Viestintävirasto Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus 2/2015

2 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2

3 Sisällys Esipuhe Teleyritysten tulojen ja investointien kehitys Liikevaihdon kehitys Liittymää kohti saadut tulot (ARPU) Investoinnit Kiinteiden laajakaistaliittymien hintojen sekä tilaajavuokrien kehitys Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat laskeneet viime vuosina Tilaajayhteysvuokrien ja -markkinan kehitys vuosina Suomalaisten käyttötottumukset sähköisissä viestintäpalveluissa Jo yli 90 prosentilla suomalaisista käytössään nettiliittymä Matkapuhelimen käyttö monipuolistuu Audiovisuaalisten palvelujen käytön kehitys Audiovisuaalisia sisältöjä katsotaan yhä useammin netistä Televisio-ohjelmissa ääni- ja tekstitysvelvoite Taajuuksien käytön kehitys Television lähetystaajuuksissa muutoksia Viestintävirasto myöntänyt ensimmäiset pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat Taajuustalkoot-palvelu poistaa 4G-verkkojen aiheuttamat antenni-tv:n häiriöt Radiohäiriöiden kohteet ja aiheuttajat Meriradiotaajuuksilla Viestintäverkkojen toimivuus ja haittaohjelmahavainnot Toimialakatsaus 2/2015 3

4 6.1 Suomessa maailman puhtaimmat viestintäverkot Viestintäverkoissa vain vähän vikatilanteita alkuvuonna HAVARO-järjestelmän vakavat havainnot Viestintävirasto mukana uudessa tunnistushankkeessa Postimarkkinoiden kehitys Kirjelähetysten määrä laski viime vuonna peräti 10 prosenttia Kasvava verkkokauppa lisää lähetettyjen pakettien määrää Kuviot Toimialakatsaus 2/2015 4

5 Esipuhe Internet on osa lähes kaikkien meidän arkeamme. Ensimmäistä kertaa yli 90 prosentilla suomalaisista on laajakaistaliittymä. Tämä historiallisen korkea luku sekä moni muu palvelujen käyttäjien tottumuksista ja niiden muutoksista kertova tieto paljastuu Viestintäviraston tuoreimmasta ja samalla vuoden 2015 toisesta toimialakatsauksesta. Toimialan muutokset ja käyttäjien kokemukset tulee huomioida myös tulevaa sääntelyä kehitettäessä. Euroopan komissio on aloittanut EU-lainsäädännön uudistamisen, mikä tähtää yhtenäisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin vuoden 2020 jälkeen. Lainsäädännön kehittämisessä ja siihen vaikuttaessa tulee pohtia sitä, millaisessa digitaalisessa maailmassa haluamme olla ja elää, millaisiin seiniin me digitaalisten palvelujen käyttäjät törmäämme ja miten nuo seinät tehokkaimmin murretaan. Aina vastaus ei ole entistä tiukempi sääntely. Selvää on, että käyttäjät haluavat ja tarvitsevat toimivat nettiyhteydet ja kaikilla on oltava oikeus laajakaistaan. Kuluttajatutkimukset ja niiden tulokset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden ratkaisuihin ja myös sääntelyvalintoihin. Siten kuluttajien tottumuksista tehtävät johtopäätökset on tärkeää saada osaksi julkista keskustelua. EU-lainsäädännön uudistamisessa tulee muistaa, ettei aikaisintaan reilun viiden vuoden päästä voimaan tulevalla sääntelyllä ratkaista nykypäivän vaan tulevaisuuden ongelmia. Muutoin valmistellaan jo syntyessään vanhaksi jääneitä artikloja ja pykäliä, eivätkä ne auta seuraavien vuosikymmenten haasteissa. Jotta suomalaisille käyttäjille on tulevaisuudessakin tarjolla monipuolisia, toimivia ja edullisia viestintäpalveluja, markkinoilla tarvitaan useita palvelujen tuottajia eli kilpailevaa tarjontaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kiinteiden verkkojen kilpailua ei synny itsestään vaan verkkoon pääsyn sääntelyä tarvitaan jatkossakin. Sitä vastoin nykydirektiivien mukaisia sääntelykeinoja ja -prosesseja pitää tarkastella kriittisesti ja yleisesti EU-lainsäädännön uudistamisen pitää johtaa sääntelyn purkamiseen: luotetaan yleiseen kuluttajansuojan sääntelyyn ja otetaan erityissääntelyn sijasta pääsäännöksi yleinen kilpailuvalvonta. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei tulevaisuus ole vielä tätä päivää. Ennen kuin sääntelyä voidaan purkaa, ratkomme tämän päivän ongelmia nyt käytössä olevin keinoin. Viestintävirasto tekee parhaansa, että kaikilla suomalaisilla olisi käytettävissään turvalliset, toimivat ja edulliset nettiliittymät. Käyttäjinä hyödymme eniten silloin kun meillä on vapaus valita, keneltä palvelut ostamme. Tässä toimialakatsauksessa pureudutaan kuluttajatutkimuksen tulosten lisäksi muun muassa sähköisen viestinnän markkinoiden tulo- ja investointitietoihin, taajuuksien ajankohtaisiin asioihin sekä postimarkkinoiden muutoksiin. Seuraava katsaus julkaistaan jo tämän vuoden syksyllä. Aurinkoisia lukuhetkiä sinne, missä sitten kesäpäiviä - toivottavasti hyvien nettiyhteyksien päässä - vietätkin! Helsingissä Marja Lehtimäki Apulaisjohtaja Markkinat Viestintävirasto Toimialakatsaus 2/2015 5

6 1 Teleyritysten tulojen ja investointien kehitys Viestintävirasto keräsi vuoden 2014 telealan tulo- ja investointitiedot entistä laajemmalta joukolta yrityksiä, kun tiedonkeruu ulotettiin myös uudemmille yrityksille. Kun vuonna 2013 tilastoihin sisältyi noin 60 yrityksen tiedot, niin vuoden 2014 osalta mukana on jo lähes 80 telealan toimijaa. Tiedonkeruuseen on nyt saatu mukaan erityisesti liittymämäärältään pienempiä kiinteän verkon toimijoita, kuten osuuskuntia, jotka organisoivat valokuituyhteyksien rakentamista haja-asutusalueilla. Siten erityisesti kiinteän verkon investoinneista saadaan nyt aiempaa kattavampi kuva. Tietojen voidaan arvioida kattavan liittymämääräisesti mitattuna yli 99 prosenttia toimialasta ja antavan siten tarkan kuvan sen taloudellisesta kehittymisestä. Jotta viime vuonna tapahtunutta kehitystä voidaan arvioida johdonmukaisesti, uusia yrityksiä ei ole laskettu vielä vuoden 2014 osalta kokonaislukuihin, joskin niiden määrät tuodaan erikseen esille. 1.1 Liikevaihdon kehitys Vuonna 2014 Suomessa toimivien teleyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,6 miljardia. Summa on noin 2 prosenttia pienempi edellisvuoteen verrattuna. Näiden lisäksi tiedonkeruuseen ensimmäistä kertaa sisältyneiden uusien yritysten liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa ja muodosti hieman alle 2 prosenttia koko telealan liikevaihdosta. vuonna Liikevaihto laski vuonna 2014 edeltävään vuoteen verrattuna 3 prosenttia. Laskua selittää kiinteästä verkosta saatujen tulojen vähentyminen 9:llä ja matkaviestinverkon tulojen 2 prosentilla. Matkaviestinverkon osuus kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 yli 54 prosenttia. Kiinteä televerkko muodostaa 35 prosenttia teletoiminnan liikevaihdosta. Kohdeviestinnästä poiketen TV-toiminnan tulot ovat kasvaneet. TV- ja radiotoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 yli 10 prosenttia ja osuus on kasvanut viime vuosina yli kymmenyksellä vuosittain. TV- ja radiotoiminnan osuuden nopeaan kasvuun on vaikuttanut erityisesti IPTVliittymien määrän nopea kasvu. IPTVliittymät ovat pääosin kaapeli-tv-liittymien kaltaisia liittymiä, joissa vastaavia tvlähetyksiä vastaanotetaan internetyhteyden kautta. Vuoden 2014 aikana IPTV-liittymien määrä lisääntyi liittymällä ja vuoden 2011 lopun tilanteeseen verrattuna IPTV-liittymien määrä on jo kaksinkertaistunut. Matkaviestinverkon ja kiinteän televerkon toiminta voidaan jakaa edelleen vähittäisja tukkupalveluihin. Vähittäispalveluja ovat kuluttaja-, yritys- ja yhteisöasiakkaille myydyt telepalvelut kuten puhelu- ja laajakaistapalvelut. Tukkupalvelut taas ovat yritysten toisilleen myymiä palveluja, joita käytetään edelleen muiden telepalvelujen tarjoamiseen. Teletoiminnan osuus liikevaihdosta oli noin 74 prosenttia, mikä on lähes sama kuin Liikevaihto (miljoonaa euroa) Muutos Teleyritysten yhteenlaskettu liikevaihto % Tulot teletoiminnasta yhteensä % Tulot matkaviestinverkosta % Tulot kiinteästä televerkosta % Tulot TV- ja radiotoiminnasta % Tulot muusta toiminnasta % Kuvio 1 Teleyritysten liikevaihto Toimialakatsaus 2/2015 6

7 Vähittäispalvelujen liikevaihto pieneni viime vuonna 3 prosentilla ja oli yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Matkaviestinverkon palvelut muodostavat 60 prosenttia vähittäispalvelujen liikevaihdosta ja kiinteän verkon palvelut noin 40 prosenttia. Kiinteässä verkossa tiedonsiirtopalvelut muodostavat suurimman osan vähittäistuloista. Matkaviestinpalveluissa puhe- ja viestipalvelut muodostavat vielä yli puolet vähittäistuloista, mutta osuus on pienentynyt vuosittain samalla, kun matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen merkitys on kasvanut. Tukkupalvelujen liikevaihto on laskenut viime vuosina tasaisesti vuosittain. Tukkupalvelujen liikevaihto oli viime vuonna lähes 600 miljoonaa euroa ja liikevaihto pieneni vuoteen 2013 verrattuna noin 10 prosenttia. Huomion arvoista on, että matkaviestinverkon liikevaihdon lasku selittyy kokonaan tukkutulojen vähentymisellä, sillä vähittäistulot ovat kasvaneet hieman. Sen sijaan kiinteässä verkossa tulojen lasku on ollut merkittävää juuri vähittäismarkkinoilla, missä osa vähentymisestä on kyetty mahdollisesti korvaamaan TV-palveluista saaduilla tuloilla. Kuvio 3 Teletoiminnan liikevaihdon jakautuminen palveluittain vuonna 2014 Kuvio 2 Kiinteän verkon ja matkaviestinverkon toiminnan vähittäis- ja tukkutulot Toimialakatsaus 2/2015 7

8 Suomalaisilla telemarkkinoilla Elisa, Telia- Sonera ja DNA ovat selkeästi suurimmat toimijat. Vuonna 2014 niiden yhteenlaskettu liikevaihto muodosti lähes koko matkaviestinverkon liikevaihdon. Kiinteässä verkossa kolmen suurimman yhteenlaskettu osuus on noin neljä viidesosaa ja TV-ja radiotoiminnan liikevaihdosta reilut kaksi kolmasosaa. Suurten yritysten lisäksi Suomessa toimii 24 Finnet-ryhmäksi liittoutunutta alueellista teleyritystä sekä joukko muita itsenäisiä teleyrityksiä. Kokonaisuutena tarkasteltuna TeliaSonera on suurin toimija 35 prosentilla kahden prosentin erolla toisena olevaan Elisaan. DNA on kolmanneksi suurin 21 prosentin osuudella teletoiminnasta ja muut toimijat mukaan lukien Finnet-ryhmä muodostavat yhteensä 11 prosentin osuuden markkinoista. 1.2 Liittymää kohti saadut tulot (ARPU) Yhdistämällä tulotietoihin Viestintäviraston vuodelta 2014 keräämät liittymämäärätiedot voidaan laskea yhden kotitalousasiakkaan teleyrityksille keskimäärin tuoma tulovirta vuoden aikana (average revenue per user, ARPU). Tässä tarkastelussa on huomioitu kaikki lähes 80 telealan yritystä, jotka olivat mukana vuoden 2014 tulotietojen tiedonkeruussa. Koska kyseisten yritysten liittymämäärät ovat mukana Viestintäviraston markkinatiedoissa, on tarkoituksenmukaista huomioida myös niiden tulot AR- PU-laskennassa. Koska erilaisten liittymien käyttö poikkeaa toisistaan, ARPU:ja on syytä tarkastella liittymätyypeittäin. On huomioitava, että kiinteän verkon liittymät ovat usein koko kotitalouden käytössä, kun taas matkaviestinverkon liittymät ovat henkilökohtaisia eli niillä on usein vain yksi käyttäjä. Kiinteän verkon liittymät voidaan jakaa laajakaista- ja puheliittymiin. Sen sijaan matkaviestinverkon liittymien suhteen tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Vaikka myös matkaviestinverkossa on pelkästään puhe- tai tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja liittymiä, on suurimmasta osasta liittymiä kuitenkin mahdollista käyttää molempia palveluja. Tämän vuoksi matkaviestinliittymiä on mielekästä tarkastella yhtenä kokonaisuutena ARPU:ja laskettaessa. Kuvio 4 Teletoiminnan liikevaihdosta lasketut markkinaosuudet vuonna 2014 Vuonna 2014 matkaviestinverkon tulot yhtä kotitalouden käytettävissä olevaa liittymää kohden olivat 140 euroa. Kiinteän verkon tiedonsiirtoliittymälle ARPU oli 203 euroa ja lankapuhelinliittymälle 217 euroa. Kiinteän verkon ARPU on laskenut merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sekä matkaviestinverkon palveluissa että kiinteän verkon puhelinpalveluissa yhden kotitalousasiakkaan teleyritykselle tuoma tulo on hieman kasvanut. Matkaviestinverkossa ARPUn kasvua selittää palvelujen monipuolistuminen. Teleyrityksiltä kerätyt tulotiedot eivät sisällä veroja, joten kuluttajien keskimäärin maksaman hinnan laskemiseksi tulee näihin lisätä veron osuus. Kuluttajahintoja esitetään tarkemmin seuraavassa toimialakatsauksessa. Toimialakatsaus 2/2015 8

9 1.3 Investoinnit Koko toimialan investoinnit olivat viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa. Näistä teletoiminnan, eli kiinteän ja matkaviestinverkon sekä TV- ja radiotoiminnan investointien määrä oli 525 miljoonaa euroa. Teletoiminnan investoinnit laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 prosenttia. Noin 45 prosenttia teletoiminnan investoinneista kohdistui kiinteään verkkoon, saman verran matkaviestinverkkoon ja loput noin 10 prosenttia TV- ja radiotoimintaan. Teletoiminnan investoinneissa erityisesti matkaviestinverkon investoinnit laskivat viime vuonna. Matkaviestinverkon kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2014 yhteensä 235 miljoonaa euroa ja määrä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin vuonna Vuonna 2013 investoinneissa painottuivat matkaviestinverkon investoinnit, minkä taustalla olivat muun muassa valtakunnallisten matkaviestinverkon operaattoreiden merkittävät investoinnit uusiin LTEverkkoihin. Kun jo yli 95 prosenttia suomalaisista asuu 4G-verkon kuuluvuusalueella, investoinnit ovat hidastuneet ainakin toistaiseksi. Monet investoinnit tukevat sekä kiinteää että matkaviestinverkkoa, mikä tulee huomioida tarkasteltaessa näiden keskinäistä kehitystä. Kiinteään verkkoon investoitiin viime vuonna 235 miljoonaa euroa, ja tässä kasvua edellisvuoteen oli noin 7 prosenttia. Kiinteän verkon investointeja nostaa erityisesti panostaminen uuteen valokuitutekniikkaan. Investoinnit TV- ja radiotoimintaan olivat viime vuonna noin 55 miljoonaa euroa ja määrä laski noin 8 prosenttia edellisvuodesta. Investointeja tarkastellessa tulee muistaa, ettei luvuissa ole mukana tiedonkeruuseen ensimmäistä kertaa osallistuneita uusia telealan toimijoita. Näiden toimijoiden liiketoiminta painottuu vielä hyvin voimakkaasti erityisesti kiinteän verkon investointeihin, joita oli yli 70 miljoonaa euroa. Investointiasteet Teletoiminta on investointi-intensiivinen ala, jossa käytössä olevaa teknologiaa korvataan tai päivitetään nopealla tahdilla. Yhteiskunnan näkökulmasta alan investoinnit turvaavat kilpailukykyisten telepalvelujen tarjonnan myös tulevaisuudessa. Viime vuosina merkittäviä investointeja ovat vaatineet muun muassa matkaviestinverkon uuden teknologian LTE-verkot sekä kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelujen osalta valokuituyhteyksien rakentaminen. Vuonna 2014 investointien suhde kokonaisliikevaihtoon eli kokonaisinvestointiaste oli noin 13 prosenttia. Tässä oli laskua vajaa prosentti edellisvuodesta. Teletoiminnan investointiaste, eli teletoimintaan tehtyjen investointien suhde siitä saatuihin tuloihin, oli 15,5 prosenttia, missä laskua oli noin puoli prosenttiyksikköä Muutos Investoinnit yhteensä % Investoinnit teletoimintaan yhteensä % Investoinnit kiinteään televerkkoon % Investoinnit matkaviestinverkkoon % Investoinnit tv- ja radiotoimintaan % Muut investoinnit % Kuvio 5 Teletoimialan investoinnit Toimialakatsaus 2/2015 9

10 Kuvio 6 Teletoimialan investointiasteet Kiinteän verkon investointiaste oli lähes 20 prosenttia ja nousua edellisvuodesta oli yli 3 prosenttiyksikköä. Matkaviestinverkon investointiaste oli noin 13 prosenttia, joka oli yli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. TV- ja radiotoiminnan investointiaste laski lähes viisi prosenttiyksikköä ja oli viime vuonna noin 16 prosenttia. Jos investointiastetta tarkastellessa huomioidaan uudet, tiedonkeruuseen ensimmäistä kertaa osallistuneet yritykset, niin kokonaisinvestointiaste osoittaa lievää kasvua, ja kiinteän verkon investointiaste jopa merkittävää kasvua. Toimialakatsaus 2/

11 2 Kiinteiden laajakaistaliittymien hintojen sekä tilaajavuokrien kehitys Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat ovat kehittyneet viime vuosina kuluttajan kannalta edullisempaan suuntaan. Keväällä 2015 Viestintävirasto asetti tilaajayhteyksien hinnoista enimmäismäärät viidelle suurimmalle huomattavan markkinavoiman yhtiölle. Näillä päätöksillä Viestintävirasto velvoitti yrityksiä alentamaan tukkuhintojaan kustannussuuntautuneelle tasolle. 2.1 Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat laskeneet viime vuosina Viestintävirasto kerää säännöllisesti hintatietoja teleyritysten julkisista hinnastoista. Hinnastohinnat antavat suuntaa-antavan kuvan todellisesta hintatasosta sekä ennen kaikkea sen yleisestä kehityksestä. Niiden avulla voidaan myös luotettavimmin arvioida alueellisia ja nopeusluokkien välisiä eroja. Hinnat eivät sisällä esimerkiksi erilaisia tarjouksia. Tarjousten vaikutusta puolestaan voidaan arvioida kuluttajatutkimuksella kerättyjen tietojen avulla. Kun kiinteän laajakaistaliittymän keskimääräinen hinnastohinta oli keväällä 2015 yhteysnopeudesta riippuen euroa kuukaudessa, niin kuluttajilta kysyttyjen kysymysten perusteella keskimääräiseksi kuukausihinnaksi voidaan arvioida samana aikana 26 euroa. Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnastohinnat ovat laskeneet viime vuosina kaikissa nopeusluokissa. Merkittävimmin hinnat ovat laskeneet yhteysnopeudeltaan megan liittymissä, joiden hinnat laskivat vuoden takaiseen verrattuna keskimäärin 7 prosenttia. Laajakaistaliittymien hinnoissa on alueellisia eroja erityisesti hitaammissa yhteysnopeuksissa, joiden keskimääräiset hinnat ovat pääkaupunkiseudulla hieman muuta maata keskimäärin alhaisemmat. Nopeissa, megan liittymissä alueellista hintaeroa ei sen sijaan käytännössä ole. Vuoden 2015 tiedot on kerätty huhti- ja toukokuun aikana. Kuvio 7 Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnastohinnat Toimialakatsaus 2/

12 2.2. Tilaajayhteysvuokrien ja - markkinan kehitys vuosina Suomessa suuri osa kiinteistöistä on liitetty televerkkoon ainoastaan yhdellä kiinteällä yhteydellä. Vuokraamalla näitä tilaajayhteyksiä toisiltaan teleyritykset voivat tarjota esimerkiksi kuluttajille liittymiä myös oman verkkonsa ulkopuolella ja luoda näin tarjonnallaan valinnanvaraa käyttäjille. Tilaajayhteyksien vuokraamista koskevilla tukkumarkkinoilla on huomattavan markkinavoiman (HMV) asema yhteensä 24 teleyrityksellä. Näistä viidelle markkinoiden kannalta merkittävimmälle yritykselle eli Anvia Telecom Oy:lle, DNA Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Lounea Oy:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle asetettu velvollisuus vuokrata sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksiä kustannussuuntautuneeseen hintaan. Muiden HMV-yritysten on vuokrattava tilaajayhteyksiä syrjimättömin ehdoin ja syrjimättömään hintaan. Viestintävirasto selvitti vuonna 2014 viiden suurimman HMV-yrityksen tilaajayhteystuotteiden hinnoittelua. Viestintävirasto esitti lokakuussa 2014 näkemyksensä tilaajayhteystuotteiden kustannussuuntautuneesta hintatasosta ja hintojen arvioinnin periaatteista. Koska yritykset eivät alentaneet hintojaan Viestintäviraston esittämälle tasolle oma-aloitteisesti, Viestintävirasto ryhtyi asiassa valvontatoimenpiteisiin. Metallijohtimisen tilaajayhteyden kuukausivuokran mediaani nousi vuoden 2014 toukokuusta vuoden 2015 toukokuuhun 2 prosenttia, ja oli vuoden 2015 toukokuussa 12,85 euroa/kk. Vastaavana aikana kytkentämaksun mediaani laski 4 prosenttia 100,39 euroon. Kuukausimaksut vaihtelevat välillä 9,19 20,10 euroa/kk, ja kytkentämaksut 75 ja 161,46 euron välillä. Metallijohtimisen tilaajayhteyden mediaanihintojen nousu johtuu siitä, että kaksi teleyritystä korotti tilaajayhteyden kuukausivuokria 8 18 prosenttia vuoden 2014 toukokuun hintoihin verrattuna. Tarkasteluajanjaksolla yksikään yrityksistä ei alentanut kuukausimaksujaan, ja yksi yritys alensi kytkentämaksuaan 5 prosenttia. Valokuitutilaajayhteyden (yksi kuitu) kuukausivuokran mediaani pysyi ennallaan vastaavana aikana 140,00 eurossa/kk, ja kytkentämaksun mediaani nousi 1 prosentilla 282,50 euroon. Kuukausimaksut vaihtelevat välillä euroa/kk, ja kytkentämaksut 163 ja 735 euron välillä. Vuoden takaisiin hintoihin verrattuna vuoden 2015 toukokuussa valokuitutilaajayhteyksien (yksi kuitu) kytkentämaksut olivat alentuneet viidellä teleyrityksellä 3 56 prosenttia. Kuukausimaksuja oli alentanut neljä yritystä prosenttia. Tarkastelujaksolla vain yksi yritys korotti valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuja ja korotus oli 37 prosenttia. Huhtikuussa 2015 Viestintävirasto antoi päätökset tilaajayhteyksien hintojen enimmäismääristä viidelle suurimmalle HMVyhtiölle. Näillä päätöksillä Viestintävirasto velvoitti yrityksiä alentamaan tukkuhintojaan kustannussuuntautuneelle tasolle. Metallijohtimisen tilaajayhteyden kuukausivuokra saa olla enintään 10,70 euroa ja kytkentämaksu 85 euroa, ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksu ei saa ylittää 57 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokra saa olla enintään 75,50 euroa ja kytkentämaksu 131 euroa. Päätösten johdosta viiden suurimman HMV-yrityksen metallijohtimisten tilaajayhteyksien hintojen odotetaan alenevan keskimäärin 24 prosenttia ja valokuitutilaajayhteyksien hintojen odotetaan alenevan keskimäärin 43 prosenttia. Toimialakatsaus 2/

13 Kustannussuuntautuneessa hinnoittelussa havaitut puutteet vahvistavat entisestään tarvetta hintojen sääntelylle. Nykyinen, pääosin jälkikäteiseen valvontaan perustuva sääntely on tehotonta ja vie aikaa, koska Viestintävirasto joutuu kyseenalaistamaan teleyritysten asettamat hinnat tapauskohtaisesti. Yrityksillä ei ole halua tai syytä asettaa hintojaan oma-aloitteisesti lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle, eikä jälkikäteen todetusta kohtuuttomasta hinnoittelusta seuraa yrityksille sanktioita. Aikaisemman hintavalvonnan yhteydessä havaitut yritysten verkkojaan koskevat puutteelliset tiedot vaikeuttavat todennäköisesti jatkossakin hinnoittelun valvontaa tähän saakka käytetyillä malleilla, jotka perustuvat teleyritysten toimittamiin tietoihin. Vuoden 2014 lopussa virasto käynnisti esiselvityksen, jossa arvioidaan miten Euroopan komission antama suositus syrjimättömyydestä ja kustannuslaskentamenetelmistä soveltuisi kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoiden hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden arviointiin ja hinnan määrittämiseen Suomessa. Työssä pyritään selvittämään millainen olisi Suomen markkinoille parhaiten soveltuva teoreettisesti tehokkaan toimijan kustannuksiin perustuva niin sanottu bottom up LRIC+ - hinnoittelumalli. Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon mahdollistaman LRIC-mallin uskotaan auttavan hintasääntelyä merkittävästi tulevaisuudessa. Toimialakatsaus 2/

14 3 Suomalaisten käyttötottumukset sähköisissä viestintäpalveluissa Viestintävirasto teetti keväällä 2015 vuosittaisen kuluttajatutkimuksen, jolla selvitettiin suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksia. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis- ja huhtikuun aikana, ja otos edustaa vuotiaita Manner- Suomen asukkaita. Kyselyyn vastasi 3000 henkilöä. Vastaava tutkimus on toteutettu myös keväällä 2014 sekä syksyisin Jo yli 90 prosentilla suomalaisista käytössään nettiliittymä Tutkimuksen mukaan jo 92 prosentilla suomalaisista on käytössään internetliittymä. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja vuoteen 2014 verrattuna kasvua oli 3 prosenttiyksikköä. Alle 54-vuotiailla internetyhteys on lähes jokaisella, mutta yli 55- vuotiaista joka viidennellä ei ole käytössään internetyhteyttä. Puhekäytössä oleva matkapuhelin puuttuu vain muutamalta prosentilta suomalaisista ja osuus on sama kaikissa ikäryhmissä. Lankapuhelin on käytössä enää 9 prosentilla suomalaisista. Yleisimmin lankapuhelinta käyttävät vuotiaat, joilla lankapuhelin on vielä joka viidennellä. Erityisesti matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymien eli mobiililaajakaistojen määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Jo 70 prosentilla suomalaisista on käytössään mobiililaajakaista. Kuluttajatutkimukseen 2014 verrattuna kevääseen 2015 mennessä mobiililaajakaistojen yleisyys kasvoi 6 prosenttia. Vuoteen 2010 verrattuna mobiililaajakaistaa käyttävien määrä on kaksinkertaistunut. Kiinteitä internetyhteyksiä on sen sijaan ollut koko 2010-luvun yli 60 prosentissa kotitalouksista ja keväällä 2015 kiinteä internetyhteys oli käytössä yhteensä 64 prosentilla. Kiinteän nettiliittymän omistavien osuus on kasvanut vuodessa 2 prosenttiyksikköä, mitä tukee myös Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämät liittymämäärätiedot, joiden mukaan liittymämäärä on kasvanut suunnilleen saman verran. Yhä useammalla suomalaisella on siis nykyään käytössään sekä kiinteä että mobiililaajakaista, kun jo yli 40 prosentilla suomalaisista on käytössään molemmat nettiyhteydet. Pelkkää mobiililaajakaistaa käyttävien Kuvio 8 Suomalaisten käytössä olevat internetliittymät Toimialakatsaus 2/

15 Kuvio 9 Millä laitteilla suomalaiset käyttävät mobiililaajakaistaa osuus on jo 28 prosenttia. On nähtävissä, että lähitulevaisuudessa kaikkiin matkaviestinverkon liittymiin sisältyy tiedonsiirtopalvelu. Pelkkää kiinteää nettiliittymää käyttää enää reilu viidennes suomalaisista. Mobiililaajakaistan käyttövarmuuden ja tiedonsiirtonopeuden kehittyminen on todennäköisesti saanut osan kuluttajista siirtymään kiinteästä liittymästä pelkkään mobiililaajakaistaan. Mobiililaajakaista on vahvistanut asemaansa suomalaisten käytössä, kun yli 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista on sitä mieltä, että tulisi toimeen pelkällä mobiililaajakaistalla. Osuus on kasvanut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, ja ensimmäistä kertaa hienoisesti suurempi osuus oli sitä mieltä, että tulisi toimeen pelkällä mobiililaajakaistalla. Silti kiinteä nettiliittymä on edelleen tärkein nettiliittymä keskimäärin yli puolelle vastaajista vuotiaiden ikäryhmässä mobiililaajakaista on jo kivunnut tärkeimmäksi liittymäksi, mikä voi antaa osviittaa tulevasta kehityksestä. Kuluttajatutkimuksen tuloksia tukevat myös tuoreen kansainvälisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries - tilastojulkaisun tiedot, joiden mukaan- Suomessa on eniten mobiililaajakaistoja Pohjoismaihin ja Baltiaan verrattuna. Suomessa myös käytetään mobiilidataa eniten, ja siirretyn mobiilidatan määrä kasvaa Suomessa muita maita nopeammin. Mobiililaajakaistaa käytetään Suomessa yhä useammin älypuhelimen ja tabletin kautta. Jo kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää mobiililaajakaistaa kännykällä, ja yli kolmannes tabletilla. Samaan aikaan mobiililaajakaistan käyttö kannettavalla tietokoneella on laskenut merkittävästi, tosin edelleen yli puolet käyttää sitä myös kannettavalla tietokoneella. Mobiililaajakaistan suomalaiset ovat hankkineet käyttääkseen internetiä paikasta riippumatta. Myös mobiililaajakaistan hankkiminen osana palvelupakettia esimerkiksi yhdessä kiinteän laajakaistaliittymän kanssa on yleistynyt viime vuosina, mikä viittaa siihen, että operaattoreiden tuotteistusmalleissa on tapahtunut muutoksia. Kansainvälisesti verraten Suomi ei ole Pohjoismaiden kärkeä huippunopeiden nettiyhteyksien saatavuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa nopeiden, yli 30 Mbit/s yhteyksien määrä asukasta kohden on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin varsin tyytyväisiä nettiliittymänsä nopeuteen, kun 80 prosenttia kokee nykyisen tiedonsiirtonopeuden sopivaksi. Joka kuudes kokee tarvitsevansa nopeamman liittymän, mutta nopeuteen tyytymättömien osuus on pie- Toimialakatsaus 2/

16 nentynyt vuosittain. Nopeuteen tyytymättömistä vastaajista vain kolmannekselle ei ole tarjolla riittävän nopeita nettiliittymiä, joten useimmiten liian hitaaseen nettiyhteyteen tyydytään muista kuin saatavuuteen liittyvistä syistä. Tutkimuksen mukaan niillä, joilla ei ole nettiliittymää käytössään, yli puolet ei koe tarvitsevansa internetiä ollenkaan ja joka viides taas ei ole hankkinut nettiä kotiin, koska voi käyttää internetiä muualla. Internetliittymän hankkimisen hankaluus tai kallis hinta ovat tutkimuksen mukaan yhä harvemmin syy olla hankkimatta nettiliittymää. 3.2 Matkapuhelimen käyttö monipuolistuu Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät matkapuhelimella entistä monipuolisemmin erilaisia palveluita. Erityisesti internetin kautta hyödynnettävät palvelut, kuten sähköposti, sosiaalinen media ja erilaiset pikaviestimet ovat muutamassa vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten säännöllisessä käytössä. Uusien palvelujen rynnäköstä huolimatta perinteiset tekstiviestit ovat säilyneet puheluiden jälkeen yleisimpänä matkaviestinpalveluna, kun 84 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä tekstiviestejä säännöllisesti. Pikaviestimiä käyttää jo yli 40 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiailla pikaviestimien käyttö on jo niukasti ylittänyt perinteisten tekstiviestien käytön. Myös vanhemmat ikäryhmät ovat löytäneet pikaviestimien käyttäjiksi, ja erityisesti vuotiailla pikaviestimien käyttö on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Suuntaus tekstiviesteistä pikaviestimien käyttöön jatkuu todennäköisesti lähivuosina. Kansainvälisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries - tilastojulkaisun tietojen mukaan Suomessa lähetetäänkin varsin vähän tekstiviestejä Pohjoismaihin ja Baltiaan verrattuna. Ainoastaan Virossa lähetettyjen tekstiviestien määrä asukasta kohden on pienempi kuin Suomessa. Suomalainen lähetti vuonna 2014 keskimäärin noin 50 tekstiviestiä kuukaudessa, ja määrä on pienentynyt vuodesta 2012 alkaen. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan muista verrokkimaista poiketen Suomessa myös matkapuhelujen soittaminen on kääntynyt laskuun, ja samaan aikaan puhelujen keskimääräinen pituus on kasvanut. Onkin todennäköistä, että erityisesti lyhyiden puheluiden sijaan Suomessa käytetään yhä useammin esimerkiksi pikaviestimiä. Kuvio 10 Suomalaisten matkapuhelimella säännöllisesti käyttämät palvelut Toimialakatsaus 2/

17 4 Audiovisuaalisten palvelujen käytön kehitys Kuluttajatutkimuksessa selvitettiin tänä vuonna myös audiovisuaalisten sisältöpalvelujen käyttöä, kuten television katselua ja videosisältöjen katselua netistä. Finnpanel tekee kaksi kertaa vuodessa TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen, jolla kartoitetaan suomalaisten television katselua. Näiden kahden tutkimuksen tiedoilla saadaan varsin kattava kuva audiovisuaalisten palvelujen käytöstä suomalaisten keskuudessa keväällä Audiovisuaalisia sisältöjä katsotaan yhä useammin netistä Suomalaisista kotitalouksista yli 40 prosenttia vastaanottaa TV-signaalia antennin kautta. Saman verran kotitalouksia kuuluu kuluttajatutkimuksen mukaan kaapeli-tvverkkoon. IPTV on yleistynyt viime vuosina nopeasti ja jo 12 prosenttia kotitalouksista katsoo televisio-ohjelmia IPTV-liittymän kautta. Finnpanelin tutkimuksen mukaan IPTV:n osuus on jo 16 prosenttia. Ero tutkimusten välillä voi johtua määritelmistä ja osittain virhemarginaalista. Molemmat luvut antavat hyvän viitteen vastaanottotavan yleistymisestä. Tätä tukee myös se, että liittymämäärien perusteella IPTV-liittymiä on noin 0,14 kotitaloutta kohden. IPTVpalveluilla tarkoitetaan kotitalouksille laajakaistaliittymien kautta tarjottavia TVpalveluja, joiden kautta on mahdollista katsoa samaa reaaliaikaista ohjelmistoa kuin kaapeli- tai antenni-tv:n kautta. IPTV on käsitteenä kuluttajille vielä vieras, joten on mahdollista, että kaikki palvelua käyttävät eivät miellä hankkineensa IPTV-liittymää ja siten osuudet kyselytutkimuksissa vaihtelevat. Kotitaloudet voivat käyttää samaan aikaan useampia televisiosignaalin vastaanottotapoja, erityisesti IPTV-liittymä voidaan hankkia rinnakkaiseksi katselutavaksi antenni- tai kaapelitelevision rinnalle. Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Finnpanelin uusimman tutkimuksen mukaan noin 95 prosenttia kaikista suomalaisista kotitalouksista omistaa television. Perinteinen TV-vastaanotin on säilyttänyt suosionsa TV-ohjelmien katselussa, vaikka televisiota katsotaankin entistä monipuolisemmin eri laitteilla. TV-ohjelmien katselu tietokoneella Kuvio 11 Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Toimialakatsaus 2/

18 kasvaa vuosittain, ja jo lähes puolet kotitalouksista katselee TV-ohjelmia tietokoneen kautta. Erityisesti tablettitietokoneiden ja älypuhelimien käyttö TV-ohjelmien katseluun on ollut kasvussa viime vuosina, kun jo joka neljäs katsoo TV-ohjelmia tabletilla ja yli 15 prosenttia älypuhelimilla. Tabletilla katselevien osuus on noussut puolessa vuodessa lähes kolmanneksella, joten television katselun tavat monipuolistuvat nopeasti. Nettitelevision ja tallenteiden katselu Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset katsovat monipuolisesti nettitelevisiota. Jo yli 60 prosenttia suomalaisista katsoo TVohjelmia tai videoita kotimaisten TVyhtiöiden palveluista, kuten Katsomosta tai Yle Areenasta. Videoita Youtubesta katsoo yli puolet, ja Netflixin kaltaisia tilausvideopalveluita käyttää joka neljäs. Tallenteiden katsominen digiboksilta on edelleen suosittua, koska yli 40 prosenttia ilmoittaa katsovansa tallenteita. TV-ohjelmien ja videosisältöjen katselu internetistä on kuluttajatutkimuksen mukaan arkipäiväistynyt kaikissa ikäryhmissä. Nuorimmista jo lähes kaikki katsovat audiovisuaalisia sisältöjä netistä eri lähteistä. Myös vanhin, vuotiaiden ikäryhmä on löytänyt netti-tv-palvelut. Useimmiten suomalainen vuotias hyödyntää TV- yhtiöiden omia netti-tv-palveluita, joita katsoo 40 prosenttia vuotiaista, Youtuben kaltaisia videopalveluitakin heistä käyttää jo joka viides. Finnpanelin tutkimuksen mukaan videosisältöjä internetistä katsotaan monipuolisesti eri laitteilla. Kaksi kolmesta kotitaloudesta katsoo videoita tietokoneella. Älypuhelimen ja tablettitietokoneen osuus on noussut videoiden katselussa nopeasti, ja jo 40 prosenttia katsoo videoita kännykällä ja joka kolmas tabletilla. Sekä tietokoneen, tabletin että älypuhelimen käyttö videoiden katseluun netistä on Finnpanelin mukaan kasvanut puolen vuoden takaiseen verrattuna. Kuluttajatutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisten halukkuutta maksaa ilmaistarjontaa monipuolisemmista TV-sisällöistä. Vain neljännes olisi valmis maksamaan ilmaissisältöjä laajemmasta tarjonnasta, ja joka kuudes paremmasta kuvanlaadusta. Suomalaiset ovat tottuneet ilmaisiin TV-palveluihin, ja halukkuus maksaa television katselusta on täällä pienempi muihin maihin verrattuna. Kansainvälisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries - tilastojulkaisun tietojen mukaan muissa Pohjoismaissa maksu-tv- ja IPTV-liittymät ovatkin huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa. Kuvio 12 Mitä videopalveluita suomalaiset käyttävät Toimialakatsaus 2/

19 4.2 Televisio-ohjelmissa ääni- ja tekstitysvelvoite Yleisradion julkisen palvelun ohjelmistoissa sekä liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellään vahvistamissa ns. yleisen edun ohjelmistoissa on tarjottava riittävästi ohjelmia, joihin on saatavissa ääni- ja tekstityspalvelu. Ääni- ja tekstityspalvelu tulee liittää tiettyyn osuuteen kunkin kanavan ohjelmista. Suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien tekstitys on tärkeää, jotta kuulovammaiset voivat seurata ohjelmia. Tekstityspalvelu pitää tarjota ohjelman alkuperäiskielellä eli suomenkielisissä ohjelmissa suomeksi ja ruotsinkielisissä ruotsiksi. Äänipalvelussa ruudulla näkyvä teksti kuuluu synteettisenä puheena. Äänipalvelu helpottaa näkövam-maisten ja lukemisesteisten television kat-somista silloin, kun ohjelma on tekstitetty. Äänipalvelu toteutui vuonna 2014 lähes 100 prosenttisesti Viestintävirasto valvoo, että teleyritykset toteuttavat ääni- ja tekstityspalvelut lain ja asetusten mukaisesti. Äänipalvelu tuli liittää kaikkiin Ylen ohjelmiin ja 40 prosenttiin muiden kanavien ohjelmista. Ylen eri kanavat, MTV 3, Nelonen ja FOX olivat liittäneet äänipalvelun 100 prosenttiin ohjelmatunneistaan. Vuonna 2014 tekstityspalvelun osuus ohjelmatunneista piti olla Ylen ohjelmissa 80 prosenttia ja muilla kanavilla 40 prosenttia. Kaikilla Ylen kanavilla tekstityspalvelu ei toteutunut lain mukaisella tavalla, kun tekstitettyjen ohjelmatuntien osuus jäi Yle Fem ja Yle Fem HD -kanavilla alle 60 prosenttiin. Muilla kanavilla tekstitettyjen ohjelmatuntien osuus vaihteli 50 ja 100 prosentin välillä, mikä täyttää lain vaatimukset. Kuvio 13 Tekstitysvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärä jaoteltuna toteutuneen tekstityksen mukaan Toimialakatsaus 2/

20 5 Taajuuksien käytön kehitys Television lähetystaajuuksissa tehdään muutoksia heinäkuun lopulta alkaen, kun 700 MHz taajuusalue siirretään antennitelevisioverkon käytöstä langattomalle laajakaistalle. Samalla valmistaudutaan siirtymään vuodesta 2017 kokonaan uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa myös teräväpiirtolähetykset. Heinäkuun lopusta alkaen television antenniverkon taajuusmuutokset alkavat Pohjois-Suomen alueelta. Ensimmäiseksi muutokset tehdään Kemijärven, Sallan, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa sijaitsevilla lähetinasemilla viikoilla Syyskuun alkupuolella työt jatkuvat Karigasniemen, Enontekiön, Suomussalmen, Pellon ja Ylitornion alueilla ja myöhemmin syksyllä vuorossa ovat Rukan, Rovaniemen, Vuokatin, Oulun sekä Posion alueet. (Kuviossa 14 vaaleansininen alue.) 5.1 Television lähetystaajuuksissa muutoksia Osa television antenniverkon käytössä olevasta taajuusalueesta, niin sanottu 700 MHz:n taajuusalue ( MHz), siirtyy vuoden 2017 alusta langattomalle laajakaistalle. Taajuusmuutokset koskevat ainoastaan television UHF-taajuusaluetta ( MHz). Taajuusalueen käyttötarkoituksen muutos perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle antamaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan ja kansainvälisiin päätöksiin taajuusalueen tulevasta käytöstä. Jotta televisiopalvelujen määrä myös siirron jälkeen voidaan turvata, joudutaan Digitan operoimien UHF-taajuusalueen TVverkkojen lähetystaajuuksia muuttamaan ja paikoin järjestelemään uudelleen. Nämä lähetystaajuuksien muutokset toteutetaan alueittain ja ne alkavat heinäkuun lopussa 2015 Pohjois-Suomen alueelta. Viimeisenä ovat vuorossa Etelä-Suomen tiheään asutut alueet vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä muutokset koskevat koko Suomea. Lähes kaikilla alueilla television lähetystaajuuksista muuttuu vähintään yksi taajuus, useimmilla enemmän. Kuvio 14 Taajuusalueen 700 MHz muutosten aikataulu Suomessa lähetinasemien mukaan (vaaleansininen 2015, vihreä kevät 2016, tummansininen 2016) Toimialakatsaus 2/

21 Keväällä 2016 muutokset tullaan suunnitelman mukaan toteuttamaan Keski- ja Itä- Suomen alueilla. Täällä muutosalueet kattavat Iisalmen, Joensuun, Jyväskylän, Kristiinankaupungin, Kuopion, Lappeenrannan, Pihtiputaan sekä Tammelan. (Kuviossa 14 vihreä alue) Työ etenee vuoden 2016 aikana päälähetinalueittain siten, että viimeisinä muutokset toteutetaan Etelä-Suomen suurten kaupunkien alueilla. (Kuviossa 14 tummansininen alue.) Television teknologiasiirtymä Taajuusmuutosten jälkeen, vuodesta 2017 alkaen siirrytään UHF-taajuusalueen antenniverkossa käyttämään laajemmin uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa, joka mahdollistaa myös teräväpiirto- eli HD-lähetykset. Samalla nykyisen DVB-T-tekniikan mukaiset ohjelmistot vähenevät asteittain. Ensimmäisenä kokonaan uuteen tekniikkaan siirtyvät maksu-tv-kanavat ja viimeisenä Yleisradion kanavat. VHF-alueen kanavanipuissa uudempi DVB-T2-tekniikka on jo käytössä. Teknologiasiirtymän välitarkastelu on suunniteltu vuodelle 2020 ja lähetystekniikan kokonaismuutoksen (DVB-T switch-off) lopullinen aikataulu riippuu uuden tekniikan mukaisten vastaanottimien yleistymisestä. Vasta alle joka kolmannessa antennitaloudessa uuteen teknologiaan soveltuva teräväpiirtoviritin Viestintävirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö teettivät Finnpanelilla alkuvuodesta 2015 erillisselvityksen, jossa uuteen DVB- T2-tekniikkaan soveltuvien HD-virittimellä varustettujen vastaanottimien ja digiboksien yleisyys selvitettiin TV-mittaripaneeliin kuuluvissa kotitalouksissa. Näistä pelkästään antennivastaanoton varassa olevilta kotitalouksilta HD-viritin löytyy 29 prosentilta. Finnpanelin TV-taloudet Suomessa - tutkimuksen mukaan jokin HD-viritin on jo lähes joka toisessa kotitaloudessa. HDviritin löytyy useimmiten kaapelitelevisiota käyttävistä kotitalouksista, joissa HD-viritin on jo 60 prosentilla. Joka kolmas kotitalous ei pysty katsomaan HD-kanavia lainkaan. Kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia katsoo YLEn HD-kanavia, ja Finnpanelin mukaan noin 6 prosenttia suomalaisista kotitalouksista tilaa maksullisia HDkanavia. Kuvio 15 HD-virittimien yleisyys kotitalouksissa helmikuussa 2015* *Lähde: Finnpanelin TV-taloudet Suomessa -tutkimus Toimialakatsaus 2/

22 5.2 Viestintävirasto myöntänyt ensimmäiset pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon myötä vuoden 2015 alusta siirtyi kaikkien television ja radion ohjelmistotoimilupien myöntäminen Viestintävirastolle. Viestintävirasto on tähän mennessä myöntänyt television ohjelmistotoimilupia kahdelle yritykselle yhteensä 10 kappaletta sekä DVB-T että DVB-T2-tekniikan mukaisiin verkkoihin. Viestintävirasto on osoittanut FMradiotoimintaan 100 uutta taajuutta. Taajuuksia voidaan hakea täydentämään nykyisiä taajuuskokonaisuuksia tai niistä voidaan muodostaa täysin uusia taajuuskokonaisuuksia myös uusien radiotoimijoiden käyttöön. Näihin taajuuksiin liittyvät radion ohjelmistotoimiluvat on julistettu haettaviksi kesäkuun lopussa Ohjelmistotoimilupien hakuaikaa on elokuun lopulle saakka. 5.3 Taajuustalkoot-palvelu poistaa 4Gverkkojen aiheuttamat antenni-tv:n häiriöt Vuoden 2014 alusta 800 MHz:n taajuusalue otettiin 4G-verkkojen käyttöön. DNA, Elisa ja TeliaSonera rakentavat verkkojaan eri tahtiin, mutta jo yli 95 prosenttia suomalaisista asuu 4G-verkon kuuluvuusalueella. 4G-verkkoja on rakennettu 800 MHz:n taajuusalueen lisäksi taajuusalueille 1800 MHz ja 2,6 GHz. 800 MHz:n taajuusalue on ennen ollut tvkäytössä ja siten kuluttajien TV-antennien vastaanottokaistalla. Tämän vuoksi oli tiedossa, että uudet 4G-verkot voivat aiheuttaa ongelmia TV-vastaanotolle. Valtioneuvosto asetti operaattoreille velvoitteen poistaa nämä häiriöt veloituksetta ja perustaa yksi yhteinen yhteydenottopiste kuluttajien 4G-verkoista johtuvia TV-ongelmia varten. Operaattorit päätyivät tekemään yhteistyötä UHF-alueen TV-verkko-operaattorin Digitan kanssa, joka hoitaa kuluttajien neuvontaa TV-vastaanoton ongelmissa. Digita ylläpitää Taajuustalkoot-palvelua, joka selvittää 4G-verkkojen tukiasemien aiheuttamia TV-häiriöitä. Taajuustalkoot-palvelun kautta kotitalouksien TV-häiriöitä on korjattu vuoden 2014 alusta jo reilusti yli Määrä on ollut odotettua suurempi, mutta operaattorit korostavat, että määrä on erittäin pieni verrattuna siihen kuinka moni on saanut mahdollisuuden 4G-palvelujen käyttöön. Lähes kaikissa häiriötilanteissa ongelmat ovat liittyneet kuluttajan antennijärjestelmässä olevaan vahvistimeen. Antennivahvistin ei siedä suuria eroja vastaanotettujen signaalien voimakkuudessa. Jos 4G-signaali menee vahvistimeen merkittävästi voimakkaampana kuin TV-signaali, vahvistin yliohjautuu ja toimii väärin. Tuloksena on TVkanavien katoaminen tai TV-kuvan pikselöityminen. Ongelma voi koskea kaikkia TVkanavia tai osaa TV-kanavista. TV-häiriöiden suuri määrä johtuu myös siitä, että suomalaisten kuluttajien käytössä on vanhanaikaisia TV-antennijärjestelmiä. Viestintävirasto on määräyksessään 65 määritellyt vähimmäisvaatimukset tvantennijärjestelmille vuonna Määräyksen mukaan rakennettu antennijärjestelmä sietää mahdollisia häiriöitä vanhoihin antenneihin verrattuna paremmin. Viestintävirasto suosittelee, että erillistä antennivahvistinta käytetään vain, jos antennin oma vahvistus ei riitä. Taajuustalkootpalvelussa ei kuitenkaan kysytä onko kuluttajan antennijärjestelmä tarkoituksenmukaisessa kunnossa, vaan operaattoreiden velvoite poistaa häiriöt koskee myös vanhoja antennijärjestelmiä. TV-häiriön osoitteen perusteella Taajuustalkoot-palvelussa arvioidaan, voiko ongelma johtua 4G-verkon tukiasemasta. Mikäli näin on, Taajuustalkoot tilaa antenniasentajan kyseiseen osoitteeseen. Useimmiten antenniasentaja poistaa häiriön asentamalla antenniin suodattimen, joka estää 4Gsignaalien pääsyn vahvistimeen ja TVvastaanottimeen. Häiriön poistamisesta ei aiheudu kustannuksia kuluttajalle. Viestintävirasto valvoo operaattoreiden velvoitteita ja ratkaisee tarvittaessa erimielisyyksiä liittyen Taajuustalkoot -palveluun. Viestintävirasto on sovitellut muutamia kymmeniä epäselviä tapauksia kuluttajan ja operaattorin välillä. Viestintävirasto on saanut myös palautetta operaattoreiden puuttuvasta alueellisesta tiedottamisesta. Vaikka 4G-verkkojen aiheuttamat TV-häiriöt Toimialakatsaus 2/

23 ovat saaneet sekä paikallista että valtakunnallista medianäkyvyyttä, useat kuluttajat eivät ole tienneet, että 4G-verkot voivat aiheuttaa häiriöitä ja myös Taajuustalkoot - palvelu on jäänyt osalle kuluttajista tuntemattomaksi. Vaikka 4G-verkkojen peitto on jo hyvin kattava, uusien tukiasemien käyttöönotto jatkuu. Siten 4G-verkkojen aiheuttamat TVhäiriöt ovat mahdollisia jatkossakin. Taajuustalkoot-palvelua jatketaan uusien tukiasemien käyttöönoton ajan. 5.4 Radiohäiriöiden kohteet ja aiheuttajat Viestintävirastoon tulee suuri määrä ilmoituksia radiojärjestelmien käyttöön liittyvistä ongelmista. Mikäli ilmoitusten perusteella arvioidaan, että kyseessä voi olla toisen radiolaitteen tai sähkölaitteen aiheuttama ongelma, Viestintävirasto ottaa asian tutkittavakseen radiohäiriönä. Suurin osa radiohäiriötapauksista edellyttää kenttätyötä. Tätä varten virastolla on kolme mittausautoa sekä kannettavaa mittauskalustoa. Lisäksi apuna on kiinteitä monitorointivastaanottimia. Vuonna 2014 Viestintävirasto selvitti 120 radiohäiriötä ilmoitusten perusteella. Kahdeksan häiriöistä oli hätä- ja turvallisuusliikenteen radiohäiriöitä ja näistä viisi oli kiireellisiä. Operaattoreiden ilmoittamia matkaviestinverkkojen häiriöitä oli 30 prosenttia ilmoitetuista häiriöistä. Matkaviestinverkoille häiriötä aiheuttavista luvattomista toistimista tehtiin viisi tutkintapyyntöä poliisille. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutuu kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. Tutkituista radiohäiriöistä 30 prosenttia liittyi TV-vastaanottoon ja ongelmien syyksi paljastui monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö. Näiden lisäksi virasto tutkii runsaasti TV-vastaanottoongelmia, joita ei tulkita radiohäiriöiksi. Radiohäiriöiden aiheuttajista lähes kolmannes jää selvittämättä tai häiriö katoaa itsestään. 15 prosenttia häiriöistä johtuu sähkölaitteista. Kohde (lkm) Aiheuttaja (lkm) Antenni-tv 36 2 Matkaviestinverkot SRD sovellukset 14 6 Radioamatöörilaitteet 12 6 Ammattilaisradiopuhelinjärjestelmät (PMR) 7 2 FM-radiot 7 2 Ilmailun radiojärjestelmät 5 1 Navigaatio- ja siviiliradiopaikannusjärjestelmät 2 0 Satelliittijärjestelmät 2 0 Merenkulun radiojärjestelmät 1 2 Kiinteisiin palveluihin liittyvät 1 0 Häiriö poistunut itsestään tai lähde tuntematon 0 37 Muut kuin radiolaitteet (esim. sähkölaitteet) 0 17 Muut radiolaitteet 0 15 Luvaton radiolaitteiden käyttö 0 6 Yhteensä Kuvio 16 Viestintäviraston vuonna 2014 selvittämien radiohäiriöiden kohteet ja aiheuttajat Toimialakatsaus 2/

24 5.5 Meriradiotaajuuksilla Meri-VHF-radiopuhelin on veneilijän tärkein yhteydenpitoväline vesillä. Laitteen merkitys korostuu erityisesti turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa, sillä meriradiopuhelin mahdollistaa suoran radioyhteyden veneen ja meripelastuskeskuksen tai veneiden välillä silloinkin, kun matkapuhelinverkossa ei ole kuuluvuutta. Meri-VHF-puhelimen tai - tutkan hallussapito edellyttää radiolupaa. Tällä hetkellä voimassaolevia veneiden ja muiden alusten radiolupia on noin kappaletta. Suurin osa alusten radioluvista myönnetään huviveneilijöille. Viime vuosina myönnettyjen lupien määrä on kasvanut ja vuonna 2014 lupia myönnettiin lähes mikä oli peräti 24 prosenttia edellisvuotta enemmän. Voimassa olevat todistukset SRC (rannikkolaivuri) LRC (avomerilaivuri) 418 GOC (radioasemanhoitaja) ROC (radioasemanhoitaja) Yhteensä Kuvio 18 Voimassa olevat meriradioliikenteen pätevyystodistukset 2014 Meriradiopuhelimen käyttäjällä on myös oltava henkilökohtainen meriradioliikenteen pätevyystodistus. Huviveneilijät tarvitsevat rannikkolaivurin tai avomerilaivurin radiotodistuksen (SRC, LRC). Esimerkiksi kauppalaivoilla ja matkustaja-aluksissa työskentelevät ammattimerenkulkijat puolestaan tarvitsevat huomattavasti laajemman radioaseman hoitajan pätevyyden (GOC, ROC). Kuvio 17 Vuosittain myönnetyt meriradioluvat Toimialakatsaus 2/

25 6 Viestintäverkkojen toimivuus ja haittaohjelmahavainnot Alkuvuodesta 2015 Suomessa on tehty edellisvuoteen verrattuna vähän haittaohjelmahavaintoja. Myös viestintäverkkojen häiriötilanteiden määrä on toistaiseksi edellisvuoteen verrattuna vähäisempi. 6.1 Suomessa maailman puhtaimmat viestintäverkot Suomi on maailman kärkimaa yleisten viestintäverkkojen puhtaudessa, kun verrataan eri maiden haittaohjelmahavaintojen määriä. Microsoft tekee säännöllisesti kansainvälistä vertailua haittaohjelmahavainnoista puolivuosittain julkaistavassa SIRraportissa, jonka mukaan Suomessa oli maailman alhaisimmat haittaohjelmien havaintomäärät vuoden 2014 lopussa. Viestintävirasto ja teleyritykset tekevät aktiivisesti toimia tilanteen säilyttämiseksi. Vuoden 2015 alussa havaintoja on tehty selkeästi vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Viime vuonna koko vuoden havaintojen kokonaismäärä oli yli kappaletta. Mikäli tänä vuonna havaintojen määrä pysyy alkuvuoden tasolla, jäädään koko vuoden osalta alle haittaohjelmahavaintoon. Alkuvuoden aikana Conficker, Tinba ja ZeroAccess olivat Kyberturvallisuuskeskuksen Autoreporter -palvelun havaintojen perusteella yleisimpiä haittaohjelmia. Määrällisesti eniten havaintoja aiheutti SSDP, joka on palvelujen yhteistoimintaa helpottava protokolla. Väärin asennettuja SSDPpalvelimia on hyödynnetty palvelunestohyökkäyksissä vahvistamaan verkkoliikenteen määrää. 6.2 Viestintäverkoissa vain vähän vikatilanteita alkuvuonna 2015 Kokonaisuudessa alkuvuosi 2015 on ollut viestintäverkkojen häiriöiden osalta rauhallinen. Vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana ilmeni 2 korkeimman vakavuusluokan häiriötä, 14 merkittävän vakavuusluokan häiriötä ja 33 kappaletta alemman vakavuusluokan häiriöitä. Tilanteen Kuvio 19 Vuoden 2015 tammi-toukokuun haittaohjelmahavainnot ohjelmatyypeittäin Toimialakatsaus 2/

26 jatkuessa samankaltaisena, viestintäverkkojen häiriöiden kokonaismäärä jäisi vuoteen 2014 verrattuna alhaiseksi. Iso yksittäinen häiriöiden aiheuttaja on voimakkaat kesä- ja syysmyrskyt, joten mahdolliset yksittäiset isot myrskyt voivat nopeasti kasvattaa häiriöiden kokonaismäärää. Vuoden 2015 alun häiriöiden taustalla ei ole havaittavissa yksittäistä merkittävää ongelmaa, vaan syyt ovat jakautuneet eri tekijöihin, kuten laitevikoihin, verkon päivityksiin ja sähkönsyötön ongelmiin. Myrskyistä johtuvien häiriöiden tehokasta palautumista on pyritty entisestään kehittämään Viestintäviraston hätätilanteiden yhteistoimintaryhmässä (HÄTY) parantamalla teleyritysten ja sähköyhtiöiden välistä yhteistyötä ongelmatilanteissa. 6.3 HAVARO-järjestelmän vakavat havainnot 2015 HAVARO on huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja toimijoille suunnattu tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä. HAVARO-järjestelmä havaitsi tammitoukokuussa 2015 yhteensä yli 1200 niin sanottua punaista havaintoa. Punaiset havainnot kertovat, että järjestelmä on havainnut haitallista liikennettä ja kertoo todennäköisestä tietoturvaloukkauksesta organisaatiossa. Valtaosa havainnoista koskee massajakelualustoilla tehtyjä hyväksikäyttöyrityksiä, ja ne ovat hyödyntäneet internet selaimien lisäosien (erityisesti Java, Flash, Silverlight ja PDF) haavoittuvuuksia. 6.4 Viestintävirasto mukana uudessa tunnistushankkeessa Kansallisen tunnistuslain muutokset ja ei- DAS-asetus tuovat mukanaan Viestintävirastolle tunnistamis- ja luottamuspalveluihin liittyviä lisätehtäviä vuodesta 2016 alkaen. Lisätehtäviin valmistautuminen hoidetaan vuosien aikana valtiovarainministeriön rahoittamassa hankkeessa "Tunnistus- ja luottamuspalvelujen käyttöönoton valmistelu ja käyttöönotto". Valtiovarainministeriön rahoituspäätös saatiin maaliskuussa ja hanke käynnistyi huhtikuun alussa. Hanke jakaantuu kolmeen pääalueeseen: kansallinen luottamusverkosto, rajat ylittävät tunnistamispalvelut ja luottamuspalvelut. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin esiselvitys, joka keskittyi pääosin kansallisen luottamusverkoston toimijoiden välisiin rajapintamäärittelyihin ja auditointivaatimuksiin. Valmisteilla on tunnistuslain edellyttämä valtioneuvoston asetus kansallisesta luottamusverkostosta. Rajat ylittävät tunnistamispalvelut ja luottamuspalvelut määritellään eidas-asetuksessa ja niiden toiminnan tulee olla yhdenmukaista EUmaissa. Kansallisen toiminnan organisointi asetuksen mukaisella tavalla edellyttää tietämystä asetuksen implementointia käsittelevien eurooppalaisten ryhmien työstä. Tunnistushankkeessa on osallistuttu useiden kansainvälisten ryhmien työhön. HAVAROn kautta tehdyistä havainnoista nousee vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon perusteella muutamia keskeisiä trendejä. Verkkopankin käyttöön liittyvistä erilaisista tietovarkaista, kuten Dyre- ja Emotet -ohjelmista on tehty alkuvuoden aikana noin 200 havaintoa. Adobe Flash Playerin haavoittuvuuksia hyväksikäyttävän haittaohjelma-alustan Fiestan latauksista on tehty alkuvuoden aikana useissa ryöpyissä noin 50 havaintoa. Toisia haittaohjelmia lataavasta Ponmocup -haittaohjelmasta on alkukesältä noin 25 havaintoa. Tietokoneen tiedostot salakirjoittavasta CryptoWallhaittaohjelman komentopalvelinliikenteestä on myös noin 25 havaintoa maaliskuussa, toukokuussa ja kesäkuussa. Toimialakatsaus 2/

27 7 Postimarkkinoiden kehitys Palvelujen digitalisoituminen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat vaikuttaneet kirjepostin ja pakettien volyymeihin jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja muutosvauhti on kiihtynyt entisestään luvulla. 7.1 Kirjelähetysten määrä laski viime vuonna peräti 10 prosenttia Osoitteellisia kirjeitä lähetettiin Suomessa viime vuonna noin 900 miljoonaa ja määrä pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 10 prosenttia. Kirjelähetysten määrän voimakkaampi laskuvaihe alkoi vuonna 2009, jolloin vuosittainen volyymi pieneni noin 2 prosenttia. Siitä alkaen lasku on kiihtynyt vuosittain. Posti arvioi, että kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena ja kirjevolyymin määrä tulee puolittumaan viidessä vuodessa. Kansainvälisesti vertaillen kirjepostin volyymit ovat kääntyneet laskuun Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Tämä selittyy pitkälti hitaammalla siirtymällä sähköiseen laskutukseen, sillä yritysten lähettämät laskut ovat perinteisesti olleet kirjelajeittain tarkasteltuna suurin yksittäinen kirjelähetysten ryhmä. Postin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin omaksuneet hyvin sähköisen laskun ja ovat aiempaa valmiimpia luopumaan paperisista laskuista. Muutaman viime vuoden aikana muutosvauhti onkin nopeutunut muun muassa sen seurauksena, että yhä useampi yritys on alkanut veloittaa erikseen paperilaskusta. Laskutuksen sähköistymisen läpimurto tapahtui Suomessa vuonna 2013, jolloin joka toinen kuluttajalasku vastaanotettiin sähköisesti. Postin helmikuussa 2015 julkistaman tutkimuksen mukaan kuluttajalaskuista 34 prosenttia vastaanotettiin verkkopankkiin tai Netpostiin. Noin 15 prosenttia kuluttajalaskuista vastaanotettiin sähköpostiin. Yritysten välillä sähköinen laskutus on vielä yleisempää. Verkkolaskun suosiota kasvattaa sen edullisuus, nopeus ja toimitusvarmuus. Postin ennusteen mukaan vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus olisi jo 75 prosenttia kaikista laskuista. Perinteinen kirje pitää edelleen pintansa kuluttajien keskuudessa Kuluttajien toisilleen lähettämien kirjeiden osuus koko kirjevolyymista on varsin vähäinen ja kuluttajien lähettämät kirjeet edustavat noin kymmenesosaa kaikista kirjeistä. Ehkä hieman yllättäen tässä kirjeluokassa volyymien vuosilasku on ollut vähäisempää verrattuna kaikkien kirjeiden kokonaisvolyymien kehitykseen. Esimerkiksi erilaisten tapahtumien muistaminen postitse, kuten joulukorttien lähettäminen, on edelleen pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Vaikka kuluttajat ovat samaan aikaan ottaneet entistä enemmän käyttöön erilaisia sähköisiä viestintäsovelluksia, eivät nämä ole korvanneet täysimääräisesti perinteistä kirjettä. Kaikista kirjeistä noin puolet on osoitteellista suoramarkkinointia tai muuta yritysten ja julkisyhteisöjen lähettämää viestintää. Sähköiset palvelut vaikuttavat myös tähän kirjeryhmään tarjoten monessa tapauksessa nopeamman, kustannustehokkaamman ja tarkasti juuri toivotun kohderyhmän tavoittavan viestinvälityksen kanavan. Osoitteelliset mainoskirjeet ovat kuitenkin säilyttäneet viime vuoteen asti asemansa melko hyvin ja poikkeavat siten muusta yritysten lähettämästä kirjepostista. Vuonna 2014 Kuvio 20 Lähetettyjen kirjeiden määrä Toimialakatsaus 2/

28 tapahtui notkahdus myös tässä segmentissä. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa pitkittynyt talouden taantuma yhdessä entistä monipuolisempien ja yhä useamman yrityksen ulottuvilla olevien sähköisten markkinointikanavien kanssa. Kuluva vuosi tulee osaltaan näyttämään, onko kyseessä tilapäinen poikkeama vai laskeva kehitystrendi. Muissa Pohjoismaissa osoitteettoman jakelun määrä kääntyi laskuun jo joitakin vuosia sitten. 7.2 Kasvava verkkokauppa lisää lähetettyjen pakettien määrää Pakettien kokonaisvolyymin kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi kaksi tekijää; verkkokaupan suosion kasvu ja yleinen taloudellinen tilanne. Kappalemääräisessä volyymissa tapahtui merkittävä pudotus vuoden 2008 talouskriisin myötä ja vuodesta 2009 pakettilähetysten määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2014 pakettilähetysten viime vuosina nopeana jatkunut kasvu hieman tasaantui ja kappalemääräinen kokonaisvolyymi kasvoi reilut 2 prosenttia. Viime vuonna Suomessa lähetettiin lähes 60 miljoonaa pakettia. toisilleen lähettämien pakettien määrää. Kuluttaja-asiakkaiden kasvava merkitys pakettikuljetusalan yrityksille näkyy palvelujen jatkuvana kehittämisenä muun muassa uusien pakettiautomaattien muodossa. Pakettimarkkinoiden volyymin arvioiminen on hankalaa, koska alalla on runsaasti toimijoita ja siten myös erilaisia käytäntöjä volyymien kirjaamisessa, paketti saattaa kirjautua yksilönä tai olla osa isompaa kuljetusyksikköä. Pakettien kokonaismäärien arviointi perustuu Viestintäviraston suurimmille toimijoille lähettämään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan kuusi pakettien jakelua suorittavaa yritystä. Vastaajajoukko edustaa merkittävää otosta suurimmista toimijoista, joten sen perusteella kokonaismarkkinoiden kokoa pystytään arvioimaan ja suhteuttamaan näin saatuja lukuja muista lähteistä kerättyihin tietoihin. Kasvun hidastumiseen erityisesti yritysasiakkaiden osalta lienee osaltaan vaikuttanut talouden taantuma, kun yleinen toimeliaisuus on vähentynyt. Tilannetta on paikannut kuluttajien edelleen kasvava ja monipuolistuva kaupankäynti internetissä. Erilaiset kuluttajien väliset sähköiset kauppapaikat lisäävät valtavasti potentiaalisten asiakkaiden määrää ja siten myös kuluttajien Kuvio 21 Lähetettyjen pakettien määrä Toimialakatsaus 2/

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Toimialakatsaus 3/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys... 6

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

700 MHz:n taajuusmuutos. Sant tekniikkapäivät

700 MHz:n taajuusmuutos. Sant tekniikkapäivät 700 MHz:n taajuusmuutos Sant tekniikkapäivät Aiheita 700MHz taajuusmuutokset Kokemukset Pohjois-Suomesta Suunnitelmat vuodelle 2016 700 MHz taajuusmuutos pähkinänkuoressa UHF-yläkaista, nk. 700 MHz taajuusalue,

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS Liite 3 VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS 12.11.2015 LVM 2138/07/2014 HAKIJA DNA Welho Oy (DNA) PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVA TOIMILUPA Toimilupa verkkopalvelun

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J Toimialakatsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Tiedonsiirto- ja puhelinliittymät... 3 1.1 Kiinteän verkon liittymämäärät kehittyivät vakaasti... 3 1.2 Matkaviestinverkon

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? Markkinakatsaus 4/2011 Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? 1 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus Viestintäviraston julkaisuja

Kuluttajatutkimus Viestintäviraston julkaisuja Kuluttajatutkimus 2016 Viestintäviraston julkaisuja 1 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Käytössä olevat liittymät... 3 2.1 Lähes 90 prosentilla mobiili-internetyhteys... 3 3 Syyt internetliittymän hankintaan tai

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.2006 31.3.2006 1 Elisan Q1 2006 Q1 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen Näkymät vuodelle 2006 2 Q1 2006

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) 556/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) Markkina-analyysi koskee Kainuun maakuntayhtymän ilmoittamaa hankealuetta, joka kattaa koko Sotkamon kunnan.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen

800 MHz LTE-verkkojen 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuus Tietoja tuotetaan... 1. Viestintävirastolle 2. viestintäpalvelujen käyttäjille 3. muihin

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Julkinen. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013

Julkinen. Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Julkinen Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Riitta Tiuraniemi Kauden keskeiset tapahtumat Avainluvut Q2 ja H1 Liittymämäärät Markkinatilanne ja vuoden 2013 näkymät Talousjohtajan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Viestintäviraston näkemykset komission esitykseen verkkovierailun tukkusääntelyn uudistamiseksi

Viestintäviraston näkemykset komission esitykseen verkkovierailun tukkusääntelyn uudistamiseksi Lausunto 1 (5) Dnro: 29.6.2016 790/97/2016 Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö komission esityksestä verkkovierailun tukkuhintoja koskevaksi uudeksi sääntelyksi 16.6.2016 Viestintäviraston

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2009 Televiestintä 2008 Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Vuonna 1988 Suomessa oli kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa puhelinliittymää;

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä 1 (13) 14.1.2015 Määräyksen 15 AG/2014 M perustelut ja soveltaminen Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä MPS 15 AG/2014 M MPS 15 AG/2014 M 2 (13) Sisällys A OSA Pykäläkohtaiset

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Sisällys. Q taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016

Sisällys. Q taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 Sisällys Q2 2016 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 2 Q2 2016 keskeiset tapahtumat Liikevaihto kasvoi 1 % ja käyttökate

Lisätiedot

DVB-T2 -siirtymä ja UHFalueen taajuusmuutokset. Kari Kangas Erityisasiantuntija, kiinteät radioverkot, taajuushallinto Viestintävirasto

DVB-T2 -siirtymä ja UHFalueen taajuusmuutokset. Kari Kangas Erityisasiantuntija, kiinteät radioverkot, taajuushallinto Viestintävirasto DVB-T2 -siirtymä ja UHFalueen taajuusmuutokset Kari Kangas Erityisasiantuntija, kiinteät radioverkot, taajuushallinto Viestintävirasto TV muuttuu Teknologiasiirtymä: DVB-T => DVB-T2 - antenniverkossa MEPG-2

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2009 30.6.2009 Sisällys Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue VEO/ Laitinen Kaisa Muistio 17.6.2016 LIITE 2 1(6) 700 MHZ taajuusalueen huutokauppa 1. 700 MHz taajuusalue Taajuusalue (703-733 ja 758-788 MHz) on Suomessa osoitettu vuoden 2017 alusta lähtien langattoman

Lisätiedot

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI)

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Analyysi 1 (7) Tämä analyysi korvaa Dnro: 28.10.2011 päivätyn analyysin. 14.1.2016 1081/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan

Lisätiedot

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan

Vuosi Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan Sisällys Katsaus vuoteen 2011 Q4 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Soneran Assitiimi 03/09/2010

Soneran Assitiimi 03/09/2010 Soneran Assitiimi TeliaSonera Telia Ab ja Sonera Oyj fuusioituivat joulukuussa 2002 Pääkonttori Tukholmassa 2009 liikevaihto 109 161 milj. SEK Henkilöstöä noin 29 700 Osakkeet listattu Nasdaq OMX Stockholm

Lisätiedot