MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET"

Transkriptio

1 MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

2 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 2

3 Sisällysluettelo JOHDANTO...4 KOTITALOUKSIEN LAAJAKAISTALIITTYMÄT...5 INTERNETYHTEYKSIEN LEVINNEISYYS ALUEITTAIN...7 NOPEAT LAAJAKAISTAYHTEYDET JA MOBIILILAAJAKAISTALIITTYMÄT...8 LAAJAKAISTALIITTYMIEN KUUKAUSIHINNAT Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 3

4 Johdanto Vuotta 2011 sävyttää erityisesi mobiililaajakaistaliittymien voimakas kasvu. Nykyisin joka toisella laajakaistaisella kotitaloudella on käytössään mobiililaajakaistaliittymä. Mobiililaajakaistoja on hankittu eniten talouksiin, joissa on jo ennestään käytössä kiinteä laajakaista. Melkein neljäsosalla kotitalouksista on sekä kiinteä laajakaista- että mobiililaajakaistayhteys ja näiden kotitalouksien osuus on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Yksi selittävä tekijä mobiililaajakaistan voimakkaalle kasvulle on sen edullisempi hinta verrattuna kiinteään laajakaistaan. Varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella hintaero on todella suuri; mobiililaajakaistan saa melkein puolet halvemmalla kuin kiinteän laajakaistan. Käyttäjät arvostavat kuitenkin enemmän kiinteää laajakaistaa. Mikäli kotitalouksilla on käytössään sekä kiinteä laajakaista että mobiililaajakaista, noin 80 prosenttia kuluttajista pitää kiinteää laajakaistaa pääasiallisena internetyhteytenään. Edelliseen vuoteen verrattuna mobiililaajakaistan pääasialliseksi internetyhteydekseen valinneiden osuus on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. Näyttää siltä, että mobiililaajakaistoille olisi kasvupotentiaalia rinnakkaisena internetyhteytenä kiinteän laajakaistan ohessa. Vaikka sellaisten talouksien osuus, joissa on pelkästään mobiililaajakaista, on lievässä kasvussa, vastaajien arvostusten perusteella voidaan arvioida, että kotitaloudet eivät kovin herkästi luovu kiinteästä laajakaistasta hankkiakseen tilalle pelkän mobiililaajakaistan. Tässä katsauksessa kuvataan kuluttajien viestintäpalveluiden käyttöä vuonna Tarkastelun kohteena ovat erityisesti alueelliset erot internetyhteyksien liittymätyypeissä, hinnoissa ja käytössä. Katsaus perustuu Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011 tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti tutkimuksen TNS Gallup Oy:llä, joka haastatteli tutkimusta varten 3000:ta vuotiasta kuluttajaa Manner-Suomen alueella lokakuussa % 28 % 22 % % 25 % 12 % 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 Kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista pelkkä kiinteä laajakaista kiinteä ja mobiililaajakaista pelkkä mobiililaajakaista Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 1. Kotitalouksien laajakaistaliittymät ja liittymien keskihinnat Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 4

5 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Mobiililaajakaistaliittymät ovat yleistyneet suomalaisissa kotitalouksissa erittäin voimakkaasti. Vuoden 2010 syksyyn verrattuna sellaisten kotitalouksien osuus, joista löytyy mobiililaajakaistaliittymä, on vuoden aikana kasvanut 12 prosenttiyksikköä. Mobiililaajakaistaliittymiä on jo lähes puolella suomalaisista kotitalouksista. Internetyhteyksien levinneisyys kasvoi vuoden aikana hieman, lähestyen 90 prosenttia kotitalouksista. Ikäluokittain tarkasteltuna internetyhteyksien levinneisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuodesta. Eniten internetyhteyksien määrä on lisääntynyt vuotiailla. Nuoremmissa ikäluokissa internetyhteydet ovat niin yleisiä, että kasvu ei ole juuri mahdollistakaan. Tarkasteltaessa yhteyksien levinneisyyttä koko väestössä virhemarginaali on noin 1,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Yksittäisen ikäryhmän sisällä vastausmäärät ovat pienimmillään noin 400 kappaletta, jolloin virhemarginaali on noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Internetyhteydet Mobiililaajakaistaliittymät % 31 % % 43 % Taulukko 1. Internetyhteyksien ja mobiililaajakaistaliittymien levinneisyydet % 52% 87% 83% Ikäryhmä % 96% 98% 95% 99% 99% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 2. Internetyhteyksien levinneisyydet ikäluokittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 5

6 % 25% % 42% Ikäryhmä % 49% % 47% % 47% % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 3. Mobiililaajakaistaliittymien levinneisyydet ikäluokittain. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mitä internetyhteyttä käyttäjät pitävät pääasiallisena internetyhteytenään, mikäli vastaajalla on useampi internetliittymä (esimerkiksi mobiililaajakaistaliittymä ja kiinteä laajakaistaliittymä). Pääasiallisessa käytössä olevista internetyhteyksistä noin kaksi kolmasosaa on kiinteitä laajakaistoja ja noin kolmasosa on mobiililaajakaistoja. Mobiililaajakaistaliittymien osuus pääasiallisista internetyhteyksistä on kasvanut huomattavasti vuonna 2010 niiden osuus oli 25 prosenttia. Yli 65 -vuotiaiden ikäryhmässä kiinteä laajakaista on vain puolella ja mobiililaajakaistan osuus pääasiallisista internetyhteyksistä on kasvanut peräti 13 prosenttiyksiköllä. Nuorempien ikäluokkien väliset erot pääasiallisen internetyhteyden tyypissä olivat suhteellisen pieniä. Koko Suomen tasolla vastaajien määrät, joilla on internetyhteys, on noin 2500 kappaletta ja virhemarginaali on noin 2 prosenttia kumpaankin suuntaan % 31 % 5 % % 25 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kiinteä laajakaista mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Kuvio 4. Pääasiallisten internetyhteystyyppien osuudet. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 6

7 Internetyhteyksien levinneisyys alueittain Tässä luvussa on esitetty internetyhteyksien levinneisyydet sekä erilaisten laajakaistaliittymien levinneisyyttä maakunnittain. Internetyhteyksien yleisyydessä ei ole maakuntien välillä huomattavia eroja. Maakunnasta riippuen internetyhteyksien levinneisyys kotitalouksissa vaihtelee reilusta 80 prosentista reiluun 90 prosenttiin. Tehtyjen haastattelujen määrä maakunnittain, yleisimmin noin 150 kappaletta, on suhteellisen pieni ja virhemarginaali varsin suuri, noin 7 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan kussakin maakunnassa. Koko Suomen tasolla haastattelumäärä, 3008 kappaletta, antaa varsin hyvän kuvan todellisesta tilanteesta, sillä virhemarginaali jää 1,5 prosenttiin kumpaankin suuntaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 5. Internetyhteyksien levinneisyydet maakunnittain. Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Jokaisen maakunnan osalta on tarkasteltu erikseen, kuinka suurella osuudella laajakaistan hankkineista talouksista on pelkkä mobiililaajakaista, kiinteä ja mobiililaajakaista tai pelkkä kiinteä laajakaista. Maakuntien välillä on varsin suuret erot pelkkien mobiililaajakaistojen osuuksissa. Pohjois- ja Etelä-Savossa yli 40 prosentilla laajakaistatalouksista on pelkkä mobiililaajakaista internetyhteytenä, kun Uudellamaalla tällaisten talouksien osuus on vajaat 20 prosenttia. Eroja osin selittävänä tekijänä ovat hintaerot kiinteiden ja mobiililaajakaistayhteyksien välillä. Alueellisiin hintaeroihin palataan katsauksen viimeisessä luvussa. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 7

8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pelkkä mobiililaajakaista Mobiili- ja kiinteä laajakaista Pelkkä kiinteä laajakaista Kuvio 6. Mobiililaajakaistojen ja kiinteiden yhteyksien osuudet maakunnittain. Nopeat laajakaistayhteydet ja mobiililaajakaistaliittymät Tässä luvussa tarkastellaan erityyppisten internetyhteyksien jakautumista väestössä taustamuuttujien suhteen. Tarkastelua varten internetyhteydet jaettiin kolmeen luokkaan, joiden ulkopuolelle jäivät vielä vastaajat, joilla ei ollut laajakaistaliittymää. Internetyhteysluokkaa edustaa tässä se yhteystyyppi, jonka kyselyyn vastannut on ilmoittanut pääasialliseksi internetyhteydekseen. Luokka "Muu kiinteä laajakaistayhteys" pitää sisällään ne taloudet, joissa kiinteän laajakaistayhteyden nopeudeksi ilmoitettiin alle 8 Mbit/s sekä ne taloudet, joissa on kiinteä internetyhteys, mutta vastaaja ei tiennyt yhteyden nopeutta. Tämän vuoksi luokassa voi olla talouksia, joiden kiinteän yhteyden nopeus on todellisuudessa 8 Mbit/s tai nopeampi. Näiden talouksien osuuden luokassa voidaan arvioida olevan verraten vähäinen. Näiden hitaampien kiinteiden internetyhteyksien ohella kaksi muuta luokkaa ovat näitä nopeammat kiinteät laajakaistaliittymät sekä mobiililaajakaistaliittymät tiedonsiirtonopeudesta riippumatta. Voidaan havaita, että nopeat kiinteät laajakaistayhteydet sekä mobiililaajakaistayhteydet ovat lisääntyneet vuoden aikana, kun taas muut kiinteät laajakaistayhteydet ovat vähentyneet huomattavasti. Koko Suomen tasolla vastausmäärät ovat noin 3000 kappaletta ja virhemarginaali on noin 1,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 8

9 Vuonna 2010 Vuonna 2011 Nopea kiinteä laajakaistayhteys (8 Mbit/s tai yli) 24 % 29 % Muu kiinteä laajakaistayhteys (alle 8 Mbit/s) 37 % 28 % Mobiililaajakaistayhteys 21 % 27 % Muu kuin laajakaistayhteys 4 % 4 % Ei internet -yhteyttä 14 % 12 % Taulukko 2. Internetyhteyksien tyypit. Alueellisessa tarkastelussa kunnat jaettiin kahteen pääluokkaan: suuriin kaupunkeihin sekä muihin kuntiin. Suuriin kaupunkeihin luettiin pääkaupunkiseutu sekä yli asukkaan kunnat. Alla on esitelty kuntajaottelun haastattelumäärät tehdyssä tutkimuksessa. Kuntaryhmä Kunnat Haastateltujen määrä Pääkaupunkiseutu Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 184 Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Suuret kaupungit Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Muut suuret kaupungit Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, 969 Salo, Kotka Muut kunnat Taulukko 3. Kuntaryhmät. Kaikki muut kunnat Manner-Suomessa 1855 Sukupuolella on selvä vaikutus pääasiallisesti käytetyn internetyhteyden luokkaan. Nopeat kiinteät laajakaistayhteydet ovat miehillä selvästi yleisempiä kuin naisilla. Miehillä niitä on yli kolmasosalla, kun naisilla vain noin viidesosalla. Muiden kiinteiden laajakaistayhteyksien osuus on vuoden aikana laskenut molemmilla sukupuolilla. Mobiililaajakaistojen osuudessa ei käytännössä ole sukupuolittaista vaihtelua. Sekä miehillä että naisilla nopeiden kiinteiden laajakaistojen ja mobiililaajakaistojen osuudet ovat kasvaneet edellisestä vuodesta suurin piirtein samassa suhteessa. Kuvion 6 luokkien vastausmäärät ovat noin 1500 kappaletta ja virhemarginaali on noin 2,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Nainen 21% 32% 28% 5% 14% Mies 37% 24% 26% 3% 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 7. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit sukupuolittain. Alle 50 -vuotiaiden ikäryhmillä on kaikilla varsin samassa suhteessa nopeita kiinteitä laajakaistoja, muita kiinteitä laajakaistoja sekä mobiililaajakaistoja - noin kolmasosa kutakin. Alle 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokkien väliltä merkittäviä eroja Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 9

10 sen sijaan löytyy: nopeat kiinteät laajakaistayhteydet ovat selvästi yleisempiä alle 50 -vuotiailla kuin sitä vanhemmilla. Yli 65 - vuotiailla nopeat yhteydet ovat harvinaisimpia, ja toisaalta mobiililaajakaistat ovat tässä ikäluokassa suhteessa kaikkein yleisimpiä nettiyhteyksiä. Vuositasolla sekä nopeiden kiinteiden laajakaistojen että mobiililaajakaistojen osuudet ovat kasvaneet kaikissa ikäryhmissä hitaiden kiinteiden laajakaistojen osuuden kustannuksella. Ikäryhmittäin vastausmäärät ovat pienimillään noin 400 kappaletta ja virhemarginaali on noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan % 39% 30% 24% 31% 33% 3% 5% 1% 2% % 29% 26% 4% 5% % 33% 26% 4% 13% % 19% 22% 4% 47% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiinteä laajakaista 8 Mbit/s tai yli Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 8. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin. Myös asuinpaikalla on selvä yhteys yhteysluokkien jakaumaan. Nopeiden kiinteiden laajakaistojen määrä on selvästi suurin pääkaupunkiseudulla ja selvästi pienin muissa kunnissa. Yhteysluokkien osuuksien kehitys vuoden aikana on ollut samansuuntaista kaikissa kuntaryhmissä: nopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien ja mobiililaaajakaistayhteyksien osuudet ovat kasvaneet ja muiden kiinteiden laajakaistayhteyksien osuus on vähentynyt. Vastausmäärät pääkaupunkiseudulla ovat noin 200 kappaletta ja virhemarginaali on noin 6 prosenttia kumpaankin suuntaan. Muissa suurissa kaupungeissa vastausmäärät ovat noin 1000 kappaletta ja virhemarginaali on noin 3 prosenttia kumpaankin suuntaan. Pääkaupunkiseutu Muut suuret kaupungit 30 % 42 % 26 % 26 % 30 % 19 % 5 % 4 % 10 % 9 % Muut kunnat 23 % 29 % 29 % 4 % 15 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 9. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit alueittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 10

11 Suurissa kaupungeissa asuvilla vuotiailla nopeiden kiinteiden laajakaistojen osuus on yli kaksinkertainen verrattuna saman ikäryhmän muissa kunnissa asuviin. Myös osuudessa tapahtuneet vuositason muutokset riippuvat merkittävästi asuinpaikasta: vuotiailla suurissa kaupungeissa asuvilla nopeiden kiinteiden laajakaistojen osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä, kun muissa kunnissa vastaava osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Karkeana yhteenvetona voidaan sanoa, että vuoden aikana suurissa kaupungeissa asuvien vuotiaiden pääasiallisesti käyttämien internetyhteyksien jakauma on lähestynyt alle 50 - vuotiaiden vastaavaa jakaumaa. Muissa kunnissa asuvien vuotiaiden pääasiallisesti käyttämien internetyhteyksien jakauma sen sijaan poikkeaa selvästi tätä nuorempien vastaavasta jakaumasta. Vastausmäärät suurissa kaupungeissa asuvilla vuotiailla on noin 250 ja virhemarginaali on tällöin noin 5 prosenttia kumpaankin suuntaan , suuret kaupungit % 32 % 35 % 23 % 38 % 28 % 38 % 27 % 23 % 18 % 29 % 23 % 5 % 3 % 4 % 4 % 11 % 17 % 3 % 3 % 50-64, muut kunnat % 12 % 37 % 42 % 28 % 25 % 4 % 4 % 14 % 17 % % 6 % 19 % 26 % 22 % 15 % 5 % 4 % 47 % 48 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Muu kuin laajakaista tai EOS Ei internetyhteyttä Kuvio 10. Pääasiallisten internetyhteyksien tyypit ikäryhmittäin ja alueittain. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 11

12 Laajakaistaliittymien kuukausihinnat Tässä luvussa on esitelty erilaisista laajakaistatyypeistä keskimäärin maksettuja kuukausihintoja sekä näiden vastapainona hinnastoista kerättyjä hintoja. suurissa kaupungeissa ja muissa kunnissa. Sekä nopeiden että hitaiden kiinteiden laajakaistojen kuukausihinnoissa on merkittäviä hintaeroja asuinpaikkojen välillä. Kiinteät laajakaistat ovat selvästi edullisempia suurissa kaupungeissa kuin muualla Suomessa. Edullisemmat hinnat selittynevät sillä, että suurissa kaupungeissa on kiinteässä laajakaistassa muita kuntia enemmän tarjontaa ja enemmän kilpailua asiakkaista, mikä painaa hintoja alas. 40 Mobiililaajakaistoista maksetuissa kuukausihinnoissa ei ole vastaavia eroja, mikä onkin luonnollista, koska mobiililaajakaistojen hinnastot ja tarjoukset ovat pääosin valtakunnallisia. Hintojen lasku edellisestä vuodesta on ollut voimakasta kaikissa laajakaistatyypeissä. Eniten on laskenut suurten kaupunkien muun kiinteän laajakaistan hinta, lähes 30 prosenttia. Laskettujen kuukausihintojen keskivirhe on noin senttiä kumpaankin suuntaan. Viestintävirasto on kerännyt tietoa laajakaistaliittymien hinnoista myös internetissä julkaistujen hinnastohintojen avulla. Näissä hinnastoista kerätyissä hinnoissa ei ole havaittavissa vastaavanlaista pudotusta kuin maksetuissa kuukausihinnoissa, vaan ne ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna Hinnastohinnat ovat myös yleisesti katsoen selvästi korkeammat kuin kuluttajien maksamat kuukausihinnat, mikä viittaa siihen, että merkittävä osa liittymistä hankitaan erilaisten alennuskampanjoiden kautta tai osana jotakin tuote- tai palvelupakettia. (-12 %) 30 (-15 %) (-17 %) (-28 %) 18 (-18 %) 15 (-10 %) Nopea kiinteä laajakaista Muu kiinteä laajakaista Mobiililaajakaista Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 11. Kuluttajien internetyhteydestään maksama keskimääräinen kuukausihinta (muutos vuodesta 2010). Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 12

13 Mbit/s 2 Mbit/s 8 Mbit/s 24 Mbit/s 100 Mbit/s Suuret kaupungit Muut kunnat Kuvio 12. Kiinteiden laajakaistaliittymien keskimääräiset hinnastohinnat lokakuussa Lähde: Teleyritysten julkaisemat hinnastot. Tarkasteltaessa kuluttajien internetyhteyksistä maksamia kuukausihintoja, on mielenkiintoista havaita, että laajakaistojen hintaerot eivät ole vain alueellisia. Myös käyttäjän iällä näyttää olevan merkitystä, mitä laajakaistayhteydestä maksetaan. Suurissa kaupungeissa alle 35-vuotiaat maksavat nopeasta kiinteästä laajakaistasta selvästi vähemmän kuin heitä vanhemmat. Suurissa kaupungeissa asuvat alle 35- vuotiaat maksavat noin 20 prosenttia vähemmän nopeasta kiinteästä laajakaistasta kuin vanhemmat kaupunkilaiset. Lasketuissa kuukausihintojen keskivirhe on noin yksi euro kumpaankin suuntaan. Muissa kunnissa merkittävää hintaeroa nopeista yhteyksistä maksetussa kuukausihinnassa ei vastaavien ikäluokkien välillä ole. Miksi sitten nuoret maksavat nopeasta kiinteästä laajakaistastaan suurissa kaupungeissa vähemmän kuin muut? Eräs selitys tälle voi olla se, että suurissa kaupungeissa on enemmän vaihtoehtoja nopealle kiinteälle laajakaistalle kuin muualla Suomessa ja nuoremmat henkilöt osaavat paremmin hankkia itselleen edullisimman vaihtoehdon vuotiaat 22 yli 34 -vuotiaat Kuvio 13. Nopeista laajakaistaliittymistä keskimäärin maksetut kuukausihinnat suurissa kaupungeissa. Markkinakatsaus 1 / Kotitalouksien internetyhteydet I 13

14 Yhteystiedot Pl 313 Itämerenkatu 3A Helsinki puh fax

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä 17.2.2011

Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä 17.2.2011 Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä 17.2.2011 Tämä analyysi perustuu Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010 tietoaineistoon. Viestintävirasto teetti Viestintäpalvelujen

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys MARKKINAKATSAUS 9/2012 Telepalvelujen vähittäishinnat Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? Markkinakatsaus 4/2011 Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin? 1 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö 2012. Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus

MARKKINAKATSAUS 10/2012. Postipalvelujen käyttö 2012. Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus MARKKINAKATSAUS 10/2012 Postipalvelujen käyttö 2012 Toimipaikoissa asiointi ja palvelujen saatavuus Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys elokuu 2004

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys elokuu 2004 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys elokuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty elokuussa 4 haastattelemalla yhteensä 1 532

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009 ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 201 IROResearch Oy Malminkatu 00100 HELSINKI Tel. +58 9 770 600 Y 810550-1 www.iro.fi 1 Kuvailulehti 2.6.201 Julkaisija: Viestintävirasto Asiakirjan nimi: Viestintäpalvelujen

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista

Lisätiedot

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 2004

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 2004 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty toukokuussa 4 haastattelemalla yhteensä 1

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014 Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Helsingin Sanomien mobiilipalvelussa 16.1.-30.1.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 08/2015 08/2014 (%) (%) 1-08/2015 1-08/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 402 7 525 11,7 86,4

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014

Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2014 11/2013 (%) (%) 1-11/2014 1-11/2013 (%) Henkilöautot yhteensä 7 220 7 463-3,3

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015

Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015 Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2015 05/2014 (%) (%) 1-05/2015 1-05/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 114 10 114-9,9

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 06/2015 06/2014 (%) (%) 1-06/2015 1-06/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 976 9 209-2,5 87,4

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Hoivatilarakentamisen näkymä ja trendit Workshop Oulu 27.11.2013 Jussi Karjula, Suomen Hoivatilat Oy

Hoivatilarakentamisen näkymä ja trendit Workshop Oulu 27.11.2013 Jussi Karjula, Suomen Hoivatilat Oy Hoivatilarakentamisen näkymä ja trendit Workshop Oulu 27112013 Jussi Karjula, Suomen Hoivatilat Oy Toiminta-ajatus Hoivatilat Oy toteuttaa toimintaympäristöjä päivä- ja hoivakodeille Yhtiö rakennuttaa,

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot