MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

Transkriptio

1 MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

2 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 2

3 Sisällysluettelo JOHDANTO...4 KOTITALOUKSIEN LAAJAKAISTALIITTYMÄT...5 INTERNETYHTEYKSIEN LEVINNEISYYS ALUEITTAIN...7 NOPEAT LAAJAKAISTAYHTEYDET JA MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMÄT...8 LAAJAKAISTALIITTYMIEN KUUKAUSIHINNAT Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 3

4 Johdanto Vuotta 2011 sävyttää erityisesi mobiililaajakaistaliittymien voimakas kasvu. Nykyisin joka toisella laajakaistaisella kotitaloudella on käytössään mobiililaajakaistaliittymä. Mobiililaajakaistoja on hankittu eniten talouksiin, joissa on jo ennestään käytössä kiinteä laajakaista. Melkein neljäsosalla kotitalouksista on sekä kiinteä laajakaista- että mobiililaajakaistayhteys ja näiden kotitalouksien osuus on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Yksi selittävä tekijä mobiililaajakaistan voimakkaalle kasvulle on sen edullisempi hinta verrattuna kiinteään laajakaistaan. Varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella hintaero on todella suuri; mobiililaajakaistan saa melkein puolet halvemmalla kuin kiinteän laajakaistan. Käyttäjät arvostavat kuitenkin enemmän kiinteää laajakaistaa. Mikäli kotitalouksilla on käytössään sekä kiinteä laajakaista että mobiililaajakaista, noin 80 prosenttia kuluttajista pitää kiinteää laajakaistaa pääasiallisena internetyhteytenään. Edelliseen vuoteen verrattuna mobiililaajakaistan pääasialliseksi internetyhteydekseen valinneiden osuus on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. Näyttää siltä, että mobiililaajakaistoille olisi kasvupotentiaalia rinnakkaisena internetyhteytenä kiinteän laajakaistan ohessa. Vaikka sellaisten talouksien osuus, joissa on pelkästään mobiililaajakaista, on lievässä kasvussa, vastaajien arvostusten perusteella voidaan arvioida, että kotitaloudet eivät kovin herkästi luovu kiinteästä laajakaistasta hankkiakseen tilalle pelkän mobiililaajakaistan. Tässä katsauksessa kuvataan kuluttajien viestintäpalveluiden käyttöä vuonna Tarkastelun kohteena ovat erityisesti alueelliset erot internetyhteyksien liittymätyypeissä, hinnoissa ja käytössä. Katsaus perustuu Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011 tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti tutkimuksen TNS Gallup Oy:llä, joka haastatteli tutkimusta varten 3000:ta vuotiasta kuluttajaa Manner-Suomen alueella lokakuussa % 28 % 22 % % 25 % 12 % 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 Kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista pelkkä kiinteä laajakaista kiinteä ja mobiililaajakaista pelkkä mobiililaajakaista Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 1. Kotitalouksien laajakaistaliittymät ja liittymien keskihinnat Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 4

5 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Mobiililaajakaistaliittymät ovat yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa erittäin voimakkaasti. Vuoden 2010 syksyyn verrattuna sellaisten kotitalouksien osuus, joista löytyy mobiililaajakaistaliittymä, on vuoden aikana kasvanut 12 prosenttiyksikköä. Mobiililaajakaistaliittymiä on jo lähes puolella suomalaisista kotitalouksista. Internetyhteyksien levinneisyys kasvoi vuoden aikana hieman, lähestyen 90 prosenttia kotitalouksista. Ikäluokittain tarkasteltuna internetyhteyksien levinneisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuodesta. Eniten internetyhteyksien määrä on lisääntynyt vuotiailla. Nuoremmissa ikäluokissa internetyhteydet ovat niin yleisiä, että kasvu ei ole juuri mahdollistakaan. Tarkasteltaessa yhteyksien levinneisyyttä koko väestössä virhemarginaali on noin 1,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Yksittäisen ikäryhmän sisällä vastausmäärät ovat pienimmillään noin 400 kappaletta, jolloin virhemarginaali on noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Internetyhteydet Mobiililaajakaistaliittymät % 31 % % 43 % Taulukko 1. Internetyhteyksien ja mobiililaajakaistaliittymien levinneisyydet % 52% 87% 83% Ikäryhmä % 96% 98% 95% 99% 99% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 2. Internetyhteyksien levinneisyydet ikäluokittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 5

6 % 25% % 42% Ikäryhmä % 49% % 47% % 47% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 3. Mobiililaajakaistaliittymien levinneisyydet ikäluokittain. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mitä internetyhteyttä käyttäjät pitävät pääasiallisena internetyhteytenään, mikäli vastaajalla on useampi internetliittymä (esimerkiksi mobiililaajakaistaliittymä ja kiinteä laajakaistaliittymä). Pääasiallisessa käytössä olevista internetyhteyksistä noin kaksi kolmasosaa on kiinteitä laajakaistoja ja noin kolmasosa on mobiililaajakaistoja. Mobiililaajakaistaliittymien osuus pääasiallisista internetyhteyksistä on kasvanut huomattavasti vuonna 2010 niiden osuus oli 25 prosenttia. Yli 65 -vuotiaiden ikäryhmässä kiinteä laajakaista on vain puolella ja mobiililaajakaistan osuus pääasiallisista internetyhteyksistä on kasvanut peräti 13 prosenttiyksiköllä. Nuorempien ikäluokkien väliset erot pääasiallisen internetyhteyden tyypissä olivat suhteellisen pieniä. Koko Suomen tasolla vastaajien määrät, joilla on internetyhteys, on noin 2500 kappaletta ja virhemarginaali on noin 2 prosenttia kumpaankin suuntaan % 31 % 5 % % 25 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kiinteä laajakaista mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Kuvio 4. Pääasiallisten internetyhteystyyppien osuudet. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 6

7 Internetyhteyksien levinneisyys alueittain Tässä luvussa on esitetty internetyhteyksien levinneisyydet sekä erilaisten laajakaistaliittymien levinneisyyttä maakunnittain. Internetyhteyksien yleisyydessä ei ole maakuntien välillä huomattavia eroja. Maakunnasta riippuen internetyhteyksien levinneisyys kotitalouksissa vaihtelee reilusta 80 prosentista reiluun 90 prosenttiin. Tehtyjen haastattelujen määrä maakunnittain, yleisimmin noin 150 kappaletta, on suhteellisen pieni ja virhemarginaali varsin suuri, noin 7 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan kussakin maakunnassa. Koko Suomen tasolla haastattelumäärä, 3008 kappaletta, antaa varsin hyvän kuvan todellisesta tilanteesta, sillä virhemarginaali jää 1,5 prosenttiin kumpaankin suuntaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 5. Internetyhteyksien levinneisyydet maakunnittain. Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Jokaisen maakunnan osalta on tarkasteltu erikseen, kuinka suurella osuudella laajakaistan hankkineista talouksista on pelkkä mobiililaajakaista, kiinteä ja mobiililaajakaista tai pelkkä kiinteä laajakaista. Maakuntien välillä on varsin suuret erot pelkkien mobiililaajakaistojen osuuksissa. Pohjois- ja Etelä-Savossa yli 40 prosentilla laajakaistatalouksista on pelkkä mobiililaajakaista internetyhteytenä, kun Uudellamaalla tällaisten talouksien osuus on vajaat 20 prosenttia. Eroja osin selittävänä tekijänä ovat hintaerot kiinteiden ja mobiililaajakaistayhteyksien välillä. Alueellisiin hintaeroihin palataan katsauksen viimeisessä luvussa. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 7

8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pelkkä mobiililaajakaista Mobiili- ja kiinteä laajakaista Pelkkä kiinteä laajakaista Kuvio 6. Mobiililaajakaistojen ja kiinteiden yhteyksien osuudet maakunnittain. Nopeat laajakaistayhteydet ja mobiililaajakaistaliittymät Tässä luvussa tarkastellaan erityyppisten internetyhteyksien jakautumista väestössä taustamuuttujien suhteen. Tarkastelua varten internetyhteydet jaettiin kolmeen luokkaan, joiden ulkopuolelle jäivät vielä vastaajat, joilla ei ollut laajakaistaliittymää. Internetyhteysluokkaa edustaa tässä se yhteystyyppi, jonka kyselyyn vastannut on ilmoittanut pääasialliseksi internetyhteydekseen. Luokka "Muu kiinteä laajakaistayhteys" pitää sisällään ne taloudet, joissa kiinteän laajakaistayhteyden nopeudeksi ilmoitettiin alle 8 Mbit/s sekä ne taloudet, joissa on kiinteä internetyhteys, mutta vastaaja ei tiennyt yhteyden nopeutta. Tämän vuoksi luokassa voi olla talouksia, joiden kiinteän yhteyden nopeus on todellisuudessa 8 Mbit/s tai nopeampi. Näiden talouksien osuuden luokassa voidaan arvioida olevan verraten vähäinen. Näiden hitaampien kiinteiden internetyhteyksien ohella kaksi muuta luokkaa ovat näitä nopeammat kiinteät laajakaistaliittymät sekä mobiililaajakaistaliittymät tiedonsiirtonopeudesta riippumatta. Voidaan havaita, että nopeat kiinteät laajakaistayhteydet sekä mobiililaajakaistayhteydet ovat lisääntyneet vuoden aikana, kun taas muut kiinteät laajakaistayhteydet ovat vähentyneet huomattavasti. Koko Suomen tasolla vastausmäärät ovat noin 3000 kappaletta ja virhemarginaali on noin 1,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 8

9 Vuonna 2010 Vuonna 2011 Nopea kiinteä laajakaistayhteys (8 Mbit/s tai yli) 24 % 29 % Muu kiinteä laajakaistayhteys (alle 8 Mbit/s) 37 % 28 % Mobiililaajakaistayhteys 21 % 27 % Muu kuin laajakaistayhteys 4 % 4 % Ei internet -yhteyttä 14 % 12 % Taulukko 2. Internetyhteyksien tyypit. Alueellisessa tarkastelussa kunnat jaettiin kahteen pääluokkaan: suuriin kaupunkeihin sekä muihin kuntiin. Suuriin kaupunkeihin luettiin pääkaupunkiseutu sekä yli asukkaan kunnat. Alla on esitelty kuntajaottelun haastattelumäärät tehdyssä tutkimuksessa. Kuntaryhmä Kunnat Haastateltujen määrä Pääkaupunkiseutu Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 184 Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Suuret kaupungit Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Muut suuret kaupungit Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, 969 Salo, Kotka Muut kunnat Taulukko 3. Kuntaryhmät. Kaikki muut kunnat Manner-Suomessa 1855 Sukupuolella on selvä vaikutus pääasiallisesti käytetyn internetyhteyden luokkaan. Nopeat kiinteät laajakaistayhteydet ovat miehillä selvästi yleisempiä kuin naisilla. Miehillä niitä on yli kolmasosalla, kun naisilla vain noin viidesosalla. Muiden kiinteiden laajakaistayhteyksien osuus on vuoden aikana laskenut molemmilla sukupuolilla. Mobiililaajakaistojen osuudessa ei käytännössä ole sukupuolittaista vaihtelua. Sekä miehillä että naisilla nopeiden kiinteiden laajakaistojen ja mobiililaajakaistojen osuudet ovat kasvaneet edellisestä vuodesta suurin piirtein samassa suhteessa. Kuvion 6 luokkien vastausmäärät ovat noin 1500 kappaletta ja virhemarginaali on noin 2,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Nainen 21% 32% 28% 5% 14% Mies 37% 24% 26% 3% 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 7. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit sukupuolittain. Alle 50 -vuotiaiden ikäryhmillä on kaikilla varsin samassa suhteessa nopeita kiinteitä laajakaistoja, muita kiinteitä laajakaistoja sekä mobiililaajakaistoja - noin kolmasosa kutakin. Alle 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokkien väliltä merkittäviä eroja Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 9

10 sen sijaan löytyy: nopeat kiinteät laajakaistayhteydet ovat selvästi yleisempiä alle 50 -vuotiailla kuin sitä vanhemmilla. Yli 65 - vuotiailla nopeat yhteydet ovat harvinaisimpia, ja toisaalta mobiililaajakaistat ovat tässä ikäluokassa suhteessa kaikkein yleisimpiä nettiyhteyksiä. Vuositasolla sekä nopeiden kiinteiden laajakaistojen että mobiililaajakaistojen osuudet ovat kasvaneet kaikissa ikäryhmissä hitaiden kiinteiden laajakaistojen osuuden kustannuksella. Ikäryhmittäin vastausmäärät ovat pienimillään noin 400 kappaletta ja virhemarginaali on noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan % 39% 30% 24% 31% 33% 3% 5% 1% 2% % 29% 26% 4% 5% % 33% 26% 4% 13% % 19% 22% 4% 47% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 8. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin. Myös asuinpaikalla on selvä yhteys yhteysluokkien jakaumaan. Nopeiden kiinteiden laajakaistojen määrä on selvästi suurin pääkaupunkiseudulla ja selvästi pienin muissa kunnissa. Yhteysluokkien osuuksien kehitys vuoden aikana on ollut samansuuntaista kaikissa kuntaryhmissä: nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien ja mobiililaaajakaistayhteyksien osuudet ovat kasvaneet ja muiden kiinteiden laajakaistayhteyksien osuus on vähentynyt. Vastausmäärät pääkaupunkiseudulla ovat noin 200 kappaletta ja virhemarginaali on noin 6 prosenttia kumpaankin suuntaan. Muissa suurissa kaupungeissa vastausmäärät ovat noin 1000 kappaletta ja virhemarginaali on noin 3 prosenttia kumpaankin suuntaan. Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit 30 % 42 % 26 % 26 % 30 % 19 % 5 % 4 % 10 % 9 % Muut kunnat 23 % 29 % 29 % 4 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 9. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit alueittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 10

11 Suurissa kaupungeissa asuvilla vuotiailla nopeiden kiinteiden laajakaistojen osuus on yli kaksinkertainen verrattuna saman ikäryhmän muissa kunnissa asuviin. Myös osuudessa tapahtuneet vuositason muutokset riippuvat merkittävästi asuinpaikasta: vuotiailla suurissa kaupungeissa asuvilla nopeiden kiinteiden laajakaistojen osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä, kun muissa kunnissa vastaava osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Karkeana yhteenvetona voidaan sanoa, että vuoden aikana suurissa kaupungeissa asuvien vuotiaiden pääasiallisesti käyttämien internetyhteyksien jakauma on lähestynyt alle 50 - vuotiaiden vastaavaa jakaumaa. Muissa kunnissa asuvien vuotiaiden pääasiallisesti käyttämien internetyhteyksien jakauma sen sijaan poikkeaa selvästi tätä nuorempien vastaavasta jakaumasta. Vastausmäärät suurissa kaupungeissa asuvilla vuotiailla on noin 250 ja virhemarginaali on tällöin noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan , suuret kaupungit % 32 % 35 % 23 % 38 % 28 % 38 % 27 % 23 % 18 % 29 % 23 % 5 % 3 % 4 % 4 % 11 % 17 % 3 % 3 % 50-64, muut kunnat % 12 % 37 % 42 % 28 % 25 % 4 % 4 % 14 % 17 % % 6 % 19 % 26 % 22 % 15 % 5 % 4 % 47 % 48 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 10. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin ja alueittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 11

12 Laajakaistaliittymien kuukausihinnat Tässä luvussa on esitelty erilaisista laajakaistatyypeistä keskimäärin maksettuja kuukausihintoja sekä näiden vastapainona hinnastoista kerättyjä hintoja. suurissa kaupungeissa ja muissa kunnissa. Sekä nopeiden että hitaiden kiinteiden laajakaistojen kuukausihinnoissa on merkittäviä hintaeroja asuinpaikkojen välillä. Kiinteät laajakaistat ovat selvästi edullisempia suurissa kaupungeissa kuin muualla Suomessa. Edullisemmat hinnat selittynevät sillä, että suurissa kaupungeissa on kiinteässä laajakaistassa muita kuntia enemmän tarjontaa ja enemmän kilpailua asiakkaista, mikä painaa hintoja alas. 40 Mobiililaajakaistoista maksetuissa kuukausihinnoissa ei ole vastaavia eroja, mikä onkin luonnollista, koska mobiililaajakaistojen hinnastot ja tarjoukset ovat pääosin valtakunnallisia. Hintojen lasku edellisestä vuodesta on ollut voimakasta kaikissa laajakaistatyypeissä. Eniten on laskenut suurten kaupunkien muun kiinteän laajakaistan hinta, lähes 30 prosenttia. Laskettujen kuukausihintojen keskivirhe on noin senttiä kumpaankin suuntaan. Viestintävirasto on kerännyt tietoa laajakaistaliittymien hinnoista myös internetissä julkaistujen hinnastohintojen avulla. Näissä hinnastoista kerätyissä hinnoissa ei ole havaittavissa vastaavanlaista pudotusta kuin maksetuissa kuukausihinnoissa, vaan ne ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna Hinnastohinnat ovat myös yleisesti katsoen selvästi korkeammat kuin kuluttajien maksamat kuukausihinnat, mikä viittaa siihen, että merkittävä osa liittymistä hankitaan erilaisten alennuskampanjoiden kautta tai osana jotakin tuote- tai palvelupakettia. (-12 %) 30 (-15 %) (-17 %) (-28 %) 18 (-18 %) 15 (-10 %) Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 11. Kuluttajien internetyhteydestään maksama keskimääräinen kuukausihinta (muutos vuodesta 2010). Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 12

13 Mbit/s 2 Mbit/s 8 Mbit/s 24 Mbit/s 100 Mbit/s Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 12. Kiinteiden laajakaistaliittymien keskimääräiset hinnastohinnat lokakuussa Lähde: Teleyritysten julkaisemat hinnastot. Tarkasteltaessa kuluttajien internetyhteyksistä maksamia kuukausihintoja, on mielenkiintoista havaita, että laajakaistojen hintaerot eivät ole vain alueellisia. Myös käyttäjän iällä näyttää olevan merkitystä, mitä laajakaistayhteydestä maksetaan. Suurissa kaupungeissa alle 35-vuotiaat maksavat nopeasta kiinteästä laajakaistasta selvästi vähemmän kuin heitä vanhemmat. Suurissa kaupungeissa asuvat alle 35- vuotiaat maksavat noin 20 prosenttia vähemmän nopeasta kiinteästä laajakaistasta kuin vanhemmat kaupunkilaiset. Lasketuissa kuukausihintojen keskivirhe on noin yksi euro kumpaankin suuntaan. Muissa kunnissa merkittävää hintaeroa nopeista yhteyksistä maksetussa kuukausihinnassa ei vastaavien ikäluokkien välillä ole. Miksi sitten nuoret maksavat nopeasta kiinteästä laajakaistastaan suurissa kaupungeissa vähemmän kuin muut? Eräs selitys tälle voi olla se, että suurissa kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja nopealle kiinteälle laajakaistalle kuin muualla Suomessa ja nuoremmat henkilöt osaavat paremmin hankkia itselleen edullisimman vaihtoehdon vuotiaat 22 yli 34 -vuotiaat Kuvio 13. Nopeista laajakaistaliittymistä keskimäärin maksetut kuukausihinnat suurissa kaupungeissa. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 13

14 Yhteystiedot Pl 313 Itämerenkatu 3A Helsinki puh fax