MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET"

Transkriptio

1 MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

2 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 2

3 Sisällysluettelo JOHDANTO...4 KOTITALOUKSIEN LAAJAKAISTALIITTYMÄT...5 INTERNETYHTEYKSIEN LEVINNEISYYS ALUEITTAIN...7 NOPEAT LAAJAKAISTAYHTEYDET JA MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMÄT...8 LAAJAKAISTALIITTYMIEN KUUKAUSIHINNAT Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 3

4 Johdanto Vuotta 2011 sävyttää erityisesi mobiililaajakaistaliittymien voimakas kasvu. Nykyisin joka toisella laajakaistaisella kotitaloudella on käytössään mobiililaajakaistaliittymä. Mobiililaajakaistoja on hankittu eniten talouksiin, joissa on jo ennestään käytössä kiinteä laajakaista. Melkein neljäsosalla kotitalouksista on sekä kiinteä laajakaista- että mobiililaajakaistayhteys ja näiden kotitalouksien osuus on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Yksi selittävä tekijä mobiililaajakaistan voimakkaalle kasvulle on sen edullisempi hinta verrattuna kiinteään laajakaistaan. Varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella hintaero on todella suuri; mobiililaajakaistan saa melkein puolet halvemmalla kuin kiinteän laajakaistan. Käyttäjät arvostavat kuitenkin enemmän kiinteää laajakaistaa. Mikäli kotitalouksilla on käytössään sekä kiinteä laajakaista että mobiililaajakaista, noin 80 prosenttia kuluttajista pitää kiinteää laajakaistaa pääasiallisena internetyhteytenään. Edelliseen vuoteen verrattuna mobiililaajakaistan pääasialliseksi internetyhteydekseen valinneiden osuus on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. Näyttää siltä, että mobiililaajakaistoille olisi kasvupotentiaalia rinnakkaisena internetyhteytenä kiinteän laajakaistan ohessa. Vaikka sellaisten talouksien osuus, joissa on pelkästään mobiililaajakaista, on lievässä kasvussa, vastaajien arvostusten perusteella voidaan arvioida, että kotitaloudet eivät kovin herkästi luovu kiinteästä laajakaistasta hankkiakseen tilalle pelkän mobiililaajakaistan. Tässä katsauksessa kuvataan kuluttajien viestintäpalveluiden käyttöä vuonna Tarkastelun kohteena ovat erityisesti alueelliset erot internetyhteyksien liittymätyypeissä, hinnoissa ja käytössä. Katsaus perustuu Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011 tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti tutkimuksen TNS Gallup Oy:llä, joka haastatteli tutkimusta varten 3000:ta vuotiasta kuluttajaa Manner-Suomen alueella lokakuussa % 28 % 22 % % 25 % 12 % 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 Kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista pelkkä kiinteä laajakaista kiinteä ja mobiililaajakaista pelkkä mobiililaajakaista Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 1. Kotitalouksien laajakaistaliittymät ja liittymien keskihinnat Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 4

5 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Mobiililaajakaistaliittymät ovat yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa erittäin voimakkaasti. Vuoden 2010 syksyyn verrattuna sellaisten kotitalouksien osuus, joista löytyy mobiililaajakaistaliittymä, on vuoden aikana kasvanut 12 prosenttiyksikköä. Mobiililaajakaistaliittymiä on jo lähes puolella suomalaisista kotitalouksista. Internetyhteyksien levinneisyys kasvoi vuoden aikana hieman, lähestyen 90 prosenttia kotitalouksista. Ikäluokittain tarkasteltuna internetyhteyksien levinneisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuodesta. Eniten internetyhteyksien määrä on lisääntynyt vuotiailla. Nuoremmissa ikäluokissa internetyhteydet ovat niin yleisiä, että kasvu ei ole juuri mahdollistakaan. Tarkasteltaessa yhteyksien levinneisyyttä koko väestössä virhemarginaali on noin 1,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Yksittäisen ikäryhmän sisällä vastausmäärät ovat pienimmillään noin 400 kappaletta, jolloin virhemarginaali on noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Internetyhteydet Mobiililaajakaistaliittymät % 31 % % 43 % Taulukko 1. Internetyhteyksien ja mobiililaajakaistaliittymien levinneisyydet % 52% 87% 83% Ikäryhmä % 96% 98% 95% 99% 99% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 2. Internetyhteyksien levinneisyydet ikäluokittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 5

6 % 25% % 42% Ikäryhmä % 49% % 47% % 47% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 3. Mobiililaajakaistaliittymien levinneisyydet ikäluokittain. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mitä internetyhteyttä käyttäjät pitävät pääasiallisena internetyhteytenään, mikäli vastaajalla on useampi internetliittymä (esimerkiksi mobiililaajakaistaliittymä ja kiinteä laajakaistaliittymä). Pääasiallisessa käytössä olevista internetyhteyksistä noin kaksi kolmasosaa on kiinteitä laajakaistoja ja noin kolmasosa on mobiililaajakaistoja. Mobiililaajakaistaliittymien osuus pääasiallisista internetyhteyksistä on kasvanut huomattavasti vuonna 2010 niiden osuus oli 25 prosenttia. Yli 65 -vuotiaiden ikäryhmässä kiinteä laajakaista on vain puolella ja mobiililaajakaistan osuus pääasiallisista internetyhteyksistä on kasvanut peräti 13 prosenttiyksiköllä. Nuorempien ikäluokkien väliset erot pääasiallisen internetyhteyden tyypissä olivat suhteellisen pieniä. Koko Suomen tasolla vastaajien määrät, joilla on internetyhteys, on noin 2500 kappaletta ja virhemarginaali on noin 2 prosenttia kumpaankin suuntaan % 31 % 5 % % 25 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kiinteä laajakaista mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Kuvio 4. Pääasiallisten internetyhteystyyppien osuudet. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 6

7 Internetyhteyksien levinneisyys alueittain Tässä luvussa on esitetty internetyhteyksien levinneisyydet sekä erilaisten laajakaistaliittymien levinneisyyttä maakunnittain. Internetyhteyksien yleisyydessä ei ole maakuntien välillä huomattavia eroja. Maakunnasta riippuen internetyhteyksien levinneisyys kotitalouksissa vaihtelee reilusta 80 prosentista reiluun 90 prosenttiin. Tehtyjen haastattelujen määrä maakunnittain, yleisimmin noin 150 kappaletta, on suhteellisen pieni ja virhemarginaali varsin suuri, noin 7 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan kussakin maakunnassa. Koko Suomen tasolla haastattelumäärä, 3008 kappaletta, antaa varsin hyvän kuvan todellisesta tilanteesta, sillä virhemarginaali jää 1,5 prosenttiin kumpaankin suuntaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 5. Internetyhteyksien levinneisyydet maakunnittain. Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Jokaisen maakunnan osalta on tarkasteltu erikseen, kuinka suurella osuudella laajakaistan hankkineista talouksista on pelkkä mobiililaajakaista, kiinteä ja mobiililaajakaista tai pelkkä kiinteä laajakaista. Maakuntien välillä on varsin suuret erot pelkkien mobiililaajakaistojen osuuksissa. Pohjois- ja Etelä-Savossa yli 40 prosentilla laajakaistatalouksista on pelkkä mobiililaajakaista internetyhteytenä, kun Uudellamaalla tällaisten talouksien osuus on vajaat 20 prosenttia. Eroja osin selittävänä tekijänä ovat hintaerot kiinteiden ja mobiililaajakaistayhteyksien välillä. Alueellisiin hintaeroihin palataan katsauksen viimeisessä luvussa. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 7

8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pelkkä mobiililaajakaista Mobiili- ja kiinteä laajakaista Pelkkä kiinteä laajakaista Kuvio 6. Mobiililaajakaistojen ja kiinteiden yhteyksien osuudet maakunnittain. Nopeat laajakaistayhteydet ja mobiililaajakaistaliittymät Tässä luvussa tarkastellaan erityyppisten internetyhteyksien jakautumista väestössä taustamuuttujien suhteen. Tarkastelua varten internetyhteydet jaettiin kolmeen luokkaan, joiden ulkopuolelle jäivät vielä vastaajat, joilla ei ollut laajakaistaliittymää. Internetyhteysluokkaa edustaa tässä se yhteystyyppi, jonka kyselyyn vastannut on ilmoittanut pääasialliseksi internetyhteydekseen. Luokka "Muu kiinteä laajakaistayhteys" pitää sisällään ne taloudet, joissa kiinteän laajakaistayhteyden nopeudeksi ilmoitettiin alle 8 Mbit/s sekä ne taloudet, joissa on kiinteä internetyhteys, mutta vastaaja ei tiennyt yhteyden nopeutta. Tämän vuoksi luokassa voi olla talouksia, joiden kiinteän yhteyden nopeus on todellisuudessa 8 Mbit/s tai nopeampi. Näiden talouksien osuuden luokassa voidaan arvioida olevan verraten vähäinen. Näiden hitaampien kiinteiden internetyhteyksien ohella kaksi muuta luokkaa ovat näitä nopeammat kiinteät laajakaistaliittymät sekä mobiililaajakaistaliittymät tiedonsiirtonopeudesta riippumatta. Voidaan havaita, että nopeat kiinteät laajakaistayhteydet sekä mobiililaajakaistayhteydet ovat lisääntyneet vuoden aikana, kun taas muut kiinteät laajakaistayhteydet ovat vähentyneet huomattavasti. Koko Suomen tasolla vastausmäärät ovat noin 3000 kappaletta ja virhemarginaali on noin 1,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 8

9 Vuonna 2010 Vuonna 2011 Nopea kiinteä laajakaistayhteys (8 Mbit/s tai yli) 24 % 29 % Muu kiinteä laajakaistayhteys (alle 8 Mbit/s) 37 % 28 % Mobiililaajakaistayhteys 21 % 27 % Muu kuin laajakaistayhteys 4 % 4 % Ei internet -yhteyttä 14 % 12 % Taulukko 2. Internetyhteyksien tyypit. Alueellisessa tarkastelussa kunnat jaettiin kahteen pääluokkaan: suuriin kaupunkeihin sekä muihin kuntiin. Suuriin kaupunkeihin luettiin pääkaupunkiseutu sekä yli asukkaan kunnat. Alla on esitelty kuntajaottelun haastattelumäärät tehdyssä tutkimuksessa. Kuntaryhmä Kunnat Haastateltujen määrä Pääkaupunkiseutu Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 184 Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Suuret kaupungit Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Muut suuret kaupungit Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, 969 Salo, Kotka Muut kunnat Taulukko 3. Kuntaryhmät. Kaikki muut kunnat Manner-Suomessa 1855 Sukupuolella on selvä vaikutus pääasiallisesti käytetyn internetyhteyden luokkaan. Nopeat kiinteät laajakaistayhteydet ovat miehillä selvästi yleisempiä kuin naisilla. Miehillä niitä on yli kolmasosalla, kun naisilla vain noin viidesosalla. Muiden kiinteiden laajakaistayhteyksien osuus on vuoden aikana laskenut molemmilla sukupuolilla. Mobiililaajakaistojen osuudessa ei käytännössä ole sukupuolittaista vaihtelua. Sekä miehillä että naisilla nopeiden kiinteiden laajakaistojen ja mobiililaajakaistojen osuudet ovat kasvaneet edellisestä vuodesta suurin piirtein samassa suhteessa. Kuvion 6 luokkien vastausmäärät ovat noin 1500 kappaletta ja virhemarginaali on noin 2,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Nainen 21% 32% 28% 5% 14% Mies 37% 24% 26% 3% 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 7. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit sukupuolittain. Alle 50 -vuotiaiden ikäryhmillä on kaikilla varsin samassa suhteessa nopeita kiinteitä laajakaistoja, muita kiinteitä laajakaistoja sekä mobiililaajakaistoja - noin kolmasosa kutakin. Alle 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokkien väliltä merkittäviä eroja Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 9

10 sen sijaan löytyy: nopeat kiinteät laajakaistayhteydet ovat selvästi yleisempiä alle 50 -vuotiailla kuin sitä vanhemmilla. Yli 65 - vuotiailla nopeat yhteydet ovat harvinaisimpia, ja toisaalta mobiililaajakaistat ovat tässä ikäluokassa suhteessa kaikkein yleisimpiä nettiyhteyksiä. Vuositasolla sekä nopeiden kiinteiden laajakaistojen että mobiililaajakaistojen osuudet ovat kasvaneet kaikissa ikäryhmissä hitaiden kiinteiden laajakaistojen osuuden kustannuksella. Ikäryhmittäin vastausmäärät ovat pienimillään noin 400 kappaletta ja virhemarginaali on noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan % 39% 30% 24% 31% 33% 3% 5% 1% 2% % 29% 26% 4% 5% % 33% 26% 4% 13% % 19% 22% 4% 47% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 8. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin. Myös asuinpaikalla on selvä yhteys yhteysluokkien jakaumaan. Nopeiden kiinteiden laajakaistojen määrä on selvästi suurin pääkaupunkiseudulla ja selvästi pienin muissa kunnissa. Yhteysluokkien osuuksien kehitys vuoden aikana on ollut samansuuntaista kaikissa kuntaryhmissä: nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien ja mobiililaaajakaistayhteyksien osuudet ovat kasvaneet ja muiden kiinteiden laajakaistayhteyksien osuus on vähentynyt. Vastausmäärät pääkaupunkiseudulla ovat noin 200 kappaletta ja virhemarginaali on noin 6 prosenttia kumpaankin suuntaan. Muissa suurissa kaupungeissa vastausmäärät ovat noin 1000 kappaletta ja virhemarginaali on noin 3 prosenttia kumpaankin suuntaan. Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit 30 % 42 % 26 % 26 % 30 % 19 % 5 % 4 % 10 % 9 % Muut kunnat 23 % 29 % 29 % 4 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 9. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit alueittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 10

11 Suurissa kaupungeissa asuvilla vuotiailla nopeiden kiinteiden laajakaistojen osuus on yli kaksinkertainen verrattuna saman ikäryhmän muissa kunnissa asuviin. Myös osuudessa tapahtuneet vuositason muutokset riippuvat merkittävästi asuinpaikasta: vuotiailla suurissa kaupungeissa asuvilla nopeiden kiinteiden laajakaistojen osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä, kun muissa kunnissa vastaava osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Karkeana yhteenvetona voidaan sanoa, että vuoden aikana suurissa kaupungeissa asuvien vuotiaiden pääasiallisesti käyttämien internetyhteyksien jakauma on lähestynyt alle 50 - vuotiaiden vastaavaa jakaumaa. Muissa kunnissa asuvien vuotiaiden pääasiallisesti käyttämien internetyhteyksien jakauma sen sijaan poikkeaa selvästi tätä nuorempien vastaavasta jakaumasta. Vastausmäärät suurissa kaupungeissa asuvilla vuotiailla on noin 250 ja virhemarginaali on tällöin noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan , suuret kaupungit % 32 % 35 % 23 % 38 % 28 % 38 % 27 % 23 % 18 % 29 % 23 % 5 % 3 % 4 % 4 % 11 % 17 % 3 % 3 % 50-64, muut kunnat % 12 % 37 % 42 % 28 % 25 % 4 % 4 % 14 % 17 % % 6 % 19 % 26 % 22 % 15 % 5 % 4 % 47 % 48 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 10. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin ja alueittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 11

12 Laajakaistaliittymien kuukausihinnat Tässä luvussa on esitelty erilaisista laajakaistatyypeistä keskimäärin maksettuja kuukausihintoja sekä näiden vastapainona hinnastoista kerättyjä hintoja. suurissa kaupungeissa ja muissa kunnissa. Sekä nopeiden että hitaiden kiinteiden laajakaistojen kuukausihinnoissa on merkittäviä hintaeroja asuinpaikkojen välillä. Kiinteät laajakaistat ovat selvästi edullisempia suurissa kaupungeissa kuin muualla Suomessa. Edullisemmat hinnat selittynevät sillä, että suurissa kaupungeissa on kiinteässä laajakaistassa muita kuntia enemmän tarjontaa ja enemmän kilpailua asiakkaista, mikä painaa hintoja alas. 40 Mobiililaajakaistoista maksetuissa kuukausihinnoissa ei ole vastaavia eroja, mikä onkin luonnollista, koska mobiililaajakaistojen hinnastot ja tarjoukset ovat pääosin valtakunnallisia. Hintojen lasku edellisestä vuodesta on ollut voimakasta kaikissa laajakaistatyypeissä. Eniten on laskenut suurten kaupunkien muun kiinteän laajakaistan hinta, lähes 30 prosenttia. Laskettujen kuukausihintojen keskivirhe on noin senttiä kumpaankin suuntaan. Viestintävirasto on kerännyt tietoa laajakaistaliittymien hinnoista myös internetissä julkaistujen hinnastohintojen avulla. Näissä hinnastoista kerätyissä hinnoissa ei ole havaittavissa vastaavanlaista pudotusta kuin maksetuissa kuukausihinnoissa, vaan ne ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna Hinnastohinnat ovat myös yleisesti katsoen selvästi korkeammat kuin kuluttajien maksamat kuukausihinnat, mikä viittaa siihen, että merkittävä osa liittymistä hankitaan erilaisten alennuskampanjoiden kautta tai osana jotakin tuote- tai palvelupakettia. (-12 %) 30 (-15 %) (-17 %) (-28 %) 18 (-18 %) 15 (-10 %) Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 11. Kuluttajien internetyhteydestään maksama keskimääräinen kuukausihinta (muutos vuodesta 2010). Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 12

13 Mbit/s 2 Mbit/s 8 Mbit/s 24 Mbit/s 100 Mbit/s Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 12. Kiinteiden laajakaistaliittymien keskimääräiset hinnastohinnat lokakuussa Lähde: Teleyritysten julkaisemat hinnastot. Tarkasteltaessa kuluttajien internetyhteyksistä maksamia kuukausihintoja, on mielenkiintoista havaita, että laajakaistojen hintaerot eivät ole vain alueellisia. Myös käyttäjän iällä näyttää olevan merkitystä, mitä laajakaistayhteydestä maksetaan. Suurissa kaupungeissa alle 35-vuotiaat maksavat nopeasta kiinteästä laajakaistasta selvästi vähemmän kuin heitä vanhemmat. Suurissa kaupungeissa asuvat alle 35- vuotiaat maksavat noin 20 prosenttia vähemmän nopeasta kiinteästä laajakaistasta kuin vanhemmat kaupunkilaiset. Lasketuissa kuukausihintojen keskivirhe on noin yksi euro kumpaankin suuntaan. Muissa kunnissa merkittävää hintaeroa nopeista yhteyksistä maksetussa kuukausihinnassa ei vastaavien ikäluokkien välillä ole. Miksi sitten nuoret maksavat nopeasta kiinteästä laajakaistastaan suurissa kaupungeissa vähemmän kuin muut? Eräs selitys tälle voi olla se, että suurissa kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja nopealle kiinteälle laajakaistalle kuin muualla Suomessa ja nuoremmat henkilöt osaavat paremmin hankkia itselleen edullisimman vaihtoehdon vuotiaat 22 yli 34 -vuotiaat Kuvio 13. Nopeista laajakaistaliittymistä keskimäärin maksetut kuukausihinnat suurissa kaupungeissa. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 13

14 Yhteystiedot Pl 313 Itämerenkatu 3A Helsinki puh fax

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä 17.2.2011

Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä 17.2.2011 Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä 17.2.2011 Tämä analyysi perustuu Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010 tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti Viestintäpalvelujen

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? Markkinakatsaus 4/2011 Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? 1 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016 Taustaa Viidennes Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit 12/2011 2.1.2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2011 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2011 12/2010 (%) (%) 1-12/2011 1-12/2010 (%) Henkilöautot yhteensä

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 12/2014 7.1.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2014

Ensirekisteröinnit 12/2014 7.1.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2014 Ensirekisteröinnit 12/2014 7.1.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2014 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 12/2014 12/2013 (%) (%) 1-12/2014 1-12/2013 (%) Henkilöautot yhteensä 7 091 5 927 19,6

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT

YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT YLIOPPILASTUTKINNON KOEVALINNAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Ylioppilastutkintolautakunta 14.12.2010 2 Tutkinnon rakenteesta Lukiokoulutuksen päätteeksi toimeenpantavaan ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot