykyisen tiedonsiirtonopeuden sopivaksi. Joka kuudes kokee tarvitsevansa nopeamman liittymän, mutta nopeuteen tyytymättömien osuus on pie- Toimialakatsaus 2/

16 nentynyt vuosittain. Nopeuteen tyytymättömistä vastaajista vain kolmannekselle ei ole tarjolla riittävän nopeita nettiliittymiä, joten useimmiten liian hitaaseen nettiyhteyteen tyydytään muista kuin saatavuuteen liittyvistä syistä. Tutkimuksen mukaan niillä, joilla ei ole nettiliittymää käytössään, yli puolet ei koe tarvitsevansa internetiä ollenkaan ja joka viides taas ei ole hankkinut nettiä kotiin, koska voi käyttää internetiä muualla. Internetliittymän hankkimisen hankaluus tai kallis hinta ovat tutkimuksen mukaan yhä harvemmin syy olla hankkimatta nettiliittymää. 3.2 Matkapuhelimen käyttö monipuolistuu Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät matkapuhelimella entistä monipuolisemmin erilaisia palveluita. Erityisesti internetin kautta hyödynnettävät palvelut, kuten sähköposti, sosiaalinen media ja erilaiset pikaviestimet ovat muutamassa vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten säännöllisessä käytössä. Uusien palvelujen rynnäköstä huolimatta perinteiset tekstiviestit ovat säilyneet puheluiden jälkeen yleisimpänä matkaviestinpalveluna, kun 84 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä tekstiviestejä säännöllisesti. Pikaviestimiä käyttää jo yli 40 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiailla pikaviestimien käyttö on jo niukasti ylittänyt perinteisten tekstiviestien käytön. Myös vanhemmat ikäryhmät ovat löytäneet pikaviestimien käyttäjiksi, ja erityisesti vuotiailla pikaviestimien käyttö on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Suuntaus tekstiviesteistä pikaviestimien käyttöön jatkuu todennäköisesti lähivuosina. Kansainvälisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries - tilastojulkaisun tietojen mukaan Suomessa lähetetäänkin varsin vähän tekstiviestejä Pohjoismaihin ja Baltiaan verrattuna. Ainoastaan Virossa lähetettyjen tekstiviestien määrä asukasta kohden on pienempi kuin Suomessa. Suomalainen lähetti vuonna 2014 keskimäärin noin 50 tekstiviestiä kuukaudessa, ja määrä on pienentynyt vuodesta 2012 alkaen. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan muista verrokkimaista poiketen Suomessa myös matkapuhelujen soittaminen on kääntynyt laskuun, ja samaan aikaan puhelujen keskimääräinen pituus on kasvanut. Onkin todennäköistä, että erityisesti lyhyiden puheluiden sijaan Suomessa käytetään yhä useammin esimerkiksi pikaviestimiä. Kuvio 10 Suomalaisten matkapuhelimella säännöllisesti käyttämät palvelut Toimialakatsaus 2/

17 4 Audiovisuaalisten palvelujen käytön kehitys Kuluttajatutkimuksessa selvitettiin tänä vuonna myös audiovisuaalisten sisältöpalvelujen käyttöä, kuten television katselua ja videosisältöjen katselua netistä. Finnpanel tekee kaksi kertaa vuodessa TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen, jolla kartoitetaan suomalaisten television katselua. Näiden kahden tutkimuksen tiedoilla saadaan varsin kattava kuva audiovisuaalisten palvelujen käytöstä suomalaisten keskuudessa keväällä Audiovisuaalisia sisältöjä katsotaan yhä useammin netistä Suomalaisista kotitalouksista yli 40 prosenttia vastaanottaa TV-signaalia antennin kautta. Saman verran kotitalouksia kuuluu kuluttajatutkimuksen mukaan kaapeli-tvverkkoon. IPTV on yleistynyt viime vuosina nopeasti ja jo 12 prosenttia kotitalouksista katsoo televisio-ohjelmia IPTV-liittymän kautta. Finnpanelin tutkimuksen mukaan IPTV:n osuus on jo 16 prosenttia. Ero tutkimusten välillä voi johtua määritelmistä ja osittain virhemarginaalista. Molemmat luvut antavat hyvän viitteen vastaanottotavan yleistymisestä. Tätä tukee myös se, että liittymämäärien perusteella IPTV-liittymiä on noin 0,14 kotitaloutta kohden. IPTVpalveluilla tarkoitetaan kotitalouksille laajakaistaliittymien kautta tarjottavia TVpalveluja, joiden kautta on mahdollista katsoa samaa reaaliaikaista ohjelmistoa kuin kaapeli- tai antenni-tv:n kautta. IPTV on käsitteenä kuluttajille vielä vieras, joten on mahdollista, että kaikki palvelua käyttävät eivät miellä hankkineensa IPTV-liittymää ja siten osuudet kyselytutkimuksissa vaihtelevat. Kotitaloudet voivat käyttää samaan aikaan useampia televisiosignaalin vastaanottotapoja, erityisesti IPTV-liittymä voidaan hankkia rinnakkaiseksi katselutavaksi antenni- tai kaapelitelevision rinnalle. Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Finnpanelin uusimman tutkimuksen mukaan noin 95 prosenttia kaikista suomalaisista kotitalouksista omistaa television. Perinteinen TV-vastaanotin on säilyttänyt suosionsa TV-ohjelmien katselussa, vaikka televisiota katsotaankin entistä monipuolisemmin eri laitteilla. TV-ohjelmien katselu tietokoneella Kuvio 11 Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Toimialakatsaus 2/

18 kasvaa vuosittain, ja jo lähes puolet kotitalouksista katselee TV-ohjelmia tietokoneen kautta. Erityisesti tablettitietokoneiden ja älypuhelimien käyttö TV-ohjelmien katseluun on ollut kasvussa viime vuosina, kun jo joka neljäs katsoo TV-ohjelmia tabletilla ja yli 15 prosenttia älypuhelimilla. Tabletilla katselevien osuus on noussut puolessa vuodessa lähes kolmanneksella, joten television katselun tavat monipuolistuvat nopeasti. Nettitelevision ja tallenteiden katselu Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset katsovat monipuolisesti nettitelevisiota. Jo yli 60 prosenttia suomalaisista katsoo TVohjelmia tai videoita kotimaisten TVyhtiöiden palveluista, kuten Katsomosta tai Yle Areenasta. Videoita Youtubesta katsoo yli puolet, ja Netflixin kaltaisia tilausvideopalveluita käyttää joka neljäs. Tallenteiden katsominen digiboksilta on edelleen suosittua, koska yli 40 prosenttia ilmoittaa katsovansa tallenteita. TV-ohjelmien ja videosisältöjen katselu internetistä on kuluttajatutkimuksen mukaan arkipäiväistynyt kaikissa ikäryhmissä. Nuorimmista jo lähes kaikki katsovat audiovisuaalisia sisältöjä netistä eri lähteistä. Myös vanhin, vuotiaiden ikäryhmä on löytänyt netti-tv-palvelut. Useimmiten suomalainen vuotias hyödyntää TV- yhtiöiden omia netti-tv-palveluita, joita katsoo 40 prosenttia vuotiaista, Youtuben kaltaisia videopalveluitakin heistä käyttää jo joka viides. Finnpanelin tutkimuksen mukaan videosisältöjä internetistä katsotaan monipuolisesti eri laitteilla. Kaksi kolmesta kotitaloudesta katsoo videoita tietokoneella. Älypuhelimen ja tablettitietokoneen osuus on noussut videoiden katselussa nopeasti, ja jo 40 prosenttia katsoo videoita kännykällä ja joka kolmas tabletilla. Sekä tietokoneen, tabletin että älypuhelimen käyttö videoiden katseluun netistä on Finnpanelin mukaan kasvanut puolen vuoden takaiseen verrattuna. Kuluttajatutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisten halukkuutta maksaa ilmaistarjontaa monipuolisemmista TV-sisällöistä. Vain neljännes olisi valmis maksamaan ilmaissisältöjä laajemmasta tarjonnasta, ja joka kuudes paremmasta kuvanlaadusta. Suomalaiset ovat tottuneet ilmaisiin TV-palveluihin, ja halukkuus maksaa television katselusta on täällä pienempi muihin maihin verrattuna. Kansainvälisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries - tilastojulkaisun tietojen mukaan muissa Pohjoismaissa maksu-tv- ja IPTV-liittymät ovatkin huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa. Kuvio 12 Mitä videopalveluita suomalaiset käyttävät Toimialakatsaus 2/

19 4.2 Televisio-ohjelmissa ääni- ja tekstitysvelvoite Yleisradion julkisen palvelun ohjelmistoissa sekä liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellään vahvistamissa ns. yleisen edun ohjelmistoissa on tarjottava riittävästi ohjelmia, joihin on saatavissa ääni- ja tekstityspalvelu. Ääni- ja tekstityspalvelu tulee liittää tiettyyn osuuteen kunkin kanavan ohjelmista. Suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstitys on tärkeää, jotta kuulovammaiset voivat seurata ohjelmia. Tekstityspalvelu pitää tarjota ohjelman alkuperäiskielellä eli suomenkielisissä ohjelmissa suomeksi ja ruotsinkielisissä ruotsiksi. Äänipalvelussa ruudulla näkyvä teksti kuuluu synteettisenä puheena. Äänipalvelu helpottaa näkövam-maisten ja lukemisesteisten television kat-somista silloin, kun ohjelma on tekstitetty. Äänipalvelu toteutui vuonna 2014 lähes 100 prosenttisesti Viestintävirasto valvoo, että teleyritykset toteuttavat ääni- ja tekstityspalvelut lain ja asetusten mukaisesti. Äänipalvelu tuli liittää kaikkiin Ylen ohjelmiin ja 40 prosenttiin muiden kanavien ohjelmista. Ylen eri kanavat, MTV 3, Nelonen ja FOX olivat liittäneet äänipalvelun 100 prosenttiin ohjelmatunneistaan. Vuonna 2014 tekstityspalvelun osuus ohjelmatunneista piti olla Ylen ohjelmissa 80 prosenttia ja muilla kanavilla 40 prosenttia. Kaikilla Ylen kanavilla tekstityspalvelu ei toteutunut lain mukaisella tavalla, kun tekstitettyjen ohjelmatuntien osuus jäi Yle Fem ja Yle Fem HD -kanavilla alle 60 prosenttiin. Muilla kanavilla tekstitettyjen ohjelmatuntien osuus vaihteli 50 ja 100 prosentin välillä, mikä täyttää lain vaatimukset. Kuvio 13 Tekstitysvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärä jaoteltuna toteutuneen tekstityksen mukaan Toimialakatsaus 2/

20 5 Taajuuksien käytön kehitys Television lähetystaajuuksissa tehdään muutoksia heinäkuun lopulta alkaen, kun 700 MHz taajuusalue siirretään antennitelevisioverkon käytöstä langattomalle laajakaistalle. Samalla valmistaudutaan siirtymään vuodesta 2017 kokonaan uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa myös teräväpiirtolähetykset. Heinäkuun lopusta alkaen television antenniverkon taajuusmuutokset alkavat Pohjois-Suomen alueelta. Ensimmäiseksi muutokset tehdään Kemijärven, Sallan, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa sijaitsevilla lähetinasemilla viikoilla Syyskuun alkupuolella työt jatkuvat Karigasniemen, Enontekiön, Suomussalmen, Pellon ja Ylitornion alueilla ja myöhemmin syksyllä vuorossa ovat Rukan, Rovaniemen, Vuokatin, Oulun sekä Posion alueet. (Kuviossa 14 vaaleansininen alue.) 5.1 Television lähetystaajuuksissa muutoksia Osa television antenniverkon käytössä olevasta taajuusalueesta, niin sanottu 700 MHz:n taajuusalue ( MHz), siirtyy vuoden 2017 alusta langattomalle laajakaistalle. Taajuusmuutokset koskevat ainoastaan television UHF-taajuusaluetta ( MHz). Taajuusalueen käyttötarkoituksen muutos perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle antamaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan ja kansainvälisiin päätöksiin taajuusalueen tulevasta käytöstä. Jotta televisiopalvelujen määrä myös siirron jälkeen voidaan turvata, joudutaan Digitan operoimien UHF-taajuusalueen TVverkkojen lähetystaajuuksia muuttamaan ja paikoin järjestelemään uudelleen. Nämä lähetystaajuuksien muutokset toteutetaan alueittain ja ne alkavat heinäkuun lopussa 2015 Pohjois-Suomen alueelta. Viimeisenä ovat vuorossa Etelä-Suomen tiheään asutut alueet vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä muutokset koskevat koko Suomea. Lähes kaikilla alueilla television lähetystaajuuksista muuttuu vähintään yksi taajuus, useimmilla enemmän. Kuvio 14 Taajuusalueen 700 MHz muutosten aikataulu Suomessa lähetinasemien mukaan (vaaleansininen 2015, vihreä kevät 2016, tummansininen 2016) Toimialakatsaus 2/

21 Keväällä 2016 muutokset tullaan suunnitelman mukaan toteuttamaan Keski- ja Itä- Suomen alueilla. Täällä muutosalueet kattavat Iisalmen, Joensuun, Jyväskylän, Kristiinankaupungin, Kuopion, Lappeenrannan, Pihtiputaan sekä Tammelan. (Kuviossa 14 vihreä alue) Työ etenee vuoden 2016 aikana päälähetinalueittain siten, että viimeisinä muutokset toteutetaan Etelä-Suomen suurten kaupunkien alueilla. (Kuviossa 14 tummansininen alue.) Television teknologiasiirtymä Taajuusmuutosten jälkeen, vuodesta 2017 alkaen siirrytään UHF-taajuusalueen antenniverkossa käyttämään laajemmin uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa, joka mahdollistaa myös teräväpiirto- eli HD-lähetykset. Samalla nykyisen DVB-T-tekniikan mukaiset ohjelmistot vähenevät asteittain. Ensimmäisenä kokonaan uuteen tekniikkaan siirtyvät maksu-tv-kanavat ja viimeisenä Yleisradion kanavat. VHF-alueen kanavanipuissa uudempi DVB-T2-tekniikka on jo käytössä. Teknologiasiirtymän välitarkastelu on suunniteltu vuodelle 2020 ja lähetystekniikan kokonaismuutoksen (DVB-T switch-off) lopullinen aikataulu riippuu uuden tekniikan mukaisten vastaanottimien yleistymisestä. Vasta alle joka kolmannessa antennitaloudessa uuteen teknologiaan soveltuva teräväpiirtoviritin Viestintävirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö teettivät Finnpanelilla alkuvuodesta 2015 erillisselvityksen, jossa uuteen DVB- T2-tekniikkaan soveltuvien HD-virittimellä varustettujen vastaanottimien ja digiboksien yleisyys selvitettiin TV-mittaripaneeliin kuuluvissa kotitalouksissa. Näistä pelkästään antennivastaanoton varassa olevilta kotitalouksilta HD-viritin löytyy 29 prosentilta. Finnpanelin TV-taloudet Suomessa - tutkimuksen mukaan jokin HD-viritin on jo lähes joka toisessa kotitaloudessa. HDviritin löytyy useimmiten kaapelitelevisiota käyttävistä kotitalouksista, joissa HD-viritin on jo 60 prosentilla. Joka kolmas kotitalous ei pysty katsomaan HD-kanavia lainkaan. Kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia katsoo YLEn HD-kanavia, ja Finnpanelin mukaan noin 6 prosenttia suomalaisista kotitalouksista tilaa maksullisia HDkanavia. Kuvio 15 HD-virittimien yleisyys kotitalouksissa helmikuussa 2015* *Lähde: Finnpanelin TV-taloudet Suomessa -tutkimus Toimialakatsaus 2/

22 5.2 Viestintävirasto myöntänyt ensimmäiset pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon myötä vuoden 2015 alusta siirtyi kaikkien television ja radion ohjelmistotoimilupien myöntäminen Viestintävirastolle. Viestintävirasto on tähän mennessä myöntänyt television ohjelmistotoimilupia kahdelle yritykselle yhteensä 10 kappaletta sekä DVB-T että DVB-T2-tekniikan mukaisiin verkkoihin. Viestintävirasto on osoittanut FMradiotoimintaan 100 uutta taajuutta. Taajuuksia voidaan hakea täydentämään nykyisiä taajuuskokonaisuuksia tai niistä voidaan muodostaa täysin uusia taajuuskokonaisuuksia myös uusien radiotoimijoiden käyttöön. Näihin taajuuksiin liittyvät radion ohjelmistotoimiluvat on julistettu haettaviksi kesäkuun lopussa Ohjelmistotoimilupien hakuaikaa on elokuun lopulle saakka. 5.3 Taajuustalkoot-palvelu poistaa 4Gverkkojen aiheuttamat antenni-tv:n häiriöt Vuoden 2014 alusta 800 MHz:n taajuusalue otettiin 4G-verkkojen käyttöön. DNA, Elisa ja TeliaSonera rakentavat verkkojaan eri tahtiin, mutta jo yli 95 prosenttia suomalaisista asuu 4G-verkon kuuluvuusalueella. 4G-verkkoja on rakennettu 800 MHz:n taajuusalueen lisäksi taajuusalueille 1800 MHz ja 2,6 GHz. 800 MHz:n taajuusalue on ennen ollut tvkäytössä ja siten kuluttajien TV-antennien vastaanottokaistalla. Tämän vuoksi oli tiedossa, että uudet 4G-verkot voivat aiheuttaa ongelmia TV-vastaanotolle. Valtioneuvosto asetti operaattoreille velvoitteen poistaa nämä häiriöt veloituksetta ja perustaa yksi yhteinen yhteydenottopiste kuluttajien 4G-verkoista johtuvia TV-ongelmia varten. Operaattorit päätyivät tekemään yhteistyötä UHF-alueen TV-verkko-operaattorin Digitan kanssa, joka hoitaa kuluttajien neuvontaa TV-vastaanoton ongelmissa. Digita ylläpitää Taajuustalkoot-palvelua, joka selvittää 4G-verkkojen tukiasemien aiheuttamia TV-häiriöitä. Taajuustalkoot-palvelun kautta kotitalouksien TV-häiriöitä on korjattu vuoden 2014 alusta jo reilusti yli Määrä on ollut odotettua suurempi, mutta operaattorit korostavat, että määrä on erittäin pieni verrattuna siihen kuinka moni on saanut mahdollisuuden 4G-palvelujen käyttöön. Lähes kaikissa häiriötilanteissa ongelmat ovat liittyneet kuluttajan antennijärjestelmässä olevaan vahvistimeen. Antennivahvistin ei siedä suuria eroja vastaanotettujen signaalien voimakkuudessa. Jos 4G-signaali menee vahvistimeen merkittävästi voimakkaampana kuin TV-signaali, vahvistin yliohjautuu ja toimii väärin. Tuloksena on TVkanavien katoaminen tai TV-kuvan pikselöityminen. Ongelma voi koskea kaikkia TVkanavia tai osaa TV-kanavista. TV-häiriöiden suuri määrä johtuu myös siitä, että suomalaisten kuluttajien käytössä on vanhanaikaisia TV-antennijärjestelmiä. Viestintävirasto on määräyksessään 65 määritellyt vähimmäisvaatimukset tvantennijärjestelmille vuonna Määräyksen mukaan rakennettu antennijärjestelmä sietää mahdollisia häiriöitä vanhoihin antenneihin verrattuna paremmin. Viestintävirasto suosittelee, että erillistä antennivahvistinta käytetään vain, jos antennin oma vahvistus ei riitä. Taajuustalkootpalvelussa ei kuitenkaan kysytä onko kuluttajan antennijärjestelmä tarkoituksenmukaisessa kunnossa, vaan operaattoreiden velvoite poistaa häiriöt koskee myös vanhoja antennijärjestelmiä. TV-häiriön osoitteen perusteella Taajuustalkoot-palvelussa arvioidaan, voiko ongelma johtua 4G-verkon tukiasemasta. Mikäli näin on, Taajuustalkoot tilaa antenniasentajan kyseiseen osoitteeseen. Useimmiten antenniasentaja poistaa häiriön asentamalla antenniin suodattimen, joka estää 4Gsignaalien pääsyn vahvistimeen ja TVvastaanottimeen. Häiriön poistamisesta ei aiheudu kustannuksia kuluttajalle. Viestintävirasto valvoo operaattoreiden velvoitteita ja ratkaisee tarvittaessa erimielisyyksiä liittyen Taajuustalkoot -palveluun. Viestintävirasto on sovitellut muutamia kymmeniä epäselviä tapauksia kuluttajan ja operaattorin välillä. Viestintävirasto on saanut myös palautetta operaattoreiden puuttuvasta alueellisesta tiedottamisesta. Vaikka 4G-verkkojen aiheuttamat TV-häiriöt Toimialakatsaus 2/

23 ovat saaneet sekä paikallista että valtakunnallista medianäkyvyyttä, useat kuluttajat eivät ole tienneet, että 4G-verkot voivat aiheuttaa häiriöitä ja myös Taajuustalkoot - palvelu on jäänyt osalle kuluttajista tuntemattomaksi. Vaikka 4G-verkkojen peitto on jo hyvin kattava, uusien tukiasemien käyttöönotto jatkuu. Siten 4G-verkkojen aiheuttamat TVhäiriöt ovat mahdollisia jatkossakin. Taajuustalkoot-palvelua jatketaan uusien tukiasemien käyttöönoton ajan. 5.4 Radiohäiriöiden kohteet ja aiheuttajat Viestintävirastoon tulee suuri määrä ilmoituksia radiojärjestelmien käyttöön liittyvistä ongelmista. Mikäli ilmoitusten perusteella arvioidaan, että kyseessä voi olla toisen radiolaitteen tai sähkölaitteen aiheuttama ongelma, Viestintävirasto ottaa asian tutkittavakseen radiohäiriönä. Suurin osa radiohäiriötapauksista edellyttää kenttätyötä. Tätä varten virastolla on kolme mittausautoa sekä kannettavaa mittauskalustoa. Lisäksi apuna on kiinteitä monitorointivastaanottimia. Vuonna 2014 Viestintävirasto selvitti 120 radiohäiriötä ilmoitusten perusteella. Kahdeksan häiriöistä oli hätä- ja turvallisuusliikenteen radiohäiriöitä ja näistä viisi oli kiireellisiä. Operaattoreiden ilmoittamia matkaviestinverkkojen häiriöitä oli 30 prosenttia ilmoitetuista häiriöistä. Matkaviestinverkoille häiriötä aiheuttavista luvattomista toistimista tehtiin viisi tutkintapyyntöä poliisille. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutuu kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. Tutkituista radiohäiriöistä 30 prosenttia liittyi TV-vastaanottoon ja ongelmien syyksi paljastui monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö. Näiden lisäksi virasto tutkii runsaasti TV-vastaanottoongelmia, joita ei tulkita radiohäiriöiksi. Radiohäiriöiden aiheuttajista lähes kolmannes jää selvittämättä tai häiriö katoaa itsestään. 15 prosenttia häiriöistä johtuu sähkölaitteista. Kohde (lkm) Aiheuttaja (lkm) Antenni-tv 36 2 Matkaviestinverkot SRD sovellukset 14 6 Radioamatöörilaitteet 12 6 Ammattilaisradiopuhelinjärjestelmät (PMR) 7 2 FM-radiot 7 2 Ilmailun radiojärjestelmät 5 1 Navigaatio- ja siviiliradiopaikannusjärjestelmät 2 0 Satelliittijärjestelmät 2 0 Merenkulun radiojärjestelmät 1 2 Kiinteisiin palveluihin liittyvät 1 0 Häiriö poistunut itsestään tai lähde tuntematon 0 37 Muut kuin radiolaitteet (esim. sähkölaitteet) 0 17 Muut radiolaitteet 0 15 Luvaton radiolaitteiden käyttö 0 6 Yhteensä Kuvio 16 Viestintäviraston vuonna 2014 selvittämien radiohäiriöiden kohteet ja aiheuttajat Toimialakatsaus 2/

24 5.5 Meriradiotaajuuksilla Meri-VHF-radiopuhelin on veneilijän tärkein yhteydenpitoväline vesillä. Laitteen merkitys korostuu erityisesti turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa, sillä meriradiopuhelin mahdollistaa suoran radioyhteyden veneen ja meripelastuskeskuksen tai veneiden välillä silloinkin, kun matkapuhelinverkossa ei ole kuuluvuutta. Meri-VHF-puhelimen tai - tutkan hallussapito edellyttää radiolupaa. Tällä hetkellä voimassaolevia veneiden ja muiden alusten radiolupia on noin kappaletta. Suurin osa alusten radioluvista myönnetään huviveneilijöille. Viime vuosina myönnettyjen lupien määrä on kasvanut ja vuonna 2014 lupia myönnettiin lähes mikä oli peräti 24 prosenttia edellisvuotta enemmän. Voimassa olevat todistukset SRC (rannikkolaivuri) LRC (avomerilaivuri) 418 GOC (radioasemanhoitaja) ROC (radioasemanhoitaja) Yhteensä Kuvio 18 Voimassa olevat meriradioliikenteen pätevyystodistukset 2014 Meriradiopuhelimen käyttäjällä on myös oltava henkilökohtainen meriradioliikenteen pätevyystodistus. Huviveneilijät tarvitsevat rannikkolaivurin tai avomerilaivurin radiotodistuksen (SRC, LRC). Esimerkiksi kauppalaivoilla ja matkustaja-aluksissa työskentelevät ammattimerenkulkijat puolestaan tarvitsevat huomattavasti laajemman radioaseman hoitajan pätevyyden (GOC, ROC). Kuvio 17 Vuosittain myönnetyt meriradioluvat Toimialakatsaus 2/

25 6 Viestintäverkkojen toimivuus ja haittaohjelmahavainnot Alkuvuodesta 2015 Suomessa on tehty edellisvuoteen verrattuna vähän haittaohjelmahavaintoja. Myös viestintäverkkojen häiriötilanteiden määrä on toistaiseksi edellisvuoteen verrattuna vähäisempi. 6.1 Suomessa maailman puhtaimmat viestintäverkot Suomi on maailman kärkimaa yleisten viestintäverkkojen puhtaudessa, kun verrataan eri maiden haittaohjelmahavaintojen määriä. Microsoft tekee säännöllisesti kansainvälistä vertailua haittaohjelmahavainnoista puolivuosittain julkaistavassa SIRraportissa, jonka mukaan Suomessa oli maailman alhaisimmat haittaohjelmien havaintomäärät vuoden 2014 lopussa. Viestintävirasto ja teleyritykset tekevät aktiivisesti toimia tilanteen säilyttämiseksi. Vuoden 2015 alussa havaintoja on tehty selkeästi vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Viime vuonna koko vuoden havaintojen kokonaismäärä oli yli kappaletta. Mikäli tänä vuonna havaintojen määrä pysyy alkuvuoden tasolla, jäädään koko vuoden osalta alle haittaohjelmahavaintoon. Alkuvuoden aikana Conficker, Tinba ja ZeroAccess olivat Kyberturvallisuuskeskuksen Autoreporter -palvelun havaintojen perusteella yleisimpiä haittaohjelmia. Määrällisesti eniten havaintoja aiheutti SSDP, joka on palvelujen yhteistoimintaa helpottava protokolla. Väärin asennettuja SSDPpalvelimia on hyödynnetty palvelunestohyökkäyksissä vahvistamaan verkkoliikenteen määrää. 6.2 Viestintäverkoissa vain vähän vikatilanteita alkuvuonna 2015 Kokonaisuudessa alkuvuosi 2015 on ollut viestintäverkkojen häiriöiden osalta rauhallinen. Vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana ilmeni 2 korkeimman vakavuusluokan häiriötä, 14 merkittävän vakavuusluokan häiriötä ja 33 kappaletta alemman vakavuusluokan häiriöitä. Tilanteen Kuvio 19 Vuoden 2015 tammi-toukokuun haittaohjelmahavainnot ohjelmatyypeittäin Toimialakatsaus 2/

26 jatkuessa samankaltaisena, viestintäverkkojen häiriöiden kokonaismäärä jäisi vuoteen 2014 verrattuna alhaiseksi. Iso yksittäinen häiriöiden aiheuttaja on voimakkaat kesä- ja syysmyrskyt, joten mahdolliset yksittäiset isot myrskyt voivat nopeasti kasvattaa häiriöiden kokonaismäärää. Vuoden 2015 alun häiriöiden taustalla ei ole havaittavissa yksittäistä merkittävää ongelmaa, vaan syyt ovat jakautuneet eri tekijöihin, kuten laitevikoihin, verkon päivityksiin ja sähkönsyötön ongelmiin. Myrskyistä johtuvien häiriöiden tehokasta palautumista on pyritty entisestään kehittämään Viestintäviraston hätätilanteiden yhteistoimintaryhmässä (HÄTY) parantamalla teleyritysten ja sähköyhtiöiden välistä yhteistyötä ongelmatilanteissa. 6.3 HAVARO-järjestelmän vakavat havainnot 2015 HAVARO on huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja toimijoille suunnattu tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä. HAVARO-järjestelmä havaitsi tammitoukokuussa 2015 yhteensä yli 1200 niin sanottua punaista havaintoa. Punaiset havainnot kertovat, että järjestelmä on havainnut haitallista liikennettä ja kertoo todennäköisestä tietoturvaloukkauksesta organisaatiossa. Valtaosa havainnoista koskee massajakelualustoilla tehtyjä hyväksikäyttöyrityksiä, ja ne ovat hyödyntäneet internet selaimien lisäosien (erityisesti Java, Flash, Silverlight ja PDF) haavoittuvuuksia. 6.4 Viestintävirasto mukana uudessa tunnistushankkeessa Kansallisen tunnistuslain muutokset ja ei- DAS-asetus tuovat mukanaan Viestintävirastolle tunnistamis- ja luottamuspalveluihin liittyviä lisätehtäviä vuodesta 2016 alkaen. Lisätehtäviin valmistautuminen hoidetaan vuosien aikana valtiovarainministeriön rahoittamassa hankkeessa "Tunnistus- ja luottamuspalvelujen käyttöönoton valmistelu ja käyttöönotto". Valtiovarainministeriön rahoituspäätös saatiin maaliskuussa ja hanke käynnistyi huhtikuun alussa. Hanke jakaantuu kolmeen pääalueeseen: kansallinen luottamusverkosto, rajat ylittävät tunnistamispalvelut ja luottamuspalvelut. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin esiselvitys, joka keskittyi pääosin kansallisen luottamusverkoston toimijoiden välisiin rajapintamäärittelyihin ja auditointivaatimuksiin. Valmisteilla on tunnistuslain edellyttämä valtioneuvoston asetus kansallisesta luottamusverkostosta. Rajat ylittävät tunnistamispalvelut ja luottamuspalvelut määritellään eidas-asetuksessa ja niiden toiminnan tulee olla yhdenmukaista EUmaissa. Kansallisen toiminnan organisointi asetuksen mukaisella tavalla edellyttää tietämystä asetuksen implementointia käsittelevien eurooppalaisten ryhmien työstä. Tunnistushankkeessa on osallistuttu useiden kansainvälisten ryhmien työhön. HAVAROn kautta tehdyistä havainnoista nousee vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon perusteella muutamia keskeisiä trendejä. Verkkopankin käyttöön liittyvistä erilaisista tietovarkaista, kuten Dyre- ja Emotet -ohjelmista on tehty alkuvuoden aikana noin 200 havaintoa. Adobe Flash Playerin haavoittuvuuksia hyväksikäyttävän haittaohjelma-alustan Fiestan latauksista on tehty alkuvuoden aikana useissa ryöpyissä noin 50 havaintoa. Toisia haittaohjelmia lataavasta Ponmocup -haittaohjelmasta on alkukesältä noin 25 havaintoa. Tietokoneen tiedostot salakirjoittavasta CryptoWallhaittaohjelman komentopalvelinliikenteestä on myös noin 25 havaintoa maaliskuussa, toukokuussa ja kesäkuussa. Toimialakatsaus 2/

27 7 Postimarkkinoiden kehitys Palvelujen digitalisoituminen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat vaikuttaneet kirjepostin ja pakettien volyymeihin jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja muutosvauhti on kiihtynyt entisestään luvulla. 7.1 Kirjelähetysten määrä laski viime vuonna peräti 10 prosenttia Osoitteellisia kirjeitä lähetettiin Suomessa viime vuonna noin 900 miljoonaa ja määrä pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 10 prosenttia. Kirjelähetysten määrän voimakkaampi laskuvaihe alkoi vuonna 2009, jolloin vuosittainen volyymi pieneni noin 2 prosenttia. Siitä alkaen lasku on kiihtynyt vuosittain. Posti arvioi, että kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena ja kirjevolyymin määrä tulee puolittumaan viidessä vuodessa. Kansainvälisesti vertaillen kirjepostin volyymit ovat kääntyneet laskuun Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Tämä selittyy pitkälti hitaammalla siirtymällä sähköiseen laskutukseen, sillä yritysten lähettämät laskut ovat perinteisesti olleet kirjelajeittain tarkasteltuna suurin yksittäinen kirjelähetysten ryhmä. Postin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin omaksuneet hyvin sähköisen laskun ja ovat aiempaa valmiimpia luopumaan paperisista laskuista. Muutaman viime vuoden aikana muutosvauhti onkin nopeutunut muun muassa sen seurauksena, että yhä useampi yritys on alkanut veloittaa erikseen paperilaskusta. Laskutuksen sähköistymisen läpimurto tapahtui Suomessa vuonna 2013, jolloin joka toinen kuluttajalasku vastaanotettiin sähköisesti. Postin helmikuussa 2015 julkistaman tutkimuksen mukaan kuluttajalaskuista 34 prosenttia vastaanotettiin verkkopankkiin tai Netpostiin. Noin 15 prosenttia kuluttajalaskuista vastaanotettiin sähköpostiin. Yritysten välillä sähköinen laskutus on vielä yleisempää. Verkkolaskun suosiota kasvattaa sen edullisuus, nopeus ja toimitusvarmuus. Postin ennusteen mukaan vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus olisi jo 75 prosenttia kaikista laskuista. Perinteinen kirje pitää edelleen pintansa kuluttajien keskuudessa Kuluttajien toisilleen lähettämien kirjeiden osuus koko kirjevolyymista on varsin vähäinen ja kuluttajien lähettämät kirjeet edustavat noin kymmenesosaa kaikista kirjeistä. Ehkä hieman yllättäen tässä kirjeluokassa volyymien vuosilasku on ollut vähäisempää verrattuna kaikkien kirjeiden kokonaisvolyymien kehitykseen. Esimerkiksi erilaisten tapahtumien muistaminen postitse, kuten joulukorttien lähettäminen, on edelleen pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Vaikka kuluttajat ovat samaan aikaan ottaneet entistä enemmän käyttöön erilaisia sähköisiä viestintäsovelluksia, eivät nämä ole korvanneet täysimääräisesti perinteistä kirjettä. Kaikista kirjeistä noin puolet on osoitteellista suoramarkkinointia tai muuta yritysten ja julkisyhteisöjen lähettämää viestintää. Sähköiset palvelut vaikuttavat myös tähän kirjeryhmään tarjoten monessa tapauksessa nopeamman, kustannustehokkaamman ja tarkasti juuri toivotun kohderyhmän tavoittavan viestinvälityksen kanavan. Osoitteelliset mainoskirjeet ovat kuitenkin säilyttäneet viime vuoteen asti asemansa melko hyvin ja poikkeavat siten muusta yritysten lähettämästä kirjepostista. Vuonna 2014 Kuvio 20 Lähetettyjen kirjeiden määrä Toimialakatsaus 2/

28 tapahtui notkahdus myös tässä segmentissä. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa pitkittynyt talouden taantuma yhdessä entistä monipuolisempien ja yhä useamman yrityksen ulottuvilla olevien sähköisten markkinointikanavien kanssa. Kuluva vuosi tulee osaltaan näyttämään, onko kyseessä tilapäinen poikkeama vai laskeva kehitystrendi. Muissa Pohjoismaissa osoitteettoman jakelun määrä kääntyi laskuun jo joitakin vuosia sitten. 7.2 Kasvava verkkokauppa lisää lähetettyjen pakettien määrää Pakettien kokonaisvolyymin kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi kaksi tekijää; verkkokaupan suosion kasvu ja yleinen taloudellinen tilanne. Kappalemääräisessä volyymissa tapahtui merkittävä pudotus vuoden 2008 talouskriisin myötä ja vuodesta 2009 pakettilähetysten määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2014 pakettilähetysten viime vuosina nopeana jatkunut kasvu hieman tasaantui ja kappalemääräinen kokonaisvolyymi kasvoi reilut 2 prosenttia. Viime vuonna Suomessa lähetettiin lähes 60 miljoonaa pakettia. toisilleen lähettämien pakettien määrää. Kuluttaja-asiakkaiden kasvava merkitys pakettikuljetusalan yrityksille näkyy palvelujen jatkuvana kehittämisenä muun muassa uusien pakettiautomaattien muodossa. Pakettimarkkinoiden volyymin arvioiminen on hankalaa, koska alalla on runsaasti toimijoita ja siten myös erilaisia käytäntöjä volyymien kirjaamisessa, paketti saattaa kirjautua yksilönä tai olla osa isompaa kuljetusyksikköä. Pakettien kokonaismäärien arviointi perustuu Viestintäviraston suurimmille toimijoille lähettämään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan kuusi pakettien jakelua suorittavaa yritystä. Vastaajajoukko edustaa merkittävää otosta suurimmista toimijoista, joten sen perusteella kokonaismarkkinoiden kokoa pystytään arvioimaan ja suhteuttamaan näin saatuja lukuja muista lähteistä kerättyihin tietoihin. Kasvun hidastumiseen erityisesti yritysasiakkaiden osalta lienee osaltaan vaikuttanut talouden taantuma, kun yleinen toimeliaisuus on vähentynyt. Tilannetta on paikannut kuluttajien edelleen kasvava ja monipuolistuva kaupankäynti internetissä. Erilaiset kuluttajien väliset sähköiset kauppapaikat lisäävät valtavasti potentiaalisten asiakkaiden määrää ja siten myös kuluttajien Kuvio 21 Lähetettyjen pakettien määrä Toimialakatsaus 2/

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Toimialakatsaus 3/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys... 6

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa MARKKINAKATSAUS 7/2012 AV-sisältöpalvelut Suomessa Televisio ja videosisältöjen katselu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2 Toimialakatsaus 1/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot...

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys MARKKINAKATSAUS 9/2012 Telepalvelujen vähittäishinnat Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS Liite 3 VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS 12.11.2015 LVM 2138/07/2014 HAKIJA DNA Welho Oy (DNA) PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVA TOIMILUPA Toimilupa verkkopalvelun

Lisätiedot

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J Toimialakatsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Tiedonsiirto- ja puhelinliittymät... 3 1.1 Kiinteän verkon liittymämäärät kehittyivät vakaasti... 3 1.2 Matkaviestinverkon

Lisätiedot

700 MHz:n taajuusmuutos. Sant tekniikkapäivät

700 MHz:n taajuusmuutos. Sant tekniikkapäivät 700 MHz:n taajuusmuutos Sant tekniikkapäivät Aiheita 700MHz taajuusmuutokset Kokemukset Pohjois-Suomesta Suunnitelmat vuodelle 2016 700 MHz taajuusmuutos pähkinänkuoressa UHF-yläkaista, nk. 700 MHz taajuusalue,

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014, Hyvinkää Mitä on Taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Radiohäiriöiden selvittäminen

Lisätiedot

Taajuuksien valvonta tänään ja tulevaisuudessa. Heidi Himmanen

Taajuuksien valvonta tänään ja tulevaisuudessa. Heidi Himmanen Taajuuksien valvonta tänään ja tulevaisuudessa Heidi Himmanen Mitä on taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Häiriöiden selvittäminen ja poistaminen» Radiolupien noudattamisen valvonta» Radioasemien

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? Markkinakatsaus 4/2011 Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? 1 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia

Lisätiedot

Televiestintäkysely 2008

Televiestintäkysely 2008 Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. DVB-T2 VIESTINTÄ Tiina Aaltonen projektikoordinaattori

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. DVB-T2 VIESTINTÄ Tiina Aaltonen projektikoordinaattori RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 DVB-T2 VIESTINTÄ Tiina Aaltonen projektikoordinaattori Television antenniverkon muutokset lähivuosina Taajuusmuutokset 2015 2016 osa tv-käytössä olevista taajuuksista siirretään

Lisätiedot

Antennijakelu UHF-alueella 2017

Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1

Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1 Toimialakatsaus 2013 1 2 Toimialakatsaus 2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 1.1...Esipuhe... 4 4.3...Kansainvälinen taajuussuunnittelu...30 4.4...Radioluvat ja tutkinnot...31 1.2...Keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään?

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Radioverkkojen erityisasiantuntija Kari Kangas, Viestintävirasto TV muuttuu Television käytettävissä oleva taajuusalue

Lisätiedot

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi www.sant.fi 1 Jäseninä: Satelliitti- ja antenniliitto SANT toimii n. 100 antennialan yrityksen edunvalvojana ja yhteenliittymänä Antenniurakointiliikkeitä Antennialan laitevalmistajia ja maahantuojia Antennitarvikkeiden

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 6/2015

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 6/2015 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 6/05 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Markkinakatsaus 3/2010. Puolivuosikatsaus 2010. Markkinakatsaus 3/2010

Markkinakatsaus 3/2010. Puolivuosikatsaus 2010. Markkinakatsaus 3/2010 Markkinakatsaus 3/2010 Puolivuosikatsaus 2010 Markkinakatsaus 3/2010 Markkinakatsaus 3/2010 - Puolivuosikatsaus 2010 12.10.2010 Viestintävirasto 2010 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö

Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Palvelusopimus, Tampereen Vuokratalosäätiö Valokuitu kirkkaasti paras kiinteistöyhteys Soneran Laajakaista- ja tv-palvelut VTS Tampere 25.11.2014 Jukka Harju Sisältö Miksi valokuituyhteys on kirkkaasti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset. Pekingin olympialaiset 2008. 13.11.2008 Timo Kiiskinen

Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset. Pekingin olympialaiset 2008. 13.11.2008 Timo Kiiskinen Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset Pekingin olympialaiset 2008 13.11.2008 Timo Kiiskinen Lähetyksien teknisiä tietoja Digita lähetti Pekingin olympialaiset HD-tasoisena seuraavin

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON Mikko Saarentaus Cable Days 23.4.2015 Hanasaari, Espoo Julkinen 1 SISÄLTÖ Uudistunut DNA DNA TV avain uuteen televisioon Ajankohtaista antenniverkosta uusi antennitelevisio

Lisätiedot

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Markkinakatsaus 3/2011. Viestintämarkkinoiden puolivuosikatsaus

Markkinakatsaus 3/2011. Viestintämarkkinoiden puolivuosikatsaus Markkinakatsaus 3/2011 Viestintämarkkinoiden puolivuosikatsaus 2011 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen

800 MHz LTE-verkkojen 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015

Sisällys. Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015 Sisällys Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015 2 Q3 2015 keskeiset tapahtumat Liikevaihto nousi 3 %, käyttökate

Lisätiedot

Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS

Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Markkinakatsaus 1/2011 Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi 2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Telepalvelut... 5 Uusien direktiivien

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot